Neurodiagnos,sten tutkimusten ydin

Transkriptio

1 Neurodiagnos,sten tutkimusten ydin Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Kuva: Wikipedia

2 Jaksokirja - oppimistavoi>eet Tietää lannepiston indikaatiot, kontraindikaatiot ja riskit sekä, osaa suorittaa lannepiston ja tulkita päivystystutkimusten tuloksen Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio ja paineinen hydrokefalus) ja osaa tehdä oikeat johtopäätökset jatkohoidosta Tietää kaulasuonten ultraäänitutkimuksen, EEG:n ja ENMG:n indikaatiot Tietää tietokonetomografian (TT) ja magneettikuvauksen indikaatiot, kontraindikaatiot ja riskit Ymmärtää tavallisimpien EEG- ja ENMG-löydösten merkityksen Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

3 Oire tai statuslöydös Yleisluonteinen tai paikallinen ongelma 1. Perifeerinen - Sentraalinen 2. Neurologinen taso Jatkotutkimukset Etiologia Neuroradiologia Neurofysiologia Selkäydinneste Laboratoriokokeet Hermolihasbiopsia Obduktio

4 Neurodiagnos,ikka Neurologiset tutkimukset Laboratoriotutkimukset Neuroradiologia Likvoritutkimukset Neurofysiologia Kudosnäytteet ja obduktiot

5 Tietää lannepiston indikaa,ot, kontraindikaa,ot ja riskit sekä, osaa suori>aa lannepiston ja tulkita päivystystutkimusten tuloksen

6 LP- indikaa,ot (1) Akuu= meningii= Bakteerin aiheu2ama - LP indisoitu väli2ömäs5 Viruksen aiheu2ama likvorilöydös varmistaa diagnoosin, usein tarpeen bakteerimeningii5n poissulkuun Enkefalii= ( meningoenkefalii=) Herpeksen tai muun mikrobin aiheu2ama aivotulehdus (usein aivojen ja aivokalvojen tulehdus) Krooninen CNS- infek5o Neuroborrelioosi, kuppa, toksoplasma, sieni LP = lannepisto Kuva: Wikipedia

7 LP- indikaa,ot (2) Subaraknoidaalivuoto (SAV), joka ei näy TT:ssa Demyelinisaa,o (mukaan lukien MS- tau,) PolyradikuliiM (Guillain- Barré syndrooma) Benigni intrakranielli hypertensio (pseudotumor cerebri, indikaa,ona avauspaineen mi>aus ) KeskushermostovaskuliiM, - sarkoidoosi Meningeaalinen karsinomatoosi, keskushermostomaligniteem, lymfooma LP = lannepisto, SAV = subaraknoidaalivuoto TT = tietokonetomografia, MS = multippeliskleroosi

8 LP- indikaa,ot (3) Neurodegenera,iviset, krooniset keskushermostosairaudet Mm. Alzheimerin tau, (amyloidi beeta- 42- proteiini- ja Tau- proteiinitutkimukset), Epäselvä neurologinen sairaus (mukaan lukien poissulkututkimukset)

9 Lannepiston kontraindikaa5ot (1) Kohonnut aivopaine Salpausnysty (staasipapilla), päänsärky, oksentelu, tajunnantason lasku Selvä paikallislöydös statuksessa ( fokaalilöydös ) Aivoherniaation riski! Kuva: Wikipedia

10 Salpausnysty eli staasipapilla Näköhermon pää turvonnut (koholla) Verenvuotoja nähtävissä Verisuonet osin hämärtyneet ja turvotusnesteen peittämiä Kuva: Jonathan Trobe, M.D. - University of Michigan Kellogg Eye Center (Wikipedia )

11 Kontraindikaa,ot (2) Herniaa,ovaaran neuroradiologiset merkit TT/MK Keskiviivasiirtymä, obliteroituneet basaalikisternat, obliteroitunut 4. aivokammio tai nelikukkulaseutu ei näy Vuototaipumus INR >1,7 (1.4), trombosytopenia < 50 (80) E9/l, hepariinihoito Paikallinen infek,o Ihoinfek,o pistosalueella, epäily selkäy,men märkäpesäkkeestä

12 Lannepiston tekninen suoritus Duodecim Lääkärin,etokannat Olli Häppölä h>p:// p_ar,kkeli=ykt00878&p_haku=lannepisto

13 Makuuasento mahdollistaa avauspaineen mittauksen Istuvassa asennossa nikamavälit aukeavat paremmin mutta avauspaineen mittaus ei onnistu Suoliluun harju (crista iliaca) L 3-4 L 3-4 Kuvat: The New England Journal of Medicine

14 Selkäydin loppuu L 1 korkeudella L 1 Näyte otetaan välistä L 3/4 tai L 4/5 (tai L2/3) Neulan suunta kohti napaa Kuva: The New England Journal of Medicine

15 Avauspaineen mi2aaminen Näytettä otetaan tyypillisesti 8-15 ml maksimi ad 40 ml Avauspaine = selkäydinnestepylvään korkeus Normaali avauspaine < 200 mmh 2 0 Lihavilla potilailla normaalin yläraja ad 250 mmh 2 0 Kuva: The New England Journal of Medicine

16 Likvoritutkimukset (1) Ulkonäkö Verinen Purulentti Ksantokrominen Tasaisen punertava Samea Keltainen Artefaktainen Kirkastuva

17 MeningiiMlikvor virus vs bakteeri Likvori Virus Bakteeri Ulkonäkö kirkas samea Glukoosi 2-4 mmol/l < 2 mmol/l Proteiini mg/l > 1000 mg/l Leukosyytit < 200 x 10 6 /l > 1000 x 10 6 /l Leuk.erottelu lymfosytaarinen polymorfonukleaarinen Gramvärjäys negatiivinen positiivinen (usein) Kliininen kuva lievä raju S-CRP < 40 mg/l > 40 mg/l

18 Likvoritutkimukset (2) Li- Solut Eryt, leuk Ksantokromia Lindsberg, Uotila. Duodecim 2009 Li- Glu Li- Prot Li- Laktaat Aivo-selkäydinnesteen keltainen väri (ksantokromia) viittaa todelliseen verenvuotoon, eikä sovi artefaktaksi

19 Likvoritutkimukset (3) Li- IgG- Ind, Li- IgG- Oc Immunoglobuliini G, indeksi Immunoglobuliini G, oligoklonaalinen Li- ACE (angiotensiini- 1- konvertaasi) Li- ADA (adenosiinideaminaasi) Li- B2Miglo (beeta- 2- mikroglobuliini) Li- LZM (lysotsyymi)

20 Likvoritutkimukset (4) Li- PAD (patologisanatominen diagnoosi) Li- Blas,t Li- CEA (karsioembryonaalinen an,geeni)

21 Likvoritutkimukset (5) Li- BaktVr (bakteerivärjäys) Li- BaktVi (bakteeriviljely)

22 Likvoritutkimukset (6) Li- Neu Li- Neurovirus- pakemtutkimus Tavallisimmat taudinaiheu>ajat Indikaa,o: keskushermostoinfek,o MeningiiM, enkefaliim etenkin ensimmäisen sairausviikon jälkeen

23 Likvortutkimukset (6a) Li- Neu, osatutkimukset Li- HSV1AbG Li- HSV2AbG Li- HSVAbM Li- VZVAbG Li- VZVAbM Li- HHV6AbG Li- HHV6AbM Li- MypnAbG

24 Likvoritutkimukset (7) Li- VirEIA Li- Respiratooriset ja enterovirus vasta- aineet (EIA) Indikaa,o: Pitki>ynyt tai e,ologialtaan avoimeksi jäänyt keskushermostoinfek,o

25 Likvoritutkimukset (7a) Li- VirEIA, osatutkimukset: Li- InfAAbG Li- InfBAbG Li- Pin1AbG Li- RSVAbG Li- AdenAbG Li- EvirAbG Li- CoB5AbG

26 Likvoritutkimukset (8) Li- TPHA (treponema pallidum, hemagglu,naa,otes,) Li- BorrAb (borreliavasta- aineet)

27 Likvoritutkimukset (9) PakeMen (Li- Neu, Li- VirEIA) ulkopuolle jäävät mm.: Chlamydia pneumoniae Denque- virus EBV HIV Inkoovirus Japanin enkefaliimvirus Puumalavirus Puu,aisenkefaliiMvirus (TBE) CMV Toxoplasma gondii

28 Likvoritutkimukset (10) PCR (polymerace chain reac,on, polymeraasiketjureak,o) NhO (nukleiinihapon osoitus) mm. Herpes, Borrelia, Tuberkuloosi JC- virus JC-virus aiheuttaa PML:n (PML = progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia)

29 Lannepiston komplikaa,ot

30 7.2.1 Post-dural (post-lumbar) puncture headache A. Headache that worsens within 15 min after sitting or standing and improves within 15 min after lying, with 1 of the following and fulfilling criteria C and D: 1. neck stiffness; 2. tinnitus; 3. hypacusia; 4.photophobia; 5. nausea B. Dural puncture has been performed C. Headache develops within 5 d after dural puncture D.Headache resolves either: 1. spontaneously within 1 wk 2.within 48 h after effective treatment of the spinal fluid leak 10-30% ICHD-II. Cephalalgia 2004; 24 (Suppl 1) International Headache Society 2003/4

31 Postpunk,onaalisen päänsäryn hoito Kofeiini,ppa Kofeiini iv. (500 mg / 1000 ml NaCl tunnissa, tarv. sama annos uudelleen 2 tunnissa) Veripaikka Anestesiakollegan konsultaa,o

32 Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT- tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfark,, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio ja paineinen hydrokefalus) ja osaa tehdä oikeat johtopäätökset jatkohoidosta

33 Pään,etokonetomografia (TT) Nopea, saatavilla oleva, erinomainen vuodon toteamisessa ja poissulussa

34 Iskeminen aivoinfark, Hoito: liuotushoito (< 4.5 tuntia oireen alusta), valtimon sisäinen tukoksen avaaminen (trombektomia, < 6 tutia oireen alusta) Aspiraation esto, aivopaineen -, verenpaineen, hyperglykemian hoito, kuumeen hoito, hypotermia Tromboosiprofylaksia: hepariini / ASA / ASA+dipyridamoli / klopdrogeeli, varfariini Sekundaariprofylaksia: karotiskirurgia, antitromboottinen hoito, antikoagulaatio, verenpaineen hoito, statiinit

35 Aivoinfarktin varhaismerkit Häntätumakkeen pään tiheysero Linssitumakkeen tiheys ja rajat Aivokuoren tiheys Insulaarinen aivokuori Aivouurteiden puoliero

36 Verenpainetaudin aiheu>ama aivoverenvuoto Hoito: Aspiraation esto Aivopaineen -, verenpaineen, hyperglykemian, kuumeen hoito Tromboosiprofylaksia Harvoin Neurokirurginen hoito

37 Epiduraalivuoto Hoito: ABC = airaway, breathing, blood pressure, circulation linssimäinen Välitön neurokirurgin konsultaatio

38 Subduraalivuoto Hoito: ABC = airaway, breathing, blood pressure, circulation Neurokirurgin konsultaatio

39 Subaraknoidaalivuoto ABC = airaway, breathing, blood pressure, circulation Neurokirurgin konsultaatio Päänsäryn, pahoinvoinnin, aivopaineen hoito Nimodipiini (vasospasmin hoito)

40 Aivokontuusio Hoito: ABC = airaway, breathing, blood pressure, circulation Neurokirurgin konsultaatio

41 Paineinen hydokefalus Hoito: ABC = airaway, breathing, blood pressure, circulation Neurokirurgin konsultaatio

42 Tietää hermoston,etokonetomografian (TT) indikaa,ot, kontraindikaa,ot ja riskit

43 TT (,etokonetomografia) Yleises, o>aen erinomainen kuvantamismenetelmä etenkin akuuteissa,lanteissa Mu>a: osoi>aa huonos, pienet (< 1 cm), lähellä luuta, takakuopassa tai spinaalikanavassa sijaitsevat leesiot, ja leesiot jotka ovat aivojen,hey>ä

44 TT- angiografia Kuvantaa aivoverisuonet erinomaises, ja nopeas, Syrjäy>änyt useimmissa indikaa,oissa ei- kajoavana DSA- angiografian (digital subtrac,on angiography)

45 van der Worp, van Gijn. Acute ischemic stroke. N Engl J Med 2007;357:572-9.

46 TT- perfuusiokuvantaminen Kuvantaa aivoverenkiertoa akuu,ssa aivoinfark,ssa, aivoverisuonispasmissa (SAV:n jälkeen) ja aivotrauman jälkeen Saa>aa helpo>aa liuotushoitopäätöstä

47

48 TT (,etokonetomografia) Saatavilla oleva, halpa, nopea (tuo>aa kaksiulo>eisia aksiaalikuvia) Mu>a: aiheu>aa säteilyä (1.5 msv, Thx- rtg 0.01mSv, taustasäteily vuodessa 1-3 msv) Varjoaine voi aiheu>aa munuaisten vajaatoiminnan (tuore krea arvo tarpeen ennen tutkimusta) msv = millisievert

49 Tyypilliset pään- TT indikaa,ot Pään trauma, luuvammat AkuuM aivoverenkiertohäiriö (aivoinfark,, TIA, aivoverenvuoto, subaraknoidaalivuoto) Tilaavievä muutos aivoissa (kasvain, abscessi) Hydrokefalia (vesipäisyys) Kohonneen aivopaineen toteaminen tai poissulku (esim. taju>omat, meningiimepäily) TT = tietokonetomografia

50 Tietokonetomografian vaaroja TT:n sädeannos on huoma>ava (kts. seuraava slide) Varjoainetutkimuksissa muista jodiallergia on kontraindikaa,o Munuaisten vajaatoiminta ( nesteytys nefrologin ohjeiden mukaan) Diabetes (nesteytys nefrologin ohjeiden mukaan) Raskaana olevat ovat riskiryhmä jos kohtu lähellä tutkimusalue>a.

51 msv = millisievert

52 MagneeMkuvantaminen (MK tai MRI = magne,c resonance imaging)

53 MK > TT MagneeMkuvaus on TT:ta parempi mm. seuraavissa,lanteissa: Takakuopan, sellan alueen ja selkäy,men kuvantaminen MS- tau,, enkefaliim, epilepsia (esim. kor,kaalinen dysplasia tai migraa,ohäiriö), aivokasvaimet, aivojen rappeuma sairaudet, aivovaskuliim MK = magneettikuvaus, TT = tietokonetomografia

54 MK vasta- aiheita Ahtaanpaikankammo (klaustrofobia) Vierasesineet (kuten sydämen tahdis,n, insuliinipumppu, DBS (deep brain s,mula,on), sirpale aivoissa tai silmässä) Raskaus ei ole absoluumnen vasta- aihe

55 MK- sekvenssejä T1 anatomian kuvantaminen + varjoaine jos epäily malignitee,sta, inflammaa,osta (joihin lii>yy veriaivoesteen vaurio) T2 patologian kuvantaminen (näy>ää alueet, joissa poikkeavaa turvotusta)

56 MK- sekvenssejä Gradient echo = T2* - vuotojen kuvantaminen (näy>ää alueet joissa hemosideriiniä) FLAIR valkean aineen kuvantaminen (MS, pienten aivoverisuonten tau,)

57 MK- sekvenssejä DWI (diffuusiopaino>einen kuvantaminen) Akuu,n aivoinfark,n kuvantaminen (sytotoksisen turvotuksen kuvantaminen) ADC- kar>a (apparent diffusion coefficient) Tulkitaan yhdessä DWI- kuvien kanssa Vanhan ja tuoreen aivoinfark,n ero>aminen Vasogeenisen ja sytotoksisen turvotuksen ero>aminen Aivopaiseen ja kasvaimen ero>aminen

58 MK- sekvenssejä Perfuusio- MK Tulkitaan yhdessä DWI- kuvien kanssa Palautuvan iskemian (iskemisen penumbran) ero>aminen STIR- kuvat (short tau inversion recovery) Silmäkuopan kuvantaminen Kys,sten muutosten kuvantaminen Suurien hermojen rei,n kuvantaminen

59 MK- sekvenssejä DTI- kuvat (diffusion tensor imaging) Hermosäikeiden kulun kuvantaminen (traktografia, hermosäikeiden yhteydet) Demyelinisoivien tai degenera,iviset muutosten diagnos,ikka MK- angiografia ja - venografia Val,mojen ja laskimoiden kuvantaminen (mm. aivovaskulii,t, aivoaneurusmat, sinustromboosi)

60 Funk,onaalinen MK Aivokuoren toiminnan kartoitus reaaliajassa

61 MagneeMspektroskopia Aivojen biokemiallisten muutosten kuvantaminen Malignin tuumorin ero>aminen aivopaiseesta Koliini valkean aineen vaurio N- asetylaspartaam harmaan aineen vaurio LaktaaM anaerobisen metabolian häiriö

62 EEG = elektroenkefalografia Rekisteröi aivokuoren hermosolujen postsynap,sia jännite eroja (poten,aaleja) Ainoa ru,inikäytössä oleva (ei- kajoava, reaaliaikainen) hermosolujen ak,ivisuuden tutkimusmenetelmä Indikaa,oita: epilepsia, unihäiriöt (mm. narkolepsia), enkefalopa,at (metaboliset, infek,on, iskemian tai trauman aiheu>amat) Eritysindikaa,ot: CJD (Creutzfelt- Jakob Disease), SSPE (SubakuuM Sklerosoiva PanenkefaliiM)

63 EEG = elektroenkefalografia Kuvat: UpToDate.com ja Wikipedia

64 Epilepsiaan korreloivia aaltomuotoja Kuva Liisa Tuompo

65 Tietää ENMG:n indikaa,ot ja ymmärtää ENMG- lausunnon/tuloksen merkityksen

66 ENMG- tutkimuksen aiheet (1) Paikalliset ääreishermojen vauriot Hermopinteet Hermojuurten vauriot Hermovammat Hermotulehdukset Monihermovauriot (polyneuropa,at) Sokeritau,in lii>yvä monihermovauriot Tulehdukselliset monihermovauriot

67 ENMG- tutkimuksen aiheet (2) Lihashermojen taudit ALS- tau, Lihastaudit Lihastulehdukset Perinnölliset lihastaudit Hermo- lihasliitoksen sairaudet Myasthenia gravis

68 Diagnoosi tai tila Hermopinteet ja -kompressiot (ääreishermo) Juurivauriot (cauda-oireet: heti) Polyneuropatia (aksonaalinen/demyelinoiva) Hermovammat Lihassairaudet (mm. dystrofiat, myosiitit) Motoneuronitaudit (ALS, periytyvät) Akuutti polyradikuliitti (AIDP, AMAN, AMSAN) Hankitut ääreishermovauriot (immuunitaudit, CIPD, MADSAM, paraneoplastiset) Myasteniat (myastenia gravis, myasteeninen oireyhtymä) Ei-dystrofinen myotonia (ionikanavahäiriöt) ENMG:n suositeltava ajankohta (oireiden alusta) 3 vk 3 kk 3 vk 3 kk 1 vk 3 kk 1 vk 3 kk 3 vk 3 kk 1 kk 6 kk Heti 1 vk 3 kk 1 kk 3 kk 1 kk 1 v AIDP: akuutti immuunivälitteinen demyelinoiva polyradikuloneuriitti (Guillain-Barré) AMAN: akuutti motorinen aksonaalinen neuropatia AMSAN: akuutti motorinen ja sensorinen aksonaalinen neuropatia CIDP: krooninen immuunivälitteinen demyelinoiva polyradikuloneuriitti MADSAM: Lewis-Sumner oireyhtymä, krooninen hermovasteen salpautuminen J. Partanen, Suomen Läälärilehti 35/2014 vsk 69

69 VAHVUUDET ENMG on asiantuntijan konsultaatio, neuropatiadiagnostiikan kultainen standardi vaurioiden ennuste, jatkotoimenpiteiden tarve Hermovaurioiden paikannusdiagnostiikka (mm. lyhtytsegmenttimittaukset tarvittaessa) esim. n. ulnaris -vaurion paikantaminen epikondyluksen ylä- tai alapuolelle Juurivaurioiden paikantaminen ja löydösten vertaaminen kuvantamistutkimuksiin motorinen etujuuri/ sensorinen takajuuri/vaurio sensorisen paraspinaaliganglion ylä- tai alapuolella/posteriorisen juurihaaran vaurio/ failed back -oireyhtymä Aksonaalisen ja demyelinoivan vaurion erottaminen, vaurion voimakkuuden arviointi Neuropaattisen kivun varhaisdiagnostiikka paksujen hermosäikeiden osalta Neuromuskulaaristen yleissairauksien erotusdiagnostiikka polyneuropatiat/motoneuronitaudit/lihassairaudet/myasteniat Akuuteissa tilanteissa neurografialla saadaan tärkeää diagnostista tietoa jo ennen fibrillaatiotoiminnan kehittymistä lihaksiin (esim. AIDP) Ohjaa lihasbiopsiaa diagnostiikan kannalta sopivasti vaurioituneeseen lihakseen Spesifiset hermovauriot mm. Meralgia paresthetica, Mortonin neuropatia, N. suprascapulariksen vaurio RAJOITUKSIA Voidaan tutkia vain paksuja hermosäikeitä (ohutsäietutkimuksiin eri tekniikka) Vaatii hyvän lähetteen ja kysymyksenasettelun, jotta tutkimus voidaan kohdentaa oikein Lievän ja keskivahvan hermovaurion myöhäisdiagnostiikka hankalaa Lihassairauksien erotusdiagnostiikka vaatii yleensä myös lihasbiopsian Paikoitellen pitkät jonot tutkimukseen ENMG:n kohdentamisen standardisointi eri kysymyksenasetteluissa on vasta kehitteillä J. Partanen, Suomen Lääkärilehti 35/2014 vsk 69

70 ENMG- tutkimuksen käytännön toteutuksesta, mi>ausmenetelmistä, mita>avista suureista ja löydöksistä

71 ENMG - tutkimusmenetelmiä Perifeerinen hermo Neurografia: Hermon johtonopeus (CV = conduc,on velocity) - motorinen, sensorinen Lihaksen ak,opoten,aali (CMAP = combined muscle ac,on po,en,al, sekä lihassyyt e>ä hermosäikeet vaiku>avat poten,aaliin) Hermolihasliitos: Toistos,mulaa,oon Yksisäie- ENMG ( ji>er ) Lihas Elektromyografia (EMG)

72 ENMG = elektroneuromyografia Motoneuroni Hermojuuri Pleksusalue Ääreishermo Hermolihasliitos Lihas ENMG lokalisoi vaurion perifeerisen hermon tai lihaksen alueelle ENMG on kliinisen statuksen jatke

73 ENMG = elektroneuromyografia Motoneuroni Myeliini Aksoni Lihas ENMG:ta käytetään ero2amaan - - Myeliinivaurio (demyelinisaa5o) aksonaalisesta neuropa5asta - - Pre- ja postsynap5nen hermolihasliitoksen toimintahäiriö - - Tulehduksellinen ja ei- tulehduksellinen lihasvaurio (myopa5a)

74 ENMG = elektroneuromyografia Motoneuroni Myeliini Aksoni Lihas ENMG:ta käytetään myös - - Hermovaurion vaikeusasteen määri2ämisessä - - Lääkevasteen seurannassa - - Hermovaurion ennusteen arvioinnissa (vii2eet reinnervaa5osta)

75 Hermon johtonopeuden (CV) mittaus käytännössä Electromyography and Neuromuscular Disorders, 2012, D.C. Preston, B. E. Shapiro

76

77 Aksonaalinen vs demyelinisoiva neuropatia Hermon johtonopeus laskee myeliinivaurio Lihasvasteen amplitudi laskee aksonivaurio

78 Ääreishermon proksimaalisen osan tutkimus (esim. polyradikuliitistasa eli Guillain-Barren oireyhtymässä)) F- vaste F = foot (vaste rekisteröitiin ensin jalkaterän lihaksista)

79 H-refleksi on akillesheijasteen sähköinen vastine (H tulee keksijänsä Johann Hoffmanin nimestä) H- refleksi

80 Toistostimulaatio, yksisäie-enmg Toistuvasti stimuloituna lihasvaste heikkenee asteittain hermolihasliitoksen toimintahäiriön merkkinä Syyvärinä (jitter) lisääntyy hermolihasliitoksen toimintahäiriön merkkinä Indikaatio: Myasthenia Gravisen diagnostiikka

81 Toistos,mulaa,o Normaali Myastenia Gravis 3 Hz stimulaatio Vaste on stabiili 20 Hz stimulaatio Annettaessa motoriseen hermoon ärsykettä vaste yleensä pysyy stabiilina. (normaali) Myasteniassa vaste pienenee toistuvassa stimulaatiossa yli 10 % verrattaessa 1 ja 4 M- aaltoa keskenään. (postynaptinen vaurio) Lambert-Eatonin syndrooma Vaste hiipuu Vaste on jo alunperin pieni Lambert-Eatonin syndroomassa vasteet ovat kauttaaltaan pieniä (jo ensimmäisestä aallosta lähtien)

82 Yksisäie- ENMG ( ji>er ) Yksisäie ENMG:lla selvitetään yksi>äisten lihassyiden sähköistä toimintaa ohuella neulaelektrodilla epäiltäessä neuromuskulaarista transmissiohäiriötä (esim. myasthenia gravis) tai vaihtelevaa lihasheikkousoireistoa. Tutkimus voidaan lii>ää toistos,mulaa,oon ja neula- EMG tutkimukseen

83 Myografia Lihaksen toiminnan rekisteröin, neulaelektrodilla lepo,lassa ja tahdonalaisessa ak,vaa,ossa

84 Myografia Myografialla voidaan erottaa hermoperäinen (neurogeeninen) vaurio lihasperäisestä (myopaattinen vaurio) ja tulehduksellinen lihassairaus (myopatia) eitulehduksellisesta lihasvauriosta

85