Neurodiagnos,ikka 1. Mikko Kallela Olli Häppölä

Transkriptio

1 Neurodiagnos,ikka 1 Mikko Kallela Olli Häppölä

2 Jaksokirja - oppimistavoi>eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti Osaa soveltaa neurologisen tasodiagnostiikan periaatteita Osaa suorittaa neurologisten oireiden alustavan erotusdiagnostiikan Osaa arvioida neurologisten oireiden ja sairauksien tutkimuksen ja hoidon kiireellisyyden Tuntee toimialueellaan sovitut neurologiset hoitoketjut Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

3 Jaksokirja - oppimistavoi>eet Tietää lannepiston indikaatiot, kontraindikaatiot ja riskit sekä, osaa suorittaa lannepiston ja tulkita päivystystutkimusten tuloksen Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio ja paineinen hydrokefalus) ja osaa tehdä oikeat johtopäätökset jatkohoidosta Tietää kaulasuonten ultraäänitutkimuksen, EEG:n ja ENMG:n indikaatiot Tietää tietokonetomografian (TT) ja magneettikuvauksen indikaatiot, kontraindikaatiot ja riskit Ymmärtää tavallisimpien EEG- ja ENMG-löydösten merkityksen Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

4 Anamneesi ja status Yleisluonteinen tai paikallinen ongelma 1. Perifeerinen - Sentraalinen 2. Neurologinen taso Jatkotutkimukset Etiologia Neuroradiologia Neurofysiologia Selkäydinneste Laboratoriokokeet Hermolihasbiopsia Obduktio

5 Neurodiagnos,ikka Anamneesi Status Neuroradiologia TT, TT- angio, MK (MRI), MK- angio (MRA) fmri, SPECT, PET Neurofysiologia EEG ENMG, VEP, SEP, BAEP Selkäydinnesteen (likvorin) analysoin, Biopsiat

6 Neuroanamneesi Anamneesi on tärkein (ja kustannustehokkain) neurodiagnos,ikan väline Esimerkiksi primaarien päänsärkyjen diagnoosi perustuu anamneesiin - ja normaaliin neurologiseen statustutkimukseen

7

8 1.1 Migraine without aura A. At least 5 attacks fulfilling criteria B-D B. Headache attacks lasting 4-72 h (untreated or unsuccessfully treated) C. Headache has 2 of the following characteristics: 1. unilateral location 2. pulsating quality 3. moderate or severe pain intensity 4. aggravation by or causing avoidance of routine physical activity (eg, walking, climbing stairs) D. During headache 1 of the following: 1. nausea and/or vomiting 2. photophobia and phonophobia E. Not better accounted for by another ICHD-3 diagnosis Viite: Headache Classification Committee of the International Headache Society. The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition (beta version). Cephalalgia. 2013;33(9):

9 Cluster-päänsäryn triadi : 1. Sarjoittaisuus: Kohtaus: min, 1-8 / vrk Sarja: 7 päivää - 1 vuosi 2. Kipu: trigeminuksen 1. haaran alue 3. Autonomisen hermoston oireet

10 3.1 Cluster headache A. At least 5 attacks fulfilling criteria B-D B. Severe or very severe unilateral orbital, supraorbital and/or temporal pain lasting min (when untreated) C. Either or both of the following: 1. 1 of the following ipsilateral symptoms or signs: a) conjunctival injection and/or lacrimation; b) nasal congestion and/or rhinorrhoea; c) eyelid oedema; d) fore-head and facial sweating; e) forehead and facial flushing; f) sensation of fullness in the ear; g) miosis and/or ptosis 2. a sense of restlessness or agitation D. Frequency from 1/2 d to 8/d for > half the time when active E. Not better accounted for by another ICHD-3 diagnosis Viite: Headache Classification Committee of the International Headache Society. The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition (beta version). Cephalalgia. 2013;33(9):

11 Krooninen tensiopäänsärkly 15 päivää / kk > 3 kk Kestää tunteja tai on jatkuvaa 2 seuraavista molemmin puolista, puristavaa (ei sykkivää), lievää- kohtalaista, fyysinen rasitus ei pahenna Korkeintaan 1 seuraavista Valoarkuu>a, ääniarkuu>a, lievää pahoinvoin,a Ei voimakasta pahoinvoin,a, ei oksentelua

12 2.1 Infrequent episodic TTH A. At least 10 episodes of headache occurring on <1 d/mo (<12 d/y) and fulfilling criteria B-D B. Lasting from 30 min to 7 d C. 2 of the following 4 characteristics: 1. bilateral location 2. pressing or tightening (non-pulsating) quality 3. mild or moderate intensity 4. not aggravated by routine physical activity D. Both of the following: 1. no nausea or vomiting 2. no more than one of photophobia or phonophobia E. Not better accounted for by another ICHD-3 diagnosis Viite: Headache Classification Committee of the International Headache Society. The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition (beta version). Cephalalgia. 2013;33(9):

13 Sekundaariset päänsäryt Tietyt vaaran merkit vii>aavat siihen, e>ä kyseessä ei ole hyvänlaatuinen primaaripäänsärky. Tällöin jatkotutkimukset ovat paikallaan

14 > 50 vuotiaat Marevan Asennonmuutos

15 Neurodiagnostiikka Anamneesi Status Neuroradiologia TT, TT-angio, MK (MRI), MK-angio (MRA) fmri, SPECT, PET Neurofysiologia EEG ENMG, VEP, SEP, BAEP Selkäydinnesteen (likvorin) analysointi Biopsiat

16 Neurostatus Parkinsonin tau, Hyvänlaatuinen asentohuimaus

17 Parkinsonin tau, - kardinaalioireet Lepovapina Liikkeiden vähyys (bradykinesia) Lihasjäykkyys (rigiditeetti) Tasapainohäiriö (posturaalinen instabiliteetti)

18 Hyvänlaatuinen asentohuimaus Benign Paroxysmal Posi,onal Ver,go (BPPV)

19 Use of the Dix Hallpike Maneuver to Induce Nystagmus in Benign Paroxysmal Positional Vertigo Involving the Right Posterior Semicircular Canal. With the patient sitting upright (Panel A), the head is turned 45 degrees to the patient s right (Panel B). The patientis then moved from the sitting position to the supine position with the head hanging below the top end of th examination table at an angle of 20 degrees (Panel C). J-S Kim, DS Zee. Engl J Med 2014;370: The resulting nystagmus would be upbeat and torsional, with the top poles of the eyes beating toward the lower (right) ear (Panel D).

20 Neurodiagnostiikka Anamneesi Status Neuroradiologia TT, TT-angio, MK (MRI), MK-angio (MRA) fmri, SPECT, PET Neurofysiologia EEG ENMG, VEP, SEP, BAEP Selkäydinnesteen (likvorin) analysointi Biopsiat

21 Neuroradiologia

22 TT (,etokonetomografia) Yleises, o>aen erinomainen kuvantamismenetelmä etenkin akuuteissa,lanteissa Mu>a: osoi>aa huonos, pienet (< 1 cm), lähellä luuta, takakuopassa tai spinaalikanavassa sijaisevat leesiot, ja leesiot jotka ovat aivojen,hey>ä

23 Säteilyannokset

24 TT- angiografia Kuvantaa aivoverisuonet erinomaises, ja nopeas, Syrjäy>änyt useimmissa indikaa,oissa ei- kajoavana DSA- angiografian (digital subtrac,on angiography) TT = tietokonetomografia

25 TT- perfuusiokuvantaminen Kuvantaa aivoverenkiertoa akuu,ssa aivoinfark,ssa, aivoverisuonispasmissa (SAV:n jälkeen) ja aivotrauman jälkeen Saa>aa helpo>aa liuotushoitopäätöstä TT = tietokonetomografia

26 TT (,etokonetomografia) Saatavilla oleva, halpa, nopea (tuo>aa kaksiulo>eisia aksiaalikuvia) Mu>a: aiheu>aa säteily (1.5 msv, Thx- rtg 0.01mSv, taustasäteily vuodessa 1-3 msv) Varjoaine voi aiheu>aa munuaisten vajaatoiminnan (krea arvo tarvitaan ennen tutkimusta)

27 TT indikaa,ot Tyypillisiä TT- indikaa,oita ovat: Pään trauma Akuua aivoverenkiertohäiriö (aivoinfark,, TIA, aivoverenvuoto, subaraknoidaalivuoto) Tilaavievä muutos aivoissa (kasvain, abscessi) Hydrokefalia (vesipäisyys) Kohonneen aivopaineen toteaminen tai poissulku (esim. taju>omat, meningiiaepäily) TT = tietokonetomografia

28 Iskeeminen aivoinfark, Hoito: ABC = airaway, breathing, blood pressure, circulation Liuotushoito (< 4.5 tuntia oireen alusta, jos ei ole vasta-aiheita) tai valtimonsisäinen tukoksen avaaminen (trombektomia < 6 tuntia oireen alusta) Aspiraation esto, aivopaineen -, verenpaineen, hyperglykemian hoito, kuumeen hoito, hypotermia Tromboosiprofylaksia: hepariini / ASA / ASA+dipyridamoli / klopdrogeeli, varfariini Sekundaariprofylaksia: karotiskirurgia, antromboottinen hoito, antikoagulaatio, verenpaineen hoito, statiinit

29 Aivoinfarktin varhaismerkit Häntätumakkeen pään tiheysero Insulaarinen aivokuori Linssitumakkeen tiheys ja rajat Aivokuoren tiheys Aivouurteiden puoliero

30 Verenpainetaudin aiheu>ama aivoverenvuoto Aspiraation esto Aivopaineen -, verenpaineen, hyperglykemian, kuumeen hoito Tromboosiprofylaksia Harvoin Neurokirurginen hoito

31 Epiduraalivuoto ABC = airaway, breathing, blood pressure, circulation linssimäinen Välitön neurokirurgin konsultaatio

32 Subduraalivuoto ABC = airaway, breathing, blood pressure, circulation Neurokirurgin konsultaatio

33 Subaraknoidaalivuoto ABC = airaway, breathing, blood pressure, circulation Neurokirurgin konsultaatio Päänsäryn, pahoinvoinnin, aivopaineen hoito Nimodipiini (vasospasmin hoito)

34 Aivokontuusio ABC = airaway, breathing, blood pressure, circulation Neurokirurgin konsultaatio

35 Paineinen hydokefalus ABC = airaway, breathing, blood pressure, circulation Neurokirurgin konsultaatio

36 Magneeakuvantaminen (MK tai MRI = magne,c resonance imaging)

37 MK > TT Magneakuvaus on selväs, TT:ta parempi mm. seuraavissa,lanteissa: Takakuopan, sellan alueen ja selkäy,men kuvantaminen MS- tau,, enkefaliia, epilepsia (esim. kor,kaalinen dysplasia tai migraa,ohäiriö), aivokasvaimet, aivojen rappeuma sairaudet, aivovaskuliia MK = magneettikuvaus, TT = tietokonetomografia

38 MK vasta- aiheita Ahtaanpaikankammo (klaustrofobia) Vieraesineet (kuten sydämen tahdis,n, issuliinipumppu, DBS (deep brains stomula,on, sirpale aivoissa tai silmässä) Raskaus ei ole absoluuanen kontraindikaa,o

39 MK- sekvenssejä T1 anatomian kuvantaminen + varjoaine maligniteea, inflamaa,o (veriaivoesteen vaurio) T2 patologian kuvantaminen (turvotus)

40 MK- sekvenssejä Gradient echo = T2* - vuotojen kuvantaminen (hemosideriini) FLAIR valkean aineen kuvantaminen (MS, pienten aivoverisuonten tau,)

41 MK- sekvenssejä DWI (difuusiopaino>einen kuvantaminen) Akuua aivoinfark, (sytotoksinen turvotus) ADC- har>a (apparent diffusion coefficient) Yhdessä DWI- kuvien kanssa Vanhan ja tuoreen aivoinfark,n ero>aminen, vasogeenisen ja sytotoksisen turvotuksen ero>aminen Aivopaiseen ja kasvaimen ero>aminen

42 MK- sekvenssejä Perfuusio- MK Yhdessä DWI- kuvien kanssa Palautuvan iskemian (iskeemisen penumbran) ero>aminen STIR- kuvat (short tau inversion recovery) Silmäkuopan kuvantaminen Kys,sten muutosten kuvantaminen Suurien hermojen rei,n kuvantaminen

43 MK- sekvenssejä Perfuusio- MK Yhdessä DWI- kuvien kanssa Palautuvan iskemian (iskeemisen penumbran) ero>aminen STIR- kuvat (short tau inversion recovery) Silmäkuopan kuvantaminen Kys,sten muutosten kuvantaminen Suurien hermojen rei,n kuvantaminen

44 MK- sekvenssejä DTI- kuvat (diffsion tensor imaging) Hermosäikeiden kulku (traktografia, hermosäikeiden yhteyksien kuvantaminen) Demyelinisoivat tai degenera,iviset muutokset MK- angiografia ja - venografia Val,mojen ja laskimoiden kuvantaminen

45 Funk,onaalinen MK Aivokuoren toiminta ja kartoitus Hyvin tärkeä,eteellisselle tutkimukselle Ei kliinisessä ru,inikäytössä

46 Magneeaspektroskopia Aivojen biokemiallisten muutosten kuvantaminen Malignin tuumorin ero>aminen aivopaiseesta Koliini valkean aineen vaurio N- asetylaspartaaa harmaan aineen vaurio Laktaaa anaerobisen metabolian häiriö

47 DSA- angiografia (digital subtrac,on angiography) Wikipedia

48 Neurodiagnostiikka Anamneesi Status Neuroradiologia TT, TT-angio, MK (MRI), MK-angio (MRA) fmri, SPECT, PET Neurofysiologia EEG ENMG, VEP, SEP, BAEP Selkäydinnesteen (likvorin) analysointi Biopsiat

49 EEG = elektroekefalografia Rekisteröi aivokuoren hermosolujen postsynap,sia poten,aaleja Ainoa ru,inikäytössä oleva (ei- kajoava, reaaliaikainen) hermosolujen ak,ivisuuden tutkimusmenetelmä Indikaa,oita: epilepsia, unihäiriöt (mm. narkolepsia), enkefalopa,at (metaboliset, infek,on, iskemian tai trauman aiheu>amat) Eritysindikaa,ot: CJD (Cretzfelt- Jakob Disease), SSPE (Subakuua Sklerosoiva Panenkefaliia)

50 EEG = electroencephalografia EEG = elektroekefalografia

51 Epilepsiaan korreloivia aaltomuotoja Kuva_Liisa Tuompo

52 ENMG = elektroneuromyografia

53 ENMG = elektroneuromyografia Motoneuroni Lihas Hermojuuri Pleksusalue Ääreishermo Hermolihasliitos ENMG lokalisoi vaurion perifeerisen hermon tai lihaksen alueelle ENMG on kliinisen statuksen jatke

54 ENMG = elektroneuromyografia Motoneuroni Myeliini Aksoni Lihas ENMG:ta käytetään ero2amaan - - Myeliinivaurio (demyelinisaa5o) aksonaalisesta neuropa5asta - - Pre- ja postsynap5nen hermolihasliitoksen toimintahäiriö - - Tulehduksellinen ja ei- tulehduksellinen lihasvaurio (myopa5a)

55 ENMG = elektroneuromyografia Motoneuroni Myeliini Aksoni Lihas ENMG:ta käytetään myös - - Hermovaurion vaikeusasteen määri2ämisessä - - Lääkevasteen seurannassa - - Hermovaurion ennusteen arvioinnissa (vii2eet reinnervaa5osta)

56 ENMG - tutkimusmenetelmiä Perifeerinen hermo Neurografia: Hermon johtonopeus (CV = conduc,on velocity) - motorinen, sensorinen Lihaksen ak,opoten,aali (CMAP = combined muscle ac,on po,en,al, sekä lihassyyt e>ä hermosäikeet vaiku>avat poten,aaliin) Hermolihasliitos: Toistos,mulaa,oon Yksisäie- ENMG ( ji>er ) Lihas Elektromyografia (EMG)

57 ENMG- tutkimuksen aiheet (1) Paikalliset ääreishermojen vauriot Hermopinteet Hermojuurten vauriot Hermovammat Hermotulehdukset Monihermovauriot (polyneuropa,at) Sokeritau,in lii>yvä monihermovauriot Tulehdukselliset monihermovauriot

58 ENMG- tutkimuksen aiheet (1) Lihashermojen taudit ALS- tau, Lihastaudit Lihastulehdukset Perinnölliset lihastaudit Hermo- lihasliitoksen sairaudet Myasthenia gravis

59 ENMG- tutkimuksen käytännön toteutuksesta, mi>ausmenetelmistä, mita>avista suureista ja löydöksistä

60 Hermon johtonopeus (CV) Electromyography and Neuromuscular Disorders, 2012, D.C. Preston, B. E. Shapiro

61

62 Aksonaalinen vs demyelinisoiva neuropatia Hermon johtonopeus laskee myeliinivaurio Lihasvasteen amplitudi laskee aksonivaurio

63 Ääreishermon proksimaaliosan tutkimus (esim. polyradikuliitissa eli Guillain-Barren oireyhtymässä) F- vaste F = foot (vaste rekisteröitiin ensin jalkaterän lihaksista)

64 H-refleksi on akillesheijasteen sähköinen vastine (H tulee keksijänsä Johann Hoffmanin nimestä) H- refleksi

65 Toistostimulaatio, yksisäie-enmg Toistustvasti stimuloituna lihasvaste asteittain heikkenee hermolihasliitoksen toimintahäiriö Syyvärinä (jitter) lisääntyy hermolihasliitoksen toimintahäiriö Indikaatio: Myasthenia Gravisen diagnostiikka

66 Toistos,mulaa,o Normaali Myasthenia Gravis Lambert-Eastonin myastheninen syndrooma 3 Hz stimulaatio 20 Hz stimulaatio Pieneneminen Suureneminen Annettaessa motoriseen hermoon ärsykettä vaste yleensä pysyy stabiilina (normaali tilanne) Myasteniassa vaste pienenee toistuvassa stimulaatiossa yli 10 % verrattaessa 1. ja 4. M- aaltoa keskenään (postynaptinen vaurio) Lambert-Eatonin syndroomassa vasteet ovat kauttaaltaan pieniä (jo ensimmäisestä aallosta lähtien) ja paradoksaalisesti kasvavat 20 Hz stimulaatiossa

67 Yksisäie- ENMG ( ji>er ) Yksisäie ENMG:lla selvitetään yksi>äisten lihassyiden sähköistä toimintaa ohuella neulaelektrodilla epäiltäessä neuromuskulaarista transmissiohäiriötä (esim. myasthenia gravis) tai vaihtelevaa lihasheikkousoireistoa. Tutkimus voidaan lii>ää toistos,mulaa,oon ja neula- EMG tutkimukseen

68

69 Myografia Lihaksen toiminnan rekisteröin, neulaelektrodilla lepo,lassa ja tahdonalaisessa ak,vaa,ossa

70 Myografia Myografialla voidaan erottaa hermoperäinen (neurogeeninen) vaurio lihasperäisestä (myopaattinen vaurio) ja tulehduksellinen lihassairaus (myopatia) eitulehduksellisesta lihasvauriosta

71

72 Diagnoosi tai tila Hermopinteet ja -kompressiot (ääreishermo) Juurivauriot (cauda-oireet: heti) Polyneuropatia (aksonaalinen/demyelinoiva) Hermovammat Lihassairaudet (mm. dystrofiat, myosiitit) Motoneuronitaudit (ALS, periytyvät) Akuutti polyradikuliitti (AIDP, AMAN, AMSAN) Hankitut ääreishermovauriot (immuunitaudit, CIPD, MADSAM, paraneoplastiset) Myasteniat (myastenia gravis, myasteeninen oireyhtymä) Ei-dystrofinen myotonia (ionikanavahäiriöt) ENMG:n suositeltava ajankohta (oireiden alusta) 3 vk 3 kk 3 vk 3 kk 1 vk 3 kk 1 vk 3 kk 3 vk 3 kk 1 kk 6 kk Heti 1 vk 3 kk 1 kk 3 kk 1 kk 1 v AIDP: akuutti immuunivälitteinen demyelinoiva polyradikuloneuriitti (Guillain-Barré) AMAN: akuutti motorinen aksonaalinen neuropatia AMSAN: akuutti motorinen ja sensorinen aksonaalinen neuropatia CIDP: krooninen immuunivälitteinen demyelinoiva polyradikuloneuriitti MADSAM: Lewis-Sumner oireyhtymä, krooninen hermovasteen salpautuminen J. Partanen, Suomen Läälärilehti 35/2014 vsk 69

73 VAHVUUDET ENMG on asiantuntijan konsultaatio, neuropatiadiagnostiikan kultainen standardi vaurioiden ennuste, jatkotoimenpiteiden tarve Hermovaurioiden paikannusdiagnostiikka (mm. lyhtytsegmenttimittaukset tarvittaessa) esim. n. ulnaris -vaurion paikantaminen epikondyluksen ylä- tai alapuolelle Juurivaurioiden paikantaminen ja löydösten vertaaminen kuvantamistutkimuksiin motorinen etujuuri/ sensorinen takajuuri/vaurio sensorisen paraspinaaliganglion ylä- tai alapuolella/posteriorisen juurihaaran vaurio/ failed back -oireyhtymä Aksonaalisen ja demyelinoivan vaurion erottaminen, vaurion voimakkuuden arviointi Neuropaattisen kivun varhaisdiagnostiikka paksujen hermosäikeiden osalta Neuromuskulaaristen yleissairauksien erotusdiagnostiikka polyneuropatiat/motoneuronitaudit/lihassairaudet/myasteniat Akuuteissa tilanteissa neurografialla saadaan tärkeää diagnostista tietoa jo ennen fibrillaatiotoiminnan kehittymistä lihaksiin (esim. AIDP) Ohjaa lihasbiopsiaa diagnostiikan kannalta sopivasti vaurioituneeseen lihakseen Spesifiset hermovauriot mm. Meralgia paresthetica, Mortonin neuropatia, N. suprascapulariksen vaurio RAJOITUKSIA Voidaan tutkia vain paksuja hermosäikeitä (ohutsäietutkimuksiin eri tekniikka) Vaatii hyvän lähetteen ja kysymyksenasettelun, jotta tutkimus voidaan kohdentaa oikein Lievän ja keskivahvan hermovaurion myöhäisdiagnostiikka hankalaa Lihassairauksien erotusdiagnostiikka vaatii yleensä myös lihasbiopsian Paikoitellen pitkät jonot tutkimukseen ENMG:n kohdentamisen standardisointi eri kysymyksenasetteluissa on vasta kehitteillä J. Partanen, Suomen Läälärilehti 35/2014 vsk 69

74 Neurodiagnostiikka Anamneesi Status Neuroradiologia TT, TT-angio, MK (MRI), MK-angio (MRA) fmri, SPECT, PET Neurofysiologia EEG ENMG, VEP, SEP, BAEP Selkäydinnesteen (likvorin) analysointi Biopsiat

75 Makuuasento mahdollistaa avauspaineen mittauksen Lannepisto Istuvassa asennossa nikamavälit aukeavat paremmin Pistospaikka Pistospaikka L 3-4 L 3-4 The New England Journal of Medicine

76 LP- indikaa,ot (1) Meningiia, bakterielli LP indisoitu väli>ömäs, Meningiia, seröösi/viraalinen Enkefaliia Krooninen CNS- infek,o neuroborrelioosi, kuppa Muu neurotroppinen infek,o toksoplasma, sieni

77 LP- indikaa,ot (2) Meningeaalinen karsionomatoosi, CNS- maligniteea, lymfooma Guillain Barré syndrooma Subaraknoidaalivuoto (SAV) Benigni intrakranielli hypertensio (pseudotumor cerebri) Demyelinisaa,o (mukaanlukien MS) CNS- vaskuliia CNS- sarkoidoosi

78 LP- indikaa,ot (3) Neurodegenera,iviset, krooniset CNS- sairaudet demen,at, ALS, jne. Akuu,t enkefalopa,at Perusluonteeltaan epäselvä neurologinen sairaus

79 LP- kontraindikaa,ot Kohonnut aivopaine Staasipapilla, päänsärky, oksentelu, tajunnantason lasku TT/MK Keskiviivasiirtymä, obliteroituneet basaalikisternat, obliteroitunut 4. aivokammio tai nelikukkulaseutu ei näy Vuototaipumus INR >1,7, trombosytopenia < 50, hepariinihoito Pistoalueen infek,o

80 Likvortutkimukset (1) Li- Solut Eryt, leuk Li- Glu Li- Prot Li- Laktaat

81 Likvortutkimukset (2) Li- IgG- Ind Li- ACE Li- ADA Li- B2Miglo Li- LZM

82 Likvortutkimukset (3) Li- PAD Li- Blas,t Li- CEA

83 Likvortutkimukset (4) Li- BaktVr Li- BaktVi

84 Likvortutkimukset (5) Li- Neu Li- Neurovirus- pakeatutkimus Tavallisimmat taudinaiheu>ajat Indikaa,o: keskushermostoinfek,o kuten meningiia enkefaliia etenkin ensimmäisen sairausviikon jälkeen

85 Likvortutkimukset (5a) Li- Neu, osatutkimukset Li- HSV1AbG Li- HSV2AbG Li- HSVAbM Li- VZVAbG Li- VZVAbM Li- HHV6AbG Li- HHV6AbM Li- MypnAbG

86 Likvortutkimukset (6) Li- VirEIA Li- Respiratoriset ja enterovirus vasta- aineet (EIA) Indikaa,o: Pitki>ynyt tai e,ologialtaan avoimeksi jäänyt keskushermostoinfek,o

87 Likvortutkimukset (6a) Li- VirEIA, osatutkimukset: Li- InfAAbG Li- InfBAbG Li- Pin1AbG Li- RSVAbG Li- AdenAbG Li- EvirAbG Li- CoB5AbG

88 Likvortutkimukset (7) Li- TPHA Li- BorrAb

89 Likvortutkimukset (8) Pakeaen (Li- Neu, Li- VirEIA) ulkopuolle jäävät: Chlamydia pneumoniae Denque- virus EBV HIV Inkoovirus Japanin enkefaliiavirus Puumalavirus Puu,aisenkefaliiavirus (TBE) CMV Toxoplasma gondii

90 Neurodiagnos5kka Anamneesi Status Neuroradiologia TT, TT-angio, MK (MRI), MK-angio (MRA) fmri, SPECT, PET Neurofysiologia EEG ENMG, VEP, SEP, BAEP Selkäydinnesteen (likvorin) analysointi Biopsiat

91 Neurobiopsiat Hermolihasbiopsia Aivobiopsia Ohimoval,mobiopsia

92 Stereotaktinen aivobiopsia wikipedia.org