Mitä työ(hön)valmennus on? ammatillisen kuntoutuksen toimintamuoto, jossa tavoitteet vaihtelevat työelämävalmiuksien parantamisen, työkokeilujen ja ha

Transkriptio

1 Työhönvalmennuksesta näyttöön perustuvaan työvalmennukseen Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto / Kuntoutussäätiö Valtakunnalliset kuntoutuspäivät

2 Mitä työ(hön)valmennus on? ammatillisen kuntoutuksen toimintamuoto, jossa tavoitteet vaihtelevat työelämävalmiuksien parantamisen, työkokeilujen ja harjoittelun, työssä suoriutumisen ja koulutusvaihtoehtojen selvittämisen sekä palkkatyöhön työllistymisen välillä Kela: 2-6 kk; n. 12 kk (mt-kuntoutujat) TEM: 60 pv, vajaakuntoiset työttömät työnhakijat palveluntuottajina kuntoutusorganisaatiot, työvalmennuskeskukset, valmennusyritykset, yksittäiset työvalmentajat yms. kuntien sosiaalitoimi projektit (mm. ESR, RAY)

3 -ja mitä sen tuloksista tiedetään? Kela työkyvyltään merkittävästi heikentyneiden ammatillinen kuntoutuminen: tilanne kuntoutuksen päättyessä (2003) ja 3 v kuntoutuksen päättymisen jälkeen (2006) (Lind & Toikka 2010)

4 Aktiivitoimenpiteen päättäneet ja avoimille työmarkkinoille sijoittuneiden osuudet vuosina (Nio & Sardar 2010)

5 Toimintaa koskevia kysymyksiä mikä on toiminnan tavoite? - työhön paluu ja työllistyminen tavoitteena, esim. työeläkekuntoutus: 60-70%:lla erittäin tärkeä tavoite työssä jatkaminen tai sinne palaaminen (Järvikoski ym 2010) kelan työhönvalmennus: kokopäiväinen ansiotyö (28%), osa-aikainen ansiotyö (25%) erittäin tärkeä tavoite, mutta noin kolmella neljästä erittäin tärkeänä tavoitteena oli fyysisen ja psyykkisen kunnon kohentaminen (Härkäpää ym 2010) onko työhön paluu/työllistyminen edelleen yhtä vahva tavoite kuin muutama vuosikymmen sitten (Murphy 2009), vrt. Lehto (2011) osatyökykyiset työmarkkinoilla kuntouttajilta usein kuultu vastaus, kun tavoitteita ei saavuteta: asiakkaiden moninaiset ongelmat ja motivaation puute, työnantajien asenteet, työttömyysaste, järjestelmän sudenkuopat entä toiminnan toteutus?

6 Ammatillinen kuntoutus ja sen toisiaan täydentävät perusstrategiat Työvoiman tarjonta -näkökulma: kuntoutujan työmarkkinallisiin valmiuksiin vaikuttaminen Työvoiman kysyntään vaikuttaminen henkilökohtaisten resurssien kehittäminen ammatillisten valmiuksien ja työn hallinnan kehittäminen ammatillinen täydennyskoulutus työelämätaitojen ja sosiaalisten taitojen valmennus työtehtäväspesifisen osaamisen arviointi, kokeilu ja valmennus työn edellyttämän fyysisen ja psyykkisen kunnon kohentaminen sopivien töiden etsiminen ja räätälöinti työolojen suunnittelu ja sovittaminen työpaikkojen asenteisiin ja rekrytointikäytäntöihin vaikuttaminen perehdytys- ja sopeutumisajan tuen tarjoaminen työnantajille (Järvikoski & Härkäpää 2011)

7 Näyttöön perustuva työvalmennus näyttöön perustuvassa työvalmennuksessa painotetaan tarjonnan ohella myös kysyntänäkökulmaa mm. tuki ja neuvonta työnantajalle tuloksellisuudesta vahva näyttö sekä ulkomaisista että kotimaisista tutkimuksista ja kehittämishankkeista valtaosa tutkimuksista tehty USAssa, erityisesti mielenterveyskuntoutujien tuetusta työllistymisestä eurooppalaisia tutkimuksia vielä vähän (ks. esim. van Erp ym. 2007, Burns ym. 2007, Spjelkavik & Evans 2007) pohjoismainen selvitys: mukana Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska ja Suomi (Spjelkavik ym 2011) työvalmennusta koskeva kansallinen tutkimus käynnissä (Kuntoutussäätiö, Kela, TEM) (Härkäpää ym. 2010) soveltuu moniin konteksteihin, joissa pyritään siirtymään palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille laajempi käyttöönotto ei ole onnistunut Suomessa

8 Työvalmennuksen laatukriteereitä Fidelity scale for the Individual Placement and Support (IPS) model (Bond et al. 1997, 2001, 2008) Tuetun työllistymisen palvelustandardi, FINSE, 2001 QUIP - Quality in Practice: Stakeholders View of SE Initiatives, 2003 Quality standards framework for SE providers, EUSE, 2005 Evidence-Based Supported Employment Kit, SAMHSA 2009 ( Supported Employment Toolkit, EUSE 2010 (

9 Työvalmennus mielenterveyskuntoutujien työllistymisessä kuuden maan vertailu Burns et al. 2007, Lancet 370, n = 312, joista satunnaistamalla joko työvalmennuspalveluun (IPS) tai muuhun ammatilliseen kuntoutukseen (VS) monikeskustutkimus, jossa mukana 6 maata: Englanti, Saksa, Italia, Sveitsi, Hollanti ja Bulgaria alkutiedot ja seuranta 6, 12, ja 18 kk analyyseissa otettiin huomioon maiden väliset vaihtelut (heterogeenisyys) seuraavien muuttujien suhteen (prospektiivinen meta-analyysi): paikallinen työttömyysaste prosentuaalinen muutos kansantuotteessa pitkän aikavälin kansallinen työttömyysaste palkan ja etuuksien yhteensovitus (benefit trap) kansalliset sosiaali- ym. etuudet

10 Burns et al tulosmuuttujat: työllistyminen (minimi 1 pv), sairaalahoito, palvelujen käyttö, työtyytyväisyys, työaika, työsuhteen kesto, toimintakyky, elämänlaatu, hoidon tarve maiden välillä eroja: tt työllistymisen kannalta parempi Englannissa, Italiassa, Sveitsissä ja Bulgariassa, ei Saksassa ja Hollannissa selittäjänä tulosten eroille paikallinen työttömyysaste, mutta myös (riippumatta interventiosta) kansantuotteen nousu, pitkäaikaistyöttömien määrä ja palkan ja etuuksien yhteensovitus IPS VS palkkatyö 55 % 28 % työsuhteen kesto 130 pv 30 pv sairaalahoito 20 % 31 % kato 13 % 45 %

11 Toiminnan tuloksia Suomesta toiminnasta hyötyvät asiakasryhmät tutkimusten ja hankkeiden arviointiraporttien mukaan:» kehitysvammaiset henkilöt» mielenterveyskuntoutujat» fyysisesti vammaiset tai vajaakuntoiset henkilöt» pitkäaikaistyöttömät» maahanmuuttajat (joilla terveydellisiä tai sosiaalisia ongelmia) noudatettu NPT:n pääperiaatteita työllistyneiden määrät: avoimilla työmarkkinoilla % (esim. Härkäpää ym. 2000, Narumo ym. 2001, Yli-Paavalniemi 2004, Härkäpää & Peltola 2005, Valkonen ym. 2006, Korhonen & Mäkinen 2011) ks. tark.:

12 Mitä työvalmennus on Pohjoismaissa? (Spjelkavik, Hagen, Härkäpää 2011) 1. Työvalmentajina toimivilla on vaihteleva ammatillinen tausta (ensisijassa sosiaali- ja terveysalan koulutus), joka antaa hyvän pohjan työskentelyyn asiakkaiden kanssa 2. Työvalmentajilla ei useinkaan ole koulutusta tai kokemusta työskentelyyn työnantajien tai työpaikkojen kanssa tai koulutusta työnetsintään ja työtehtävien yksilölliseen räätälöintiin. 3. Työvalmennusorganisaatiot eivät ole kiinnostuneita näyttöön perustuvan työvalmennuksen toteuttamisesta, koska sitä eivät maksajatahot edellytä eivätkä rahoita. 4. Työvalmennus EI ole yhtenäinen palvelumalli Pohjoismaissa.

13 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet rahoittajina Kela ja TEM toteuttajana Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Kuntoutussäätiö) ja Lapin yliopisto keskeiset kysymykset: mitkä ovat nykymuotoisen työhönvalmennuksen tulokset työhönvalmennuksessa olleiden näkökulma palveluntuottajien näkökulma mitä kannattaisi/pitäisi tehdä tulosten parantamiseksi kuntoutujien, palveluntuottajien ja työnantajien näkökulma tutkimusaineistot: Kela: työhönvalmennukseen osallistuneet (n. 800 henkeä); lomakekysely, haastattelut, rekisteriaineisto TEM: 1/ / työvalmennukseen osallistuneet (n henkeä); lomakekysely, haastattelut, rekisteriaineisto työvalmennuksen palveluntuottajat (sähköinen kysely, postikysely) työnantajat (haastattelut)

14 Toiminta ennen työhönvalmennusta (Kela, n = 760, TEM, N =2019) (Härkäpää ym. 2011) % Kela TEM työllinen työtön opiskelija eläkkeellä muu

15 Kelan työhönvalmennuksen kehittämistarpeet (Härkäpää ym. 2010) Palveluntuottajien mainitsemat keskeiset kehittämis- ja muutostarpeet: valmennuksen aloitus pehmeämmin ja vaiheittain rytmittämismahdollisuus asiakkaan tarpeiden ja kunnon mukaan osallistumisvalmiuden selvittäminen, oikea-aikaisuus yksilöohjauksen riittävyyden varmistaminen kuntoutusprosessista huolehtiminen: palvelusta toiseen siirtyminen, palvelun tavoitteellisuus Kuntoutujien raportoimat keskeiset kehittämis- ja muutostarpeet: yksilöohjaus: yksilöllisen tuen riittämättömyys, terveydentila paremmin huomioon, oman osaamisen parempi huomioon ottaminen valmennussuunnitelman määrätietoisempi seuranta, tavoitteiden tarkistaminen useammin työharjoittelu: liian kaukana työelämän vaatimuksista, toiveena kokeilla taitoja ja jaksamista oikeassa työpaikassa valmennuskeskuksen ulkopuolella siirtymävaiheen tuki puuttuu

16 Entä nyt? toiminnan toteuttaminen näyttöön perustuvien periaatteiden mukaisesti johtaa todennäköisimmin myös toiminnan tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavaksi osoitettu toimintamalli ei kuitenkaan tuota tavoiteltua lopputulosta, jos sitä ei kyetä toteuttamaan sen peruskriteerien mukaisesti ei siis riitä, että tiedetään mitä pitäisi tehdä, pitää tietää myös miten se tehdään: mitkä ovat onnistuneen toiminnan edellytykset

17 Vakiinnuttaminen ja juurruttaminen mitkä tekijät tulisi ottaa huomioon näyttöön perustuvan toiminnan vakiinnuttamisessa? esimerkkinä Yhdysvaltojen kansallinen näyttöön perustuvien käytäntöjen vakiinnuttamisprojekti (U.S. Evidence-Based Practices Project): mukana mm. intensiivinen palveluohjaus, työvalmennus osavaltiokohtaisen infrastruktuurin luominen ja toimintaan sitoutuminen toimijoiden yhteistyön ja keskinäisen viestinnän rakentaminen rahoitus jatkuva laadun seuranta palvelun toteuttamista koskevat käytännöt ja koulutus (Magnabosco, Implementation Science 2006)

18 Näyttöön perustuva työvalmennus toimivaksi käytännöksi toiminnan tavoitteiden selkeä määritteleminen konkreettinen kuvaus käytännön toiminnan toteutusperiaatteista: mitä niiden soveltaminen tarkoittaa käytännössä ja millaisia ovat palvelun rakenteelliset vaatimukset, esim. henkilöstö, organisaatio, palvelun olennainen sisältö kysyntänäkökulmaa korostavan työotteen terävöittäminen rahoittaja-/järjestäjänäkökulma: taloudelliset kannustimet, kytkennät rahoituksen ja tavoitteiden saavuttamisen ja laatuvaatimusten noudattamisen välillä; säädökset ja politiikat palveluorganisaation johtoon liittyvät tekijät: sitoutuneisuus, vahva johtajuus, miten näyttöön perustuvaa toimintaa priorisoidaan organisaatiossa työvalmennuksen asiantuntijuuden ja osaamisen vahvistaminen organisaatiossa toiminnan toteutuksen ja tulosten seuranta: toiminnan seuranta ja palaute, palaute noudattamisen asteesta, konkreettiset suositukset toiminnan parantamiseksi kyky käyttää palautetta hyväksi, vastuuhenkilön sitoutuminen yhteinen ymmärrys siitä, että työvalmennus on kontekstivapaa toimintamalli (vrt. Schneider 2010, Spjelkavik ym. 2011, Bond ym. 2009, Rapp ym. 2009, Marshall ym.2008, van Erp 2007)