SUOMEN SHAKKILIITON, TYOVÄEN SHAKKILIITON JA SUOMEN TEHTÄVÄNIEKKOJEN ÄÄNENKANNATTAJA

Transkriptio

1 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKILIITON, TYOVÄEN SHAKKILIITON JA SUOMEN TEHTÄVÄNIEKKOJEN ÄÄNENKANNATTAJA Toimitus ja konttori: Jyväskylä, Luonneljärvi. Puhelin: Jyväskylä Saloila. Tilaushinto: '/, vsk. 80: -, 'h vsk. 45: -, '/4 vsk. 25: -. Ulkomaille: '/, vsk. 150: - Maihin, joihin posti menee kotimaan maksuin, sama kuin Suomessa. Irfonumero 10:- \.: N:o 2 Joulukuu 1943 Paul Keres Suomessa! ' Suomen Shakkiliiton puheenjohtajan, johtaja A. 1 1 m aku nn aan j)imenpitciden tuloksena virolainen maailmanmestariehdokas P a u 1 ':(: e r e s joulukuun 2. päivänä saapui Suomeen kahden ja puolen vii.hn shakkivierailulle. Mieluisampaa vierasta kuin tämä veljeskansamme harvinaisen sympaattinen edustaja ei maarnme shakkiväki olisi voinut saada. Tämän-se on todistanut jok'ikisessä näytöstilaisuudessa, oli sitten kysymyksessä kaksinottelupeli, kellosimultaani, yleinen simultaani taikka esiintyminen puolustusvoimien parissa. Pelaamaan halukkaita on kaikkialla 'ilmaantunut runsaasti yli odotusten, ja katselijat ovat tehneet parhaansa ammentaakseen johtavan suurmestarin suorituksista niin paljon oppia ja iloa kuin mahdollista. ',.Tammikuun numerossa teemme täs. tä shakillemme su urimer ki ty ksisestä vierailusta yksityiskohtaisesti selkoa, tässä ainoastaan lyhyesti tulokset näytöksistä mennessä. Helsingissä kaksinpeli Keres. -Kaila 1-0, kellosimultaani +8 (Krogius, Laisaari, Kiuru, Niemelä, LovEm, A. G. Ojanen, Lönnblad, O. Katajisto), :-1 (E. Vil m) ja =3 (Lundström, V. Kivi ja Ward) ja simultaani +35, -4, =3. Kotkassa 7. _12. yhdistetty sotilasja siviilisimultaani +47, -0, =4, Viipurissa samoin +26, -4, =7 ja kaksinpeli Keres-Salo '1-0, Sortavalassa yhdistetty simultaani +37, -1, =3 ja Äänislinnassa sotilassimultaani +35, -4, =6.

2 30 SUOMEN SHAKKI I PELI- JA SOMMITELMAOSASTO _---: ~~ T oimiffaa RAGNAR KROGIUS, Helsinki, P. Hesperiankafu 13 C 33 Turnauksenjohtajan toteamuksia 16. liittoturnauksesta 16. liittoturnaukseen painoi tamperelaisten päättämä kuuden tunnin peliaika monin tavoin leimansa. Toimenpide vastasi sikäli täysin tarkoitustaan, että 45:stä pelistä vain kolme jouduttiin panemaan kuoreen, ja niistäkin ainoastaan yksi (Lundström-Suominen) vaati todella jatkopeltaikaa. Tämä pelien keskeytymättömyys ei kuitenkaan välittömästi johtunut kuuden tunnin peliajasta, ja juuri siinä on löydettävissä mitalin toinen puoli. Sääntöjen ja Suomen Shakkiliiton hallituksen edellyttämä micttimisaika on keskimäärin 18 siirtoa tunnissa, mikä on sopiva keskiarvo suurturnausten (keskimäärin 16 siirtoa tunnissa) ja kansainottelujen (keskimäärin 20 siirtoa tunnissa) pelivauhdista. Kuudessa tunnissa tämä nopeus merkitsi 54:ää siirtoa, mikä taas suorastaan pakotti kahteen aikojentarkistukseen. Laskekaamme vain, että normaalipelin pituus on n. 40 siirtoa, ja näihin pelaajat olisivat saaneet kuluttaa kolme miettimistuntiaan, jos olisi tyydytty yhteen aikojentarkistukseen. Saamme keskimääräiseksi ajaksi siirtoa kohti 4 1/ 2 minuuttia kansainvälisenkin maksimin ollessa 4 minuuttia (=15 siirtoa tunnissa). Ensimmäinen 'aikojentarkistus tuli kysymykseen ainoastaan 36:n siirron ja kahden tunnin miettimisajan Kohdalla. Sodanajan luonteen mukaisesti pelaajista 90 prosenttia saapui erilaatuisilta palveluspaikoiltaan asetakissa. Enemmistö heistä ei useaan vuoteen ollut pelannut kovempia kilpailuja, eivätkä mahdollisuudet teoreettiseen valmentautumiseen olleet olleet kehuttavat. Tunnettu ja tunnustettu shakkitaito itsekullakin kuitenkin oli jäljellä, ja se valoi jokaiseen uskoa mahdollisuuksiinsa, etenkin kun ketään varmaa voittajaehdokasta ei etukäteen ollut nimettävissä. Kun lisäksi huomioi sodanajan psykologisen taustan, on pohja pelaajien esitysten ymmmärtämiselle luotu. Usein vanhasta muistista pelattujen avausten jälkeen tultiin keskipeliin, jossa oli hyvä halu yrittää jotakin. Mutta mitä, sen aprikoiminen vei tavallisesti runsaasti aikaa, ja tuota pikaa - useinkin jo n. 20 siirron tienoilla - pelaaja kauhukseen huomasi miettimisaikansa käyneen verrattain niukaksi. Näin oli aikapula todellisuus jokseenkin joka pelissä. Ellei siinä tapahtunut niin pahoja virheitä, että peli oli luovutuskelpoinen ensimmäisen. aikojentarkistuksen jälkeen 36. siirron kohdalla, pelaaja luonnollisesti joutui tutustumaan pikapelin jälkeiseen asemaan kuin uuteen, mietti kenties puolisen tuntia ja - huomasi jälleen olevansa aikapulassa~ Yleistämisen aiheuttama väritys poisluettuna tämä oli totuus hyvin monesta 16. liittoturnauksen pelistä. SUOMEN SHAKKI 31 Harjoittelemattomuus y.m. edellämainitut seikat siis johtivat aikapuliin, nämä puolestaan liialliseen jännittämiseen, tämä jatkuvana seuraavassa pelissä jälleen aikapuliin jne. Suurin syy pelitason suhteelliseen alhaisuuteen onkin mielestäni peliajassa. Esim. liitonhallituksen ehdottama viiden tunnin aika ja 45 siirtoa tunnissa olisi varmasti ollut parempi. Keskeytyneiden pelkääjien olisi ainakin tällä kerralla pitänyt ottaa huomioon,. että 90 prosenttia pelaajista oli muut ajat vapaana! Edelläoleva on todettu siinä vakaassa uskossa, että oikea mies voitti tur_ nauksen ja että jonkin toisen peliajan soveltaminen vain kenties olisi vaikuttanut muiden sijoitukseen, mutta ennen kaikkea siksi, että tilaisuus myös pelitasoltaan hyvään turnaukseen meni hukkaan. Isäntäseura oli painattanut kaunisasuisen ohjelmalehtisen, johon sisältyi yhdeksän pelipöytäkirjaa. Näin pelaajat saivat mukaansa hauskan ja pysyvän muiston tästä ajankohtaan katsoen erikoislaatuisesta kilpailusta. Kilpailutoimikunnalle jätetyt erilliset pöytäkirjat sen sijaan olivat jo totuttuun tapaan kaikkea muuta kuin puhtaaksikirjoitettuja. Toivoisinpa tosiaan, että kaikki tässä suhteessa syntiä tehneet ja tekevät joutuisivat turnauskomiteoihin ja ottamaan selvää yhdistetyistä hieroglyfeistä ja harakanvarpaista. Puhtaasti turnausteknillisistä seikoista pisti silmään myös se, että tuskin koskaan huomautettiin vastapelaajan kellon käymäänjättämisestä, vaikka kansainväliset säännöt. suorastaan edellyttävät sen verran reiluutta. Samat säännöt muuten kieltävät sivullisia tekemästä asiasta huomautuksia pelaajille. Siitä on ilmoitettava turnauksenj ohtaj alle, joka»ryhtyy toimenpiteisiin» eli, käytännössä menee huomauttamaan kellon käymisestä väärällä ajalla. Linnoittumisessa kuningas siirtyy ennen tornia. Tämä sinänsä pien.i seikka on hyvä muistaa siltä varalta, ettei vähemmän hieno vastustaja yht'äkkiä vaadi siirron lopettamista esim. valkean pitkästi linnoittun,isen ollessa kyseessä siirron osaan TaI-dl! Shakkimiehen sydäntä ilahduttavan suuri oli se huomio, jonka 16. liittoturnaus herätti. Kiistattomia ulkonaisia todistuksia tästä olivat suhteellisen runsaslukuisen yleisömäärän karttuminen vieraspaikkakuntalalsista shakinharrastajista, STT:n ja sanomalehdistön myötämielinen suhtautuminen turnauksen uutisiin eikä vähiten puolustusvoimain radion mikj ofonin ja sot.virk. V. U. M u s t 0 sen, joka muuten oli turnauksen 1. val"amies, vierailu pelipaikalla. 16. liittoturnaus lunasti täydelleen lupauksensa, haihdutti siihen kohdistuneet epäilykset ja osoitti kouriintuntuvasti shakinharrastuksen maassamme olevan nyt 'antaumuksellisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Näin ollen Tampereen Shakkiklubi ansaitsee tässäkin yhteydessä julkisen tunnustuksen ja kiitoksen 16. liittoturnauksen järjestämistä koskevan sinänsä rohkean päätöksen tekemisestä ja toteuttamisesta. Osmo Kaila.

3 32 SUOMEN SHAKKI M. Rantanen H. Ward M. Laisaari Pelaajat ja pelityylit Shakkimestari P e r-o 1 0 f L u n d s t r ö m i n esittelimme jo n:ossa 1 ulkonaisesti. Hän suhtautuu peliin kaikella huolella, hallitsee avausteoriaa riittävästi, yrittää kernaasti keskipelissä, mutta osaa myös p;uolustautua, ja käsittelee jo nyt loppupelejä huomattavan teknillisesti. Tampereella Lundström melkein uhkui itseluottamusta, eikä hermostuneesta jännittämisestä voi hänen yhteydessään puhua. Näin terveelle shakilliselle pohjalle~~i'>n kiitollista rakentaa. - Paras saavutuksensa on tietysti shakkimestarin arvo, paras pelinsä tässä turnauksessa Rantasta vastaan (kts. peliä 8!) Puuseppä, korpr. M a t t i R a n t a n e n Tampereen Epilästä on syntynyt Nousi I luokkaan Tunnettu Työväen Shakkiliiton mestarina ja varmana, tällä kertaa varovaisuuteen saakka, asemapelaajana, jonka harjoittelemattomuus oli yhtä ilmeinen kuin lahjakkuuskin. Asemasilmä ja tekniikka kiitoksen arvoiset. - Paras pelinsä Laisaarta vastaan, paras saavutuksensa Tampereen mestaruus 1934 (vain 1/2 häviöpistettä!). Insinööri, vänr. H å k a n W a r d (synt ,\ I luokkaan 1937) kärsi pahoista aikapulista, mutta ~oiselta puolen ainoana kykeni kukistamaan uuden mestarin. Ward pelaa a i n a mielly(ttävästi, sen suuren tunnustuksen hänelle kernaasti antaa. Enemmän vain huomiota itseluottamukseen ja kestävyyteen. - Pitää parhaana pelinään - häviötä Rantasta vastaan, parhaana saavutuksenaan voittoa maksimituloksella HYS:n II luokan turnauksessa Tuomari, kapt., M a u nol a i saa r e n (synt , I luokkaan 1934) kestävyys petti. Osasyynä olivat raskaat hypermodernit avaukset. Muuten Laisaari pela~ sangen terveesti eikä suotta ollut eniten kannatettu mestariehdokas. Varmaa onkin, että hänen tiedoillaan j'a taidoillaan ei pysähdytä 1 luokkaan. - Paras pelinsä Kiurua vastaan, p,aras saavutuksensa 2. palkinto E. Candolinin jälkeen 12. liittoturnauksessa Maisteri, alik. B e r tel Suo m i n e n, on syntynyt turkulainen vuoden 1930 I luokan pelaaja. Alussa harjoituksen puute aiheutti»taka- SUOMEN SHAKKI 33 potkuja», mutta sitten tasaisen varma asemapelinsä paasi oikeuksiinsa. Lahjakas»Peppeli» on aina ollut,- mutta vailla tällai~ia kilpailuja. :- Paras pelinsä Kiurua vastaan siirtoon saakka, paras saavutuksensa Th. Gauffinin kanssa jaettu palkinto ennen R. Niemeä TSY:n syysturnauksessa Teekkari, luutn. Vei j 0 K i u r u (synt , I luokkaan 1939) osasi antaa eloa p,eleihinsä, mutta jännitti tässä ensimmäisessä liittoturnauksessaan 'aivan liikaa. Lupaukset eivät vielä tulleet lunastetuiksi, mutta shakin alalla onkin paras käydä koke~ustietä. - Paras pelinsä Lagerstamia vastaan, paras saavutuksensa 1. palkinto HYS:n kevätturnauksessa 1941 ennen R. Krogiusta ja T. Saloa. Kirjastonhoitaja, ylik. A r v 0 A h 1 s ted t (synt , 1 luokkaan 1934) on, kuten Rantanen, Epilästä ja Työväen Shakkiliiton parhaita pelaajia. Tyypillinen 'asemapelaaja, joka ei tee pahoja virheitä; ja mitä yritteliäisyyteen tulee, on muistettava, että tämä oli hänen ensimmäinen näin suuri turnauksensa. - Paras pelinsä Kiurua vastaan, paras saavutuksensa Tampereen mestaruusturnaus 1941 ja häviö Rantaselle vasta jaj;ko-ottelussa. Konttoripäällikkö Vi 1 h 0 S 0 m e r puu (synt , 1 luokkaan 1928) pelasi tavallisen työpäivän päälle ja tuntui ainakin alussa aiheettoman paljon kunnioittavan vastustajiaan. Tamperelaiset olivat varmasti odottaneet enemmän tältä ansioituneelta kasvatiltaan, mutta peli ei nyt kerta kaikkiaan luistanut. - Paras pelinsä Suomista vastaan, paras saavutuksensa Tampereen mestaruus 1935 häviöpisteinä vain kaksi remissiä. Mekaanikko, korpr. K u r t La g e r s ta m (synt , 1 luokkaan HYS:ssa 1928) osoitti vain ajoittain vanhaarutiiniaan. Harjoittelemattomuuttaan joutui tuon tuostakin. aikapulaan.»lagan» kannattaisi kehittää avaustentuntemustaan, muut vaiheet hän kyllä hallitsee. - Pitää parhaana pelinään häviötä Laisaarelle, saavutuksenacan l. palkintoa HYS:n 1 luokassa 1929 ennen Th. Gauffinia, R. Krogiusta ja I. Solinia. Tuomari, vänr. 1 1 m ari N i e m elä (synt , Lluokkaan jo koulupoikana) oli johtopaikalla vielä 4. kierroksen jälkeen, mutta sitten tuli romahdus. Syynä lienee ollut Wardin pelin häviötavan aiheuttama psykolo- B. Suominen V. Kiul"u A. Ahlstedt

4 34 SUOMEN SHAKKI V. Somerpuu K. Lagerstam I. Niemelä ginen lamaannus. Alkukierrakset kuitenkin.osoittivat, että»aatu» vieläkin.osaa sammitelmansa. Mutta avaukse~ ja lappu'peli.ovat hänelle välttämätön paha. - Paras pelinsä mielestään - keskipeli Lundströmiä vastaan, meidän mielestämme Ruutulaudan kauneuspalkinnan saanut peli Laisaarta vastaan, paras saavutuksensa mahdallisuus mestaruuteen 6. liittaturnauksessa 1932 (jäi kuitenkin kalmanneksi). Osma Kaila. 8. Slaavilainen puolustus. vastapainaksi siirrolle e4.) Lb7 10. De2 c5! 11. Tdl Db6 12. Ld2 16. liittaturnaus, 6. kierros (Bagoljubaw suasittaa jatkoa 12. M. Rantanen. P. O. Lundström. 1. d2-d4 d7-ds 2. c2-c4 c7-c6 3. Rg1-f3 Rg8-f6 4. Rb1-c3 dsxc4 S. e2-e3 Slaavilaisen pualustuksen Alapinin muunnelmassa valkean edullisin tapa voittaa sotilas takaisin alkaa siirroilla 5. a4 Lf5 6. e3! S. b7-b5 6. a2-a4 bs-m! 7. Rc3-b1 Aljechinin suosittaman b-sotilaan,etenemisen jälkeen pidetään I ratsun, perääntymistä a2:een hive nen verran parempana päämuunnelman kuuluessa 7. Ra2! e6 8. LXc4 Rbd7! (Kiirehtii siirtaa c5 Re5.) a5 13. Rc1 Le7 14. Rb Re5 tasa-asemin (Narrmann -Galdstein, 1924) Lc8-a6 8. Lfl-e2 Pelisiirto on Aljechinin uutuu~ 23. maailmanmestaruusattelupelissä Euwea vastaan v Siihen saakka.oli pelattu 8. Dc2, 8. Re5 tai 8. Rfd2, kun taas 8. Rbd2 tiedettiin huanaksi: 8. - c3! 9. bxc bxc 10. Rbl LXfl jne. mustan eduin e7-e Mainitussa.ottelupelissä tapahtui terävämmin 9. Re5 mielenkiintaisena jatkana 9. - Le7 10. O~O RXc4 c5 12. dxc Rbd7 13. c6 Rc5 14. Rbd2 Dc7 15. Dc2 Td8, jonka jälkeen Aljechin tasattavan siirj S:"U 0 M E N S H A K K 1 35 ran 16. jautuen b3 sijasta pelasi' 16.L:f3? vaikeuksiin. Peli päättyi kuitenkin remissinä 58. siirrassa c6-c Rf3-eS Rb8-d7 11. ReSXc4 csxd4 12. e3xd4 Dd8-c7 Kun valkea ei halunnut hävitä tempaa 12. DXd4 Lc5, hänen oli suastuttava eristämään d-sothaansao Nyt musta miltei pakattaa valkean heikentämään c3-pistettä, jollain '.ovat luadut ne haitat, joita musta. erittäin jahdonmukaisesti käyttää hyväkseen. 13. b2-b3 Lf8-e7 14. Lcl-gS Tämä lähetti kuuluu b2:een! VaI kean. manaaveri Lg5-h4-g3 vie. runsaasti aikaa, ja sitäp~itsi musta nyt tai seuraavassa siirrossa voi, mikäli haluaa, hankkia i~selleen L parin pelaamalla Rg4! ls. Rb1-d2 'J.'a8-c8 16. LgS-M Paremmalta vaikuttaa siirta 16. Rf3, janka takia mustan.olisi pitä~ nyt pelata Ld6 ja edellisessä siirrassa, sen jälkeenhän 16. Rf3 Re4!.olisi.ollut mustalle mieleen. Sanottakaan jo nyt, että siirtoa RXdtl seuraa LXe2! j'a valkean mainitut haitat alkavat tuntua Le7-d6! 17.' Rd2-f3 Rf6-dS Mustan ratsuväen esiinmarssi alkaa! Uhkaa Le2:n vaihtuminen ja sotilaan menetys c4:ssä. 18. Le2-d3 Rd5-f4 19. Lh4-g3 La6Xc4 20. b3xc4? Valkea ei ymmärrettävästi aavista, mitä tuleman pitää, vaan laskelmoi RXd3 21. LXd6 DXdtl 22. DXd3 ja hänellä on melkoinen peli. Oikein on tietysti 20. LXc4 hyvin tasapelimahdollisutjksin K.f4Xd3 21. Lg3Xd6 Lun.dström.oli pisteen verran johdossa 5. kierroksen jälkeen. 6. kierroksella hänen pahimmat kilpailijansa - olivat huonoissa asemissa. Tähän kiihattimeen liittyi aseman arvioiminen aivan oikein valkealle äärimmäisen vaikeaksi ja miettimisaikaa vieväksi sekä pettämätön itseluottamus. Tällainen on seuraavan, kilpailujen hienoimman asemauhrauksen monisäikeinen tausta. 21. Dc7Xc4!! 22, Ld6Xf8 Kg8Xf8 23. a4-a5! Tuettu vapaasotilas (23. ~ a5) olisi liian hyvä valtti. Nyt mustan on suostuttava R-vaihtoon ja valkean d-sotilaan vahvistumiseen, mutta uhrauksen hienous piileekin juuri siinä, että valkean asema jää yhä vaikeaksi. Sinänsähän kvaliteetin lasketaan vastaavan pikemmin kahta kuin yhtä sotilasta. 23. Rd7-f6 24. Rf3-e5 25. d4xe5 26. Dd1-e1 Asema Rd3Xe5 Rf6-d5 on huippumielenkiintoi. nen. Katsokaamme vain Yllättävää

5 36 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 37»Damenfangia» 26. Tel Re3 27. Dd6t Ke8! 28. Khl Td8! Tai pankaamme torni suoraan»suuhun» pelaamalla 26. Tbl!? Jos musta vastaa Re3?, on tuloksena tasapeli: 27. Dd6t K- 28. TXb4 Re2t 29. Khl Rg3t 30. hxg DXflt 31. Kh2 jne., jos taas Te5?, hän joutuu T vaihtoon: 27. Tel! Mustan pyrkimyksiä vastaa parhaiten jatko (26. Tbl!?) Db5! 27. TaI b3! jne. Valkean pelimanööveri on tietysti tähdätty b-sotilasta vastaan. 26. Rd5.-e3 '27. Dcl-b2 Tc8-e5! 28. Tfl-el Tc5-d5 Valkea voisi' nyt pelata 29. Khl ikävien R..:shakkien välttämiseksi tai 'sitten 29. Dc2 houkutuksena b3? 30. Db2! vastapelimahdollisuuksin. Kun' pelkkä toimetto~ muus sallisi mustan saattaa K:nsa turvaan (edullisimmin ehkä siirroilla g6 ja Kg7) sekä toteuttaa manööverin Td3, Dd4 ja Td2 K-hyökkäyksin tai sitten vallata sotilaan a5:stä tai e5:stä, valkean täytynee pyrkiä vastatoimenpiteenä mahdollisimman edulliseen kvaliteetin takaisinuhraamiseen. Ilman seuraavaa virhettäkin voi väittää, että peli käy t ä n n Ö s s ä on mustan varma voitto. Sääli vain, että peli loppuu seuraavasti: 29. Tel-e3? 30. Db2-bl 31. f2xe3 32. Dbl-el 33. Kgl-hl 34. TaiXci 35. Tcl-bl 36. h2-h3 Re3-dl RdlXe3 De4-e3 Td5-d2 De3Xclt M-b3 b3-b2 Kf8-e7 37. valkea antantui. HuomautuksetO. Kailan voittajan viitteiden mukaan. 9. Aljechinin puolustus. 16. liittoturnaus, 3. kierros A. Ahlstedt. K. E. Lagerstam. 1. e4 Rf6 2. e5 Rd5 3. d4 d6 4. f4 - (Siirroilla 4. Rf3 ja 4. c4 alkavat muunnelmat ovat lupaavampia. Pelisiirto ei tuota mustalle avausvaikeuksia.) 4. - dxe 5. fxe Lf5! 6. Rf3 - (Tässä 6. c4 johtaisi valkealle hankalaan asemaan, esim. 6. c4 Rb4 7. Ra3 c5 8. dxc DXdlt 9. KXdl R8c6 jne. Valkean on siis tyydyttävä hiljaisempaan pelitapaan.) 6. il6 7. c3 Le7 (Tässä musta olisi saanut painostuksen jäykkää keskustaa vastaan käyntiin pelaamalla 7. - c5!) 8. Db3! Lc4 - (9. DXb7 ~olisi myös käynyt, vaikkei se näytä houkuttelevalta.) 9. - Rb6 10. Le3 Rc6 (Musta tavoittelee nopean kehityksen 'avulla ratkaisevaa etua, mutta niin kauan kun vaikealla on keskustansa koskemattomana, bänellä on hyvät puolustusmahdollisuudet.) 11. Lb5 Ra5 i2. Ddl Dd5 13. Ld3? - (Virhe, jota hyväkseen käyttämällä musta vielä olisi saanut aikaan painostuksen valkean keskustaa vastaan" Oikein olisi ollut 13. Le2.) Rac4 14. Lel LXd3 (Vähemmän vaarallinen olisi ollut f6 15. b3 Ra5 16. c4 Dd ja valkea selviytyy vaikeuksistaan.) 15. DXd3 f6? (Piste d4 on valkean arka kohta, ja sen vuoksi olisi c5! ollut oikein. Musta olisi saanut lupaavan painostuksen keskustassa, esim c5! 16. b3 Ra5 17. c4 Dd7 ynnä Rc6 jne. Peli-, jatkossa tosin f-linja avautuu, mutta e6-sotilas jää arveluttavan helkoksi.) 16. exf TXf Taf!'t (Siirto e5 torjutaan pelaamal- la 18. b3 e4 19. bxc RXc4 20. De2! upseerin voitoin. Peli siirto uhkaa Re5!) 18. De2 Dh5 19. Rbd2 - (Jos 19. Lg5?, niin joko DXgfi! tai TXf3!) Ld6 (Aloitteensa avulla musta on saanut suunnatuksi voimansa valkean kuningasta vastaan, mutta oikea strategia oli sittenkin toiminta keskustassa. Kun musta ei tähän ryhtynyt, on ymmärrettävää, että vaikealla on edellytykset torjua nyt 'alkava kuningashyökkäys. Valkea ei voi pelata 20. RXc4, koska seuraa LXh2'j' 21. Kf2 - tai 21. Khl Lg3t 22. Kgl RXc4 23. DXc4 TXf3! - RXc4 22. DXc4 TXf3t voittaen.) 20. h3 RXd2 21. LXd2 Rd5 22. De4? - (Yksinkertainen ja pakottava jatkoolisi ollut 22. c4 Rf4 23. LXf4 LXf4 ja vaikealla on varma jå hyvä asema. Pelisiirto antaa mustalle uusia hyökkäysmahdollisuuksia.) Lf4! 23. e4 LXd2 24. RXd2 Rf4 25. Kh2 - (Uhkasi Dg5 sekä RXh3t. VaIkealla ei enää ole riittävää puolustusta.) RXh3! 26. gxh Tf2t, 27. TXf2 TXf2t28. Kg3 TX d2? (Musta laiminlyö kauniin voittojatkon Te2! 29. Df4! Dg6t 30. Kh4 h6! sekä Dg2! ja valkea on voimaton uhkausta g5i' vastaan.) 29. D X e6t Df7 30. Dc8t Df8 31. De6t Df7 (Ajan voittamiseksi!) 32. De8t Df8 33. De6t Kh8 (33. - Df7 olisi johtanut samaan asemaan kolmannen kerran ja siis tasapeliin. Mustan voitonpeluuyritys johtuu ilmeisesti valkean kekseliään vastauksen huomaamattomuudesta.) 34. Tf1! Dd8 35. Tel Dg5t (Helpommin johtaa tasapeliin h6!, esim. 36. De8t DXe8 37. TXe8t Kh7 38. Te7 Td3t! jne. tai 36. Dg6 Dd6t! jne.) 36. Dg4 - Tässä otamme puheenvuoron shakkimestari, luutn. K. Ojaselta, jonka huomautuksia edelläolevat ovat, ja julistamme syntyneen mielenkiintoisen aseman johdosta pienen joulukilpailun. Analyysikilpailu. H äviääkö siirtovuorossa oleva musta vai ei? Ylläolevasta asemasta peli jatkui: Td3t 37. Kh2 Td2t 38. Khll Dd8 39. Df4! (Eikä 39. Dg5? TXd41) Td3 40. Df7 musta antautui. Kysymys on nyt siitä, 0 n k 0 m u s t a n p e Ii p ei a s t e t t a v i s s a vai ei? Parhaimmat, mikä ei suinkaan tarkoita samåa kuin pisimmät, analyysit palkitaan satasella. Vastaukset peliosaston toimittajalle, osoite otsikossa, ensi tammikuun loppuun mennessä. 10. Keski-intialainen puolustus. B-turnaus, 7. kierros K. Niemi. V. Helin. 1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Re3 LM 4. a3 - (Saksalaisen mestarin Fr. Sämischin pelikäytäntöön tuoma siirto. Tavallisimmat siirrot ovat 4. Dc2 ja 4. Db3.) 4. - LXc3t 5. bxc Re4 (Päämuunnelma on: 5. - c5! 6. Dc2 Rc6 7. Rf3 d5 8. e3 0-0

6 38 SUOMEN SHAKKI.. SUOMEN SHAKKl cxd exd 10. dxc Da5 11. Ld3 Lg4! ja asemat ovat tasoissa.) 6. De2 - (Huomion ansaitsee mielestämme siirto 6. Rh3, johon musta vastaa 6. - c5! tai 6. - f5.) 6. - f5 7. Rf3(?) - (Valkean on parempi pelata 7. g3 tai 7. e3 ja valita K-ratsun kehitysruutu tilanteen mukaan.) S. e3 e6(?) (Heikentää arveluttavasti mustia ruutuja ja mustan kuningatar lähetin toimintamahdollisuuksia. Valkean laimin~yötyä Re4:n karkoittamisen musta olisi pelaamalla 8. - b6 ja 9. - Lb7 saanut erinomaisen pelin. Kenties musta suotta pelkäsi siirtoa 9. d5, mutta kokemus on osoittanut, että k.o. avauksessa d4- samoin kuln c4- sotilas on mahdollisuuksien mukaan pysytettävä paikoillaan.)' 9; Ld3 d Rd7 H. a4 - (Edullisesti korvattavissa valkean seuraavassa siirrossa aloittamalla manööverilla.) b6 12. cxd cxd! 13. c4 La6 14. cxd Tc8 15. De2 Rc3 16. Dd2 LXd3 17. DXd3 RXd5 (Pelit ovat suunnilleen tasoissa, eikä valkealla siirtojen 18. La3 Te8 19. Tac] jälkeen olisi ollut mitään pelättävää.) 18. Ld2 R7f6 19. Tiel De7 20. Re5 Re4 21. Lel - (Arvelikohan valkea mustan olevan aikeissa vaihtaa vahva ratsunsa huonoon lähet Uin?) Te7 22~ f3 Rd6 23. e4 - (Uskallettua!) fxe 24. fxc Rf4 25. De3? - (Ratkaisevaa laatua oleva virhe. On suorastaan ihmeellistä, että kaiken' tap'ahtuneen jälkeen valkean asema viel1i oli täysin puolustuskelpoinen. Sen pelastaa tosin vain probleemisiirto 25. Df3!!. jatkona TXcl 26. TXc1 Dg!3 27. Ld2! ja peli on hiuskarvan va Eino Tanner 50-vuotias rassa, esim. 1) Rh3t 28. DXh3 DXd2 29. Rd3! Dc2 30.d5! tai 2) RXe4 28. LXf4! DXf4 29. DXf4 TXf4 30. Tc8t Tf8 31. Tc7 ja valkean aloite korvaa sotilaan. Pelisiirron jälkeen valkean asema luhistuu ällistyttävän nopeastl) 25. -' Dg5! 26. Dd2 - (Välittömän matin lisäl>:si uhkasi voimakas ratsushakki. Mitään pelastusta ei vaikealla enää ole.) Rh3t 27. Khl.Tf1:j:. Ennen edellistä maailmansotaa oli maamme shakkielämä verrattain vaatimatonta, mutta heti. sodan.päätyttyä alkoi maassamme tälläkin alalla vilkas aika. Tosin ei pelitaso eivätkä muutkaan shakkisaavutukset olleet siihen aikaan vielä kehittyneempien maiden tasolla, mutta silloin kuitenkin luotiin pohja myöhemmälle kehitykselle shakkielämässämme. Eräs näitä luojia on johtaja Eino Tanner, joka syntyi 22, Helsingissä, tup ylioppilaaksi v Suomalaisesta Normaalilyseosta, toimi sen jälkeen pankkialaila harjoittaen samalla lainopillisia opintoja, oli jonkin aikaa Suomen lähetystön sihteerinä Tallinnassa, palasi pian pankkialalle ja on nykyään Oy. Mercantile Ab:n palveluksessa. Eino Tanner aloitti julkisen shakinpeluunsa Akateemisessa Shakkiklubissa v V hän liittyi Helsingin Shakkiklubiin, joka siihen aikaan oli pääkaupungin shakkielämän keskus. Jo varhain hän herätti ansaittua huomiota varsinkin loistavan, joskin hasardimaisen, pelityylinsä johdosta. Klubin I luokkaan Tanner kohosi lopullisesti syksyllä Hä- nen varsinainen työalansa ei antanut hänelle til<tisuutta varsin usein ottaa osaa klubi- eikä muihinkaan turnauksiin, mutta erilaisissa kaupunkiotteluissa m.m. Turussa ja Tallinnassa hän hyvin menestyksin edusti klubiaan. Simultaani- ja pikapelinpelaajana Tanner jo varhain saavutti menestystä nopealla ja loistavalla pelityylillään m.m. antaen v simultaaninäytännön huomiota herätt.äneenä»mustana mlamiona» ja voittaen v n.s. Karjalaisen pikapelipokaalin. Myöskin sokkopelaajana hän on saavuttanut hyviä tuloksia. Tannerin viimeisin turnausmenestys on jaettu 3. palkinto' Loviisan kylpyläturnauksessa v.1934 Th. Gauffinin ja R. Krogiuksen jälkeen. Huomattava on Tannerin osuus Suomen Shakkiliiton, Helsingin Shakkiklubin j~ Suomalaise~ Shakkikerhon, jonka perustajajäsen hän on, hallituksissa. Niinpä hän Suomen Shakkiliiton, puheenjohtajana vv ollessaan teki mahdolliseksi ensimmäisen mestarimme A. Tsehepurnoffin osanoton Pariisin shakkiolympialaisiin v ja my'ötävaikutti»tschippanill» osallistumiseen Budapestin turnaukseen v ' Lehtemme yhtyy niihin onnitteluihin, joita johtaja Tannerille merkkipäivän johdosta omistetaan. J. Te r h o. 11. Kuningafargambiitti. Suomalainen Shakkikerho, huhtikuu Eino Tanner. N. N. 1. d2-d4 d7-d5 2. e2-e4 Rg8-f6 Siirto, jota varsinkin Marshall on usein yrittänyt. Parempia ovat kuitenkin tavalliset jatkot 2. - e6 tai 2. - e6. 3. e4xd5 Rf6Xd5 4. e2-e4 Bogoljubow pitää tekstisiirtoa huonona, koska musta nyt helposti voi tasoittaa pelit, esim. 4. e4 R.f6 5. Ld3 (Jos 5. Rc3, niin samoin 5. - e5!) 5. - e5 6. dxe5 Rg4 7. Rf3. Rc6 8. Lg5 Le7 9. LXe7 DXe7 10. Re3 R.cXe5 11. RXe5 RXe5 (Pelissä Aljechin-Marshall, New-York 1924, tapahtui tässä huonompi siirto DXe5.) 12. Le2 c6 (Grunfeld Becker, Breslau ) ja pelit ovat jokseenkin tasan. Parhaaksi jatkoksi valkealle Bogoljubow suosittaa siirtoja 4. Rf3 Lf5 5. Rbd2! ja pitää mustan peliä huonona Rd5-b6 Tavallisempi ja parempi on 4. - Rf6. 5. Rbl-c3 Jos musta olisi edellisessä siirrossa pelannut 4. - Rf6, se voisi nyt edullisesti pelata 5. - e RbS':""e6 6. Rgl-f3 LcS-g4? Musta ei aavista mitään vaaraa, sillä silloin se olisi pelannut tässä siirron 6. - e6. 7, d4-d5! Re6-e5??

7 40 SUOMEN SHAKKI 8. Rf3Xe5!! 9. Lfl-b5t 10. d5xe6 Jos Karl Berndtsson t Lg4Xdl e7-e6. Dd8-c7 La4, niin 11. RX'a e6xb7i' Ke8-d8? 12. Re5Xf7=!: Tanner on pelannut pelin oikein loistotyyliin. Huomautukset J. Terhon. Suomen vanhemman shakkimiespolven hyvin tuntema ruotsalainen shakkimestari ja -toimittaja Karl (Kalle) B e r n d t s s 0 n kuoli Berndtsson syntyi ja oli siis kuollessaan 51 vuoden ikäinen. Hänen ensimmäinen huomattavampi saavutuksensa pelishakin alalla oli pohjoismaisen mestarinarvon voittaminen Kööpenhaminassa Pohjoismaiden Shakkiliiton turnauksessa Oslossa 1928 hän vei voiton m.m. ennen nousevia tähtiä Stoltzia ja Ståhlbergia ja Tukholmassa 1930 hankki Ruotsin voittoisalle joukkueelle 2. pöydällä 2 pistettä 3:sta mahdollisesta. Ruotsin S9-akkiliiton kongressiturnauksissa Berndtsson vuodesta 1918 lähtien valtasi' useampia kertoja 1. sijan. Maataan hän menestyksellisesti edusti myöskin ns. shakkiolympialaisissa (joukkuekilpailuissa) Hampurissa 1930, Prahassa 1931 ja Folkestonessa Hänen paras saavutuksensa oli kuitenkin 3. palkinto Kecskemetin (Unkari) suuren kansainvälisen kilpailun II voittajaryhmässä 1927, jolloin hän sivuutti m.m. suurmestarit Grunfeldin ja Collen. Vielä mainittakoon, että 1933 hän hävisi vain 3-2 ottelussa suurmestari Spielmannia vastaan ja että hänen»jäähyväisesiintymisensä» tapahtui 1935 kotikaupungissaan Gööt.eporissa»työläiskisojen» yhteydessä järjestetyssä shakkiturnauksessa, jossa tuloksensa oli jaettu 3. palkinto. Berndtsson on vieraillut Suomessakin. Joulukuussa 1926 hän jakoi 4. palkinnon Helsingin Shakkiklubin kansainvälisessä 40-vuotisjuhlaturnauksessa, johon oli kutsuttu Berndtsson Ruotsista, Turn Virosta ja Apscheneek Latviasta ja jonka viimeksimainittu voitti. Turun Shakkiklubin heti tämän jälkeen järjestämässä turnauksessa Berndtsson sen sija.an oli ensimmäinen Apscheneekin saadessa tyytyä jakamaan 3. palkinnon. Berndtssonin peli tapa oli sommitelmarikasta, eikä häntä suotta pidetä Ruotsin vahvimpana pelaajana 1920-luvulla. Mutta hänen pelisaavutuksiaan painavampi oli kenties hänen journalistinen panoksensa pohjoismaiden shakkielämässä. Marraskuussa 1923 hän yhdessä shakkimestari Allan Nilssonin kanssa perusti "Schackvärldenin», joka alusta alkaen on kiinnittänyt paljon huomiota naapurimaiden, etenkin Suomen, shakkielämään. Lehden 20-vuotisjuhlanumero oli par'aikaa tekeillä, mutta siitä ei tullut mitään, kun lehden omistajan ja päätoimittajan saavutti kuolema. Tämä menetys älköön kuitenkaan estäkö hänen elämäntyötään jatkumasta. 12. Aljechinin puolustus. Kecskemet 1927, voittajaryhmä II:n 6. kierros. K. Berndtsson. E. Colle. 1. e4 Rf6 2. e5 Rd5 3. d4 d6 4. exd6 - (Aljechinin puolustuksen henkeen sopivat pllremmin j'atkot 4. Rf3 tai 4. c4) DXd6 5. Rf3 Lg4 6. Le2 Re e6 8. Re3! Rf4 (Parempi olisi' ollut 8. - RXc3, 8. - Le7 tai 8: Tämänlaatuisessa asemapelissä on ehdottomasti parhaan siirron osoittaminen miltei mahdotonta.) 9. Rb5 RXe2t 10. DXe2 Dd7 11. d5 LXf3 12. DXf3 Re5? (Oikein. oli 12. exd5 ja vastauksen 13. DXd5! jälkeen O-O-O! eikä suinkaan DXd5 14. RXc7t ja 15. RXd5 SUOMEN SHAKKl 41 valkean varmoin eduin.) 13. De2 Ld6 14. f4 Rg6 15. f5 Le5t 16. Khl a6 17. fxg6 hxg6 (Mustan peli on joka tapauksessa menetetty.) 18. Re Lf4(?) - (Varmastikin tuloksettoman T-uhrauksen TXh2t pelossa. Parempi olisi ollut 19. dxe6.) exd5 20. Tadl Tde8 21. bf3 e6 22. R!t4 La b4 De7 24. Re5! - (Heikentää lopullisesti mustan K-aseman.) LXe5 25. bxe5 DXe5 26; Lg3! Te7 27. Df4 - (Valkean manööverilla, jolla D siirtyi L:n tukemaksi sen eteen, on probleemikielessä nimenä Turton-kahdennus.) Da7 28. c4 dxe4 29. Dg4t! ja musta antautui, sillä siirtoa f5 seuraa 30. TXf5! Huomautukset O. Kailan Schackvärldenin mukaan. J. lokvenc Saksan m esfariksi Suur-Saksan Shakkiliiton järjestämät Saksan mestaruusturnaukset pidettiin.wienissä Tulokset: me s t ari J. Lokvenc, Wien, , 2) P. Schmidt (ent. virolainen) , 3) Zollner 10 1 / 2, 4) H. Muller 9 1 /2, 5) Rellstab (mestaruuden puolustaja) , 6) Gilg 8, 7) Kieninger 8, 8) Dörner 7 1 / 2, 9) Mecking 7, 10) Rö~storff 6 1 / 2, 11) Engert 6, 12) Heinrich , 13) Loose 5 1 / 2, 14) Elm 5, 15) Multhaup 5, 16) Patalas 3 1 / 2 pisto. Uuden mestarin pelinäyte on 3. kierrokselta ent. Saksan mestaria vastaan. 13. Keski-intialainen puolustus. G. Kieninger. J. Lokvenc. 1. d4 Rf6 2. e4 e6 3. Re3 LM 4. f3 - (Epätavullisuudet alkavat.) 4. - d5 5. Da4t Re6 6. a3 Le7 7. e f4 Ld7 9. De2 Ra5 10. e5 b6 11. La6! b X e5 12. d X e5 Re6 13. Rf3 Le8 14. Lb5 Rb8 15. b4 (15. c6!) e6 16. Ld3 De a5 18. Tbl La6 19. Ld2 LXd3 20. DXd3 Rbd7 21. e4 axb4 22. axm dxe4 23. RXe4 RXe4 24. D X e4 Rf6 25. De5 Rd5 26. D X e7 RXe7 27. Re5 Ta6 28. Tfel Td8 29. Te2 Lf6 30. Re4 Rb5 (Pisteet d4 ja d5 ovat valkean, c6 mustan arkoja kohtia. Asema on mustalle edullisempi, muttei suinkaan voitto.) 31. Le3 Td3 32. Kf2? (32. Td2!) Re3 33. Tel Rd5 34. Ld2 Tb3 35. f5 Ld4t 36. Kfl RXb4 37. LXM TXM 38. fxe6 fxe6 39. TXe6 LXe5 40. Re5 Tf4t! 41. Rf3 Tf5 42. Ke2 h6 43. Re5 Tf2t 44. Kd3 Ta3t 45. Te3 TXe3"t 46. KXe3 TXg2 47. TXe6 Le7 48. Te8t Kh7 49. Rf3 Tf2 50. Rd2 TXh2 51. Kd3 Kg6 52. Rf3 Ta2 53. Te6t Lf6 54. Ke4 Ta4t 55. Ke3 h5 56. antautui.

8 42 SUOMENSHAKKl I SOMMITELMIA I 16. liiltoturnauksesta ' V. Kiuru, I. Niemelä (siirrossa) ~ S!!.m.:!p:!!..u 2. kierros kierros kierros SUO M E' N 'S H A K K l K I R J E P E L 10 SAS T Toimiffaa luu/n. FRITZ R. SOININEN, 30. Kpk./8656 -~! KUTSU 'Suomen Shakin järjestämään Suomen Shakkiliiton kirjepeliturnaukseen B. Suominen (siirrossa) 4 Mielenkiintoisen alkupelin (1. d4 Rf6 2. e4 g6 3. Re3 d5 4. Rf3 Lg7 5. e Db3 e6 7. Ld2 b6 8. Re5 Lb7 9. Tel qxe 10. LXe4 De8 II. 0-0 Rbd7 12. f4 Td8 13. a4 e6 14. a5 e5 15. Rb5 RXe5 16. fxe Re4 17. Lel De7 18. Ld3 Dg5 19. LXe4 LXe4 20. Lg3 h5-21. Tf2'eXd 22. Lf4 De7 23. exd bxa. 24. Te7 Td7) jälkeen vaikealla., on voittoasema: 25. Lf4-g5! f7-f6 (Tai De8 26. Rd6 TXdlJ 27. exd LXd4 28. Le3 tai 28. d7 valkean voitoin.) 26. e5xf6 Lg7Xf6 27. Lg5Xf6? (27. TXd7 olisi voittanut upseerin! Nyt musta pela::;tu).1 sievällä vastasommitelmalla.) Td7Xe7! 28. Rb5Xe7 (Ei 28. LXe7?? TeIt 29. Tfl TXf1*!) "Tf8Xf6 29. Tf2Xf6 De7Xf6 30. Db3Xe6i Df6 X e6 31. Re7 X e6 ja valkean peli on vieläkin vähän edullisempi. Aikapulassa hän kuitenkin laiminlöi mahdollisuutensa ja uudessa aikapulassa ylitti miettimisaikansa 52, siirrossa asemassa Ke3 Re5 sg3 h2 - Ka4 Lf5 sa6 h5 (valkea siirrossa).!5: E...:, L'!!le10..fa!!!: (siirr.) 5 Musta näyttää menettävän soti-, laan (1: - Te6 2. TXb5!), mutta hänellä on aloite. Peli jatkui: 1. b5-ml 2. c3xb4 Tc7-c2 3. M-b5! (3. Tla2? Re6 4. T5a4? Rd4! ja musta voittaa; 3. T5a2? Tb8 helpoin tasoituksin.) Tc2Xb2 4. Rb3-d4 Ta8-b8! 5. Ta5Xa6 (5. bxa? Tbl'r ja matti.) Tb2-d2 6. Rd4-e6! (6. T6a4 Td8 7. Rf3 Tb2 voittaen sotilaan.takaisin.) Tb8Xb5? (Paha virhe viime tingassa. Tasapelin takaa,6. RXe6!) 7. Ta6-a7 Td2-e2 8. Re6-d4 ja valkea voitti. '6 Valkea keksi hienon sommitelman 1. Rd4-f5! Ld7Xf5 (Jos 1. - Te4, riittää sekä 2. Td4! että 2. Db2!) 2. Lb5Xe8 Re5-d3 (Ei 2. - TXe8 3. TXe5!), mutta jatkoi virheellisesti 3. Td1Xd3?, mikä johti vain tasapeliin. Sen sijaan 3. LeS-e6! Db7-e7 (Rd3 on»kiinnitetty»!) 4. DM-d4! olisi voittanut kokonaisen upseerin (5. TXd3 ei ole estettäyissä). I Suomen Shakki järjestää Suomen Shakkiliiton kirjepeliturnauksen seuraavien määräysten mukaisesti. 1. Turnaus pelataan Suomen Shakkiliiton kirjepeliturnausmääräysten mukaisesti kolmessa luokassa, jotka' voidaan jakaa 6-8 pelaajan ryhmiin. Jokainen pelaa jokaista ryhmäänsä kuuluvaa vastaan kaksi peliä, toisen valkeilla, toisen mustilla.. 2. Osanotto-oikeus 1 luokan turnaukseen on suomalaisilla shakkirr..estareilla sekä pelaajilla, jotka ovat osallistuneet kansainvälisten kirjepeliturnausten vastaavaan luokkaan tai ovat saavuttaneet 1. palkinnon kotimaisten kirjepeliturnausten 1 luokassa. Osanotto-oikeus II luokan turnaukseen on ensimmäisen luokan liittoturnaukseen oikeutetuilla pelaajilla. Osanotto-oikeus III luokan turnaukseen on kaikilla muilla pelaajilla. 3. Ilmoittautumiset, jotka pätevät vasta osanottomaksun tultua suoritetuksi, on lähetettävä turnausjohtajana toimivalle luutn. Fritz R. Soi n i s eli e, 30. Kpk./8656, mennessä. Osanottomaksut ovat 1 luokassa 100: -, II luokassa 75: - ja III luokassa 50:-. 4. Kunkin ryhmän palkinnot ovat vähintään: 1 luokassa 400: -, 300:. - ja 200: -, II luokassa 300: -, 200: - ja 100: -' sekä III luokassa 200: -, 125: - ja 75:-. 5. Miettimisaika on 1 ja II luokassa 40, II! luokassa 30 päivää kymmentä (10) siirtoa kohti. P 0 s t i s s aku l u n u t t a a i k a a ei 0 t eta 1 u kuu n, mutta kylläkin siirtojen saapumis- ja lähettämispäivät. 6. Siirrot tehdään postitse kirjeellä tai kortilla, johon merkitään vastustajan viimeksi tekemä siirto ja oma siirto täydellisenä sekä miettimisaikojen laskemisen helpottamiseksi näiden siirtojen lähettämispäivämäärät ja vastustajan k.o. siirron saapumispäivämäärä.. Yhden siirron tai useamman siirron sarjan ehdottaminen etukäteen on sallittua. Vastustaja voi mielensä mukaan hyväksyä ehdotuksen kokonaan tai osittain taikka hyljätä sen. Kaikki siirrot on säännöllisesti numeroitava. 7. Postitettu siirto on peruuttamaton. Vain. mahdoton siirto on viipymättä korvattava mahdollisella. Aiheutuva ajanhukka lasketaan mahdcttoman siirron tehneen vahingoksi. Vastustajan siirtoja koskevat mahdolliset huomautukset on tehtävä viipymättä ja ennen vastasiirron tekoa.

9 44 SUOMEN SHAKKI UUTISOSASTO T o;m;ffaa ALTTI SALOlLA, Jyväskylä, Luonnefjärv; Turun Työväen Shakkikerho Turun Työväen Shakkikerhon, joka viime marraskuussa täytti yhdeksän vuotta, nykyisen hallinnon muodostavat: F. Se len i u s kapteenin~, O. A Iho adjutanttina ja jäseninä N. R u u sun e n, L. Suo m i n e n B. Vuorio, O.Keula ja V. AItola. Kerho' pelaa tätä n.ykyä pää~ asiallisesti sunnuntaisin kahvila Elegantissa, Linnankatu 19. Kerhon Turussa olevat jäsenet pyytävät Suomen Shakkia välittämään terveisensä jäsentovereille sinne jonnekin sekä kaikille shakkimiehille. Sortavalan Shakkikerho toimii jälleen Palautetun alueen järjestetyn shakkitoiminnan ilahduttavia merkkejä on Sortavalan Shakkikerhon kokouksessaan tekemä yksimielinen päätös entisen Sortavalan Shakkikerhon keskeytyneen toiminnan jatkamisesta. Kerhon asioita hoitaa väliaikainen toimikunta, johon kuuluvat taloudenhoitaja L. 0 jan en puheenjohtajana, johtaja L. O. Saa r i n e n sihteerinä, kuljettaja L. Mä k i rahastonhoitajana, kapteeni B. La g e r- 8. Ellei vastasiirto saavu 14 vuorokauden kuluessa, pelaajan on toistettava oma siirtonsa. Ellei tämäkään. johda tulokseen, asiasta on ilmoitettava turnausj ohtaj alle. 9. P 0 s t i l e i m a t 0 v a t r 'a t kai s e via m i e t tim i sai k 0 j a t a r k i s t e tt a e s s a. Vain ylivoimainen este vapauttaa miettimisaikansa ylittäneen pelaajan häviöstä. Säännönmukainen peliloma on 30 vuorokautta vuodessa. 10. Turnauksen alkamisesta puolentoista vuqden kuluttua kesken olevat pelit tuomitsee turnaustoimikunta, johon turnausj~htajan lisäksi kuuluvat shakkimestarit O. Kai l a ja R. K r 0 g i u s. Päättyneistä peleistä on voittajan (tasapelissä valkean) viipymättä lähetettävä puhtaaksikirjoitettu pöytäkirja turnausj ohtaj alle. 11. 'Erimielisyydet ratkaisee ensi kädessä turnausjohtaja, toisessa turnaustoimikunta. Lopullinen päätösvalta on Suomen Shakkiliiton hallituksella. Erimielisyyksien ratkaisuaikaa ei lasketa miettimisajaksi. 12. Muutoin noudatetaan Suomen Shakkiliiton sääntöjä ja tunnettuja shakkitapoja. Vetoamme maamme kaikkiin shakinharrastajiin mestareista vasta-alkajiin saakka ylläcilevalla kutsulla. Kaukoshakki on sekä kehittävä että erinomaisen mielenkiintoinen shakin muoto. Ilmoittautu~isien yhteydessä saanemme selvityksen kunkin pelivahvuudesta. \'/, o \i SUOMEN SHAKKl 45 c r a n t z turnaustenjohtajana apulaisinaan tuomari H. Salo hei m 0 ja pastori M. K 'a san k o. Kerho kokoutuu kahdesti viikossa. Syysturnaus, jonka perusteella pelaajien luokittelu tapahtuu, alkoi lokakuun lopulla. Joka kuukauden ensimmäisenä peli-iltana pelattavan kuukausipikapeliturnauksen voitti marraskuussa sot.virk. V. Voi m a, joka joulukuussa sai jakaa voiton A. H ä g g bio m i n kanssa. Shakkik~rho perustettu Viipuriin Viipuri, joka ennen sotiamme oli eräs sh,akinharrastuksemme huomattavimpia keskuspaikkoja, on saanut uuden shakkikerhon,»shakkimiehet». Uusi kerho on syntynyt mahdollisimman laajalle pohjalle, sillä perustavassa kokouksessa oli läsnä pelaajia kaikista entisistä viipurilaisista siviilikerhoista. Shakkimiesten toiminta on jo alkanut. Peli-illat ovat tiistaisin ja perjantaisin. Kerhon johtokunnan muodostavat: V ä i n ö P u 1- linen (puheenjohtaja), B. Breider, E. J. Depner, P. Järvinen ja Y. Mustala. 3445:n shakkimestaruus pelattiin 3445:n mestaruusturnaus seuraavin tuloksin: 1) stm. H. T a kai a 9 (maksimi!), 2) sot.mest. A. K u ron e n 8, 3) luutn. K. P a avo 1 a 7, 4-5) alik. A. Helander ja A. Närkki 5, 6) kapt. K. Vetre 4, 7-8) alik. E. Silander ja stm. O. Siren 3 sekä 9-10) korpr. V. Harden ja stm. V. Ruohonen 0 pisteellä. - Lupaava turkulaispelaaja stm.. Takala uusi vakuuttavasti viimekeväisen mestaruutensa. Viipurilaisten vanha turnaustuttava sot.mest. Kuronen ja Eteläsuomalaisen Osakunnan tunnettu B pelaaja luutn. Paavola vaikuttivat vähänharjoitelleilta.»hiljaisten miesten kerho» toimii tällä suunnalla varsin vireästi, mikä ilolla pannaan merkille. Sh'akkikerho perustettu Karhumäkeen Karhumäen shakinharrastajat ovat äskettäin perustaneet oman kerhon, johon tähän mennessä on liittynyt 40 jäsentä. Puheenjohtajana toimii sot.virk. B. P en n a n e n, varapuheenjohtajana ja kerhomestarina H Le h t i n e n ja sihteerinä alik. T. Yli talo. Kerhon nimenä on Karhumäen Shakkikerho. Kerho kokoutuu kolme kertaa viikossa. Turnaukset ovat parhaillaan menossa. Toiminnan vakiinnuttua on tarkoitus haastaa äänislinnalaiset shakinpelaajat kilpasille. Keres ylivoimainen Madridissa Madridin 15-osanottajaisessa turnauksessa olivat parhaat: 1) Keres 13, 2) :Fuentes 11112, 3) Brinckmann, Saksa, 9 1 /2, 4-5) Alonzo ja Medina , 6-7) Ingelmo ja Perez 8 pistettä. Sämisch - kolmas ulkomaalainen - ei sijoittunut.

10 46 SUOMEN SHAKKl Kotimaista shakkikirjallisuulta Kesän alussa ilmestyi Yhteiskirjap'ainosta 0 s m 0 K a il a n laatima ja P r 0 p a g a n d a - As e vei j et r. y: n kustantama»jokamiehen SHAKKIOPAS», 118:aan sivuun tiivistetty johdatus shakkipelin mysterioihin. Tämä todella jokamiehelle tarkoitettu ja myös suositeltava oppikirja sisältää erittäin helppotajuisessa muodossa esitettyinä oppivalle var-" teenotettavimpien elementtien lisäksi varsin tervetulleina suomenkielisinä uutuuksina Maa i l m an S h a k k i Ii i t 0 n peli- ja kilr:>ai1>iså~nnöt muutamaa vähemmän merkityksellistä kohta:a lukuunottamatta,»ohjeita kilpailujen järjestämiseksi» kierros- ja turnaustaulukkoineen, vätisääntöine en jam 0 n r a d i n järjestelmän selostuksineen, pikkupalan»miten shakkia ei pidä pelata» kahdeksine oikosulkuesimerkkeineen, edelleen»kultaisia neuvoja», jotka tyydyuänevät vasta-alkajien shakkistrafegian ja -taktiikan tarpeen ja lopuksi suppean, mutta täydellisen "esityksen tehtäväshakista, alaotsikkoina luonne ja kehitys, tehtävänlaadinnan alkeita, tehtävien ratkaiseminen, vasta-alkajan tehtäväsanasto sekä 16 ulko- ja 6 kotimaisen tehtävämestarin mallitehtävät ratkaisuineen. Pelin avaukset ovat eritoten vasta-alkajia ajatellen mahdollisimman selvästi ja lyhyesti esitetyt. Teoria on aikansa tasalla pohjautuen se toimittaja A. H i n d s i n laajaan avauskartoteekkiin. Tästä syystä 30:llä avaussivulla on annettavaa kaikille aina mestareita myöten. Avausten nimitykset seuraavat B il g u eri n»shakkiraamattua». Suotavaa olisi, että niiden suhteen päästäisiin yksimääreisyyteen mieluiten juuri tällä pohjalla. Loppupeliluvun pääosat ovat yksinkertaisimmat matinteot, sotilasloppupelit, upseeriloppupelit sekä tärkeät ja mielenkiintoiset poikkeukset. Sotilasloppupelien käsittelyssä tekijä on noudattanut tietääkseni uutta ja mielestäni hyvin onnistunutta menetelmää. Kehitettyjen sääntöjen valossa, ja mielessä sellaiset tärkeät seikat kuin vapaasotilaan hankkiminen, sotilaansiirtojen säästäminen, etäisempi vapaasotilas, sotilaskilpajuoksujen laskeminen, koroittumisruudun etu ja väliaikainen sotilaanuhraus pitäisi sotilasloppupelien oppimisen ja pelaamisen sujua entistä helpommin ja mieluisammin. Myös torniloppupelit ovat saaneet ansaitsemansa huomion osakseen. Mestaripeleihin on tekijä ottanut yhden pelin kultakin maailman- ja Suomen mestarilta. Lisäksi ovat A l j e c h i n ja B ö ö k, jotka kahdesti ovat olleet arvonimen haltijoita, saaneet mukaan tasapelinsä V a r s 0 van shakkiolympialaisista Pelien valintaan ovat ilmeisesti vaikuttaneet pyrkimys esitellä eri avauksia ja opetustarkoitus sekä varmaan myös halu välttää eräitä tunnettuja samoin kuin esiteitävien mestarien välisiä pelejä. Kunkin pelin analyysejä avustaa kuvio, joita kirjassa on kaikkiaan 100. Teos, jonka hinta on vain 35:-, ei enempiä suosituksia kaivanne. Parhaiten puhuu kirjani puolesta se, että toinen painos on jo otettu. R. Kr 0 gi u s. SUOMEN SHAKKI 47 LO P P U r E H T AV A OSA 5 T 0 "'"""-----_-; I i. :1 Toimittaa VISA KIVI, Helsinki, Lauttasaari, Otavantie 5-7 B I 4 Reino Ljungman, Pori Omistus A. Dunderille Ensipainos Valkea voittaa 5 S. Liljestrand, Vaasa Ensipainos Valkea voittaa Ratkaisijat! 6 Bruno Breider,' Viipuri Ensipainos Valkea voittaa Ratkaisut yllä oleviin lopputehtäviin, joilla tämän vuoden ratkaisukilpailumme päätty/y, on lähetettävä osaston toimittajalle mennessä. Kansainvälinen loppulehtäväkilpailu 1944 Suomen Shakki julistaa täten kansainvälisen kilpailun lopputehtävien laadinnassa. Kilpailuun osallistuvat kaikki lehdessämme 1944 julkaistut ensipainoslopputehtävät. Palkinnot 450 mk. Tuomareina V. K i v i ja A. Dunder. Internationeil sludieturnering 1944 Sllomen Shakki utlyser härmeden internationell årsturnering. för studier. Prisen 450 Fmk. Bidrag till V. Kivi, Helsingfors, Drumsö, Karlavägen 5-7 B. Domare: Y. Kivi och A. Dunder. Internationales Studienturnier 1944 Suomen Shakki schreibt hiermit eiri internationales Jahresinformalturnier fur Studien aus. PreisEl 450 Fmk. Bewerbungen an V. Kivi, Helsinki, Lauttasaari, Otavantie 5-7 B. Richter: V. Kivi und A. Dunder. SUOMEN SHAKKI n:o 1/44 ilmestyy tammikuun jälkipuoliskolla Työväen Shakkiliiton lo-vuotisjuhlan ja Keresin Suomenvierailun merkeissä.

11 48 SUOMEN SHAKKI TEHTAVAOSASTO i 1: Gottfrid Laitinen: Toimittaa LEO VALVE, Helsinki, Agrico/ank. 11 B 27 KAKSISII RTO I STE E MAT (1) Alkusanal Kun Suomen Shakin toimituksen pyynnöstä aloitamme ensi vuonna 2- siirtoisteemojen esittelysarjan, teemme sen siinä mielessä, että voisimme rakkaalle tehtävätaiteellemme voittaa uusia ystäviä. Suomessil ei aikaisemmin ole julkaistu vastaavaa, joten toivomme auttavamme nuori:;t laatijoitamme, ettei heidän toimintansa jäisi liian aateköyhäksi ja ahtaaksi. On paljon teemoja, joihin meikäläinen tehtävätaide ei ole vielä lainkaan kajonnut, ja tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että meillä ei ole ainoatakaan tehtäväalan käsittävää kirjaa, joten teemojen tuntemus on täällä varsin rajoitettu. Mutta tuleva teemasarja ei ole yksinomaan laatijoillemme tarkoitettu, vaan yhtä paljon ratkaisijoiden sekä uusien tehtävä tai teen ystävien hyödyksi. Ja sarjan laatija tuntisi, ettei l hänen ty/önsä olisi hukkaan heitettyä, jos hänen sitäpaitsi onnistuisi edes jossakin määrin poistaa sitä epäluuloa ja miltei halveksumista tehtävätaidetta kohtaan, jota valitettavasti vielä on olemassa monella taholla, jossa harrastetaan yksinomaan pelish'akkia ja jossa tehtäväalaa - shakin runoutta - pidetään jonkinlaisena ah1-'arvoisena pelishakin haarautumana. Uskomme tämän pääasiallisesti johtuvan siitä, että silmät eivät ole auenneet näkemään niitä äärettömiä kauneusarvoja, jotka piilevät tehtävätaiteen mielenkiintoisessa, lumotussa maailmassa. Ja sitten eräitä yleispiirteitä 2-siirtoistehtävistä ja niistä aineksista, joista teemat muodostuvat, sarja kun on tarkoitettu helppotajuiseksi esitykseksi myös aloittelijoille. 2-siirtoistehtävät jaeta'an kahteen suureen pääryhmään: 1) uhkaustehtävät ja 2) siirtopakkotehtävät. Edelliseen ryhmään kuuluvissa tehtävissä valkea uhkaa alkusiirtonsa jälkeen välittömästi mattia määrätyllä tavalla, ja mustan on pakko ryhtyä toimenpiteisiin tämän uhan torjumiseksi. Musta voi tehdä uhan torjuvan hyödyllisen siirron seuraavilla tavoilla: 1) lyömällä uhkausnappulan tai 2) katkaisemalla sen vaikutuslinjan 3) kiinnittämällä uhkausnappulan 4) tukkimalla uhkausnappulan tien 5) suojaamalla mattiruudun tai -linjan '\' l'f), "!, SUOMEN SHAKKI 49 6) päästäm'ällä oman nappulansa kiinnityksestä 7) siirtämällä kuningastaan 8) järjestämällä pakoruudun kuninkaalleen 9) shakkaamalla. Mustan siirrossa täytyy aina olla kaksi momenttia: h~ötymomentti, joka ottaa vaikealta yhden mattimahdollisuuden, ja haittamomentti, joka antaa valkealle uuden mattimahdollisuuden. Ellei mustan siirrossa ole mitään haittaa, tehtävä on tietysti ratkaisuton. Toisissa siirroissa tarvitaan useampia hyötymomentteja uhkausmatin torjumiseksi ja useampia haittoja uud~n matin mahdollistamiseksi. Tavallisissa uhkaustehtävissä valkean voitto on mahdollinen kahdessa siirrossa, vaikkei musta siirtäisi ollenkaan. Mustan välisiirto aiheuttaa vain sen, (jos se on torjuntasiirto,) että valkean on pakko etsiä uusi mattisiirto uhkausmatin tilalle. Siirtopakkotehtävissä sitä vastoin ei ole mitään uhkaa eikä niin ollen liioin torjuntaa. Musta haluaisi mielellään olla kokonaan siirtämättä, koska vasta mustan siirron haitta tekee matinteon valkealle mahdolliseksi. Siirtopakkotehtävissä ei siis mustan siirrossa, ole hyötymomenttia, vaan ainoastaan haitta. Haitat ovat seuraavanlaiset: 1) suojattajättö (uusi mattiruutu jätetään suojatta) 2) veräjä eli linjanavaus valkealle nappulalle (siihen liittyy myös uraus ja»liukuavaus») 3) itsetukinta (musta nappula tukkii kuninkaansa vieressä olevan ruudun) 4) katko (musta katkaisee oman nappulansa linjan) 5) päästö (musta päästää valkean nappulan kiinnityksestä) 6) kiinnittyminen (musta kiinnittää oman nappulansa) 7) lyöntiraivaus (musta lyö valkean nappulan mahdollistaen siten toisen valkean' nappulan pääsyn uuteen mattiruutuun) Tehtävä n:o 1 on laadittu yksinomaan haittojen valaisemiseksi, siinä nimittäin esiintyvät kaikki edellämainitut 7 haittaa. Gottfl'id Laitinen A. U :f 1. Rc6 uhkaa 2. Dd3:f DXe2 2. RXc3:f DXd1 2. DXe5:f LXe2 2. Re3:f Haifta 1» 1» 2 e4 2. Re3:f» 3 Rf5 2. e7:f» 4 ja 5 (= ka tkopäästö) Tb4 2. RXb4:f Haitta' 6 LXe6t 2. LXe6:f» 7 Kahdeksaskin haitta1aji on o1em,assa: K-siirto, jolla mk (=musta kuningas) siirtyy niin etäälle jostakin toisesta pakoruudusta, ettei se enää voi sinne siirtymällä väistää uutta mattisiirtoa. Esim. n:o 2.

12 50 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKl Rb2 uhkaa 2. DXc3=1= A. E. Grimshaw Kb4 2. Le7 =1= (mk ei enää pääsekään jne. b2:een) T.f.S Edelläesitettyihin hyöty- ja haittamomentteihin perustuvat kaikki shakkitehtävät. Ellei mikään hyöty- tai haittamomentti selvästi esiinny rakenteellisena aineksena päämuunnelmissa, tehtävä ei ole teematehtävä. Tehtävä voidaan rakentaa yksinkertaiselle momentille, esim. siten, että itsekiinnitys esiintyyl useassa muunnelmassa: 'tehtävä on tällöin itsekiinnitystehtävä. Torjunta- ja haittamomentit voivat siten muodostaa yksinkertaisia,2=1= teemoja, mutta laajemmassa ja varsinaisessa merkityksessään teemakäsite sisältää useampia momentteja. Niinpä esim. SSh:ssa n:o 1 esiteilyssä Fiih:rer-teemassa, joka on, torjuntateema ja perustuu siis hyötyaineksiin, on yhdistettynä kaksi momenttia,: päästö ja musta veräjä. Puhtaissa torjuntateemoissa valkean, siirroilla ei ole mitään yhteyttä teemaan. Mutta on teemoja, joissa joko alkusiirto tai mattisiirto (taikka, molemmat) toimii oleellisena osana mukana. Esim. B-teemassa musta avaa paitsi omalle nappulalleen myös valkealle linjan" ja teemaan kuuluu myös mattisiirto, jona aina on valkean linjan katko.,bch6r-teemaan taas kuuluvat kaikki kolme' siirtoa: alkusiirto, mustan siirto ja mattisiirto; valkea päästää mustan nappulan kiinnityksestä ja kiinnittää omansa, päästetty musta nappula päästää alkusiirrossa kiinnitefyn valkean, joka päästöä hyväksikäyttäen tekee matin. 2-siirtoisteemojentavattoman laajan 'alan vuoksi (tyhjentävä esittely vaatisi ainakin 6 SSh:n vuosikertaa!) esittelemme suppeasti niin monta teemaa kuin suinkin ja koetamme tietysti käsitellä niitä, varsinkin pääteemoja, niin 'selvästi ja laajasti kuin mahdollista. Tehtävien ratkaisuissa esitämme uhkauksen lisäksi vain asiaankuuluvat muunnelmat, muut meidän on jätettävä lukijain etsittäyiksi. Tehtävät numeroimm'e juoksevasti sarjamme puitteissa. Jo nyt ilahduttaa meitä, että lukijoil1:a on täydennykseksi saatavissa laajojakin suomenkielisiä esityksiä tärkeistä teemoista. (Jatkuu) Ensi vuonna Suomen Shakki järjestää informal-kilpailuja ensipainoksilleen eri ryhmissä ja sekä jatkuvan että erikoisratkaisukilpailuja. \i~ 16 Bertil Johansson Tikkakoski Kahden siirron matti 19 Gottfrid Laitinen Helsinki Kahden siirron matti 22 A. Rautanen Helsinki Suomen Shakin ensi painoksia 17 Erkki Paalanen Helsinki Kahden siirron matti 20 Vänr. E. Nurmi 5. Kpk. Kahden siirron matti 23 V. Somerpuu Tampere 18 Stm. E. Heinonen l. Kpk. Omistus A. Saloilalle Kahden siirron matti 21 Reino Kujala Tampere Kolmen siirron matti 24 y. S. Iso.Puonti, Turku Y stävilleni kiitoksin omistettu Ratkaisukilpailumme toinen ja viimeinen vaihe käsittää tämän numeron erisipainostehtävät (16-24). Ratkaisut lähetettävä osaston toimittajalle mennessä. Kolmen siirron matti Kolmen siirron matti Neljän siirron matti

13 52 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKl 53 ST:n 20. teemakilpailun tulokset.. -:ra :ra > --..c QI -QI QI C ::s - '0. - 'iij c -:! ra 0. -.:i ra E QI QI -o N C ~ 7,;4J ::g '" \D N '" <U u NN N Ml <U,..D N <U V '" lf)...c: Teema: laadi 2-siirtoinen, jossa musta puolustautuu laajentamalla takanaolevan valkean nappulan vaikutusvaltaa, jolloin syntyy haitta, jota hyväksikäyittäen valkea tekee matin jollakin toisella nappulallaan. Tämä»luisuavaus» (Toim. huom.: eikö mieluummin esim. liukuavaus?) on esitettävä vähintään kahdessa muunnelmassa. - Tuomarit: A. H i n d s ja G. Laitinen. - Osallistui 17 laatijaa 37:llä tehtävällä, joista 8 virheellistä ja 13 vähemmän hyvää. Palkintoina shakkikirjoja, joista 4. lahjoittanut A. Hinds. Tuomarit A. Hinds.ja G. Laitinen I~usuvat m.m : 1. p a Iki n n 0 n saaja on 7-teemamuunnelmaisena kilpailun ennätystehtävä: Db6 avaa La7:l1e neljä kertaa tien e5:een ja Tb4 Ta4:lle) kolme kertaa e4:ään. T-siirtojen muunnelmat ovat todella hienoja. Alkusiirto on hyvä ja oivallisesti perusteltu, sillä muut L-siirrot eivät kelpaa: 1. Lg6? Dd4!, 1. LXd3? Tf4! 2. P a Iki n n 0 ri saaja on kilpailun miltei paras tehtävä: hyvä alkusiirto ja 4-kertainen mattihoukutuskompleksi, jonka kolmessa muunnelmassa on liukuavaus (1. - Lg4, 1. - Tg5 ja 1. - DXf4 sekä 1. - DXe4). Duaalit estää musta veräjä tai välitön suojaus. 3. p a Iki n n 0 n saajassa liukuavauksia on viisi, joista kaksi on yhdistetty jatkettuun puolustukseen (1. - Td7 ja 1. - TXb7 siirtoa 2. Rd8:f vastaan; muut teemamuunnelmat: 1. - Le5t, 1. - Lf6 ja 1. - LXg7). Pakoruudun riistäniinen alku siirrolla ei merkitse mitään, koska 1) 1. Kf7 2. Rd8:f' 2) T siirtyy teemanappuloiden lyötäväksi, 3) L-shakki käy mahdolliseksi ja 4) se! on teemanmukainen. 4. p a 1 k i n n 0 n saaja on taloudellisesti miellyttävä, elegantti tehtäva neljine liukuavauksineen, joista jälleen kaksi on yhdistetty jatkettuun puolustukseen [1. - Ld6 siirtoa 2. Db5:f ja 1. - Te4 siirtoa 2. Lb7:f vastaan; muut: 1. - Lb8(e7) ja 1. - Ta4(M)]. Ratkaisut tehtäviin Lh7! Dgl! Tg7! Lf4! Re6! Re8! Rd2! Tel! Lg3! Dal! Del! Arv. lukija Varmasti Sinullakin on tiedossasi jotakin toisten tehtävämiesten opiksi, iloksi tai huviksi. Lähetä se toimituksellemme, niin se tulee parh'aimmalla tavalla käytetyksi. Julkaistaviksi lähetettyjen tehtävien suhteen pidämme toivottavana, että ne ovat kuvioidut ja varustetut mahdollisimman täydellisillä ratkaisuilla. Sitäpaitsi teemaselostus ja muut mahdolliset tehtävien sisällykseen liittyvät seikat ovat hyvät olemassa.

14 54 S UO M E N S H A K K 1.--_.NUORTEN OSASTO i i T oimiffaa ALTTI SALOlLA, J)'väskylä, Luonnetjärvi Alkusanat Kaiken sen lisäksi, mitä tavanomaiset osastomme lukijalle tarjoavat, olemme katsoneet tarpeelliseksi ryhtyä julkaisemaan erityistä vasta-alkajille ja vähemmän kehittyneille (=shakillisesti nuorille) tarkoitettua osastoa. Tämä on meillä uutuus, sillä mikään aikaisemmista shakkilehdistämme ei ole osoittanut shakin opiskelijoille tällaista huomiota. Siinä toivossa, että shakin opettaminen ja sitä opiskelevien ohjaaminen meilläkin saisi ansaitsemansa mittasuhteet, koetamme osaltamme auttaa asiaa siihen suuntaan. Pelishakin ystävät.. suokoot anteeksi, että aloitamme tehtäväshåkista, vaikka johdonmukaisuus olisikin vaatinl1t päinvastaisen järjestyksen. Tämä johtuu seuraavasta, josta koko osastommej on saanut alkusysäyksensä. Joukko uusia laatijoita, jotka olivat opiskelleet laadintaa vain talvikauden, mutta siitä huolimatta edistyneet suhteellisen pitkälle, esittäytyi viime keväänä esikoisteoksillaan. Heidän kannoillaan seurasi joukko vielä nuorempia, joille olimme luvanneet opintojen tueksi kirjoitelmasarjan nimenomaan tehtäväalalta. Toisaalla tässä numerossa alkava G 0 tt f r i d La i t i sen 2-siirtoisteemojen esittelysarja, joka on kirjoitettu ri~ttävän helppotajuiseksi, tulee varmaan ratkaisevasti poistamaan meillä tähän asti esiintyneet teema-' y.m. vaikeudet. Mutta vasta-alkajan tarvitsemaa erityis':' tä alkeisohjausta varten on osastomme tarpeen. Henkilökohtaisen ohjauksen välttämättömyyden takia ilmoitamme heti näin ensimmäisellä kerralla, että aloittelevat ja pitemmälle ehtineetkin shakinharrastajat voivat vapaasti kääntyä osaston puoleen kaikissa shalikikysymyksissä. Kysymysja vastausosasto tulee toistaiseksi hoidetuksi pääasiallisesti henkilökohtaisesti, mutta eräitä asioita otetaan esille näilläkin palstoilla. Osasto on valmis palvelemaan lukijakuntaa kaikella sillä asiantuntemuksella, jota lehden toimitus- ja vakinainen avustajakunta edustaa. NYT 'ON PARAS AIKA TILATA,ASEMIES ASEMIEHEN ASEMIES ASEMIES ASEM"IES 1944 PäätOimittaja Majuri P. H U H TA LA, toimitussihteeri toimittaja V. J. V A TA NE N selostaa lukijoilleen tapahtumia rintamalinjoilta, kotirintamalta ja ulkomailta. avustajina toimivat maamme parhaat sotilas- ja siviilikirjoittajat sekä lehtikuvittajat. on runsaasti kuvitettu, asiallinen, monipuolinen ja ulkoasultaan upea. ilmestyy vuonna 1944 kerran kuukaudessa maksaen: 1/1 vuosik. 100: -, 1/2 vuosik. 55: - ja irtonumero 10: -. Mukavimmin teelle tilauksenne postisiirtotilimme n:o 6109 kaulla tai kirjakauppojen välityksellä. HELSINKI Pursimiehenkatu 3 K U S T ANN U S 0 S A K E Y H TlO S Ä I L Ä Puhelimet: Ja KANSALLIS-OSAKE-PANKKI HELSINKI Rin tam a sh a kinharrastajien puolesta Suomen Shakki kiittää seuraavia lahjoittajia rintamalle ja sotasairaaloihin lähetetyistä lehden numeroista: Helsingistä johto A. S. Lindqvist; Jyväskylästä Osakeyhtiö Keskus, Maanviljelyskauppa Oy., Oy. Sisä-Suomi. Lahjoituksi;J. ottavat vastaan Suomen Shakin asiamiehet ja konttori.

15 Olkipotjojo, olkityynyjä JO patentoituja painimattoja valmistaa ja myy Kansanhuoltoministeriön vahvistamilla hinnoina YRJO LILJAMO Lapua - Puh. 324 TUKKU OY TAMPERE Kultaseppä,Anfti Mustonen JYV ASKYLA, Asemakatu 10 Puh * VIIPURIN K I RJAKAU PPA OY. lurkistukku OY HELSINKI Erottajankatu Puh. 296 VIIPURI TOR K KELI N K. 1,8 Myy TURKISNAHKOJA tukuhain S.h 0 k k ; p ele i ä Myymme koko maassa tunnettuja kansainvälistä mallia olevia shakkipelejä ja pelilautoja tukuttain ja vähittäin. Shakkiyhdistyksille myönnämme erikoisalennuksen. 1, - PYORJ\KELLARIOy. Turku I