Kokonaisvaltaista kuntoutusta yksilölle. Lapin yliopisto
|
|
- Jere Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kokonaisvaltaista kuntoutusta yksilölle Kristiina Härkäpää Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto
2 Mitä kuntoutus on? (Kuntoutusselonteko 2002) kuntoutus ihmisen ja ympäristön muutosprosessi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden yy edistäminen suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa
3 Mitä kuntoutus on? (Kuntoutusselonteko 2002) Kuntoutus on saamassa yhä enemmän psykososiaalisia ja sosiaalisia i ulottuvuuksia Kuntoutujan oma osallisuus ja vaikuttaminen ympäristöön ovat tämän päivän kuntoutuksenydinkysymyksiä Kuntoutuksen perusteiksi on alettu vähitellen katsoa myös ( ) )työkyvyn heikkenemisen uhkatai vakavan sosiaalisen syrjäytymisen uhka
4 Kuntoutuksen ominaispiirteet Kuntoutus on tavoitteellista suunnitelmallista prosessinomaista monialaista ja moniammatillista sairauden tai vamman aiheuttamien haittojen vähentämisen tai poistamisen lisäksi oma tehtävä syrjäytymisen ehkäisyssä työttömyyteen, huono osaisuuteen osaisuuteen ja köyhyyteen liittyvien ongelmien hoitamisessa
5 Kuntoutuksen retoriikan ja arkipäivän käsitteitä Itsemäärääminen, autonomia Asiakkaan/ kuntoutujan osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet Itsenäinen eläminen Elämänhallinta Valtaistuminen Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
6 Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
7 Toimintakyvyn, n toimintarajoitteiden ja terveyden e kansainvälinen luokitus (ICF) (WHO , Stakes 2003) Tavoitteena tarjota yhdistävä viitekehys terveydentilan ja toiminnan sekä niiden vaikutusten ja niihin vaikuttavien tekijöiden kuvaamiseksi tuoda ratkaisu eri paradigmojen kamppailulle (lääketieteellinen sosiaalinen) ja parantaa eri alojen edustajien välistä vuorovaikutusta tehdä mahdolliseksi eri maiden tai eri erikoisalojen tai palveluiden välisten tietojen vertaaminen Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
8 Yksilön toimintakyky määräytyy kaikilla tasoilla (toiminnot ja rakenteet, suoritukset, osallistuminen) yksilön terveyden ja tilannetekijöiden vuorovaikutuksen tuloksena (WHO 2001)
9 Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF), WHO 2004 (2001) Ruumiin/ kehon toimintoja ovat elinjärjestelmien fysiologiset toiminnot (joihinluetaan myös psykologisettoiminnot) toiminnot) Suoritus on tehtävä tai toimi, jonka yksilö toteuttaa Osallistuminen on osallisuutta elämän tilanteisiin Suoritusta ja osallistumista arvioidaan suoriutumistason ja suorituskyvyn yy avulla. Suoriutumistaso kuvaa sitä, mitä yksilö tekee nykyisissä olosuhteissa Suorituskyky kuvaa yksilön kykyä toteuttaa jokin tehtävä tai toimi. Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
10 Dynaaminen vuorovaikutus eri osien välillä Yhteen osakokonaisuuteen kohdistuvat interventiot voivat vaikuttaa myös yhteen tai useampaan muuhun osaan Vaikutusyhteydetovat kaksisuuntaisia: terveydentila voivaikuttaa vaikuttaa toimintaan, mutta toiminta myös terveyteen; ympäristö vaikuttaa toimintaan, mutta toiminnalla myös muutetaan ympäristöä Eri konstruktioiden väliset suhteet: suoritus voi olla heikentynyt ilman näkyviä ruumiin rakenteiden tai toimintojen vajavuuksia vajavuuksia voi esiintyä ilman että suoritus heikkenee jne. Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
11 ICF laajimmin käytetty viitekehys terveyden ja toimintakyvyn yy ymmärtämiseksi rajoitukset yksilön terveyden ja ympäristön vuorovaikutuksen tulos toiminnan ja osallistumisen rajoitukset yksilön ja ympäristön pohjalta; näkökulma kuitenkin yksilössä
12 ICF kuntoutuksen teoriana Missä muutos? Missä ihmisen tahto, motiivit? Tarjoaa yleisen viitekehyksen ja luokitusjärjestelmän j Kuntoutus, interventiot ja vaikutukset eivät tarkastelun kohteena Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
13 Subjektiivinen ulottuvuus yksilön kokemus? (Ueda Ueda & Okawa 2003) tyytyväisyys terveydentilaan tyytyväisyys ruumiin rakenteisiin ja funktioihin tyytyväisyys suorituksiin ja osallistumiseen tyytyväisyys ympäristön tekijöihin yksilön arvot, elämän merkitys tunnesuhteet läheisiin subjektiivinen kokemus kuulumisesta, hyväksytyksi tulosta perusasenteet elämään Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
14 Kuntoutus ja muutos mitä kautta muutos osallistumisessa syntyy? yy vaurio ja oireet? yksilölliset tekijät? olosuhteet? oppiminen osallistumaan ongelmista huolimatta? välittömät merkit? lyhytaikaiset tulokset? pitkäaikaiset merkit? pysyvät tulokset? millaiset muutokset on helpointa saada aikaan? mitkä ovat sellaisia, että voidaan olettaa niiden johtavan pysyviin tuloksiin?
15 Kk Kokonaisvaltainen lti kuntoutus: t eri väylien äli käyttö kättösuoritusten t ja osallistumisen muutoksen aikaansaamiseksi ruumiin/kehon toiminnot ja suoritukset ja interventioydin- rakenteet osallistuminen i sisältö yksilö- ympäristötekijät (edistävät ja ehkäisevät) tekijät (vrt. Worrell 2005)
16 Pari esimerkkiä sairauslomalta työhön paluu näyttöön perustuva työvalmennus
17 Moniulotteinen i tökk työkyky Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
18 Sairauslomalta työhön palaaminen esimiehen rooli/sovitut käytännöt: yhteyden säilyttäminen sairausloman aikana, sovitulla tavalla sairausloman tarpeesta keskustelu, tarkka harkinta paluun tukemisen yksilölliset keinot kuntoutussuunnittelija tai työpaikkasuunnittelija tukena alkuvaiheen jatkuva tuki
19 Sovitettu esimerkki (Kuntoutussäätiön Työhönpaluu projekti/ray) Maija työskennellyt vanhusten kotipalvelussa, joutunut masennuksen ja uupumuksen vuoksi sairauslomalle ja kuntoutustuelle masennusjaksot toistuneet useamman kerran, viimeksi ollut poissa työstäö tä pian vuoden, ja työhönpaluu tuntuu t erittäin haasteelliselta työterveyshuollon yhteydenotto kuntoutusneuvojaan
20 Yhteinen tilannekartoitus (kuntoutujan ja kuntoutusneuvojan tapaamiset) nykyisen työn aiheuttama stressi masennuksen yhtenä syytekijänä (vanhusten ongelmat jatkuvasti mielessä) työhönpaluun mahdollisuuksia etsittävä muualta kuin tämän työn piiristä akuuttina ongelmana kotoa lähtemiseen liittyvät vaikeudet (pelot) suunnitelmien tekeminen ja päätöksenteko vaikeaa tapaamiset toteutuivat osin kuntoutujan kotona
21 Työhönpaluun valmennusryhmä Työhönpaluun ensimmäiseksi vaiheeksi työhönpaluun valmennusryhmä Ryhmään tulon vaikeuksien takia alussa noudettiin kotoa (kuntoutusneuvojan toimintatapana ulos konttorista yhteiskuntaan ) Neljän hengen ryhmä (10 kertaa 3 kk:n aikana); kuntoutusneuvojan ohjauksella tapahtuvat keskustelut ja tulevaisuuden suunnittelu osoittautuivat hyödyllisiksi Samaan aikaan verkosto tukemaan Maijan työhönpaluuta: työnantajan, työterveyshuollon, psykiatrian poliklinikan ja sosiaalitoimen yhteistyö Työhönpaluun suunnitelman selkiytyminen: työkokeilupaikka hammashoidon Työhönpaluun suunnitelman selkiytyminen: työkokeilupaikka hammashoidon ajanvarauksesta (työstä aikaisempaa kokemusta)
22 Työkokeilu Työkokeilun käynnistyessä yhteispalaveri, mukana Maija työkokeilupaikan esimies, tökkil työkokeilun ohjaaja j kaupungin terveysviraston uudelleensijoittaja sekä projektin kuntoutusneuvoja Osa aikainen työkokeilu (4 t/päivä), 3 kk, Keva rahoittajana Seurantapalaverit: työkokeilun jatkaminen 1 kk:lla, työaika 6 t/päivä
23 Tuki työkokeilun aikana yksilötapaamiset kuntoutusneuvojan kanssa tarvittaessa (käytännössä kerran/kk) Työhön paluun valmennusryhmän seurantatapaamisia kerran/kk (3 t) Sovittu yhteispalavereiden id pitämisestä i tö työnantajan tj kanssa (ei tarvittu) Jatkaa kuntoutusneuvojanasiakkaana asiakkaana vielä työsuhteen alkamisen jälkeen (6 kk:n sijaisuus tiedossa, pysyvä työpaikka mahdollinen)
24 Olennaisia kysymyksiä tuen joustava järjestäminen tarpeen mukaan kotona, poissa toimistosta/ laitoksesta riittävä ä tuki kitökkil työkokeilun tai tikoulutuksen k aikana samassa tilanteessa olevien ryhmät; ohjaus työpaikkayhteistyö mahdollisuuksien mukaan
25 Mitä työ(hön)valmennus on? ammatillisen kuntoutuksen toimintamuoto, jossa tavoitteet vaihtelevattyöelämävalmiuksien työelämävalmiuksien parantamisen, työkokeilujen ja harjoittelun, työssä suoriutumisen ja koulutusvaihtoehtojen selvittämisen sekä palkkatyöhön työllistymisen välillä Kela: 2 6 kk; n. 12 kk (mt kuntoutujat) TEM: 60 pv, vajaakuntoiset työttömät työnhakijat palveluntuottajina kuntoutusorganisaatiot, työvalmennuskeskukset, valmennusyritykset, yksittäiset työvalmentajat yms. kuntien sosiaalitoimi projektit (mm. ESR, RAY)
26 ja mitä sen tuloksista tiedetään? K Kela työkyvyltään merkittävästi heikentyneiden ammatillinen kuntoutuminen: tilanne kuntoutuksen päättyessä (2003) ja 3 v kuntoutuksen päättymisen jälkeen (2006) (Lind & Toikka 2010)
27 Toimintaa i koskevia k kysymyksiä k mikä on toiminnan tavoite? työhön paluu ja työllistyminen tavoitteena, esim. työeläkekuntoutus: 60 70%:lla erittäin tärkeä tavoite työssä jatkaminen tai sinne palaaminen (Järvikoski ym 2010) kelan työhönvalmennus: kokopäiväinen ansiotyö (28%), osa aikainen ansiotyö (25%) erittäin tärkeä tavoite, muttanoin kolmella neljästäerittäinerittäin tärkeänä tavoitteena oli fyysisen ja psyykkisen kunnon kohentaminen (Härkäpää ym 2010) onko työhön paluu/työllistyminen edelleen yhtä vahva tavoite kuin muutama vuosikymmen sitten (Murphy 2009), vrt. Lehto (2011) osatyökykyiset työmarkkinoilla kuntouttajilta usein kuultu vastaus, kun tavoitteita ei saavuteta: asiakkaiden moninaiset ongelmat ja motivaation puute, työnantajien asenteet, työttömyysaste, järjestelmän sudenkuopat entä toiminnan toteutus?
28 Ammatillinen kuntoutus ja sen toisiaan täydentävät perusstrategiat Työvoimantarjonta näkökulma: kuntoutujan työmarkkinallisiin valmiuksiin vaikuttaminen henkilökohtaisten resurssien kehittäminen ammatillisten valmiuksien ja työn hallinnan kehittäminen ammatillinen täydennyskoulutus työelämätaitojen ja sosiaalisten taitojen valmennus työtehtäväspesifisen osaamisen arviointi, kokeilu ja valmennus työn edellyttämän fyysisen ja psyykkisen kunnon kohentaminen Työvoiman kysyntään vaikuttaminen sopivien töiden etsiminen ja räätälöinti työolojen suunnittelu ja sovittaminen työpaikkojen asenteisiin ja rekrytointikäytäntöihin vaikuttaminen perehdytys ja sopeutumisajan tuen tarjoaminen työnantajille (Järvikoski & Härkäpää 2011)
29 Näyttöön perustuva tö työvalmennus näyttöön perustuvassa työvalmennuksessa painotetaan tarjonnan ohella myös kysyntänäkökulmaa mm. tuki ja neuvonta työnantajalle tavoitteena työllistyminen palkkatyöhön tukityön työn etsimisessä ja työllistymisessä, valmennus työssä ollessa, tuki työllistymisen jälkeen soveltuu moniin konteksteihin, joissa pyritään siirtymään palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille laajempi käyttöönotto ei ole onnistunut Suomessa
30 tuottaa parempia työllistymistuloksia kuin perinteinen ammatillinen kuntoutus tuloksellisuudesta vahva näyttö sekä ulkomaisista että kotimaisista tutkimuksista ja kehittämishankkeista valtaosa tutkimuksista tehty USAssa, erityisesti mielenterveyskuntoutujien tuetusta työllistymisestä eurooppalaisia tutkimuksia vielä vähän (ks. esim. van Erp ym. 2007, Burns ym. 2007, Spjelkavik & Evans 2007) pohjoismainen selvitys: mukana Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska ja Suomi (Spjelkavik ym 2011) työvalmennusta koskeva kansallinen tutkimus käynnissä (Kuntoutussäätiö, Kela, TEM) (Härkäpää ym. 2010)
31 Tuettu työllistyminen Jos työtä ei alun perin aseteta selväksi tavoitteeksi, ei työllistymistä myöskään tapahdu Tuloksetedellyttävätmäärätietoista edellyttävät työskentelyä ja optimistista asennetta; ilman sitä vaikutuksia ei synny Pysyvät tulokset edellyttävät kuntoutujan lähtökohtien ottamista työllistymisyritysten perustaksi (omat tavoitteet, motivaation suunnat) Työnantajayhteistyö y y keskeinen osa kuntoutustoimintaa
32 Työvalmennus mielenterveyskuntoutujien työllistymisessä y kuuden maan vertailu Burns et al. 2007, Lancet 370, n = 312, joista satunnaistamalla joko työvalmennuspalveluun (IPS) tai muuhun ammatilliseen kuntoutukseen k (VS) monikeskustutkimus, jossa mukana 6 maata: Englanti, Saksa, Italia, Sveitsi, Hollanti ja Bulgaria alkutiedot ja seuranta 6, 12, ja 18 kk analyyseissa otettiin huomioon maiden väliset vaihtelut (heterogeenisyys) seuraavien muuttujien suhteen (prospektiivinen meta analyysi): paikallinen työttömyysaste prosentuaalinen muutos kansantuotteessa pitkän aikavälin kansallinen työttömyysaste palkan ja etuuksien yhteensovitus (benefit trap) kansalliset sosiaali ym. etuudet
33 Burns et al tulosmuuttujat: työllistyminen (minimi 1 pv), sairaalahoito, palvelujen käyttö, työtyytyväisyys, yy y yy työaika, työsuhteen kesto, toimintakyky, yy, elämänlaatu, hoidon tarve maiden välillä eroja: tt työllistymisen kannalta parempi Englannissa, Italiassa, Sveitsissä ja Bulgariassa, eisaksassa ja Hollannissa selittäjänä tulosten eroille paikallinen työttömyysaste, mutta myös (riippumatta interventiosta) kansantuotteen nousu, pitkäaikaistyöttömien ik i t i määrä ä ja palkan ja etuuksien yhteensovitus IPS VS palkkatyö 55 % 28 % tö työsuhteen kesto 130 pv 30 pv sairaalahoito 20 % 31 % kato 13 % 45 %
34 Toiminnan tuloksia Suomesta toiminnastahyötyvät asiakasryhmät tutkimustenja hankkeiden arviointiraporttien mukaan:» kehitysvammaiset henkilöt» mielenterveyskuntoutujat» fyysisesti vammaiset tai vajaakuntoiset henkilöt» pitkäaikaistyöttömät» maahanmuuttajat (joilla terveydellisiä tai sosiaalisia ongelmia) noudatettu NPT:n pääperiaatteita työllistyneiden määrät: avoimilla työmarkkinoilla % ( (esim. Härkäpää ym. 2000, Narumo ym. 2001, Yli Paavalniemi 2004, Härkäpää & Peltola 2005, Valkonen ym. 2006, Korhonen & Mäkinen 2011) ks. tark.:
Kristiina Härkäpää Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö
Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari 25-26.11.2010 Työvalmennus - näyttöön perustuva ammatillisen kuntoutuksen käytäntö? Kristiina Härkäpää Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kristiina Härkäpää,
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotIkääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto
Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen
Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien kuntoutus
Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia
LisätiedotICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat
ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa
Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
LisätiedotAMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET
AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotMitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?
Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotAmmatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos
Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 21.1.2014 ja 23.1.2014 Heidi Giss Terveysosasto, Kuntoutusryhmä
LisätiedotCY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen
ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotVARAVOIMAA FARMARILLE
VARAVOIMAA FARMARILLE Tavoitteina on ensiapu talousasioihin, jaksamiseen, työhyvinvointiin ym. liittyvissä vaikeuksissa keskusteluavun antaminen ohjata tarvittaessa eteenpäin eri asiantuntijoille avun
LisätiedotAsiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät
Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotHuomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
LisätiedotPientyöpaikoilla uudistuminen mistyö
Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotApuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä
Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinefoorumi 16.4.2015 tt Johanna Kuisma Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Apuvälinepalvelut Apuvälinepalveluprosessi 1.
LisätiedotOsatyökykyisten TE-palvelut
Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys
LisätiedotKela osana monialaisessa verkostossa
Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä
LisätiedotTyöttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen
Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat
LisätiedotQuid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa
Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013
SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotKELAN TULES-AVOKURSSIT
KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille
LisätiedotTerveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä
Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työvoiman
LisätiedotTyössä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta
Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?
LisätiedotKristiina Härkäpää, Lapin yliopisto
Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Työpaikkakohtainen strategia Yksilökohtainen työkyvyn hallinta ja ylläpito Työpaikan suunnitelma järjestelmästä, jolla työkykyasioita työpaikalla hoidetaan (mm. sairauslomalta
LisätiedotKelan koulutus 6.3.2012
Tavoitteen asettaminen etenevässä sairaudessa Kelan koulutus 6.3.2012 Maarit Karhula MS-avokuntoutushanke/ Kelan arviointitutkimus maarit.karhula@gerocenter.fi Moniammatillinen tavoitteen laatiminen Tavoitteena
LisätiedotTYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015
TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotMikä muuttui projektin tuloksena?
Mikä muuttui projektin tuloksena? Laki nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta Milla Kaitola Suunnittelija Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutusryhmä Mitä projekti toi tullessaan kuntoutuksen
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotTyöeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö
Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotValtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011
Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.
Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotKelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus
Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan Terveysosasto/Kuntoutusryhmä Suunnittelija Marjaana Pajunen 7.5.2013 Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työpaja Miksi Kela järjestää
LisätiedotKelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012
Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotTyökyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00
Työkyvyn arviointi rinnakkaisseminaari 4.10.2018 klo 9.00 Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotMitä työ(hön)valmennus on? ammatillisen kuntoutuksen toimintamuoto, jossa tavoitteet vaihtelevat työelämävalmiuksien parantamisen, työkokeilujen ja ha
Työhönvalmennuksesta näyttöön perustuvaan työvalmennukseen Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto / Kuntoutussäätiö Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4..2011 Mitä työ(hön)valmennus on? ammatillisen kuntoutuksen
LisätiedotOma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa
Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus
LisätiedotONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU
ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella oleville.
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle
LisätiedotKun aika ei hoida! Finlandia-talo
Kun aika ei hoida! Finlandia-talo Masennuksen merkitys Veli-Pekka Valkonen, ylilääkäri 6.5.2015 Oikeus hyvinvointiin Mistä syistä eläköidytään? Päivitetty: 30.4.2015 - Anna palautetta tai kysy Seuraava
LisätiedotGreen Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä. Anja Yli-Viikari
Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä Anja Yli-Viikari Alankomaat Hoeve Klein Mariëndaal Päivätoiminta-, koulutus- ja virkistyspalvelut sekä maataloustuotanto (oma käyttö, kahvila,
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotIhan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi
Ihan tavallisia asioista? Keino asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi TYÖPAJA: Mukautetuista opinnoista mukautetuille työmarkkinoille? - Tulevaisuuden visiointia 27.11.2012 Työvoimaoha Kristiina Tuikkanen,
LisätiedotKUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS
KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden
LisätiedotHallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen
Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.
LisätiedotTules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019
1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä
LisätiedotLÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN
LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotNUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä
NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
LisätiedotSisäinen hanke/suunnitelma
Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman
Lisätiedot