Väestölaskenta Folkräkningen Population census

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestölaskenta Folkräkningen Population census"

Transkriptio

1 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census 1970 Osa VII A Del VII A Volume VII A HELSINKI 1974 Koulutus Utbildning Education Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland

2 VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGSPUBLIKATIONER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Del Volume Nimi Namn Name I Yleiset dem ografiset tiedot Allm änna demografiska uppgifter General démographie data II Elinkeino ja ammattiasema Näringsgren och yrkesställning Industry and industrial status III Työpaikan sijainti Arbetsplatsens belägenhet Place of w ork IV Taajamat Tätorter Localities V Asuntokanta Bostadsbeständet Housing VI Ruokakuntien rakenne Hushällens struktur Structure of households VII Koulutus Utbildning Education VIII Perheet Familjer Families IX Am m atti ja sosiaaliasema Yrke och socialställning Occupation and social position X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Byggnadsbeständet, affärs- o.a.dyl. lokaler Buildings, premises in commercial use etc. XI Työvoima ja toim eentulon lähde Arbetskraft och inkomstkälla Labour force and source of livelihood XII Kesämökit Sommarstugor Summer cottages XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Inkomster efter yrke, utbildning osv. Incomes by occupation, education etc. XIV Ruokakuntien asunto-olot Hushällens bostadsförhällanden Housing conditions of households XV Tutkim us lasten lukumäärästä Undersökning angäende barnantal Fertility study XVI Tilastokartat Statistikkartor Statistical maps XVII Vähemmistöt M inoriteter M inorities XVIII Väestöpyram idit Befolkningspyramider Population pyramids = Tähän mennessä (heinäkuu 1974) julkaistu Tillsvidare (ju li 1974) utkomna Already (July 1974) published Tätä julkaisua myy Valtion painatuskeskus Denna Publikation säljes av Annankatu 44 This publication can be obtained from Helsinki 10 Statens tryckericentral Annegatan Helsingfors 10

3 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census Koulutus Utbildning Education 1970 Osa V II A Del V II A Volume V II A H E L S IN K I 1974

4 I ISBN

5 3 ALKUSANAT Tämä kaksiniteinen julk aisu sisä ltä ä tieto ja väestön koulutuksesta. N iteessä VII A on lähinnä koko väestö ä ja akateem isen koulutuksen saaneita koskev ia tie to ja, n ite e ssä VII B ammatissa toim ivaa väestö ä koskevia koulutustieto ja. Ennakkotietoja on julkaistu tila sto tie d o tu ssa rja ssa VL vuonna Tilaston valm istum ista on johtanut lähinnä aktuaari Riitta Poukka, joka on myös laatinut tekstiesityksen. H elsingissä T ilastok esk u k sessa huhtikuussa AARO KENTTÄ Jorma Hyppölä FÖRORD Denna publikation i tvä volym er innehäller uppgifter om befolkningens utbildning. I volym VII A ingär uppgifter huvudsakligen om hela befolkningen samt om person er som avlagt akademisk examen, medan volym VII B innehäller uppgifter om den yrkesverksam m a befolkningens utbildning. Förhandsuppg ifter har publicerats i statistisk a rap p o rtserien VL ä r Uppgörandet av Statistiken har närm ast le tts av aktuarie Riitta Poukka, som även utarbetat textöversikten. H elsingfors, S tatistik cen tralen i ap ril AARO KENTTÄ Jorma Hyppölä

6 Valtion painatuskeskus, Helsinki 1974 Arvi A. Karisto O sakeyhtiön kirjap aino H äm eenlinna 1974

7 5. Sisältö Sivu Alkusanat Johdanto Koulutustiedot ja niiden luokittelem inen Muut tauluihin liittyvät käsitteet, määritelmät ja luokitukset Taulukohtaisia huomautuksia VERTAILUTAULUJA A Ammattikoulutusta saaneiden osuus ikäryhmittäin sukupuolen mukaan vuosina 1950, 1960 ja B Keskikoulun käynyt ja ylioppilastutkinnon suorittanut väestö ik ä ryhmittäin sukupuolen mukaan vuosina 1950, 1960 ja C D E F G Keskikoulun käynyt ja ylioppilastutkinnon suorittanut väestö ikäryhmittäin sukupuolen mukaan vuosina 1960 ja 1970 lääneittäin Akateemisen loppututkinnon suorittaneiden osuus ikäryhmittäin sukupuolen mukaan vuosina 1950, 1960 ja Akateemisen loppututkinnon suorittaneet tutkinnon ja ammatissatoimivuuden mukaan ikäryhmittäin vuosina 1960 ja Väestö koulutusalan ja sukupuolen mukaan ikäryhmittäin vuosina 1960 ja Väestö koulutusasteen ja sukupuolen mukaan ikäryhmittäin vuosina 1960 ja LIITETAULUJA 1 Väestö koulutuksen, pohjakoulutuksen ja sosiaaliasem an mukaan; naim isissa olevat naiset erikseen; koko maa kuntamuodon mukaan. 62 LIITTEET 2 Väestö koulutuksen, pohjakoulutuksen ja sosio-ekonomisen aseman mukaan; naim isissa olevat naiset erikseen; koko maa Väestö iän, sukupuolen, koulutusasteen ja pohjakoulutuksen mukaan; koko maa, läänit ja seutukaava-alueet Väestö koulutusalan ja -asteen mukaan; naim isissa olevat naiset erikseen; koko maa, läänit ja seutukaava-alueet Akateemisen loppututkinnon suorittaneet tutkinnon, suorittamisiän ja suoritusvuoden mukaan; koko maa Akateemisen loppututkinnon suorittaneet ammatissa toimivat elin keinon, ammattiaseman ja sukupuolen mukaan; koko maa Koulutusnimikkeistö suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Akateemiset loppututkinnot Ulkomailla saatu koulutus Avain vuosien 1970 ja 1960 koulutusluokitusten vertailem iseksi Elinkeinonimikkeistö suomeksi, ruotsiksi ja en g lan n ik si Ammattiasemaluokitus Sosio-ekonominen luokitus Seutukaava-alueet

8 6 I n n e h á ll Sida Förord Inledning Uppgifter om utbildningen och deras k la ssific e rin g Ö vriga begrepp, definitioner och k lassificerin g ar i anslutning till ta b e lle rn a Anmärkningar ti.ll de olika ta b e lle rn a JÄMFÖRELS ETAB ELLER A Andel yrkesutbildade p ersoner efter áldersgrupp och kön áren 1950, 1960 och B Mellanskolegángna och p erson er med studentexamen efter á ld e rsgrupp och kön áren 1950, 1960 och C Mellanskolegángna och p erson er med studentexamen efter á ld e rsgrupp och kön áren 1960 och 1970, lä n s v is D Andel p erson er med akademisk slutexamen efter áldersgrupp och kön áren 1950, 1960 och E P erso n er.med akademisk slutexamen efter examen, yrkesverksam - het och kön áldersgruppsvis áren 1960 och F G TABELLBILAGOR BILAGOR Befolkningen efter utbildningsomräde och kön áldersgruppsvis áren 1960 och Befolkningen efter utbildningsnivá och kön áldersgruppsvis áren 1960 och f Befolkningen efter utbildning, grundutbildning och socialställning; gifta kvinnor separat; hela riket efter kommunform Befolkningen efter utbildning, grundutbildning och socio-ekonomisk ställning; gifta kvinnor separat; hela r i k e t Befolkningen efter áld er, kön, utbildningsnivá och grundutbildning; hela rik et, Iän och regionplaneomráden Befolkningen efter utbildningsomräde och -n ivá; gifta kvinnor separat; hela rik et, Iän och regionplaneomráden Personer med akademisk slutexamen efter examen samt álder och ár dá examen avlades; hela riket Yrkesverksamma p erson er med akademisk slutexamen efter näringsgren, yrkesställning och kön; hela r i k e t Utbildningsnomenklaturen pä finska, svenska och en g elska Akademiska slutexamina TJtomlands erhállen utbildning Nyckel till koderna i 1970 och 1960 á rs utbildningsklassificeringar Näringsgrensnomenklatur pá finska, svenska och en g elsk a Yrkesställningsklassificering Socio-ekonomisk k la s s ific e rin g Regionplaneomráden

9 7 C o n t e n t s Page F oreword Introduction Information on education and classification of these d a ta Other concepts, definitions and classifications in the t a b le s 1L 4. Comments on the tables English sum m ary Finnish-English v o c a b u la ry COMPARING TABLES A Proportion of population with vocational education by age groups and sex in 1950, I960 and B C D E F G APPENDIX TABLES APPENDICES Population with middle school o r matriculation examination by age groups and sex in 1950, I960 and Population with middle school o r m atriculation examination by age groups and sex in I960 and 1970, by provinces Proportion of persons with College or U niversity degree by age groups and sex in 1950, I960 and Proportion of persons with College o r U niversity degree by economic activity, by age groups in I960 and 19/ Population by field of education, by age groups and sex in I960 and Population by level of education, by age groups and sex in I960 and Population by vocational education, basic education and social status; married females separately; whole country by type of commune Population by vocational education, basic education and socioeconomic status; m arried females sep arately; whole country Population by age, sex, vocational education and basic education; whole country, provinces and regional planning a r e a s Population by field and le vel of education; m arried females sep arately; whole country, provinces and regional planning areas P ersons with College or U niversity degree by field of study, also by age and year passing academic degree; whole c o u n try Economically active persons with College o r U niversity degree by industry, industrial status and sex; whole c o u n try Nomenclature of education in Finnish, Swedish and E nglish Academic d e g re e s Persons with degree obtained a b ro a d Key to the codes in the 1970 and I960 classifications of education Nomenclature of industries in Finnish, Swedish and E n g lis h Classification of industrial s ta tu s Classification of socio-economic s ta tu s Regional planning areas i

10 9 1. JOHDANTO Huhtikuun 8. päivänä 1938 annetun väestölaskentalain (154/383 mukaan toimitetaan maassamme joka kymmenes vuosi yleinen väestölaskenta sekä siihen liittyvä asunto- ja kiinteistölaskenta. Ensimmäinen tämän lain nojalla suoritettu laskenta oli v ja toinen v Helmikuun 20 pnä 1970 annetun väestölaskenta-asetuksen (128/70) nojalla Tilastokeskus määräsi kolmannen väestölaskennan ajankohdaksi , kuitenkin niin, että hallinnollinen aluejaotus oli mukainen. Väestölaskenta on Suomessa laskentahetkellä vakinaisesti asuvan väestön, perheiden ja ruokakuntien (kotitalouksien) määrää ja rakennetta koskeva tutkimus. Tutkimukseen liittyvän asuntolaskennan avulla selvitetään asuntokannan määrä ja rakenne sekä väestön asunto-olot. Kiinteistölaskennan tehtävä on antaa tietoja rakennuskannasta, liik e -, la ito s-, toimisto- ym s. huoneistoista sekä rakennetuista kiinteistöistä. Väestölaskennan kulkua on se lostettu julkaisussa "Yleiset demografiset tiedot" (SVT VI C: 104, osa 1). Vuoden 1970 väestölaskennan taulut julkaistaan noin kahtenakymmenenä osana aihepiirin mukaan.tässä osassa julkaistavat taulut sisältävät tietoja väestön koulutuksesta sekä akateemisen tutkinnon suorittaneista henkilöistä. Ammatissa toimivan väestön koulutusta koskevat taulut julkaistaan osassa VIIB. 2. KOULUTUSTIEDOT JA NIIDEN LUOKITTELEMINEN Koulutukseksi on väestölaskennassa luettu sellaiset laskentahetkellä loppuunsuoritetut koulutusjaksot, jotka ovat kestäneet vähintään kuusi kuukautta. Koulutukseksi ei kuitenkaan katsottu työntekijöiden työpaikalla saamaa koulutusta. Esim erkiksi oppisopimussuhteisten kampaajaoppilaiden ja teollisuuden ammattioppilaiden työpaikkakoulutusta ei otettu huomioon. Poikkeuksena oli koulutus, jonka työntekijät saivat tuotantolaitosten omistamissa, Ammattikasvatushallituksen valvonnan alaisissa ammattikouluissa. Näissä oppilaitoksissa saatu koulutus otettiin laskennassa huomioon, mikäli se oli kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Laskennan ulkopuolelle jäi myös kirjeop istoissa sekä työväen- ja kan salaisopistoissa saatu koulutus. Kunkin henkilön osalta otettiin huomioon vain yksi koulutus. Niissä tapauksissa, joissa henkilöllä oli useampia tutkintoja, m ääriteltiin hänen koulutuksekseen se, joka oli korkeimman asteinen. Jos henkilöllä oli useampia samanasteisia tutkintoja, valittiin eniten ammattiin liittyvä. Vaikka henkilöiden suorittamista tutkinnoista väestölaskennassa otettiin huomioon vain yksi suoritus, talletettiin kaikki ilmoitetut koulutustiedot v a l m isteilla olevaa tutkintorekisteriä varten.

11 10 Ammatillisesti eriytymätön koulutus Koulutus on jaettu väestölaskennassa kahteen pääryhmään: 1) ammatillisesti eriytymättömään eli yleissivistävään ja 2) ammatillisesti eriytyneeseen eli varsinaiseen ammattikoulutukseen. Y leissivistäväksi koulutukseksi luetaan keskikoulu- ja ylioppilastutkinnot sekä kansanopistoissa ja -korkeakouluissa suoritetut tutkinnot. Ammattikoulutus Ammattikoulutuksella tarkoitetaan tiettyyn ammattiin tai tehtävään valm istavaa tai vastaavaa erikoiskoulutusta. T ällaisia ovat yliopistoissa ja k o r keakouluissa suoritetut tutkinnot sekä e ri alojen ammattiopetusta antavissa kouluissa ja opistoissa suoritetut tutkinnot. Myös ammatti- ja työllisyys - k u rssit on katsottu ammattikoulutukseksi, jos niiden kestoaika on ollut v ä hintään kuusi kuukautta. Pohjakoulutus Jos henkilö on saanut sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta, nimitetään yleissivistävää koulutusta pohjakoulutukseksi. Henkilöt luokitellaan pohjakoulutuksen p eru steella ylioppilastutkinnon tai keskikoulun su o rittaneisiin ja muihin. Täten yleissivistävän koulutuksen saaneiksi luetaan ne henkilöt, jotka kansakoulun tai vastaavan oppimäärän lisä k si ovat sa a neet ainoastaan yleissivistävää koulutusta, mutta eivät varsin aista ammattikoulutusta. Akateeminen koulutus Y liopisto- ja korkeakoulutasoinen koulutus tähtää tutkintoihin, joiden su o rittaminen hyväksytään vira llise k si näytöksi tutkinnon suorittaneen tiedon ja taidon tasosta ko. koulutusalueella. Akateemisiksi loppututkinnoiksi luettiin väestölaskennassa lähes kaikki y liopistoissa ja korkeakouluissa suoritetut tutkinnot, upseerin tehtäviin v a l m istavista koulutuksista kuitenkin vain Sotakorkeakoulussa suoritetut tutkinnot. Liitetauluissa 5 ja 6 luetaan vähintään kandidaattiasteiset yliopisto- ja k o r keakoulututkinnot akateemisiksi loppututkinnoiksi lukuunottamatta seuraavia poikkeuksia: 1) lääketieteen ja eläinlääketieteen kandidaattitutkinnot, 2) Tampereen yliopiston opetusjaostoissa suoritetut tutkinnot ja 3) opettajatutkinnot (poikkeuksena liikunnanopettajan tutkinto, joka luetaan akateemisiin loppututkintoihin). Tutkinnon suorittam isvuosi Akateemisen loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden osalta kerättiin v ä e s tölaskennassa tiedot tutkintojen suorittam isvuosista mm. henkilöiden työhönsijoittumisen selvittäm iseksi. Tutkinnon suorittam isvuosi merkittiin kaikille muille akateemisen loppututkinnon suorittaneille paitsi ei Sotakorkeakoulun käyn eille. Poikkeuksellisesti m erkittiin suoritusvuosi myös lääketieteen ja eläinlääketieteen kandidaattitutkinnon suorittaneille, vaikka näitä tutkintoja ei luettu akateemisiksi loppututkinnoiks i.

12 11 Ulkomailla saatu koulutus Tiedot henkilöiden ulkomailla suorittam ista tutkinnoista on luokiteltu vähemmän yksityiskohtaisesti kuin kotimaassa suoritetut tutkinnot. Ulkomailla saatu koulutus on kuitenkin korkea-asteen osalta voitu luokitella lähes yhtä tarkasti kuin kotimaassa suoritetut tutkinnot. Keski-asteen koulutuksessa on osittain käytetty yhdisteltyjä luokkia. Koulutusluokituksessa ulkomailla suoritetut tutkinnot voidaan erottaa kotimaassa suoritetuista vasta 5-numeroisen koodin avulla. Täten liitetauluista ei ilmene näiden opintosuoritusten määrä erikseen, vaan ne on lueteltu liitte e ssä 3, josta samalla ilmenee suoritusten luokittelu. Luokittelematon koulutus Väestölaskennassa luokittelemattomasta koulutuksesta käytetään nimitystä "muu tai tuntematon koulutus". Ryhmään luetaan henkilöt, jotka eivät ole saaneet kansakoulun tai vastaavan oppimäärän lisäk si yleissivistävää eivätkä ammatillista koulutusta. Tähän ryhmään kuuluvat myös henkilöt, joiden koulutus laskenta-ajankohtana oli vielä kesken sekä ne, jotka ilmoittivat koulutuksensa laskentalomakkeella niin puu tteellisesti, ettei saatua tietoa voitu luokitella muulla ta valla. A lle 14-vuotiaat henkilöt luetaan myös tähän ryhmään, koska heidän koulutuksestaan ei ole k erätty tietoja. K oulutusluokitus Tilastokeskuksessa on laadittu koulutuksen kaikki asteet ja alat käsittävä koulutuksen yleisluokittelu^), joka pääpiirteissään noudattaa muita Pohjoismaisia ja Unescon luokituksia^). Luokittelun avulla voidaan ryhmitellä itse koulutustoimintaa sekä yksityisten henkilöiden saamaa koulutusta. Tätä lu o kitusta on käytetty väestölaskennassa ja sen etuna on ollut, että koulutus on p ystytty luokittelemaan myös koulutusasteen mukaan. Aikaisemmissa laskennoissa koulutus on luokiteltu ainoastaan koulutusalan mukaan. Luokitusta laadittaessa ovat perusteina olleet koulutuksen pituus, pohjakoulutusvaatimukset ja oppisisältö. Kullekin koulutukselle on luokittelussa annettu 5-numeroinen koodi, joka yksilöintitunnuksen lisä k si osoittaa koulutuksen alan ja asteen. Numerokoodin rakenne käy ilmi seuraavasta esim erkistä: 1) Koulutusluokittelu. K äsik irjoja No 1, Tilastokeskus. Helsinki ) Svensk utbildningsnomenklatur (SUN), Statistiska Centralbyrän, Meddelanden i sam ordningsfrägor, :3. Stockholm Standard fo r utdanningsgruppering, Statistisk Sentralbyrä, Statistisk S en tralb yräs Händb^ker 28. Oslo International Standard Classification of Education, ISCED/WG/1 Rev. (COM/CS/68/2), ISCED/WG/5 R ev. (COM/CS /68/2). P a ris 1972.

13 12 Esimerkkikoodin ensimmäinen numero (7) osoittaa koulutuksen kuuluvan ylempään kandidaattiasteen koulutukseen. Toinen numero (4) ilmoittaa, että koulutus kuuluu tekniikan ja luonnontieteiden pääryhmään. Kolmas numero (1) kertoo, että kysymyksessä on diplomi-insinöörin tutkinto, neljäs numero (1) sen, että koulutus tapahtuu tai on tapahtunut konetekniikassa. Viides numero (1) osoittaa, että kysymyksessä on koneenrakennuksen opintosuunta konetekniikas s a. Väestölaskennan tauluissa on käytetty enintään 4-num eroisen koodin ta rk kuutta. K oulutusaste Koulutusasteen mittaaminen perustuu lähinnä koulutusaikaan. Pelkästään kouluvuosien lukum äärällä sitä ei voida kuitenkaan m itata, vaan huomioon on otettu myös mahdolliset pohjakoulutusvaatimukset, koulutusprosessin yleinen luonne ja suhde muihin koulutusryhm iin. K oulutusasteen luokittelu ja koulutusajan pituus näkyvät seu raav at taulukosta: K oulutusaste Kouluvuosien lukum äärä Esiasteen koulutus 0 Esim. lastentarhat^) P erusasteen koulutus 1 Alempi perusaste^-) 2 Ylempi perusaste Keskiasteen koulutus 3 Alempi keskiaste 4 Ylempi keskiaste Korkean asteen koulutus 5 Alin k orkea-aste 6 Alempi kand. aste 7 8 Ylempi kand. aste Tutkijakoulutus tai vastaava 1-9 vuotta Alle 9 vuotta Noin 9 vuotta Noin vuotta Noin vuotta Noin 12 vuotta Vähintään 13 vuotta Noin vuotta Noin 15 vuotta Vähintään 16 vuotta Sama kuin ylemmän kand.asteen koulutus Koulutusaste tuntematon 9 Koulutus, jota ei voida luokitella koulutusasteen mukaan 1) Tietoa ei saada väestölaskennasta.

14 13 Koulutusala Koulutusala m ääräytyy koulutuksen oppisisällön mukaan. Vaikka koulutusalojen pääryhmät muistuttavat jossain määrin toimiala- ja ammattiryhmittelyssä esiintyviä pääluokkia, on koulutusluokittelu itsenäinen. Koulutusalan pääryhmät luokitellaan seu raavasti: 0 Am m atillisesti eriytymätön koulutus 1 Humanistinen ja esteettinen koulutus 2 Opettajakoulutus 3 Kauppa- ja toimistoalan sekä la k i-, yhteiskunta- ja käyttäytymi s tie teiden koulutus 4- Tekniikan ja luonnontieteiden koulutus 5 Liikenteen ja tietoliikenteen koulutus 6 Hoitoalojen koulutus 7 Maa- ja metsätalouden koulutus 8 Muiden erikoisalojen koulutus 9 Koulutusala tuntematon E ri väestölaskennoissa käytettyjen koulutusluokitusten vertailu a Vuoden 1960 väestölaskennassa a m m a ttik o u lu tu s m ä ä r i t e l t i i n sa malla tavalla kuin vuonna 1970, eli kaikki vähintään kuusi kuukautta kestäneet loppuunsuoritetut koulutusjaksot luettiin ammattikoulutukseksi. Sen sijaan vuoden 1950 laskennassa ei kiinnitetty koulutuksen pituuteen huomiota, vaan koulutus, joka tähtäsi määrätyn ammatin tai ammattitaidon oppimiseen riippumatta koulutuksen pituudesta, katsottiin ammatilliseksi koulutukseksi. Kuitenkaan lyhyehköjä, vähäpätöisiä ammatillisia kursseja ei otettu huomioon, elleivät ne liittyn eet ammattiin. Kansanopistoissa ja -korkeakouluissa suoritetut tutkinnot otettiin huomioon ensimmäistä kertaa vuoden 1970 laskennassa. Myös aivan uusia koulutusaloja, joita ei ollut olemassa aikaisempien laskentojen aikana, on otettu huomioon vuonna T ällaisia ovat esim. ATK-alan koulutus, lääkärien sihteerien koulutus sekä muutamat kaupallisen alan koulutukset. Uuden koulutusluokittelun käyttöönotto vuoden 1970 väestölaskennassa muutti l u o k i t u s p e r i a a t t e e t kokonaan. Ensimmäistä kertaa väestölaskennassa pystyttiin koulutus luokittelemaan asteen mukaan. Myös koulutusalaryhm ittely uudistettiin. Vuoden 1960 laskennassa koulutusala oli ryhmitelty viiteen pääryhmään sen mukaan, minkä elinkeinon p iiriin koulutuksen katsottiin kuuluvan. Koulutusalan pääryhmät vuoden 1960 luokituksen mukaan olivat: Maa- ja metsätalouden alaan kuuluva koulutus Teollisuuden ja käsityön alaan kuuluva koulutus Kaupan alaan kuuluva koulutus Liikenteen alaan kuuluva koulutus Palvelusten alaan kuuluva koulutus S u u r im m a t m u u to k s e t ovat tapahtuneet palvelusten alaan kuuluvan koulutuksen kohdalla. Ryhmä on jaettu neljään osaan: 1) humanistiseen ja esteettiseen, 2) o pettaja-, 3) hoitoalojen sekä 4) muiden erikoisalojen kou-

15 14 lutukseen. Lisäksi kauppa- ja toimistoalojen koulutus on siirre tty la k i-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden koulutuksen kanssa samaan pääryhmään. Vuoden 1960 väestölaskennassa on ryhmään maa- ja metsätalouden koulutus luokiteltu kaikki agronomit sekä maatalous- ja metsätieteiden kandidaatit, lisen siaatit ja tohtorit. Mutta vuoden 1970 laskennassa on näistä mainituista tutkinnoista ne, joiden pääaineena on ollut maataloustuotteiden jalostustai elintarvikeala, siirre tty ryhmään tekniikan ja luonnontieteiden koulutus (4). Muilla pääaineilla suoritetut maa- ja metsätalousalan tutkinnot kuuluvat edelleen ryhmään maa- ja metsätalouden koulutus (7). 3. MUUT TAULUIHIN LIITTYVÄT KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA LUOKITUKSET Ammatis satoimivuus Ammatissa toim ivilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka olivat laskenta-ajankohtana tuloa tuottavassa työssä vähintään puolet alan normaalista työajasta ja saivat työstään korvauksen joko rahana tai luontoisetuna. Ammatissa toimiviin luetaan siis palkansaajien lisäk si sekä yrittäjät että ns. avustavat perheenjäsenet, jotka täyttävät em. määritelmän. Laskenta-ajankohdalla tarkoitetaan " vallinneita olosuhteita". Yksityiskohtaisempi ammatis s atoimivuud en m äärittely sisältyy väestölaskennan julkaisusarjan osaan IX "Ammatti ja sosiaaliasema". Ammattiasema Ammattiasema (taulu 6) määräytyy ammatissa toimivan henkilön ammatin ja elinkeinon harjoittam isesta saatujen tietojen perusteella. Liitetaulussa 6 käytetty luokitus on laajempi kuin varsinainen ammattia s emaluokitu s sikäli, että maa- ja m etsätalouselinkeinoissa toimivista on muodostettu omia a la ryhmiä. Lisäksi toimihenkilöt ja työntekijät on ryhm itelty samalla tavalla kuin sosio-ekonom isessa luokituksessa. Y r i t t ä j i l l ä tarkoitetaan henkilöitä, jotka hoitavat omaa taloudellista yritystään, viljelevät omistamaansa tai vuokraamaansa maatilaa tai ovat vapaan ammatin harjoittajia. J o h t a j i i n ja t o i m i h e n k i lö i h i n luetaan palkansaajista johtavassa asem assa olevat henkilöt ja ne, joita ei luokitella työntekijöihin. T y ö n t e k i j ö i h i n luetaan palkansaajista maa- ja m etsätaloustyöntekijät sekä ammattitaidottomat tai erikoistumattomat henkilöt ja ammattitaitoisista henkilöistä ne, jotka tekevät pääasiassa ruum iillista työtä. A v u s t a v a l l a p e r h e e n j ä s e n e l l ä tarkoitetaan henkilöä, joka avustaa jotakuta ruokakunnan jäsentä (yrittäjää) tämän toimessa tai ammatissa vähintään puolet alan norm aalista työajasta. Yksityiskohtaisempi selostus ammattiaseman määräytymisestä sisältyy sekä osan II "Elinkeino ja ammattiasema" että osan IX "Ammatti ja sosiaaliasema" tekstiselostuksiin. Luokituksen rakenne ilmenee liitteestä 5.

16 15 Elinkeino (ISIC) Sosiaaliasem a Ammatissa toimivan henkilön elinkeino (taulu 6) määräytyy työnantajan tai oman yrityksen toimialan mukaan. K aikilla samassa työpaikassa työskentelevillä henkilöillä on sama elinkeino ammatista riippumatta. Luokitus noudattaa kansainvälisen elinkeinoluokituksen (ISIC) 2-numeroista tasoa. Yksityiskohtaisemmin elinkeinoluokitusta ja luokitteluperiaatteita on selo s tettu osassa II "Elinkeino ja ammattiasema". Sosiaaliasemaluokitus on uusi neliluokkainen jaottelu, joka on luonteeltaan järjestysasteikko. Se perustuu osittain osassa IX "Ammatti ja sosiaaliasema" selostettuun sosiaaliryhmäluokitukseen ja osaksi sosio-ekonomiseen luokitukseen. Lisäksi maanviljelijöiden sijoittamiseen viljellyn peltoalan p eru steella e ri luokkiin sekä myyntihenkilöstöön kuuluvien henkilöiden sijo ittamiseen sekä toiseen että kolmanteen sosiaaliasem aan on saatu tukea tr i -jn Urho Rauhalan tutkimuksista suomalaisen yhteiskunnan kerrostuneisuudesta. Sosiaaliasem aluokitus on seuraava: I II III IV L iikeyritysten johtajat ja muut ylemmät toimihenkilöt sekä m aanviljelijä t, joilla on vähintään 50 ha viljeltyä maata. Alemmat toimihenkilöt ja m aanviljelijät, joilla on ha viljeltyä maata. Ammattitaitoiset työntekijät ja m aanviljelijät, joilla on ha v iljeltyä maata. Ammattitaidottomat työntekijät, maa- ja metsätaloustyöntekijät, laitoshoidokit, pienviljelijät (peltoala alle 5 ha) ja eläkeläiset, joiden entinen ammatti on tuntematon. Sosio-ekonominen asema. Sosio-ekonominen luokitus on muodostettu kansainvälisen suosituksen mukaan yhdistämällä ammatista, ammattiasemasta ja elinkeinosta saadut tiedot. T ärkein muuttuja on ollut ammattiasema, josta sosio-ekonominen luokitus poikkeaa siinä, että ensinnäkin avustavat perheenjäsenet luokitellaan samaan ryhmään kuin avustettavat. Edelleen yrittäjät ja työntekijät jaotellaan maaja metsätaloudessa toimiviin ja "muihin" sekä toimihenkilöt työnantajan mukaan ryhmiin "valtion ja kuntien toimihenkilöt" ja "muut". Myös ammatillinen erikoistuneisuus on eräs ryhm ittelyperuste. Itsenäisistä ammatittomista eläkeläiset ja laitoshoidokit ryhmitellään entisen ammatin p eru steella. Muista itsen äisistä ammatittomista taloudellisesti its e näiset opiskelijat muodostavat oman ryhmänsä. T aloudellisesti itsen äisillä 1) Rauhala, Urho: Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalinen kerrostuneisuus. Helsinki Rauhala, Urho: Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisten kerrostumien m äärälliset vahvuudet. Sosiaalinen A ikakauskirja, N:o 6/ Helsinki ) European Recommendations for the 1970 Population Censuses. United Nations ST/CES/13. New Y ork, 1969.

17 16 opiskelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden pääasiallinen toiminta on opiskelu ja pääasiallinen toimeentulon lähde vuonna 1970 muu kuin "toisen henkilön tulot tai omaisuus". S osio-ekonomi s en aseman määräytymisestä on yksityiskohtaisempi kuvaus osan IX "Ammatti ja sosiaaliasema" liitteessä 4. Taulussa 2 käytetty luokitus sisältyy myös liitteeseen 7. Työttömät Työttömillä tarkoitetaan viikolla työtä etsineitä ja työstään pakkolomautettuja henkilöitä. Tutkimusviikolla työttöminä o lleilla ammatissa toimivilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. viikolla olivat työttömiä mutta " vallinneiden olosuhteiden" mukaan kuitenkin ammatissa toimivia, k ts. "ammatissatoimivuus" edellä. Työvoimakäsitteitä selostetaan tarkemmin osassa XI "Työvoima ja toimeentulon lähde". 4. TAULUKOHTÄISIÄ HUOMAUTUKSIA TAULU 1: Väestö koulutuksen, pohjakoulutuksen ja sosiaaliasem an mukaan; naim isissa olevat naiset erikseen Taulun arkistonumero on 060. Aluejako tässä julkaisussa: Koko maa kuntamuodon mukaan. Taulua ei ole tulostettu muiden aluejakojen mukaan. Eriko isversio : 060 R Ruotsinkielinen v ä e s tö... Tiedot ruotsinkielisten henkilöiden pohjakoulutuksesta, koulutuksesta ja sosiaaliasem ästä julkaistaan osassa XVII "Vähemmistöt". Aikaisemmat laskennat: 1950 S VT, VI C: 102, nide V, taulu S VT, VI C: 102, nide VIII, taulu S VT, VI C: 103, nide IX, taulu S VT, VI C: 103, nide VIII, taulu 3 Yllämainittuihin tauluihin ei kuitenkaan sisä lly vastaavia tietoja sosiaaliasem asta. Huomautuksia: TAULU 2: Naimisissa oleviin naisiin luetaan myös asum userossa olevat. Väestö koulutuksen, pohjakoulutuksen ja sosio-ekonomisen aseman mukaan; naim isissa olevat naiset erikseen Taulun arkistonumero on 060A.

18 17 Aluejako tä ssä ju lk aisu ssa: Koko maa. S a a ta vissa oleva aluejako: E dellisen lis ä k s i vastaavat tiedot on sa a tavissa myös lääneittäin T ilastok eskuksesta m aksullisina valokopioina. Aikaisemmat lask enn at: 1950 S V T, VI C : 10 2, nide V, taulu S VT, VI C : 10 2, nide VIII, taulu S VT, VI C :1 0 3, nide XI, taulu S VT, VI C: 10 3, nide VIII, taulu 3 Ylläm ainittuihin tauluihin ei kuitenkaan s is ä lly vastaavia tietoja so sio ekonom isesta asem asta. Huomautuksia: N aim isissa oleviin naisiin luetaan myös asum userossa olevat. TAULU 3: V äestö iän, sukupuolen, koulutusasteen ja pohjakoulutuksen mukaan Taulun arkistonum ero on 063. Aluejaot tässä ju lk aisu ssa: Koko maa, lään it ja seu tukaava-alu eet S a a ta vissa oleva aluejako: E dellisten lis ä k s i vastaavat tiedot on saata vissa myös kunnittain T ilastokeskuksesta m aksullisina valokopioina. E rik oisver s io t: 063 R R uotsinkielinen v äestö S S aam elaisväestö M M ustalaisväestö... Tiedot vähemm istöihin kuuluvien henkilöiden kou lutu sasteesta ja pohjakoulutu ksesta iän ja sukupuolen mukaan julk aistaan o sa ssa XVII "Vähemmistöt". Aikaisemm at lask enn at: 1950 S VT, VI C : 102, nide VIII, taulu S VT, VI C : 103, nide VIII, taulu 3 Huomautuks ia : T ässä taulussa esite ty t luvut ylemmän p eru sasteen ja k esk iasteiden koulutuksen osalta poikkeavat muiden julkaisuun sisältyvien taulujen tied oista. Tämä johtuu siitä, että yhteensä 225 henkilön y le issivisty k se k si on ilm oitettu ylioppilastutkinto ja muuksi koulutukseksi kansanopiston tai kansan korkeakoulun suorittam inen. T ässä tau lu ssa henkilön koulutusasteeksi on m äärite lty ylioppilastutkinnon p eru steella ylempi kesk iaste, kun taas m uissa taulu issa y le issivisty k se n tasoa huomioon ottamatta nämä henkilöt on taulukoitu ylempään p eru sasteeseen (kansanopiston suorittaneet) tai alempaan k e sk ia s teeseen (kansankorkeakoulun su o rittan eet). 2

19 18 TAULU 4-: Väestö koulutusalan ja -asteen mukaan; naim isissa olevat naiset erikseen Taulun arkistonumero on 067. Aluejaot tässä julkaisussa: Koko maa, läänit ja seutukaava-alue et S aatavissa oleva aluejako: Edellisten lisä k si vastaavat tiedot on saatavissa myös kunnittain T ilastokeskuksesta maksullisina valokopioina. Aikaisemmat laskennat: 1950 S VT, VI C : 102, nide V, taulu S VT, VI C : 103, nide IX, taulu 1 Huomautuksia: Naimisissa oleviin naisiin luetaan myös asum userossa o levat. TAULU 5: Akateemisen loppututkinnon suorittaneet tutkinnon, suorittamisiän ja su o ritusvuoden mukaan Taulun arkistonumero on 068. Aluejako tässä julkaisussa: Koko maa. Taulua ei ole tulostettu muiden aluejakojen mukaan. Aikaisemmat laskennat: 1960 S VT, VI C :10 3, nide IX, taulut B, C, 1 ja 3 Yllämainittuihin tauluihin ei kuitenkaan s is ä lly tietoja tutkinnon suoritusvuodesta ja henkilön iästä tutkintoa su oritettaessa. TAULU 6: Akateemisen loppututkinnon suorittaneet ammatissa toimivat elinkeinon, iän, ammattiaseman ja sukupuolen mukaan Taulun arkistonumero on 072. Aluejako tässä julkaisussa: Koko maa. Taulua ei ole tulostettu muiden aluejakojen mukaan. Aikaisemmat laskennat: 1960 SV T, VI C: 103, nide IX, taulut B, C, 1 ja 3 Yllämainittuihin tauluihin ei kuitenkaan sisä lly tietoja ammattiasemasta ja elinkeinosta.

20 1. INLEDNING 19 Enligt folkräkningslagen av den 8 april 1938 (154-/38) förrättas vart tionde ä r en allmän folkräkning och d ärtill ansluten bostads- och fastighetsräkning i heia riket. Den första folkräkningen enligt denna lag förrättades ä r 1950 och den andra ä r I stöd av folkräkningsförordningen av den 20 febru a ri 1970 (128/70) bestämde Statistikcentralen att tidpunkten för den tredje folkräkningen skulle vara den , dock sä, att den administrativa regionindelningen skulle vara enligt den * Folkräkningen ä r en undersökning om den i Finland vid räkningstidpunkten stadigvarande bosatta befolkningens samt fam iljernas och hushällens antal och Struktur. Med hjälp av den tili undersökningen anslutna bostadsräkningen utreds bostadsbeständets storlek och Struktur samt befolkningens bostadsförhällanden. Fastighetsräkningens uppgift ä r att ge information om byggnadsbeständet, a ffä rs-, a n sta lts-, kontors- och andra dylika lokale r samt om bebyggda fastigheter. F ör 1970 ärs folkräknings förlopp har närm are redoeiorts i Publikationen "Allmänna democrafiska uppgifter" (FOS VI C : 104 del 1). Tabeller'na i 1970 ärs folkräkning publiceras i cirka tjugo delar enligt ämnesomräde. De tabeller som publiceras i denna del innehäller uppgifter om befolkningens utbildning samt om personer som avlagt akademisk examen. Tabeller över den yrkesverksamma befolkningens utbildning publiceras i del VII B. 2. UPPGIFTER OM UTBILDNINGEN OCH DERAS KLASSIFICERING I folkräkningen har som utbildning räknats sádana vid räkningstidpunkten slutförda utbildningsperioder, som v a ra t minst sex mánader. Den utbildning arbetstagare erhâllit pâ sin arbetsplats har dock ej ansetts som utbildning. Till exempel i läroavtalsförhällande varande fris ö rs e ievers utbildning och industrins yrk eselevers utbildning pa arbetsplatsen har inte beaktats. Den utbildning, som arbetstagare erhöll i av produktionsinrättningar ägda yrkesskolor under Yrkesutbildningsstyrelsen utgör ett undantag. Utbildningen vid dylika läroanstalter beaktades vid räkningen om den varad e minst sex mánader. Utanför räkningen lämnades ocksâ utbildning erhallen vid brevinstitut samt arbetar- och medborgarinstitut. For varje person beaktades endast en utbildning. I de fa ll, där personen hade fie ra examina, definierades hans utbildning av den examen som stod pa den högsta nivân. Om personen hade fie ra examina pâ samma nivá valdes den som närmast anslöt sig till yrk et. Aven om av en persons olika typer av utbildning endast en prestation noterades i folkräkningen, togs alla utbildningsuppgifter tillvara for det reg ister över examina som hâller pâ att färd ig ställas.

21 20 Fackligt odif fe r entier ad utbildning I folkräkningen har utbildningen indelats i tvâ huvudgrupper : 1) fackligt o differ entier ad d.v.s. allmänbildande och 2) fackligt differentierad d.v.s. egentlig yrkesutbildning. Sâsom allmänbildande utbildning räknas mellanskol- och studentexamina samt examina avlagda vid folkhögskolor och folkakadem ier. Yrkesutbildning Med yrkesutbildning avses fdrberedande utbildning för ett v isst yrke eller en v iss uppgift eller motsvarande specialutbildning. Dylika â r examina avlagda vid universitet och högskolor samt examina avlagda i skolor och institut vilka ger yrkesundervisning fö r olika omrâden. Även yrk es- och sysselsättningskurser har ansetts vara yrkesutbildning om de har varat minst sex mânader. G rundutbildning Om en person erhállit báde allmänbildande utbildning och yrkesutbildning, benämnes den allmänbildande utbildningen grundutbildning. Pá basen av sin grundutbildning indelas personer i studenter, mellanskolegángna och övriga. Som personer vilka erhállit allmänbildande utbildning räknas sai edes de, som förutom folkskola eller motsvarande lärokurs endast e r h állit allmänbildande utbildning, men inte egentlig yrkesutbildning. Akademisk utbildning Utbildningen pä universitets- och högskolenivä ä r inriktad pä examina, som när de avläggs godkänns som officiellt bevis pä examinandens kunskapsoch färdighetsnivä inom utbildningsomrädet ifräg a. 1 folkräkningen räknades nästan alla examina avlagda vid universitet och högskolor som akademiska slutexamina, men av militärutbildningen dock endast examina avlagda vid Krigshögskolan. 1 tabellbilagor 5 och 6 räknas universitets- och högskoleexamina pä minst kandidatnivä som akademiska slutexamina med följande undantag: 1) medicine och veterinärm edicine kandidatexamina 2) examina avlagda i undervisningssektionerna vid Tampereen yliopisto och 3) lärarexam ina (med undantag av gymnastiklärar examen, som räknas som akademisk slutexamen). 'ä examen avlagts F ör personer med akademisk slutexamen insamlades i folkräkningen uppgifter om de är dä examina avlagts b l.a. klarlägga personernas placering i arb etslivet. Ä r dä examen avlagts antecknades för alla som avlagt akademisk slutexamen utom för dem som genomgätt Krigshögskolan. Avläggningsäret antecknades undantagsvis även fö r dem som avlagt medicine och veterinärm edicine kandidatexamina, även om dessa examina inte räknats som akademiska slutexamina.

22 21 Utomlands erhallen utbildning Uppgifterna om examina personer avlagt utomlands har klassificerats mindre detaljerat än examina avlagda i hemlandet. Utomlands erhallen utbildning har dock fö r högstadiets del kunnat k lassificeras nastan lika noggrant som examina avlagda i hemlandet. För utbildningen pá mellanstadiet har delvic utnyttjats kombinerade k la sser. 1 utbildningsklassificeringen kan utoi avlagda examina átskiljas frán i hemlandet avlagda fö rst med hjälp av 5 -siffrig kod. Dessa studieprestationers omfattning framgár sáledes skilt fö r sig i tabellbilagorna, utan de har förtecknats i bilaga 3, se tidigt u tvisar prestationernas k lassificerin g. O klassificerad utbildning I folkräkningen används benämningen "annan eller okänd utbildning" fi oklassificerad utbildning. T ill denna grupp förs personer, som, föru folkskola e lle r motsvarande läro k u rs, varken erhällit allmänbildande. bildning e lle r yrkesutbildning. Tili denna grupp hör ocksá personer, vilkas utbildning ännu v a r oavsli vid räkningstidpunkten samt de, som lämnade sá bristfälliga uppgifter ] räkningsblanketten, att den er hälinä uppgiften inte kunde k lassificeras annat sätt. Personer under 14 á r förs ocksá tili denna grupp, ty om di utbildning har uppgifter inte insam lats. Utbildningsklas sific eringen Vid Statistikcentralen har utarbetats en allmän klassificering av utbildni, en omfattande alla niväer och omr&den-o och som i sina huvuddrag fö ljer andra nordiska och TJnescos klassificeringar2). Med hjälp av klassificeringen kan själva utbildningsverksamheten samt enskilda personers utbildning grupperas. Denna klassificering har utnyttjats i folkräkningen och dess fördel har v a rit, att utbildningen även har kunnat k lassificeras enligt utbildningsnivän. I tidigare räkningar har utbildningen endast klassificerats enligt utbildningsomräde. Uppgörandet av klassificeringen har baserat sig pä utbildningstiden, erfo r- derlig grundutbildning och undervisningens innehäll. Var je utbildning har i klassificeringen erhällit en 5 -siffrig kod, som förutom att den utgör en individuell beteckning utvisar utbildningens omräde och nivä. Nummerkodens uppbyggnad fram gär av följande exempel: 1) Utbildningsklas sific ering. Handböcker nr 1, S tatistik cen tralen.helsingfors ) Svensk utbildningsnomenklatur (SUN), Statistiska Centraibyran, Meddelanden i sam ordningsfrägor, :3. Stockholm Standard for utdanningsgruppering, Statistisk Sentralbyrä, Statistisk S entraibyrás Hándb</ker 28. Oslo International Standard Classification of Education, lsced/wg/1 Rev. (COM/CS/68/2), ISCED/WG/5 Rev. (COM/CS/68/2). P aris 1972.

23 I exemplet anger den forsta siffran (7) i koden att utbildningen hanfor sig till utbildning fo r hogre kandidatniva. Den andra siffran C4) anger att utbildningen ingar i huvudgruppen teknik och naturvetenskap. Den tredje siffran (1) v isa r att det a r fraga om diplomingenjorsexamen, den fjarde siffran (1) att utbildningen bedrives e lle r har bedrivits inom maskinteknik. Den femte siffran (1) anger att det ar fraga om studieriktningen maskinbyggnad i maskinteknik. 1 folkrakningens tabeller har hogst anvants den 4-siffrig a kodens noggrannhet. Utbildningsnivan Matningen av utbildningsnivan b a s e ra r sig narm ast pa utbildningstiden. Enbart antalet skolar har dock inte kunnat anvandas vid matningen, utan aven eventuella krav pa grundutbildning, utbildningsprocessens allmanna karaktar och forhallande till andra utbildningsgrupper har beaktats. K lassificeringen av utbildningsnivan och utbildningstidens langd fram gar av foljande: Utbildningsniva Antal sk o la r 0 Utbildning pa fo rsta d ie t^ T. e x. barn trad gard ar. Utbildning pa grundstadiet 1-9 a r 1 L agre grundstadiet-*--^ Under 9 ar 2 Hogre grundstadiet C irka 9 a r Utbildning pa m ellanstadiet Cirka a r 3 L agre m ellanstadiet Cirka ar 4 Hogre m ellanstadiet C irka 12 ar Utbildning pa hogstadiet Minst 13 a r 5 Lagsta hogstadiet Cirka ar 6 L agre kandidatniva C irka 15 a r 7 Hogre kandidatniva Minst 16 ar 8 F orskarutbildning e lle r mot- Samma som utbildning pa svaran d e kand. niva U tbildningsniva okand - 9 Utbildning som inte kan k la s- sific era s enligt utbildningsniva - 1) Uppgiften erh alls ej i folkrakningen.

24 23 Utbildningsomräde Utbildningsomrädet bestäms enligt utbildningens innehäll. Aven om utbildningsomrädenas huvudgrupper i viss man päminner om de huvudgrupper som förekommer i näringsgrens- ocb jrrkesgrupperingen, utgör utbildningsklassificeringen en självständig indelning. Utbildningsomrädets huvudgrupper k lassificeras enligt följande: 0 Icke yrkesinriktad utbildning 1 Humanistisk och estetisk utbildning 2 Lärarutbildning 3 Utbildning för handel och kontor samt juridisk, samhällsvetenskaplig och beteendevetenskaplig utbildning 4 Teknisk och naturvetenskaplig utbildning 5 Utbildning fö r transport och kommunikation 6 Utbildning fö r värdyrken 7 Utbildning fö r lant- och skogsbruk 8 Utbildning fö r andra specialyrken 9 Utbildningsomräde okänt Jämförelse av de utbildningsklassificeringar som använts i olika folkräkningar I I960 ärs folkräkning d e f i n i e r a d e s y r k e s u t b i ld n i n g e n pä samma sätt som är 1970, d.v.s. alla slutförda utbildningsperioder som varat minst sex mänader räknades som yrkesutbildning. I 1950 ärs folkräkning fäste man däremot inte uppmärksamhet vid utbildningens längd, utan utbildning, som v a r inriktad pä inlärning av ett visst yrke eller en viss yrkeskunskap räknades som yrkesutbildning oavsett utbildningens längd. K ortare yrkeskurser av mindre betydelse beaktades inte om de inte anslöt sig tili yrk et. Examina avlagda vid folkhögskolor och -akademier beaktades för första gängen i samband med 1970 ärs räkning. Ocksä alldeles nya utbildningsomräden, som inte existerade dä föregäende räkningar verk stä lld es, har beaktats Dylika ä r t.ex. ADB-omrädets utbildning, utbildning av läkarsekrete ra re samt nägra typer av merkantil utbildning. Ibruktagandet av den nya utbildningsklassificeringen i 1970 ärs folkräkning förändrade heit k l a s s i f i c e r i n g s p r i n c i p e r n a. F ör första gängen künde utbildningen klassificeras enligt nivän i folkräkningen. Även grupperingen i utbildningsomräden förnyades. I I960 ärs räkning hade utbildningsomrädet grupperats i fern huvudgrupper enligt den näringsgren dit utbildningen ansägs höra. Enligt I960 ä rs klassificering v a r utbildningsomrädets huvudgrupper: Yrkesutbildning inom jord- och skogsbruk Yrkesutbildning inom industri och hantverk Yrkesutbildning inom handel Yrkesutbildning inom samfärdsel Yrkesutbildning inom tjänster De s t ö r s t a f ö r ä n d r i n g a r n a har skett beträffande yrkesutbildningen inom tjän ster. Gruppen har indelats i fy ra d elar: 1) humanistisk och estetisk utbildning, 2) lärarutbildning, 3) utbildning fö r värdyrken samt 4) ut-

25 24 bildning fo r andra specialyrken. Dessutom har juridisk, samhällsvetenskaplig och beteendevetenskaplig utbildning överförts till huvudgruppen utbildning fo r handel och kontor. 1 I960 ärs folkräkning har till gruppen yrkesutbildning inom jord- och skogsbruk forts alia agronomer samt agr. o. forstkandidater, -licensiater och doktorer. Men i 1970 ärs räkning har de av dessa examina, vars huvudämne har v a rit lantbruksproduktförädling ell er livsmed els studier överförts till gruppen teknisk och naturvetenskaplig utbildning (4). Agr. o. forstexam ina med andra huvudämnen hör fortfarande till gruppen yrk esu t bildning inom jo rd- och skogsbruk (7). 3. ÖVRIGA BEGREPP, DEF1N1TIONER OCH KLASSIF1CERINGAR I ANSLUTNING TILL TABELLERNA Y rkesverksam het Med yrkesverksamma personer avses personer, som vid räkningstidpunkten utfört inkomstbringande arbete under minst hälften av branschens nórmala arbetstid och för detta arbete erhallit ersättning antingen i pengar e lle r natura T ill de yrkesverksamma räknas säled es, förutom löntagare, báde företagare och s.k. mcdhjälpande familjemedlemmar, som fy lle r ovannämnda definition. Räkningstidpunkten avser "förhallandena ". En mera detaljerad definition av yrkesverksamheten ingár i del IX "Yrke och socialställning" i folkräkningens publikationss e r ie. Y rkesställning Yrkesställningen (tabell 6) bestäms utgaende frän uppgifter om den y rk e s verksamma personens yrke och näringsgren. Klassificeringen i tabellbilaga 6 ä r mera omfattande än den egentliga klassificeringen av yrkesställning sätillvida, att av dem som verk a r inom näringsgrenarna jord - och skogsbruk har egna undergrupper bildats. Dessutom har funktionärer och a r- betare grupperats pä samma sätt som i den socio-ekonomiska k la ssificerin g en. Med f ö r e t a g a r e avses p ersoner, som d river ett eget ekonomiskt företag, odiar egen eller arrenderad jordrukslägenhet e lle r ä r fr i yrkesutövare. Till f ö r e t a g s l e d a r e och f u k t i o n ä r e r räknas av löntagarna de person er som ä r i ledande ställning samt de vilk a inte räknas som arb etare. Som a r b e t a r e räknas sadana löntagare som jord- och skogsarbetare samt icke yrkeskunniga e ller icke specialiserade personer samt av yrk eskunniga p erson er de, vilk a huvudsakligen utför kroppsligt arb ete. Med m e d h jä lp a n d e f a m il j e m e d l em avses en person, som bistar nagon av hushällets medlemmar (företagare) i dennas yrke e ller befattning under minst hälften av branschens nórmala arbetstid. En mera detaljerad redogörelse för hur yrkesställningen bestäms ingar i textdelarna báde i del II "Näringsgren och yrkesställning" och i del IX "Yrke och socialställning". Klassificeringens uppbyggnad framgär ur bilaga 5.

26 25 Näringsgren (IS IC) Socialställning Yrkesverksamma personers näringsgren (tabell 6) bestäms av arbetsgivarens eller det egna företagets bransch. Alia personer pá samma arbetsplats har samma näringsgren oavsett yrke. Klassificeringen fö ljer internationella närlngsgrensklassificeringens 2-siffern iva. Näringsgrensklassificeringen och k lassificeringsprinciperna h ar átergetts mera d etaljerat i del 11 "Näringsgren och yrkesställning". Socialställningsklassificeringen ä r en ny indelning med fyra k la sse r, som tili sin natur ä r en ordningsskala. Den b aserar sig delvis pá den socialgruppsklassificering som átergetts i del IX "Yrke och socialställning" och deis pá den socio-ekonomiska klassificeringen. Att jordbrukarna dessutom placeras i olika k lasser pá basen av odiad ákerareal samt personer hörande till fö r- säljningspersonalen placeras báde till andra och tredje socialställningen stöder sig pá d r Urho Rauhalas undersökningar av samhällsskiktena i Finland. U Socialställningsklassificeringen ä r följande: I Företagsledare och övriga högre funktionärer samt jordbrukare med minst 50 ha odiad jord. II Lägre funktionärer, smäföretagare och jordbrukare med ha odiad jord. III Fack- och sp ecialarb etare samt jordbrukare med ha odiad jord. IV Icke fack- e lle r specialarbetare, jord- och skogsbruksarbetare, várd - tagare i anstalt, smábrukare (ákerareal under 5 ha) och pensionärer, vilkas tidigare yrke ä r okänt. Socio-ekonomi.sk ställning Den socio-ekonomiska klassificeringen har bildats efter intem ationell rekommendation2) genom att kombinera uppgifter erhállna om yrke, y rk e s ställning och näringsgren. Den viktigaste variabeln har v a rit yrkesställningen, som den socio-ekonomiska klassificeringen sk iljer sig frán genom att för det första medhjälpande familjemedlemmar k lassificeras tili samma grupp som de som blivit biträdda. Vidare indelas företagare och a r- betare i verksamma inom jord- och skogsbruk och "övriga" samt funktionärer enligt arbetsgivaren i grupperna "statens och kommunernas funktionärer" och "övriga". Aven facklig specialisering utgör en indelningsgrund. Självständiga yrkeslösa pensionärer och anstaltsinterner grupperas enligt tidigare yrke. Av övriga yrkeslösa utgör ekonomiskt oberoende studerande en egen grupp. Med ekonomiskt oberoende studerande avses personer, vilkas huvudsakliga verksamhet ä r att studera och vilkas huvudsakliga inkomstkälla 1970 v a r en annan än "annan persons inkomster e lle r förmögenhet". 1) Rauhala, Urho: Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalinen kerrostuneisuus. Helsinki Rauhala, Urho: De sociala skiktens kvantitativa numerär i det finska samh ället. Social tid sk rift, Nr 6/ Helsingfors ) European Recommendations for the 1970 Population Censuses. United Nations ST/CES/13. New York, 1969.

27 26 Hur den socio-ekonomiska stallningen bestams beskrivs mera detaljerat i del IX "Yrke och social stallning" i bilaga 4. Den klassificering som anvants i tabell 2 ingár aven i bilaga 7. Arbetslosa Med arbetslosa avses personer som under veckan sokte arbete och personer som tvángspermitterats frán sitt arbete. Med yrk esverksamma arbetslosa under undersokningsveckan avses personer, vilka under ifrágavarande vecka v a r arbetslosa men enligt "forhállandena ' andá v a r yrkesverksam m a, se "yrkesverksamhet" ovan. Arbetskraftsbegreppen utreds noggrannare i del XI "Arbetskraft och inkomstkalla". 4. ANMARKNINGAR TILL DE OLIKA TABELLERNA TABELL 1: Befolkningen efter utbildning, grundutbildning och socialställning; gifta kvinnor separat Tabellens arkivnummer ä r 060. Omrádesindelning i denna publikation: Hela riket efter kommunform. Tabellen har inte tabulerats efter övriga omrádesindelningar. Specialversion: 060 R Svensksprákig befolkning... TJppgifter om svensksprákiga personers grundutbildning, utbildning och socialställning publiceras i del XVII "MLnoriteter". Tidigare räkningar: 1950 F O S, VI C: 102, volym V, tabell FOS, VI C: 102, volym VIH, tabell 2 I960 EOS, VI C : 103, volym IX, tabell 1 I960 EOS, VI C: 103, volym VIII, tabell 3 Ovannämnda tab eller inneháller dock inte motsvarande uppgifter om so cialställning. Anmär kningar: Som gifta räknas även kvinnor med hemskillnadsdom. TABELL 2: Befolkningen efter utbildning, grundutbildning och socio-ekonomisk ställning; gifta kvinnor separat Tabellens arkivnummer ä r 060A. Omrádesindelning i denna publikation: Hela riket.

1970 Osa XIII Del XIII Volume XIII

1970 Osa XIII Del XIII Volume XIII Suomen virallinen tilasto Finlands of f iciel la statisti«official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census 1970 Osa XIII Del XIII Volume XIII HELSINKI 1975 Tulot ammatin,

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVI Del XVI Volume

Lisätiedot

Väestölaskenta Folkräkningen Population census

Väestölaskenta Folkräkningen Population census Suomen virallinen tila sto Finlands o fficie lla Statistik O fficial statistics o f Finland V I C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census 1970 Osa XII Del XII V olum e XII HELSINKI 1975 Kesämökit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg Ulkomaanliikenteen palkat 1.4.2013 Utrikesfartens löner 1.4.2013 DWT/ IHV Vahtivapaa konepääll. I-konemestari II/III-konemest. DWT/ IHK Vaktfri maskinchef I-maskinmästare II/III-maskinmästare Alle 12999

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto VI C:06 Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 980 Osa III B Del III B

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Väestön taloudellinen toiminta 1970 1985

Väestön taloudellinen toiminta 1970 1985 Väestö 1991: 5 Befolkning Population Väestön taloudellinen toiminta - Befolkningens ekonomiska verksamhet Economic Activity of the Population Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

tîlastotiedotus statisti sk rapport Tilastokeskus Statistikcentralen Tiedustelut - Förfrägningar

tîlastotiedotus statisti sk rapport Tilastokeskus Statistikcentralen Tiedustelut - Förfrägningar tîlastotiedotus statisti sk rapport Tilastokeskus Statistikcentralen Tiedustelut - Förfrägningar Pekka Myrskylä puh 45 12l/243 Päiväys - Datum 04.09.1974 Q 7 A 2# / 4t N :o -N r VÄ 1974:17 TIETOJA VUONNA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland V IC: 106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVIII Del XVIII

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland VIC: 106

Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland VIC: 106 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland VIC: 106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and HousingCensus 1980 Osa XI Del XI Volume

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)

Lisätiedot

VÄESTÖTILASTOA C 102 VUODEN 1950 YLEINEN VÄESTÖLASKENTA II NIDE VÄESTÖ ELINKEINOHAARAN JA AMMATTIASEMAN MUKAAN BEFOLKNINGSSTATISTIK C 102

VÄESTÖTILASTOA C 102 VUODEN 1950 YLEINEN VÄESTÖLASKENTA II NIDE VÄESTÖ ELINKEINOHAARAN JA AMMATTIASEMAN MUKAAN BEFOLKNINGSSTATISTIK C 102 SVT VI : C 0 ; 0 0 0 00 0 0 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. eng osan tiedot osan tiedot swe osan tiedot eng julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue fïnsweeng Vuoden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012 Opetuksen järjestäjät HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 Dnro/Dnr 30. 10. 2012 Tehtäväluokka 2_ Uppgiftsklass Dnro Lisäys 11.10.2012 päivättyyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

P1 Valitaan kaikki yhdestä jonosta

P1 Valitaan kaikki yhdestä jonosta KYH - aikuiskoulutuksen yhteishaku, MK-tutkintoon johtava koulutus VLINTPERUSTEET 3.4.27 ( 5) 2627 2, Tekniikan ja liikenteen yksikkö 293 XXXXX Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma rvosanojen kysyminen

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 16.08.2013

OHJEITA / ANVISNINGAR 16.08.2013 OHJEITA / ANVISNINGAR 16.08.2013 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL AVUSTUKSET PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE BIDRAG TILL LOKALA KULTURFÖRENINGAR Haku vuodelle Ansökan för år PAIKALLISILLE

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa?

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Jaana Paanetoj a Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Tutkimus vajaakuntoisen tekemän työn oikeudellisesta luonteesta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a H elsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi! 3.11.2015 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Sosioekonominen asema 3 Raportit 4 Katsaus tulevaan 4 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi, kotipaikka sekä kieli

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi, kotipaikka sekä kieli YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka sekä kieli Tarkoitus ja toiminta Jäsenet 1 Yhdistyksen nimi on Suomen laivainsinöörien yhdistys - Finlands skeppsingenjörförening LARADI ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Ruotsin kieliversioinnin kommentit tilastopalvelu Vipuseen

Ruotsin kieliversioinnin kommentit tilastopalvelu Vipuseen Ruotsin kieliversioinnin kommentit tilastopalvelu Vipuseen Ehdotukset muotoillut korkeakoulujen asiantuntijoiden sanasto- ja kielityöryhmä Glossary Group. Lisätiedot ja alkuperäinen materiaali: https://confluence.csc.fi/display/opi/glossary+group

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

INDIVIDUELL STUDIEPLAN Nybörjare

INDIVIDUELL STUDIEPLAN Nybörjare 1 NPK RUOTSIN KÄÄNTÄMINEN HuK-TUTKINTO 180 op HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Opintojen alkuvaihe NPK SVENSK ÖVERSÄTTNING HuK-EXAMEN 180 sp INDIVIDUELL STUDIEPLAN Nybörjare NPK001 (2 sp) Nimi Namn Opiskelijanumero

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2002 tilastotiedote 8/2003

Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2002 tilastotiedote 8/2003 Stakes/StakesTieto 22.5.2003 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2241 Kaija Vaalgamaa Fax. (09) 3967 2459 e-mail: kaija.vaalgamaa@stakes.fi ISSN 1459-2355 (Internet) ISSN

Lisätiedot

Ammattiluokitus Classification of occupations

Ammattiluokitus Classification of occupations K äsikirjoja H andböcker H andbooks N ro 14 Uusittu laitos Revised edition Ammattiluokitus Classification of occupations 1987 HELSIN KI 1987 Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Hyvät p u o lu e to v e r it

Hyvät p u o lu e to v e r it L y y li A a lto : A v io liitto la k ik o m ite a n m ie tin n ö s tä E t. H:n sos.dem. N a i s p i i r i n s y y s n e u v o tte lu p ä iv illä V iia la s s a 2 5.8.7 3 Hyvät p u o lu e to v e r it Kun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 649/2012 vp Kesätyöntekijöiden työskentelyolosuhteiden epäkohtien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kesätöitä on tarjolla nuorille usein erilaisissa myyntikojuissa ja kioskeissa.

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 207/2006 vp IB-lukiolaisten tasavertainen asema haettaessa yliopistoon Eduskunnan puhemiehelle Suomessa toimii 14 IB-lukiota. Diploma Programme ("IB-lukio") on kaksivuotinen opetusohjelma,

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter.

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter. Kevas inköp 2012 Sida 1(400) KEVAS INKÖP 2012 Materialet omfattar Kevas inköp 2012. Uppgifterna omfattar Kevas alla inköp och anskaffningar med undantag för löner och motsvarande personalposter samt uppgifter

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Väestölaskenta Folkräkningen Population census

Väestölaskenta Folkräkningen Population census Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot