Mielenterveyskuntoutujien asumisen kansainvälisiä näkymiä Sinikka Törmä

Transkriptio

1 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kansainvälisiä näkymiä Sinikka Törmä Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Pilottikuntatyön aloitusseminaari ja

2 Asumista ja arjen tukea. Esimerkkejä mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisuista muutamassa maassa Ympäristöministeriön julkaisu Referenssi Oy:n tutkijaryhmä: Sinikka Törmä, Kari Huotari, Kati Tuokkola, Jarmo Nieminen

3 Selvitystehtävä ja menetelmät Tehtävänä oli kartoittaa muutaman maan mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisuja sekä niiden soveltuvuutta Suomen oloihin Ruotsi, Tanska, Hollanti, Italia, Englanti, Australia, Uusi-Seelanti Tietoa on kerätty tutkimusten, artikkeleiden, asiantuntijahaastatteluiden ja palveluntuottajien haastatteluiden avulla

4 Erilaiset yhteiskunnat, erilaiset järjestelmät Mielenterveyskuntoutujien asumisen hallinnollinen paikka Rahoitus- ja järjestämisvastuu, tuottaminen Lainsäädäntö Ideologia, orientaatio Ratkaisut eivät aina suoraan siirrettävissä, eivätkä sellaisenaan istu Suomeen Sitä, mitä pidetään hyvänä muualla ei välttämättä pidetä hyvänä Suomessa

5 Käsitteet vaihtelevat maittain Mielenterveyskuntoutujista käytetään mm. käsitteitä henkilö, jonka psyykkinen toimintakyky on alentunut (Ruotsi), psyykkisesti sairas (Englanti, Australia, Uusi-Seelanti), potilas, vieras (Italia), mielenterveysongelmista kärsivä (Tanska, Hollanti) Myös asumismuodoista ja palveluista käytetyt käsitteet vaihtelevat suuresti ja vaikeuttavat vertailua Käytetyt käsitteet kertovat erilaisista ideologioista ja toimintakulttuureista, siksi tärkeitä

6 Yhteisiä kehityspiirteitä Psykiatrisen hoidon reformit, deinstitutionalisointi Takaisin yhteiskuntaan, osallistaminen Viive, korvaavien rakenteiden puute, heikko panostus asumispalveluihin Portaittaiseen hoitojatkumoon perustuva asuminen Jatkumon toimimattomuus, reinstitutionalisaatio Vaihtoehtojen puute, tarve rakenteellisesti kevyemmille ratkaisuille

7 Tuettu asuminen, asumisen tuki ja toipuminen Nykyisin ajatellaan, että asunto on koko elämän koti ja palvelut ovat ne, jotka mukautuvat asujan tarpeisiin eri elämän vaiheissa Kansainvälisesti puhutaan tuetusta asumisesta (supported housing), johon voi saada tilanteen ja yksilön tarpeiden mukaan erilaisia palveluja sekä asumisen tuesta (housing support), jota voi saada tavalliseen asuntoon Toipuminen (recovery) on omaksuttu keskeiseksi orientaatioksi monissa maissa

8 Ratkaisut hyvin samanlaisia ja hyvin erilaisia kuin Suomessa Saman tyyppisiä palvelu- ja ryhmäasuntoja kaikissa maissa, usein kuitenkin paino hoidolla ja kuntoutuksella Kotiin saatava tuki usein monipuolisempaa kuin Suomessa Lisäksi erikoisempia ratkaisuja, jotka eivät täytä suomalaisia asumisen laatuvaatimuksia, mutta jotka kyseisessä maassa ovat perusteltuja ja lisäävät valinnan vapautta

9 Yleinen lähtökohta selvityksen maissa Asumisyksiköt ovat yleensä tarkoitettu erityisesti vakavasti mielenterveysongelmaisille Niissä asutaan, jos on mielenterveyshoidon tai kuntoutuksen tarvetta tai sosiaalisen kuntoutuksen ja turvan tarvetta Jos tällaisen tuen tarve loppuu tai sitä ei ole, asutaan tavallisissa asunnoissa, perheen parissa tai yksin, jolloin sosiaalisen asumisen ja kotiin tuotavan tuen saatavuus on tärkeää Käytännössä usein juututaan tarpeettoman vahvasti tuettuihin yksiköihin

10 Laatukriteerit Ei yleensä sellaisia itse asuntoa koskevia laatukriteereitä kuin Suomessa Esim. Ruotsissa vaatimus täysimääräisistä asunnoista (myös Tanska, Englanti ja Hollanti) ja yleisten rakennusmääräysten noudattamisesta Ryhmäasunnoille asetetaan usein erityisempiä vaatimuksia Yleisesti korostetaan yhteisön jäsenyyttä sekä laitosmaisten piirteiden ja leimaavuuden välttämistä Tärkeänä pidetään myös mahdollisuutta osallistua työhön ja aktiviteetteihin

11 Monipuolisuuden lisääminen Asumispalvelu- ja tukivaihtoehtojen lisääminen Mielenterveyskuntoutujilla yksiköllisiä tarpeita ja mieltymyksiä, käyttäjien toiveiden kuuleminen Henkilökohtaiset budjetit (esim. Hollanti) yms. asiakkaan valintaa lisäävät järjestelmät

12 Tukea joustavasti tavallisiin koteihin Suomessa todettu tarve kotiin saatavan tuen kehittämiselle ja laajentamiselle Useissa selvityksen maissa oli saatavissa monenlaista tukea tavallisiin koteihin, ei rajattuna erityisiin tukiasuntoihin

13 Sisäisesti portaittainen tuen malli Tavallisessa, pysyvässä, asunnossa asuvan mielenterveyskuntoutujan ympärille koottu moniammatillinen tiimi, jossa mukana sekä kuntoutus, akuutti hoito että arjen tuki Tiimin palvelut joustavasti käytettävissä kuntoutujan tilanteen mukaisesti Palvelut muodostavat valmiudessa olevan tukimuotojen valikon, josta voidaan tarvittaessa aktivoida osa tai osia, aina ei tarvita näistä mitään Palvelut ja niiden käyttö eivät sidottuja asuntoon, vaan mukautuvat kuntoutujan ja hänen tarpeidensa mukaan

14 Sosiaalipsykiatrinen työote Sisäinen moniammatillisuus Ruotsissa ja Tanskassa käytössä oleva työote, jossa yhdistyvät psykiatrinen ja sosiaalinen Sosiaalitoimen toimialan osa, joka on erikoistunut mielenterveys- ja päihdeongelmaisten palveluihin Tukea antavilla työntekijöillä usein korkeakoulututkinto Suomessa ei yleisenä käytäntönä

15 Kokonaisvaltaisuus, yhteisöllisyys Eri toimijoiden asiakaskohtainen käytännön yhteistyö, kuntoutuja keskipisteenä Kuntoutuja ja hänen lähipiirinsä aktiivisessa roolissa, toipumisprosessi Yhteisöön integroivien elementtien korostaminen Asenneilmasto

16 Kiitos!