Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta?"

Transkriptio

1 Näin tutkin Joel Hasan ja Olli Kutvonen Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Elektroneuromyografia eli ENMG on yleis- ja työterveyslääkärin tai avohoidossa toimivan erikoislääkärin työkalu hermo- ja lihassairauksien tutkimiseen. Sillä voidaan todeta hermotupen myeliinin tai hermosolun aksonin vaurio sekä eräitä lihassairauksia. Yleisimmin tutkitaan hermojen pinnetiloja, kuten rannekanavaoireyhtymää, kyynär- tai pohjehermojen vaurioita sekä välilevypullistuman tai spinaalistenoosin aiheuttamaa juurivauriota. Myös polyneuropatiaa voidaan tutkia ENMG:llä. Löydökset ovat selkeimmillään 1 2 kuukauden kuluttua oireiden alusta. Lähetteessä riittää epäillyn sairauden tai selvitettävän oireen mainitseminen. Tutkimuksen laajuuden määrittää neurofysiologi tilanteen mukaan. Tutkimuksen saatavuus on nykyään melkein kaikkialla maassamme hyvä. A vohoidossa elektroneuromyografiaa eli ENMG:tä tarvitaan yleisimmin perifeeristen paikallisten neuropatioiden diagnosoimiseen. Paikallisen hermovaurion voi aiheuttaa anatominen ahtaus hermon kulkureitillä, jolloin puhutaan hermopinteestä. Syynä saattaa myös olla hermon tilapäinen puristuminen tai venyminen, kuten usein kyynärhermon (n. ulnaris) vauriossa kyynärpäässä tai pohjehermon (n. peroneus) vauriossa polvitaipeessa. Yleinen hermovaurion aiheuttaja on myös selkärangan välilevytyrä, joka puristaa hermojuurta. Avohoidossa tutkittavaksi tulee myös potilaita, joilla epäillään neurologista sairautta. ENMG:n peruskäsitteistä Hermon vaurioituessa siinä syntyy tyypillisesti sekä hermotuppien eli myeliinin vaurioita että hermosolujen katkeamia eli aksonivaurioita. ENMG-tutkimuksella etsitään ja todennetaan näitä perifeerisissä hermoissa esiintyviä vaurioita. ENMG-tutkimukseen liittyviä termejä on esitetty taulukossa 1. Duodecim 2008;124:77 84 Hermosolujen myeliinivaurio esimerkiksi lievässä rannekanavaoireyhtymässä (CTS) diagnosoidaan mittaamalla sähköisesti hermojohtumisnopeus vauriokohdan ylitse (kuva 1). Tätä kutsutaan neurografiaksi. Sähköärsytyksellä aikaansaadaan hermosoluissa aktiopotentiaaleja, jotka voidaan mitata sähköisesti toisesta kohtaa hermoa. Kun näin määritetään aika, joka kuluu aktiopotentiaalien kulkuun stimulaatioelektrodeista rekisteröintielektrodeihin ja mitataan elektrodien välinen matka, saadaan aktiopotentiaalien muodostaman vasteen kulkunopeus eli hermojohtumisnopeus. Lievissä vaurioissa johtumisnopeus hidastuu, vaikeissa myös hermon sähköinen vaste pienenee tai häviää. Myeliinivauriot näkyvät heti, kun ne ovat syntyneet. Koska aktiopotentiaaleja aikaansaava stimuloiva elektrodipari ja niitä rekisteröivä elektrodipari täytyy asettaa eri puolille vauriota, voidaan menetelmällä käytännössä tutkia vain distaalisia myeliinivaurioita. Hermon proksimaalisista osista saadaan joissakin tapauksissa tietoa mittaamalla ns. F-vasteita. Nämä ovat aktiopotentiaa- 77

2 Taulukko 1. ENMG-tutkimukseen liittyviä termejä. Aksoni hermosolun viejähaarake ENMG:ssä tutkitaan ns. paksuja myelinoituneita aksoneita. Aksonivaurio aksonit ovat menneet poikki (denervoituminen). ENMG (elektroneuromyografia) neurografian ja myografian yhdistelmä. Faskikulaatiot neula-emg:ssä todettava, alfamotoneuronin epäsäännöllisestä toiminnasta johtuva spontaanitoiminta. Useimmiten hyvänlaatuinen, mutta esiintyy motoneuronitaudissa. Hidas johtumisnopeus yläraajoissa yleensä alle 50 m/s, alaraajoissa alle 40 m/s tai yli m/s hitaampi kuin vastaavan toisen hermon johtumisnopeus. Raajan tulee olla lämmin tutkittaessa. Insertioaktiviteetti neulanpiston (insertio) jälkeen havaittava tyypillinen ENMG-toiminta. Eräissä sairauksissa insertioaktiviteetti lisääntyy tai vähenee; merkitys diagnostiikassa vähäinen. Johtumiskatkos, konduktioblokki impulssin etenemisen estyminen yleensä motorista hermoa stimuloitaessa. Tällöin (lihaksesta mitattu) aktiopotentiaali on pienempi myeliinivaurion proksimaalipuolelta stimuloitaessa kuin vauriokohdan distaalipuolelta, mikä ilmaisee vauriokohdan. Häviää usein 1 2 kuukaudessa. Muutos johtuu myeliinituppien vaurioista, joissa aktiopotentiaalien kulku on estynyt vauriokohdan ylitse. Sen distaalipuolelta saadaan kuitenkin normaali vaste, koska hermosolujen aksonit eivät ole vaurioituneet Motorinen yksikkö yksi motorinen hermosolu aksoneineen ja siihen liittyvät lihassolut. Motorisen yksikön koon kasvaessa hermosolu hermottaa useampia lihassoluja kuten hermovaurion jälkeisen versomisen tapahduttua. Pieniä yksiköitä esiintyy lihastaudeissa ja toisaalta pienemmissä lihaksissa esimerkiksi kasvojen alueella. Lihassairauksissa ja reinnervaatiossa yksiköt ovat myös polyfaasisia. Myeliinivaurio aksonin myeliinitupen vaurio, jonka takia impulssit eivät etene ja vaurion toiselta puolelta saadaan pienentynyt ja/tai pidentynyt ja polyfaasinen vaste. Myografia (elektromyografia, EMG): lihasten toiminnan tutkiminen neulaelektrodilla. Myotoninen sarja tyypillinen ENMG-löydös, jossa sähköinen toiminta vaihtelee spontaanisti (lisääntyy vähenee). Tätä sarjatoimintaa esiintyy ionikanavataudeissa ja dystrofia myotonicassa. Neurografia (elektroneurografia, ENG) hermojen ominaisuuksien kuten johtonopeuksien mittaus sähköärsykkeillä. Spontaaniaktiviteetti, fibrillaatio, positiiviset jyrkät aallot, (denervaatio),»tuoreet muutokset» ilmiöitä, jotka syntyvät lihaksessa aksonivaurion tai lihasvaurion pohjalta. Yksikkökato motoristen yksiköiden on häviäminen. Sen luotettava toteaminen vaatii hyvää yhteistyötä potilaan kanssa. leja, jotka kulkeuduttuaan stimulaatiokohdasta selkäytimeen aikaansaavat motorisissa hermosoluissa uusia, lihassoluista mitattavissa olevia aktiopotentiaaleja (Partanen 2006). Hermovaurioissa esiintyy tyypillisesti myös hermosolujen aksonien katkeamia vauriokohdissa eli aksonivaurioita. Hermosolujen aksonivaurioita tutkitaan neulalla lihaksista eli myografialla. Aksonivaurio aiheuttaa kohdelihaksen lihassolujen denervoitumisen, jolloin aikaisessa vaiheessa eli muutaman viikon kuluessa syntyy ilman hermotusta olevien lihassolujen omaa toimintaa, spontaaniaktiviteettia. Sitä kutsutaan usein myös denervaatioaktiviteetiksi. Sanaa on kuitenkin syytä välttää, koska spontaaniaktiviteettia syntyy joskus myös muulla mekanismilla. Näitä ns. tuoreita muutoksia (fibrillaatio, positiiviset jyrkät aallot) todetaan joskus jo parin viikon kuluessa vaurion synnystä, mutta toisinaan niiden kehittyminen kestää jopa neljä viikkoa. Tämän takia hermovauriota ei juuri kannata tutkia ENMG:llä ennen kuin tämä aika on kulunut. Lievemmissä vaurioissa nämä tuoreet muutokset voivat hävitä regeneraation myötä muutamassa kuukaudessa, vaikka potilaalle jäisikin sensorisia oireita. Vaikeissa vaurioissa ne saattavat jäädä jopa kymmeniksi vuosiksi (Partanen 2006). Hermovauriota arvioidaan myös lihaksen yksikkökadolla ja yksikköpotentiaalimuutoksilla (ns. vanhat muutokset), joissa yksittäisten hermosolujen hermottamat lihasryhmäpotentiaalit eli motoriset yksiköt voivat olla suuria, pieniä tai polyfaasisia. Suuria potentiaaleja syntyy usein neuraalisen regeneraation pohjalta, jolloin yksi aksoni hermottaa useampaa lihassolua kuin normaalisti. Pienet yksiköt ovat tyypillisiä myopatioissa, joissa motorisissa yksiköissä on normaalia vähemmän lihassoluja. Joissakin distaalisissa neuropatioissa voi tosin esiintyä pieniä motorisia yksiköitä ja joissakin kroonisissa myopatioissa suuria (Partanen 2006). Tutkimusten ajoitus Optimiaika ENMG-tutkimukselle on 1 2 kuukautta oireiden alkamisesta, jolloin vika on useimmiten varmimmin paikannettavissa (tau- 78 J. Hasan ja O. Kutvonen

3 Sormi (hermo) Nopeus (m/s) Amplitudi ( µv) RP II (M) III (M) IV (M) IV (U) V (U) M U Kuva 1. Esimerkki 45-vuotiaan naisen kohtalaisen vaikeasta rannekanavaoireyhtymästä. Diagnoosi perustuu n. ulnariksen (U) ja n. medianuksen (M) johtonopeuksien ja vasteiden vertailuun. Ero on hyvin selkeä nimettömässä sormessa (taulukossa lihavoituna). N. medianus on jäänyt pinteeseen ranteen poikkisiteen (RP) alle mutta n. ulnaris on säästynyt vauriolta. lukko 2). Joissakin akuuteissa tapauksissa tutkimus voidaan suorittaa heti, esimerkiksi haluttaessa sulkea pois tai todeta perifeerinen akuutti peroneuspareesi selkäkipupotilaalla. Tärkein aihe päivystystutkimukselle on kuitenkin polyradikuliittiepäily. Tämä tutkimus suoritetaan pelkkänä neurografiana, jolloin sen voi joissakin sairaaloissa tehdä hoitaja päivystys-eeg-ajalla. Pitkän ajan kuluttua tehtävissä tutkimuksissa etenkin proksimaaliset muutokset ja myeliinivauriot (johtumiskatkokset eli konduktioblokit, kuva 2) ovat voineet hävitä. Jos primaaritutkimuksessa ei ole löydöksiä, ei uudesta ENMGtutkimuksesta ole hyötyä, jos alkuperäinen tutkimus on tehty asianmukaisesti ja oireet eivät ole edenneet. Oireiden jatkuessa tai pahentuessa leikkauksen jälkeen tutkimuksista on eniten hyötyä silloin, kun käytössä ovat aikaisempien tutkimusten pöytäkirjat. Ilman yksityiskohtaista tutkimuspöytäkirjaa uuden tutkimuksen informaatioarvo on kyseenalainen ja voi johtaa jopa vääriin tulkintoihin. Kenen tulee pyytää ENMG-tutkimusta? ENMG-tutkimus on nykyään selkeästi yleis- ja työterveyslääkärin sekä avohoidossa toimivan erikoislääkärin työkalu. Sairaaloiden poliklinikoihin on usein pitkä jono, ja jos ENMG-tutkimuksen tilaus jää erikoislääkäripoliklinikan varaan, tutkimus tehdään usein liian myöhään Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? eikä parasta tulosta saavuteta (taulukko 2). Kun ENMG on teetetty avohoidossa, vältytään usein kokonaan potilaan lähettämiseltä erikoissairaanhoitoon tai hänet voidaan lähettää suoraan oikean paikkaan, esimerkiksi leikkausarvioon tai muuhun hoitoon. Useimmissa tapauksissa ENMG on hyvä olla tehtynä jo lähetettä kirjoitettaessa. Jonot ENMG-tutkimuksiin ovat nykyään lyhyitä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä terveyskeskukset ovat jo pitkään voineet oman päätöksensä mukaan ostaa neurofysiologisia tutkimuksia ostopalveluna joko sairaanhoitopiiriltä tai yksityissektorilta. Menettely säästää sekä aikaa että resursseja. Kokemuksen mukaan yleis- ja työterveyslääkärit näyttävät tekevän keskimäärin parhaat ENMG-lähetteet. Lähetettäessä potilas jatkohoitoon on syytä muistaa liittää mukaan kopio koko lausunnosta, jossa on myös tutkimustulokset sisältävä taulukko. Tutkimusta pyydettäessä on muistettava, että liian aikaisin tehty tutkimus antaa väärän negatiivisen tuloksen neulatutkimuksessa. Pyydettäessä ENMG:tä on myös syytä kuvata ongelma, johon vastausta haetaan, tai mainita sairaus, jota epäillään. Hyvässä pyynnössä on riittävästi anamneesia ja lopuksi selkeästi ilmaistava lähettämisen syy, esimerkiksi»p.k. ENMG:tä polyneuropatiaepäilyn vuoksi» tai»p.k. oikean käden ENMG:tä voimattomuuden vuoksi». Ellei 79

4 Taulukko 2. ENMG-tutkimuksen ajoitus. Taulukko on ainoastaan viitteellinen. Kliinisessä työssä esiintyy kaikenlaisia variaatioita. Oire Epäilty häiriö Tutkimuksen tarve ja ajankohta oireiden alusta Erittäin voimakas särky, virtsarakko- Cauda equina -oireyhtymä, selkäydin- Potilas heti hoitoon, ei ENMG:tä tai suolihäiriöitä, paha pareesi kompressio, vaikea juurivaurio Raajojen akuutti laaja-alainen lihas- Polyradikuliitti Heti (usein keskussairaalassa) heikkous, usein parestesiat Paikallinen lihasheikkous tai parestesia Perifeerisen hermon vaurio 1 2 kk Selkärangasta säteilevä kipu tai voimakas Juurivaurio, neuriitti 1 2 kk särky ja parestesiat tai lihasheikkous Käsien puutuminen Rannekanavaoireyhtymä Kuukausia Hitaasti etenevät lihas- tai sensoriset Motoneuronisairaus, myopatia, poly- Kuukausia oireet neuropatia Paikaltaan vaihtelevia pareeseja Haurashermosyndrooma (HNPP) Milloin vain, muista geenitesti»kädet puutuvat yläasennossa» thoracic outlet -syndrooma (TOS) Kuukausia, ei juuri koskaan löydöksiä, muiden syiden pois sulkeminen Pakarakipu Piriformissyndrooma ei ENMG-löydöksiä, ellei juurivauriota Pelkkä kipu ei yleensä neuropatia ei yleensä hyötyä Laaja-alaiset vaihtelevat kipu- yms. oireet, Ei yleensä neuropatia ei yleensä hyötyä ei mukana tarkkarajaista parestesiaa, lihasheikkoutta tai atrofiaa lähettävä lääkäri pysty määrittämään ongelmaa, ei tutkimusta kannata pyytää laajana, esimerkiksi neljän raajan ENMG-tutkimuksena, vaan kertoa, missä pääoireet ovat. Jos oireisin raaja on poikkeava, neurofysiologi tarkistaa oireettoman raaja tarpeellisin osin automaattisesti. Jos potilaalla epäillään laaja-alaista sairautta, tulee neurofysiologin tehdä tutkimus sopivan laajana joka tapauksessa. Rannekanavaoireyhtymä Rannekanavaoireyhtymän (CTS) yleisimmät oireet ovat käsien puutuminen yöllä, pyöräiltäessä tai autolla ajaessa tai esimerkiksi kutoessa. Samanlaisia oireita esiintyy runsaasti ilman löydöksiä, jolloin puutumisen takana voi olla jokin muu, ei neurogeeninen syy. Toisaalta joillakin vanhemmilla potilailla saattaa olla pitkälle edennyt CTS, vaikka oireita olisi esiintynyt vain lyhyen aikaa tai ne olisivat lieviä. Rannemurtumaan voi myös liittyä keskihermon (m. medianus) puristuminen (Partanen ym. 2006). CTS:ää tulisi yleensä tutkia laajasti siten, että mitataan ranteen ylitse keskihermon sensoriset johtumisnopeudet ranteen ja II IV sormien välillä sekä vastaavat kyynärhermon johtumisnopeudet ranteen ja sormien IV V välillä (kuva 1). Lisäksi mitataan keskihermon motorinen distaalinen latenssi ja muita keski- ja kyynärhermon parametreja. Lihaksistoa tutkitaan oireiden ja neurografialöydösten perusteella laajemmin tai suppeammin. Jos saadaan positiivinen löydös, pitäisi toinen käsi tutkia aina ilman eri pyyntöä, vaikka se olisikin oireeton. Löydös on positiivinen, jos keskihermon johtumisnopeus on systemaattisesti yli 10 m/s hitaampi kuin kyynärhermon (kuva 1). Nyrkkisääntönä voidaan vaikeusasteen määrityksessä käyttää sitä, että lievästi poikkeavassa löydöksessä esiintyy vain sensorisia muutoksia, kohtalaisen poikkeavassa myös motorinen distaalinen latenssi on pidentynyt ja vakavasti poikkeavassa todetaan myös EMG-muutoksia peukalopäkiän eli thenarlihaksistossa. Mahdolliset tavallisuudesta poikkeavat löydösprofiilit saattavat viitata 80 J. Hasan ja O. Kutvonen

5 epätavallisiin vauriomekanismeihin tai keskihermon poikkeavuuksiin, mikä voi olla kirurgille tärkeä tieto. Tutkimusta ei tehdä pelkästään senhetkistä kyllä ei-diagnoosia varten, vaan myös mahdollisia leikkauksenjälkeisiä oireita tai muuta seurantaa varten. Mitä enemmän tietoa saadaan primaaritutkimuksessa, sitä helpompaa on arviointi jälkeenpäin seurantatutkimuksessa. Viimeksi mainittuun tulee aina toimittaa vanhat ENMG-lausunnot. Viime aikoina on ilmestynyt CTS:n diagnosointiin tarkoitettuja testereitä. Validoituja tutkimuksia niiden käytöstä on toistaiseksi liian vähän, jotta menetelmään voitaisiin ottaa lopullinen kanta. Nykyiset testerit antavat suppeampaa tietoa kuin laaja neurografia, jonka voi yhtä hyvin tehdä koulutettu hoitaja. Tämä on ongelma etenkin leikkauksenjälkeisissä ja seurantamittauksissa. Kokemattomissa käsissä kaikki tutkimukset voivat antaa väärän diagnoosin, eivätkä testerit ole tästä poikkeus. Niiden käyttö ei ole selvästi nopeampaa kuin nykyaikaisen ENMG-laitteen. Koska ainakin julkisella sektorilla on riittävästi laitekapasiteettia, on epäselvää, syntyykö oikeastaan mitään säästöä, jos hoitajan tekemä neurografia korvataan hoitajan tekemällä testerimittauksella, jota varten hankitaan uusi laite ja kertakäyttöelektrodeja sekä koulutetaan tietty henkilö. Kyynärhermon vaurio Kyynärhermon vaurio aiheuttaa pikkusormen ja nimettömän puutumista sekä käden kömpelyyttä. Vaurio on yleisimmin kyynärpään seudussa. Jos tutkimus tehdään ajoissa, noin 1 2 kuukauden kuluessa oireiden alkamisesta, todetaan usein johtumiskatkos, joka varmistaa vaurion paikan. Johtumiskatkokseksi (kuva 2) nimitetään motorisissa mittauksissa saatavaa löydöstä, jossa vauriokohdan proksimaalipuolelta stimuloimalla saatu vaste on pienempi kuin distaalipuolelta saatu. Kyynärhermovauriossa neula-emg-löydöksiä todetaan vain vauriokohdasta distaalisuuntaan ja ne häviävät ensimmäiseksi kyynärvarresta ranteen ja sormien pitkistä koukistajista, jolloin Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Kuva 2. Johtumiskatkoksessa eli konduktioblokissa motorisen hermon proksimaalinen vaste jää selkeästi pienemmäksi kuin distaalinen. Vaste on usein myös polyfaasinen (vrt. A2 A3, jossa pohjeluun pään seudussa johtumiskatkos). Tavallisesti (esimerkissä säären alueella A1 A2) vaste pienenee vain vähän ja muoto säilyy samankaltaisena. Johtumiskatkoksen perusteella on mahdollista paikantaa vaurio jopa senttimetrien tarkkuudella. diagnostiikka on myöhemmässä vaiheessa epävarmempaa. ENMG on tarpeellinen diagnoosin varmistamiseksi, vauriokohdan paikantamiseksi, muiden neuropatioiden mm. diskusprolapsin aiheuttaman juurivaurion pois sulkemiseksi ja ennusteen määrittämiseksi. Mitä suurempi on aksonivaurion osuus verrattuna myeliinivaurioon, sitä huonompi ennuste. Kannattaa myös pitää mielessä, että kyynärhermon alueen oireet ovat yleisiä ilman osoitettavissa olevaa vikaa. Peroneuspareesi eli pohjehermon vaurio Akuutin peroneuspareesin tutkiminen (kuva 2) on usein tärkeää ennusteen määrittämiseksi ja joskus perifeerisen vaurion erottamiseksi LVjuuren vauriosta selkäkipuisella potilaalla. Tut- A3 A2 A1 81

6 kimuksessa ja tulkinnassa pätevät samat periaatteet kuin kyynärhermovaurioissa (Partanen ym. 2006). Muut perifeeriset neuropatiat Värttinähermon (n. radialis) halvaus eli radialispareesi on syytä tutkia ENMG:llä, jos se on epätyypillinen tai jos paraneminen ei edisty parin kuukauden sisällä. Tyypillisessä»saturday night palsyssa» (humalainen nukkunut sikeästi olkavartensa päällä) löydökset rajoittuvat sormien ja ranteen ojentajiin. Joskus muutoksia esiintyy myös m. brachioradialiksessa. Värttinähermon syvän haaran pinnetila Frohsen arkadin kohdalla on harvinainen, mutta sitä voidaan tarvittaessa tutkia ENMG:llä. Olka-hartiaseudun lihasatrofia on usein olkaan kiputilan aiheuttaman immobilisaation seuraus eikä siihen silloin liity hermoperäistä syytä. Lihasatrofia lapaluun päällä saattaa kuitenkin myös liittyä lavanpäällyshermon (n. suprascapularis) vaurioon. Se voi olla kivuton, tai sitten vaurion syntyyn on liittynyt alkuvaiheessa joitakin viikkoja kestänyt särkyvaihe. Luotettavin mittari on alemmassa ja useimmiten myös ylemmässä lapalihaksessa (m. infraspinatus ja m. supraspinatus) näkyvät neula-emgmuutokset muiden löydösten puuttuessa (Partanen 2000, Stewart 2000). Lapaluun siirotus puolestaan voi aiheutua pitkän rintahermon (n. thoracicus) hermon vauriosta (serratuspareesi). ENMG-tutkimuksessa on tärkeää paitsi todeta EMG-muutokset etumaisessa sahalihaksessa (m. serratus anterior) myös sulkea pois löydökset muissa lihaksissa (Partanen 2000, Stewart 2000). Meralgia paraesthetican (reiden ulkosivun kivulias puutuminen) tutkimus voi olla löydökseltään epävarma. Mittaus on jonkin verran epäluotettava, koska reiden ulommaisen ihohermon (n. cutaneous fermoris lateralis) kulku vaihtelee. Tutkimus suoritetaan rekisteröimällä suhteellisen pitkällä neulalla suoliluun yläetukärjen (spina iliaca anterior superior) kohdalta. Se on kivulias, ja usein potilas ei pysty rentouttamaan alavatsan lihaksia riittävän hyvin. Hermon vasteen puuttuminen ei ole löydöksenä diagnostinen, ja joskus vaste puuttuukin pelkästään oireettomalta puolelta. Hyvin molemmilta puolilta esille tuleva vaste sen sijaan on löydöksenä varsin luotettava (Stewart 2000, Vastamäki 2004). Mortonin metatarsalgia (metatarsaalihermon neurinooma) voi olla jalkaterän kiputilan syy. Sitä voidaan tutkia erikoistekniikalla, mutta on muistettava, että vanhemmilta ihmisiltä vasteet voivat muutoinkin olla vaikeasti esille saatavissa. Mortonin metatarsalgian hoitolinjat ovat jonkin verran epäselvät. Ensisijainen hoito on nykyään jalkaterän ergonomian korjaaminen. On aiheellista pohtia, onko syytä tehdä kivuliasta ENMG-tutkimusta, jos hoito on konservatiivinen. Leikkaushoidon lyhytaikaiset tulokset ovat hyvät, mutta pitkäaikaistuloksista ei ole riittävästi tietoa (Stewart 2000, Lehtinen ym. 2000, Vastamäki 2004). Muut paikalliset perifeeriset neuropatiat ovat useimmiten trauman tai neuriittien aiheuttamia ja idiopaattisina harvinaisia. Juurivauriot ja neuriitit Toiseksi yleisimmät ENMG-tutkimusten aiheet avohoidossa lienevät epäilyt juurivaurioista, useimmiten diskusprolapsin tai spinaalistenooy d i n a s i a t ENMG:llä tutkitaan hermo- ja lihasvaurioita. Mikäli oireena on pelkkä kipu ilman puutumista, tuntopuutosta tai lihasheikkoutta, ei löydöksiä usein ole. Yleisimpiä tutkimuksen kohteita ovat käsien puutuminen (rannekanavaoireyhtymä) ja eri syistä johtuvat juurivauriot. Mikäli kyseessä on trauma tai oireet ovat alkaneet äkillisesti, tulisi ENMG-tutkimus suorittaa 1 2 kuukauden kuluessa oireiden alusta. 82 J. Hasan ja O. Kutvonen

7 sin aiheuttamasta. Näillä potilailla esiintyy lähes aina paikallista kaula- tai lannerangasta hartiaan tai alaraajaan säteilevää kipua sekä puutumista, tuntopuutosta ja lihasheikkoutta perifeerisesti juuren hermotusalueella. ENMG-tutkimus on syytä tehdä 1 2 kuukauden kuluessa oireiden alusta, jos halutaan mahdollisimman luotettava tulos. On pidettävä mielessä, että vaikeassa tapauksessa, esimerkiksi cauda equina syndroomassa ja voimakkaissa pareeseissa, on kirurgista hoitoa arvioitava päivystysluonteisesti, jolloin ei ole aikaa odottaa ENMG-tutkimusta. Tutkimuksen kannalta ongelmallisia ovat jo leikatut potilaat, joilla oireiden alkamisesta ja usein leikkauksestakin on kulunut jo pitkä aika. ENMG-tutkimuksesta ei usein ole hyötyä, jos sitä ei ole tehty aikaisemmin tai preoperatiivisesta tutkimuksesta ei ole pöytäkirjaa. Normaali ENMG-löydös ei osoita, että potilas»olisi parantunut» ja vailla neuropaattista tai muuta kipua tai esimerkiksi selän instabiliteettia. Myöskään spontaaniaktiviteetin (denervaatio,»tuoreet muutokset») esiintyminen ei useinkaan tarkoita sitä, että potilaalla olisi uusi hermovaurio, vaan pahoissa vaurioissa spontaaniaktiviteetti voi jäädä jopa vuosikymmeniksi. Harvinaisempi ilmiö on pleksusneuriitti, jossa ensin esiintyy parisen viikkoa intensiivistä särkyä, ja laaja-alaista, yleensä proksimaalista lihasheikkoutta, joka jatkuu pitkään. Neuriitti voi olla joko hartiapunoksen (plexus brachialis) tai lannepunoksen (plexus lumbalis) alueella, ja se on yleisempi diabeetikoilla. Pleksusneuriitti voi olla hereditäärinenkin, mutta tila on harvinainen. Neuriittia on usein vaikea erottaa diskusprolapsin aiheuttamasta juurivauriosta ilman ENMGja kuvantamistutkimuksia. Ellei kyseessä ole erotusdiagnostinen epäily välitöntä leikkaushoitoa vaativasta diskusprolapsista, voi avohoitolääkäri rauhassa odottaa 1 2 kuukautta oireiden alkamisesta ja teettää ENMG:n. Myös yksittäisten hermojen neuriitteja esiintyy. Mekanismi on edelleen epäselvä (Partanen ym. 2006). Hermojen ja lihasten diffuusit sairaudet Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Polyneuropatia aiheuttaa sukkamaisen tai käsinemäisen puutumisen, muita parestesioita ja joskus lisäksi särkyä, varsinkin diabeetikoilla. On muistettava, että diabeetikoilla esiintyy polyneuropatian lisäksi usein hoitoa vaativa CTS. Silloin tällöin polyneuropatiaepäilyn takia ENMG-tutkimukseen tulevalta potilaalta löytyy spinaalistenoosiin sopivat löydökset. Joskus on vaikea erottaa etenkin vanhoilta potilailta ja jalkojen ollessa turvoksissa onko potilaalla spinaalistenoosi, polyneuropatia vai molemmat. Hitaasti etenevä yhden tai useamman raajan paikallinen tai laaja-alaisempi lihasheikkous etenkin ilman sensorisia oireita on tärkeä ENMG-tutkimuksen aihe. Tällainen oireisto herättää epäilyn joko laaja-alaisesta motoneuronisairaudesta (ALS) tai paikallisemmasta, itsestään rajoittuvasta taudista (esim. spinaalinen kämmenlihasatrofia). Laaja-alaista lihasheikkoutta, refleksien vaimeutta ja sensorisia oireita aiheuttavassa polyradikuliitissa (Guillain Barrén oireyhtymä) potilas tulee tutkia heti, joskin tällainen potilas on jo useimmiten lähetetty sairaalaan. Joskus sairaalasta kotiutetun potilaan diagnoosi jää kuitenkin avohoitolääkärin tarkkanäköisyyden varaan. Lihassairaudet eli myopatiat aiheuttavat usein proksimaalisen, kivuttoman lihasheikkouden ja vaikeassa tapauksessa atrofian. On myös harvinaisia samantyyppisiä oireita aiheuttavia neuropatioita, ja ENMG on hyödyllinen tutkimus näiden diagnostiikassa. Myotonioissa esiintyy lihasjäykkyyttä, esimerkiksi liikkeelle lähdön jähmeyttä ja nyrkkiin puristetun käden avautumista viiveellä. Koska potilaat ovat usein vähäoireisia, saattaa myotonia löytyä sivulöydöksenä muusta syystä tehtävän ENMG-tutkimuksen yhteydessä. Lihaskouristusten osalta viittaamme Luostarisen ym. (2007) artikkeliin. Anamneesista ja kliinisestä tutkimuksesta Pelkkä kipu ilman perifeerisiä sensorisia oireita tai tiettyyn vaurioon viittaavaa lihasheikkoutta ei ole hyvä ENMG-tutkimuksen aihe, koska tällöin ei yleensä ole kyseessä hermovaurio. Kivun ja hermovaurion voimakkuus korreloivat huonosti. Sen sijaan pareesit ja tuntopuutokset ilmaisevat paremmin sekä hermovaurion asteen että paikan. Huolellinen anamneesi ja klii- 83

8 ninen tutkimus ovatkin ensiarvoisen tärkeitä mm. ENMG-tutkimuksen tarpeen arvioinnissa. Jos oire ei noudata loogisesti hermojuuren tai perifeerisen hermon kulkua ei ENMG:ssä yleensä todeta löydöksiä tai löydökset eivät välttämättä liity oireisiin. Thoracic outlet syndrooma (TOS), jossa ei esiinny lihasatrofioita eikä vaikeita tuntopuutoksia, ei juuri koskaan todeta ENMG-muutoksia. Koska epäilty»pinne» on proksimaalinen, ei neurografiasta ole hyötyä. Neula-EMG-muutokset tulevat esiin vasta vaikeissa vaurioissa eli neuriiteissa ja traumoissa. CTS:n ja juurivaurion pois sulkeminen on näissä olennaisinta (Vastamäki 2003). Alapleksuksen vaurioissa on ajateltava paitsi ylen harvinaista neurogeenista thoracic outlet syndroomaa, myös mm. apikaalista keuhkotuumoria. Joskus sädehoito aiheuttaa myöhäiskomplikaationa hermopunosvaurion. Jos potilaalla tai hänen suvussaan on taipumusta toistuviin tai molemminpuolisiin pareeseihin, on muistettava ns. haurashermo-oireyhtymä eli HNPP. Sitä epäiltäessä on syytä teettää geenitesti. Lausunnon laatuvaatimukset Jo laadunvarmistuksen takia tutkimuksen tilaajan tulisi tietää, mitä hyvän ENMG-lausunnon pitää sisältää. ENMG on mahdollisuuksien mukaan syytä suorittaa laajasti. Vaurion paikantamisessa ei riitä, että todetaan vaurio jollakin alueella (esim. kyynärhermon hermottamissa lihaksissa). Lisäksi tulee sulkea pois muut mahdolliset vaurion aiheuttajat, kuten CVIII-juurivaurio, jonka pitäisi aiheuttaa löydöksiä myös värttinä- ja keskihermon hermottamissa CVIIImyotomin lihaksissa. Samalla todetaan myös, että muiden hermojen tai juurten hermotusalueilla (CV CVII) ei ole löydöksiä. Varsinaisten tutkimustulosten tulee olla taulukkomuodossa. Neurografiaosasta tulee ilmetä tutkitut hermosegmentit, saadut johtumisnopeudet, vasteiden amplitudit ja latenssit sekä normatiivisuus (esim. p-arvo tai keskihajonta), niiden löydösten kohdalla, joista on viitearvot. Myografiaosasta tulee ilmetä tutkitut lihakset ja niistä saadut löydökset. Yhteenvedossa on kuvattava löydökset sanoin, esimerkiksi:»keskihermon johtumisnopeudet kummankin ranteen ylitse olivat hitaat, muu neurografia oli normaalia, ja tutkitut lihakset olivat normaalit.» Arvio-osassa tulee ottaa kantaa löydösten normatiivisuuteen ja merkitsevyyteen, esimerkiksi:»löydökset korreloituvat lievään molemminpuoliseen keskihermon affisioon ranteiden alueella. Kyseessä on sivulöydös. Se ei selitä potilaan olkapään kipua ja abduktiovajausta eikä olkapään alueen lihasten atrofiaa, joka johtuu todennäköisimmin inaktiviteetista. Osoitusta oireet selittävästä paikallisesta hermo- tai juurivauriosta ei tullut esiin.» Arvio-osassa pitää myös tarvittaessa ottaa kantaa siihen, onko kyseessä hoidon kiireellistä arviointia tarvitseva potilas. On paljon keskusteltu siitä, kuuluuko neurofysiologin antaa varsinaisia toimenpidesuosituksia. Kirjoittajien kanta on, että hoidosta, esimerkiksi leikkauksista, päättää hoitava lääkäri tai kirurgi eikä laboratoriolääkärin pidä antaa sen enempää lähettävälle lääkärille kuin potilaallekaan varsinaisia muita suosituksia kuin arvio hoitopäätösten kiireellisyydestä selkeissä tapauksissa ja varsinkin silloin, kun todetaan yllätyslöydöksiä. Aina voi soittaa tai pyytää potilasta ottamaan lääkäriinsä yhteyttä alun perin sovittua aiemmin. Kirjallisuutta Lehtinen I, Hurme M, Koskivuo I. Jalkaterän ja nilkan hermoperäiset kiputilat. Suom Lääkäril 2000;55: Luostarinen L, Palmio J, Udd B. Kiusalliset lihasten krampit ja nykinät. Suom Lääkäril 2007;62: Partanen J, Falck B, Hasan J, Jäntti V, Salmi T, Tolonen U, toim. Kliininen neurofysiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Partanen J. Niska-hartiakipupotilaan kliinis-neurofysiologiset tutkimukset. Suom Lääkäril 2000;55: Partanen J. Polyneuropatioiden kliinis-neurofysiologinen perusdiagnostiikka. Suom Lääkäril 2006;61: Stewart JD, toim. Focal peripheral neuropathies. Philadelphia: Lippincott Williams and Wilkins, Vastamäki M. Alaraajan hermopinteet. Suom Lääkäril 2004;59: Vastamäki M. TOS-nuoren ihmisen muistettava yläraajavaiva. Suom Lääkäril 2003;13: JOEL HASAN, dosentti, osastonylilääkäri OLLI KUTVONEN, erikoislääkäri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, alueellinen kuvantamiskeskus, kliinisen neurofysiologian yksikkö PL 2000, Tampere 84

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015. LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia)

TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015. LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia) TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015 LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia) 1 Elektroneuromyografia (ENMG) HERMOVAURIOTYYPIT Motorinen johtumisnopeusmittaus lihas

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät

Lisätiedot

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen 11.2.2010 Veijo Lesonen Mediracer Oy EMG Laboratoriot Oy (1987- ) Vahva substanssi kliinisen neurofysiologian (knf) erikoisalalta Potilailla pitkät

Lisätiedot

Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS

Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS Janika Kieleväinen Opinnäytetyö 1.2.2011 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Neurografiaperehdytys Meilahden ja Laakson KNFosastolla

Neurografiaperehdytys Meilahden ja Laakson KNFosastolla Neurografiaperehdytys Meilahden ja Laakson KNFosastolla KNF-hoitaja-yhdistyksen kevätopintopäivät Tallinnassa 24-25.5.2012 Henkilökunta 11 Sairaanhoitajaa. 5 Laboratoriohoitajaa / Bioanal. 1 Perushoitaja

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)

Lisätiedot

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Veera Pikkarainen, Jyrki Kettunen ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Isoloidun serratuspareesin luonnollinen

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV

Lisätiedot

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt! TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa

Lisätiedot

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s 1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Olkapäätraumapotilaan tutkiminen ja hoitoonohjaus. Yläraajapotilaan hoito Ortopedi Anssi Ryösä TYKS Tules toimialue

Olkapäätraumapotilaan tutkiminen ja hoitoonohjaus. Yläraajapotilaan hoito Ortopedi Anssi Ryösä TYKS Tules toimialue Olkapäätraumapotilaan tutkiminen ja hoitoonohjaus Yläraajapotilaan hoito 22.9.2017 Ortopedi Anssi Ryösä TYKS Tules toimialue Sisältö - Anatomiaa - Traumaolkapään status - Tapaus esimerkkejä Anatomiaa Deltoideus

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN

OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN Kalle Niskanen Ville Pöllänen 2015 Sisältö ESIPUHE... 3 1 ANATOMIA... 4 1.1 Ääreishermoston anatomia... 5 1.2 Nervus femoraliksen anatomia... 6 1.2.1

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Yleisimpien hermopinteiden nykyiset leikkausaiheet

Yleisimpien hermopinteiden nykyiset leikkausaiheet TIETEESSÄ MARTTI VASTAMÄKI LKT, käsikirurgian dosentti, ylilääkäri Sairaala ORTON HEIDI VASTAMÄKI LL Tieteellinen Tutkimus ORTON Yleisimpien hermopinteiden nykyiset leikkausaiheet Hermopinteen oireita

Lisätiedot

Liikuntaelinten oireet

Liikuntaelinten oireet 1 Liikuntaelinten oireet Yläraajaan säteilevä niska-hartiakipu 1. Onko sinulla koskaan ollut niskahartiakipua, johon on liittynyt yläraajaan (kyynärvarteen, käteen tai sormiin) säteilevää kipua tai puutumista?

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Soittajan neurologiset ongelmat. Seppo Kaakkola ja Andreo Larsen

Soittajan neurologiset ongelmat. Seppo Kaakkola ja Andreo Larsen Musiikkilääketiede Soittajan neurologiset ongelmat Seppo Kaakkola ja Andreo Larsen Perifeeristen hermojen pinnetilat ja keskushermostoperäiset dystoniset häiriöt ovat tavallisimmat soittajan neurologiset

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida tärkeimmät hermojuurioireet, cauda equina oireyhtymän ja yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät Osaa epäillä polyneuropatiaa kliinisen kuvan perusteella

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA Korkeaniemi Ilpo Syventävien opintojen tutkielma Neurologian laitos/oulun yliopisto Lokakuu 2013 Ohjaaja: neur.el. Ansakorpi Hanna Parestesiat ovat

Lisätiedot

Olkanivelen, hartian ja lapaluun

Olkanivelen, hartian ja lapaluun 2535 Katsausartikkeli Olkaseudun hermovammat MARTTI VASTAMÄKI Olkaseudun hermovamma voi aiheuttaa vaikean säryn ja liikerajoituksen yläraajaan. Useimmiten vammautuu vain yksi hermo. Diagnostiikka perustuu

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

OPAS ÄÄREISHERMOSTON TUTKIMISEEN ENEG- TUTKIMUKSELLA

OPAS ÄÄREISHERMOSTON TUTKIMISEEN ENEG- TUTKIMUKSELLA Opinnäytetyö AMK Bioanalyytikkokoulutus NBIOAK14 2017 Noora Oksa ja Sari-Anna Piispanen OPAS ÄÄREISHERMOSTON TUTKIMISEEN ENEG- TUTKIMUKSELLA OPINNÄYTETYÖ AMK TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalyytikkokoulutus

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

RINTOJEN TUTKIMINEN. Aila Friis Xamk Kevät 2017

RINTOJEN TUTKIMINEN. Aila Friis Xamk Kevät 2017 RINTOJEN TUTKIMINEN Aila Friis Xamk Kevät 2017 RINTOJEN OMATARKKAILU Oman kehon tunteminen on osa minäkuvaa, hyvää itsetuntoa, naiseutta. Jokaisen naisen rinnat ovat yksilölliset. Rinnat muuttuvat elämän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Riikka Hakkarainen MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI

Riikka Hakkarainen MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI Riikka Hakkarainen MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI Riikka Hakkarainen

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

kivunhoito.info Kipuanalyysi

kivunhoito.info Kipuanalyysi Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia)

Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Yläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä

Yläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä iden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä Mika Ojansivu Sonograferi HUS-Kuvantaminen Peijaksen sairaala YAMK Kliininen asiantuntija Yläraajan syvä laskimotukos? - Potilas hakeutuu hoitoon yleensä paikallisen

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri /Ähtärin sairaala Fysioterapia Protokolla 1(6) AHDAS OLKANIVEL (OLKANIVELEN PINNE-/ KIERTÄJÄKALVOSINOIREYHTYMÄ)

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Spontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta

Spontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta Spontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta Heidi Vastamäki ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Olkanivelen spontaani adhesiivinen kapsuliitti eli jäätynyt

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen

KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA 1 Perustieto Mikä on odotettu kuolema TPA:ssa? Mikä on odottamaton kuolema TPA:ssa? Muut kuolemat Toimenpiteet kuoleman jälkeen Syventävä tieto Kuolintodistuksen

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011 NIVELTOIMINTATESTI Testi tehdään vain 55 vuotta täyttäneille. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa nivelten toiminnallisia vajavuuksia. Kustakin testistä suoriutuminen edellyttää yhden tai useamman nivelen

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Heikki Arola LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri Ylilääkäri, työterveys Pirkanmaa ja Kanta-Häme, Terveystalo Käypä hoito -suositus Esitykseni

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot