SHAKKI SUOMEN SHAKKILIITON, TYOVÄEN SHAKKILIITON JA SUOMEN TEHT.ÄVÄNIEKKOJEN ÄÄNENKANNATTAJA

Transkriptio

1 SHAKKI SUOMEN SHAKKILIITON, TYOVÄEN SHAKKILIITON JA SUOMEN TEHT.ÄVÄNIEKKOJEN ÄÄNENKANNATTAJA Toimitus ia konffori: Jyväskylä, Luonnetjärvi. Puhelin: Jyväskylä saloila'l Tilaushinfa: '/ 1 vsk. 80: -, '/2 vsk. 45: _,'14 vsk. 25: -. Ulkomaille: '/, vsk. 150: Irlonumero 10:- N:o 1 lokakuu' 1943 Vuosituhansien takaisen tarun päämuunnelman shakkipelin synnystä tuntee meilläkin miltei jokainen shakinharrastaja. Mutta kuka meistä on huomannut pysähtyä- lähemmin ajattelemaan sitä kohtaa, jossa kerrotaan pelin luonteesta ja sen vaikutuksesta ihmiseen. Tuskinpa monikaan, sillä legendaa lukiessaan itsekunkin huomio kiintyy ensikädessä shakkipelin keksijän nerokkaaseen palkkioehdotukseen..la kuinkas muuten. Tuntuuhan suorastaan uskomattomalta, ettei koko Intian useamman vuoden viljasato kyennyt täyttämään tuota näennäisesti mitätöntä vaatimusta: jyvä ruudulle, kaksi seuraavalle jne. Palkkion jyvämääriä laskiessamme olemme huomaamattamme sivuuttaneet tarun tärkeimmän kohdan, nimittäin sen, josta olisimme löytäneet vastauksen usein esitettyyn kysymykseen: miksi shakki on pelien kuningas? Kun keskiajan ritarin kasvatukseen, ehkäpä huomattavimpana henkisiin kykyihin vetoavana harjoitteluna, kuului shakkipeliin perehtyminen, kim esim. Saksassa edellisen maailmansodan aikana valtiovallan taholta toimeenpantiin laajakantoinen työskentely shakin hyväksi ja kun poikamme siellä jossakin sekä työrintamamme täällä kotona nyt ovat omaksuneet shakin erääksi tärkeäksi henkiseksi virkistysmuodokseen, on tämä tapahtunut shakkipelin samojen hyvien ominaisuuksien ansiosta, jotka tarun kertoman mukaan aikoinaan paransivat intialaisen ruhtinaan terveyden. Useissa maissa on jo kauan osattu käyttää hyväksi shakkipelin kasvattavia, kehittäviä, virkistäviä ja henkisesti tervehdyttäviä ominaisuuksia; siksi oman shakinharrastuksemme huomattava laajeneminen

2 ~, I 2 SUOMEN SHAKKI on erityisellä mielihyvällä p~mtava merkille. Sodan aiheuttamien olosuhteiden vaikutuksesta on kehityksen aallonharja tällä.hetkellä erikoisen selvästi havaittavissa. Arvovaltaisten piirien myönteinen suhtautuminen täydentää merkittävällä tavalla shakkirintamallamme nykyisin vallitsevaa toiveikkuutta. Kaiken myönteisyyden rinnalla on tähänastisessa shakillisessa toiminnassamme aina esiintynyt taloudellisten vaikeuksien painajainen. Meillähän' ei, kuten muualla, ole myönnetty shakinharrastukselle määrärahoja tai annettu suurempia lahjoituksia. Tämä on vaikeuttanut toimintaa ja rajoittanut tuloksia. Usein. on selviydytty eteenpäin yksityisten shakinharrastajain kukkaroiden turvin. Mutta siitä huolimatta ovat edustajamme esim. kansainvälisissä kanippailuissa kilvoitelleet meille keskivahvan shakkimaan maineen. Meillä on jo shakin alallakin traditioita ja velvollisuuksia, meillä on laajoja toiminta" mahdollisuuksia ja tavoitteita. Näiden hyväksi meidän tulee jokaisenkohdallamme työskennellä. Yhteisin, keskitetyin voimin meidän on pyrittävä luomaan shakinharrastuksellemme ne olosuhteet ja mahdollisuudet, joissa sen monet hyvät ominaisuudet parhaiten kansakuntaamme hyödyttäisivät. Menestykselliseen shakkitoimintaan liittyy tärkeänä renkaana julkinen sana. Taloudellisista vaikeuksistamme huolimatta on meillä tähänkin seikkaan kiinnitetty huomiota, sillä molemmat sh'akkiliittomme ovat aikaisemmin julkaisseet omaa shakkilehteään. Suomen Shakkiliiton taholla»suomen Shakki-Finlands Schack»-lehteä vuo-. desta 1924 alkaen ja Työväen Shakkiliiton toimesta»työväen Shakkia» liiton syntymavuodesta 1934 alkaen.»työväen Shakki» kuitenkin lakkasi ilmestymästä 1938 ja»suomen Shakki-Finlands Schack>; (Suomen Shakkilehti) Näiden lehtien yhteisenä jatkona alkaa lehtemme nyt ilmestyä nimenä»s u 0 m e n S h a k k i». Tunnemme ja tunnustamme edessä olevat vaikeudet sekä. tehtä: vämme vastuunalaisuuden, mutta toisaalta myös sen myötämielisyyden, jota kaikkialta on lehteämme kohtaan osoitettu. Juuri tämä shakinharrastajakunnan ja ilahduttavassa määrin myös sen ulkopuolelta osoitetun myönteisyyden turvin»s u 0 m e n S h a k k i» toivoo voivansa täyttää siihen kohdistuneet toiveet ja vaatimukset niin hyvin kuin se oloissamme on mahdollista.»s u 0 m e n S h a k k i» lähtee taipaleelleen päämääränään kannattajajärjestöjensä ja koko maan shakinharrastuksen paras. SUOMEN SHAKKI 3 Suomen Shakkiliiton tervehdys Suomen Shakin ilmestyminen on varmaankin shakin pelaajille, harrastajille ja ystäville miellyttävä ja tervetullut uutinen. Kun lehti ilmestyy nyt maamme virallisten shakkijärjestöjen yhteisenä äänenkannattajana, shakin ystävät kaikkialla tervehtivät tapausta mielihyvällä, sillä tietäähän se maan shakkiharrastusten parempaa keskitystä ja ennenkaikkea tervetullutta yhteistoimintaa maamme molempien shakkiliittojen kesken. Sotavuosien kovat koettelemukset ovat yhdistäneet kansamme harrastuksia. Keväällä 1941 pelattu liitto-ottelu Suomen Shakkiliiton ja Työväen Shakkiliiton välillä oli merkittävä tapaus shakin historiassa maassamme. Tällöin pantiin alulle neuvottelut yhteisestä shakkilehdestä ja nyt meillä on ilo nähdä ajatus käytännössä toteutuneena. Ari 11m aku n n a s. Työväen Shakkiliiton tervehdys Kun talvisodan jälkeisenä keväänä ensi kerran lausuttiin julki ajatus yhteisen shakkilehden aikaansaamisesta maahamme, ei osattu. aavistaa, että uudelleen syttyvä sota siirtäisi näiden suunnitelmiemme toteutumisen kolma:tta vuotta myöhäisemmäksi. Sodan yhä jatkuessa on shakkirintamamme ilahduttavalla tavalla laajentunut ja varsinkin siellä jossakin saanut tärkeän tehtävän poikiemme virkistäjänä. Tämä on velvoittanut meidät toteuttamaan tämän maallemme muutenkin ensiarvoisen tärkeän lehtisuunnitelman. Sen ensimmäisen numeron mukana lähetämme kaikille shakinharrastajille liittomme tervehdyksen toivottaen samalla myös lehdelle parhainta menestystä. R e i n 0 Suomen T ehtäväniekkojen tervehdys K U j ala. Sota-aika on muuttanut olosuhteita shakkielämässämme. Monet tunnetut nimet pelin vaikeassa taidossa ja probleemien jalossa taiteessa on sodan armoton käsi temmannut keskuudestamme. Pentti SoI a, Heikki L ukk ari n en, Vilho SaI m i, Viljo Sai m i n en, Anatol T s che p u r n 0 f f ynnä monet muut elävät keskuudessamme enää vain taiteensa lakastumatton;j.issa tuotteissa: Mutta sota-aika on tuonut esille myös uusia nimiä eikä vähiten rintamien korsuista. Kun Suomen Shakki on saatu perustetuksi oloissamme laajimmalle mahdolliselle pohjalle ja kun sen toimittamisesta ryhtyvät huolehtimaan kouliintuneet toimittaja- ja avustajavoimat, on jokaisella problemistillakin täysi syy suhtautua lehteen luottamuksella ja antaa sille kaikkea mahdollista tukeaan. A.R a u t a n e n,

3 ' /' 0[:, 1 4 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 5 PELI- JA SOfvtfvtITELJvlAOSASTO_---;.~ T oimiffaa RAGNAR KROGIUS, Helsinki. P. Hesperiankafu 13 C liiuoh.lrnaus Tampereella Suomen Shakkiliiton luokan liitto turnaus on pelattu Tampereella Hospiz Emmauksessa Tampereen Shakkiklubin 20-vuotisjuhlaturnauksena aikana Seuraava taulukko osoittaa,~että maamme vahvimmat 1 luokan pelaajat ilahduttavan yksimielisesti osallistuivat turnaukseen, että kilpailu rnuodostui ainutlaatuisen tasaväkiseksi (viimeiselläkin 3 pistettä!) ja että ilmeisesti oikea mies saavutti shakkimestarin arvon. 16.!iiHohJrnaUKsen taulukko r N ~:r~-'~~n-"~'~~'~~ --'-T"l'T;-T"';T 4! 5 I 6 I 7 I 8 I 9 I lyl. Rantanen, TSK.. I, i 1 ' /' [1 1 1 /-1 0 I /,: 1 I i 2 A. Ahlstedt, TSK... ;" I A 0 / I I 3 H. Ward, HYS. 0 1 Ml 0 1 1, 0 I 1 4 M. Laisaari, VSS 0 '/ j 1 PlO 1 1 I 5 V. Kiuru, SSK OlE '/2 1 '/, 1 I 6 P. O. Lundström, IIYS Ol'i, R 1,'2 1 /2 I 0 I 7 B. Suominen, T5\". 1/, 1 0 I 0 '/' I IE 0 I 1 I 8 V. Somerpuu, TSI( ':" 1 01 I '-..~I" I ~ 9 1. Nicrnclä) J-iSI(. 0 0 ~, I 10 K. LagcrstJln, El1fa 2 i 0 0 G l' 'ii' T-ISK = HYS =~ Hufa = 0 1 I Pisto r~j-:l 51/~,I~ 0-/ UI-IV' I III-IV I 6;7! 5, 8-9 Helsingin Shakkiklubi SSK SuolnaLlirH~il ShaL 1, i,l...crho I-lc:lsingin Yleinen Sl:.;kk.LS~.:Ut;\ rr:.i I "'", U, :'! bi Schackföreningen Hufa T\,' - ' Tl'l'~ln VSS =~ Viipurin Sh,1k!,i.cur.[ Järjestävä seura ja kilpailutoirdil(ur::1.~l I,t~. j' i: ~, II 'IJ 'j:; ja A. K. Elo n e n) selviytyivät tcht~ivh;tihn ':11111 ""\,,,,11.[ 1,,,1 [,;i i i.;,,~.uuden tunnin peliaika oli jaettu 3G:cen siirlo();, 1."'11"'.::. 1I!1i '::.' [.1",'lHen 18:aan siirtoon tunnis::;a, luihin aik:aphl~l:-;i.;1 1,:11-. III! I 1: ~'I\.11. {J1.!eet täysin tyytyväisib1. Sarnar~aikaisesti pplatu.lj tainpcrclli::,' i 1 il 1~112 p. ja nousi 1 hlokkc\al1, Seuraavill:" II "Ii l' ja K.. Laaksonen 6 p., ll l-\~~dpol~\ ;,I;'~, v. :::,,1.. '1, H. Back 2 ja A. Haapanen II 1'.,(j! 10 \'; LH 1.'. iv i i, ; I 1 I 1.11 I 1, i i'. I\~ i (~lni Ii 1.,P. O. Lundström - Järjestyksessä 17. suomalainen shakkimestari Per-Olof Lundström on syntynyt Ylioppilas Ruotsalaisesta Normaalilyseosta Opiskelee kemiaa. Vänrikki Sai ensimmäisen shakkipelinsä 6-vuotiaana. Edusti kouluaan joukkuekilpailuissa kolmena vuonna. Nylands Nationin vahvimpia pelaajia. Liittyi Helsingin Yleiseen Shakkiseuraan Nousi 1 luokkaan syksyllä Syysturnauksessa T.. Salon kanssa, kevätturnauksessa R. Krogiuksen kanssa (1. 1. Solin, 2. Salo.)»Verryttelyturnauksessa» R. Burmanin kanssa Krogiuksen jälkeen. Suomen Shakki liittää uuden mestarin onnitteluihin tervetuliaistoivotuksen' a: k t i i v i s te n mestarien riveihin. 1. Englan,tilainen peli. 16. liittoturnaus, 3. kierros M. Laisaari. 1. Niemelä c2--c4 Rg8-f6 2. Rbl-c3 e7-e6 3. g2-g3 d7-d5 4. Lfl-g2 Lf8-e7 5. b2-b Lcl-b2 c7-c5 Siirron Lc5 estäminen sallii valkean 'siirron 7. f4, joka kuuluu oleellisesti»laisaaren systeemiin». Laisaari pitää mustan parhaana siirtoa Rc6, joka pelissä Laisaari-Kivi Merivoimien mestaruuskilpailuissa 1943 osoittautuikin. hyväksi. 7. f2-f4 d5-d4 Tätä etenemistä pidetään yleensä kaksiteräisenä, mutta mustaa e1 miehytä jännityksen ylläpitäminen. Lyönti cxd sekä d4 aiheuttavat tosiaan helposti ikävyyksiä mustalle. 8. Rc3-e4 Dd8--c7 9. Ddl-bl? uusi shakkimestari Ajatusvirhe! Mainitun pelin analyyseissa Suomen Sotilaassa n:o 16/43 Laisaari huomioi pelisiirron, muttei muista nyt, että Rc6 ei olekaan tapahtunut. Oikein on 9. Dc2, pitkä /linnoittuminen ja sitten kuningashyökkäy S. 9. Rb8-e6 10. Re4Xf6t Le7Xf6 n. Lg2-e4 AloJttaa merkillisen manooverin, jolla valkean kuningatar ja lähetti ikäänkuin vaihtavat paikkoja. 11. g7-g6 1l2. h2-h4? Lf6-g7 13. Dbl-d3 Valkean edellinen siirto heikensi g-sotilasta arveluttavassa määrin, eikä 13. h5 oikein olisi käynyt päinsä: 13. h5? f5 14. Ld3 tai Lg2 g5! ja mustalla on erinomainen peli. Pelisiirtoa paremmin suojaisi g3-pisteen kuitenkin 13. Kf2! 13. Rc6-b Dd3-f3 f7-f5 15. Le4-bl b7-b6!!

4 ".-_... ~ I I. I II II1 1! l' 'I!I, 6 SUOMEN SHAKKI Nerokasta! Jos. 16. DXa8, niin Re6! (Eikä Lb DXa7 Ta8 18. DXa8't LXa8 19. '1'h2 d3 20. Le3 e5 21. Rh3! ja valkea - kumma kyllä - selviytyy.) ja Lb7, jonka jälkeen siirto e5 takaa. mustalle' huomattavasu paremman pelin..,".~, 16. Df3-fl Le8-b7 17. Thl-h2 Valkea ei halunnut yrittää kvaliteetin uhrausta pelaamalla 17. Rf3 d3!. 18. Le3 LXe3 19. dxe Dg7 20. Re5 (Ei 20. Kd2 dxe!). Seuraa voimakas loppu, jossa Niemelän jokainen siirto ansaitsisi huutomerkin. Valkean siirrot ovat miltei järjesulän pakkosiirtoja Lb2-e3 19. d2xc3 20. Kel-d2 d40-d3! Lg7Xe3 Dc7-g7 Ta8-d8 Huonompi on dxe, sillä 21. RXe2 suojaa c3-pisteen. Nyt ei tule kysymykseen lyönti d3:ssa siirron Le4 takia. 21. e2-e3 Lb7-e4 22. a2-a3 Rb4-e2 23. Tal-a2 Rc2Xe3! Uhkaus 24. Rg4 pakottaa valk~an ottamaan vastaan tämän omintakeisen uhrauksen, jonka»poängi:» on 24. KXe3 DXc3 25. Td2 Dd4t! 24. Kd2Xe3 25. Dfl-dl 26. Ke3-e2 Dg7Xc3 d3-d2t Tai 26. Kf2 LXb1 jne. Jos nyt LXb1, niin 27. TXd Dc3X$3 27. Th2-.f2 Le4-d3t 28. LblXd3 Dg3Xd3t. Huomautukset O. Kailan pelaajien viitteiden mukaan. 2. Griinfeldin puolustus. 16. liittoturnaus. 3. kierros H. Ward. M. Rantanen. 1. d4 Rf6 2. Rf3 g6 3. e40 Lg7 4. Re3 d5 5. Db3 - (Botwinnikin siirto, johon suosittu vastaus on myös 5. - dxe.) 5. - e6 6. Lg5 - (Tri Euwen mukaan on valkean johdonmukajisinta: epentää painostusta d5:een.) 6. - dxe 7. DXc4 Da5? (Ajanhukkaa, varsinkin kun 8. - DbS voi saada vastauksen 9. LXfS LXfS 10. Dd5. Oikein oli ) 8. M! Dd8 9. e Le2 Rbd De8 (Mustan D:n tavanomainen paikka Grunfeldin puolustuksessa e5:n suorittamiseksi.) 12. Tfdl (?) - (12. Tad1 olisi ollut tarkempi. Ei sen sijaan 12. e5, kos-' k<t Rb6 ja Rfd5.) 12. """"' e5 13. RXe5 - (Pieni finessi: 13. dxe Rg4!) RXe5 14. dxe DXe5 15. f4 De7! (Aiheuttaa jänni-, tystä ja - aikapulan. Valkeata ei hyödytä yritys 16. LXfS LXf6 17. Rd5 Dd8.) 16. e5 Le6 (Hyvä pakko. siirto. Nyt ei lainkaan käy 17. e X f LXc4 18. gxf KXg7 19. ~Xc4, sillä seuraa DbSt ja DXh4.) 17. De5 Rd7 18. De3 Tae8! (Musta toteuttaa murto siirron fs, joka seuralsl, vaikka 19. DXa7.) 19. Re4 f6! 20. TXd7? - (Kvaliteetinuhraus; jota vastaan kuitenkin riittäisi myös DXd7, esim. 21. exf Lh8 22. Rc5 Df7 23. RXe6 TXeS! jne., muttei DXe6? 24. DXe6t TXeS 25. Lc4 Tfe8 26. Td1! Kf8 27. LXe6 TXe6 28. Td8't Te8 29. Td7! ja valkea voittaa, johon' tapaan Ward oli laskelmoinut. Valkean pitäisi pelata el1ää vain tasa peliä.) LXd7 21. exf Lh8 22. Lc4t Le6 23. Db3 Df7? (23. - Lf7! SUOMEN SHAKKI 7 Tampereen Shakkiklubi 20-vuotias PERUSTAMISV AIHEET Kevättalvella 1923 heräsi Tampereella kysymys sha,kkiyhdistyksen perustamisesta vaalimaan ja kehittämään edellisen maailmansodan jälkeen valtavasti noussutta shakinharrastusta. Seuraavat shakkimiehet olivat hankkeessa mukana: pääkirjanpitäjä H. S j ö 1 u n d,,ins. P. C a n t h, ins. L. HoI m a, pankinjohtaja A. F. Jan s s 0 n, hammaslääkäri V. P a k kai a, työnjohtaja K. HoI ma, isännöitsijä S. San d eli, kultaseppä A. V a sam a, ins. R. S t e n b ä c k y.m. Tuumasta tuli tosi huhtikuun 16 päivänfi. 1923, jolloin helsinkiläisen toimittaja A. Kaj a n i n Te a t t e r i ra vi n toi a s s a pelaaman simultaaninäytöksen jälkeen (voitti kaikki 13 yastustajaansa, eräät kolmeepkin kertaan!) pidetyssä kokouksessa päätettiin perustaa shakkiyhdistys ja valittiin väliaikainen johtokunta, johon suomenkielisten edustajina tulivat,v. Pakkala ja L. Holma, ruotsinkielisten taas A. F. Jansson ja H. Sjölund. Tämä järjesti vielä samana keväänä toimittaja Kajanille uuden simultaani tilaisuuden (vastustajia 23i, jonka jälkeen yksimielisesti päätettiin perustaa yhdistys Ta m per e e n Shakkiklubi-Tammerfors Schackklubb. Johtokunta sai teh. täväkseen sääntöehdotuksen laatimisen, pelikaluston hankkimisen y.m. Koska kevät oli jo kulunut pitkälle, lopullinen perustava kokous voitiin pitää vasta lokakuun 12 päivänä 1923, joka siis on klubin virallinen syntymapalva. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin pääkirjanpitäjä H. Sjölund, johtokunnan muiksi jäseniksi hammaslääkäri V. Pakkala, ins. L. Holma ja konttoristi T h. M a r eli. Kokouksessa hyväksytyissä säännöissä oli m.m. kielipykälä, jonka mukaan klubin virallisena kielenä oli joka toinen vuosi suomi ja joka toinen vuosi ruotsi, joka ensimmäistä toimintavuotta koskevassa arvonnassa voitti. NOUSUVUODET Ensimmäinen jäsentenvälinen turnaus alkoi jo keväällä 1923, mutta, kuten arkistotiedot kertovat, johtokunnan tottumattomuuden takia se saatiin takaa mustalle paremman pelin. Tekstisiirron jälkeeri 24. RdS! tuottaisi valkealle voiton, sillä 24. ~ LXc4 25. RXf7 eikä LXb3 käy, koska 26. RhSt! Jos taas Dd7, niin 25. LXeS't TXe6 27. Tel DXdS28. TXe6 Dd5 29. DXd5 cxd 30. Td6 valkean helpoin voitoin.) 24. LXe6? D~e6 25. Rd6 DXb3 26. axb Te6! (Loppu on tek. niikkaa.) 27. RXb7 LXf6 28. LXf6 T8Xf6 29. g3 Te7 30. Re5 Td6 31. Ta2 Td4 32. Ra6 Kf7 33. Rb8 Td6 34. Ta6 Td2! 35. Kfl T7e2 36. RXe6 TXh2 37. Re5t Kg8 38. Kgl Tdg2t 39. Kfl Tb2 40. Kgl The2 41. TaI TXb3 42. g4 TXb4 43. g5 a5 44. Rd3 Tb5 45. Kfl Th2 46. Kgl Td2 47. Rf2 Td4 48. antautui. Huomautukset O. Kailan pelaajien viitteiden mukaan.

5 8 S. U 0 M E N S 11 A [( K 1 päätökseen vasta seuraavan vuoden alussa. Mielenkiinnon herätt'ämiseksi shakkipeliin järjestettiin tuon tuostakin simultaaninäytäntöjä, joita antoivat helsinkiläiset A. Kajan, E. M a 1 m b c r g, K Li n dr 0 0 s ja A. Ts che p u r n 0 f f.. Suomen Shakkiliittoon klubi liittyi heti ensimmäisenä toimintavuonnaan. Pelihuoneistona oli Ta m per e e n R u 0 kas ali t; jossa pelattiin kerta viikossa. Pakkastalvina tosin sattui iltoja, jolloin jäsenet kylmyyden takia eivät lainkaan rohjenneet saapua pelipaikalle! Omaa huoneistoa ei varojen puutteessa kuitenkaan vielä käynyt hankkiminen. Toimintavuoden huomattavimpia tapauksia olivat suurmestarien R. S p i ei m ann i n ja R. R e t i n sekä latvialaisen mestarin Fr. A p s che ne eki n simultaaninäytännöt, jotka varmaan vaikuttivat kohottavasti sekä innostukseen että pelitaitoon. Kesällä O. La a k s 0 n e n ja H. L a r sen os'allistuivat Suomen Shakkiliiton 2. luokan liittoturnaukseen Viipurissa, jossa nuoren ja lahjakkaan Larsenin onnistui voittaa kilpailu ja siten nousta liiton 1. luokan pelaajaksi. Syksymmällä Larsen voitti myös klubiturnauksen saaden nimiinsä ensimmäisen klubimestaruuden, joka samalla oli Tampereen mestaruus. Tänä vuonna suoritetut joukkueottelut Ta m per e en R u 0 t sai a i s t a K l u b i a ja yhdistettyä Hämeenlinnan ja: Riihimäen eli Et e l ä-h ä m e e n joukkuetta vastaan klubi voitti y Ii voimaisesti. Jo 1925 klubin jäsenmäärä oli 60. Seuraavana vuonna alettiin pelata kahdesti viikossa, tiistaisin kevyempiä rumpu- tai simultaanipelejä, perjantaisin vakavampia turriauspelejä. Tätä perinteellistä järjestystä noudatetaan klubissa- edelleenkin. V rohjettiin sopia HeI s i n gin Yle i sen S h a k k i s e ura n kanssa vuosittaisista joukkueotteluista. Neljästä ottelusta, jotka suoritettiin peräkkäisinä vuosina, klubi voitti vain kerran, HYS kolmasti. Sama~ na vuonna aloitetussa Suomen Sh'akkiliiton "järjestämässä shakkiyhdistysten kirjepeliturnauksessa klubi kunnostautui voittamalla kilpailun vakuuttavasti tuloksena 6 pistettä 7:stä. V H. Larsen osallistui HYS:n järjestämään turnaukseen, jossa sijoittui /2 pisteellä saksalaisen C. A h u e s i n voittaessa 5 1 /2 pisteellä, ja 4. liittoturnaukseen Helsingissä, joss'a jäi vain pisteen voittajasta 1. Rahmista. Larsenin sijoitus oli kuitenkin vasta 5: Kielipykälä osoittautui ajan' hammasta kestämätti;imäksi. Koska suurin osa jäsenistä oli suomenkielisiä, johtokunta päätti 1928 säännöistä poiketen käyttää suomea klubin virallisena kielenä. Samanaikainen vanhentuneiden sääntöjen uusiminen muutti klubin nimeksi T a m per e e n S h a k k i k 1 u b i r.y. ja viralliseksi kieleksi suomen. Näihin aikoihin perustettu huvi toimikunta kartutti joskus huomattavastikin klubin kassaa. HYS:n n.s. marraskuun turnauksessa 1929 Larsen j-a.r. Suo jan e n 'sijoittuivat 2. jå 3. niukasti T h. G a u f f i n i n jälkeen. Ainutlaatuinen tapaus klubin historiassa oli H. Lan;enin osanotto Hampurin kansainotteluihin Tuloksensa, viisi tasapeliii knhdestatoista 1 " '. SUO M E N. S H A K K 1 9 pelistä, oli hyvä, sillä vastustajina oli maailman valiopelaajia maailmanmestari A l j e e h i n i a myöten. Samana vuonna toinen klubin lahjakas kasvatti, V. S 0 m m a r (Somerpuu), liiton silloisessa 1. luokan turnauk~ sessa Helsingissä jakoi palkinnon 1. N i e m elä n kanssa vain 1/2 pistettä B. S t r ö m i ä jäljessä. V. U. M u s t 0 n en ei Sijoittunut. Vuodesta 1930 alkaen klubi on vuosittain järjestänyt Tampereen oppikoulujen välisiä kilpailuja, jotka ovat nuoren polven keskuudessa herättäneet ;uurta mielenkiintoa. Kohokohdaksi muodostui suurmestari E. B 0 g 0 1 j u b 0 w i n vierailu klubissa simultaani tuloksena 19 VOittoa, 4 tasapeliä ja 2 häviötä. VAIHEVUODET Pulakauden aikana 1930-luvun. alussa shakinharrastus osoitti ilmeisiä taantumisen merkkejä. Klubinkin johtokunnan oli pantava paras keksimiskykynsä liikkeelle pelihalun elvyttämiseksi. M.m. laadittiin n.s. rangilista, jossa pelaajat olivat vahvuusjärjestyksessä. Kullakin oli oikeus haastaa listassa lähinnä edelläoleva kolmen pelin otteluun, jonka päättyminen haastajan voittoon merkitsi paikanvaihdosta listassa. Samoin suurta suosiota sa:avuttivat kahteen (A- ja B-) ryhmään jaettujen klubilaisten määräaikaiset yhteenotot. Sen sijaan ei 1931 tehty päätös oman huoneiston hankkimisesta»t u u len suu s t a» osoittautunut onnistuneeksi. Osake~ vuokra oli korkea, ravintola tuotti sittemmin hankituista anniskeluoikeuk~ sista huolimatta tappiota ja jäsenmäärä sekä harrastus vain vähenivät klubin oli muutettava hotelli H ä m e e n p y ö r ä ä n, josta se sal rauhallisen pelipaikan kolmeksi vuodeksi. Uusi kymmenvuotiskausi aloitettiin ensimmäisellä ystävyysottelulla Tampereen Työväen Shakkiklubi'a vastaan Tämä, samoin kuin syksyllä pelattu uusintaottelu, päättyi klubin voittoon. Yhteistoiminta johti tällaisen kahdesti vuodessa pelattavan ottelun lisäksi TampereeJ:ll mestaruusturnauksen järjestämiseen. Ensimmäisellä kerralla huhtikuussa 1934 voitti mestaruuden Työväen Shakkiklubin M. Ra n t a n e n. Toimintavuonna klubi otteli Ta m per e e n Työ v ä e n S h a k i n y s t ä v i ä, T u r u n S h a k i n y s t ä v i ä ja P 0 r i n S h a k i n y s t ä vi ä vastaan, mutta otteluiss'a klubilla oli enimmäkseen»epäonnea». UUDEN NOUSUN VUODET Saksalaisen mestarin F r. S ä m i s c h i n vierailu kesällä 1935 aloitti uuden nousukauden klubin elämässä. Mestari voitti pienen turnauksen (Sämisch 4 p., Larsen, Rantanen ja Sommar 2 1 / 2 p., J. P ä i v ä r i n t a 2 p., E. H i n d b e r g 1 /2 p.) ja antoi tavallisen simultaanin lisäksi runsaan katsojajoukon ihmetellessä sokkosimultaaninäytöksen kymmentä pelaajaa vastaan, joukossa m.m. kaikki turnauksen osanottajat. Syksyllä 1935 V. Somerpuu otti klubimestaruuden haltuunsa säilyttäen sen kokonaista kuusi vuotta.

6 10 SUOMEN SHAKKI Vuoden 1936 alussa klubi muutti ravintola P i r k k aa n, jossa pelattiin orkesterin välittömässä läheisyydessä oikein musiikin säestyksellä. Klubi alkoi saada runsaasti etenkin nuoria jäseniä, jotka saattoivat nostaa yksistään 4. luokan turnauksen osanottajamäärän 16:een. Tänä vuonna Tampereen Työväen Shakinystävät voitettiin 13-7 ja 18-6, mutta Turun Shakinystäville klubi hävisi /2.. Edellisenä vuonna toimeenpannut onnistuneet arpajaiset olivat huomat;" tavasti vähentäneet Tuulensuun liikeyrityksen velkoja, joista viimeinen maksettiin Näin saatiin vihdoinkin»oma jalka pöydän"alle». ryöväen Shakinystävät voitettiin 11-9 ja 15-5, ja puulaakiottelut tehdaslaitosten kesken pantiin alulle. L 0 k 0 m 0 voitti kaikki kolme kerta,a. 15. toimintavuonna klubi ensin muutti T u r i s t iho t e 11 iin ja sitten syntysijoilleen Teatteriravintolaan. Ruotsin mestari G. S t å h 1- b e r g saavutti kahdessa simultaanissaan lokakuussa 1937 Tampereella hyvät 77 voittoprosenttia. Ottelu Työväen Shakinystäviä vastaan voitettiin jälleen Vuoden 1938 lopussa pelattiin klubin aloitteesta propagandaturnaus tehtaitten ja liikkeitten välillä. A-sarjan voitti Ta m peli a ja B-sarjan Kum i t e 0 11 i suu s. Mieskohtaisia osanottajia oli 90. Runsaasti osanottajia oli klubin omissakin kilpailuissa, joihin kuuluivat syys- ja kevätturnausten lisäksi 10 minuutin pikapeliturnaukset kuukausimestaruudesta, 1/2+1/2 tunnin tasoituspikapeliturnaus sekä joukko rumputurnauksia. Shakkimestari R. K r 0 g i u s kävi antamassa simultaaninäytännön. Porin Shakinystävät voitettiin 7-3 ja No k i a n S h a k k i k e r h SOTAVUODET Tuli toimintavuosi ; Syyskuussa 1939 klubin vuosikokouksessa H 0 s p i z Em m a u k s e s s a lyötiin lukkoon vuoden ohjelma, mutta jo seuraavassa kuussa suuri osa jäsenistä oli kutsuttuna ylimääräisiin harjoituksiin. Vasta keväällä 1940 voitiin kokoontua uudessa pelihuoneistossa ravintola R 0 i n e e s s a ja hiljalleen jälleen aloittaa toiminta. Välirauhan aikana klubin toimintaan taas kuului useita turnauksia, joissa oli runsaasti osanottajia, ja kokonaista neljä ystävyysottelua. Ylivoimainen voitto noteerattiin Nokian Shakkikerhoa (14-3) j a Porin Shakkikerhoa ( ) vastaan, Tampereen Työväen Shakinystäville hävittiin 12-13, mutta Et elä suo m a la i n eno s aku n tavoitettiin 7 1 /2-5 1 /2. Entiseen tapaan toimeenpantuun propaganda turnaukseen osallistui toistasataa pelaajaa. A-sarjan voitti Tampella ja B-sarjan S u o me n T r i k 0 o. Klubimestaruusturnauksessa 1941 sattui sellainen ihme, että SomerpUUI sai luovuttaa mestaruusmaljan B. Te r n 0 11 e. Uudesta sodasta huolimatta päästiin syksyllä 1941 toiminnan alkuun, nyt Tuo t ann 0 n Suu r r a v i n toi a s s a, ja lisäksi hyvin vilkkaasti. Niinpä 20. toimintavuonna ( ) syysturnauksiin osallistui 29 ja kevät.:. turnauksiin 32 pelaajaa. B. Ternon tapaturmainen kuolema syksyllä 1942 SUOMEN SHAKKI 11 oli klubille raskas menetys. Muistoturnauksen voitti V. Somerpuu. Kevätturnauksessa H. Larsenin»come back» tuotti hänelle taas pitkästä aikaa klubimestaruuden. Klubi päätti jälleen liittyä jäseneksi Suomen Shakkiliittoon, josta se oli eronnut Samalla pyydettiin ja saatiin oikeus järjestää 20-vuotisen olemassaolon kunniaksi 16. I. luokan liittoturnaus vuotiskokouksessa valittiin kuudennen peräkkäisen kerran puheenjohtajj3.ksi johtaja K. K u 1 m ala, jonka aloiterikas toiminta on ollut klubille hyvin suurimerkityksinen. Johtokunnan muut jäsenet ovat: varapuheenjohtaja V. Somerpuu, sihteeri E. Le h t 0 n en, rahastonhoitaja B. ElI e.n b e r g ja kalustonhoitaja V. A u 1 i n e n sekä varajäsenet H. Larsen ja H. B a c k. Kokouksessa kutsuttiin klubin ensimmäisiksi kunniajäseniksi perustajajäsenet arkkitehti B. Strömmer ja kultaseppä A. Vasama sekä aktiivipelaajana kunnostautunut konttoristi U. La i ne. Klubin tämän hetken jäsenmäärä on 60. Sankarivainajina ovat klubin riveistä poistuneet prokuristi R. W a l den ja teh taanedustaj a R. S a r p i o. Klubin puheenjohtajina ovat olleet: H. Sjölund Lindroos V. Pakkala A. K. Elonen H. Sjölund T. Metsola V. Pakkala V. Somerpuu B. Strömmer K. Kulmala R. Lindberg Klubin mestaruuden ovat voittaneet: H. Larsen ( oli arvonimi Tampereen mestari) 1935; V. Somerpuu B. Terno H. Larsen Tampereen shakkimestareina ovat olleet: H. Larsen M. Rantanen (Tampereen Työväen Shakinystävät) V. Somerpuu M. Rantanen V. Somerpuu ei pelattu M. Rantanen ei pelattu E.: Lehtosen historiikin mukaan kirjoittanut O. Kai 1 a.

7 12 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI Hollantilainen peli. Tampere, M..Rantanen. H. Larsen. 1. Rgl-f3 f7-f5 2. g2-g3 e7-e6 3. Lfl-g2 ng8-f Lf8-e7 5. d2-d c2-c4 d7-d6 Pelattavissa on myös 6. - d5, jatkona esim. 7. Re5 Rbd7 8. Rc3 c6 jne. eli n.s. kivirnuuri- (Stonewall-) rakennelma. Mustan valitsema pelitapa on joustavampi ja tähtää läpimurron e6-e5 avulla saavu, tettavan sotilaskeskustan luomiseen tulevien hyökkäystoimenpiteiden alustaksi. Kummankin pelaajan lähinnä seuraavien siirtojen tarkoitus on toiselta puolen sanotun suunnitelman vaikeuttaminen, toiselta edistäminen. 7. Ddl-c2 Etusijan ansaitsi 7. Rc3, sillä ensinnäkin on vielä mahdotonta tietää, mikä on oleva D:n paras sijoituspaikka, ja toiseksi olisi 7. Rc3:n tapahduttua siirtoon 7. - Rc6 valkea voinut vastata 8. d5! siten estäen mustan aik0mukset Rb8-c6 Lyhyellä.tähtäimellä katsottuna taktillisesti oikeutettu, sillä esim. 8. d5 exd5 9. c)<d5 RXd5! 10. Db3 Le6 11. DXb7 (11. Td1 Rf4!) Dd7 uhaten RdM ja Tb8 jne. on ilmeisesti mustalle eduksi. Suosittelisimme kuitenkin varmempana valmistavaa manööveria 7. - De8 ja 8. - Dh5. Tällöin ei valkean mahdollinen vastamielenosoitus: 8. Rc3 ja 9.,Rb5 välisiirtojen Ld8 ja a6 ansiosta lainkaan häiritse. 8. Tfl-dl Tälle ruudulle kuuluisi oikeastaan valkean toinen torni, mutta 8. - e5 oli estettävä. Pelisiirto heikentää valkean kuningasasemaa, jota seikkaa musta myöhemmin voi käyttää hyväkseen. 8. Dd8-e8 9. Rbl-c3? Mikä oli paikallaan 7. siirrossa on tällä hetkellä suoritettuna katsottava virheeksi, sillä. nyt musta saavuttaa strateegisen pää' määränsä: sotilaskeskustan e5 ja f5. Tämän estämiseksi, jonka val' kean edellinen siirto teki mahdolliseksi, oli pelattava 9. d5, jatkona esim Re5 10. Rd4! tai 9. - exd5 10. cxd5 RM 11. Db3! RbXd5 12. Rc3 c6 13. Rd4 Kh8 14. RXd5 RXd5 15. LXd5 cxd5 16. DXd5 jne e6-e5! 10.d4Xe5 Siirtoa 10. d5 seuraisi nyt parhaiten Rb8! (Ei Rd8?, mikä ruutu on varattava mustan lähetille siirron 11. Rb5 vastineeksi.) Valkea yrittää sen sijaan saa,da vastamahdollisuuksia avaamalla d-linjan. 10. d6xe5 Le7-c5!? 11. Rc3-d5 Moni muu olisi kai siekailematta»vetänyt» Ld8 (12. Lg5 Df7 jne.) Vastustajansa asemapelitaidon tuntien musta pyrkii ratkaisuun hyökkäyksellä kvaliteetin menetyksen uhallakin. Ensi silmäyksellä tämä näyttää erittäin uhkarohkealta, 'mutta asemaa lähemmin tarkastettaessa huomaa, että on olemassa varsin monta edellytystä hyökkäyksen tulokselliseen perillesaattamiseen, kuten: 1) viistorivin a7-g1 hallinta; 2) f2- pisteen suojattomuus; 3) f-linjan mahdollinen avautuminen (sotilaat e5 ja f5!) ja 4) mahdollisuus nopeasti heittää taisteluun kaikki käytettävissä olevat voimat. Näin ollen ansaitsee mustan 11. siirto huutomerkin, joskin pelijat 'k:on yksityiskohdittainen laskeminen lienee Larsenille itselleenkin ollut ylivoimainen tehtävä, puhumattakaan huomautusten tekijästä. Joka tapauksessa yllättävä vastaus pmeisesti järkyttää valkeaa siinä määrin, ettei hän ota harkittavakseen mahdollisuutta 12. Le3 LXe3 13. RXe3 jne., vaan arvailemattaiskee c7:ään. 12. Rd5Xc7 Dd8-h5 13. e2-e3 Siitä, mitä olisi tapahtunut 13. RXa8 f4! jälkeen (13. - e4 14. h31 exf3 15. exf3 Rd4 16. TXd4! LXd4 17. Rc7 jne. ei johda tulokseen) vastatkoon yksin Larsen! SUOMEN SHAKKI Muuten suosittelemme tämän monimutkaisen aseman perusteellisempaa tutkimista visaisista tehtävistä erikoisesti kiinnostuneille f5-f4! 14. Tdl-d5? Valkea haluaa torjua siirron e4 ja huomioi vain: RXd5 15. cxd5! Tosin muutkaan siirrot tuskin enää pelastanevat, esim. 14. gxf4 Lg4! 15. fxe5 LXf3 16. LXf3 DXf3 17. exf6 Rb4! 18. Dd2 (18. Db3 TXf6 )9. RXa8 DXf2"!" 20. Kh1 Df3"!" 21. Kgl Tg6=!:.) LXe3! 19. fxe3 TXf6 voittaen tai 14. RXa8 e4 15. Rd4 fxg3 16. hxg3 Rg4 jne Dc2-c3, 16. c4xd5 17. Rc7Xa8 Rc6-b4! Rb4Xd5 e5-e4! Tai 17. DXc5 (17. De5 exf3 18. DXh5 RXh5 19. LXf3 fxg3!) exf3 18. Lf1 fxg3 19. hxg3 Rg4 voittaen e4xf3 18. 'Dc3Xc5 Jos 18. LXf3, niin DXf3 19. DXc5 Lh3 ja välitön matti. ", h2xg3 20: Kg1Xg2 f4xg3 f3xg2 Lc8-h3't Valkea luopui, koska setlraa pailn siirron matti: 21. Kh2 Df3 22. KXh3 Dhl=!:. tulee sisältämään peli- ja sommitelma-, tehtävä- ja lopputehtäväosastojen lisäksi varsi. naisen uutisosaston, kirjepeliosaston, nuorten osaston sekä kirjelaatikon y. m., y. m.

8 14 SUOMEN SHAKKl B. Ekenberg Ruotsin mestariksi Ruotsin Shakkiliiton 27. kongressi ja 142:n pelaajan turnaukset pidettiin Malmössa Maajoukkueluokka. N:ol Nimi I 1 I 2 I 3 I 4 I 5 I 6 I Pist. I 'Sija 1 B. Ekenberg, Lund... R 1 0 1/ /2 1,- 2 O.Kinnmark, Göötepori 0 U '/. 1 1 ~/2 3 li m 3 E. Lundin, Tukholma 1 '/2 0 0 '/2 1 3 II III 4 Z.Nilsson, Tukholma '/2 0 1 T ' /2 _4 5 O. KarHn, Lund '/2 0 S 1 1'/ G. Skarp, Göötepori. 0 '/ I I1!2 5 6 Seuraavassa Schackista. pelinäyte Ekenbergin omin huomautuksin Tidskrift,för 4. Espanjalainen peli. B. Ekenberg. O. Kinnmark. 1. e2-e4 e7-es 2. Rgl-f3 Rb8-e6 3. Lfl-bS a7-a6 4. LbS-;-a4 Rg8-f6 S. 0-0 b7-bs 6. La4-b3 d7-d6 Tämä siirto eaellyttää sotilaan uhra.usta ja on m.m. Keresin käyttämä. 7. Rf3-gS. Valkea tehnee viisaimmin torjuessaan uhrauksen, mikä käy päinsä siirtämällä 7. Tel tai 7. c3 tai ehkä 7. d4. 7. d6-ds 8. e4xds Re6-d4! 9. ds-d6 Rd4Xb3 10. d6xc7 DdSXc7 11. a2xb3 h7-h6 12. RgS-f3 Lf8-d6 13. d2-d Rbl-e3 LeS...,..b7 IS. Tfl-el Tf8-e8 Toisen tornin olisi pitänyt siirtyä c8:aan. 16. Lel-e3 17. Re3-a4 bs-b4 Rf6-dS 18. TaI-el Tässä tarjoutui valkealle tilaisuus siirrolla 18. Rd2 (18. - DXc2 19. Rc4) edullisesti luopua voittosotilaasta Rf3-d2 20. Ddl-hS Tc8-d8! es-e4! RdS-f4 Valkean ei ilmeisestikään käy vaihtaminenf4:ssä, ja tilanne on hänelle sen vuoksi vaikea. 21. DhS-g4 h6-hs exd3:een valkea voi vastata 22. cxd3. Tekstisiirrolla musta pakottaa valkean kuningattaren luopumaan ruudun e2 suojaamisesta, mutta samana hän heikentää omaa kuningasasemaansa. 22. Dg4-M e4xd3 23. Le3Xf4 Pakko, sillä 23. C >< d3 saisi vastauksen Re2t! Ld6Xf4 24. c2xd3 De7-d6 2.S. Tel-dl Dd6...,..g6 Mielenkiintoinen on jatko 25. Dh6 26. Re4 LXe4 (Jos g5, niin 27. DXh5!) 27. TXe4 (27. dxe4 g5 28. Dh3 g4 29. DM Lg5-30. Dg3 Lf4 johtaa' tasapeliin).. 26.' f2-'-f3 Lf4Xd2 27. TdlXd2 Td8Xd3 Vahvasti. kysymykseen tuli 27.- LXf3.. 2S.Td2Xd3 Dg6Xd3 29. Ra4-eS Ratsu, joka jalkapallokielin puhuttuna on seissyt paitsiossa vasemmalla ulkolaidalla, alkaa jälleen ottaa osaa peliin Dd3-bS Siirron :- Dd5 jälkeen olis1 valkea tosin voinut lyödä b4:ään, mutta on vähemmän uskottavaa, että se olisi riittänyt voittoon. 30. Tel-eS. Uhkaa ennen kaikkea 31. TXh g7-g6 31. DM-e7 Lb7-c6 32. ReS-d7 DbS-d3? SUOMEN SHAKKI 15 Tässä 32. LXd71 33:. 'rxb5 LXb5 luultavasti riitti- tasapeliin. 33. Rd7-f6t-»Paitsioratsu» suorittaa ratkaise. van. rangaistuspotkun Kg8-hS Jos Kg7, niin 34. RXh5t! 34.. De7Xf7 3S. Kgl-fl Ilmeisesti 35. siirtoon 36. TXb Kfl-f2 37. Te5-e3 38. Kf2-g3 39. f3-f Kg3-.-g4 Dd3-d4t Dd4-d3t Lb5t kilpistyy- Dd3-d4t Dd4-d2t ':'Dd2-d6t h5-h4t Siirron Dd1 t jälkeen ku.(1ingas pelastautuu rauhoitetulle alueelle g5:een. Sen sijaan musta teki pilasiirron 40, -Ta7 ja luo~ vutti samalla pelin. Kuten älykäs lukija jo lienee arvannut, sitä ei seuraa 41. DXa7, vaan 41. Dg8:j:. Kinnmark on ajatusrikkaalla pe~ lillään tehnyt pelin jännittäväkst, joskin piste jäi»väärälle)> puoume. R in ta m a s haki nh a rra s t aj ien puolesta Suomen Shakki kiittää seuraavia lahjoittajia rintamalle ja sotasairaaloihin lähetetyistä lehden näytenumeroista ja vuosikerroista: Helsingistä ins. E. Erkkilä, prov. E. Lindroos, Kansallis-Osake Pankki, Rautatiekirjakauppa Oy.;.Jyväskylästä Keskisuomalai~ nen; Kouvolasta herra Leo Vallasvuo; Mikkelistä puutarh. K. G. Kaarre, Oy. Länsi-Savo; Tampereelta Tukku -Oy; Tikkakoskelta Oy. Tikkakoski Ab; Turusta P. C. Rettig & C:o; Sieltä jostakin vänrikki E. Nurmi. Sitäpaitsi Suomen Shakin toimitus on lähettänyt 1000 kpi. tätä numeroa sinne jonnekin.

9 16 SUOMEN SHAKKI PELEJÄ SIELTÄ JOSTAKIN Tämän otsikon alle keräämme pelejä, joita ovat pelanneet armeijan' riveissä olevat pelaajat, olkoot sitten kyseessä kupailu-, simultaani- tai kevyet pelit. Otsikko olkoon samalla vetoomuksena kaikille, joilla tällaisia julkaisukelpoisia pelejä on, että he lähettäisivät niitä huomautuksin varustettuina tai ilman Suomen Shakin peliosaston toimittajalle, osoite yllä. Hyvistä peleistä maksetaan kohtuullinen palkkio. Toivomme tämän aloitteen kantavan hedelmiä sekä nykyhetken asepukuisen ja siviilishakkiväen voimakkaana yhdyssiteenä että varsinkin shakkihistoriallisesti' arvokkaan kokoelman aikaansaaj ana. 5. Caro-Kann. Sokkosimultaanipeli Kemissä (Tulos +5, -0, =0, aika 2 1 /4 tuntia!) Kapt. E. Böök (sokkona). 1. e2-e4 2. d2-d4 3. f2-f3 J. Montell d7-d5 e7-e6 Kuten tiedetään, valkea saa muunnelmassa 3. - dxe 4. fxe e5 5. Rf3! exd 6. Lc4 voimakkaan aloitteen, joka enemmän kuin korvaa uhratun sotilåan. 4. Lol-e3 d5xe4 5. Rbl-d2 Tunnettu ansa on 5. fxe Dh4t 6. g3 DXe4 7. De2! DXh1? 8. Lg2 DXh2 9. LXc6t, mutta pelisiirto on vähintään yhtä hyvä Rg8-f6? Mustan lienee otettava uhraus vastaan. Hänen on silloin pelattava siirrot Rf6, Rbd7 j'a e5, mutta linnoittumisella ei vastoin tavallisuutta ole erikoista kiirettä, ettei valkea heti voisi valita oikeata hyökkäyskohdetta. 6. f3xe4 Lf8-e7 7. Lfl-d3 8. Rgl-f3 i Rb8-d7 Rd7-b6? Mustan oiisi pitänyt pelata e5 ja sitten linnoittua, vaikka hänen asemansa silloinkin olisi hyvin uhattu. Jos musta kuitenkin haluaa pyrkiä linnoittumaan pitkästi, olisi Rd7-f8-g6 ollut oikea manööveri L08-d7 10. Rf3-g5! Valkea uhkaa pelata 11. e5, eikä h6 11. RXf7 KXf7 12. e5 johda mustalle mitenkään houkuttelevaan asemaan. Seuraavan siirron jälkeen musta toivoo voivansa pelata h6 ja sitten viedä kuninkaansa turvaan linnoittumalla' pitkästi. 10. Th8-f8 11. e4-e5!! Rf6-d5 12. Rg5Xf7! SUO M E N S H A K K ~~~~~~~~~--~ Täysin korrekti uhraus! Mielenkiintoista on todeta, että myös siirto 12. RXh7! olisi riittänyt valkean voittoon. Vakuudeksi vain kaunein muunnelma: 12. RXh7! RXe3 13. Dh5 RXf1 14. TXfl g6 15. LXg6 Db8 16. LXf7t TXf7 17. TXf7! Kd8 18. TXe7! KXe7 19. Dg5t Ke8 20. ~ Re4 Le8 21. Rd6t Kd7 22. Rf8t Ke7 23. Re8:f Dd8-c7 Ratsun lyöminen ei tullut kyseeseen, sillä jatkettaessa 13. TXf7 KXf7 14. Dh5t Kf8 15. Tflt valkea voittaa helposti. Vaikeimmat probleemit valkea olisi saanut ratkaistavakseen, jos musta olisi heti yksinkertaisesti lyönyt lähetin e3:ssa. Silloin, olisi syntynyt seuraava, edellisessä huomautuksessa esitetylle vertoja vetävä, muunnelma: 12. _ RXe3 13. Dh5 g6 (Tai Dc7 14. Re4! ja uhkaus 15. Red6t on tuhoisa, esim g6 15. DXh7 Rf5 16. TXf5! exf 17. Red6t LXd6 18. RXd6t Kd8 19. Dh4t tai 14. Le8 15. Rfd6tt ja e8-ruudun heikkous ratkaisee.) 14. DXh7! - (Lähetin uhraaminen ei olisi oikein, sillä musta kuningatar voisi paeta b8:aan, jolloin pelissä esiintyvä mattisommitelma ei ole mahdollinen.) Dc7 15. Re4! jne., kuten edellä. Muuten tässä asemassa vie voittoon myös pelitapa 15. LXg6 RXfl 16. TXf1 Le8 17. Re4 Rd5 18. Re5! (Uhkaa 19. Rg5t Kd8 20. RXe6t jne.) Db6 19. Rd6tt Kd8 20. TXf8t LXf8 21. RXe8 tai 21. RdXb7t. 13. Ddl-h5! Muunnelma 13. Lg5 TXf7! 14. Dh5 LXg5! 15. DXf7t - (Tomilla lyöntiä seuraisi Le3t ja , jolloin musta pääsee paremmalle puolelle.) Kd8 16. Rf3 Le3t 17. Kh1 Le8 ei johda tuloksiin ,. g7-g6 Muunnelma RXe3 on-käsitelty edellä. 14. Ld3Xg6! Tai 14. DXh7! RXe3 15. Re4! jne., kuten yllä. Samoin johtaisi mustan vastaus RXe3 15. 'DXh7! edelläesiteltyyn muunnelmaan h7xg6 15. Dh5Xg6 Rd5Xe3(?) Vie välittömään mattiin. Muunnelmassa 15..:- TXf7 16. DXf7t Kd8 vaikealla olisi torni ja kolme sotilasta lähettiä ja ratsua vastaan, mikä teoriassa merkitsee riittävää materiaalietua. 16. Rf7-d6tt Ke8-d8 17. TflXf8t Le7Xf8 18. Dg6-f6t Lf8-e7 19. Df6-h8t ja kahden siirron matti. Huomautukset E. Böökin. 6. Kuningatargambiitti. Simultaanipeli Uhtuan suunnalla Vänr. K. Ojanen. Kapf. Gyllenberg. 1. d2-d d7-d5 Rg8-f6 Marshallin puolustus, jossa keskusta ilman kamppailua jää valkean haltuun ja joka siitä syystä varmasti on huonompi kuin D-gambiitin pääpuolustukset 2. - e6, 2. - c6 ja 2. - dxc Xd5 Dd8Xd5 Enemmän mahdollisuuksia olisi tarjonnut 3. - RXd5 jatkona esim. 4. e4 Rf6 5. Ld3 e5!? jne., eikä palaaminen D:lla seuraavassa siirros-

10 18 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 19 sa d8:aan skandinavialaisesta pelistä tutun a5:n asemasta liiöin ole paras. Joka tapauksessa musta häviää tärkeän tempon. ',4. Rbl-c3 Dd5--'-d8 5. e2-e4 e7-e6 6. Rgl-f3 Lf8...,.M 7. e4,-e5! Mustan pelitapa sallii tämän siirron 'tapahtuvan tavallista aikaisemmin. Peli jatkuu täysin valkean suunnitelmien, mukaan Lcl-d2 Rf6-d Lfl-d3 Vaaranalaisen lyhyen linnoittu':'.misen jälkeen musta aivan oikein kiinnittää huomion kuningasasemaansa, jota jo uhkasi tyypillinen uhraussommitelma 10.. LXh7t KXh7 11. Rg5t jne, Pelisiirron sijaan oli kuitenkin 9. - f5,välttämätön. 10. h2-h4 RbS-c6? Ei ihme, että musta ei aavista valkean hienoa uhkausta eikä nytkään pelaa f5, jos kohta valkean asemaetu tällöinkin olisi taattu. Muuten D-gambiitin olemukseen kuuluu mustan c-sotilaan siirtäminen, tällaisessa muun~elmassa c5:een. 11. Ld3Xh7t! KgSXh7 12. Rf3-g5t!! Tuttu, mutta aina upea kaksoisuhraus, joka päinvastaisessa järjestyksessä esiintyi m.m. 4. ottelu' pelissä S t e i n i t z-golmayo, Havanna 1888 (1. e4 e6 2. d4 d5 3. Rc3 Rf6 4. e5 Rfd7 5. f4 c5 6. dxc [,Xc5 (Rc6!) 7. Rf3 0-0 S. Ld3 Rc6 9. h4 f6? 10. Rg5!! fxg 11. LXh7tt KXh7 12. hxgt KgS 13. Dh5 RdXe5 14. fxe Tf5 15. g4 TXe5t 16. Kdl Le3 17. LXe3 TXe3 IS. Rb5!! (Ruutu d6!) Tf3 19. g6 musta antautui) ja keveässä pelissä S c h lee h t e r ~W0lf, Wien 1894 (1.e4e6 2. d4 d5.3. Rc3 Rf6 4. Lg5Le7 5. LXf6 LXfS 6. Rf e5le7 S. Ld3 Ld7? 9. M f6? 10. Rg5!! fxg 11. LXh7t! KXh7 12.hXgt KgS 13. Th8t!! IiXhS 14. Dh5t KgS 15. g6 TeS 16. Dh7t Kf8 17. DhS:f>' - Ojanen, joka nykyisin on luutnantti, on tällä pelillään päässyt hyvään seuraan! Oman 'kappaleensa tässä yhteydessä ansaitsee edelleen samaa kaksoisuhrausteemaa käsittelevä peli, joka pelattiin syksyllä 1939 Turun -Helsingin pikajunassa molemmin puolin sokkona, ja oli seuf';:tavannäköinen: A. 1 n h ala (ilman tornia a1; sotilas a3:ssa) - A. Lappi: 1. e4 e5 2. Rc3 Rf6 3. f4 d5 4. fx e RXe4 5. Rf3 Le7 6. d3 - (Teoreettisemmin 6. d4!) 6. - RXc3 7. bxc Rc6 (Paremmin ja 8. - f6.)s. d4 Lg4 9. Ld h4?! f6? (Oikein h6 tai f5.) 11. LXh7t! KXh7 (11. - Kh8!) 12. Rg5t! fxg 13. hxgt KgS 14. DXg4 DeS 15.g6,Tf6 16. ThSt! ja musta antautui. Molemmat pelaajat ovat Turun Shakinystävien lahjakkaita kasvatteja. Mutta jälleen asiaan! 12. I{h7-g8 13. Dd1-h5 f6xg5 14. h4xg5 Tf8-f5(?) Loisteliaaseen loppuunkin olisi johtanut Rf4, jonka jälkeen 15. Dh7t Kf7 16. LXf4 DXd4 veisi mustan voittoon ja 15. LXf4 DXd4 '16. g6 LXc3t vaatisi hienon vastauksen 17. Kfl! Päämuunnelma on: 14...,- Rf4 15. LXf4 TXf4 16. g6 Kf8 17. o.-o.-o.!! - (Sitoo T:n ja L:n suojaamaan f8-pistettä eikä D:kaan voi luopua 'g5-pisteen valvonnasta Ke8 saa vastauksen 18. d5! ja muut siirrot, kuten RXd4 tai Tf5, seuraavan uhkauksen.) Ld7 18. Dh8t Ke7 19. DXg7t Ke Th8t Lf8 21. Re4!,ja 22, Rf6'r ratkaisee, esim De7 22. Rf6t TXf6 23. exf - (Myös 23. DXf6 ja eteneminen g sotilaalla.) DXg7 24. fxg Ke7 25. gxfdi'! - (Eikä 25. g8d Lh6t!) TXf8 26. g7 ja valkea voittaa. Pelattu loppu sujuu enemmittä hienouksitta, 15., g2-g4 Rd5-f4 16. Dh5-h7t KgS-f7 17. g4xf5 DdSXg5 18. Ld2Xf4 Dg5Xf4 19. Dh7-g6t ja musta luovutti, koska seuraa, kahden siirron matti. Huomautukset O. Kailan. s~u 0 M E N S H A K K I 7. Italialainen peli. Viipurin varuskunnan mestaruusturnaus Ylikers. Joutsi. Alikers. Dunder. 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lc4 Lc5 4. h3? Rf d6 (5. - RXe4!) 6. Rc a3? Le6 S. d3 Dd7 9. Le3 Lb6 10. Tel TadS (10.,-- Tae8!) 11. Dd2 Rd4 12. Rg5 h6? (12. - LXc4!) 13. RXe6 fxe6 14. Re2 d5 15. La2? (15. exd5!) RXe2t (15. - dxe4!) 16. DXe2 Tde8 17. Tadl Kh7 (17. - Kh8!) 18. exd5 exd5 19. c3 c6 20. Lb1 Df7 21. LXb6 axb6 22. Dc2 Rh5! 23. TXe5? (Virhelaskelma! Oikein oli 23. Te3!) TXe5 24. d4t Te4 25. f3 Rg3 26. fxe4 dxe4! 27. Tel? (27. Dd2!) Df4! (Tämän jälkeen valkean peli on menetetty. Molempia uhkauksia Kh8 ja 29. -= Rfl jne. sekä h5, 29. h4 ja Dflt jne. ei voi torjua.) 28. M KhS 29. Ddl Df2t 30. Kh2 Rflt 31. TXfl (Tai 31. Khl Df4!) DXfl 32. Dc2 Df4t 33. Khl Dg3 34. De2 Tf2 ja valkea antautui. Lopun musta on pelannut kiitettävähä tarkkuudella. on tilattavissa lehden konttorista, asiamiehiltä, Rautatieja muista kirjakaupoista ja ensi vuoden alusta lähtien postitoimipaikoista. SUO M E N S H A K K I N:o 2 ilmestyy jouluksi. Siinä muun muassa julistetaan virallinen kirjepelituinaus ja G. La i t i n e n aloittaa 2-siirtoisteemoj en esittelysarj ansa.

11 20 SUOMEN SHAKKI SOMMITELMIA _ F. Ates E. Ahman P. O. Lundström SUOMEN SHAKKI 21 LOPPUTEHTAVAOSASTO 1- i! Toimiffaa VISA KIVI, Helsinki, Lauttasaari, Ota-v-a-n-ti-e-S---7-B---: 1 V. Kivi, Helsinki Ensipainos 2 A. Herberg, Berlini Ensipainos 3 Korpr. U.Laiho, 1. Kpk. Ensipainos J. M. de Wijn (siirr.) B. Villborg (siirrossa) R. Krogius (siirrossa) on pelattu Hollannissa talvella v Valkea, joka on huomattavasti kehityksessä edellä, ajaa mustan kuninkaan matti verkkoon: 15. Lc4Xf7t! Ke8Xf7 16. Ddlb3t Kf7-f6 (Jos Ke8, niin 17. De6t jne.) 17. Rc3-e4t! Kf6Xf5 18. Db3-h3t Kf5Xf4 19. g2-g3t Kf4 -f3 20. Tel-e3:/:. 2 on pelattu Ruotsin liittoturnauksen mestariluokassa Malmössa v Mustan viimeinen siirto oli Ld7-e8 31. Rg3-h5t! Kg7-h6 (Jos gxh5?, niin 32. Tg3t jne.) 32. Tf3 -f5!! (Uhkaa mattia!). g6xf5 33. De7-f6t Kh6Xh5 34. Df6Xf5t Kh5-h6 35. Df5-f6t Kh6-h5 36. g2-g4:/:. Komea loppu! SUOMEN SHAKKI 3 on eräästä v pelatusta harjoituspelistä, jop.ka alkuvaihe oli seuraava: 1. e4 Rf6 2. e5 Rd5 3. c4 Rb6 4. c5 Rd5 5. Lc4 e6 6. Rc3 RXc3 7. bxc3 d5! 8. cxd6 cxd6 9. exd6 LXd6 10. Rf3 Rc6 11. d e5! 13. Rg5!? Df6 (13. - h6 14. Dh5 hxg5 15. Ld3 g6 16. LXg6 jne. vie tasapeliin ikuisella shakilla.) 14. Dh5. h6? (Oikein oli Dg6.) 15. Re4 De7t ja ollaan kuvion asemassa. 16. LclXh6! e5xd4 (Jos gxh6, niin 17. DXh6 ja 18. Rf6t jne.) 17. Dh5-g6 Ld6Xh2t! 18. Kgl-hl! (Ei 18. KXh2? Dh4t ja DXh6.) Lh2-e5 (Tai De5 19. LXg7! DXg7 20. Rf6t) 19. Re4-g5 Lc8-f5 20. Dg6Xf5 g7-g6 21. Df5Xg6t Kg8-h8 22. Dg6-h7:/:. maksaa vain 100: - tästä numerosta vuoden 1944 loppuun (= 14 numeroa). 1/1 vsk. 80: -,. 1/2 vsk. 45: -, 1/4 vsk. 25:-. Ulkomaille (Maihin, joihin posti menee kotimaan maksuin, sama kuin Suomessa 1). Irtonumerot 10:-, Tasapeli Valkea voittaa Lopputehtävien ratkaisukilpailu 1943 Tasapeli Kuluvan vuoden ratkaisukilpailu käsittää tämän ja seuraavan numeron lopputehtävät. Ratkaisuissa on es~tettävä päämuunnelma lisämuunnelmineen. Täydellisen tekijäratkaisun esittämisestä annetaan viisi pistettä sekä sivuratkaisun, ratkaisuttomuuden ja virheellisyydeksi katsottavan duaalin esittämisestä lisäpisteitä. Tämän numeron lopputehtävien ratkaisut on lähetettävä osaston toimittajalle viimeistään Palkinnot ovat 100:-, 75:- ja 50:- rahana tai kirjoina. Lopputehtävä - loppupeli Nimityksiä lopputehtävä ja loppupeli käytetään paljon samanarvoisina, 'niin väärin kuin tämä onkin. Tällaisen leväperäisyyden poiskitkeminen ei ole mahdotonta, kunhan vain asiaan kiinnitetään huomiota. L 0 p p u t e h t ä v ä ll ä (saksaksi Studie) tarkoitetaan taiteellista tai tietee.llistä luomusta, jossa vaatimuksena on valkea alkaa ja voittaa tai tekee tasapelin (joskus poikkeuksellisesti musta alkaa) ja joka on kaikin puolin tehtäväshakin lakien alainen. Esimerkiksi tämä osasto käsittelee yksinomaan lopputehtäviä. L 0 p P u P eli 11 ä (saksaksi Endspiel) tarkoitetaan. asemaa, joka on syntynyt pelaamisen, analysoimisen tai kehittelynkin tuloksena, mutta jossa voittoon tai tasapeliin vievä tie ei ole ehdottomasti määrätty, Loppupelien alalla ei voida puhua varsinaisesti laatijoista yhtä vähän kuin esim. edeltäjistäkään. Loppupelit tulevat kuulumaan peli- ja sommitelmaosastoon.

12 22 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 23 TEHTAVAOSASTO i 1: Toimittaa LEO V AL V E, Helsinki, Agricolank. 11 B 27 Viktor Fiihrer Wiener Schachztg Viktor Fiihrer Die Schwalbe 4/ C. J. Taale Limb. Dagblad 1938 Alun merkeissä Suomen Shakin tehtäväosasto syntyy onnellisten tähtien alla siinä suhteessa, että tehtäväshakin harrastus maassamme on nykyisin verrattomasti laajemmalla pohjalla kuin konsanaan aikaisempina vuosina. Kun tehtävätoiminta ennen keskittyi pääkaupungin lisäksi vain aniharvaan harrastuskeskukseen, se on nyt tuntuvasti vallannut lisäalaa, josta armeijan osuus on mainittava tuntuvimpana. Tähän saakka tehtävämiestemme tarpeet ovat tulleet tyydytetyiksi harvalukuisilla shakkipalstoilla. Kuitenkin on selvää, ettei tämä enää ajan ollen riitä, sillä lisääntynyt harrastus ja toiminta asettaa jo nyt huomattavia vaatimuksia alan opetus-, kilpailu- ja julkaisupalvelun järjestämisen suhteen. Nämä vaatimukset lehdellämme on nyt tilaisuus täyttää. Suomen Tehtäväniekkojen äänenkannattajana lehtemme pyrkii tehtäväosastonsa puitteissa käyttämään tämän tilaisuuden lukijakuntansa täydeksi tyydytykseksi. Fiihrer-teema Kirjoittanut alikers. P a avo J. M a r k koi a. Mikä on Fiihrer-teema ja mistä se on saanut kuuluisan Fiihrer (=johta~ ja) nimensä? Nämä kysymykset ovat sattuneet muutaman kerran allekir~ joittaneen vastattaviksi. Lieneekin paikallaan tutustua tähän teemaan. Fiihrer-teema on eräs nykyajan suosituimmista 2-siirtoisteemoista ollen yhtä antoisa kuin kauniskin. Se on tyypillinen vastasiirron teema, jossa mustan päästön edut ja haitat ilmenevät hyvin kauniisti. Nimensä ovat Fiihrer-teema ja sen modernisointi Fiihrer II-teema saaneet saksalaisesta laatijasta Viktor Fiihrerist!:i, joka on teemaa paljon tutkinut ja ;kehittänyt. Hänen ansiostaan teem,a tuli yleisesti tunnetuksi v Teemamääritelmä on seuraavanlainen: s i i r t 0 v u 0 roll aan m u s t a nappula avaa linjan kiinnitetylle mustalle nappu- 1 a 11 e pää s t ä e n sen' sam a 11 a k iin n i t y k s e s t ä. Tehtävä n:o 1 on yksinkertainen esimerkki teemamääritelmän selvittämiseksi. Se on valittu V. Fiihrerin omasta tuotannosta. :1' Kahden siirron matti Kahden 5iirron matti Kahden siirron matti Alkusiirto on 1.. Tf4 uhaten 2. TUt. Kaksi: teemamuunnelmaa syntyvät Rf5:n siirroista,d4:ään ja g7:ään, jotka molemmat päästävät kuningattaren kiinnityksestä ja samalla avaavat sille linjan f1:een uhkauksen torjumiseksi. Mutta koska mustan torjunnalla,on aina jokin haitta, niin valkean matin teko käy nyt toisin kuin uhattiin. Molemmille siirroille on yhteisenä haittana Lg6:n linjan avautuminen bl:een, ~.toisessa sitäpaitsi musta katko b2:een. Mattisiirtoina käyvät siis valkokatkot 2. Lb2t, ja 2. Rb3t. Kuten teemamääritelmästä huomataan, täytyy mustalla olla alku siirron jälkeen tai jo alkuasemass'a kiinnityksessä vähintään -Yksi nappula, joka torjunnassa päästetään. Esitetyssä tehtävässä oli yksi kiinnityspatteri (Dh8--Df6-Kal). Teema voidaan kuitenkin esittää kaksin, jopa kolminkin kiinnityspatterein. Tehtävä n:o 2 on kaksipatterinen. Alkusiirto on 1. Lb8 uhaten 2. Dd8t. Teemamuunnelmat ovat 1. - e6, joka, päästää Tf7:n ja avaa sille linjan d7:ään sekä 1. - e5, joka päästää Dg5:n ja 'avaa sille linjan d8:aan. Haitat ovat tukinnat siirtoruuduilla ja mattisiirrot 2. Tc5t ja 2. Td6t. Huomaamme, ettei tuo piskuinen sotilas ole ollenkaan hullumpi teemanappulana. Fiihrer-teemamuunnelmien ennätys on 4 ja kiinnityspatterien 3. Tähän ovat jo muutamat laatijat päässeetkin. Tehtävä n:o 3 on tunnetuimpia näistä ennätystehtävistä. Alkusiirto on 1. De7 uhaten 2. Dd6t. Mustalla ovat Lb4, Td2 ja Tf6 ldinnityksessä, ja näiden päästäminen saa aikaan 4 teemamuunnelmaa: 1. - c4 2. Re2t, 1. - Re3 2. g3t, 1. - Lf5 2. Rd5t ja 1. - Lf7 2. De4t Tehtävää n:o 4 on mainittu parhaaksi Fiihrer-teemaesitykseksi. Katsokaamme sitä. Alkusiirto on 1. Rd7 uhaten 2. Re5t. Tehtävässä esiintyy täydellinen puolikiinnitys, joka samalla mahdollistaa kaksi hienoa teemamuunnelmaa: 1. - Ld3 2. Dc6t ja 1. - Rc2 2. Df7t. Koska tehtävän ulkoasukin on hyvin siloitettu la aistikas, se ansaitsee mainesanan hyvä.

13 '1tJL. 24 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 25 4 Viktor Fiihrer L p. Settim. Enigmistica ,. Banyai Schackvärlden , A. Ellerman 3. p. Good Companion 12/1921 (! 1) E. A. Wirtanen Helsinki SU9men Shakin ensi painoksia 8 9 Luutn. V. Tamminen 10. Kpk. Luutn. J. Hannelius 7. Kpk., Kahden siirro)]. matti Kahden siirron matti Kahden siirron matti Fi.ihrer-teematehtävien huonona puolena voidaan pitää muunnelmaköyhyyttä. Tämä epäkohta korvautuu kuitenkin sillä, että teema voidaan yh: distää onnistuneesti toisiin teemoihin. Edellinen tehtävä jo oli esimerkki tästä, ja tehtävässä n:o 5 näemme toisen tällaisen yhdistelmän. Alkusiirto on 1. b4 uhaten 2. Rf4:j:. Fi.ihrer-Stocchi-teemamuunnelmat ovat 1. - Red52. Dg4=!= ja 1. - Rfd5 2. dxe8d=!=. Lisänä viehi»paljas» Stocchi-inuunnelma 1. - d5 2. Tf6:j:. Huomaamme, että tässä tehtävässä Fi.ihrer-teema esiintyy m a t t iho u k utu k s i s s a eikä siis varsinaisen (primäärisen) uhkan torjuntana, kuten on laita muissa esimerkeissä. Vielä kiinnitettäköön huomiota siihen, että- jo ennen Fi.ihrer-teeman syntyvuotta on laadittu tehtäviä, joissa on teemavaatimuksen mukainen muunnelma tai useampikin. Esim. tehtä-(rä n:o. 6. Alkusiirto on 1. Rg5 uhaten 2. Rf7:/:. Teemamuunnelma: 1. - d6 2. Te4=!=. Tämä tehtävä jo yksin todistaa, ettei V. Fi.ihrer ole teeman keksijä sanan varsina'isessa merkityksessä. Siitä huolimatta teema kulkee täysin oikeutetusti hänen nimissään, sillä hän on sitä ensimmäisenä tutkinut te e m ankannalta. Aikaisempien tehtävien sisällyksessä Filhrer-teemamuunnelma esiintyy vain osana. Olemme nyt varmaan lukijan kanssa yhtä mieltä siitä, että Filhrerteema on nykyaikainen linjasommitelma ja varsin mielenkiintoinen sellainen.. On toivottavaa, ettei meikäläisten laatijain tästä teemasta antama pieni panos jää siksi, sillä varmasti on teemasta jäänyt jotakin meitäkin varten. Ensipainoslehlävien apumateissa (14 ja 15) muistettakoon, että niissä musta alkaa ja auttaa valkeaa mustan matiksi tekemisessä. Huomattakoon, että vaihdelman (lyhyesti sanoen =ratkaisu, josta alkusiirto on poissa) esittämisestä annetaan lisäpisteitä. '<,~ 1 Kahden siirron. matti 10 Vänr. E. Saarenheimo 2. Kpk. Kolmen siirron m<\tti 13 Leo Valve Helsinki Kahden siirron matti 11 Kapt. O. Heino 7. Kpk. Kolmen siirron matti 14 Alikas. O. Kaila 7. Kpk. Kahden siirron matti 12 Emil Luukkonen, Kemi Tervehdys S. Sh:lle Kolmen siirron matti 15 Edv. af Hällström Kuusamo o m i 5 t eta a n V U 0 t i a ali e Y. S. I 50 - P u 0 n n i II e Neljän siirron matti Kahden siirron apu~ matti Neljän siirron apumatti

14 26 SUOMEN SHAKKT Ratkaisukilpailu Suomen Shakin tämän numeron ensipainostehtävillä (7-15) alkaa ratkaisukilpailu, joka käsittää molempien näytenumeroiden ensipainokset. Tehtävän ratkaisun, sivuratkaisun ja ratkaisuttomuuden esittämisestä annetaan pisteitä kustakin se määrä, mikä on tehtävän' siirtolukuna. Vaihdelman, duaalin, aseman mahdottomuuden ja läheisen edeltäjän esittämisestä annetaan lisäpisteitä. Ratkaisut tämän numeron, tehtäviin lähetettävä osaston toimittajalle mennessä. Tehtävien arvosteluja tullaan julkaisemaan. Palkinnot 100:-, 75:- ja 50:- rahana tai kirjoina. Yrjö Iso~Puonti 50-vuotias Yrjö Sten Iso-Puonti (ennen Nilsson) syntyi Vaasassa. Ylioppilaaksi hän tuli Tampereen Reaalilyseosta 1912 ja su()ritti ylemmän oikeustutkinnon Samana vuonna hän kirjoittautui auskultantiksi Turun hovioikeuteen I. nimitettiin Turun kaupungin maistraatin sihteeriksi ja julkiseksi notaariksi, joina toimi vuoteen 1942 saakka. Shakkimies Iso-Puonti on ollut kouluajoiltaan asti. Turun Shakkiklubissa hän pelasi itsensä 1 luokkaan. I. on osallistunut turkulaiskilpailujen lisäj>:si 3. liitto turnaukseen Viipurissa 1925 ja otteluihtn Helsinki-Maaseutu Helsingissä. Mutta tehtäväshakki, jonka harrastaminen alkoi 1924 ja johti ensimmäisen tehtävän julkaisemiseen Abo Underrättelserissä , pääsi etusijalle, ja sillä alalla 1;. onkin tehnyt niin paljon, että Suomen Shakkiliitto 1937 Suomen Tehtäväniekkain esityksestä myönsi hänelle kansallisen tehtävämestarin arvonimen. Iso-Puonnin nimi on hyvin tunnettu sekä teoreetikkona (m.m. joukko kirjoitelmia, tuomarina toimimiset jne.) että käytännöllisenä laatijana (n. 150 julkaistua tehtävää ja joukko julkaisemattomia). Hänen mieliaiheisiinsa kuuluvat uussaksalaiset aatetehtävät, joiden alalla hän Pentti Solavainajan kanssa on suorittanut maassamme esitaistelijan työtä, vaihdelmatehtävät ja S'atushakki, etellkin itse- ja apumatit. Laadinnallisista menestyksistä mainittakoon: Suomen Shakkiliiton vuosikilpailujen 3- ja useampisiirtoisten ryhmän 1. palko 1933 ja 1. kunniamain sekä 2. palko Turun Shakkiklubin 3-siirtoisturnauksessa Iso-Puonti on myös tunnettu hyvänä ratkaisijana (m.m. Suomen joukkueessa "kansainvälisissä ratkaisukilpailuissa , 1935 toinen mainiona tuloksena 6 miinuspistettä) ja sattuvakynäisenä ja asiallisena shakkitoimittajana (m.m. Uuden Auran shakkipalsta vuodesta 1924, tehtäväosasto Suomen Shakissa ja Abo Underrättelserin Schacktidningissä 1932). Suomen Tehtäväniekkojen hallituksen varajäsenenä I. oli perustamisesta lähtien 1935 vuoteen 1942 saakka. Ka rjala n Kello- Ja Ku Itatava ra i n Ii i ke Om. K. Hautamäki Sortavala, Torikatu 4 - Puhelin 273 S i I m ä las e ja, 'k i i k a r e i ta ym. 0 p tili i s i a e s i n e itä Silmälaseja myös lääkärin reseptillä Kellojen korjaukset tehdään hyvin ja takuulla Paita Ja Solmio Oy. T u r k u Kultaseppä M ieste n ja p'oikien PAITOJA SOLMIOITA AnffiJvfustonen JYV ASKYLA, Asemakatu 10 Puh * T u r k u VÄRJÄÄMO OY. TURKU PUHELIMET: Tehdas ja kanit Valmisvaateos S 0 R T A V ALA N K I R J A K A U P P A O. Y. SORTAVALA Puhelirret 211 ja 571

15 SUOM EN MAATAlOUS-O S A K E - PANKKI Pää k 0 n t tor i Helsingissä Etelä Espl. 24 Puhelin sivukonhoria eri puolilla maata PATRI OY. P a peri la n k a k e h rä ä m ö Tampere. Puh Dan. Ward Helsinki Kukkaiskaupaf: Lasipalafsi "' Aleksanferink. 48 E. Esplanaadink. 22 Osakeyhtiö KUDOS Tampere ELOKUVATEATTERIT Hyvin valikoitu ohjelmislo ELOHUVI SALOM E Jyväskylä MATTI SUTISEN KUTOMO OY Tampere