MISTÄ KORJAUSVELKA KOOSTUU JA MITEN SE SAATAISIIN POISTETTUA

Transkriptio

1 Parlamentaarinen työryhmä, LVM MISTÄ KORJAUSVELKA KOOSTUU JA MITEN SE SAATAISIIN POISTETTUA Timo Saarenketo, PhD, Adj.Prof. CEO, Roadscanners Group Finland

2 ESITYS POHJAUTUU PÄÄOSIN SEURAAVIIN TUTKIMUSPROJEKTEIHIN ROADEX I-IV projektien tutkimukset ja ROADEX Network selvitykset Projekti keskittynyt, Pohjois-Euroopan vähäliikenteisten teiden hoidon ja ylläpidon tuottavuuden kasvuun kehittämiseen ja sosioekonomisten vaikutusten arviointiin. Maat: Irlanti, Skotlanti, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi. Päällysteiden Ennakoivan Hoidon ja Kunnossapidon Ohjelmointi Yhteistyöprojekti: Liikennevirasto, Lapin ja Keski- Suomen Ely-keskukset ja Roadscanners Oy. Testialueet: Kemi- Tornion hoitoalue, Rovaniemen päätiet, Karstulan hoitoalue Huom! Tässä esityksessä ei ole huomioitu siltoja eikä sorateitä vaan pelkästään päällystetyt tiet.

3 PEHKO-pilotti Kemi-Tornion, Rovaniemen ja Karstulan hoitoalueen päällystetyillä teillä Hoidon ja ylläpidon käytäntöjä parannetaan niin, että tuottavuus paranee ja tien kuntotaso voidaan pitää nykyisellään / parantaa vähemmillä resursseilla. Lopullinen tavoite: Vuonna 2025 päällystetty tieverkko on paremmassa kunnossa ja päällysteiden vuosikustannukset ovat 50% verrattuna laskennallisiin nykykustannuksiin! 140 milj milj = 260 milj - 50% = 130 milj Päällystebudjetti 2015 Korjausvelkaa lisää 2015 Laskennallinen tarve 2015 Säästöt 2025 = 120 milj Todellinen tarve 2025

4 PEHKO Projektin Rahoitusmalli - Karstula Kerroin 1,55 Vaihe 1 Tieverkon mittaukset, diagnostiikka, heikkojen lenkkien tunnistaminen sekä korjaavat toimenpiteet.

5 Mitä ollaan saatu jo nyt aikaan: Karstula urakasvun kehitys ja ,2 /m/v Päätiet: Päätiet: Nykyinen päällystebudjetti milj./v vastaa noin 2,25 /m/vuosikustannuksia Tämä ~10% vastaa % päällysteiden vuosikustannuksista (suurin osa korjausvelan kasvusta) 2 /m/v 4 /m/v 5-10 /m/v

6 Päällysteiden vuosikustannukset - Karstula yht yht Parannusta: = 46%!! PEHKO lisärahoitus: (päällyste) ( ) (hoito)

7 Jatko Laskennallinen päällystysvuosi= Urasyvyys (2017) + urautumisnopeus mm/v

8 PEHKO projektin rahoitusmalli - Karstula

9 Täsmäkorjaus kannattaa Karstulan laskennalliset päällystekustannukset ! Päällystämisvuosi laskettu nykyisen urasyvyyden ja urautumisnopeuden perusteella Raja päällysteen uusimiselle: urasyvyys 18 mm maks.ura 18 mm Korj.velka= 2017 ura > 18 mm pääll hinta Kust. (milj/ ) lev. 6,5 m /m2 "varmuuskerroin" nykyrahoitus vuosi km m milj. /v korj.velkaa yht: PEHKOrahoitusmalli Nykyinenrahoitusmalli

10 Mitä pitäisi tehdä teiden korjausvelkaongelmalle? Ylläpito ja Hoito 1. Poistetaan aluksi syyt vuosittaisen korjausvelan kasvulle (hoito ja ylläpito) 2. Samalla siirrytään ennakoivaan kunnossapitoon 3. Lopuksi poistetaan nykyiset korjausvelkakohteet (~10-15%) tiestöstä Investoinnit: 1. Luovutaan vaiheittain rakentamisesta, eli tehdään vähemmän, mutta kunnolla

11 PEHKO-projekti: Päällysteiden nopean urautumisen / vaurioitumisen ja korjausvelan kasvun suurimmat syyt YLLÄPITO 1. Raskaat rekat ja heikko pohjamaa Todella iso ongelma. Kohteet pääasiassa turv la. Näissä kohteissa teräsverkkorakenne toiminut erittäin hyvin Arvio: Nostaa korjausvelkaa milj /v ja kasvuvauhti kasvaa nopeasti. Korjauskustannukset milj (päätiet 100 milj ). 2. Raskaat rekat ja ohuet päällysteet (<150 mm) Suurin osa urautumisesta ei johdu nastarengaskulumisesta Arvio: kokonaiskustannukset 1-1,2 mrd vuoden aikana. Aluksi 2-3 vuonna milj ja sen jälkeen lisäkustannukset milj /v kunnes tavoite saavutettu 3. Päällysteen laatu Alueellinen ongelma ja voidaan hoitaa ohjeistuksella. Arvio: Ei välttämättä lisärahaa. Pitkällä tähtäyksellä pudottaa alueittain päällysteiden vuosikustannuksia Copyright Roadscanners All Rights Reserved.

12 PEHKO-projekti: Päällysteiden nopean urautumisen / vaurioitumisen ja korjausvelan kasvun suurimmat syyt HOITOURAKAT 1. Kuivatuspuutteet: yksityistieliittymät Todella iso, mutta helposti/nopeasti korjattava ongelma. Arvio: Nostaa korjausvelkaa milj /v. Korjattavissa 2-3 vuodessa, arvio milj 2. Kuivatuspuutteet: sivuojat (ja laskuojat) Tukkeutuneet sivuojat iso ongelma, aiheuttaa routaongelmia - toimivan sivuojan syvyys tulisi olla > 0,9 m (Pohjois-Suomi 1,1 m) Arvio: Nostaa korjausvelkaa milj /v. Korjauskustannukset sidottavissa hoitourakoihin, arvio milj /v 3. Kuivatuspuutteet: myöhästyneet sohjo-ojat Suuri merkitys reunadeformaation syntyyn. Myös liikenneturvaongelma. Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää ongelmaa. Arvio: helposti hoidettavissa hoitourakoissa, lisäkustannukset muutama milj /v 4. Ohuet päällysteet ja runsas suolan käyttö Uusi havainto - kustannusvaikutus vielä arvioimatta. Haittapuolena liikenneturvallisuus

13 Jos Karstulan esimerkki laajennetaan koko Suomeen? Oletetaan, että Karstula edustaa koko Suomen yleistä päällystettyä tieverkkoa, jolloin meillä on noin km 6-6,5 m leveää tietä: päällysteverkon vuosikustannukset olisivat: 279 milj., mikä on 4,7 /m päällysteverkon vuosikustannukset olisivat: milj., mikä on 3,2 /m - Parannusta 88 milj. Suomen vuosittainen päällystebudjetti on ollut tasolla milj. /v (2,25-2,40 /m) => eli korjausvelkaa syntyisi vielä milj.. Mutta kaikkia tarvittavia töitä ei ole vielä saatu tehtyä.

14 Mitä korjausvelan kasvun katkaiseminen ja poisto suurimmaksi osaksi voisi maksaa koko Suomessa? Malli laadittu Karstulan PEHKO-kokemuksien pohjalta Koko Suomi Ylläpito Mittaus ja Hoito Vuosikust (v) Ylläpito normaali Ylläpito PEHKO lisäraha suunnittelu lisäys Yhteensä yht Erotus : 279 milj. (keskimäärin 22milj./v.)

15 Mitä muutoksia vaaditaan Aluksia tieverkko mitataan ja teiden ongelmien syyt selvitetään (diagnostiikka) ei enää suunnittelua tuulilasin läpi Täsmäkorjaukset, joissa korjataan vain tarkasti ongelmakohdat ei pitkiä from-to hankkeita Elinkaarikustannuslaskelmat mukaan päätöksentekoon Muistetaan, että nyt korjataan korjausvelkaa eikä paranneta geometriaa ja levitetä teitä siihen eri rahat! Valmistaudutaan raskaampien rekkojen aiheuttamiin ongelmiin (paksummat päällysteet teräsverkot) Ennakoiva kunnossapito, jolloin kasvaviin ongelmiin puututaan ennen kuin ne ovat muuttuneet ongelmiksi Hoidolle ja Ylläpidolle yhtenäiset tavoitteet pudottaa korjausvelkaa (hoidon ja ylläpidon yhdistäminen?) Raskaan liikenteen painojen seuranta ja ylipainojen sanktiointi Painorajoitusten käyttöönotto silloin kun ne ovat tarpeen

16 TARVE Voidaanko toimintatapoja yhtenäistää? Digitaalisuus vaatii prosessien muuttumista sekä uutta osaamista laitteiden, ohjelmien ja toimintatapojen osalta MUTTA Alan (* osaajista on iso pula, alan jatkokoulutuksesta on iso pula ja alan opetuksessa on iso aukko yliopistotasolla. Mitä uutta alalla? Mikä on mahdollista? Mistä osaajat alalle? Miten uudet toimintamallit saadaan alalla läpi? Kuka johtaa alan tutkimusta? Missä kehitys menee? Opettaako joku näitä juttuja? (* digitaalinen infra (mallintaminen, suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito)

17 Ja tämä työ toisi suomalaisille alan toimijoille ainutlaatuista osaamista, joka tulisi näkymään myös vientituloissa! Kiitos!