TYÖPAJATOIMINTA KAINUUSSA JA POHJOIS- POHJANMAALLA VUONNA 2012

Transkriptio

1 1 TYÖPAJATOIMINTA KAINUUSSA JA POHJOIS- POHJANMAALLA VUONNA 2012 Perustuu vuonna 2013 tehtyyn valtakunnalliseen työpajakyselyyn Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Osaaminen ja työelämä -yksikkö

2 Henkilötyövuosien jakautuminen tehtävittäin vuonna ,2 htv 1,2 htv 1,2 htv 1,5 htv 3,5 htv 6,7 htv 10,4 htv 4 htv 11,1 htv 11,3 htv 9 htv 26,1 htv Muissa tehtävissä Muut hallinnon työntekijät Kehittämis ja suunnittelutehtävissä Johto htv 65,5 htv Etsivä työpari Yksilövalmentajina 10 Työ/työhönvalmentajina 0 Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Kuva 1 A. Kainuussa työ- ja työhönvalmentajien sekä etsivä nuorisotyön tekijöiden osuus oli Pohjois- Pohjanmaata korkeampi, missä puolestaan johto- sekä kehittämis- ja suunnittelutehtävissä toimivien osuus oli suurempi. Luokkaan muut tehtävät oli listattu tehtäviä kuten toimistotyöt, etsivä nuorisotyön ryhmävalmennus ja tuki opintoihin liittyvissä sosiaalisissa asioissa. Kainuussa henkilötyövuosia oli yhteensä 29 ja Pohjois-Pohjanmaalla 140.

3 3 90 Vakinaisten työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä nuorten työpajoilla Kuva 1 B. Vakinaisten työntekijöiden osuus kaikista työpajojen työntekijöistä on kasvanut hiljalleen viimeiset viisi vuotta. Kainuussa vakinaisten osuus oli vuonna 2012 noin 90 ja Pohjois-Pohjanmaalla noin 80. Muut olivat tukityöllistettyjä tai muulla projektirahoituksella palkattuja.

4 4 Valmentautujien määrät Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan työpajoilla hlöä Alle 25 v v. Yhteensä Kuva 2 A. Valmentautujien määrä kasvoi 200 henkilöllä edellisestä vuodesta. Kasvu selittyy erityisesti alle 25 -vuotiaiden nuorten määrän nousulla.

5 5 100 Eri ikäryhmien osuus vuonna 2012 työpajalla olleista valmentautujista Yli 50-vuotiaat vuotiaat vuotiaita vuotiaita vuotiaita Alle 17-vuotiaita 10 0 Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Yhteensä Kuva 2 B. Pohjois-Pohjanmaan pajoilla vuotiaat olivat selvä enemmistö (73 ), kun taasen Kainuussa lähes puolet valmentautujista oli yli 29 -vuotiaita. Työpajojen valmentautujista naisia oli miehiä enemmän ainoastaan alle 17 -vuotiaiden ikäryhmässä. Työpajajakson kesto kuukausina 2012 alle 2 kk 2-3 kk 3-6 kk yli 6 kk 22,6 19,7 18,3 39,4 Kuva 3. Lähes 40 valmentautujista vietti pajalla korkeintaan 3 kuukautta. Yhtä suuri osuus kävi pajalla 3 6 kuukautta ja reilu viidesosa tätä pidemmän ajan.

6 6 Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle vuonna 2012 kaikki valmentautujat Työ- ja elinkeinotoimiston kautta Sosiaali- ja terveystoimen kautta 2. asteen oppilaitoksen kautta Muun tahon kautta Työvoiman palvelukeskuksen kautta Etsivän nuorisotyön kautta Suoraan työpajalle KELA:n kautta Peruskoulun kautta Mielenterveyspalvelujen kautta Muun oppilaitoksen kautta Muuta kautta Kuva 4 A. 41 valmentautujista tuli pajalle TE-toimiston kautta ja vajaa viidennes sosiaali- ja terveystoimen kautta. Tilanne ei ole poikennut edellisvuodesta 2,5 prosenttiyksikkö enempää yhdessäkään luokassa. Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle vuonna 2012 Kainuussa Kaikki Kaikki naiset Nuoret Nuoret naiset Työ- ja elinkeinotoimiston Sosiaali- ja terveystoimen KELA:n Työvoiman palvelukeskuksen 2. asteen oppilaitoksen Etsivän nuorisotyön Kuva 4 B.

7 7 Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaalla Kaikki Kaikki naiset Nuoret Nuoret naiset Työ- ja elinkeinotoimiston Sosiaali- ja terveystoimen KELA:n Työvoiman palvelukeskuksen 2. asteen oppilaitoksen Etsivän nuorisotyön Kuva 4 C. Kainuussa valmentautujista 17, naisista jopa viidennes, oli tullut pajalle KELA:n kautta. Pohjois- Pohjanmaalla KELA:n kautta tulleita valmentautujia ei juuri ollut. Sen sijaan sosiaali- ja terveystoimen kautta tulleiden osuus oli suurempi kuin Kainuussa. Työvoiman palvelukeskuksen kautta tulleita, etenkin nuoria, oli Kainuussa enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla, missä puolestaan toisen asteen oppilaitosten ja etsivän nuorisotyön kautta tulleita oli enemmän. Luokkaan muuta kautta tulleet kuuluivat armeijan Time outtoiminta, kriminaalihuolto ja työeläkelaitos.

8 8 Valmentautujat tukitoimenpiteittäin vuonna 2012 kaikki valmentautujat Palveluohjaus (muuhun kuin pajalle) Palkkatuki/työsuhde (työhall.) Työelämävalmennus (työhall.) Työharjoittelussa (työhall.) Työ- ja toimintakyvyn arviointi (eri tahot) Kuntouttava työtoiminta (kunta/th) Jokin muu tukitoimenpide Ammatillisen koul. opiskelijana (oppilaitos) Mielenterv.kuntoutujien työhönvalm. (kela) Työkokeilu (työhhall.) Kuntoutustarveselvitys (kela) Sos.toimen ennalta ehkäis. tukitoimet (kunta) Peruskoulun TET jaksolaisena(kunta) Työvoimapol. koulutus (työhall.) Kuva 5 A. Reilu neljännes pajalle tulevista ohjattiin muihin kuin pajan palveluihin. Palveluohjaus muualle nousi 2011 vuodesta 13 prosenttiyksikköä. Nuori voidaan ohjata useampaan kuin yhteen toimenpiteeseen. Valmentautujat tukitoimenpiteittäin vuonna 2012 Kainuu Palveluohjaus (muuhun kuin pajalle) Palkkatuki/työsuhde (työhall.) Työelämävalmennus (työhall.) Työharjoittelussa (työhall.) Työ- ja toimintakyvyn arviointi (eri tahot) Kuntouttava työtoiminta (kunta/th) Jokin muu tukitoimenpide Ammatillisen koul. opiskelijana (oppilaitos) Mielenterv.kuntoutujien työhönvalm. (kela) Työkokeilu (työhhall.) Kuntoutustarveselvitys (kela) Sos.toimen ennalta ehkäis. tukitoimet (kunta) Peruskoulun TET jaksolaisena(kunta) Työvoimapol. koulutus (työhall.) Kainuu kaikki Kainuu naiset Kuva 5 B.

9 9 Valmentautujat tukitoimenpiteittäin vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaa Palveluohjaus (muuhun kuin pajalle) Palkkatuki/työsuhde (työhall.) Työelämävalmennus (työhall.) Työharjoittelussa (työhall.) Työ- ja toimintakyvyn arviointi (eri tahot) Kuntouttava työtoiminta (kunta/th) Jokin muu tukitoimenpide Ammatillisen koul. opiskelijana (oppilaitos) Mielenterv.kuntoutujien työhönvalm. (kela) Työkokeilu (työhhall.) Kuntoutustarveselvitys (kela) Sos.toimen ennalta ehkäis. tukitoimet (kunta) Peruskoulun TET jaksolaisena(kunta) Työvoimapol. koulutus (työhall.) Pohjois-Pohjanmaa kaikki Pohjois-Pohjanmaa naiset Pohjois-Pohjanmaa nuoret Pohjois-Pohjanmaa nuoret naiset Kuva 5 C. Yleisin tukitoimenpide Kainuussa oli palkkatuettu työ. Kainuussa 30 kaikista pajalle tulleista, nuorista naisista jopa puolet, ohjattiin mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen. Tosin toimenpiteeseen ohjattiin valmentautujia lähinnä vain yhdeltä työpajalta. Kainuussa nuoria naisia ohjattiin muita enemmän kuntoutustarveselvitykseen. Pohjois-Pohjanmaalla jopa puolet valmentautujista ohjattiin muihin kuin pajan palveluihin. Seuraavaksi yleisimmät toimenpiteet olivat työharjoittelu sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi, joiden merkitys Kainuussa oli selvästi pienempi.

10 Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2012 kaikki valmentautujat Peruskoulu suoritettu 2. asteen ammatillinen tutkinto Ylioppilas Ei tietoa Ammattikorkeakoulututkinto Muu tutkinto Edelleen peruskoulussa Lukion oppimäärä Muu Kuva 6 A. Puolella valmentautujista oli peruskoulu suoritettuna ja yli kolmasosalla toisen asteen ammatillinen tutkinto. Luokkaan muu kuului yliopistotutkinto, peruskoulu keskeytynyt ja ulkomailla suoritettu tutkinto. Vuodesta 2011 toisen asteeen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi neljä prosenttiyksikköä, ylioppilaiden ja peruskoulussa olevien osuus on vastaasti hieman laski. Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2012 Kainuu Peruskoulu suoritettu 2. asteen ammatillinen tutkinto Ylioppilas Ei tietoa Ammattikorkeakoulututkinto Muu tutkinto Edelleen peruskoulussa Lukion oppimäärä Yliopisto tutkinto Peruskoulu keskeytynyt Ulkomailla suoritettu tutkinto Kainuu kaikki Kainuu naiset Kainuu nuoret Kainuu nuoret naiset Kuva 6 B.

11 11 Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaa Peruskoulu suoritettu 2. asteen ammatillinen tutkinto Ylioppilas Ei tietoa Ammattikorkeakoulututkinto Muu tutkinto Edelleen peruskoulussa Lukion oppimäärä Yliopisto tutkinto Peruskoulu keskeytynyt Ulkomailla suoritettu tutkinto Pohjois-Pohjanmaa kaikki Pohjois-Pohjanmaa naiset Pohjois-Pohjanmaa nuoret Pohjois-Pohjanmaa nuoret naiset Kuva 6 C. Kainuussa yli puolella valmentautujista oli toisen asteen ammatillinen tutkinto. Naisista 40 :lla oli suoritettuna vain peruskoulu. Toisaalta pajalle ohjautuneiden nuorten naisten keskuudessa on ylioppilastutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon ja lukion oppimäärän suorittaneita enemmän kuin kaikkien valmentautujien keskuudessa keskimäärin. Pohjois-Pohjanmaalla valmentautujista enemmistöllä oli ainoastaan peruskoulu suoritettuna. Ylioppilaita oli hieman enemmän ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita vähemmän kuin Kainuussa.

12 12 55,0 Koulutukseen tai työelämään sijoittuneet v ,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Kuva 7 A. Pajalla olleiden sijoittuminen koulutukseen tai työelämään pajajakson aikana tai sen jälkeen on ollut laskussa vuodesta 2006 lähtien vuotta 2010 lukuun ottamatta. Vuonna 2012 työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson aikana tai sen jälkeen, kaikki valmentautujat Muualle (esim. armeija, äitiysvapaa tms.) 5 Työelämään 8 Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen (esim. päihdekuntoutus) 9 Keskeyttänyt työpajajakson 3 Työttömäksi 13 Erotettu työpajalta 1 Ei tietoa 25 Koulutukseen 18 Edelleen työpajalla 18 Kuva 7 B.

13 13 Vuonna 2011 työpajalla olleiden valmentautujien tilanne vuosi työpajajakson jälkeen, kaikki valmentautujat Edelleen työpajalla 12 Ei tietoa 13 Koulutuksessa 28 Muualla 14 Työttömänä 18 Työelämässä 15 Kuva 7 C. Vuonna 2012 työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson aikana tai sen jälkeen Kainuu Ei tietoa Edelleen työpajalla Koulutukseen Työttömäksi Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen (esim. päihdekuntoutus) Työelämään Muualle (esim. armeija, äitiysvapaa tms.) Keskeyttänyt työpajajakson Erotettu työpajalta Kainuu kaikki Kainuu naiset Kainuu nuoret Kainuu nuoret naiset Kuva 7 D.

14 14 Vuonna 2012 työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson aikana tai sen jälkeen Pohjois-Pohjanmaa Ei tietoa Edelleen työpajalla Koulutukseen Työttömäksi Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen (esim. päihdekuntoutus) Työelämään Muualle (esim. armeija, äitiysvapaa tms.) Keskeyttänyt työpajajakson Erotettu työpajalta Pohjois-Pohjanmaa kaikki Pohjois-Pohjanmaa naiset Pohjois-Pohjanmaa nuoret Pohjois-Pohjanmaa nuoret naiset Kuva 7 E. Sijoittumista ei tiedetty neljäsosan kohdalla, kun edellisenä vuonna luku oli 16. Kuusi pajaa kahdestakymmenestäneljästä ilmoitti, ettei seuraa sijoittumista lainkaan. Kainuussa oli tiedossa valmentautujien sijoittuminen pajajakson aikana tai sen jälkeen paremmin kuin Pohjois-Pohjanmaalla, mikä voi selittyä sillä että pienempää valmentautuja määrää on helpompi seurata. Noin puolet pajoista seuraa valmentautujia pidemmän aikaa ja näiden tietojen mukaan vuonna 2011 pajalla olleista reilu neljännes oli vuoden päästä pajajaksosta koulutuksessa ja 15 työelämässä. Kainuussa työttömiksi päätyi noin 23 kaikista valmentautujista, mutta naisista noin 14. Koulutukseen sijoittui reilu viidesosa naisista. Nuoret sijoittuivat selvästi paremmin työelämään kuin yli 28 -vuotiaat valmentautujat. Pohjois-Pohjanmaalla koulutukseen sijoittui alle viidesosa. Työttömäksi päätyi selkeästi pienempi osuus valmentautujista kuin Kainuussa. Toisaalta työelämään siirtyi pienempi osuus kuin Kainuussa. Erot nuorten ja muiden valmentautujien sekä sukupuolten välillä ovat pienempiä kuin Kainuussa.

15 15 Työpajan toimintamuodot 2012 Valmentava työvalmennus (mm. työtaitojen ja valmiuksientukeminen työelämävalmennus) Työ- jatoimintakyvyn/kuntoutustarpeen arviointi Työllistäminen (työ- jatoimintakykyisten työttömien työsuhteeseen työllistäminen) Työhönvalmennus Starttivalmennus (mm. kartoittava ja asteittain valmiuksia lisäävä jakso) Muu Kuntouttava työvalmennus (mm. mielenterveyskuntoutujien työhön valmennus) Etsivä nuorisotyö Seinätön paja Oppisopimuskoulutus Maahanmuuttajien kotouttaminen Kuva 8. Yleisin toimintamuoto työpajoilla oli valmentava työvalmennus edellisvuoden tapaan. Luokkaan muu kuuluivat muun muassa työssä oppiminen, työkokeilu, työharjoittelu pajan ulkopuolella, työvoimapoliittinen koulutus, neuropsykiatrinen valmennus, ryhmätoiminta, keskeytyneiden opintojen suorittaminen.

16 16 Työpajan toimintamenetelmät 2012 Henkilökohtainen suunnitelma työpajajaksolle Terveys- ja liikuntakasvatus Nuorten osallistuminen oman työpajajakson arviointiin (palaute) Koulutuspaikkatutustumiset Erilliset kurssit ja koulutukset Nuorten osallistuminen oman työpajajakson suunnitteluun Henkilökohtainen tulevaisuuden suunnitelma Yksilövalmennus Työpaikkatutustumiset ja yritysvierailut Ehkäisevä päihdetyö Työterveyshuolto Osallistujien sijoittaminen työpajan ulkopuolisiin työpaikkoihin Tietotekniikan opetus Osallistujien valmennuspäiväkirja/portfolio Muu Mestari-kisälli-toiminta Työpajanuorten vapaaajan toiminta Tuettu asuminen Kuva 9. Terveys- ja liikuntakasvatus nousi toiseksi yleisimmäksi toimintamenetelmäksi pajoilla henkilökohtaisen suunnitelman teon jälkeen. Luokkaan muu kuuluivat muun muassa terveystarkastus, entisten pajanuorten tukeminen, toimintapäivät, sosiaalistaminen.

17 Onko työpajalla yhteistyötä peruskoulun, ammatillisen oppilaitoksen ja lukion kanssa? Ei kyllä 0 peruskoulun kanssa ammatillisen oppilaitoksen kanssa lukion kanssa Kuva 10. Yhteistyötä tehtiin yleisesti pajojen ja peruskoulun ja ammatillisen oppilaitoksen kanssa, mutta vain noin puolet pajoista ilmoitti tekevänsä yhteistyötä lukioiden kanssa. Valmentautujista 7 oli ylioppilaita tai lukion oppimäärän suorittaneita. Onko työpajalla oma ehkäisevä päihdeohjelma? ei 8 suunnitteilla 8 muu ohjelma 13 kyllä 42 kunnallinen/ paikallinen ohjelma 29 Kuva 11. Pajoista 16 ei ollut ehkäisevää päihdeohjelmaa tai se oli vasta suunnitteilla.

18 18 Onko työpajallanne käytössä jokin valmentautujien työja toimintakykyä kuvaava arviointijärjestelmä? AMK:n kanssa kehitetty 8 Arvi 4 ei mitään 4 Vat 17 Itse kehitetty 34 Muu 33 Kuva 12. Vain neljällä prosentilla pajoista ei ollut mitään valmentautujien työ- ja toimintakykyä kuvaavaa arviointijärjestelmää.

19 19 Miten hyvin pajatoiminta on voinut vastata nuorten yksilöllisiin tarpeisiin, toiveisiin ja palautteisiin? hyvin melko hyvin vähän ei vastausta Nuorten yksilöllisiin tarpeisiin Nuorten toiveisiin Nuorten palautteisiin Kuva 13 A. Arvio työpajatoiminnan laadusta - toiminnasta kokonaisuutena, valmennuksen tasosta ja tuloksellisuudesta Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Toiminta konaisuutena Valmennuksen taso Tuloksellisuus Kuva 13 B.

20 20 Voivatko valmentautujat vaikuttaa päivittäiseen toimintaan ja sen sisältöön sekä toimintasuunnitelmaan? Paljon Melko paljon Vähän Ei ollenkaan Ei vastausta Joka päiväiseen toimintaan Toiminnan sisältöön Pajan toimintasuunnitelmaan Kuva 13 C. Pajat kokevat voivansa vastata hyvin tai melko hyvin nuorten yksilöllisiin tarpeisiin, toiveisiin ja palautteisiin. Pajat kokevat toimintansa, valmennuksen tason ja tuloksellisuuden laadun olevan pääosin erinomainen tai hyvä. Neljäsosan mielestä tuloksellisuus on tyydyttävällä tasolla. Pajojen mielestä nuoret voivat vaikuttaa pajoilla jokapäiväiseen toimintaan ja toiminnan sisältöön paljon tai melko paljon. Pajan toimintasuunnitelmaan sen sijaan reilu puolet pajoista ilmoitti nuorten voivan vaikuttaa vähän.