Tienpidon strategia Tie- Toimintalinjat. Tierakenteet. Yksityistiet. Varusteet ja laitteet. Tieomaisuus
|
|
- Annemari Salonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sillat hallinnassa Mikko Inkala Diplomi-insinööri Tiehallinto Tieomaisuus ja sen hallinta Tieomaisuudella tarkoitetaan tiehen välittömästi liittyviä ja kiinteästi paikkaan sidottuja rakenteita ja varusteita. Näitä ovat tien alusrakenteet, päällysteet, sillat, varusteet ja laitteet sekä myös tiepohjat ja tiealueet. Tieomaisuuden hallinta on kokonaisvaltainen prosessi, jossa kaikki edellä mainitut rakenteet ja varusteet otetaan tasavertaisesti huomioon. Prosessin avulla tyydytetään yhteiskunnan ja tienkäyttäjien tieverkolle asettamat tarpeet. Tieomaisuuden hallinnan edellytyksenä on, että hallittava omaisuus, sen kuntotila, ikäkäyttäytyminen ja rahallisen panostuksen suhde ikäkäyttäytymiseen tunnetaan. Näiden tietojen avulla voidaan määritellä hyvään tieomaisuuden hallintaan ohjaavat toimintalinjat ja kohdistaa strategioiden avulla käytettävissä olevat resurssit oikein. Tienpidon strategia Tie- Toimintalinjat omai- suuden hallinta Rahan suhde käyttäytymiseen (hallintajärjestelmät) Käyttäytyminen (kuntomallit) Tiedonhallinta (rekisterit) Kunto (kuntoinventoinnit) Määrä (tiedonkeruu) Päällystetyt tiet Soratiet Sillat Kevyen liikenteen väylät Varusteet ja laitteet Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma Yksityistiet Tierakenteet Kiinteistöt Maaalueet Tieomaisuus Kuva 1. Hyvän tieomaisuuden hallinnan edellytykset tuotannontekijöittäin nykytila. Seuraavassa esitetään, kuinka Tieomaisuuden erästä merkittävää osaa, siltoja, hallitaan Tiehallinnossa.
2 Tiehallinnon siltaomaisuus ja hallinnan organisointi Omaisuuden hallinnan ensimmäinen edellytys siis on, että tunnetaan hallittavan omaisuuden määrä ja sijainti. Tiehallinnon hallinnassa oli vuoden 2004 alussa siltaa, joiden sijainti hallitaan tieosoitteen ja sijaintikunnan avulla. Tiehallinnon keskushallinto kehittää, koordinoi ja ohjeistaa siltojen hallintaa, perustelee ja osoittaa siltojen ylläpitoon käytettävän rahoituksen ja jakaa sen tiepiireille. Siltojen käytännön ylläpitovastuu on tiepiireillä ja siellä työtään tekevillä siltainsinööreillä. Kullakin siltainsinöörillä on vastuullaan tiepiiristä riippuen siltaa. Näin suurta joukkoa siltoja ei voi hallita objektiivisesti ilman systemaattista siltojen hallintajärjestelmää. Siltatiedot Siltojen osalta pelkkä määrä- ja sijaintitieto ei riitä, vaan hallintaa varten tarvitaan sangen paljon tietoa sillan ja siltaan liittyvien väylien ominaisuuksista. Tietojen perusinventointi on mittava urakka ja jotta se kannattaa tehdä, on tietoja myös jatkuvasti ylläpidettävä, koska olosuhteet silloilla muuttuvat jatkuvasti. Aikaisemmin Tiehallinto ylläpiti silloistaan siltakortistoa, nykyisin siltatietoja ylläpidetään sähköisesti Siltarekisterin tietokannassa. Tiehallinnon siltojen tarkastukset Omaisuuden hallinnan toinen edellytys on, että tunnetaan omaisuuden kunto. Siltojen kuntoa seurataan Tiehallinnossa siltojen tarkastusjärjestelmän avulla. Silloille tehdään niiden elinkaaren aikana erityyppisiä tarkastuksia, jotka yhdessä muodostavat Tiehallinnon siltojen tarkastusjärjestelmän. Kun uusi silta tai sillan korjaus valmistuu, suoritetaan sillalle vastaanottotarkastus. Vastaanottotarkastuksessa todetaan silta rakennetuksi tai korjatuksi suunnitelmien mukaisesti ja päivitetään Siltarekisterin perus- ja kuntotiedot. Siltojen liikenneturvallisuus varmistetaan joka vuosi tehtävällä vuositarkastuksella. Vuositarkastuksessa silta ja siltapaikka tarkistetaan ja jos merkittäviä puutteita löytyy, täytetään vuositarkastuslomake. Kiireelliset pienet ylläpitotyöt voidaan ohjelmoida vuositarkastusten perusteella. Vuositarkastustuloksia ei pääsääntöisesti tallenneta Siltarekisteriin. Tiehallinnon siltojen kuntoa seurataan systemaattisesti siltojen yleistarkastuksilla. Yleistarkastus tehdään sillalle keskimäärin 5-6 vuoden välein. Yleistarkastuksessa sillan kaikki rakenneosat käydään visuaalisesti systemaattisesti läpi. Yleistarkastuksia saavat suorittaa ainoastaan Tiehallinnon sillantarkastajatutkinnon hyväksytysti suorittaneet ja jokavuotiseen jatkokoulutukseen osallistuneet sillantarkastajat, joita on tällä hetkellä 58. Tarkastaja kirjaa yleistarkastuksessa havaitsemansa vauriot ja luokittelee ne niiden sijainnin, vakavuuden ja korjauksen kiireellisyyden mukaan. Lisäksi tarkastaja antaa sillan kullekin päärakenneosalle vaurioiden määrän ja laajuuden perusteella kuntoarvion sekä rakenneosien kuntoarvioiden perusteella koko sillalle
3 yleiskuntoarvion. Lisäksi hän tarkastaa Siltarekisterissä olevien perustietojen oikeellisuuden ja määrää seuraavan tarkastuksen tyypin ja ajankohdan. Yleistarkastuksessa otetaan lisäksi digitaalisia valokuvia (Yleiskuvat ja kuvat sillan merkittävimmistä vaurioista). Lopuksi tarkastaja kirjaa tarkastustulokset Siltarekisteriin ja vie valokuvat Siltarekisterin kuvatietokantaan. Ennen kuin silta peruskorjataan, suoritetaan sillalle erikoistarkastus, jossa suoritetaan tarkempia kuntotutkimuksia korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Erikoistarkastus voidaan tehdä myös yksittäisen vaurion syyn tai vakavuuden selvittämiseksi. Erikoistarkastuksessa tehdään yleistarkastuskäytännön mukaiset vauriokirjaukset ja kuntoarviot sekä niiden siltarekisteripäivitys. Sukellustarkastus on myös erikoistarkastus. Jos sillalla on kantavuuspuute tai vakava vaurio, jonka etenemistä täytyy seurata, voidaan silta asettaa tehostettuun tarkkailuun. Tehostetusta tarkkailusta laaditaan siltakohtainen suunnitelma ja suoritetaan tarvittaessa esimerkiksi vuosittaisia siirtymä-, taipuma- tai halkeamaleveysmittauksia. Sillantarkastukset ovat ostopalveluna Tiehallinnolle hankittavaa konsulttityötä. Tiehallinnon henkilöt tekevät kuitenkin oman ammattitaitonsa ylläpitämiseksi pieniä määriä sillantarkastuksia, eivät kuitenkaan erikoistarkastuksia. Siltarekisteri Systemaattisen siltojen hallinnan ja hyvän isännöinnin edellytyksenä on siis, että silloista on riittävät yleis- ja kuntotiedot. Koska isännöitäviä siltoja on paljon, tarvitaan avuksi tietojärjestelmiä. Tiehallinto onkin kehittänyt käyttöönsä sangen kattavat ja pitkälle viedyt siltajärjestelmät. Siltarekisteri on siltatietojen perustietovarasto, joka sisältää siltojen perustietojen lisäksi niiden kantavuus-, vaurio- ja kuntotiedot, näyteanalyysitulokset sekä tiedot toteutetuista ja suunnitelluista korjauksista. Siltarekisterin raportointisovellus mahdollistaa 68 erilaisen valmisraportin helpon ajamisen Siltarekisterin tietokannasta. Siltarekisteriin on tietojen lisäksi tallennettu siltojen tarkastuksissa otettuja siltavalokuvia, joita voi katsella ja hakea Siltarekisterin kuvasovelluksella. Tiepiireissä siltarekisteritietojen ajantasaisuudesta vastaavat Siltarekisterin pääkäyttäjät. Siltarekisterin ylläpitoa hankitaan joissain tiepiireissä myös ostopalveluna konsulttitoimistoilta. Siltojen kunto Nykymuotoinen yleistarkastustoiminta aloitettiin vuonna 1990 ja käytännössä kaikki sillat oli tarkastettu vuoteen 1995 mennessä. Tiehallinnon siltojen kunto on heikentynyt jatkuvasti. Esimerkiksi huono- ja erittäin huonokuntoisten siltojen lukumäärä on kasvanut vuoden :sta vuoden :een. Huonokuntoisia siltoja on tullut lisää kaikissa muissa paitsi kaikkien korkeimmassa liikennemääräluokassa. Tämä on nähtävissä seuraavalla sivulla olevasta kuvasta 2. Kun tarkasteluun otetaan mukaan kaikki Tiehallinnon sillat, huomataan, että huonoja erittäin huonokuntoisten siltojen osuus ei kuitenkaan ole vielä merkittävästi
4 kasvanut. Merkittävää on sen sijaan tyydyttävässä kunnossa olevien siltojen lukumäärän voimakas kasvu, joka on havaittavissa kuvasta 2. Tyydyttävässä kunnossa oleva silta on tulossa lähivuosina peruskorjattavaksi. Tämä tarkoittaa siis sitä, että siltojen korjaustarve tulee kasvamaan nykyisestä Yli Alle % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Huo no Erittäin huono Kuva 2. Huono- ja erittäin huonokuntoisten siltojen lukumäärän kehitys liikennemäärän mukaan ja siltojen jakauma kuntoluokittain Kuvan 2 kuvaajat on muodostettu Siltarekisteritietojen perusteella. Kunkin sillan kuntotila saadaan edellisen sille tehdyn tarkastuksen perusteella. Siltojen tarkastustiedot ovat siis keskimäärin 2-3 vuotta vanhoja. Jotta saadaan selville siltojen reaaliaikainen kuntotila, tarvitaan kuntomalleja, jotta sillat voidaan vanhojen tarkastustietojen perusteella rappeuttaa nykykuntoonsa. Siltojen ikäkäyttäytyminen Sillanrakentaminen on ollut Suomessa varsin voimakasta 1960-luvulta alkaen, jolloin siltoja rakennettiin niiden pinta-alan perusteella lähes kolminkertainen määrä edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Sillanrakentaminen jatkui Suomessa varsin vilkkaana 1960-luvulta aina 1990-luvun loppupuolelle saakka. Käytännön kokemusten perusteella silta tulee peruskorjausikään vuoden iässä ja 1970-lukujen sillat ovat siis tulleet peruskorjausikään, mutta korjauksia ei ole voitu rahoituksen niukkuuden vuoksi riittävissä määrin toteuttaa. Tämä on nähtävissä aiemmin esitettynä siltojen kunnon huononemisena Rakennetut sillat Korjaustarpeessa olevat sillat Kuva 3. Vuosittain rakennetut ja korjaustarpeessa olevat sillat luvuilla.
5 Monet siltarakenteiden vauriot ovat etenemiskaavaltaan sellaisia, että niiden taloudellinen korjaushetki on sangen varhaisessa vaurioitumisvaiheessa. Joidenkin vaurioiden (mm. kansilaatan vesivuoto ja raudoituksen korroosio) osalta hetki on jopa ennen kuin visuaalisesti havaittavia vaurioita esiintyy. Tämä muodostaa ongelman, koska yleistarkastuksissa näitä vaurioita ei siis voida välttämättä todeta ennen kuin on jo liian myöhäistä. Kaikkein merkittävimpien siltojen yleistarkastuksissa tehdään tämän takia myös tutkimuksia näiden piilevien vaurioiden löytämiseksi. Koska sillat tarkastetaan keskimäärin 5-6 vuoden välein, on vain osalta silloista käytettävissä tuoreet, alle vuoden ikäiset tarkastustiedot. Siltojen reaaliaikaisen kuntotilan määrittämistä varten onkin luotu siltojen kunnon ennuste- eli rappeutumisja toimenpidemallit. Mallit on ohjelmoitu Siltarekisterin tietokantaan ja niitä käyttävät hyväkseen myöhempänä esiteltävät siltojen hallintajärjestelmät. Mallien avulla arvioidaan kunkin sillan ja sen rakenneosien reaaliaikainen kunto edellisen tarkastuksen ja sen jälkeen tehtyjen korjaustoimenpiteiden perusteella. Siltojen hallintajärjestelmät Siltarekisterin tietoja käyttää hyväkseen siltatason hallintajärjestelmä Hanke-Siha. Hanke-Siha on sillastoaan isännöivän siltainsinöörin apuväline, jolla voidaan tuottaa siltojen tai siltojen rakenneosien yksi- tai useampivuotisia korjausohjelmia. Hanke- Sihalla voidaan lisäksi analysoida laadittujen korjausohjelmien vaikuttavuutta tarkasteltavan sillaston kuntoon. Helppokäyttöisiä valmisraportteja on yhteensä 11. Hanke-Siha käyttää hyväksi siltojen kunnon ennustemalleja, joiden avulla voidaan tarkastella siltojen reaaliaikaista kuntoa sekä ennakoida siltojen kunnon kehittyminen ja tulevien vuosien sillankorjausohjelmien vaikutus siltojen kuntoon. Verkkotason siltojen hallintajärjestelmä Verkko-Siha uusiutuu parhaillaan HIBRISjärjestelmäksi. Sillä voidaan tarkastella teitä, siltoja ja muuta tieomaisuutta sekä yhdessä että erikseen. Järjestelmällä saadaan selville optimikuntotila, jonka mukaisessa kunnossa sillat on pitkällä aikavälillä taloudellisinta pitää. Lisäksi järjestelmä antaa lyhyen aikavälin korjaustoimenpidesuosituksia optimikuntotason saavuttamiseksi. Järjestelmä on lähinnä Tiehallinnon keskushallinnon työkalu, jolla voidaan tarkastella erilaisten strategioiden ja rahoitustasojen vaikutusta tieverkolla. Toimintalinjat ja tulostavoitteet Toimintalinjat ovat tärkeä osa tienpidon strategista suunnittelua Tiehallinnossa. Toimintalinjoissa kuvataan periaatteet ja linjaukset, joiden mukaan tieomaisuuden eri osa-alueiden hoito ja ylläpito toteutetaan. Siltojen hoitoa ja ylläpitoa Tiehallinnossa ohjaavat toimintalinjat ovat vuodelta 1998 ja ovat käyneet osin vanhanaikaisiksi. Toimintalinjojen uusimistyötä ollaan lähiaikoina käynnistämässä. Uudet toimintalinjat on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2005 aikana. Toimintalinjoja laaditaan ja uusitaan samanaikaisesti myös muille tieomaisuuden eri osa-alueille. Tavoitteena on saattaa eri toimintalinjat ajan tasalle sekä yhtenäisemmiksi niin sisällön kuin käsittelytavankin suhteen. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Tiehallinnolle tavoitteita tieverkon kunnon suhteen. Tiehallinnon keskushallinto asettaa edelleen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tiepiireille tulostavoitteet. Siltojen kunnon tavoitteenasettelussa
6 käytetään mittarina vauriopistesummaa, joka kuvaa sillaston vaurioitumisen astetta ja määrää. Tavoitteet annetaan joka vuosi erikseen. Pitempiaikaisena tavoitteena on kuitenkin ollut siltojen kunnon heikkenemisen pysäyttäminen kaikissa tiepiireissä vuoteen 2006 mennessä. Tämän jälkeen vauriopistesumma ei siis saa enää kasvaa, vaan sitä ryhdytään pienentämään kohti tiepiirikohtaisia optimitasoja Uusimaa Turku Kaakkois- Suomi Häme Savo- Karjala Keski- Suomi Vaasa Oulu Lappi Kuva 4. Tiepiirikohtaisten vauriopistesummien kehitys Yhtenäinen palvelutasoluokitus Tiehallinnossa ollaan siirtymässä kaikilla tieomaisuuden osa-alueilla viisiportaiseen yhtenäiseen kunnon palvelutasoluokitukseen. Luokituksen periaatteet on luotu ja työtä tehdään parhaillaan osa-alueittaisten luokitusten tarkaksi määrittelemiseksi. Luokituksen perusajatus on seuraava: Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Huono Erittäin huono Uusi tai uutta vastaava, ei kulumista tai vaurioita Jonkin verran kulunut, täyttää vielä vaatimukset Selvää vaurioitumista, ei vielä kannata korjata Merkittäviä vaurioita, oikea korjausajankohta Vakavia vaurioita, korjaustoimet ovat myöhässä Siltojen osalta joudutaan tarkistamaan nykyinen kuntoluokitus (laskettu yleiskunto) monipuolisemmiksi. Yhtenäinen palvelutasoluokitus mahdollistaa tieomaisuuden eri osa-alueiden tilanteiden ja korjaustarpeiden vertailun sekä niiden saattamisen yhtenäisen ylläpidon hallintajärjestelmän alle. Myös tiepiirien tulosohjauksessa tultaneen siirtymään tämän yhtenäisen palvelutasoluokituksen käyttöön. Siltaomaisuus osana Suomen kansallisomaisuutta Suomen valtion hallinnassa olevan väyläomaisuuden arvo on noin 18 miljardia euroa, mikä on noin kolmannes valtion omaisuudesta. Tästä väyläomaisuudesta suurimman osan eli noin 15 miljardia euroa muodostavat Tiehallinnon isännöintivastuulla olevat yleiset tiet. Tiehallinnon väyläomaisuudesta puolestaan vajaa viidennes koostuu silloista. Tiehallinnon sillat muodostavat siis noin 5 % Suomen valtion omaisuudesta. Siltojen jälleenhankinta-arvo on vielä kirjanpitoarvoa suurempi ja on noin 3,4 miljardia euroa. Näin merkittävää kansallista omaisuutta on syytä vaalia aivan erityisellä huolella.
TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen
TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEEN MÄÄRITELMÄ Taitorakenteita ovat kaikki sellaiset rakenteet, joiden rakentamiseksi on laadittava lujuuslaskelmiin
LisätiedotSILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen
SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen Omaisuus on hallinnassa, kun omaisuus on tiedossa tietorekisterit ovat ajan tasalla omaisuuden kunto on tiedossa käytössä on
LisätiedotVäyläomaisuuden ylläpidon hallinta
Väyläomaisuuden ylläpidon Tiedonkeruu, tiedon, järjestelmät 1 Mitä on väyläomaisuus? Päällystetyt tiet 50 616 km Soratiet 27 552 km Varusteet ja laitteet?? kpl Sillat 14176 kpl Kevyen liikenteen väylät
LisätiedotSiltarekisterin käyttö ja mahdollisuudet kunnille. Kuntien siltaomaisuudenhallinta DI Marja-Kaarina Söderqvist 5.2.2014
Siltarekisterin käyttö ja mahdollisuudet kunnille Kuntien siltaomaisuudenhallinta DI Marja-Kaarina Söderqvist 5.2.2014 Sisältö 1. Yleistä tilastotietoa, esimerkkejä Siltarekisteristä 2. Siltojen kuntoa
LisätiedotTarkastustoiminnan päämäärä ja tarkoitus
BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN JA RAKENNUSFYSIIKKA Siltojen tarkastukset 7.2.2018 Tarkastustoiminnan päämäärä ja tarkoitus Liikenneturvallisuuden takaaminen Taitorakenteen ja sen rakenteiden toimivuuden
LisätiedotVäyläomaisuuden hallinnan tavoitetila VOH-tutkimusohjelma 2004
Väyläomaisuuden hallinnan tavoitetila VOH-tutkimusohjelma 2004 Heikki Metsäranta, Starfica Oy Vesa Männistö, Inframan Oy Ari Kähkönen, Inframan Oy 1 VÄYLÄOMAISUUDEN HALLINNAN TAVOITETILA 1.1 Tavoitetilakuvauksen
LisätiedotVäyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman
Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman jälkeen 2 Projektin tausta, tavoitteet ja rajaukset VOH on paikannut monia tiedon ja menetelmien puutteita, mutta uusiakin tarpeita
LisätiedotTieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia
Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22
LisätiedotTieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. VOH 1.7j
1 Tieomaisuuden ytenäinen kuntoluokitus VOH 1.7j 5 4 3 2 1 2 Projektin tavoitteet 1 Kunnon ytenäinen palvelutasoluokitus (32/2004) Ytenäisen palvelutasoluokituksen jalkautus 2 Päällystettyjen teiden kunto
LisätiedotMassat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin
Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin Sillat Varsinais-Suomen ELY:n alueella on noin 1 800 siltaa Huonokuntoisia siltoja 130 kpl - > hieman yli 7 % silloista Painorajoitettuja
LisätiedotKATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA
KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen
LisätiedotTiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 31/2007
Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 26 Tiehallinnon selvityksiä 31/27 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 26 Tiehallinnon selvityksiä 31/27 Tiehallinto Helsinki 27 ISBN 978-951-83-98-5 ISSN 1457-9871
LisätiedotMiten sillat voivat Helsingissä?
Miten sillat voivat Helsingissä? U-6187 Katajanokan silta kanavan yli Timo Rytkönen katualueella 424 siltaa puistoalueella 124 siltaa Sillat lukuina vanhin silta: Mannerheimintien silta rautatien yli (v.1894)
LisätiedotSiltojen ylläpito. Toimintalinjat
Siltojen ylläpito Toimintalinjat Siltojen ylläpito Toimintalinjat Tiehallinto Helsinki 2005 ISBN 951-803-461-3 TIEH 1000090-05 Verkkojulkaisu (http://www.tiehallinto.fi/julkaisut) pdf ISBN 951-803-462-1
LisätiedotTiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002
Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 22 Tiehallinnon selvityksiä 27/23 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto
LisätiedotTeiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto
Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet VTT Namis-Car Työpaja 1.9.2016 Otto Kärki / Liikennevirasto Kunnossapidon pääongelmat ja haasteet Maanteillä päällysteiden, tierakenteiden ja siltojen
LisätiedotTiestön kuntomittaukset - laadukasta tietoa tieverkolta
Tiestön kuntomittaukset - laadukasta tietoa tieverkolta Mikko Inkala Tietopäällikkö, DI Tiehallinto 1. Tieomaisuuden hallinta Tieomaisuudella tarkoitetaan tiehen välittömästi liittyviä ja kiinteästi paikkaan
LisätiedotDigitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja
Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
LisätiedotSILTOJEN JA MUIDEN TAITORAKENTEIDEN TARKASTUKSET
SILTOJEN JA MUIDEN TAITORAKENTEIDEN TARKASTUKSET Tarkastusten avulla varmistutaan rakenteen toimivuudesta ja voidaan varautua tuleviin kunnossapitotoimenpiteisiin. Siltojen ja muiden taitorakenteiden hyvä
LisätiedotVarikonkadun silta rautatien yli
Yleistarkastusraportti Yleistarkastusraportti 3.11.2016 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Alusrakenne...3 2.1 Etumuurit, siipimuurit, otsamuurit ja laakeritasot...3 2.2 Alusrakenteen reunapalkit...3
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
LisätiedotVarilan kuntoradan putkisilta
4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien
LisätiedotSiltojen ylläpito. Toimintalinjat TIEHALLINTO VÄGFÖRVALTNINGEN
T1 Siltojen ylläpito Toimintalinjat TIEHALLINTO VÄGFÖRVALTNINGEN Siltojen ylläpito Toimintalinjat Tieha Iii nto Helsinki 2009 Kannen kuva: Puumalansalmen silta / Siltarekisteri / Erkki Vaahtersalo ISBN
LisätiedotPesurinkadun silta. Yleistarkastusraportti. Yleistarkastusraportti
Yleistarkastusraportti Yleistarkastusraportti 3.11.2016 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Alusrakenne...3 2.1 Etumuurit, siipimuurit, otsamuurit ja laakeritasot...3 2.2 Alusrakenteen reunapalkit...3
LisätiedotTiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2003
Juho Meriläinen, Ulf Lindström, Mikko Inkala Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 23 Tiehallinnon selvityksiä 4/24 Juho Meriläinen, Ulf Lindström, Mikko Inkala Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 23
LisätiedotSiltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter
Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä Maria Vinter 2 Taustaa Diplomityö: Tietomallinnuksen hyödyntäminen siltojen ylläpidossa, valmis 09/2017 https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/opin_2017-03_tietomallinnuksen_hyodyntaminen_web.pdf
LisätiedotVOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö
VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä Projektin yhteenveto Harri Spoof & Vesa Männistö Projektin sisältö Selvitettiin kirjallisuuden perusteella erilaiset pohjoismaiset tavat laskea ylläpidon
LisätiedotOMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä
OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET 17.2.2012 Teemu Perälä KATUOMAISUUDEN HALLINNAN MERKITYS Kuntien tämän hetken tehtävien tärkeysjärjestys: 1. Vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito Sen tärkeydestä
Lisätiedot1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...
Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...
LisätiedotSiltojen ylläpito. Toimintalinjat
Siltojen ylläpito Toimintalinjat Tiivistelmä Helsingin kaupungin siltaomaisuuden arvo on noin miljardi euroa. Siltojen hallinnasta vastaa 1.6.2017 toimintansa aloittanut Kaupunkiympäristön toimiala, jonka
LisätiedotTaitorakenteet, miten 14,7 miljardin euron kansallista omaisuutta vaalitaan
Taitorakenteet, miten 14,7 miljardin euron kansallista omaisuutta vaalitaan Inspectan Tietopäivät 2.9.2015 Kaapelitehdas Olli-Pekka Aalto 2.9.2015 Luomme puitteet Uudenmaan asukkaiden hyvälle elämälle
LisätiedotSuomen tieverkosto ja sillat
Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä
LisätiedotPäällystettyjen teiden kuivatuksen kunnossapidon toimintalinjat. Väyläviraston julkaisuja 16/2019
Päällystettyjen teiden kuivatuksen kunnossapidon toimintalinjat Väyläviraston julkaisuja 16/2019 Väyläviraston julkaisuja Sisällysluettelo 16/2019 Esipuhe 3 Kuivatuksen kunnossapito on tärkeä osa päällysteiden
LisätiedotKAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014
KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 MÄÄRÄTIETOJA Kantakaupunki Eno Kiihtelysvaara ja Pyhäselkä Yhteensä Tuupovaara Ajoradat: Kunnossapitoluokka 1 62 km 0 km 0 km
LisätiedotRAKENTEIDEN JA ILMANVAIHDON KATSASTUSMALLIT. Sisäilmastoseminaari Koponen Risse, Pipatti Pasi, Korpi Anne Senaatti-kiinteistöt
RAKENTEIDEN JA ILMANVAIHDON KATSASTUSMALLIT Sisäilmastoseminaari 2017 Koponen Risse, Pipatti Pasi, Korpi Anne Senaatti-kiinteistöt YLEISTÄ KATSASTUKSESTA Katsastus on rakenteiden ja ilmanvaihdon sisäilmapainotteinen
LisätiedotSiltojen ylläpito. Toimintalinjat
Siltojen ylläpito Toimintalinjat Siltojen ylläpito Toimintalinjat Tiehallinto Helsinki 2009 Kannen kuva: Puumalansalmen silta / Siltarekisteri / Erkki Vaahtersalo ISBN 978-952-221-164-4 TIEH 1000217-09
LisätiedotTiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2004 Tiehallinnon selvityksiä 34/2005
Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 24 Tiehallinnon selvityksiä 34/25 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto
LisätiedotTarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena
Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa
LisätiedotTerässiltapäivät 2012 Terässiltojen kunnon seuranta
Terässiltapäivät 2012 Terässiltojen kunnon seuranta Suomalainen terässilta Terässiltojen kunnon hallinta Case: Teräksisten rautatiesiltojen toimenpideohjelma 07.06.2012 / Matti Piispanen Terässillat Suomessa
LisätiedotTunnelit taitorakennerekisterissä
Tunnelit taitorakennerekisterissä Siltatekniikan päivät 22.1.2018 Vesa-Matti Matikainen A-Insinöörit Tunnelit taitorakennerekisterissä Yleistä väyläverkoston tunneleista Tavoitteet Taitorakennerekisterin
LisätiedotSiltojen ylläpito. toimintalinjat. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 2012:9
Siltojen ylläpito toimintalinjat 1 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO PL 1500 00099 HELSINGIN KAUPUNKI KUVAILULEHTI Tekijä(t) Jaakko Dietrich ja Mikko Inkala, Pöyry Julkaisun yhdyshenkilö rakennusvirastossa
LisätiedotXL Siltatekniikan päivät
XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa
LisätiedotKevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)
Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:
LisätiedotLiikenneviraston omaisuudenhallinnan tila ja kehityssuunnat. Vesa Männistö,
Liikenneviraston omaisuudenhallinnan tila ja kehityssuunnat Vesa Männistö, Oma esittely Vesa Männistö, FM Väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Rahoituksen ja palvelutason suunnittelu (tiet, radat,
LisätiedotPasilan virastokeskus, Opastinsilta 12 B, Helsinki, Koulutustilat B 2.krs, Auditorio
Teoriaosa, Yleinen osa TEORIAJAKSO 14. - 18.3.2016 Pasilan virastokeskus, Opastinsilta 12 B, 00520 Helsinki, Koulutustilat B 2.krs, Auditorio Maanantai 14.3. Tarkastusjärjestelmä 9.00 9.15 Ilmoittautuminen
LisätiedotKuntoarviot ja muut selvitykset
Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki
LisätiedotPalvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa
Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia
LisätiedotKiinteistöjen kunnossapito
Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotTiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 16/2006
Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 25 Tiehallinnon selvityksiä 16/26 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 16/26 Tiehallinto Helsinki 26 ISBN 951-83-699-3 ISSN 1457-9871 TIEH
LisätiedotVäyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma. Sisäisiä julkaisuja 8/2003
Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 8/2003 Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 8/2003 TIEHALLINTO Helsinki 2003 ISSN 1457-991X TIEH 4000365 ISSN 1458-1561
LisätiedotMetsäteiden kunto ja kehittämistilanne
Metsäteiden kunto ja kehittämistilanne Alempi tieverkko puunhuollon pullonkaulana-seminaari 7.11.2014 Anna Rakemaa ( Seppo Ollikainen ja Seppo Niskanen) Metsäteiden kunto Tiestöstä 80 % on rakennettu ennen
LisätiedotVesiväyläpäivä Mika Lehtola
Kiinteiden merimerkkien korjausrakentaminen Vesiväyläpäivä 6.4.2016 Mika Lehtola Liikenneviraston ylläpidossa on n. 25600 kpl turvalaitetta, joista kiinteitä turvalaitteita n. 7900 kpl 1.4.2016 Mika Lehtola
LisätiedotMaanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus
Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna
LisätiedotTiemerkinnät ja tienpidon rahoitus
Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus 22.1.2016 Vesa Männistö, FM Oma esittely Väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Rahoituksen ja palvelutason suunnittelu (tiet, radat, vesiväylät) Väyläomaisuuden
LisätiedotEmäkosken silta, katselmus
1 (6) Lausunto 31.10.2012 Emäkosken silta, katselmus 11.10.2012 1 Lähtötilanne Tämä lausunto perustuu sillalla 11.10.2012 tehtyyn katselmukseen. Katselmukseen osallistuivat Jouni Saranpää ja Markku Leppänen
LisätiedotPeter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi
Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy
LisätiedotTiehankkeiden arvioinnin ohjeistus
1 Vaikutusten hallinnan seminaari 26.11.2003 Anton Goebel, Tiehallinto 2 Ohjeistuksen nykytila Jo vuoden 1994 YHTALI:ssa edellytettiin liikennemuotokohtaisten hankearviointiohjeiden laatimista. Myös liikenne-
LisätiedotSillantarkastuskäsikirjan sovellusohje
1 OHJE 1 (13) 5.6.2017 LIVI/4323/06.04.01/2017 Tekniikka ja ympäristö -osasto Vastaanottaja Liikennevirasto ELY-keskukset Sillantarkastajat Säädösperusta Muuttaa - Sillantarkastuskäsikirja, Liikenneviraston
LisätiedotSiltojen yleistarkastusten laatuvaatimukset
Siltojen yleistarkastusten laatuvaatimukset Siltojen yleistarkastusten laatuvaatimukset Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Kansikuva: Marja-Kaarina Söderqvist Verkkojulkaisu
LisätiedotPeter Ström Asiakkuusjohtaja
Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy
LisätiedotTiestön korjausvelka ja elinkeinoelämän tukeminen
Tiestön korjausvelka ja elinkeinoelämän tukeminen Elinkeinoelämälle edellytyksiä ja asukkaille sujuvaa arkea ELY-keskuksen aluetapaaminen, Porvoo 3.3.2016 Janne Kojo Uudenmaan ELY-keskus Liikenteen kehittämislinjaukset
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY
KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka
LisätiedotVuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta
Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Liikennejaosto 4.10.2016 Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen 3.10.2016 Pääosa ELY-keskuksen perustienpidon perusrahoituksesta
LisätiedotVäylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.
12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet
LisätiedotLiikennemerkkien kuntoluokitus
Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) 978-952-221-256-6 2200060-v-09 TIEHALLINTO
LisätiedotSillantarkastuskäsikirja SUUNNITTELU- JA TOTEUTTAMISVAIHEEN OHJAUS
26 2013 LIIKENNEVIRASTON ohjeita SUUNNITTELU- JA TOTEUTTAMISVAIHEEN OHJAUS Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus Liikenneviraston ohjeita 26/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Marja-Kaarina
LisätiedotTienpidon ja liikenteen ajankohtaisia Pohjois-Savon MYR
Tienpidon ja liikenteen ajankohtaisia Pohjois-Savon MYR 19.11.2018 Maakuntauudistus Tienpidon tilannekuva Tommi Huttunen, Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon maakuntauudistus - tiepidon, liikenteen
LisätiedotParlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen
LisätiedotYLEISTARKASTUSRAPORTTI. Kynsijoen sillat, Luukkaanahontie Posio. RI(amk) Veikko Heikkinen
1 YLEISTARKASTUSRAPORTTI Kynsijoen sillat, Luukkaanahontie Posio 25.8.2015 RI(amk) Veikko Heikkinen 2 1. Perustiedot 1.1 Sillan ominaistiedot ja rakenne 1.1.1 Silta 1. Sillan ominaistiedot Mitattu/todettu/lähtötiedot
LisätiedotKevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)
Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Esko Hätälä Inframan Oy 31.12.2004 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 31.12.2004 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Uudet muuttujat...3...3...3
LisätiedotVäyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma 2003 2006 Loppuraportti
Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma 2003 2006 Loppuraportti Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma 2003 2006 Loppuraportti Esipuhe Tiehallinto on toteuttanut nelivuotisen Väyläomaisuuden hallinnan
LisätiedotMuuttuva kunnossapito
Muuttuva kunnossapito Jukka Karjalainen 3.10.2018 Toimintaympäristön muutokset tulevaisuuden mahdollisuudet Kehittyvä teknologia Automaatio ja robotisaatio Digitaaliset palvelut Liikkumisen palveluistuminen
LisätiedotMiksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Tienkäyttäjän ja tienpitäjän näkökulma
Miksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Kun tien liikennemäärä on pieni ja alemman tieverkon kuntoon kohdennettava rahoitus rajallista, voidaan päällystetty tie joutua muuttamaan soratieksi.
LisätiedotAjankohtaista sillantarkastuksista
Ajankohtaista sillantarkastuksista Markku Äijälä 22.1.2019 Sisältö Tarkastusten mobiilisovellus Tarkastusten laadunvarmistus Käsikirjojen päivitys Tarkastajakurssi 2 Mobiilisovellus 3 Androidsovellus rakennejoukko
LisätiedotToimintalinjat Tiehallinnon selvityksiä 13/2008
Siltojen ylläpito Vaasan, Oulun ja Lapin tiepiireissä Toimintalinjat Tiehallinnon selvityksiä 13/2008 Siltojen ylläpito Vaasan, Oulun ja Lapin tiepiireissä Toimintalinjat Tiehallinto Vaasa 2008 Kannen
Lisätiedot1. TAVOITTEET KIRJAN SISÄLLÖLLE, v. 2015
RIL 179-2017 SILLAT 1. TAVOITTEET KIRJAN SISÄLLÖLLE, v. 2015 Käytännönläheinen arkipäivän tietolähde- siitä löytyy tietoa, jolla on käyttöarvoa alalla toimiville ammattilaisille ja alan opiskelijoille
LisätiedotSillantarkastuskäsikirja. Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus
Sillantarkastuskäsikirja Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus Sillantarkastuskäsikirja Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus TIEHLLINTO Helsinki 2002 5. uudistettu painos ISN 951-726-873-4 TIEH
LisätiedotAjankohtaista VARELY:n. 5.9.2013 / Antti Kärki
Ajankohtaista VARELY:n liikennevastuualueelta 5.9.2013 / Antti Kärki Toimialueenamme ovat Satakunta ja Varsinais-Suomi yhtenä toimialueena. Vastuullamme on noin 8 000 km yleisiä teitä ja 1800 siltaa. Tehtävänämme
LisätiedotMuseorautatiesillat. Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016. Maria Vinter
Museorautatiesillat Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016 Maria Vinter Liikenneviraston perinnetoiminta Liikenneviraston hallinnoimat perinnekohteet: Museoväylät Kulttuuriympäristöt Museotiesillat ja museorautatiesillat
LisätiedotSidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista TRE:6606/ /2017
Tampere Viranhaltijapäätös 1 (5) Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista TRE:6606/08.01.00/2017 Lisätietoja päätöksestä Johdon sihteeri Katri Naulo, puh. 040 801 6003,
LisätiedotRIL Sillat Luku 6. Siltojen ylläpito. Marja-Kaarina Söderqvist
RIL 179 2018 Sillat Luku 6. Siltojen ylläpito Marja-Kaarina Söderqvist 6.9.2018 Siltojen ylläpidon lähtökohdat ja periaatteet Hyvällä ja oikein kohdistetulla ylläpitotoiminnalla on ratkaiseva merkitys
LisätiedotHibriksen silta-analyysit
Hibriksen silta-analyysit TIIVISTELMÄ Hibris on tieverkon rakenteiden (päällystetyt tiet, sillat, soratiet) verkkotason analysointiin tarkoitettu järjestelmä. Tässä työssä on ollut tavoitteena luoda perusteet
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotPysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus
Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-257-3
LisätiedotSillantarkastuskäsikirja. Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus
Sillantarkastuskäsikirja Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus Sillantarkastuskäsikirja Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus TIEHLLINTO Helsinki 2004 Kannen kuva: Tiehallinnon Siltarekisteri
LisätiedotVESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS
VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa
Lisätiedot16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc
16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste
LisätiedotPirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017
2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN YLEISTEN TEIDEN PYÖRÄILYN JA JALANKULUN KEHITTÄMISOHJELMA
ôö/o 3 /3 M PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLEISTEN TEIDEN PYÖRÄILYN JA JALANKULUN KEHITTÄMISOHJELMA Al HALLINTAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS A2 KEVYEN LIIKENTEEN VERKON NYKYTILAN ANALYYSI A3 TOIMINTA- JA RAHOITUSMALLIT
LisätiedotBetonirakenteiden korjaaminen Inari Weijo ja Jari Meriläinen. Rakennuttaminen
Inari Weijo ja Jari Meriläinen Rakennuttaminen 9.4.2019 Rakennuttamistehtäviä korjaushankkeessa 1/2 Siltahankkeissa rakennuttajakonsulttien käyttö yleistä, talopuolellakin melko yleistä (riippuen urakan
LisätiedotIlmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010
Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä
LisätiedotLiikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma
Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus
LisätiedotTieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. Tiehallinnon selvityksiä 57/2005
Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus Tiehallinnon selvityksiä 57/2005 Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus Tiehallinnon selvityksiä 57/2005 Tiehallinto Helsinki 2005 Kannen kuva: Heikki Metsäranta
LisätiedotKÄYTÖN TURVAAMISEN TOIMENPITEET SISÄILMAKORJATUSSA KOHTEESSA LASSE KURVINEN RTA3 OHJAAJA PASI HAATAJA, RTA SAVONIA AMK
KÄYTÖN TURVAAMISEN TOIMENPITEET SISÄILMAKORJATUSSA KOHTEESSA LASSE KURVINEN RTA3 OHJAAJA PASI HAATAJA, RTA SAVONIA AMK LÄHTÖTILANNE 2008-2016 AIKAVÄLIN SISÄILMAKYSELYT, SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNISET TUTKIMUKSET
LisätiedotMetsähallituksen Lapin tieverkko Ilkka Vaara
Metsähallituksen Lapin tieverkko 6.2.2015 Ilkka Vaara Esityksen sisältö Metsäteiden määrä Tieverkkosuunnittelu Kantavuusmittaukset Sillat Tienpidon periaatteet Metsähallituksen teillä Yleisten teiden pullonkaulat
LisätiedotKUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET
KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET 3. painos ISBN 951-47-9082-0 TIEL 2230010 Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua myy Tiehallinto, julkaisumyynti Telefax 0204 22 2652 Tielaitos TIEHALLINTO Tie- ja liikennetekniikka
Lisätiedot