Työkokeilu, Työhönvalmennus ja Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

Transkriptio

1 Työkokeilu, Työhönvalmennus ja Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina Maija Rauma, suunnittelija, TtM, YTM Kelan terveysosasto Ohjaus- ja prosessitiimi

2 Esityksen sisältö 1. Tilastoja vuosilta Miksi standardeihin tehtiin muutoksia? 3. Yleisesti asioista, jotka koskevat työkokeilua, työhönvalmennusta ja MT- työhönvalmennusta lähtien 4. Työkokeilu 5. Työhönvalmennus ja Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus 6. Kysymyksiä ja vastauksia 2

3 3 1. Tilastoja vuosilta

4 Ratkaisut vuosina (Kelan työkokeilu, MT-työhönvalmennus ja muu työhönvalmennus) Ratkaisujen lukumäärä Myöntö Hylkäys Myöntö Hylkäys Myöntö Hylkäys Työkokeilu MT-työhönvalmennus Muu työhönvalmennus Toimenpide ja ratkaisun laji

5 Kuntoutujat ikäryhmittäin vuonna 2013 (Kelan työkokeilu, MT-työhönvalmennus ja muun työhönvalmennus) Kuntoutujien lukumäärä v v v v v 50 0 Työkokeilu MT-työhönvalmennus Muu työhönvalmennus Toimenpide 5

6 Työkokeilun, MT-työhönvalmennuksen ja muun työhönvalmennuksen myönteisten ratkaisujen osuus kaikista ammatillisen kuntoutuksen myönteisistä ratkaisuista vuosina ,0 14,0 12,0 %-osuus 10,0 8,0 6,0 Työkokeilu MT-työhönvalmennus Muu työhönvalmennus 4,0 2,0 0, Vuosi 6

7 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi Myöntöjen lukumäärä F33 Toistuva masennus 73 F32 Masennustila 63 M51 Muut nikamavälilevyjen saira 63 F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 36 M54 Selkäsärky 36 F20 Skitsofrenia 28 M75 Hartianseudun pehmytkudossai 20 F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 19 F40 Foobiset.ahdistuneis.häiriöt 18 F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 16 M17 Polven nivelrikko 16 F34 Pitkäaikaiset mielialahäiriö 14 Muut diagnoosit 419 Yhteensä 821 7

8 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 MT-työhönvalmennus Sairausdiagnoosi Myöntöjen lukumäärä F33 Toistuva masennus 313 F32 Masennustila 254 F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 199 F20 Skitsofrenia 129 F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 114 F29 Ei-elimell.psykoott.häiriö N 81 F40 Foobiset.ahdistuneis.häiriöt 74 F34 Pitkäaikaiset mielialahäiriö 35 F25 Skitsoaffektiiviset häiriöt 33 F43 Vakav.stressireakt/sopeutumi 25 F90 Hyperkineettiset häiriöt 22 F21 Skitsotyyppinen häiriö 21 Muut diagnoosit 133 Yhteensä 1433 Työhönvalmennus Sairausdiagnoosi Myöntöjen lukumäärä F33 Toistuva masennus 29 F32 Masennustila 22 F20 Skitsofrenia 18 M51 Muut nikamavälilevyjen saira 14 F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 12 M54 Selkäsärky 10 G40 Epilepsia 9 F34 Pitkäaikaiset mielialahäiriö 8 F40 Foobiset.ahdistuneis.häiriöt 7 F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 7 F80 Puheen ja kielen kehit.häiri 6 M47 Spondyloosi 6 Muut diagnoosit 137 Yhteensä 285 8

9 9 2. Miksi standardeihin tehtiin muutoksia?

10 Palveluiden tavoite onko palveluiden tavoite ja tarkoitus selkeä? Työkokeilu, max. 40 vrk + 3 seurantaa Työhönvalmennus max. 120 vrk + 23 seurantaa MTtyöhönvalmennus max.240 vrk +23 seurantaa Työllistyminen Työllistyminen Työllistyminen Työelämässä pysymisen tukeminen Selvittää suoriutumista ja soveltuvuutta erilaisissa ammateissa/ työtehtävissä Löytää/ varmistaa sopiva ammattiala Ammatillinen kuntoutuksen jatkosuunnitelman laatiminen ja työllistymisen selvittäminen Työelämässä pysymisen tukeminen Työelämävalmiuksien lisääminen ja parantaminen Selvittää suoriutumista ja soveltuvuutta erilaisissa ammateissa/ työtehtävissä Etsiä sopiva koulutusala, jos työllistyminen ei mahdollista ilman uutta koulutusta/ lisäkoulutusta Erilaisten työtehtävien pitkäkestoinen kokeilu, ensisijaisesti ulkopuolisissa työpaikoissa Ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman laatiminen Työelämässä pysyminen Työelämävalmiuksien lisääminen ja parantaminen Selvittää suoriutumista ja soveltuvuutta erilaisissa ammateissa/ tehtävissä Löytää sopiva koulutusala, jos työllistyminen ei mahdollista ilman uutta/lisäkoulutusta Erilaisten työtehtävien pitkäkestoinen kokeilu, ensisijaisesti ulkopuolisissa työpaikoissa Opintojen jatkaminen ja loppuun saattaminen 10

11 Esimerkkejä siitä mitä tutkimukset osoittavat? Kuntoutustarveselvityksissä, kuntoutustutkimuksissa ja työkokeiluissa olleiden kuntoutujien kuntoutuspolut johtavat muita useammin työvoiman ulkopuolelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle (Suikkanen ym. 2010) Kelan työhönvalmennuksen toiminnan vaikutukset ovat vaatimattomia, asiakasmäärät pieniä ja työllistymistulokset vähäisiä (Härkäpää ym. 2013) Vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet eivät ole riittävän työelämäsuuntautuneita ja siten tukemassa yksilön työelämään integroitumista (Suikkanen ym. 2010) Kelan työhönvalmennukseen ja erityisesti MT-työhönvalmennukseen osallistuvilla on työelämäsuuntaisten tavoitteiden rinnalla, usein niiden sijasta, yleiseen elämänhallintaan, työelämätaitojen harjoitteluun ja vuorokausirytmin palauttamiseen liittyviä tavoitteita näihin tarpeisiin vastaaminen edellyttää psyykkistä/psykososiaalista valmennusta/palveluohjausta, ei niinkään työllistymistä tukevaa työhönvalmennusta (Härkäpää ym. 2013) 11

12 Työhön kuntoutumiseen ja työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä Tomintavalmiudet ja toimintarajoitteet Yksilön ominaisuudet, elämäntilanne ja kokemukset Perheen ja läheisten olosuhteet, asenteet ja odotukset Hoito-, kuntoutusja työllistämispalvelut Työhön kuntoutuminen, työllistyminen Tarjolla olevat työmahdollisuudet, työnantajien asenteet YHTEISKUNNAN RAKENTEET, SÄÄDÖKSET, TYÖMARKKINAT Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2013: Ammatillinen kuntoutus, väylä työelämään? Teoksessa Työtä tavoittelemassa. Ammatillisen kuntoutuksen projekti tarkastelun kohteena s

13 13 3. Yleisesti asioista, jotka koskevat Työkokeilua, Työhönvalmennusta ja MT- työhönvalmennusta lähtien

14 Palveluiden tavoite palveluiden tavoitetta ja tarkoitusta selkiytettiin Työkokeilu 42 pv (sis. 2 seurantaa) Työhönvalmennus 120 pv (sis seurantaa) MTtyöhönvalmennus 240 pv (sis seurantaa) Löytää/varmistaa kuntoutujalle soveltuva työ-/koulutusala, jota kuntoutuja kokeilee pääsääntöisesti 1-3 ulkopuolisessa työpaikassa. Löytää kuntoutujan toiveita, osaamista ja taitoja vastaava sekä terveydentilaan soveltuva palkkatyö Löytää kuntoutujan toiveita, osaamista ja taitoja vastaava sekä terveydentilaan soveltuva palkkatyö Ammatillisten vaihtoehtojen arvioiminen Työn etsiminen Työn etsiminen Työn kokeilupaikan etsiminen Suunnitellun ammatti-/ koulutusalan soveltuvuuden varmistaminen Tuki työnhaku-/ työelämätaitojen vahvistamiseen Yksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen Työnantajalle tarjottava tuki kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa Pitkäkestoinen yksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen Työnantajalle tarjottava tuki kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa - Kuntoutujalle pyritään antamaan mahdollisuus kokeilla työtä ja kehittää taitojaan työpaikalla, aitojen työtehtävien parissa! 14

15 Poistuvat Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut lähtien Suoraan työpaikalla tapahtuva työkokeilu ja työhönvalmennus Kuntoutujat ohjataan jatkossa palveluntuottajan kautta tapahtuvaan työkokeiluun ja työhönvalmennukseen > Tarvittaessa palveluntuottajan tiloissa toteutuva alkuvaihe kestää näissä palveluissa 1 päivän Ammatillisen yksilöllisen kädentaitopainotteisen kuntoutusjakson palvelulinja 15

16 Muutokset pähkinänkuoressa Palvelulinjoissa tapahtuneet muutokset lyhyesti Palveluiden sisältöä selkiytettiin > palveluiden painopiste on jatkossa työssä, työhön palaamisessa ja työssä selviytymisessä, ei esim. lääketieteellisissä selvityksissä, yleisessä arjen hallinnan tukemisessa tai terveyden ylläpitämisessä Palveluiden rakenne muuttui > lisättiin erilaisia vaiheita Palveluissa keskitytään etsimään työn kokeilupaikka/ työpaikka ensisijassa ulkopuolisesta työpaikasta > enää ei siis järjestetä vain työharjoittelupaikkoja >palveluita voidaan jaksottaa ulkopuolisen työpaikan etsimisen ajaksi Ulkopuolista työpaikkaa lähdetään etsimään ripeästi Kuntoutuja saa enemmän yksilöllistä tukea ja ohjausta työpaikan etsimiseen, työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen > työelämän asiantuntija toimii kuntoutujan omaohjaajana > omaohjaaja tukee käymällä työn kokeilupaikalla/ työpaikalla Palveluntuottaja tarjoaa tukea työnantajalle kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa (esim. työolosuhteiden räätälöinti, työaikajärjestelyt) > Kuntoutujaa tai työnantajaa ei jätetä yksin kohtaamaan mahdollisia ongelmatilanteita 16

17 Muutokset pähkinänkuoressa Palvelulinjoissa tapahtuneet muutokset lyhyesti HUOM! Tukea tarjotaan myös seurantavaiheessa > tukea häivytetään asteittain kuntoutujan ja työnantajan tarpeen mukaan Palvelun alkuvaiheessa määritellään minkälaista ja keiden tukea kuntoutuja tarvitsee palvelussa >palveluntuottajan on varattava riittävästi aikaa tapaamisiin kuntoutujan yksilöllisen tilanteen mukaan Kuntoutujan oma valinta ja toiveet keskeisellä sijalla > tavoitteena löytää kuntoutujan toiveita, osaamista ja taitoja vastaava sekä terveydentilaan soveltuva työ Yhteistyö hoitotahon kanssa on tärkeää > korostuu erityisesti MT-työhönvalmennuksessa Työkokeilussa ja työhönvalmennuksessa palveluntuottajalla ei ole välttämättä omia työkokeilutiloja 17 Pyydän jokaista työkokeilun ja työhönvalmennuksen palveluntuottajia lähettämään minulle sähköpostilla mennessä tiedon siitä, onko palveluntuottajalla tarjota kuntoutujalle omat työkokeilutilat vai ei > en saa tätä tietoa muutoin kuin teiltä kysymällä

18 Esimerkkejä siitä, kenelle työkokeilu, työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus sopivat? Työkokeilu esim. nuori asiakas, joka on ollut TE-palveluissa uravalmennuksessa ja jonka arvioidaan tarvitsevan kuntoutuksellista tukea soveltuvan alan valintaan aikuinen asiakas vaihtaa ammattialaa (ei TEL piirissä), eikä tiedä mikä ala hänelle soveltuisi Työhönvalmennus esim. nuori tai aikuinen asiakas tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen MTtyöhönvalmennus esim. nuori tai aikuinen asiakas tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee mielenterveyden häiriöiden erityistarpeet huomioivaa pitkäkestoista yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen 18

19 Kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointi Mittaukset ja raportointi GASmenetelmä Elämänlaatumittari WHOQOL- BREF Työkykykysymykset BDI mielialamittari Työkokeilu Tavoitteet=> Alkuvaihe Arviointi => päätösvaihe (R) Alkuvaihe (R) Päätösvaihe (R) Seuranta (R) Alkuvaihe (R) Päätösvaihe (R) Seuranta (R) Alkuvaihe (R) Päätösvaihe (R) Seuranta (R) Työhönvalmennus Tavoitteet=> Alkuvaihe Arviointi => päätösvaihe (R) Alkuvaihe (R) Päätösvaihe (R) Seuranta (R) Alkuvaihe (R) Päätösvaihe (R) Seuranta (R) Alkuvaihe (R) Päätösvaihe (R) Seuranta (R) MTtyöhönvalmennus Tavoitteet=> Alkuvaihe Arviointi => päätösvaihe (R) Alkuvaihe (R) Päätösvaihe (R) Seuranta (R) Alkuvaihe (R) Päätösvaihe (R) Seuranta (R) Alkuvaihe (R) Päätösvaihe (R) Seuranta (R) 19

20 Ennen työkokeilua, työhönvalmennusta ja MTtyöhönvalmennusta Kuntoutujan työ ja opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä sekä lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuuksia tulee olla riittävästi selvitetty (esim. ammatillinen kuntoutusselvitys) Kuntoutujan hoidon on oltava siinä vaiheessa, että kuntoutuja voi sitoutua palveluun Onko kuntoutujalla halu ja kiinnostus työelämätavoitteiseen työskentelyyn? Kuntoutuja on esim. voinut osallistua ennen työhönvalmennusta tai MT-työhönvalmennusta Kelan työkokeiluun, jossa on varmistettu alan soveltuvuus kuntoutujalle 20

21 4. Työkokeilu vuosina

22 Työkokeilu, Henkilöstö Moniammatillinen työryhmä Lääkäri Psykologi Sosiaalityöntekijä/ sosionomi/ kuntoutuksen ohjaaja Työelämän asiantuntija = omaohjaaja Näkövammaisten moniammatillinen työryhmä Lääkäri Psykologi Sosiaalityöntekijä/ sosionomi/ kuntoutuksen ohjaaja Työelämän asiantuntija = omaohjaaja Näkövammaistaitojen ohjaaja/ näkövammaisten kuntoutusohjaaja Huom! Kukaan palveluntuottaja ei toteuta tätä 22

23 Työkokeilu, Rakenne, enintään 42 pv 1 kk Alkuvaihe, 1-5 pv Varmistetaan kuntoutujan ammatilliset vaihtoehdot, vahvistetaan työnhaku- ja työelämätaitoja, etsitään työn kokeilupaikka Työn kokeiluvaihe, pv Kuntoutuja kokeilee työtä aidossa työympäristössä ja saa varmistuksen alan soveltuvuudesta. Toteutetaan ensisijaisesti 1-3 ulkopuolisessa työpaikassa. Perustellusta syystä voidaan toteuttaa osittain tai kokonaan palveluntuottajan tiloissa. 2 vk Päätösvaihe, 1 pv Tavoitteena on laatia kuntoutujalle ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelma. 3 kk ja 6kk Seurantavaihe, 2 seurantaa (3kk ja 6kk kuluessa päätösvaiheesta) Tavoitteena on varmistaa ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman toteutuminen ja selvittää mahdollisia jatkosuunnitelman toteutumiseen liittyviä haasteita. Toteutetaan 8 kk:n kuluessa työkokeilun alkamisesta 23

24 Työkokeilu, Alkuvaiheen ensimmäinen tai toinen päivä Alkuvaihe alkaa 1 päivänä alkukeskustelulla omaohjaajan (=työelämän asiantuntija) / omaohjaajan ja näkövammaistaitojen ohjaajan tai näkövammaisten kuntoutusohjaajan kanssa Alkuvaiheen ensimmäisen ja toisen päivän tapaamisissa tavoitteena on muodostaa kuntoutujan tilanteesta hyvä kokonaisnäkemys ja varmistaa, että kaikilla on yhteinen käsitys työkokeilun sisällöstä ja tavoitteista Työkokeilun 1-2 pv aikana kuntoutuja tapaa sosiaalityöntekijän/ sosionomin/ kuntoutuksen ohjaajan ja psykologin (yhdessä tai erikseen) Kuntoutuja tapaa lääkärin vähintään kerran työkokeilun aikana (lääkärin voi tavata alkuvaiheessa, työn kokeiluvaiheessa tai viimeistään päätösvaiheessa) Jos kuntoutujan tilanne on selkeä ja työn kokeilupaikka on valmiina, voi alkuvaiheeksi riittää 1 kuntoutuspäivä (koskee esim. asiakkaita, jotka ennen menivät suoraan työpaikalla tehtävään työkokeiluun) 1-2 pv jälkeen moniammatillisen työryhmän jäsenet pitävät keskenään palaverin, jossa arvioidaan mm. alustavasti työryhmän jäsenten tarvetta kuntoutuksessa Kuntoutuja laatii GAS-menetelmällä ammatilliset tavoitteet työkokeilulle > tämän pohjalta laaditaan työkokeilulle kirjallinen suunnitelma 24

25 Työkokeilu, Alkuvaiheen jatkon ohjelma - jos se on tarpeen Alkuvaiheen jatkon aikana kuntoutuja tapaa yksilöllisesti moniammatillisen työryhmän jäseniä Tavoitteena löytää kuntoutujalle soveltuva työ- tai koulutusala Yksilöllisiin tapaamisiin kuuluu olennaisena osana työn kokeilupaikan etsiminen, ensisijassa ulkopuoliseen työpaikkaan, jossa kuntoutuja pääsee kokeilemaan ja varmistamaan työ- tai koulutusalan soveltuvuuden 25

26 Työkokeilu, Työn kokeiluvaihe, kesto pv Työn kokeiluvaihe pyritään aloittamaan alkuvaiheen päätyttyä. Työn kokeiluvaihe tulee aloittaa viim. 1kk:n kuluessa alkuvaiheen päättymisestä Tavoitteena, että kuntoutuja kokeilee ohjatusti suunniteltua työtä aidossa työympäristössä ja saa varmistuksen alan soveltuvuudesta. Tarvittaessa omaohjaaja ja kuntoutuja tarkistavat ammatillista suunnitelmaa Työn kokeilu toteutetaan ensisijassa 1-3 ulkopuolisessa työpaikassa Jos kuntoutuja ei löydä ulkopuolista työn kokeilupaikkaa, voidaan työn kokeilu toteuttaa perustellusta syystä osittain tai kokonaan palveluntuottajan tiloissa Jos palveluntuottajalla ei ole käytössä työkokeilutiloja, eikä ulkopuolista työpaikkaa löydy 1kk:n kuluttua alkuvaiheen päättymisestä, kuntoutus päättyy 26

27 Työkokeilu, Työn kokeiluvaihe, kesto pv Ulkopuolisessa työn kokeilussa omaohjaaja / omaohjaaja ja näkövammaistaitojen ohjaaja tai näkövammaisten kuntoutusohjaaja Palveluntuottajan tiloissa tapahtuvassa työn kokeilussa omaohjaaja / omaohjaaja ja näkövammaistaitojen ohjaaja tai näkövammaisten kuntoutusohjaaja Osallistuu aloituspalaveriin ensimmäisenä päivänä 1-3 työpaikassa Osallistuu aloituspalaveriin ensimmäisenä päivänä Pitää kuntoutujaan yhteyttä käymällä väh. 1krt/ vk työn kokeilupaikalla (käyntejä voi korvata ottamalla yhteyttä esim. pitkän välimatkan vuoksi puhelimitse tai sähköpostitse) Tarjoaa kuntoutujalle, työnantajalle ja työyhteisölle tukea (esim. työtehtävien räätälöinti) ja tietoa kuntoutujan mahdollisesta työllistämisestä (mm. palkkatuki) Pitää kuntoutujaan yhteyttä käymällä työn kokeilupaikalla väh. 3 krt/ vk ja kuntoutujan tarpeen mukaan päivittäin, mahdollistaen runsaan tuen ja ohjauksen Tarjoaa apua työtehtävien ja olosuhteiden räätälöinnissä, suunnittelussa ja sovittamisessa Etsii ulkopuolista työn kokeilupaikkaa Osallistuu lopetuspalaveriin 4 viimeisen päivän aikana Osallistuu lopetuspalaveriin viimeisen 2 päivän aikana 27

28 Päivän pituus, työn kokeiluvaihe Pääsääntöisesti 5 kuntoutuspäivää viikossa ja kuntoutuspäivän pituus vähintään 5 tuntia Kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa kuntoutujan voimavarat ja tavoitteet (esim. osa-aikatyö) huomioiden. Em. tilanteessa kuntoutuspäiviä tulee olla väh. 3/ viikko Pääsääntöisesti toteutetaan ma-pe, poikkeuksellisesti la, jos työn kokeilu sitä edellyttää Voi toteutua tarvittaessa iltaisin (työn kokeilun edellyttäessä myös yötyö mahdollista) Jos tavoitteena on kokopäivätyö, tulee kokeilla työpaikan normaalia 7-8 tunnin työaikaa 28

29 Työkokeilun jaksottaminen Pääsääntöisesti alkuvaihe toteutetaan yhdenjaksoisesti. Alkuvaiheessa jaksotus voi tulla kyseeseen esimerkiksi tarpeellisen verkostoneuvottelun tai työpaikan etsinnän vuoksi Työkokeilun jaksottaminen Palveluita voidaan jaksottaa alkuvaiheen ja työn kokeiluvaiheen välissä (max. 1kk:n ajan) > esimerkiksi silloin, jos ulkopuolista työn kokeilupaikkaa ei ole löytynyt heti alkuvaiheen päätyttyä tai jos työnantajalle ei sovi työn kokeilun aloittaminen alkuvaiheen päätyttyä. Palveluita jaksotetaan, jos kuntoutuja ei tarvitse alkuvaiheessa enempää tukea eikä työn kokeiluvaihe voi heti alkaa. Jaksottaminen voi tulla kyseeseen työn kokeiluvaiheessa esim. silloin, jos kuntoutuja vaihtaa työn kokeilupaikkaa Kuntoutujalle voidaan antaa välitehtäviä kuntoutusta jaksotettaessa, jotta se tukee kuntoutujan kuntoutusprosessia 29

30 Työkokeilu, Päätösvaihe, kesto 1 pv Päätösvaihe toteutetaan palveluntuottajan tiloissa viim. 2 viikon kuluessa työn kokeiluvaiheen päättymisestä Tavoitteena laatia kuntoutujalle ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelma > mm. millainen ala kuntoutujalle soveltuu ja mihin kuntoutuja jatkaa työkokeilun jälkeen Omaohjaajan tapaaminen muodostaa keskeisimmän osan päätösvaiheesta, kun arvioidaan mm. työkokeilulle asetettuja tavoitteita, asetetaan uusia tavoitteita seurantavaiheeseen ja sovitaan seurannoista Päätöskeskustelu, johon osallistuvat kuntoutuja, omaohjaaja ja muut tarvittavat moniammatillisen työryhmän jäsenet Päätösvaiheen jälkeen palveluntuottaja laatii kuntoutuspalautteen, johon liitetään mm. pakollisten mittausten ja arviointien tulokset, jos kuntoutuja jatkaa ammatillista kuntoutusta toisella palveluntuottajalla 30

31 Työkokeilu, Seurantavaihe, 2 seurantaa Ensimmäinen seuranta: 3 kk kuluttua päätösvaiheesta Tavoitteena on varmistaa ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman toteutuminen ja tukea kuntoutujaa sen toteuttamisessa sekä selvittää mahdollisia jatkosuunnitelman toteutumiseen liittyviä haasteita. Lisäksi arvioidaan päätösvaiheessa asetettuja tavoitteita. Toinen seuranta: 6 kk kuluttua päätösvaiheesta Toteutustapoina: seurantapäivä (palveluntuottajan tiloissa), -käynti (esim. työpaikka, oppilaitos), videotai puhelinyhteydenotto (esim. pitkät välimatkat) Seurantavaihetta ei toteuteta, jos kuntoutuja siirtyy päätösvaiheen jälkeen suoraan työkokeilun toteuttaneen palveluntuottajan järjestämään työhönvalmennukseen 31

32 Työkokeilu, Ryhmämuotoinen toiminta Työkokeilu toteutetaan aina yksilökuntoutuksena Alku- ja päätösvaiheessa sekä seurantapäivässä voidaan hyödyntää ryhmämuotoista toimintaa, jos se on kuntoutuksen kannalta välttämätöntä ja tukee kuntoutujan kuntoutumista ja työllistymistä Ryhmämuotoista toimintaa on enintään puolet kuntoutuspäivän ohjelmasta Ryhmämuotoisessa toiminnassa Kelan työkokeilun kuntoutujia voi olla enintään 8 32

33 Työkokeilu, Keskeytyminen Alkuvaiheessa tai myöhemmin työkokeilun aikana voidaan kuntoutujan ja moniammatillisen työryhmän yhteisellä päätöksellä todeta, ettei työkokeilua ole tarkoituksenmukaista jatkaa. Esim. jos kuntoutujan kokonaistilanne vaatii vielä laaja-alaista selvittelyä, voidaan työkokeilu keskeyttää ja kuntoutuja ohjata ammatilliseen kuntoutusselvitykseen Myös muut syyt voivat johtaa työkokeilun keskeyttämiseen, jolloin kuntoutuja ohjataan tarvittaessa tarpeellisen palvelun piiriin Lopettamisen syy ja mahdollinen jatko-ohjaus kirjataan kuntoutuspalautteeseen 33

34 34 5. Työhönvalmennus ja Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

35 Miten työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus eroavat toisistaan? MT-työhönvalmennukseen valittavilla psyykkinen sairaus heikentää aina työkykyä. Psyykkisen sairauden lisäksi voi olla muitakin sairauksia. MTtyöhönvalmennukseen valittavalla kuntoutujalla tulee olla aina hoitosuhde terveydenhuoltoon ja ensi sijassa psykiatriseen yksikköön. Työhönvalmennukseen valittavilla ensisijainen sairaus ei ole aina psyykkinen. MT-työhönvalmennuksessa huomioidaan erityisesti mielenterveyden häiriöiden erityistarpeet. MTtyöhönvalmennus on pidempi kestoinen verrattuna työhönvalmennukseen, jotta kuntoutuja saa erityisen pitkäkestoista tukea yksilöllistä tukea ja ohjausta työelämään pääsemiseksi Työhönvalmennuksen ja MTtyöhönvalmennuksen eroina ovat mm. MT-työhönvalmennukseen liittyy aina palveluntuottajan tekemä ennakkohaastattelu ja kuntoutujan tutustuminen kuntoutuspaikkaan ennen päätöksen tekoa, työkokeilussa tätä ei ole MT-työhönvalmennuksessa on kuntoutustyöryhmä, työhönvalmennuksessa ei Työhönvalmennuksessa on majoitus, MTtyöhönvalmennuksessa ei Henkilöstössä on eroja 35

36 Työhönvalmennus, Henkilöstö Työhönvalmennus Työpari työelämän asiantuntija = omaohjaaja sosiaalityöntekijä/ sosionomi/ psykologi /kuntoutuksen ohjaaja Erityistyöntekijä(t) (max. 2) psykologi/ neuropsykologi sosiaalityöntekijä/ sosionomi / kuntoutuksen ohjaaja työfysioterapeutti riippuen työparin koulutuksesta MT-työhönvalmennus Työpari työelämän asiantuntija = omaohjaaja psykologi/ sairaanhoitaja/ sosiaalityöntekijä/ sosionomi/ kuntoutuksen ohjaaja Erityistyöntekijä(t) (max. 1) psykologi/ sairaanhoitaja sosiaalityöntekijä/ sosionomi / kuntoutuksen ohjaaja riippuen työparin koulutuksesta 36

37 Työhönvalmennus, Rakenne, enintään 120 pv Alkuvaihe, 1-5 pv Tehdään tarpeellista verkostotyötä, etsitään työpaikka ja tarpeen mukaan vahvistetaan kuntoutujan työnhaku- ja työelämätaitoja 1 kk Työhön valmennuksen vaihe, pv, joista max. 55 pv palveluntuottajan työkokeilutiloissa Kuntoutuja saa yksilöllistä tukea ja ohjausta työskennellessään aidossa työympäristössä, ensisijaisesti ulkopuolisessa työpaikassa. Tukea myös työnantajalle kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa 2 vk Päätösvaihe, 1 pv Laaditaan ammatillinen jatkosuunnitelma 3kk/ 6kk Seurantavaihe, 1-10 seurantaa, pakollinen ensimmäinen seuranta 3 kk:n kuluttua päätösvaiheesta, seurantavaihe tulee toteuttaa 6 kk:n kuluessa päätösvaiheen päättymisestä Tuetaan kuntoutujaa pysymään ja selviytymään mahdollisessa opiskelu- tai työpaikassa. Tukea myös työnantajalle. Ammatillisen jatkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvien haasteiden selvittely. Alkuvaihe, työhön valmennuksen vaihe ja päätösvaihe tulee toteuttaa 12 kk:n kuluessa työhönvalmennuksen aloittamisesta. Seurantavaihe tulee toteuttaa 6 kk:n kuluessa päätösvaiheen päättymisestä 37

38 MT-työhönvalmennus, Rakenne, enintään 240 pv Alkuvaihe, 1-10 pv 1 vk Tehdään tarpeellista verkostotyötä, etsitään työpaikka ja tarpeen mukaan vahvistetaan kuntoutujan työnhaku- ja työelämätaitoja Työhön valmennuksen vaihe, pv, joista max. 120 pv palveluntuottajan työkokeilutiloissa 2 vk Kuntoutuja saa yksilöllistä tukea ja ohjausta työskennellessään aidossa työympäristössä, ensisijaisesti ulkopuolisessa työpaikassa. Tukea myös työnantajalle kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa Päätösvaihe, 1-5 pv Laaditaan ammatillinen jatkosuunnitelma 3 kk/ 6kk Seurantavaihe, 3-20 seurantaa, ensimmäinen seuranta viim. 3 kk päätösvaiheesta, seurantavaihe tulee toteuttaa 6 kk:n kuluessa päätösvaiheen päättymisestä Tuetaan kuntoutujaa pysymään ja selviytymään mahdollisessa opiskelu- tai työpaikassa. Tukea myös työnantajalle. Ammatillisen jatkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvien haasteiden selvittely. 38 Alkuvaihe, työhön valmennuksen vaihe ja päätösvaihe tulee toteuttaa 24 kk:n kuluessa MT-työhönvalmennuksen aloittamisesta. Seurantavaihe tulee toteuttaa kokonaisuudessaan 6 kk:n kuluessa päätösvaiheen päättymisestä

39 Työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus, Alkuvaiheen ensimmäinen tai toinen päivä Kuntoutuja tapaa omaohjaajan eli työelämän asiantuntijan 1 pv aikana Ensimmäisen tai toisen päivän yksilöllisten tapaamisten tavoitteena on muodostaa kuntoutujan kokonaistilanteesta hyvä kokonaisnäkemys ja varmistaa, että kaikilla on yhteinen käsitys työhönvalmennuksen/ MTtyöhönvalmennuksen sisällöstä ja tavoitteista Kuntoutuja tapaa työparin toisen jäsenen (muu kuin omaohjaaja) ja 1-2 pv aikana vähintään 1 erityistyöntekijän (työhönvalmennus) / erityistyöntekijän (MT-työhönvalmennus) Työpari ja erityistyöntekijä(t) pitää palaverin keskenään 1-2 pv aikana Jos kuntoutujan tilanne on selkeä ja työpaikka on valmiina, voi kuntoutujalle riittää alkuvaiheeksi 1 kuntoutuspäivä Kuntoutuja laatii GAS-menetelmällä ammatilliset tavoitteet työhönvalmennukselle 39

40 Työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus, Alkuvaiheen jatkon ohjelma - jos se on tarpeen Alkuvaiheen jatkon aikana kuntoutuja tapaa yksilöllisissä tapaamisissa omaohjaajaa, työparin toista jäsentä ja erityistyöntekijää(jöitä) Tapaamisten tavoitteena on löytää kuntoutujalle soveltuva työpaikka, jossa kuntoutuja voi työssä selviytymisen rajoitteista ja haasteista huolimatta työskennellä Työpaikka etsitään ensisijassa sellaiseen ulkopuoliseen työpaikkaan, johon kuntoutuja voi työhönvalmennuksen / MT-työhönvalmennuksen jälkeen työllistyä Alkuvaihetta voidaan jaksottaa esim. työpaikan etsimisen vuoksi. Työhönvalmennuksessa voidaan jaksottaa max. 1 kk ajan ja MTtyöhönvalmennuksessa max. 1 viikko. 40

41 Työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus, Työhön valmennuksen vaihe Työhönvalmennus: Työhön valmennuksen vaihe kesto pv MT-työhönvalmennus: Työhön valmennuksen vaihe kesto pv Työhön valmennuksen vaihe pyritään aloittamaan heti alkuvaiheen päätyttyä. Se tulee aloittaa viim. 1 kk:n (työhönvalmennus) / viim. 1vk:n (MT-työhönvalmennus) kuluessa alkuvaiheen päättymisestä. Työhön valmennus toteutetaan ensisijassa yhdessä ulkopuolisessa työpaikassa Kuntoutuja saa yksilöllistä tukea ja ohjausta työskennellessään aidossa työympäristössä toiveitaan, osaamistaan ja taitojaan sekä terveydentilaansa vastaavissa työtehtävissä. Lisäksi huomioidaan työpaikan tarpeet ja tarjotaan työnantajalle tukea kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa. Työpaikkaa voi vaihtaa, jos se on tarpeen. Tällöin työhön valmennus tarvittaessa jaksotetaan Työhön valmennusta voidaan toteuttaa 55 pv (työhönvalmennus) / 120 pv (MTtyöhönvalmennus) palveluntuottajan tiloissa esim. jos kuntoutuja tarvitsee runsaasti tukea ja ohjausta työtehtävien tekemisessä. Jos ulkopuolista työpaikkaa ei löydy palveluntuottajan tiloissa toteutuneen työhön valmennuksen aikana, toteutetaan päätösvaihe ja kuntoutus päättyy Jos ulkopuolista työpaikkaa ei ole, eikä palveluntuottajalla ole käytettävissä työkokeilutiloja, palveluntuottaja toteuttaa päätösvaiheen, ja kuntoutus päättyy (työhönvalmennus) 41

42 Työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus, Työhön valmennuksen vaihe Ulkopuolisessa työhön valmennuksessa omaohjaaja mm. Palveluntuottajan tiloissa tapahtuvassa työhön valmennuksessa (max. 55 pv) omaohjaaja mm. Osallistuu aloituspalaveriin 1 päivänä Osallistuu aloituspalaveriin 1 päivänä Pitää yhteyttä käymällä 1 kk:n ajan väh. 1 krt/vk työpaikalla ja sen jälkeen väh. kerran kahdessa viikossa (voidaan korvata puhelimitse, sähköpostitse tai tapaamalla muualla) Tarjoaa kuntoutujalle, työnantajalle ja työyhteisölle apua ja tukea työtehtävän tai työolosuhteiden räätälöinnissä tai niiden suunnittelussa ja sovittamisessa Antaa työnantajalle tietoa kuntoutujan työllistämisestä ja siihen liittyvistä tukimuodoista Verkostoituu työnantajien kanssa Käy ensimmäisen kk:n ajan työhönvalmennuspaikalla väh. 3 krt/vk ja tarvittaessa päivittäin ja sen jälkeen väh. 2 krt/vk, mahdollistaen runsaan tuen ja ohjauksen Tarjoaa apua työtehtävän tai työolosuhteiden räätälöinnissä Etsii ulkopuolista työpaikkaa Osallistuu lopetuspalaveriin 4 viimeisen kuntoutuspäivän aikana Osallistuu lopetuspalaveriin 2 viimeisen kuntoutuspäivän aikana 42

43 Päivän pituus, Työhönvalmennuksen ja MT-työhönvalmennuksen työhön valmennuksen vaiheessa Pääsääntöisesti 5 kuntoutuspäivää viikossa ja kuntoutuspäivän pituus vähintään 5 tuntia Kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa kuntoutujan voimavarat ja tavoitteet (esim. osa-aikatyö) huomioiden. Em. tilanteessa kuntoutuspäiviä tulee olla väh. 3/ viikko Pääsääntöisesti toteutetaan ma-pe, poikkeuksellisesti la, jos työn kokeilu/ työhön valmennus sitä edellyttää Voi toteutua tarvittaessa iltaisin (työhön valmennuksen edellyttäessä myös yötyö mahdollista) Jos tavoitteena on kokopäivätyö, tulee kokeilla työpaikan normaalia 7-8 tunnin työaikaa 43

44 Työhönvalmennuksen ja MT-työhönvalmennuksen jaksottaminen Pääsääntöisesti alkuvaihe toteutetaan yhdenjaksoisesti. Alkuvaiheessa jaksotus voi tulla kyseeseen esimerkiksi tarpeellisen verkostoneuvottelun tai työpaikan etsinnän vuoksi Työhönvalmennuksen ja MTtyöhönvalmennuksen jaksottaminen Palveluita voidaan jaksottaa alkuvaiheen ja työhön valmennuksen vaiheen välissä (työhönvalmennuksessa max. 1kk/ MTtyöhönvalmennuksessa max. 1vk) > esimerkiksi silloin, jos ulkopuolista työpaikkaa ei ole löytynyt heti alkuvaiheen päätyttyä tai jos työnantajalle ei sovi työhön valmennuksen aloittaminen alkuvaiheen päätyttyä. Palveluita jaksotetaan, jos kuntoutuja ei tarvitse alkuvaiheessa enempää tukea eikä työhön valmennuksen vaihe voi heti alkaa. Jaksottaminen voi tulla kyseeseen työhön valmennuksen vaiheessa esim. silloin, jos kuntoutuja vaihtaa sen aikana työpaikkaa siksi, ettei ala sovellu kuntoutujalle. Tällöin omaohjaaja tarkistaa kuntoutujan kanssa tämän ammatillisen suunnitelman, selvittää tilannetta ja auttaa etsimään kuntoutujalle tarvittaessa mahdollisimman pian uuden sopivamman työpaikan. Kuntoutujalle voidaan antaa välitehtäviä kuntoutusta jaksotettaessa, jotta se tukee kuntoutujan kuntoutusprosessia 44

45 Työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus, Päätösvaihe Työhönvalmennus: Päätösvaiheen kesto 1 pv MT-työhönvalmennus: Päätösvaiheen kesto 1-5 pv Toteutetaan palveluntuottajan tiloissa viim. 2 vk:n kuluessa työhön valmennuksen vaiheen päättymisestä Tavoitteena on laatia kuntoutujalle ammatillinen jatkosuunnitelma Omaohjaajan tapaaminen muodostaa päätösvaiheen keskeisimmän osan Päätöskeskusteluun osallistuvat kuntoutuja ja omaohjaaja sekä tarpeen mukaan työparin toinen jäsen tai erityistyöntekijä(t) Työhönvalmennuksen/ MTtyöhönvalmennuksen jälkeen palveluntuottaja laatii kuntoutuspalautteen 45

46 Työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus, Seurantavaihe Työhönvalmennus: Seurantoja 1-10 MT-työhönvalmennus: Seurantoja 3-20 Seurannat toteutetaan 6 kk:n kuluessa päätösvaiheesta Pakollinen ensimmäinen seurata toteutetaan viim. 3 kk:n kuluttua päätösvaiheesta Tavoitteena on tukea kuntoutujaa pysymään ja selviytymään mahdollisessa opiskelu- tai työpaikassa. Seurantavaiheessa tukea tarjotaan myös työnantajalle Toteutustapoina seurantapäivä (palveluntuottajan tiloissa), -käynti (esim. työpaikka, oppilaitos), video- tai puhelinyhteydenotto (esim. pitkät etäisyydet) Mahdollisten ammatillisen jatkosuunnitelman toteutumiseen liittyvien haasteiden selvittely Jos työhönvalmennus/ MT-työhönvalmennus ei pääty työllistymiseen, tuetaan kuntoutujaa työn etsimisessä ja tarpeellisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Tukea häivytetään asteittain kuntoutujan ja työpaikan tarpeen mukaan Palveluntuottaja laatii ensimmäisen ja viimeisen seurannan jälkeen lyhyen kuntoutuspalautteen 46

47 Työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus, Ryhmämuotoinen toiminta Työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus toteutetaan aina yksilökuntoutuksena Alku- ja päätösvaiheessa sekä perustellusta syystä työhön valmennuksen vaiheessa voidaan hyödyntää ryhmämuotoista toimintaa, jos se on kuntoutuksen kannalta välttämätöntä ja se tukee kuntoutujan kuntoutumista ja työllistymistä Alku- ja päätösvaiheessa ryhmämuotoista toimintaa on enintään puolet kuntoutuspäivän ohjelmasta. Työhön valmennuksen vaiheessa ryhmämuotoista toimintaa on max. 1pv/ vk. Ryhmämuotoisessa toiminnassa Kelan työkokeilun kuntoutujia voi olla enintään 8 47

48 48 6. Palveluntuottajien ja Kelan vakuutuspiirien esittämiä kysymyksiä

49 Kysymyksiä ja vastauksia Työllistyminen ulkopuoliseen työpaikkaan työhönvalmennuksen aikana 1. Jos kuntoutuja työllistyy työhönvalmennuksen aikana ulkopuoliseen työpaikkaan (osa- tai kokoaikaisesti), kuinka työhönvalmennukselle käy? V: Jos kuntoutuja työllistyy työkokeilun, työhönvalmennuksen tai MTtyöhönvalmennuksen aikana ulkopuoliseen työpaikkaan osa- tai kokoaikaisesti, ei työkokeilua, työhönvalmennusta tai MT-työhönvalmennusta tarvitse lopettaa kesken. Kuntoutuja voi jatkaa kuntoutujan tarpeen mukaan työkokeilun, työhönvalmennuksen tai MT-työhönvalmennuksen normaalisti loppuun, työskennellen ulkopuolisessa työpaikassa, jolloin palveluntuottaja toteuttaa standardin mukaisesti työn kokeiluvaiheen/ työhön valmennuksen vaiheen (mm. pitää kuntoutujaan yhteyttä käymällä säännöllisesti työpaikalla), päätösvaiheen ja seurantavaiheen. Näin taataan, että kuntoutuja ja työnantaja saavat palveluntuottajalta tukea myös kuntoutujan työllistyessä eli siirtymävaiheessa. Kuntoutujan toiveesta työkokeilu, työhönvalmennus tai MT-työhönvalmennus voidaan toki myös lakkauttaa, jos kuntoutuja työllistyy em. palveluiden aikana ulkopuoliseen työpaikkaan, eikä koe tarvitsevansa tukea. 49

50 Opiskelu työkokeilun, työhönvalmennuksen ja MT-työhönvalmennuksen jälkeen? 2. Voiko asiakas asettaa työhönvalmennuksen jälkeen tavoitteeksi opiskelun? Työelämätavoite täyttyy jos asiakas asettaa työkokeilun, työhönvalmennuksen tai MT-työhönvalmennuksen jälkeen tavoitteeksi opiskelun. Esimerkiksi vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret tai nuoret, joiden ammatillinen koulutus on jäänyt kesken, voivat työkokeilun, työhönvalmennuksen ja MT-työhönvalmennuksen jälkeen aloittaa täysipäiväisen opiskelun esimerkiksi opintotuella tai mahdollisesti Kelan ammatillisena kuntoutuksena järjestettävänä koulutuksena (jos edellytykset täyttyvät), esimerkiksi työkokeilussa varmistuneella uravalinnalla. 50

51 Kysymyksiä ja vastauksia Opiskelu työkokeilun, työhönvalmennuksen ja MT-työhönvalmennuksen aikana 3. MT-kuntoutujien työhönvalmennukseen liittyen kysymys: Voiko valmennuksen aikana opiskella esim. yliopistossa? Luennoilla käynti vastaisi työpaikalla tapahtuvaa työharjoittelua ja tentteihin lukeminen tulisi tapahtua valvotuissa olosuhteissa kuntoutusrahaan oikeuttavasti laitoksessa. MT-kuntoutujat ovat pääasiassa nuoria, joilla opiskelut ovat sairauden vuoksi useimmilla keskeytyksissä tai viivästyneet. Jollei voi opiskella, niin mitä on tarkoitus tehdä? Olla ilmaisena työvoimana työharjoittelussa, mikä ei välttämättä vastaa tulevaisuuden suunnitelmia? Vai onko uuden standardin mukainen MT-työhönvalmennus tarkoitettu ainoastaan työelämään sijoittumiseen ja tulee olla valmis ammatti jo opiskeltuna? Jos näin on, niin MT-työhönvalmennus ei kai sitten ole tarkoitettu nuorille? V: MT-työhönvalmennuksen tavoitteena on, että kuntoutuja löytää itselleen toiveitaan, osaamistaan ja taitojaan vastaavan sekä terveydentilaansa soveltuvan palkkatyön. Em. tapauksessa luennoilla käyntiä ja tentteihin lukemista valvotuissa olosuhteissa ei voida rinnastaa suoraan ulkopuoliseen työhön valmennukseen. MTtyöhönvalmennus on tarkoitettu nuorille tai aikuisille asiakkaille, jotka tietävät itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsevat mielenterveyden häiriöiden erityistarpeet huomioivaa pitkäkestoista yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen. MT-työhönvalmennukseen tulevalla nuorella ei tarvitse olla ammattia opiskeltuna, sillä ulkopuolinen työhön valmennus voi jatkua esimerkiksi oppisopimuskoulutuksena. Jos kuntoutuja pääsee opiskelemaan työkokeilun, työhönvalmennuksen ja MT-työhönvalmennuksen aikana ja työkokeilua, työhönvalmennusta ja MT-työhönvalmennusta halutaan jatkaa opiskelujen ohella, palveluntuottajat voivat olla yhteydessä Kelan vakuutuspiirin lisäksi myös suunnittelija Maija Raumaan. 51

52 Kysymyksiä ja vastauksia 4. Oppisopimuskoulutus työkokeilun, työhönvalmennuksen tai MT-työhönvalmennuksen aikana a. Onko mahdollista, että oppisopimuksella opiskeleva henkilö voi samanaikaisesti osallistua esim. Kelan työhönvalmennukseen tai MT -työhönvalmennukseen? b. Jos se on mahdollista, mikä taho vastaa kuntoutujan taloudellisesta tuesta V: a. Jos asiakas saa työkokeilun, työhönvalmennuksen tai MT-työhönvalmennuksen aikana oppisopimuspaikan ulkopuolisesta työpaikasta, ei työkokeilua, työhönvalmennusta tai MTtyöhönvalmennusta tarvitse lopettaa kesken. Kuntoutuja voi jatkaa oman tarpeensa mukaan työkokeilun, työhönvalmennuksen tai MT-työhönvalmennuksen normaalisti loppuun, ollen samaan aikaan oppisopimuksessa ulkopuolisessa työpaikassa, jolloin palveluntuottaja toteuttaa palvelun loppuun standardin mukaisesti (mm. pitää kuntoutujaan yhteyttä käymällä säännöllisesti työpaikalla). Näin taataan, että kuntoutuja ja oppisopimustyönantaja saavat palveluntuottajalta tukea myös kuntoutujan työllistyessä oppisopimukseen eli siirtymävaiheessa. Kuntoutujan toiveesta työkokeilu, työhönvalmennus tai MTtyöhönvalmennus voidaan myös lakkauttaa, jos kuntoutuja ei koe tarvitsevansa tukea. b. Suunnittelija Marjut Hevosmaan kuntoutusrahaa koskevassa esityksessä. 52

53 Kysymyksiä ja vastauksia 5. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen laskutusmenettelystä on ko. palvelulinjakohtaisessa sopimuksessa todettu mm., että kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset voidaan laskuttaa kahden kuukauden kuluessa kunkin kuntoutusjakson tai viimeisen kuntoutusjakson päättymisestä. Standardin yleisen osan mukaan kuitenkin kuntoutusprosessin ollessa pitkäkestoinen ja/tai koostuessa useista jaksoista, palveluntuottaja voi laskuttaa kustannukset kesken prosessin, esim. työhönvalmennuksen vaihe voi olla kestoltaan hyvinkin pitkäkestoinen. Voidaanko näitä laskutuskäytäntöjä vielä tarkentaa koulutuspäivässä? V: Sopimuksessa mainittu 2 kuukauden kuluessa tarkoittanee, että täytyy laskuttaa viimeistään 2 kuukauden kuluessa. Eli aiemminkin saa laskuttaa. Ja tämä tarkoittaa sitä, että standardissa mainittu kesken prosessin laskuttaminen ei ole ristiriidassa sopimuksen kanssa. Palveluntuottaja voi laskuttaa antamastaan kuntoutuksesta haluamassaan syklissä, kuitenkin viimeistään 2 kuukauden kuluttua annetusta kuntoutuksesta 6. Tarvitaanko verkostotyöhön asiakkaalta kirjallinen lupa, kuten esim. sairauskertomustietojen pyytämiseen? Jos tarvitaan, niin mitä luvan pitää vähintään sisältää? V: Kyllä tarvitaan asiakkaalta kirjallinen lupa tietojen pyytämiseen toiselta taholta. Luvassa tulisi yksilöidä se kenelle suostumus annetaan ja mihin tietojen luovuttamiseen asiakas antaa suostumuksensa eli antaako suostumuksen pyytää esim. potilasasiakirjoja tai muita asiakirjoja. Lisäksi pitäisi pyytää lupa saada käsitellä näitä tietoja verkostotyössä. 53

54 Kysymyksiä ja vastauksia 7. Miten kuntoutuksen vakuutus kattaa, jos asiakkaalle tulee taukoja, kun asiakas on välillä "kotona" odottelemassa esim. jos sovittuun työpaikkaan pääsee harjoittelemaan vasta viikon kuluttua aloittamaan? V: Palveluntuottajia ei ole velvoitettu vakuuttamaan asiakkaan vapaa-aikaa eli silloin, kun asiakas ei ole konkreettisesti kuntoutuksessa, palveluntuottajan ottamat vakuutukset eivät kata esim. asiakkaalle tapahtunutta tapaturmaa. Palveluntuottajan vakuuttamisvelvollisuus määräytyy sen mukaan onko kysymys ohjatusta kuntoutuksesta / kuntoutuksen toteuttamisesta ja missä tiloissa ohjattua kuntoutusta toteutetaan. Standardin yleisen osan Asiakasturvallisuutta koskevassa kohdassa mainitaan mm.: Palveluntuottajalla täytyy olla: - toiminnan vastuuvakuutus, joka kattaa ohjatun kuntoutusohjelman ja ohjatun vapaa-ajan ohjelman, - potilasvakuutus, jos kuntoutuksen toteuttamisessa on mukana terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja - tapaturmavakuutus, joka on voimassa ohjatun kuntoutusohjelman, ohjatun vapaa-ajan ohjelman ja muuna vapaa-aikana palveluntuottajan tiloissa, hallinnoimalla alueella tai tontilla. Lisäksi työkokeilussa, työhönvalmennuksessa, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa sekä ammatillisissa kuntoutuskursseissa edellytetään palveluntuottajan kuntoutujalle ottamaa: tapaturmavakuutusta, joka kattaa henkilövahingot palveluntuottajan käytössä olevien tilojen lisäksi myös ulkopuolisissa työharjoittelupaikoissa ja niihin liittyvillä matkoilla ja toiminnan vastuuvakuutusta, joka kattaa kuntoutujan toiminnan ulkopuolisissa työharjoittelupaikoissa. Palveluntuottajan ei tarvitse kuitenkaan ottaa kuntoutujalle toiminnan vastuuvakuutusta, jos kuntoutuja sisältyy ulkopuolisen työharjoittelupaikan toiminnan vastuuvakuutukseen. 54

55 Kysymyksiä ja vastauksia 8. Uudessa standardissa luetellaan erilaisia nimikkeitä ja ammatillisia vaatimuksia mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa toimiville työntekijöille. Nimitysten moninaisuus on hieman hämmentänyt kuka mitäkin tekee ja millä ammattitaidolla ja kokemuksella? V: MT-työhönvalmennuksen standardissa on määritelty työparin jäsenet: - työelämän asiantuntija = omaohjaaja (tulee olla 3 vuoden kokemus ammatillisesta kuntoutustyöstä) ja - psykologi tai sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä tai sosionomi tai kuntoutuksen ohjaaja (tulee olla 3 vuoden kokemus ammatillisesta kuntoutustyöstä ja 3 vuoden kokemus mielenterveystyöstä) MT-työhönvalmennuksessa kuntoutukseen osallistuu lisäksi 1 erityistyöntekijä, joka on eri henkilö ja edustaa eri ammattinimikettä kuin työparin jäsenet. Erityistyöntekijä on - psykologi tai sairaanhoitaja, jos työparissa on sosiaalityöntekijä tai sosionomi tai kuntoutuksen ohjaaja - sosiaalityöntekijä tai sosionomi tai kuntoutuksen ohjaaja, jos työparissa on sairaanhoitaja tai psykologi Esimerkiksi: jos työelämän asiantuntija ja psykologi muodostavat työparin, voi erityistyöntekijänä työskennellä sosiaalityöntekijä tai sosionomi tai kuntoutuksen ohjaaja. 55

56 Kysymyksiä ja vastauksia 5. Onko mahdollista, että nuorisotyöntekijä/työyhteisöpedagogi -koulutuksen saanut henkilö toimii sosionomin asemasta esim. ammatillisessa kuntoutusselvityksessä, työkokeilussa, työhönvalmennuksessa, MTtyöhönvalmennuksessa? V: Ei ole mahdollista, koska standardissa edellytetään sosionomia (AMK). 6. Jos kuntoutuja on työhönvalmennuksessa ulkopuolisessa työpaikassa lauantaina tai iltaisin klo 8-16 ulkopuolella, täytyykö palveluntuottajalla olla näinä aikoina päivystysvalmiutta fyysisesti tai puhelimitse? V: Em. tapauksissa palveluntuottajalla ei ole päivystysvalmiutta fyysisesti tai puhelimitse. 7. Voiko kuntoutuja työskennellä yöllä työhönvalmennuksessa? V: Kuntoutujan terveydentila huomioiden, jos ulkopuolisessa työpaikassa kuntoutujan työnkuvaan kuuluu yöllä tehtävää työtä ja kuntoutuja on tähän halukas, niin kuntoutuja voi tarpeen vaatiessa työskennellä myös öisin. 8. Montako kuntoutujaa voi palveluntuottajalla/omaohjaajalla olla yhtä aikaa MT-työhönvalmennuksessa? V: Jos kyseessä on työparin jäsenten järjestämänä ryhmämuotoinen toiminta MT- työhönvalmennuksen aikana, voi työparilla olla ryhmämuotoisessa toiminnassa yhtä aikaa enintään 8 kuntoutujaa. MTtyöhönvalmennuksen standardissa ei ole määritelty sitä, kuinka monesta kuntoutujasta työpari voi samanaikaisesti enimmillään vastata. Palveluntuottajan vastuulle jää arvion tekeminen siitä, kuinka monta kuntoutujaa yhdellä työparilla voi enimmillään olla niin, että kuntoutus on laadullisesti hyvän kuntoutuskäytännön ja sisällöllisesti standardin mukaista 56

57 Kysymyksiä ja vastauksia 9. Jos kuntoutuja on täyttänyt terveydenhuollossa saman mittarin/samoja mittareita, jotka ovat pakollisina mittaus- ja arviointimenetelminä MT-työhönvalmennuksessa ja jos palveluntuottaja saa kuntoutujan mittaustulokset käyttöönsä terveydenhuollolta, niin mitä voidaan pitää riittävän tuoreena mittarina? V: Palveluntuottaja voi hyödyntää terveydenhuollon mittaustuloksia, jos palveluntuottaja saa terveydenhuollolta tietoonsa kyselykohtaiset vastaukset ja mikäli mittausten tekemisestä ei ole kulunut 1 kuukautta kauempaa. Tällöin terveydenhuollon mittaustulokset kirjataan kyseisen toimenpiteen alkumittauksiksi, lukuun ottamatta GASmenetelmällä tehtyjä tavoitteita, jotka laaditaan MT-työhönvalmennukselle erikseen. 10. Miksi standardit ovat voimassa vain kaksi vuotta? V: Työkokeilun, työhönvalmennuksen ja MT-työhönvalmennuksen standardit ovat voimassa kaksi vuotta, koska palvelujen sisältöä kehitetään edelleen. 11. MT-työhönvalmennuksen palvelun sisältö on muuttunut ja jatkossa kuntoutujan on kyettävä siirtymään ulkopuoliseen työpaikkaan melko nopeastikin. Onko asiakkaiden oltava jatkossa valmiimpia työelämään? V: Kyllä, em. esityksen mukaisesti. 12. Työkokeilupäivän pituus työn kokeilu vaiheessa 5 vai 6 tuntia? V: Työkokeilun pituus on työn kokeiluvaiheessa 5 tuntia. 13. Työkokeilun ja työhönvalmennuksen standardista: Hyvä, että työkokeilussa ja työhönvalmennuksessa on nyt jouston mahdollisuus, erittäin tervetullutta. Voidaanko tarvittaessa koko työn kokeiluvaihe toteuttaa siten, että kuntoutuspäiviä on 3 / viikko? V: Työn kokeiluvaihe voidaan toteuttaa tarvittaessa kokonaan siten, että kuntoutuspäiviä on 3/ viikko. 57

58 K I I T OS, K Y SY M Y K SI Ä? Ps. Muistakaa Kelan terveysosaston ammatillisen kuntoutuksen sähköpostilaatikko: teosku_a@kela.fi > sinne voi laittaa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä, kommentteja ja kehittämisehdotuksia! 58