Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys"

Transkriptio

1 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys Työraportti

2

3 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys Tiehallinto Helsinki 2005

4 Helsinki 2005 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5

6 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys. Helsinki Tiehallinto, Tiestö- ja liikennetietopalvelut. 17 s. + liitt. 1 s. TIIVISTELMÄ Pudotuspainolaitteella (PPL) tehdään kuntorekisteriä varten mittaukset vuosittain noin pisteessä (4000 km) ja mittauskustannukset ovat noin euroa. Näitä verkkotason mittaustietoja käytetään hyväksi lähinnä tieverkon kuntotilan seurannassa (kuntotilasto). Taipumamittauksia tehdään erikseen myös hankesuunnittelua ja toimenpiteiden laadunvalvontaa varten. Taipumamittausten käyttöä verkko- ja ohjelmointitasolla on kritisoitu eri syiden takia. Niiden ei katsoa kuvaavan tiestön rakenteellista kuntoa oikealla tavalla eikä niillä ole kyetty selittämään tiestön pintakunnon rappeutumista. Kevätkantavuuskerroin luo epävarmuutta käytettäviin tunnuslukuihin. Sadan metrin välein tehtävät mittaukset ovat myös liian karkeita nykyistä tarkempiin tarkasteluihin. Tässä työssä selvitettiin taipumamittausten nykykäytäntö ja sen ongelmat sekä taipumatietojen tarve ja hyödyntäminen verkko- ja ohjelmointitasolla. Kuntotilastoa varten tarvittavat taipumatiedot esitetään hankittavaksi tieverkolta otosperiaatteella. Otos tulee ottaa siten, että se on tilastollisesti edustava nykyisin tilastoinnissa käytettävien jaottelujen mukaan (koko maa/tiepiirit, liikennemääräluokitus, toiminnallinen luokitus). Samalla ehdotetaan tehtäväksi tutkimus, jossa kehitetään uudet tunnusluvut tiestön rakenteellisen kunnon kuvaamiseksi verkko- ja ohjelmointitasolla pintakuntomittauksiin (PTM, APVM) perustuen. Tässä työssä kannattaa hyödyntää tiestön rakenteellisesta kunnosta vuosien mittaan mm. VOHohjelmassa tehdyt selvitykset sekä kuntorekisterin sisältämät yli kymmenen vuoden mittaustiedot sekä vuonna 2006 alkavat automaattisen päällystevauriomittauksen (APVM) tulokset. Mikäli tien pinnan taipumia halutaan mitata tieverkkotasolla, se on käytännössä mahdollista ainoastaan jatkuvalla taipumanmittauslaitteella. Tällaista laitetta ei kuitenkaan tiettävästi ole maailmalla tuotantokäytössä. Lisäksi kuorma-auton puoliperävaunuun sijoitetun laitteen soveltuvuus pienipiirteisen alemman tieverkon mittaamiseen tulee selvittää erikseen.

7 ESIPUHE Tässä työssä selvitettiin taipumamittausten nykykäytäntö ja sen ongelmat sekä taipumatietojen tarve ja hyödyntäminen verkko- ja ohjelmointitasolla. Tässä raportissa on esitetty kuvaus taipumamittauksista, tietojen hyväksikäytöstä ja siinä esiintyvistä ongelmista sekä suositus tieverkon kantavuuden määrittämiseksi verkkotasolla. Selvitys on tehty Tiehallinnon Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelman (VOH) osaselvityksenä. Työstä on Tiehallinnossa vastannut Ismo Iso-Heiniemi (ATL). Tarveselvityksen on laatinut JP-Transplan Oy, jossa työstä on vastannut DI Ari Kähkönen. Raportin on kirjoittanut DI Antti Ruotoistenmäki yhdessä Ari Kähkösen kanssa. Helsingissä, syyskuussa 2005 Tiehallinto Keskushallinto

8 6 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys Sisältö 1 JOHDANTO 7 2 TIEVERKON TAIPUMAMITTAUKSET Yleistä Tiehallinnon nykykäytäntö Jatkuva taipumamittaus 11 3 TAIPUMATIETOJEN KÄYTTÖ TIENPIDOSSA Yleistä Kuntotilasto Tulosohjaus Toimintalinjat Ylläpidon ohjaus Ylläpidon ohjelmointi Hanketason mittaukset 14 4 SUOSITUS VERKKOTASON MITTAUKSILLE 15 5 VIITTEET 17 6 LIITTEET 18

9 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys 7 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tiehallinto seuraa tieverkon kuntoa erilaisten kuntomittausten avulla. Mittaukset koskevat maa-alueita lukuun ottamatta koko tieomaisuutta eli päällystettyjä teitä, sorateitä, kevyen liikenteen väyliä, siltoja sekä varusteita ja laitteita. Mittauksia tehdään verkkotason tarpeisiin (tilastot, strategiat), hankkeiden ohjelmointiin (toimenpidesuunnittelu) sekä urakoiden laadunvalvontaa varten. Mittausmenetelmiä on kehitetty aktiivisesti viime vuosina ja mittaukset on kilpailutettu alan toimijoilla. Tierakenteiden kuntoa mitataan pudotuspainolaitteilla sekä viime vuosina yhä enenevässä määrin maatutkamittauksilla. Maatutkamittausta käytetään sen tulosten analysoinnin työläyden vuoksi lähinnä hankekohtaisessa suunnittelussa. Verkkotason rakenteellista kuntoa kuvataan pudotuspainolaitteilla mitatulla kantavuudella. Mittaukset tehdään tietyn mittauskierron perusteella 100 m välein koko päällystetyllä tieverkolla. Tulosten hyödynnettävyyttä on arvosteltu johtuen mittausten vähyydestä, mittauspaikan ja ajan merkityksestä sekä erilaisten kertoimien (kevätkantavuuskerroin, lämpötilakerroin) käyttämisestä. Uskoa tulosten käyttökelpoisuuteen heikentää vielä se, että kantavuuden kehitys on ollut poikkeava tieverkon muusta kuntokehityksestä. Tässä raportissa on kartoitettu verkkotason kantavuusmittausten tarvetta lähtien liikkeelle nykykäytännöstä ja tietotarpeiden selvittämisestä eri päätöksentekotasolla. Tältä pohjalta on laadittu suositus verkkotason kantavuusmittauksille. Työtä varten haastateltiin useita henkilöitä Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut - yksikössä sekä Tiepiirien asiantuntijoita. Haastatellut henkilöt on lueteltu liitteessä 1. Yleisesti puhutaan taipuma- tai kantavuusmittauksista. Taipuma kuvaa tierakenteen kestävyyttä tai kantavuutta. Mitatuista taipumista lasketaan useita eri muuttujia, joista yleisimmin käytetty on kantavuus ja sen johdannaiset kevätkantavuus ja kantavuusaste. Termiä kantavuus käytetään siis sekä puhuttaessa tien yleisestä ominaisuudesta että tietystä muuttujasta. Tässä raportissa termejä taipumat ja kantavuus käytetään tämän yleisen käytännön mukaan. Asiayhteydestä selviää puhutaanko tien yleisestä ominaisuudesta vai tietystä muuttujasta.

10 8 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys TIEVERKON TAIPUMAMITTAUKSET 2 TIEVERKON TAIPUMAMITTAUKSET 2.1 Yleistä Taipumamittausten tavoitteena on saada tietoa tieverkon rakenteesta ja sen kestävyydestä niin rakenteen mitoitusta, hankkeiden suunnittelua kuin verkon kuntotilan kuvausta varten. Taipumamittauksen tukena, mittauskohteiden valinnassa ja tulosten analysoinnin apuna voidaan käyttää muita kuntomittauksia, kuten vaurioinventointia ja maatutkamittauksia tai jopa tievideoita. Tässä raportissa on kuitenkin keskitytty selvittämään verkkotason tarpeisiin tehtävien taipumamittausten käyttöä ja hyödynnettävyyttä. Kantavuusmittauksia tehdään yleisesti pudotuspainolaitteella (PPL), jonka avulla mitataan raskaan ajoneuvon kuormitusta vastaavan kuormituksen tien pintaan aiheuttama taipumasuppilo. Mitatuista taipumista lasketaan erilaisia tunnuslukuja, kuten kevätkantavuus ja kantavuusaste. Kuntorekisteritietoja käsitellään 100 metrin jaksoissa. PPL-mittauksia tehdään yleensä 100 metrin välein, eli yksi piste kullekin kuntorekisterin jaksolle. Tällöin saadaan yleiskuva tieverkon kantavuudesta. Kantavuus voi kuitenkin olla erilainen yksittäisten mittauspisteiden välillä, jolloin mittausten edustavuudesta ei ole varmuutta. Viime vuosina onkin eri puolilla maailmaa kehitetty jatkuvaa taipumamittausta, jonka avulla voidaan mitata tieverkon taipumaprofiili nopeasti liikkuvalla ajoneuvolla vastaavasti kuin nykyiset palvelutaso (PTM) -mittaukset. 2.2 Tiehallinnon nykykäytäntö Mittaus Tieverkon kantavuus mitataan pudotuspainolaitteilla. Mittauksia tehdään yksi jokaiselta 100 metrin osuudelta. Lämpötilakorjauskertoimilla huomioidaan päällysteen lämpötilan vaikutus mitattuihin taipumiin. Mittaukset tehdään kesällä, jolloin tulokset muutetaan vastaamaan kevään kantavuutta kevätkantavuuskertoimella. Tunnuslukuina käytetään kevätkantavuutta sekä kantavuusastetta (mitatun kantavuuden ja tavoitekantavuuden suhde). Mittaukset tehdään keskimäärin viiden vuoden välein. Mittauskäytäntö uudistettiin vuonna 2001 siten, että mittaukset tehdään kolme kertaa rakenteen kestoikään vaikuttavan toimenpiteen elinkaaren aikana: Ensimmäinen mittaus tehdään toimenpiteen jälkeisenä vuonna. Tämän jälkeen kantavuus mitataan ensimmäisten vaurioiden ilmestyttyä. Kolmannen kerran taipumat mitataan toimenpiteen elinkaaren lopussa ylläpitokohteiden valintaa ja suunnittelua varten. Toisin sanoen, kun vauriotaso ylittää tietyn raja-arvon, otetaan kohde mittausohjelmaan mukaan. Mittaukset on tilattu palvelusopimuksella Tieliikelaitokselta. Nykyinen sopimus on voimassa vuoden 2005 loppuun. Mittauksia tehdään vuosittain noin kpl ja mittauskustannukset ovat noin /vuosi. Yhden mittauspisteen hinta on näin ollen noin 8 ja mittauksen kilometrihinta noin 80. Taulukossa 1 on esitetty päällystetyllä tieverkolla verkkotasoa varten tehtä-

11 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys 9 TIEVERKON TAIPUMAMITTAUKSET vien eri kuntomittauslajien yksikkökustannukset, vuosittaiset mittausmäärät sekä vuosittaiset kokonaiskustannukset. Taulukko 1. Päällystetyn tieverkon verkkotason kuntomittauslajien yksikkökustannukset, vuosittaiset mittausmäärät sekä vuosittaiset kokonaiskustannukset. Mittauslaji Yksikkökustannukset /km Mittausmäärä km/vuosi Kokonaiskustannukset / vuosi PTM 43, PPL 80, APVM 36, PVI 44, PTM = Palvelutasomittaus (tien pituus- ja poikkiprofiili); PPL = Pudotuspainolaite; APVM = Automaattinen päällystevaurioiden mittaus; PVI = Päällystevaurioiden (manuaalinen) inventointi Tiedonhallinta Mittaustiedot viedään kuntotietorekisteriin 100 metrin tietoina. Rekisteriin viedään alkuperäiset ja lämpötilakorjatut taipumasuppilotiedot, joiden perusteella voidaan joko kuntotietorekisterissä tai PMSProssa laskea tarvittavat tunnusluvut. Kuntotietorekisteriin viedään tiedot lähinnä verkkotason mittauksista, sillä hankkeiden suunnittelua varten tehtävät tiedot vanhenevat heti rakenteen korjauksen jälkeen. Tietojen hyödyntäminen Verkkotason kantavuusmittausten avulla saadaan yleiskuva tieverkon kantavuudesta ja yhdessä muiden indikaattorien kanssa tieverkon rakenteellisesta kunnosta. Tiedot esitetään kuntotilastossa (Tiehallinto 2005a), johon on koottu kantavuusasteen ja kevätkantavuuden aikasarjoja vuodesta 1994 lähtien. Lisäksi tilastossa Yleiset tiet (Tiehallinto 2005b) esitetään yleisten teiden päällystepituus kevätkantavuuden mukaan toiminnallisissa tieluokissa. Tämä on sivumennen sanoen hieman erikoista ottaen huomioon, että kevätkantavuus on ainoa kuntotieto, jonka perusteella teitä yleisten teiden tilastossa (Tiehallinto 2005b) luokitellaan. Kantavuustietoa käytetään kuntotilaston lisäksi LVM:n ja Tiehallinnon välisessä tulosohjauksessa, toimintalinjojen määrittelyssä sekä verkko-, ohjelmointi- ja hanketason tarkasteluissa. Tiehallinnon sisäisessä tulosohjauksessa kantavuustiedon käytöstä sen sijaan on luovuttu. Syitä tähän on selostettu alla kappaleessa Ongelmakohdat. Päällystettyjen teiden ylläpidon toimintalinjat kaipaavat informaatiota tiestön rakenteellisesta kunnosta. Tähän mennessä nykyisellä kantavuustiedolla ei rakenteellisesta kunnosta ole saatu luotettavaa kuvaa. Tieverkkotasolla kantavuutta käytetään yhtenä muuttujana kuvaamaan tiestön kuntotilaa, jolle lasketaan optimi ja/tai käytettävissä olevan rahoituksen vaikutus sen kehitykseen. Osa tiepiireistä käyttää tietoja PMSProssa ylläpitotoimenpiteiden kohteiden valinnassa. Taipumamittauksista laskettuja tunnuslukuja ei kuitenkaan ole enää mukana tehtaan asetuksissa. Hanketasolla taipumatietoa käytetään

12 10 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys TIEVERKON TAIPUMAMITTAUKSET tarvittavien toimenpiteiden valinnassa sekä tien rakennekerrosten mitoituksen lähtötietona. Kantavuustietojen käyttöä ja tietotarpeita eri päätöksentekotilanteissa kuvataan yksityiskohtaisemmin luvussa 3. Ongelmakohdat Kuntotilaston mukaan tieverkon kantavuus on parantunut vuodesta 1994 noin 15 %. Tämä on ristiriidassa tienverkon muun kuntokehityksen kanssa. Yhtenä syynä on pidetty käytettyä tunnuslukua kantavuusastetta, jonka laskennassa käytetään kevätkantavuuskertoimella korjattua taipumamittaustietoa sekä liikennemäärästä, kuormituskertaluvusta sekä päällystysluokasta määritettyä tavoitekantavuutta. Sadan metrin välein tehtävää pistemäistä mittausta ei pidetä kovin edustavana otoksena yksittäisen tien tai tieverkon kantavuudesta. Vertailuna mainittakoon, että esimerkiksi kunkin 100-metrisen urasyvyys lasketaan noin 1000 havainnon perusteella, jolloin saatu urasyvyys kuvaa kyseisen 100- metrisen urasyvyyttä melko luotettavasti. Pudotuspainolaitteella tehtävä taipumamittaus on sinänsä hyvin luotettava ja toistettava, mutta mitattavien kohteiden olosuhteiden muuttuminen tekee mittaukset vertailukelvottomiksi. Mitatut taipumat normalisoidaan päällysteen lämpötilan suhteen, mutta esimerkiksi vuodenaikaisvaihtelun (muutokset rakenteen kosteustilassa) huomioiminen on vaikeata. Tien kantavuus voi myös muuttua niin pituus- kuin poikittaissuunnassa lyhyellä matkalla hyvinkin paljon. Kuten edellä kuvattiin, kuntorekisteriä varten tehtävien taipumamittausten ohjeistusta muutettiin vuonna 2001 siten, että ensimmäinen mittaus tehdään rakenteen kestävyyteen vaikuttavan toimenpiteen jälkeisenä vuonna. Tilastossa käytetään kultakin tieltä uusinta mittaustietoa, joka osalla teitä on uuden päällysteen päältä. Ohjeen mukaan seuraava mittaus tehdään ensimmäisten vaurioiden ilmestyttyä ja kolmas mittaus toimenpiteen elinkaaren lopussa. Näin ollen osalla teitä mittaus tehdään tien ollessa kohtalaisen hyvässä kunnossa ja osalla teitä sen ollessa hyvinkin huonossa kunnossa. Tiestön kuntojakaumaa viimeisimmän kantavuusmittauksen aikaan muiden muuttujien kuin kantavuusasteen suhteen ei ole tässä yhteydessä selvitetty. Joka tapauksessa voidaan todeta, että tämä mittauskäytäntö on suunniteltu hanketason tarpeista lähtien, eikä mittaus näin ollen ole edustava otos koko päällystetystä tieverkosta. Ongelma on tiedostettu, ja vuoden 2004 kuntotilastossa (Tiehallinto 2005a) esitetäänkin mittauskäytäntöä uudistettavan siten, että mittaukset edustavat paremmin koko päällystettyä tieverkkoa. Kun mittauksia tehdään verkkotasolla noin pistettä vuosittain sadan metrin välein (= 4700 km/vuosi), johtaa se koko km pituisella päällystetyllä tieverkolla noin vuoden mittauskiertoon. Mikäli on tarvetta saada nykyistä tarkempi tieto jokaiselta 100-metriseltä esimerkiksi ohjelmoinnin perustaksi, johtaa se todella suuriin mittausmääriin. Nykyinen piste per 100 metriä mitattuna vuoden kierrolla maksaa jo lähes euroa vuodessa (taulukko 1) ja tämä määrä pitäisi ainakin nelinkertaistaa, jotta saataisiin 2 arvoa per 100 metriä kerran viidessä vuodessa. Kantavuustietoa tarvitaan erityisesti rakenteen parantamishankkeiden suunnittelussa. Tähän tarkoitukseen nykyinen 100 metrin välein kerättävä tieto on liian epätarkkaa ja hankesuunnittelua varten mittaukset joudutaan tekemään erikseen, yleensä 50 metrin välein. Rakenteen parantaminen maksaa kes-

13 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys 11 TIEVERKON TAIPUMAMITTAUKSET kimäärin /km. PPL-mittaukset 50 metrin välein tehtynä (20 pistettä/km) maksavat noin 160 /km, eli noin 1 promillen hankkeen kustannuksista. Hanketasolla mittauksia voitaisiinkin tarvittaessa tehdä nykyistä enemmänkin ja kohdistaa mittaukset esim. APVM- ja PTM-mittauksilla havaittuihin ongelmakohtiin. Tätä on ehdotettu mm. Tekesin Infra-teknologiaohjelman tutkimusraportissa (Ruotoistenmäki 2005). 2.3 Jatkuva taipumamittaus Mikäli tien pinnan taipumia halutaan mitata tieverkkotasolla, se on käytännössä mahdollista ainoastaan jatkuvalla taipumanmittauslaitteella, joka ajaa lähes normaalilla ajonopeudella osana liikennevirtaa, kuten PTM- ja APVMautot. Tien pinnan jatkuvaa taipumamittausta on kehitetty useissa maissa, mutta valmiita laitteita mittaustiedon tuottamiseen suuressa mittakaavassa ei tiettävästi ole olemassa. Ruotsissa kehitystyö on käytännössä keskeytetty. Yhdysvaltain liittovaltion tiehallinnon (FHWA) kehitysprojektissa tavoitteena on kehittää jatkuva taipumamittauslaite, jolla inventoidaan Interstate-verkon rakenteellinen kunto (Public Roads, 2004). Kyseinen tieverkko on kaikki osavaltiot ja niiden suurimmat kaupungit yhdistävät mantereenkattava moottoritieverkosto. Taipumanmittauslaite on sijoitettu kuorma-auton puoliperävaunuun, joka myös tuottaa tarvittavan kuormituksen. Suomessa kantavuuspuutteita on lähinnä alempiasteisella tieverkolla, joka on usein melko mutkaista ja mäkistä. Näin ollen onkin epävarmaa, soveltuuko jatkuva taipumamittauslaite kantavuuden kartoittamiseen alempiasteisella tieverkolla. Tien pinnan taipuma kuvaa rakenteen kykyä vastustaa raskaan liikenteen aiheuttamaa kuormitusta. Sen tulkintaa varten tarvitaan nykyistä tarkemmat tiedot liikennekuormituksesta mitataanpa taipuma pudotuspainolaitteella tai jatkuvalla mittarilla.

14 12 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys TAIPUMATIETOJEN KÄYTTÖ TIENPIDOSSA 3 TAIPUMATIETOJEN KÄYTTÖ TIENPIDOSSA 3.1 Yleistä Tässä luvussa kuvataan tarkemmin taipumamittausten eri hyödyntämistilanteita. Erityisesti selvitetään eri päätöksentekotilanteiden tietotarpeet. Hanketason mittauksia käsitellään vain siinä laajuudessa kuin ne vaikuttavat verkkotasolla tarvittaviin tietoihin, mutta niiden kehittämistarpeita ei järjestelmällisesti pohdita. 3.2 Kuntotilasto Kuntotilastossa esitetään kantavuusasteen ja kevätkantavuuden aikasarjoja vuodesta 1994 lähtien. Keskimääräinen kantavuusaste on parantunut vuodesta 1994 noin 15 %:lla, ollen vuoden 2004 lopussa noin 154 %. Tavoitekantavuuden alittavien teiden (kantavuusaste alle 100 %) määrä on vastaavasti vähentynyt 3831 km:llä (Tiehallinto 2005a). Tietojen hyödyntämistä pidetään nykyisessä muodossa vaikeana useasta eri syystä. Keskimääräisen kantavuusasteen jatkuva parantuminen on ristiriidassa muun yleisen kuntokehityksen kanssa. Lisäksi sadan metrin välein tehtävää pistemäistä mittausta ei pidetä kovin edustavana otoksena yksittäisen tien tai tieverkon kantavuudesta. Ongelmakohtia on selostettu yksityiskohtaisemmin edellä luvussa 2.2. Kantavuusaste esitetään kuitenkin edelleen kuntotilastossa, koska korvaavaa tunnuslukua ei toistaiseksi ole vielä kehitetty. Tiehallinnon sisäisen tulosohjauksen mittaristossa kantavuusaste ei enää ole mukana. Kuntotilastossa halutaan raportoida tieverkon rakenteellinen tila. Nykyisin sitä kuvataan taipumamittauksista laskettavilla kantavuuden tunnusluvuilla. Kuten edellä on kuvattu, nykyisiä tunnuslukuja ei pidetä kovin informatiivisina eikä luotettavina. Kunnes kehitetään uudet tunnusluvut nykyisten tilalle, taipumatieto on hankittava tieverkolta. Tämä voidaan tehdä joko jatkaen nykyistä käytäntöä (mitataan koko tieverkko tietyllä mittauskierrolla) tai tekemällä mittaukset otoksena koko päällystetyltä tieverkolta. Otosperiaate on kuvattu tarkemmin luvussa 4. Mikäli nykykäytäntöä muutetaan, esimerkiksi siirtymällä käyttämään otosta kuntotilaston tietojen määrittämiseksi, kantavuustiedot eivät tule olemaan täysin jatkuvia. Ainoa keino varmistaa tilastojen jatkuvuus on olla tekemättä mitään muutoksia nykykäytäntöön. Tämä ei kuitenkaan ole toivottava vaihtoehto. 3.3 Tulosohjaus Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) Tiehallinnolle asettamat tulostavoitteet määrittelevät huonokuntoisten teiden enimmäismäärän. Tiehallinto määrittelee huonokuntoisuuden neljän kuntomuuttujan perusteella: tasaisuus, urasyvyys, vauriosumma ja kantavuusaste.

15 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys 13 TAIPUMATIETOJEN KÄYTTÖ TIENPIDOSSA Tiehallinnon sisäisessä tulosohjauksessa kantavuusasteen käytöstä sen sijaan on luovuttu. Tähän on syynä pääasiassa edellä luvussa 2.2 kuvattu viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana tapahtunut kantavuusasteen paraneminen, joka on ristiriidassa muun kuntokehityksen kanssa. Emme näe erityistä tarvetta käyttää kantavuustietoa tulosohjauksessa. Yleensäkin tien rakenteellista kuntoa suoraan kuvaavien tunnuslukujen käyttö tulosohjauksessa on ongelmallista, koska tiestön rakenteelliset ongelmat kehittyvät hitaasti ja niiden korjaamiseksi tehtävät toimenpiteet ovat kalliita ja pitkävaikutteisia. Vaikka tulosohjaus onkin luonteeltaan lyhytvaikutteista, käytettävien mittareiden tulee kannustaa toimenpiteisiin, joilla pitkällä tähtäimellä turvataan tiestön rakenteellinen kunto. 3.4 Toimintalinjat Päällystettyjen teiden ylläpidon toimintalinjat kaipaavat informaatiota tiestön rakenteellisesta kunnosta. Tähän mennessä nykyisellä kantavuustiedolla ei rakenteellisesta tiedosta ole saatu luotettavaa kuvaa. Parhaillaan laadittavana olevissa päällystettyjen teiden ylläpidon toimintalinjoissa tiestön kunto määritetään käyttäen käsitteitä palvelutaso ja kestävyys. Palvelutaso kuvaa tien pintakuntoa ja se määritetään PTM-mittausten ja vaurioinventointien perusteella. Kestävyys kuvaa tien rakenteellista kuntoa, mutta menetelmät sen määrittämiseksi ovat vielä tekeillä. Kestävyyden määrittäminen voisi perustua esimerkiksi eri taipumaindekseihin (SCI, BCI) tai vaurioitumisnopeuteen. Ruotsissa ei tehdä kantavuusmittauksia verkkotasolla. Kantavuuspuutteiden ennustamiseen on kehitteillä malleja, jotka perustuvat tien pintakuntoon ja sen muutosnopeuteen. 3.5 Ylläpidon ohjaus Tienpidon suunnittelussa tehdään tieverkkotason taloudellisia analyysejä, joiden lähtötietona käytetään tiestön tilaa kuvattuna tasaisuudella, urasyvyydellä, vauriosummalla ja kantavuusasteella. Tieverkkotason strategiatarkasteluihin on käytettävissä HIBRIS -järjestelmä (Highway and Bridge Management System), joka mahdollistaa kantavuustiedon käytön. Nykyisissä malleissa (100Gen, VOH 2.2a) se on mukana, mutta mallien hyväksyntä yleiseen käyttöön on vielä tekemättä. Projektissa Hibris kuntoon ja käyttöön asiaan otetaan kantaa. Vaikka nyt verkkotasolla siirryttäisiin otosperiaatteella tehtäviin mittauksiin, rekistereissä säilyisi tähän mennessä tehdyistä mittauksista melko pitkään voimassa olevaa kantavuusmittaustietoa HIBRIS järjestelmän tarpeisiin. Ohjausjärjestelmiä varten voidaan kehittää myös mallit, jotka kuvaavat tien ja sen rakenteen kuntoa muuten kuin taipumamuuttujia käyttäen, esimerkiksi PTM- ja APVM-tietoihin perustuen. Verkkotason strategisia tarkasteluja tehdään lähinnä tienpidon suunnittelun valtakunnallisella tasolla; tiepiireissä tehdään hankkeiden ohjelmointia ja

16 14 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys TAIPUMATIETOJEN KÄYTTÖ TIENPIDOSSA suunnittelua, joissa kantavuustietoa käytetään hyväksi luvuissa 3.6 ja 3.7 kuvatulla tavalla. 3.6 Ylläpidon ohjelmointi Ylläpidon ohjelmoinnissa tarvitaan tietoa tien rakenteen kunnosta rakenteenparantamista tarvitsevien kohteiden löytämiseksi. Kantavuusmuuttujat koetaan kuitenkin tässä yhteydessä epäinformatiivisiksi ja epäluotettavaksi. Jos tiellä esimerkiksi on kantavuuspuutteita, mutta se näyttää urien ja vaurioiden suhteen hyvältä, toimenpiteitä ei tehdä. Mikäli sen sijaan huono kantavuus sopii yhteen muiden kuntomuuttujien osoittaman kunnon huonontumisen kanssa, kyseiselle tielle ehdotetaan päällystämistä tai rakenteen parantamista. Kantavuustiedot eivät siis ohjaa päätöksentekoa, mutta vaikuttavat jossakin määrin toimenpiteiden valintaan. Taipumamittauksista laskettuja tunnuslukuja ei enää ole mukana päällysteiden ylläpito-ohjelmien laadintaan käytettävän PMSPro -ohjelmiston tehtaan asetuksissa. Käyttäjä voi määritellä myös omia toimenpiteiden valintaehtoja ja osa tiepiireistä käyttää taipumatietoja toimenpiteiden valinnassa, mutta eivät mitenkään kattavasti. Kantavuuden muutosta ei ennusteta, eikä kantavuustieto selitä muiden kuntomuuttujien muutoksia. Sitä käytetään toki kuntotavoitteen alittavien raportoinnissa (KTA), joka tehdään PMSPro:ta apuna käyttäen. Tosin tämäkin on muuttumassa, sillä kantavuus ei ole enää mukana tulosohjauksessa. Haastateltavien yleinen näkemys tuntui olevan, että taipumatietoja ei nykyisin hyödynnetä. Jos tiepiirit saisivat käyttöönsä luotettavaa todellisuuden kanssa korreloivaa taipumatietoa, olisi niille kyllä käyttöä. Toisaalta esitettiin sellainenkin näkemys, että mikäli jatkuvaa taipumamittausta ei saada käyttöön, verkkotason (ja ohjelmointitason) mittaukset voidaan lopettaa kokonaan ja siirtyä yksinomaan hanketason mittauksiin. 3.7 Hanketason mittaukset Kantavuustietoa tarvitaan rakenteen parantamishankkeiden suunnittelussa. Sadan metrin välein mitatut kuntotiedot välitetään kuntorekisteristä RDA:han (Road Doctor Administration). Hankkeiden suunnittelussa tarvitaan kuitenkin kuntorekisterimittauksia tarkempia kuin 100 metrin välein mitattuja ja tulostettuja tietoja. Esimerkiksi PTM-mittauksista käytetäänkin 10 metrin välein tulostettuja muuttujia. PPL-mittaukset joudutaan yleensä tekemään uudestaan lyhyemmällä mittausvälillä. Yleisimmin käytetään 50 metrin mittausväliä.

17 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys 15 SUOSITUS VERKKOTASON MITTAUKSILLE 4 SUOSITUS VERKKOTASON MITTAUKSILLE Vuonna 2006 ehdotamme tehtäväksi 1) PPL-mittaukset otoksena koko päällystetyltä tieverkolta kuntotilastoa varten, ja 2) Tutkimuksen rakenteellisen kunnon määrittämiseksi verkkotasolla. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin kumpaakin tehtävää. 1. Tilataan taipumatiedot koko päällystetyltä tieverkolta otosperiaatteella. Taipumatietojen pääasiallinen käyttötarkoitus on kuntotilasto, jossa raportoidaan tieverkon rakenteellinen tila taipumamittauksista laskettaviin kantavuuden tunnuslukuihin perustuen. Tiepiiritasolla tulee voida arvioida tiestön rakenteellisen kunnon kehittymistä sekä tästä aiheutuvia toimenpidetarpeita myös ylläpidon ohjelmointia pidemmällä aikajaksolla. Kunnes kehitetään uudet tunnusluvut nykyisten tilalle, taipumatieto on hankittava tieverkolta. Näin ollen myös käytettävät muuttujat ja menetelmät ovat samoja kuin tähänkin asti. Työ kannattaa kilpailuttaa. Ensiksi pitää valmistella kilpailutuspaperit ja mm. määritellään tarvittava otoskoko ja otoksen valinnan periaatteet. Kilpailuttamispaperit on valmisteltava syyskuun 2005 aikana. Otos tulee ottaa siten, että se on tilastollisesti edustava seuraavien nykyisin tilastoinnissa käytettävien jaottelujen mukaan: - koko maa ja tiepiirit - liikennemääräluokittain (KVL >6000, , , <350) - toiminnallisen luokan mukaan (päätiet / muut tiet) Lisäksi otoksen tulee olla edustava siten, että siihen sisältyy sekä hyvässä, keskinkertaisessa että huonossa kunnossa olevia teitä. Kuntotilastoa varten tehty otos lienee käytettävissä myös strategia- ja verkkotason tarkasteluissa. Otoksen koon ratkaisee se, mikä on pienin ryhmä, jolle kantavuustieto halutaan määrittää, sekä tiedolta vaadittava tarkkuus. Mittauspisteet valitaan satunnaisesti edellä kuvattujen valintaehtojen mukaisesti, joten otos ei ole millään tavalla sidoksissa kuntorekisterin 100-metrisrakenteeseen. Tiedon liittämiseksi muuhun tieverkon kuntotietoon kannattaa se kuitenkin tallettaa Kurreen. Hanketasolla tehtävät mittaukset eivät ole hyödynnettävissä verkkotasolla useasta syystä. Ensinnäkin hanketason mittaukset tehdään korjaustarpeessa olevissa kohteissa, joten niiden avulla ei saada parannettua yleiskuvaa tieverkon kantavuudesta. Lisäksi mittaukset tehdään nykyisin yleensä 50 metrin välein, jolloin peräkkäiset mittauspisteet eivät ole satunnaisia vaan riippuvat toisistaan.

18 16 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys SUOSITUS VERKKOTASON MITTAUKSILLE Mikäli taipumatiedot hankitaan tekemällä mittauksia otosperiaatteella, mittauksiin kuluu nykyistä huomattavasti vähemmän rahaa. Nykyisin verkkotasolla tehtävistä PPL-mittauksista säästyneillä rahoilla voitaisiin tehdä kehitystyötä uusien rakenteellisen kunnon tunnuslukujen kehittämiseksi esimerkiksi PTM- ja APVM- (automaattinen päällystevaurioiden mittaus) mittauksiin perustuen. Verkkotason taipumamittausten otokseen tuleekin mahdollisuuksien mukaan valita teitä, joilla tehdään myös APVM-mittaukset. 2. Kehitetään tunnusluvut ja laskentamenetelmät päällystetyn tieverkon rakenteellisen kunnon määrittämiseksi Päällystetyn tieverkon rakenteellisen kunnon määrittämiseksi ei ole tyydyttäviä tunnuslukuja. Kantavuusaste on todettu tässä yhteydessä toimimattomaksi, mutta parempaakaan tunnuslukua ei toistaiseksi ole saatu kehitettyä. Noin kymmenen vuoden aikana aiheesta on tehty useita selvityksiä ja kerätty laajat kuntomittausaineistot, joiden perusteella uudet, kantavuusasteen korvaavat tunnusluvut on kehitettävissä. Tien rakenteellinen kunto voitaisiin todennäköisesti määrittää useiden mittauslajien yhteistuloksena: Verkkotasolla voidaan käyttää PTM- ja APVM-mittausten tuloksia; hanketasolla lisäksi taipumia ja maatutkamittauksia. Taipumatiedot vaihtelevat päällysteen lämpötilan sekä vuodenajan (rakenteen kosteustilan) mukaan. Menetelmät päällysteen lämpötilan vaihtelun huomioimiseksi on olemassa. Vuodenaikaisvaihtelun huomioimiseksi on kehitettävä nykyistä kevätkantavuuskertoimen käyttöä uskottavampi menetelmä. Tässä yhteydessä on hyödynnettävä VOH-projektissa 1.2a Kantavuusmittausten kehittäminen tehty työ. Jatkuva taipumamittaus ei ole realistinen vaihtoehto tehtäessä päätöstä vuoden 2006 taipumamittauksista. Myöhemmin se voi olla mahdollinen tapa tuottaa tietoa tieverkon rakenteellisesta kunnosta. Erillisessä projektissa voitaisiin selvittää jatkuvan taipumamittauksen (RWD) edellytykset ja mahdollinen toteuttamisaikataulu. Tämä kannattaa toteuttaa myöhemmin, kun jatkuva taipumamittaus on maailmalla tuotantokäytössä. Vuonna 2006 tehtävien töiden kustannuksia ei ole vielä määritelty tarkemmin, mutta niiden arvioidaan yhteenlaskettunakin olevan pienemmät kuin nykyisin vuosittain verkkotasolla tehtävien PPL-mittausten kustannukset. Yksilöidyt projektisuunnitelmat ehdotamme tehtäväksi syksyn 2005 aikana ja tutkimusprojektin käynnistettäväksi viimeistään vuoden 2006 alkupuolella. Näin voidaan selvittää käytettävissä oleva aineisto (Kurre, hanketason mittaukset) ja tarvittaessa täydentää aineistoa osana vuoden 2006 mittausurakkaa.

19 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys 17 VIITTEET 5 VIITTEET Public Roads (2004). Measuring pavement deflection at 55 mph. Max.G.Grogg & Jim W. Hall. Public Roads Magazine, Jan-Feb, Ruotoistenmäki, Antti (2005). Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa. Tiehallinto. Tiehallinnon selvityksiä 7/ s. + liitt. 89 s. ISSN , ISBN , TIEH Tiehallinto (2005a). Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström: Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Helsinki Tiehallinto, asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon selvityksiä 34/ s. + liitt. 12 s. ISSN , ISBN , TIEH Tiehallinto (2005b). Yleiset tiet Helsinki Tiehallinto, tilastoja 2/ s. + liitt. 3 s. ISBN , ISSN , TIEH v-05.

20 18 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys LIITTEET 6 LIITTEET Liite 1 Työtä varten haastatellut henkilöt

21 Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys Liite 1 (1/1) LIITTEET Liite 1. Työtä varten haastatellut henkilöt Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikkö Ismo Iso-Heiniemi Tuomas Toivonen Juho Meriläinen Olli Penttinen Pertti Virtala Katri Eskola Raimo Tapio Tiepiirit Pietilä Juha /U Mäkiö Tauno /T Janne Lintilä /H Antero Arola /KaS Pertti Pirinen /S-K Heikki Parviainen /KeS Arvo Lähde /V Pekka Toiviainen /O Kalevi Luiro /L Vägverket, Ruotsi Johan Lang

22

23

24

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta Väyläomaisuuden ylläpidon Tiedonkeruu, tiedon, järjestelmät 1 Mitä on väyläomaisuus? Päällystetyt tiet 50 616 km Soratiet 27 552 km Varusteet ja laitteet?? kpl Sillat 14176 kpl Kevyen liikenteen väylät

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3

Lisätiedot

I II LSJ. I Il : Jakelussa mainitut PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNTO 2000 JA KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001

I II LSJ. I Il : Jakelussa mainitut PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNTO 2000 JA KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001 Savo TIEHALLINTO Juho Meriläinen, Ismo Iso -Heiniemi, Tuomas Toivonen, Pertti Virtala Päällystettyjen teiden kunto 2000 ja kuntoennuste vuodelle 2001 Kaakkois- Suomi Häme 1996 1997 1998 U 1999 U 2000 -Kaala

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Esko Hätälä Inframan Oy 31.12.2004 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 31.12.2004 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Uudet muuttujat...3...3...3

Lisätiedot

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 16/2006

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 16/2006 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 25 Tiehallinnon selvityksiä 16/26 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 16/26 Tiehallinto Helsinki 26 ISBN 951-83-699-3 ISSN 1457-9871 TIEH

Lisätiedot

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 31/2007

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 31/2007 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 26 Tiehallinnon selvityksiä 31/27 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 26 Tiehallinnon selvityksiä 31/27 Tiehallinto Helsinki 27 ISBN 978-951-83-98-5 ISSN 1457-9871

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2004 Tiehallinnon selvityksiä 34/2005

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2004 Tiehallinnon selvityksiä 34/2005 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 24 Tiehallinnon selvityksiä 34/25 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 22 Tiehallinnon selvityksiä 27/23 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen

Lisätiedot

Kantavuustunnusluvun kehittäminen

Kantavuustunnusluvun kehittäminen Kantavuustunnusluvun kehittäminen Taipumasuhde-hypoteesin testaus Tiehallinnon selvityksiä 6/2007 Kantavuustunnusluvun kehittäminen Taipumasuhde-hypoteesin testaus Tiehallinnon selvityksiä Tiehallinto

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2003

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2003 Juho Meriläinen, Ulf Lindström, Mikko Inkala Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 23 Tiehallinnon selvityksiä 4/24 Juho Meriläinen, Ulf Lindström, Mikko Inkala Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 23

Lisätiedot

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta West Coast Road Masters Oy on toukokuussa 2012 Poriin perustettu tiestöalan mittaus- ja konsultointipalveluita tuottava yritys, joka toimii Suomessa sekä lähialueilla. Meillä on yli 25 vuoden kokemus kantavuusmittauksista

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä Projektin yhteenveto Harri Spoof & Vesa Männistö Projektin sisältö Selvitettiin kirjallisuuden perusteella erilaiset pohjoismaiset tavat laskea ylläpidon

Lisätiedot

Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys. Tiehallinnon selvityksiä 35/2004

Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys. Tiehallinnon selvityksiä 35/2004 Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys Tiehallinnon selvityksiä 35/2004 Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys Tiehallinnon selvityksiä 35/2004 TIEHALLINTO

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tavoitetila VOH-tutkimusohjelma 2004

Väyläomaisuuden hallinnan tavoitetila VOH-tutkimusohjelma 2004 Väyläomaisuuden hallinnan tavoitetila VOH-tutkimusohjelma 2004 Heikki Metsäranta, Starfica Oy Vesa Männistö, Inframan Oy Ari Kähkönen, Inframan Oy 1 VÄYLÄOMAISUUDEN HALLINNAN TAVOITETILA 1.1 Tavoitetilakuvauksen

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman jälkeen 2 Projektin tausta, tavoitteet ja rajaukset VOH on paikannut monia tiedon ja menetelmien puutteita, mutta uusiakin tarpeita

Lisätiedot

Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen

Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon

Lisätiedot

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Siirto-projekti Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Vanhan ja uuden uran korrelaatiokuva 30 25 uusi (mm) 20 15 10 5-40 -30-20 -10 0 10 20 30 vanha (mm) 0 Vesa Männistö Inframan Oy 12.12.2003 Siirto-projekti

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma 2003 2006 Loppuraportti

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma 2003 2006 Loppuraportti Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma 2003 2006 Loppuraportti Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma 2003 2006 Loppuraportti Esipuhe Tiehallinto on toteuttanut nelivuotisen Väyläomaisuuden hallinnan

Lisätiedot

ELINKAARITARKASTELUT TIEPÄÄLLYSTEIDEN YLLÄPIDON OHJELMOINNISSA

ELINKAARITARKASTELUT TIEPÄÄLLYSTEIDEN YLLÄPIDON OHJELMOINNISSA TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos OLLI HAVERI ELINKAARITARKASTELUT TIEPÄÄLLYSTEIDEN YLLÄPIDON OHJELMOINNISSA Diplomityö Prof. Jorma Mäntynen ja DI Pertti Virtala hyväksytty

Lisätiedot

Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. VOH 1.7j

Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. VOH 1.7j 1 Tieomaisuuden ytenäinen kuntoluokitus VOH 1.7j 5 4 3 2 1 2 Projektin tavoitteet 1 Kunnon ytenäinen palvelutasoluokitus (32/2004) Ytenäisen palvelutasoluokituksen jalkautus 2 Päällystettyjen teiden kunto

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014

KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 MÄÄRÄTIETOJA Kantakaupunki Eno Kiihtelysvaara ja Pyhäselkä Yhteensä Tuupovaara Ajoradat: Kunnossapitoluokka 1 62 km 0 km 0 km

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

Päällystettyjen teiden ylläpidon toimintalinjatja ohjaus

Päällystettyjen teiden ylläpidon toimintalinjatja ohjaus ii TT \ Päällystettyjen teiden ylläpidon toimintalinjatja ohjaus Tielaitos TIEHALLINITO Tie-ja liikenneolojen suunnittelu Helsinki 1999 Kansikuva: Heikki Heiniö ISBN 951-726-495-X TIEL 1000019 Oy Edita

Lisätiedot

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014 Jari Marjeta, projektipäällikkö KATUVERKON KUNNON HALLINTA PERUSMITTAUKSET -Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen)

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä

Lisätiedot

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet VTT Namis-Car Työpaja 1.9.2016 Otto Kärki / Liikennevirasto Kunnossapidon pääongelmat ja haasteet Maanteillä päällysteiden, tierakenteiden ja siltojen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

XL Siltatekniikan päivät

XL Siltatekniikan päivät XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma. Sisäisiä julkaisuja 8/2003

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma. Sisäisiä julkaisuja 8/2003 Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 8/2003 Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 8/2003 TIEHALLINTO Helsinki 2003 ISSN 1457-991X TIEH 4000365 ISSN 1458-1561

Lisätiedot

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 REISJÄRVEN KUNTA KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 85900 Reisjärvi 08 776 -tunnus: 0189548-3 Sisällysluettelo 1. Perustiedot...3 2. Halosen- ja Toivontie...3 2.1. Lähtötiedot...3 2.2.

Lisätiedot

Tiestön kuntomittaukset - laadukasta tietoa tieverkolta

Tiestön kuntomittaukset - laadukasta tietoa tieverkolta Tiestön kuntomittaukset - laadukasta tietoa tieverkolta Mikko Inkala Tietopäällikkö, DI Tiehallinto 1. Tieomaisuuden hallinta Tieomaisuudella tarkoitetaan tiehen välittömästi liittyviä ja kiinteästi paikkaan

Lisätiedot

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET 17.2.2012 Teemu Perälä KATUOMAISUUDEN HALLINNAN MERKITYS Kuntien tämän hetken tehtävien tärkeysjärjestys: 1. Vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito Sen tärkeydestä

Lisätiedot

,2( / -fi TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS YLEISTEN TEIDEN V

,2( / -fi TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS YLEISTEN TEIDEN V ,2( / -fi TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS YLEISTEN TEIDEN V '\\ \ TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS Tiensuunnittelutoimisto YLEISTEN TEIDEN VALAISTtJSPOLITIIKKA Tienpidon suuntaviivat ja keskeiset toimenpiteet

Lisätiedot

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Liikennejaosto 4.10.2016 Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen 3.10.2016 Pääosa ELY-keskuksen perustienpidon perusrahoituksesta

Lisätiedot

Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter

Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä Maria Vinter 2 Taustaa Diplomityö: Tietomallinnuksen hyödyntäminen siltojen ylläpidossa, valmis 09/2017 https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/opin_2017-03_tietomallinnuksen_hyodyntaminen_web.pdf

Lisätiedot

Kantavuuden kausivaihtelumalli

Kantavuuden kausivaihtelumalli Kantavuuden kausivaihtelumalli Laskennallinen malli kevätkantavuuden määrittämiseksi tien rakenteellisten ominaisuuksien ja kuntotietojen avulla Tiehallinnon selvityksiä 17/26 Kantavuuden kausivaihtelumalli

Lisätiedot

Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi

Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 26/25 Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden

Lisätiedot

Siltarekisterin käyttö ja mahdollisuudet kunnille. Kuntien siltaomaisuudenhallinta DI Marja-Kaarina Söderqvist 5.2.2014

Siltarekisterin käyttö ja mahdollisuudet kunnille. Kuntien siltaomaisuudenhallinta DI Marja-Kaarina Söderqvist 5.2.2014 Siltarekisterin käyttö ja mahdollisuudet kunnille Kuntien siltaomaisuudenhallinta DI Marja-Kaarina Söderqvist 5.2.2014 Sisältö 1. Yleistä tilastotietoa, esimerkkejä Siltarekisteristä 2. Siltojen kuntoa

Lisätiedot

HEIKKOKUNTOISEN PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON YLLÄPIDON VAIHTOEHDOT

HEIKKOKUNTOISEN PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON YLLÄPIDON VAIHTOEHDOT Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito -tutkimusohjelma Tiehallinnon strateginen projekti S14 Esiselvitys HEIKKOKUNTOISEN PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON YLLÄPIDON VAIHTOEHDOT (moniongelmaisten

Lisätiedot

Tuloksia valmistuneista ja valmistuvista VAHA-selvityksistä

Tuloksia valmistuneista ja valmistuvista VAHA-selvityksistä 1 Tuloksia valmistuneista ja valmistuvista VAHA-selvityksistä Verojen käsittely vaikutusarvioinnissa ja yksikköarvoissa Ajokustannuslaskelmien käytön tehostaminen Liikenteen palvelutason määritelmiä, tekijöitä

Lisätiedot

Tiemerkintöjen kuntoluokitus. Kunnossapidon laatu

Tiemerkintöjen kuntoluokitus. Kunnossapidon laatu Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kunnossapidon laatu Tiemerkintöjen kuntoluokitus 1 Tiemerkintöjen kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2004 2 Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kansikuva:

Lisätiedot

Liikennemerkkien kuntoluokitus

Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) 978-952-221-256-6 2200060-v-09 TIEHALLINTO

Lisätiedot

Koerakentamisella uusia ratkaisuja käytäntöön

Koerakentamisella uusia ratkaisuja käytäntöön 1 Jani Huttula Tiehallinto, Oulun tiepiiri 2 TAUSTAA Tienpidon niukkojen resurssien ja avautuneiden markkinoiden aikana tarpeen etsiä uusia ratkaisuja alemman verkon tienpitoon Uusien ratkaisujen kautta

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Tiehallinnon organisaatio

Tiehallinnon organisaatio 1 Tiehallinnon organisaatio 1.1.2005 Johtokunta Pääjohtaja Pääkonttori Asiantuntijapalvelut Tiepiirit Liikennekeskus Projektit Asiantuntijapalvelut Organisaatio 1.1.2005 johtaja 2 Raimo Tapio Hallintopalvelut

Lisätiedot

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 8.1.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa vuoteen

Lisätiedot

Sähkö- ja telekaapeleiden pistokoemittaukset 2015

Sähkö- ja telekaapeleiden pistokoemittaukset 2015 Sähkö- ja telekaapeleiden pistokoemittaukset 2015 Kaapeleiden pistokoemittaukset 2015 Pistokoemittausten tarkoitus: selvittää ja verrata 0,5-1,5 vuotta vanhojen tele- tai sähkökaapeleiden sijaintia suhteessa

Lisätiedot

Tielaitos VÄLIRAPORTTI 1/1993

Tielaitos VÄLIRAPORTTI 1/1993 Tielaitos VÄLIRAPORTTI 1/1993 Helsinki 1993 Esikunta Ö Doknro: Nidenro: / /7' Vahraportti 1/1993... Tielaitos Esikunta Helsinki 1993 Julkaisua saatavana Tielaitos, Esikunta Keskushallinto Opastinsilta

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Korjausvelan hallinta Joensuussa Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Lähtökohtia Joensuun kaupungin ylläpitovastuulla: Ajoratoja Kevyen liikenteen väyliä 392 km 335 km Katuomaisuuden määrä taseessa noin 50

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLEISTEN TEIDEN PYÖRÄILYN JA JALANKULUN KEHITTÄMISOHJELMA

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLEISTEN TEIDEN PYÖRÄILYN JA JALANKULUN KEHITTÄMISOHJELMA ôö/o 3 /3 M PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLEISTEN TEIDEN PYÖRÄILYN JA JALANKULUN KEHITTÄMISOHJELMA Al HALLINTAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS A2 KEVYEN LIIKENTEEN VERKON NYKYTILAN ANALYYSI A3 TOIMINTA- JA RAHOITUSMALLIT

Lisätiedot

Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista TRE:6606/ /2017

Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista TRE:6606/ /2017 Tampere Viranhaltijapäätös 1 (5) Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista TRE:6606/08.01.00/2017 Lisätietoja päätöksestä Johdon sihteeri Katri Naulo, puh. 040 801 6003,

Lisätiedot

Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus

Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-257-3

Lisätiedot

POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2008

POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2008 POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2008 POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja Tiehallinto Helsinki2008 RAPORTTI

Lisätiedot

APVM T&K Tiehallinnon selvityksiä 20/2007

APVM T&K Tiehallinnon selvityksiä 20/2007 Automaattinen vauriomittaus kevyen liikenteen väylillä APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 20/2007 Automaattinen vauriomittaus kevyen liikenteen väylillä APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Tienpidon strategia Tie- Toimintalinjat. Tierakenteet. Yksityistiet. Varusteet ja laitteet. Tieomaisuus

Tienpidon strategia Tie- Toimintalinjat. Tierakenteet. Yksityistiet. Varusteet ja laitteet. Tieomaisuus Sillat hallinnassa Mikko Inkala Diplomi-insinööri Tiehallinto Tieomaisuus ja sen hallinta Tieomaisuudella tarkoitetaan tiehen välittömästi liittyviä ja kiinteästi paikkaan sidottuja rakenteita ja varusteita.

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN KUNTOINDEKSI

RAKENTEELLINEN KUNTOINDEKSI RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ alustava selvitys RAKENTEELLINEN KUNTOINDEKSI 1.1. 5 Veli Pekka Lämsä Jouko Belt SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 TUTKIMUSAINEISTO JA SEN KÄSITTELY 3 TARKASTELUN TULOKSET 7 3.1

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

Infratieto Espoo Katuverkon urautuminen Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut

Infratieto Espoo Katuverkon urautuminen Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut Infratieto Espoo 20.12.2011 Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut 2009-2011 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 2 1 MITTAUKSET 3 1.1 Mittausten jäsentyminen katuverkkoon 3 1.2 Mittausmäärät 3 2 URAUTUMINEN

Lisätiedot

Tiehallinnon selvityksiä 21/2009

Tiehallinnon selvityksiä 21/2009 Tiehallinnon selvityksiä 21/29 Tiehallinnon selvityksiä 21/29 Tiehallinto Helsinki 29 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1553 TIEH 321135-v TIEHALLINTO Opastinsilta 12 A 52 HELSINKI

Lisätiedot

VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä

VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä Arto Ahonen, Tieliikelaitos Jukka Ristikartano, Tieliikelaitos Ari Kalliokoski, Tieliikelaitos Markku Knuuti, Tieliikelaitos

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma (VOH)

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma (VOH) Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma (VOH) Vuosiraportti 2003 Tiehallinnon selvityksiä 22/2004 Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma (VOH) Vuosiraportti 2003 Tiehallinnon selvityksiä 22/2004 Tiehallinto

Lisätiedot

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö.

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö. MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö timo.jaakkola@helsinki.fi Timo Jaakkola/ MetropAccess / HY / 4.2.2013 Tavoitteena 1. Menetelmä, jolla ajoaikoja voidaan mallintaa 2. Menetelmä

Lisätiedot

Suomen tieverkosto ja sillat

Suomen tieverkosto ja sillat Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma (VOH)

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma (VOH) Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma (VOH) Vuosiraportti 2005 Tiehallinnon selvityksiä 18/2006 TARVE Käyttöönottosuunnitelma TUTKIMUSPROJEKTI Tiedottaminen (mm. Sinetti) TULOKSET Raportti, julkaisut,

Lisätiedot

Tielaitos VÄLIRAPORTTI 2/1993

Tielaitos VÄLIRAPORTTI 2/1993 Tielaitos VÄLIRAPORTTI 2/1993 Helsinki 1993 Keskushallinto Esikunta /.( Tielaitos Kirjasto Doknro: Nidenro: 3/&/ Väliraportti 2/1993 Tielaitos Keskushallinto Esikunta Helsinki 1 993 Tielaitos, Esikunta

Lisätiedot

Satu Pekkanen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula

Satu Pekkanen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula 23.2.2016 Satu Pekkanen Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula 2016-2021 1 Karstulan alueurakka 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula 2016-2021 Pääasiallinen alue: Karstula Saarijärvi Kyyjärvi

Lisätiedot

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen. Helsinki 2005. Tiehallinto, Palveluiden suunnittelu. Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. 57 s. + liitt. 7 s. ISSN 1457-9871, ISBN

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito - loppuraportti

Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito - loppuraportti Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito - loppuraportti Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Tiehallinnon selvityksiä 45/2005 Veli

Lisätiedot

JÄNNEVIRRAN SILLAN VÄSYMISMITOITUS MITATULLA LIIKENNEKUORMALLA

JÄNNEVIRRAN SILLAN VÄSYMISMITOITUS MITATULLA LIIKENNEKUORMALLA JÄNNEVIRRAN SILLAN VÄSYMISMITOITUS MITATULLA LIIKENNEKUORMALLA DIPLOMITYÖN SISÄLTÖ Teoria osuus Väsymismitoitus Eurokoodin mukaan Väsymisluokka Hitsin jälkikäsittelymenetelmät Mitatut liikennekuormat Jännevirran

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1 Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa Manu Marttinen Työpäällikkö 3.6.2015 NCC Roads Oy 1 TIEDONHALINNAN Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi

Lisätiedot

VÄYLÄVERKON KUNTOSELVITYSTEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS

VÄYLÄVERKON KUNTOSELVITYSTEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS VÄYLÄVERKON KUNTOSELVITYSTEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Lahti 17.10.2016 Jari Marjeta, Suomen Kuntotekniikka Oy Suomen Kuntotekniikka Oy - 28.11.2012 perustettu monipuolinen Rovaniemeläinen konsulttialan

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Copyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved.

Copyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved. Copyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved. Lähtötietojen ja kuntotietojen hyödyntäminen (lähtötietomalli) Palveluntuottajan näkökulma PÄÄLLYSTEALAN DIGITALISOINNIN TYÖPAJA 11.11.2015 Timo Saarenketo,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen tiepiirin päällystettyjen teiden analyysi HIPS ohjelmistolla

Kaakkois-Suomen tiepiirin päällystettyjen teiden analyysi HIPS ohjelmistolla Tielaitos Kaakkois-Suomen tiepiirin päällystettyjen teiden analyysi HPS ohjelmistolla 6/1 994 Kouvola 1994 Kaakkois-Suomen tiepiiri - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0 0 L \ Kaakkois-Suomen tiepiirin

Lisätiedot

Tieverkon kunnon stokastinen ennustemalli ja sen soveltaminen riskienhallintaan

Tieverkon kunnon stokastinen ennustemalli ja sen soveltaminen riskienhallintaan Mat-2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Tieverkon kunnon stokastinen ennustemalli ja sen soveltaminen riskienhallintaan Projektisuunnitelma 11.2.2009 Toimeksiantajat: Pöyry Infra Oy (Pekka

Lisätiedot

VÄYLÄOMAISUUDEN HALLINNAN TUTKIMUSOHJELMA LOPPURAPORTTI

VÄYLÄOMAISUUDEN HALLINNAN TUTKIMUSOHJELMA LOPPURAPORTTI VÄYLÄOMAISUUDEN HALLINNAN TUTKIMUSOHJELMA OSASELVITYS VOH 3.1: Toimintalinjojen ja kuntotavoitteiden tietoaineistojen kehittäminen ja yhtenäistäminen LOPPURAPORTTI Päällystetyt tiet OSA I Päällystettyjen

Lisätiedot

Tieluokitukset Kuva osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä,

Tieluokitukset Kuva osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, 10.13.1.2 Tieluokitukset Kuva 10-13-4 osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, Kolarin pohjoispuolella Äkäsjokisuuhun saakka leveys

Lisätiedot

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI

VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI OHJAUS, LIITE 1 OHJAUS, LIITE 1 23 Varareitti- ja häiriötilanteiden liikenteenohjaussuunnitelma Valtatie 9

Lisätiedot

VO_kaista = 10,9 % H_pit_kaista = 93,6 m

VO_kaista = 10,9 % H_pit_kaista = 93,6 m Antti Ruotoistenmäki, Arto Kuskelin ja Pertti Virtala Automaattisen päällystevauriomittauksen (APVM) tulosten käyttöönotto VO_kaista = 10,9 % H_pit_kaista = 93,6 m Tiehallinnon selvityksiä 4/2009 Antti

Lisätiedot