OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030 Loppuraportti

2

3 OSA 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto käynnistivät kesällä 2009 kaupallisen palveluverkkoselvityksen laadinnan. Palveluverkkoselvitys laadittiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin Keski-Suomen kaupallinen selvitys, jossa arvioitiin Keski-Suomen maakunnan ostovoiman kehittymistä ja palveluverkon pääpiirteitä. Toisessa vaiheessa laadittiin sisällöltään tarkempi Jyväskylän kaupungin kaupallinen palveluverkkoselvitys. Tähän Jyväskylän kaupungin kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen on koottu työn toisen vaiheen tulokset. Selvityksessä on kuvattu Jyväskylän yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon nykytilanne ja kehitysnäkymät, Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehitysvaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi sekä esitetty johtopäätökset Jyväskylän kaupan tavoitteellisesta palveluverkosta Keski-Suomen kaupallinen selvitys ja Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys toimivat lähtöaineistona Jyväskylän uudelle yleiskaavalle sekä Keski-Suomen maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioimiselle. Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys on laadittu FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen liiton toimeksiannosta. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet Jyväskylän kaupungin edustajina yleiskaava-arkkitehti Leena Rossi ja projektipäällikkö Jouni Mäkäräinen sekä Keski-Suomen liiton edustajina maakuntainsinööri Jarmo Koskinen ja suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi. Lisäksi työtä on ohjannut laajennettu ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet - Leena Rossi, Jyväskylän kaupunki, pj. - Jouni Mäkäräinen, Jyväskylän kaupunki - Ora Nuutinen, Jyväskylän kaupunki - Martti Ahokas, Keski-Suomen liitto - Pirjo Hokkanen, Keski-Suomen ELY-keskus - Risto Jämsen, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes - Uljas Valkeinen, Keski-Suomen kauppakamari - Tuuli Kirsikka Pirttiaho, Keski-Suomen yrittäjät ry - Timo Kovala, Jyväskylän yrittäjät ry - Mari Pitkänen, Jyväskylän elävä kaupunkikeskus ry FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä työhön ovat osallistuneet Taina Ollikainen, Kimmo Koski, Mikko Keskinen ja Asta Nupponen. Selvitykseen liittyvät liikenteelliset tarkastelut ja vaikutusten arvioinnin on tehnyt Strafica Oy:ssä Miikka Niinikoski.

4

5 OSA 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys 3 SISÄLTÖ ALKUSANAT JOHDANTO Selvityksen tausta ja tavoitteet Keskeiset kaupan käsitteet KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS KAAVOITUSTILANNE JA YHDYSKUNTARAKENNE Keski-Suomen maakuntakaava Jyväskylän seudun 20X0 rakennemalli Jyväskylän kaupungin yleiskaava Väestö ja asuminen Työpaikkojen määrä ja sijainti Keskusverkko ja julkiset palvelut Liikenteen lähtötiedot OSTOVOIMA JA OSTOVOIMAN KEHITYSARVIO KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Jyväskylän markkina-alue Vähittäiskaupan palveluverkko Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Kaupan keskittymät Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Päivittäistavarakaupan myynti ja myyntitehokkuus Erikoiskaupan myynti Ostovoiman siirtymät Kaupan kehitysnäkymät Arvio liiketilan lisätarpeesta vuoteen Kaupan hankkeet Jyväskylässä PALVELUVERKON KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT PALVELUVERKKOVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Liikenteelliset vaikutukset Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtotarkastelun tulokset YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kaupan sijoittamisperiaatteet ja esitys mitoituksesta Kaupan sijainnin ohjauksen strategiakartta Yleiskaavassa pohdittavaa LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1: Päivittäistavarakaupan myymälätyypit Liite 2: Erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat

6

7 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Tehtävänä oli laatia kaupallinen palveluverkkoselvitys, joka toimii lähtöaineistona Jyväskylään laadittavalle yleiskaavalle sekä Keski-Suomen maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioimiselle. Palveluverkkoselvitys laadittiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin selvitys koko Keski- Suomen maakunnan ostovoiman kehittymisestä ja palveluverkon pääpiirteistä. Toisessa vaiheessa laadittiin sisällöltään tarkempi Jyväskylän kaupungin kaupallinen palveluverkkoselvitys. Tähän Jyväskylän kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen on koottu työn toisen vaiheen tulokset. Selvityksessä on kuvattu Jyväskylän yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon nykytilanne ja kehitysnäkymät, Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehitysvaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi sekä esitetty johtopäätökset kaupan tavoitteellisesta palveluverkosta Selvitys toimii lähtöaineistona Jyväskylän uudelle yleiskaavalle sekä Keski- Suomen maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioimiselle. 1.2 Keskeiset kaupan käsitteet Seuraavaan on koottu tässä selvityksessä käytetyt keskeiset kaupan käsitteet. Lähteitä ovat olleet mm.: Heinimäki Heikki: Kaupan toimintaympäristö (2006), Ympäristöministeriö: Kauppa kaavoituksessa (2004) ja Santasalo Tuomas: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, tulkinnan ongelmia (2008). Kaupan toimialat Päivittäistavarakauppa. Pohjoismaisella termillä päivittäistavara tarkoitetaan elintarvikkeiden ohella sellaisia tuotteita, joita ihmiset ovat tottuneet hankkimaan elintarvikeostosten yhteydessä. Päivittäistavaroihin luetaan siten ruoka, juomat, tupakkatuotteet, teknokemian tuotteet, kodin paperit, lehdet sekä kosmetiikka. Päivittäistavaramyymälällä tarkoitetaan yleisimmin edellä mainittujen päivittäistavaroiden koko sortimentin valikoimaa myyvää, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimivaa market-tyyppistä elintarvikemyymälää. Ruoan osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on noin 80 %. Päivittäistavaroita myydään myös kioskeissa, huoltoasemilla ja päivittäistavaroiden erikoismyymälöissä. Viime vuosina ovat suosiotaan kasvattaneet ns. Deli-tyyppiset myymälät, joilla on pitkät aukioloajat ja joissa myydään pääosin valmisruoka-annoksia. Erikoiskauppa. Tietyn tuoteryhmän kauppaan ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunut myymälä. Erikoiskauppa kerää asiantuntemustaan tiettyyn tuoteryhmään ja siihen liittyviin palveluihin. Erikoiskauppa on yleensä keskittynyt ns. käyttötavaroiden myyntiin. Erikoiskaupalle on tyypillistä keskeinen sijainti, joka ymmärretään kaavoituksessa pääosin keskustatoiminnoiksi. Erikoiskauppa-käsitteen alle kuuluvat kuitenkin myös kaupat, jotka hakeutuvat ja myös paremmin soveltuvat keskustojen ulkopuolelle.

8 6 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Tilaa vaativa erikoiskauppa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei esitetä yksiselitteistä tulkintaa paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle. Ympäristöministeriön suosituksen (Ympäristöministeriö 2000) mukaan vähittäiskauppaa koskevien säännösten ulkopuolelle jäävät, paljon tilaa vaativat erikoiskaupan myymälät ovat: - Moottoriajoneuvojen kauppa - Moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa - Rengaskauppa - Venekauppa - Veneilytarvikkeiden kauppa - Matkailuvaunujen kauppa - Huonekalukauppa - Sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisutus) - Rautakauppa - Rakennustarvikekauppa - Maatalouskauppa - Puutarha-alan kauppa - Kodintekniikkakauppa Toimialaan liittyvien oheistuotteiden osuus tilaa vaativan erikoismyymälän myyntipinta-alasta saa olla enintään 20 %, kuitenkin enintään 400 m 2. Tästä myyntipinta-alasta enintään 100 neliömetrin alalla voidaan myydä elintarvikkeita ja oheistuotteita, jotka eivät liity toimialaan. Tilaa vaativa erikoiskauppa sijoittuu yleensä keskustojen ulkopuolelle, hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Erikoiskauppa on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti. Muutokset näkyvät myös tilaa vaativassa erikoiskaupassa tuotevalikoimien laajentumisena. Osa liikkeistä keskittyy vain oman toimialan tuotteisiin, mutta osassa liikkeistä on sekä tilaa vaativan erikoiskaupan toimialojen että ohjauksen piiriin kuuluvien toimialojen tuotteita. Tämän takia yksittäisen myymälän kohdalla rajan vetäminen siihen, onko kysymyksessä paljon tilaa vaativan erikoiskaupan myymälä vai maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama vähittäiskaupan suuryksikkö, on hankalaa. Vähittäiskaupan toimialaryhmät Tässä selvityksessä vähittäiskauppaa tarkastellaan jaoteltuna päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan (tilaa vievä erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa). Päivittäistavarakaupan tarkasteluissa on käytetty A.C.Nielsen Finland Oy:n myymälätyyppien luokittelua (liite 1). Erikoiskaupan luokitukset perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin, jossa on käytetty vuoden 2008 toimialaluokitusta (TOL 2008). Erikoiskaupan toimialaryhmät ja niihin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 2. Tavaratalo- ja hypermarketkaupan ostovoima- ja myyntitiedot jakautuvat sekä päivittäistavarakauppaan että erikoiskaupan eri toimialoille. Erilaisia myymälätyyppejä Hypermarket. Hypermarket on monen alan tavaroita myyvä, pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva myymälä, jossa myynnin painopiste on päivittäistavaroissa. Hypermarketin myyntipinta-ala on yli neliömetriä. Elintarvikkeiden osuus on alle puolet (<50 %) myyntipinta-alasta. Mikäli elintarvikkeiden osuus myyntipinta-alasta on yli puolet, kyseessä on suuri supermarket. Hypermarket voi sijaita keskustassa tai keskustan lähialueella, kauppakeskuksessa, hypermarket-keskuksessa tai keskustan ulkopuolella liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevalla paikalla.

9 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Hypermarket-myymälä toimii yleensä yhdessä tasossa ja kassat ovat uloskäynnin yhteydessä. Pysäköintitiloja on runsaasti ja ne sijaitsevat maan tasossa. Määritelmän mukaisia hypermarketteja ovat Citymarketit, Prismat ja Euromarketit. Jyväskylän Palokassa sijaitsevan Euromarketin liiketoiminta on alkuvuodesta 2010 siirtynyt Keskimaa Osk:n ja Suomen Lähikauppa Oy:n välisellä sopimuksella Keskimaalle ja sopimuksen myötä Euromarket on muuttunut Prismaksi. Supermarket. Pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on yli 400 neliömetriä (pieni supermarket: neliömetriä ja iso supermarket: yli neliömetriä). Supermarketissa elintarvikkeiden osuus on yli puolet (>50 %) myyntipinta-alasta. Supermarket voi sijaita asuntoalueilla, keskuksissa tai niiden ulkopuolella liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevilla paikoilla. Yli 2000 k-m 2 :n supermarketit (myyntiala yli 1500 neliömetriä) ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä. Jyväskylässä isoja supermarketteja ovat mm. Lidlmyymälät, K-supermarketit ja osa S-marketeista. Pieniä supermarketteja ovat mm. Jyskän Valintatalo ja osa S-marketeista. Valintamyymälä. Valintamyymälät voidaan jakaa myyntipinta-alan mukaan pieniin ( m 2 ) ja suuriin ( m 2 ) myymälöihin. Valintamyymälöiden myynnistä vähintään 2/3 on elintarvikemyyntiä. Valintamyymälät ovat luonteeltaan lähikauppoja. Valintamyymälöitä ovat esim. K-marketit, Sale-myymälät ja Siwa-myymälät. Tavaratalo. Monen eri alan tavaroita myyvä myymälä, jonka myyntipinta-ala on yli neliömetriä. Tavaratalossa minkään tavararyhmän osuus myyntipinta-alasta ei ylitä puolta ja eri osastot vastaavat alansa erikoisliikkeiden valikoimaa. Tavaralajitelmaan kuuluvat elintarvikkeiden ohella yleensä vapaa-aikaan, pukeutumiseen, asumiseen, kosmetiikkaan sekä kirja- ja paperialaan liittyvät tavarat. Mikäli jonkun tavararyhmän myyntipinta-ala on vähintään 50 %, on kyseessä ao. toimialalla toimiva erikoiskaupan suurmyymälä (erikoistavaratalo). Tavaratalo voi sijaita kaupungin ydinkeskustassa tai aluekeskuksessa. Tavaratalossa on korkea palveluaste. Pysäköintitiloja saattaa olla varsin rajoitetusti. Kassat sijaitsevat eri osastoilla. Tavaratalossa on yleensä useita myymäläkerroksia. Tavarataloiksi luokiteltuja myymälöitä ovat muun muassa Jyväskylän Sokos, Anttila ja Minimani. Laajan tavaravalikoiman myymälä (ns. halpahintamyymälä). Laajan tavaravalikoiman myymälät ovat hyvin erityyppisiä. Joidenkin myymälöiden tuotevalikoima painottuu tilaa vaativaan kauppaan ja joidenkin keskustahakuiseen erikoiskauppaan. Päivittäistavaroiden osuus myyntipinta-alasta on yleensä pieni (alle 10 %), mutta viime vuosina osuus on kasvanut ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Osa laajan tavaravalikoiman myymälöistä muistuttaakin tuotevalikoimaltaan jo hypermarketteja. Jyväskylässä toimivia laajan tavaravalikoiman myymälöitä (tavarataloja) ovat mm. Löytötex, Taloustalo ja Jyskän Varastomyymälä. Vähittäiskaupan suuryksikkö. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan suurmyymälää, ei kuitenkaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Suuryksiköitä ovat hypermarketit, tavaratalot, suuret laajan tavaravalikoiman myymälät (ns. halpahallit), suuret supermarketit sekä erikoiskaupan suurmyymälät. Vähittäiskaupan tilastoinnissa ei käytetä määritteenä kerrosneliömetrejä vaan myyntineliömetrejä. Kerrosalaltaan neliön myymälä vastaa myyntipinta-alaltaan noin neliön myymälää.

10 8 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Kaupallisten keskusten määritelmiä Kauppakeskus. Kauppakeskus muodostuu liikerakennuksesta, jossa myymälät ja palvelut avautuvat sisäänpäin käytäville tai keskusaukiolle. Vuokrattavan liiketilan määrä on yleensä vähintään 5000 h-m 2. Kauppakeskuksessa on vähintään 10 myymälää. Kauppakeskuksessa on yksi tai useampi ankkuri- tai veturiyritys ja joukko avainyrityksiä sekä muita myymälöitä ja palveluja. Palvelut voivat olla joko kaupallisia tai julkisia. Yksittäisen ankkuriyrityksen osuus liiketilan kokonaismäärästä ei ylitä 50 %:ia. Hypermarket-keskus. Hypermarketkeskus muodostuu yhdestä liikerakennuksesta, jossa on hypermarket ja vähintään kymmenen muuta myymälää tai muita palveluja. Ne kaikki aukeavat katetulle käytävälle. Hypermarketkeskus toimii tavallisesti yhdessä tasossa. Hypermarketin osuus on yli 50 prosenttia liiketilan kokonaismäärästä. Erikoiskauppojen keskus (Retail park). Erikoiskauppojen keskus muodostuu useammasta liikerakennuksesta. Keskuksessa toimii lähinnä erikoiskaupan suurmyymälöitä. Erikoiskauppojen keskus sijaitsee yleensä keskusta-alueen ulkopuolella yhdessä tasossa ja aukeaa ulkotilaan yhteiselle pysäköintialueelle. Liikeidea perustuu toimialojen keskittymiseen, mikä lisää kaupan keskuksen vetovoimaa. Esim. vapaa-ajan tuotteiden, asumisen, sisustamisen ja rakentamisen tuotemaailmat muodostavat ehjän, kuluttajaa kiinnostavan kokonaisuuden. Tilaa vaativan erikoiskaupan lisäksi tällaiseen keskittymään sijoittuu usein myös pienempiä erikoiskauppoja kuten urheiluliikkeitä. Suomen Retail Park -keskusten koko vaihtelee markkinoista ja kilpailutilanteesta riippuen. Pienimmät sijoittuvat kokoluokkaan k-m 2 ja suunnitteilla olevat suurimmat keskukset ovat k-m 2. Merkkituotemyymälöiden keskus (Factory Outlet Center). Muodostuu useasta liikerakennuksesta. Keskuksessa toimi tyypillisesti yksittäisten tuotemerkkien myyntiin keskittyneitä erikoistavaramyymälöitä. Keskuksen edullinen hintataso perustuu siihen, että tuotevalikoimaan ei kuulu uusimpia mallistoja. Merkkituotemyymälöiden keskus toimii keskustan ulkopuolella ja keskuksella on yhteinen johto ja markkinointi. Vähittäiskaupan myymäläkeskittymä. Vähittäiskaupan myymäläkeskittymällä tarkoitetaan yksittäistä liikerakennusta, jossa on useita myymälöitä tai usean liikerakennuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa myymälöillä on yhteisiä toimintoja kuten yhteinen pysäköintialue tai kokonaisuudella on yhteinen johto ja markkinointi. Sellaisen vähittäiskaupan myymäläkeskittymän toteuttamiseen, joka vaikutuksiltaan vastaa vähittäiskaupan suuryksikköä, sovelletaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä.

11 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan suunnittelua kaavoituksessa. Kaavahierarkiassa maakuntakaava ohjaa yleis- ja asemakaavojen laatimista ja yleiskaava asemakaavan laatimista. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kauppaa koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, asumisen tarpeiden ja palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien säännösten tavoitteena on turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus eri väestöryhmille hillitsemällä kaupan palvelujen siirtymistä keskustojen ja asuinalueiden ulkopuolelle. Keskustoilla (keskustat ja aluekeskukset) on etusija vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoituspaikkana. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavassa keskustatoiminnoille osoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Säännökset eivät kiellä suuryksiköiden sijoittumista keskustojen ulkopuolelle, mutta sijoittumisen edellytykset on aina erikseen selvitettävä.

12 10 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Kaupan ohjaussäännökset tulivat voimaan vuonna Säännösten voimassaoloaikana toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja ilmastonmuutoksen torjuminen on noussut keskeiseksi kysymykseksi. Kaupan yksikkökoon kasvaessa kaupan sijainnilla on aikaisempaa suurempi vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön. Yhteiskunnallisesti merkittäväksi kysymykseksi on noussut myös väestön ikääntyminen, johon varautuminen korostaa lähipalveluiden merkitystä. Lisäksi on aikaisempaa voimakkaammin kiinnitetty huomiota toimivan kilpailun edellytyksiin kaupan alalla. Kaupan sijainnin vaikutus yhdyskuntarakenteen kehitykseen on kasvanut. Erityisen merkittävät vaikutukset on kaupan suuryksiköiden sijoittumisella kaupunkien ulosmeno-, ohitus- ja kehäteiden varsille, jolloin hierarkkisen keskusverkon rinnalle liikenteen solmukohtiin syntyy kaupan alueita, joilla asiointi perustuu lähes yksinomaan henkilöauton käyttöön. Kauppapaikan valinta pelkästään henkilöauton käyttöön perustuvan saavutettavuuden perusteella johtaa usein ristiriitaan yhdyskuntien kehittämisen ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tavoitteiden kanssa. Kaupan sijainnin ohjauksen tavoitteena on (Ympäristöministeriö 2009): - turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus, - kaupunkien keskustojen elinvoimaisuuden säilyttäminen, - asuntoalueiden päivittäistavarakaupan edellytysten turvaaminen, - eri väestöryhmien palvelujen turvaaminen, - varautua väestön ikääntymiseen, - hillitä ilmastonmuutosta pysäyttämällä yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja autoliikenteen kasvu, - luoda edellytyksiä toimivalle kilpailulle. Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän (Ympäristöministeriö 2009) mukaan kaupan nykyisellä ohjausjärjestelmällä ei ole pystytty riittävästi tukemaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja yhdyskuntien toimivuutta eikä varmistamaan kaupan palveluverkon pitkäjänteistä kehittämistä. Arviointityöryhmän ehdotukset kaupan sijainnin ohjauksen tehostamiseksi tähtäävät kokonaisvaltaisen otteen vahvistamiseen kaupan palveluverkon kehittämisessä erityisesti kaupunkiseuduilla. Mikäli työryhmän ehdotukset toteutuvat, merkittävimmät muutokset nykytilanteeseen ovat - paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ottaminen vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin, - seudullisten kaupan yksiköiden mitoituksen määritteleminen maakuntakaavassa sekä - erittäin suurten kaupan hankkeiden lisääminen YVA-asetuksen hankeluetteloon. Ympäristöministeriössä tehdään kevään ja kesän 2010 aikana kaupan sijainninohjauksen uudistamisesityksiin liittyviä taustaselvityksiä. Päätökset kaupan sijainnin ohjauksen mahdollisista muutoksista on tarkoitus tehdä syksyllä 2010.

13 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko KAAVOITUSTILANNE JA YHDYSKUNTARAKENNE 3.1 Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen liitto hyväksyi maakuntakaavan vuonna Maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena Korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Maakuntakaavan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan rakentaa kaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille (C ja c) sekä Jyväskylän kaupunkiseudun alakeskuksiin (ca). Lisäksi vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan rakentaa kahdelletoista kohdemerkinnöin km ja km-1 osoitetulle alueelle, jotka ympäristöministeriö vahvisti. Maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueita (C ja c) on osoitettu maakunnan kaupunkien ja seutukuntakeskusten keskustoihin. Keskustatoimintojen alakeskuksiksi on esitetty Jyväskylän kaupunkiseudun Keljonkeskus, Kuokkala, Palokka, Seppälä, Tikkakoski, Vaajakoski, Lievestuore sekä Laukaan ja Muuramen kuntakeskukset. Seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km ja km-1) on osoitettu keskustatoimintojen ulkopuolisille taajama-alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (114 ) suuryksikön koko on yli k-m2. Maakuntakaavassa on todettu, että Jyväskylän kaupungin taajamarakenteen sisällä voi kuitenkin olla kerrosalaltaan suurempia yksiköitä, joiden merkitys on paikallinen lähialueen riittävästä väestömäärästä ja ostovoimasta johtuen. Vahvistetut km-merkinnät on osoitettu seuraaviin taajamiin: Hankasalmen asema, Jyväskylän Palokka (moottoritien länsipuoli), Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärven Paletin kauppakeskus, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Uurainen. Lisäksi km-1 merkintä osoittaa olemassa olevan Jyväskylän Viherlandian. Ote maakuntakaavan merkinnöistä ja määräyksistä (Keski-Suomen liitto 2009):

14 12 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Maakuntakaavan alueet ja kohteet, joille on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä, on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitetut alueet ja kohteet, joille on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä Jyväskylän seudulla. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta maakuntakaavasta seitsemän seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan sisältövaatimusten vastaisina. Uudet suuryksiköt olisivat ympäristöministeriön mukaan hajauttaneet yhdyskunta- ja palvelurakennetta sekä lisänneet liikennetarvetta ja liikenteestä ympäristölle aiheutuvia haittoja.

15 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Vahvistamatta jätetyistä suuryksiköistä kaksi oli osoitettu Jyväskylän Eteläporttiin ja yksi Muurameen. Neljä muuta vahvistamatta jätettyä merkintää olisivat mahdollistaneet matkailu- ja myymäläkeskittymän tai vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen Tikkakosken, Lievestuoreen ja Toivakan taajamien sisääntuloteiden risteykseen sekä Vaajakoskella valtatien 4 ja valtatien 9 risteykseen. 3.2 Jyväskylän seudun 20X0 rakennemalli Maankäytön rakennemallin laatiminen Jyväskylän seudulla on osa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen 7 :n mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista. Kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan osallistuvat kaikki seudun seitsemän kuntaa: Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Uurainen, Petäjävesi ja Toivakka. (Jyväskylän kaupunki 2009) Jyväskylän seudun rakennemallin tavoitteena on laatia idearikas, taloudellinen, kestävä ja toteuttamiskelpoinen tulevaisuuskuva seudun yhdyskuntarakenteesta. Rakennemallissa painotetaan strategisia ja koko kaupunkiseudun etua koskevia sisältöjä. Kuntien yhteinen rakennemalli ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso, mutta se sisältää strategisen yleiskaavan tavoin yhdyskuntarakenteen yleiset kehittämisperiaatteet. Rakennemallityö nojautuu yleisiin alueiden käytön tavoitteisiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin. (Jyväskylän kaupunki 2009) Rakennemallityön vision mukaan Jyväskylän seutu on kohtaamispaikka, jonka yhdyskuntarakenne perustuu erilaisia elämäntapoja arvostaviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin: SHOW (tapahtumat, vetovoima ja palvelut), KNOW (tieto, osaaminen ja työpaikat), FLOW (asuminen ja joukkoliikenne), GROW (palvelukeskukset ja logistiset yhteydet) ja SLOW (elävät kylät). (Jyväskylän seudun kunnat 2010) Kuva 2. Jyväskylän seudun rakennemallityön visio (Jyväskylän seudun kunnat 2010).

16 14 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Rakennemallityön päätavoitteet ovat (Jyväskylän seudun kunnat 2010): - Uusi asuntorakentaminen ohjataan tukemaan keskusten ja niiden palvelujen kehittymistä - Jyväskylän seudulla tarjotaan asumisvaihtoehtoja eri elämäntapoihin ja - tilanteisiin kaikille väestöryhmille - Yritystoiminnalle ja monipuolisille osaamiskeskuksille luodaan uusia, keskeisiä sijaintipaikkoja - Jyväskylän vahvaa, sijaintiin perustuvaa logistisen keskuksen asemaa kehitetään - Palvelujen saavutettavuutta parannetaan ja liikkumistarvetta vähennetään luomalla kevyen liikenteen ympäristöjä ja sekoittamalla toimintoja - Asumista ja työpaikkoja ohjataan kehitettävien joukkoliikenteen laatukäytävien yhteyteen - Seudulle rakennetaan kattava, seudun asukkaita ja matkailijoita palveleva virkistysalueiden ja yhteyksien verkko - Vesistöjä ja niiden läheisyyttä hyödynnetään monipuolisesti seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä - Korkealuokkaisia asuinympäristöjä suunnittelemalla edistetään turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä - Jyväskylän seudulle luodaan omaleimainen, paikan henkeä ja kulttuuria kuvaava sekä kohtaamisia mahdollistava yhdyskuntarakenne - Yhdyskuntarakenne on ilmastonmuutosta torjuva, eheä ja ekologinen Rakennemallin luonnokset olivat nähtävillä alkuvuodesta Rakennemalli muotoutuu saadun palautteen perusteella siten, että kasvu suuntautuu selkeästi Laukaa-Jyväskylä-Muurame -akselille, jonka asema vahvistuu. Kasvua suuntautuu myös seudun muihin, hyvien liikenneyhteyksien taajamiin ja kyliin. Asuminen, palvelut ja työpaikat sijoitetaan varsin tiiviisti kasvuakselin suuntaisesti julkisen liikenteen yhteyksiin tukeutuen. Tuloksena on kaupunkimainen ja tiivis taajamanauha, jossa FLOW-vyöhyke ulottuu yhtenäisenä Laukaasta Jyväskylän keskustaajaman kautta Muurameen. Jyväskylän seudun 20X0 rakennemalli valmistuu vuoden 2010 lopussa. Samanaikaisesti rakennemallin kanssa laaditaan Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Liikennejärjestelmäsuunnittelua ohjaava Jyväskylän seudun liikenne tavoitteet ja toimintalinjat -selonteko (luonnos ) on laadittu valtakunnallisista ja seudullisista lähtökohdista. Selonteossa on kirjattu seudun liikennepolitiikan päämäärät, jotka ovat - Jyväskylän seudun keskeisten alueiden saavutettavuus kaikilla kulkutavoilla on hyvä ja liikennejärjestelmän avulla on edistetty toimivan, turvallisen ja viihtyisän kaupunkirakenteen syntymistä. Jyväskylän keskusta, aluekeskukset ja kuntakeskukset ovat seudun houkuttelevimpia kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen sijoittumispaikka. - Jyväskylän seudun henkilöliikenteen kehittämisen painopiste on siirretty ympäristöä vähemmän kuormittaviin liikennemuotoihin kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Henkilöautojen osuus kaikista matkoista on alentunut ja kevyt- ja joukkoliikenteen osuus ja houkuttelevuus on lisääntynyt. - Seudun ulkoiset yhteydet on parannettu tasolle, joka turvaa Jyväskylän seudun saavutettavuuden valtakunnantasolla ja luo edellytykset elinkeinotoiminnan kehittämiselle alueella.

17 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Päämäärien saavuttamiseksi listatuissa keinoissa todetaan, että toimintojen sijoittamisen tavoitteena on liikennetarpeen vähentäminen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen ja että yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvia kaupan suuryksiköitä ei toteuta. 3.3 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Jyväskylän kaupunginvaltuusto teki päätöksen Jyväskylän yleiskaavan laadinnan käynnistämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Yleiskaavalla varaudutaan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehitykseen pitkällä aikajänteellä. Kaavatyön edetessä etsitään ja käynnistetään erityyppisten osa-alueiden kehittämiseen parhaiten soveltuvia suunnittelumuotoja. Vuoden 2009 aikana työstetyssä yleiskaavan esiselvityksessä on tunnistettu viisi yleiskaavan pääteesiä (Jyväskylän kaupunki 2009): 1. Uusi kunta tarvitsee uuden sukupolven yleiskaavan 2. Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden 3. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen jatkuu 4. Kaupunkirakenne laajentuu viisaasti 5. Maaseutu kehittyy vahvuuksiin nojaten Esiselvityksessä on tuotu esille perusteita ja lähtökohtia uuden sukupolven yleiskaavalle sekä esitetty niitä kysymyksiä, joihin tulisi kaavassa vastata. Tätä pohdintaa, yleiskaavan tavoitteita ja sisältöä tullaan edelleen tarkentamaan käynnistettävän kaavaprosessin aloitusvaiheessa. Jyväskylän yleiskaavatyön perustaksi on määritelty kolme kehää (Jyväskylän kaupunki 2009): 1. Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä 2. Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä 3. Maaseutuelinkeinojen kehä Merkittävin yleiskaavan suunnittelua ohjaava tekijä on olemassa oleva kaupunkirakenne. Valtaosa Jyväskylän asukkaista, työpaikoista ja palveluista tulee sijaitsemaan olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä myös tulevaisuudessa. Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä sijaitsee olemassa olevan kaupunkirakenteen kehän ympärillä.

18 16 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Kuva 3. Alustavat olemassa olevan kaupunkirakenteen ja laajentuvan kaupunkirakenteen kehät (Jyväskylän kaupunki 2009). 3.4 Väestö ja asuminen Väestömäärä ja väestökehitys Jyväskylän seudun väkiluku oli vuoden 2008 lopussa runsaat asukasta. Jyväskylän kaupungin alueella asui noin asukasta, eli noin 75 % Jyväskylän seudun väestöstä.

19 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Jyväskylän kaupungin väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla yhteensä noin asukkaalla (+10 %). Jyväskylän seudun muissa kunnissa Laukaalla, Muuramessa, Petäjävedellä ja Uuraisilla väestömäärä on kasvanut, Toivakassa pysynyt ennallaan ja Hankasalmella vähentynyt 2000-luvulla. Taulukko 1. Väestökehitys Jyväskylän seudulla (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Hankasalmi % % Jyväskylä % % Laukaa % % Muurame % % Petäjävesi % % Toivakka % 14 1 % Uurainen % % Jyväskylän seutu % % KESKI-SUOMI % % Suuralueittain tarkasteltuna Jyväskylän väestö keskittyy Kantakaupungin alueelle, jossa asuu lähes viidennes kaupungin väestöstä. Muita väestömäärältään suuria alueita ovat Kuokkala, Vaajakoski-Jyskä, Palokka-Puuppola ja Kypärämäki-Kortepohja. Vuosina väestömäärä on lisääntynyt erityisesti Kantakaupungin, Palokka-Puuppolan ja Kuokkalan alueilla. Taulukko 2. Jyväskylän kaupungin väestömäärä vuosina 2001 ja 2008 suuralueittain (Jyväskylän kaupunki/tilastokeskus). Väkiluku Muutos lkm % Kantakaupunki % Kypärämäki-Kortepohja % Lohikoski-Seppälänkangas % Huhtasuo % Kuokkala % Keltinmäki-Myllyjärvi % Keljo % Halssila % Säynätsalo % Tikkakoski-Nyrölä % Palokka-Puuppola % Vaajakoski-Jyskä % Kuohu-Vesanka % Korpilahti % Tuntematon % Jyväskylä % Asumisen sijoittuminen Jyväskylässä asuminen keskittyy keskustaan ja sitä ympäröiville alueille. Keskustan alueella asuminen on pääosin kerrostalovaltaista ja sen johdosta myös tiheintä. Muita väestökeskittymiä ovat Tikkakosken alue pohjoisessa ja Vaajakoski idässä. Pienempinä keskittyminä voidaan pitää keskustan eteläpuolella sijaitsevia Säynätsaloa ja Korpilahtea. Jyväskylän seudun muissa kunnissa väestö on keskittynyt pääasiassa kuntakeskuksiin. Kuvassa 4 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Jyväskylässä vuonna Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita.

20 18 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Kuva 4. Väestön sijoittuminen ja tiheys Jyväskylän seudulla vuoden 2007 lopussa (Tilastokeskus, Ruututietokanta 2008). Väestöennuste Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan Jyväskylän kaupungin väestömäärä kasvaa vuosina noin asukkaalla ja vuosina noin asukkaalla eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin asukkaalla (+16 %). Myös Jyväskylän seudun muissa kunnissa väestömäärän ennustetaan kasvavan. Seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan runsaalla asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Taulukko 3. Jyväskylän seudun väestöennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Hankasalmi % % Jyväskylä % % Laukaa % % Muurame % % Petäjävesi % % Toivakka % % Uurainen % % Jyväskylän seutu % % KESKI-SUOMI % %

21 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Jyväskylän kaupungin oma väestöarvio vuoteen 2030 vastaa Tilastokeskuksen ennustetta. Suuralueittain tarkasteltuna vuoteen 2030 mennessä väestömäärä tulee kasvamaan määrällisesti eniten Keltinmäen-Myllyjärven, Palokka-Puuppolan ja Keljon suuralueilla. Myös Vaajakoski-Jyskän, Kantakaupungin ja Huhtasuon suuralueilla väestömäärä kasvaa merkittävästi. Taulukko 4. Jyväskylän kaupungin väestöarvio vuoteen 2030 suuralueittain (Jyväskylän kaupunki: Kymppi R 2010). Väkiluku Muutos lkm % Kantakaupunki % Kypärämäki-Kortepohja % Lohikoski-Seppälänkangas % Huhtasuo % Kuokkala % Keltinmäki-Myllyjärvi % Keljo % Halssila % Säynätsalo % Tikkakoski-Nyrölä % Palokka-Puuppola % Vaajakoski-Jyskä % Kuohu-Vesanka % Korpilahti % Tuntematon % Jyväskylä % Kuva 5. Jyväskylän kaupungin väestöarvio vuoteen 2030 suuralueittain (Jyväskylän kaupunki: Kymppi R 2010). Asumisen laajenemisalueet Jyväskylän hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen mukaan Jyväskylän yhdyskuntarakentamisen pääsuunnat ovat ydinkeskusta-vaajakoski, ydinkeskusta-palokka-tikkakoski sekä Tampereentien suunta ja Korpilahti. Nämä kaupunkinauhamaiset yhdyskuntarakentamisen pääsuunnat sijaitsevat hyvien tieyhteyksien varrella ja vahvistavat korkean taajama-asteen alueellista eheyttä täydennysrakentamista korostavalla kaavoituksella ja joukkoliikennettä tukevalla struktuurilla. Kuvassa 6 on esitetty Jyväskylän uudet asuinalueet ja niiden sijoittuminen joukkoliikenneyhteyksien suhteen (Jyväskylän kaupunki: Kymppi R 2010).

22 20 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Kuva 6. Uudet asuntoalueet ja joukkoliikennepalvelut (Jyväskylän kaupunki: Kymppi R 2010). Uusien asuinalueiden sijaintia suhteessa joukkoliikennepalveluihin on arvioitu palvelutason suhteen asteikolla: hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Arviointiperusteena on ollut mm. vuorojen määrä lähimmällä reitillä vuorokaudessa ja etäisyys pysäkille. Joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä useimmilla uusilla asuinalueilla (esim. Palokan Savulahti ja Pölkintie, Vaajakosken keskusta, Huhtasuon keskusta) tai tulee hyväksi reittien jatkamisen ja reittien jatkosuunnittelun myötä (esim. Valkeamäki, Kauramäki, Eteläportti). Joukkoliikenteen palvelutaso on tyydyttävä esim. Tikkakosken Tunnelinmäessä, Palokan Matinmäessä ja Lintukankaalla sekä Korpilahden keskustassa. Palvelutaso jäänee huonoksi esim. Säynätsalon Kinkovuoressa ja Pajukannassa sekä Korpilahden Tikkalassa.

23 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Kuvassa 7 on esitetty kaupungin omistamien omakotitonttien ja kuvassa 8 kerros- ja rivitalotonttien sijainti ja arvioitu toteutumisen ajoittuminen. Kuva 7. Kaupungin tarjoamien omakotitonttien sijainti ja rakentamisen ohjelmointi (Jyväskylän kaupunki 2010). Kuva 8. Kerros- ja rivitalotonttien sijainti ja rakentamisen ohjelmointi (Jyväskylän kaupunki 2010).

24 22 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys 3.5 Työpaikkojen määrä ja sijainti Työpaikkakehitys Jyväskylän seudulla oli vuoden 2007 lopussa yhteensä noin työpaikkaa. Seudun työpaikoista 83 % (noin ) sijoittui Jyväskylän kaupungin alueelle. Vuosina työpaikkamäärä on lisääntynyt Jyväskylässä noin työpaikalla. Seudun muissa kunnissa työpaikkamäärä on lisääntynyt Laukaalla, Muuramessa ja Uuraisilla ja vähentynyt Hankasalmella, Petäjävedellä ja Toivakassa. Taulukko 5. Jyväskylän seudun työpaikat (Tilastokeskus). Työpaikat Muutos lkm % Hankasalmi % Jyväskylä % Laukaa % Muurame % Petäjävesi % Toivakka % Uurainen % Jyväskylän seutu % KESKI-SUOMI % Työpaikkojen sijoittuminen Jyväskylän kaupungin alueella valtaosa työpaikoista sijaitsee keskustassa. Lähes puolet Jyväskylän työpaikoista on Kantakaupungin suuralueella. Ydinkeskustan lisäksi työpaikkoja on runsaasti Mattilanniemen, Hippoksen ja Rautpohjan ja keskussairaalanmäen alueilla. Muita kaupungin työpaikkakeskittymiä ovat Seppälä, Seppälänkangas, Ylistönmäki, Väinölä ja Vaajakoski. Seudun muissa kunnissa työpaikat keskittyvät pääosin kuntakeskuksiin. Kuva 9. Työpaikkojen sijoittuminen ja tiheys Jyväskylän seudulla vuoden 2005 lopussa (Tilastokeskus, Ruututietokanta 2008).

25 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Uudet työpaikka-alueet Uusia työpaikka-alueita on tulossa liikenteellisesti edullisille paikoille: pääteiden varsiin ja osa myös rautatieyhteyden varteen. Alueet sijoittuvat myös asutuksen yhteyteen (nykyinen ja yleiskaavojen tuleva asutus) kiinteyttäen yhdyskuntarakennetta. Vaikka varantoa on runsaasti, Jyväskylässä ei ole varauduttu yllättäviin megaluokan hankkeisiin eikä erityistä sijaintia edellyttävien toimintojen sijoittamiseen. Liikennemäärien tarpeetonta kasvua voidaan hillitä avaamalla uusia työpaikka-alueita useammalta suunnalta kaupunkiseudulla. Kuvassa 10 on esitetty uusien asuntoalueiden ja työpaikkaaluevarannon sijoittuminen Jyväskylässä. Aluevarauksiin sisältyy myös kaupan alueita. (Jyväskylän kaupunki 2007) Kuva 10. Uudet asuntoalueet ja työpaikka-aluevarannot (Jyväskylän kaupunki: Kymppi R 2010).

26 24 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys 3.6 Keskusverkko ja julkiset palvelut Yksityiset ja julkiset palvelut ovat sijoittuneet eritasoisiin keskuksiin: kaupungin keskustaan, aluekeskuksiin ja lähikeskuksiin. Keskustan lisäksi keskustaajaman alueella on kolme vahvaa ja monipuolista aluekeskusta: Vaajakoski, Palokka ja Kuokkala. Niissä kaikissa on monipuolisesti sekä yksityisiä että julkisia palveluita. Kauempana Jyväskylän keskustasta sijaitsevat Tikkakosken ja Korpilahden keskukset, jotka ovat vahvoja, mutta väestömäärältään pienempiä aluekeskuksia. (Jyväskylän kaupunki 2009). 1 km säteellä 3 km säteellä asukkaita (2007) työpaikkoja (2005) asukkaita (2007) työpaikkoja (2005) Keskusta Kuokkala Vaajakoski Palokka Tikkakoski Korpilahti Säynätsalo Keljonkangas Kortepohja Lohikoski Huhtasuo Keltinmäki Valkeamäki Koko alue yht Kuva 11. Väestömäärä 2007 ja työpaikkamäärä 2005 yhden ja kolmen kilometrin säteellä Jyväskylän keskustasta, aluekeskuksista ja lähikeskuksista (Tilastokeskus, Ruututietokanta 2008).

27 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Keskustan ja aluekeskusten lisäksi Jyväskylässä on useita lähikeskuksia, joiden palveluiden määrä vaihtelee väestöpohjan mukaan. Lähikeskuksia ovat Huhtasuo, Kortepohja, Keltinmäki, Lohikoski ja Säynätsalo. Uusi lähikeskus on suunnitteilla Valkeamäen alueelle. (Jyväskylän kaupunki 2009). Taulukossa 6 on esitetty väestömäärä vuonna 2007 ja arvio väestömäärästä vuonna 2030 kolmen kilometrin säteellä Jyväskylän keskustasta, aluekeskuksista ja lähikeskuksista. Määrällisesti eniten väestömäärä lisääntyy Keltinmäen, Lohikosken, Valkeamäen ja Vaajakosken keskusten lähialueilla. Taulukko 6. Väestömäärä 3 kilometrin säteellä keskuksista (Jyväskylän kaupunki). 3 km säteellä asukkaita (2007) asukkaita (2030) Muutos-% Keskusta % Kuokkala % Vaajakoski % Palokka % Tikkakoski % Korpilahti % Säynätsalo % Keljonkangas % Kortepohja % Lohikoski % Huhtasuo % Keltinmäki % Valkeamäki % Koko alue yht % Jyväskylän keskustan, aluekeskusten ja lähikeskusten lisäksi Jyväskylään on 1970-luvulta alkaen muodostunut kolme kaupallista aluetta: Seppälä, Keljo ja Palokankeskus, joissa sijaitsee päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan yksiköitä (Jyväskylän kaupunki 2009). Jyväskylän julkisten palveluiden keskittymät ovat muodostuneet pääosin kahdella tavalla. Vanhan kuntarakenteen aikana palveluita keskitettiin sekä vanhoihin kunta- ja taajamakeskuksiin (Jyväskylän keskusta, Korpilahti, Palokka, Säynätsalo, Tikkakoski ja Vaajakoski) että eri aikoina niin sanotun asumalähiön periaatteen mukaisesti syntyneiden asuinalueiden keskustoihin. Lähikeskuksissa julkisten palveluiden suppeampi tai laajempi palveluvarustus johtuu väestöpohjasta ja alueen sijainnista suhteessa suurempiin keskuksiin. Palvelut koostuvat minimissään päiväkodista ja alakoulusta leikkipaikkoineen ja liikuntamahdollisuuksineen. Lähes kaikissa lähikeskuksissa on kuitenkin myös oma kirkko ja yläkoulu. Ympäröivä kaupunkirakenne on usein asumisvaltaista. Lähikeskuksia ovat Huhtasuo, Keljonkangas, Keltinmäki, Kortepohja, Lohikoski ja Säynätsalo. Aluekeskukset ovat väestöpohjaltaan suurempien ja toiminnoiltaan monipuolisempien alueiden keskuksia. Pääsääntöisesti aluekeskuksissa on edellisten lisäksi terveysasema, ylä- tai yhtenäiskoulu, kirjasto ja monipuolisia liikuntatiloja. Asuminen keskuksen lähiympäristössä on kerrostalovaltaista ja joukkoliikenteen palvelutaso ja yhteydet keskustaan erinomaisia tai hyviä. Aluekeskuksia ovat Korpilahti, Kuokkala, Palokka, Tikkakoski ja Vaajakoski.

28 26 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Ikääntyvän väestön erityyppiset palveluasumismuodot kehittyvät voimakkaasti. Niiden mukana syntyy useimmiten asuinalueen ikääntyvälle väestölle laajemminkin suunnattuja palvelumuotoja. Palveluasumishankkeita on kehitteillä Kuokkalaan, Kortepohjaan ja Huhtasuolle. Monet kunnalliset ja valtiolliset viranomaispalvelut ovat keskittyneet kaupungin keskustaan. Keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös monet terveydenhoidon ja sosiaalitoimen erityispalvelut sekä erityiskoulut ja lukiot. Lukioita on lisäksi Korpilahdella ja Tikkakoskella. Korpilahdella ja Säynätsalossa on kaupungin yhteispalvelupiste. Jyväskylässä palveluverkkoratkaisut valmistellaan yhteistoiminnallisesti Tilapalvelun, kaavoituksen ja palveluiden järjestämisestä vastuussa olevien tahojen kesken. Ensimmäiset palveluverkkoselvitykset uuteen kuntaan valmistuivat vuonna 2008 (koulu- ja päiväkotiverkkoselvitykset). Tätä kaupallista selvitystä tehtäessä (2010) päätöksentekovaiheessa ovat terveyspalveluverkot ja kirjastoverkko. Muutoksia julkisten palveluiden konsepteissa ja sijainneissa tapahtuu joka vuosi, mutta erityyppiset keskukset muodostavat edelleen palveluverkkojen perusrakenteen. Keskuksen status ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita tietyn palveluvarustuksen ylläpitämistä tulevaisuudessa. Alakouluja ja päiväkoteja sijaitsee keskusten lisäksi muualla asuinalueilla. Säännöllisesti päivitettävissä palveluverkkoselvityksissä sovitetaan yhteen väestöpohjan kehityksestä, asuntokannasta, palvelukonsepteista, muiden keskusten saavutettavuudesta, kiinteistöjen kunnosta ja resurssien riittävyydestä johtuvia tekijöitä. Erityisesti aluekeskusten kehittäminen on Jyväskylän kaupunkistrateginen tavoite, mutta myös useat lähikeskukset ovat kehittämistoimenpiteiden ja monipuolisen uudisrakentamisen kohteita. Kymppi R 2010 suuntaa erityisiä maankäytön kehittämistoimenpiteitä keskusten vahvistamiseksi Huhtasuolle, Keljonkankaalle, Korpilahdelle, Kortepohjaan, Kuokkalaan, Palokkaan, Säynätsaloon, Tikkakoskelle ja Vaajakoskelle.

29 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Liikenteen lähtötiedot Yleistä Palveluverkkoselvityksen liikenteellisten analyysien lähtökohdaksi on muodostettu käsitys seudun asukkaiden ostosmatkoista vuonna 2009 tehdyn liikennetutkimuksen aineistojen pohjalta. Liikennetutkimuksessa haastateltiin Jyväskylän seudun asukasta yhden päivän matkojen osalta. Henkilöhaastatteluaineisto sisältää yli matkahavaintoa, jotka laajennettuna edustavat koko seudun yli 14-vuotiaan asukkaan arkipäivän liikkumista eli n matkaa. Ostosmatkojen analyysin kannalta ongelmallista on, että haastatteluaineisto kuvaa arkipäivien liikkumista, vaikka huomattava osa ostosmatkoista tehdään viikonloppuisin. Viikonloppujen ostosmatkoissa painottuvat arkea enemmän muun kuin päivittäistavarakaupan ostosmatkat ja matkojen pituudet todennäköisesti ovat pidempiä. Henkilöhaastatteluaineiston matkoista 26 % on luokiteltu ostosmatkoiksi (n matkahavaintoa ja n laajennettua matkaa). Luokittelussa ostosmatkoja ovat kaikki kauppoihin suuntautuvat matkat sekä matkat kaupasta kotiin. Osassa ostosmatkojen analyysiä on ostosmatkan käsitettä laajennettu kattamaan myös kaikki kaupasta alkavat matkat. Näin määriteltynä kaikista matkoista n. 28 % olisi ostosmatkoja. Jyväskyläläisten matkat painottuvat seudun ostosmatkojen analyysissä, koska noin 76 % seudun asukkaista on jyväskyläläisiä. Vastaavasti jyväskyläläisten tekemien ostosmatkojen osuus on n. 80 % kaikista ostosmatkoista. Ostosmatkojen suuntautuminen Taulukossa 7 on esitetty laajennutun aineiston ostosmatkojen suuntautuminen seudun eri kuntien asukkaiden tekemillä matkoilla. Koko seudun ostosmatkoista 87 % suuntautuu Jyväskylän alueelle ja jyväskyläläisten lähes kaikki ostosmatkat (98 %) suuntautuvat asuinkuntaan. Muissa kunnissa omaan asuinkuntaan suuntautuvien ostosmatkojen osuus on n %. Seudun asukkaiden ostosmatkoista vain n. 2 % suuntautuu muualle kuin Jyväskylän seudulle. Taulukko 7. Ostosmatkojen suuntautuminen kuntatasolla Jyväskylän seudulla. Kuvassa 12 on esitetty liikennetutkimuksen aineiston ostosmatkojen havainnot (sisältäen myös kaikki kaupasta alkavat matkat). Seudun ostosmatkat suuntautuvat voimakkaasti Jyväskylän keskustaan ja sitä ympäröiville kaupan alueille. Seudun muihin keskuksiin suuntautuvat ostosmatkat tulevat yleensä keskuksen lähiympäristöstä.

30 28 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Kuva 12. Ostosmatkojen lähtöpaikat kauppaan mentäessä ja määräpaikat kaupasta lähdettäessä (viivat kuvaavat ostosmatkoja ja punaiset pisteet ostosmatkan kohteena olevia kauppoja). Taulukossa 8 on esitetty ostosmatkojen suuntautuminen erilaisten lähtö- ja määräpaikkojen ja erityyppisten kauppojen välillä. Yli puolessa kauppoihin suuntautuvista matkoista lähtöpaikkana on koti ja kaupasta lähdettäessä noin kolme neljästä matkasta suuntautuu kotiin. Kauppaan tullaan toisesta kaupasta 13 %:ssa matkoista eli kauppojen välisiä matkoja on n. 7-8 % kaikista ostosmatkoista. Päivittäistavarakauppoihin (lähikauppa, super- ja hypermarketit) suuntautuu vajaat 60 % aineiston ostosmatkoista. Jos viikonloppujen matkoja olisi aineistossa mukana, korostuisi kauppaan suuntautuvissa matkoissa lähtöpaikkana todennäköisesti voimakkaammin koti ja kauppojen välisten matkojen osuus kasvaisi. Myös lähikauppoihin suuntautuvien matkojen osuus todennäköisesti pienenisi ja super- ja hypermarkettien osuus kasvaisi. Erityyppisten kauppojen sijainti aineiston ostosmatkoilla on esitetty kuvassa 13.

31 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Taulukko 8. Ostosmatkojen lähtöpaikat kauppaan mentäessä ja määräpaikat kaupasta lähdettäessä. Kuva 13. Erityyppisten kauppojen sijainti henkilöhaastatteluaineiston ostosmatkoilla. Ostosmatkoilla korostuvat lyhyet kevyen liikenteen ostomatkat lähikauppoihin ja kauemman henkilöautolla tehdyt matkat. Joukkoliikenteen osuus ostosmatkoista on melko pieni. Henkilöautoriippuvuuden vähentämisen ja liikkumisen tasa-arvon kannalta kaupan palveluiden saavutettavuus myös joukkoliikenteellä tulisi turvata.

32 30 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Kuvassa 14 on esitetty joukkoliikenteen tarjonta Jyväskylän seudulla. Käytännössä yli 50 päivittäistä vuoroa (molemmat suunnat yhteensä) tuottavat yleensä palvelutason, jolla joukkoliikenne on käyttökelpoinen vaihtoehto linjaston varrella asuville. Kuva 14. Joukkoliikenteen vuorotarjonta Jyväskylän seudulla. Joukkoliikenteellä tehtyjä ostosmatkoja oli liikennetutkimuksen aineistossa noin 4 % kaikista ostosmatkoista. Kevyen liikenteen kulkutapaosuus oli 32 % ja henkilöauton 63 %. Suurin joukkoliikenteen kulkutapaosuus (9 %) oli Kauppakeskuksiin ja tavarataloihin tehdyillä matkoilla ja pienin (1 %) super- ja hypermarketteihin tehdyillä matkoilla. Joukkoliikenteellä tehdyt ostosmatkat olivat keskimäärin pidempiä kuin henkilöautolla tehdyt ostosmatkat. Tämä johtuu siitä, että autottomat tekevät lyhyitä ostosmatkoja lähinnä kevyellä liikenteellä ja pidempiä joukkoliikenteellä, kun autollisilla on henkilöauto käytössä usein jo lyhyehköillä ostosmatkoilla. Joukkoliikenteellä tehdyt ostosmatkat liikennetutkimuksen aineistossa on esitetty kuvassa 15. Matkat suuntautuvat pääosin Jyväskylän keskustan kauppoihin. Kauempaa joukkoliikenteen ostosmatkoja tehtiin varsinkin Muuramen, Tikkakosken ja Laukaan suunnista joissa joukkoliikenteen vuorotarjonta on hyvä.

33 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Kevyellä liikenteellä tehtyjen ostosmatkojen keskipituus oli 1,3 km. Kevyen liikenteen osuus on huomattava varsinkin lähikauppoihin tehdyillä ostomatkoilla (46 %). Super- tai hypermarketteihin tehdyillä ostosmatkoilla kevyen liikenteen osuus oli 18 %. Taulukko 9. Ostosmatkojen kulkutapajakaumat ja keskimääräiset pituudet erityyppisiin kauppoihin suuntautuvilla matkoilla. Kuva 15. Joukkoliikenteellä tehdyt ostosmatkat. Ostosmatkojen kulkutapaosuuksia on analysoitu myös asukkaiden asuinpaikan perusteella. Analyysissä on käytetty Suomen ympäristökeskuksen määrittelemiä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeitä, jotka on esitetty kuvassa 16. Jalankulkuvyöhyke rajautuu Jyväskylän keskustaan ja sitä reunustaa noin 2 kilometrin laajuudelle ulottuva jalankulun reunavyöhyke. Joukkoliikennevyöhykkeellä joukkoliikenteen vuoroväli on ruuhka-aikana vähintään 20 minuuttia ja etäisyys pysäkille on alle 400 metriä. Alakeskuksen on määritetty kaupan työpaikka- ja asukastiheyden perusteella. Vyöhykejako kattaa vain osan seudun taajamista.

34 32 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Nykyisellään yhdyskuntarakenne ja kauppojen sijainti luo jalankulkuvyöhykkeillä hyvät edellytykset asiointiin kevyellä liikenteellä. Keskustan jalankulkuvyöhykkeellä kevyen liikenteen kulkutapaosuus kaikista ostosmatkoista on jopa 65 % kun se keskimäärin koko seudulla on 32 %. Vastaavasti autovyöhykkeellä tehdään kevyellä liikenteellä vain 18 % ja henkilöautolla noin 75 % ostosmatkoista. Kuva 16. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Jyväskylän seudulla (Syke 2010). Taulukko 10. Ostosmatkojen kulkutapaosuudet asuinpaikan vyöhykkeen mukaan. Kuvassa 17 on esitetty eripituisten ostosmatkojen määrä ja kulkutavat. Ostosmatkoista 51 % on alle 3 km pituisia ja 84 % alle 10 km pituisia. Kevyen liikenteen osuus on huomattava alle 3 km pituisilla matkoilla. Vastaavasti joukkoliikenteen osuus kasvaa yli 3 km pituisilla matkoilla. Henkilöauton kulkutapaosuus nousee yli 90 %:iin yli 10 km ostosmatkoilla.

35 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Kuva 17. Ostosmatkat pituusluokittain ja kulkutavoittain. Kuvassa 18 on ryhmitelty erityyppisiin kauppoihin suuntautuvat matkat pituuden ja kulkutavan mukaan. Kevyen liikenteen osuus on huomattava kaiken tyyppisiin kauppoihin alle 3 km etäisyydeltä tehdyillä matkoilla. Kuva 18. Eripituisten ostosmatkojen määrä ja kulkutapaosuudet erityyppisiin kauppoihin.

36 34 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Liikennehankkeet Jyväskylän seudulla esillä olleita autoliikenteen pääverkon parantamiskohteita on esitetty kuvassa 19. Pääosa hankkeista liittyy nykyisten pääväylien ongelmakohtien parantamiseen. Uusia verkollisia yhteyksiä hankkeista muodostavat vain Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka kehätie ja Läntinen ohikulkutie. Näillä hankkeilla on myös merkitystä seudun kaupan alueiden saavutettavuudelle. Kaupan kannalta ongelmat eivät yleensä kuitenkaan liity seudullisiin yhteyspuutteisiin vaan liikennejärjestelyihin kaupan alueiden lähiympäristössä. 1. Kuokkalan kehätie 2. Laukaantie välillä Seppäläntie Pieleslehdon liittymä 3. Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka kehätie 4. Vaajakosken ohitustie (VT 4 moottoritie välillä Kanavuori Haapalahti) 5. Valtatien 4 parantaminen välillä Kirri - Vehniä 6. Läntinen ohikulkutie 7. Valtatien 4 parantaminen välillä Vehniä - Äänekoski Kuva 19. Jyväskylän seudun liikenneverkko ja kehittämistarpeita.

37 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko OSTOVOIMA JA OSTOVOIMAN KEHITYSARVIO Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima arvioitiin vuoden 2008 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa 2008 (Santasalo & Koskela 2009) esitettyjä Keski-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena käytettiin Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut ja kasvuarviot on esitetty taulukossa 11. Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Tässä selvityksessä käytettyjä kasvuarvioita voidaan pitää varsin realistisina pitkän aikavälin arvioina. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostovoimapotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä. Taulukko 11. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä /asukas (vuoden 2008 rahassa). Kulutusluvut, /asukas (vuoden 2008 rahassa) Kasvuarvio %/vuosi Päivittäistavarakauppa ,0 % Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä ,0 % Vähittäiskauppa yhteensä Koko vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2008 Jyväskylässä noin 714 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 305 milj., tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 139 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 270 milj.. Jyväskylän seudun vähittäiskaupan ostovoima oli yhteensä 948 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 404 milj., tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 185 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 359 milj.. Vähittäiskaupan (pl. autokauppa) ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä Jyväskylässä noin 464 milj.. Ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 137 milj., tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 111 milj. ja muuhun erikoiskauppaan noin 216 milj.. Jyväskylän seudulla vähittäiskaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 626 milj. Ostovoimalaskelma kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia, jossa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Käytännössä Jyväskylän seudulle ja Jyväskylään kohdistuvan ostovoiman osuus on edellä esitettyä suurempi, koska osa myös maakunnan muiden alueiden ostovoimasta kohdistuu Jyväskylään.

38 36 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Taulukko 12. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla kunnittain (vuoden 2008 rahassa). Päivittäistavarakauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 13,1 14,2 15,1 16,1 17,0 2,0 1,9 3,9 Jyväskylä 304,5 348,6 379,1 409,9 441,3 74,6 62,2 136,8 Laukaa 42,3 48,9 53,9 58,7 63,2 11,6 9,3 21,0 Muurame 21,8 25,7 28,5 31,2 33,7 6,7 5,1 11,8 Petäjävesi 9,2 10,8 11,9 13,1 14,2 2,7 2,2 4,9 Toivakka 5,6 6,2 6,7 7,2 7,6 1,1 0,9 2,0 Uurainen 7,9 9,5 10,6 11,7 12,6 2,7 1,9 4,7 Jyväskylän seutu 404,5 463,9 505,9 547,8 589,6 101,3 83,7 185,1 Erikoiskauppa yhteensä Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 17,7 20,4 22,8 25,5 28,4 5,2 5,6 10,8 Jyväskylä 409,3 501,9 573,4 651,4 736,6 164,2 163,2 327,4 Laukaa 56,8 70,4 81,5 93,3 105,6 24,7 24,0 48,8 Muurame 29,3 37,1 43,2 49,6 56,2 13,8 13,1 26,9 Petäjävesi 12,4 15,5 18,0 20,8 23,6 5,6 5,6 11,2 Toivakka 7,6 8,9 10,1 11,4 12,7 2,6 2,6 5,2 Uurainen 10,6 13,7 16,1 18,5 21,0 5,5 4,9 10,4 Jyväskylän seutu 543,7 667,9 765,2 870,5 984,2 221,5 219,0 440,5 Tilaa vaativa kauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 6,0 6,9 7,8 8,7 9,6 1,8 1,9 3,7 Jyväskylä 138,9 170,4 194,7 221,1 250,1 55,7 55,4 111,1 Laukaa 19,3 23,9 27,7 31,7 35,8 8,4 8,2 16,6 Muurame 10,0 12,6 14,7 16,8 19,1 4,7 4,4 9,1 Petäjävesi 4,2 5,3 6,1 7,1 8,0 1,9 1,9 3,8 Toivakka 2,6 3,0 3,4 3,9 4,3 0,9 0,9 1,8 Uurainen 3,6 4,6 5,5 6,3 7,1 1,9 1,7 3,5 Jyväskylän seutu 184,6 226,8 259,8 295,5 334,1 75,2 74,3 149,5 Muu erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 11,7 13,5 15,1 16,9 18,8 3,4 3,7 7,1 Jyväskylä 270,3 331,5 378,7 430,2 486,6 108,4 107,8 216,2 Laukaa 37,5 46,5 53,8 61,6 69,7 16,3 15,9 32,2 Muurame 19,4 24,5 28,5 32,7 37,1 9,1 8,6 17,8 Petäjävesi 8,2 10,2 11,9 13,7 15,6 3,7 3,7 7,4 Toivakka 5,0 5,9 6,7 7,5 8,4 1,7 1,7 3,4 Uurainen 7,0 9,0 10,6 12,2 13,8 3,6 3,2 6,8 Jyväskylän seutu 359,1 441,2 505,4 575,0 650,0 146,3 144,6 290,9

39 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 5.1 Jyväskylän markkina-alue TNS Gallup Oy:n laatiman suuren vaikutusaluetutkimuksen (2006) mukaan Jyväskylän päämarkkina-alue käsittää koko Keski-Suomen maakunnan alueen (kuva 20). Jyväskylän päämarkkina-alue rajautuu lännessä Tampereen, Seinäjoen ja Kokkolan päämarkkina-alueisiin, pohjoisessa Ylivieskan ja Iisalmen päämarkkina-alueisiin, idässä Kuopion, Varkauden-Pieksämäen ja Mikkelin päämarkkina-alueisiin sekä etelässä Lahden päämarkkina-alueeseen. Kuva 20. Jyväskylän päämarkkina-alue (kuvassa ruskea alue) (TNS Gallup Oy 2006). 5.2 Vähittäiskaupan palveluverkko Myymälöiden lukumäärää ja sijaintia koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin sekä A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterien tietoihin. Myymälät on sijoitettu kartalle rekistereissä olevien koordinaattien mukaan. Myymälöiden lukumäärissä, toimialoissa ja koordinaateissa saattaa olla virheitä. Osa virheistä on korjattu, mutta koko rekisterin läpikäynti ja mahdollisten virheiden korjaaminen ei ole ollut tämän työn yhteydessä mahdollista.

40 38 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Päivittäistavarakauppa Vuoden 2008 lopussa Jyväskylässä toimi 76 päivittäistavaramyymälää, joista 10 oli päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä kuten luontaistuotemyymälöitä, leipomoita ym. Jyväskylän kaupungin alueella toimii 71 % kaikista seudun päivittäistavaramyymälöistä (taulukko 13). Taulukko 13. Jyväskylän seudun päivittäistavaramyymälät vuonna 2008 (A.C. Nielsen Oy Finland). Varsinaisia päivittäistavaramyymälöitä (pois lukien erikoismyymälät ja kauppahallit) Jyväskylässä toimi vuoden 2008 lopussa yhteensä 66. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Jyväskylässä toimi eniten valintamyymälöitä (19 myymälää eli 29 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä). Seuraavaksi eniten oli pieniä valintamyymälöitä (12 myymälää, 18 %), pienmyymälöitä (11 myymälää, 17 %) ja isoja supermarketteja (9 myymälää, 14 %). Hypermarketteja toimi Jyväskylässä 5 kpl, joka on 8 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä. Hypermarket Tavaratalo Supermarket iso Supermarket pieni Valintamyymälä iso Valintamyymälä pieni Pienmyymälä Erikoismyymälä Kauppahalli >1000 m m m m2 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jyväskylän seutu YHT. Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään laajan tavaravalikoiman myymälöissä (ns. halpahalleissa), kioskeissa ja huoltoasemilla. Vuoden 2008 lopussa Jyväskylässä toimi 5 päivittäistavaroita myyvää laajan tavaravalikoiman myymälää, 37 kioskia ja 15 huoltoasemaa (taulukko 14). Taulukko 14. Jyväskylän seudun päivittäistavaroita myyvät laajan tavaravalikoiman myymälät (ns. halpahallit), kioskit ja huoltoasemat 2008 (A.C.Nielsen Finland Oy). Kioski Halpahalli Huoltoasema YHT. Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka 2 2 Uurainen Jyväskylän seutu Vähittäiskaupan suuryksiköiksi luokiteltavia päivittäistavaramyymälöitä toimi Jyväskylässä vuoden 2008 lopussa 11 kpl, joka on 17 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä. Alle 400 myyntineliön myymälöitä (valintamyymälät ja pienmyymälät) oli 42 kpl, joka on 64 % kaikista Jyväskylän päivittäistavaramyymälöistä.

41 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Asukaslukuun suhteutettuna Jyväskylässä oli noin asukasta ja Jyväskylän seudulla noin asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät päivittäistavaramyymälät (ei erikoismyymälöitä ja kauppahalleja). Kunnittain tarkasteltuna asukasmäärä yhtä päivittäistavaramyymälää kohti vaihteli Hankasalmen 691 asukkaasta Muuramen asukkaaseen. Koko maassa oli vuoden 2008 lopussa asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti eli selvästi vähemmän kuin Jyväskylän seudulla. Taulukko 15. Asukkaiden määrä yhtä päivittäistavaramyymälää kohti Jyväskylän seudulla vuonna 2008 (Tilastokeskus ja A.C.Nielsen Finland Oy). Väestö Myymälät Asukk. / 2008 lkm myymälä Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jyväskylän seutu Seututasolla päivittäistavarakauppa keskittyy vahvasti Jyväskylään. Muissa kunnissa päivittäistavarakaupan palvelut sijaitsevat pääosin kuntakeskuksissa. Kuva 21. Jyväskylän seudun päivittäistavaramyymälät vuonna 2008 (A.C. Nielsen Finland Oy).

42 40 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylässä päivittäistavarakauppa keskittyy keskustaajaman alueelle. Kuva 22. Jyväskylän päivittäistavaramyymälät vuonna 2008 (A.C. Nielsen Finland Oy).

43 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Kuva 23. Jyväskylän keskustan päivittäistavaramyymälät vuonna 2008 (A.C. Nielsen Finland Oy) Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Jyväskylässä toimi vuoden 2007 lopussa yhteensä 476 erikoiskaupan myymälää, joka on 85 % kaikista seudun erikoiskaupan myymälöistä. Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi yhteensä 78 myymälää (16 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Muun erikoiskaupan toimialoilla (alkot, apteekit ym, muotikauppa, tietotekninen erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) toimi yhteensä 398 myymälää (84 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Toimialaryhmittäin tarkasteltuna eniten myymälöitä oli Jyväskylässä muun erikoiskaupan toimialoilla (234 myymälää, 49 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Seuraavaksi eniten myymälöitä toimi muotikaupassa (84 kpl, 16 %), rautakaupassa (44 kpl, 9 %), alkot, apteekit ym. (40 kpl, 8 %), tietoteknisessä erikoiskaupassa (40 kpl, 8 %), huonekalukaupassa (17 kpl, 4 %), muussa tilaa vaativassa erikoiskaupassa (10 kpl, 2 %) ja kodintekniikkakaupassa (7 kpl, 1 %). Toimialaryhmiin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 2.

44 42 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Muu tilaa vaativa kauppa Alkot, apteekit ym. Taulukko 16. Jyväskylän seudun erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Tilastokeskus). Huonekalukauppa Kodinkonekauppa Rautakauppa Muotikauppa Tietotekninen erikoisk. Muu erikoiskauppa Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jyväskylän seutu YHT. Asukaslukuun suhteutettuna Jyväskylässä oli 266 asukasta ja Jyväskylän seudulla 299 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti. Kunnittain tarkasteltuna asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti vaihteli Hankasalmen 344 asukkaasta Laukaan 518 asukkaaseen. Koko maassa oli vuoden 2007 lopussa 239 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti, joka selvästi vähemmän kuin Jyväskylässä ja Jyväskylän seudulla keskimäärin. Taulukko 17. Asukkaiden määrä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti Jyväskylän seudulla vuonna 2007 (Tilastokeskus). Väestö Myymälät Asukk. / 2007 lkm myymälä Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jyväskylän seutu Tilaa vaativan erikoiskaupan ja muun erikoiskaupan myymälöiden sijainti Jyväskylän seudulla on esitetty kuvissa 24 ja 25.

45 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Kuva 24. Jyväskylän seudun tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Tilastokeskus). Kuva 25. Jyväskylän seudun muun erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Tilastokeskus).

46 44 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Tilaa vaativan erikoiskaupan ja muun erikoiskaupan myymälöiden sijainti Jyväskylässä on esitetty kuvissa 26 ja 27. Kuva 26. Jyväskylän tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Tilastokeskus).

47 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Kuva 27. Jyväskylän muun erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Tilastokeskus). Tilaa vaativan erikoiskaupan ja muun erikoiskaupan myymälöiden sijainti Jyväskylän keskustassa on esitetty kuvassa 28.

48 46 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Kuva 28. Jyväskylän keskustan erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Tilastokeskus) Kaupan keskittymät Jyväskylän kaupalliset palvelut sijaitsevat eritasoisissa keskuksissa: kaupungin ydinkeskusta, aluekeskukset ja lähikeskukset. Jyväskylän ydinkeskusta on koko maakunnan kaupallinen pääkeskus. Ydinkeskustassa on monipuoliset kaupan palvelut (päivittäistavarakauppa, kattavat keskustahakuisen erikoiskaupan palvelut, muut kaupalliset palvelut) sekä julkiset palvelut. Ydinkeskustan palvelut ovat suurelle osalle väestöstä hyvin saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä ja joukkoliikenteellä. Aluekeskukset palvelevat oman vaikutusalueensa asukkaita. Aluekeskuksissa on monipuoliset kaupan palvelut (päivittäistavarakauppa, erikoisliikkeet, muut kaupalliset palvelut) sekä julkisia palveluja. Myös aluekeskukset ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Jyväskylän aluekeskuksia ovat Vaajakoski, Palokka ja Kuokkala, jotka sijaitsevat lähimpänä ydinkeskustaa, sekä kauempana ydinkeskustasta Korpilahti ja Tikkakoski. Väestömäärä kolmen kilometrin etäisyydellä keskuksesta vaihtelee Korpilahden asukkaasta Kuokkalan asukkaaseen (kuva 11). Lähikeskukset ovat lähipalvelukeskuksia, joissa on lähialueen väestöä palvelevat peruspalvelut. Palvelutarjonta vaihtelee väestöpohjan mukaan: lähikauppa/kioski, yksittäisiä erikoisliikkeitä ja kaupallisia palveluja sekä julkisia palveluja. Tärkeää on hyvä saavutettavuus kevyellä liikenteellä. Jyväskylän nykyisiä lähikeskuksia ovat Huhtasuo, Kortepohja, Keltinmäki, Lohikoski ja Säynätsalo. Väestömäärä kolmen kilometrin etäisyydellä vaihtelee Säynätsalon asukkaasta Kortepohjan asukkaaseen (kuva 11).

49 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Jyväskylän ydinkeskustan, aluekeskusten ja lähikeskusten lisäksi Jyväskylään on 1970-luvulta alkaen muodostunut kolme kaupallista aluetta: Seppälä, Keljo ja Palokankeskus. Kaupan alueet ovat seudullisia kaupan keskittymiä, joissa on monipuolinen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan tarjonta. Kaupan alueet ovat hyvin saavutettavissa henkilöautolla. Alueet sijaitsevat joukkoliikenteen vyöhykkeellä. Jatkossa kaupan alueiden saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä pyritään edelleen parantamaan. 3 km säteellä 10 km säteellä asukkaita (2007) työpaikkoja (2005) asukkaita (2007) työpaikkoja (2005) Keskusta Seppälä Keljonkeskus Palokankeskus Koko alue yht Kuva 29. Väestömäärä 2007 ja työpaikkamäärä 2005 kolmen ja kymmenen kilometrin säteellä kaupan alueista (Tilastokeskus, Ruututietokanta 2008).

50 48 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Taulukossa 18 on esitetty väestömäärä vuonna 2007 ja arvio väestömäärästä vuonna 2030 kolmen ja kymmenen kilometrin säteellä Jyväskylän nykyisistä kaupan keskittymistä. Kolmen kilometrin säteellä oleva lähiasutuksen määrä kasvaa vuosina eniten Seppälän ja Keljonkeskuksen lähialueilla. Taulukko 18. Väestömäärä 3 ja 10 kilometrin säteellä kaupan alueista vuonna 2007 ja arvio väestömäärästä vuonna (Jyväskylän kaupunki). 3 km säteellä 10 km säteellä asukkaita (2007) asukkaita (2030) asukkaita (2007) asukkaita (2030) Keskusta Seppälä Keljonkeskus Palokankeskus Koko alue yht Ydinkeskusta Jyväskylän ydinkeskusta on vahva erikoiskaupan keskittymä. Ydinkeskustaan ovat sijoittuneet erityisesti keskustatavaratalot, muotikauppa ja ns. pienet erikoiskaupan yksiköt. Vuonna 2007 Jyväskylän ydinkeskustassa toimi noin 180 vähittäiskaupan myymälää (kuvat 20 ja 25). Valtaosa myymälöistä oli erikoiskaupan myymälöitä. Päivittäistavaraa myytiin yhteensä noin 20 myymälässä, tavaratalossa ja kioskissa. Noin 30 % myymälöistä oli muotikaupan myymälöitä ja runsas puolet muun erikoiskaupan myymälöitä. Muuhun erikoiskauppaan kuuluvat ns. pienet erikoisliikkeet, kuten optikot, kelloliikkeet, valokuvausliikkeet, musiikki- ja levyliikkeet, kukkakaupat, kirjakaupat, urheiluvälinekaupat. jne. (Jyväskylän kaupunki 2008) Ydinkeskustan kauppa on keskittynyt Kauppakadun varteen. Kauppakeskukset toimivat ydinkeskustan kaupallisen rakenteen runkona ja vetovoimapisteinä. Ydinkeskustan kaupallisten palvelujen käytössä olevasta kokonaispinta-alasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta valtaosa ydinkeskustan liiketilasta sijoittuu suurimpiin kauppakeskuksiin. Karkeasti arvioiden Jyväskylän ydinkeskustassa on kaupan liiketilaa noin k-m 2. Sokoksen, Forumin, Jyväskeskuksen, Torikeskuksen ja Kolmikulman pinta-ala on yhteensä noin m 2. (Jyväskylän kaupunki 2008) Seppälä Seppälän alue on vahva päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan keskittymä, joka sijaitsee pari kilometriä Jyväskylän keskustasta koilliseen. Seppälän alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa alue on varattu keskustatoimintojen alueeksi. Osayleiskaava hyväksyttiin vuonna Osayleiskaava-alueella toimii noin 35 päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan yksikköä. Alueella sijaitsee kaksi hypermarkettia (Citymarket ja Prisma) sekä Minimani. Alueen erikoiskauppa on pääosin tilaa vaativaa kauppaa. (Jyväskylän kaupunki 2008). Seppälän aluetta on toteutettu noin 50 vuotta, jona aikana alue on muuttunut teollisuusalueesta monipuoliseksi liike- ja työpaikka-alueeksi. Alueella on edelleen liiketoiminnan lisäksi runsaasti teollisuus- ja varastotoimintaa. Alueen maanomistus on sirpaleista ja alueen keskeisintä korttelia lukuun ottamatta alueella ei ole suuria tontteja vapaana. Alueella on liike- ja myymälärakennuksia varastoineen noin k-m². Seppälän alueen keskeisimmässä korttelissa on vireillä asemakaavan muutos, jonka yhteydessä tutki-

51 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko taan Prisman laajentumismahdollisuuksia ja aikaisemmin liikenneterminaalikäytössä olleiden tonttien muuttamista kaupan alueeksi. (Jyväskylän kaupunki 2008). Kaupungin tavoitteena on kehittää Seppälän aluetta osayleiskaavan mukaisesti keskustatoimintojen alueena niin liiketoiminnoiltaan kuin kaupunkikuvaltaan. Näin ollen alue soveltuu sellaisille kaupan toiminnoille, jotka tukevat alueen keskustamaista kehittymistä. (Jyväskylän kaupunki) Keljon keskus Keljon keskus sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustasta noin kolme ja puoli kilometriä etelään. Keljon keskus on tällä hetkellä vahva päivittäistavarakaupan keskittymä. Alueella sijaitsevat mm. Prisma, Citymarket, Lidl ja Tarjoustalo. Hypermarketteihin ja niiden yhteydessä toimiviin erikoisliikkeisiin on keskittynyt jonkin verran myös erikoiskauppaa. Vuonna 2009 Keljon keskuksessa on aloittanut toimintansa Motonet -liike ja vuoden 2010 alussa on valmistunut Citymarketin laajennus. Kaupallisten palvelujen käytössä on noin k-m 2. Keljon keskuksessa on muutama rakentamaton tontti, joilla on rakennusoikeutta yhteensä noin k-m 2. (Jyväskylän kaupunki). Palokankeskus Palokankeskus sijaitsee noin seitsemän kilometriä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen. Aluetta on kehitetty 1990-luvun loppupuolelta alkaen ja alue on pääosin toteutunut. Palokankeskuksessa sijaitsevat valtatien länsipuolella Prisma (entinen Euromarket) ja Kotikeskus, joka on pääosin huonekalukaupan keskus. Prisman ja Kotikeskuksen yhteydessä toimii noin kymmenen erikoiskaupan myymälää. Valtatien itäpuolella sijaitsevat Kodin Terra ja ABC-liikenneasema, jotka ovat aloittaneet toimintansa vuonna Parhaillaan Palokankeskukseen valtatien länsipuolelle ollaan rakentamassa rautakauppaa (K-rauta) ja alueelle on suunnitteilla hypermarketkeskus (Citymarket). Rautakaupan ja hypermarketkeskuksen toteutuksen jälkeen Palokankeskuksessa on kaupan liiketilaa noin k-m 2 ja alueelle jää kaupallisiin toimintoihin varattua ja käyttämätöntä rakennusoikeutta noin k-m 2. (Jyväskylän kaupunki). 5.3 Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Päivittäistavarakaupan myynti ja myyntitehokkuus Jyväskylän seudun vuoden 2008 päivittäistavaramyynnistä (sisältää kaikkien päivittäistavaramyymälöiden, kioskien, huoltoasemien ja laajan tavaravalikoiman myymälöiden päivittäistavaramyynnin) toteutui noin 83 % Jyväskylän kaupungin alueella. Muiden kuntien osuudet seudun päivittäistavaramyynnistä vaihtelivat Toivakan 0,9 %:sta Laukaan 7,2 %:iin. (A.C.Nielsen Finland Oy).

52 50 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys PT-myynti ja asukkaat kunnittain Jyväskylän seudulla % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hankasalmi 3,0 % 3,2 % Jyväskylä 75,3 % 83,5 % Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen 7,2 % 10,4 % 2,6 % 5,4 % 1,7 % 2,3 % 0,9 % 1,4 % 1,0 % 2,0 % PT-myynti Asukkaat Kuva 30. Jyväskylän seudun päivittäistavaramyynnin (ml. kioskien, huoltoasemien ja laajan tavaravalikoiman myymälöiden pt-myynti) jakautuminen kunnittain 2008 (A.C.Nielsen Finland Oy). Vuoden 2008 lopussa Jyväskylän seudun päivittäistavaramyymälöiden PTmyyntialasta oli noin 80 % Jyväskylässä. Muiden kuntien osuudet vaihtelivat Uuraisten 1,1 %:sta Laukaan 9,9 %:iin. (A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myyntiala ja asukkaat kunnittain Jyväskylän seudulla % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hankasalmi 3,5 % 3,2 % Jyväskylä 79,6 % 75,3 % Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen 9,9 % 10,4 % 2,7 % 5,4 % 1,9 % 2,3 % 1,3 % 1,4 % 1,1 % 2,0 % PT-myyntiala Asukkaat Kuva 31. Jyväskylän seudun päivittäistavaramyymälöiden PT-myyntialan jakautuminen kunnittain 2008 (A.C.Nielsen Finland Oy). Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Jyväskylän päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä toteutui vuonna 2008 noin 42 % hypermarketeissa. Seuraavaksi suurin osuus päivittäistavaramyynnistä oli isoilla supermarketeilla (21 %) ja isoilla valintamyymälöillä (11 %). Muissa kuin varsinaisissa päivittäistavaramyymälöissä (kioskit, laajan tavaravalikoiman myymälät, huoltoasemat ja pt-erikoismyymälät) toteutui noin 5 % Jyväskylän päivittäistavaramyynnistä. (A.C.Nielsen Finland Oy).

53 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko PT-myynti myymälätyypeittäin Jyväskylässä ja Jyväskylän seudulla % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Hypermarket Tavaratalo Supermarket, iso Supermarket, pieni Valintamyymälä, iso Valintamyymälä, pieni Pienmyymälä Erikoismyymälä Muut 5,1 % 6,1 % 11,3 % 8,3 % 13,4 % 10,9 % 5,1 % 4,5 % 2,0 2,1 % 0,7 0,8 % 4,7 % 4,2 % 22,7 % 21,1 % 35,1 % 42,0 % Jyväskylän seutu Jyväskylän kaupunki Kuva 32. Päivittäistavaramyynnin jakautuminen Jyväskylässä ja Jyväskylän seudulla myymälätyypeittäin 2008 (A.C.Nielsen Finland Oy). Kun tarkastellaan ainoastaan päivittäistavaramyymälöiden (pl. halpahintamyymälät, kioskit ja huoltoasemat) päivittäistavaramyynnin jakautumista myymälätyypeittäin, on hypermarkettien osuus Jyväskylän seudulla noin 37 % ja Jyväskylässä noin 44 %. Koko maassa hypermarkettien osuus vuoden 2008 päivittäistavaramyynnistä oli keskimäärin 25 % eli huomattavasti vähemmän kuin Jyväskylässä ja Jyväskylän seudulla. (A.C.Nielsen Finland Oy). Päivittäistavaramyymälöiden PT-myynti myymälätyypeittäin % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Hypermarket 36,8 % 43,8 % Tavaratalo Supermarket, iso Supermarket, pieni Valintamyymälä, iso Valintamyymälä, pieni Pienmyymälä Erikoismyymälä 5,3 % 6,3 % 11,9 % 8,7 % 14,0 % 11,4 % 5,4 % 4,7 % 2,1 % 2,2 % 0,7 % 0,8 % 23,9 % 22,1 % Jyväskylän seutu Jyväskylän kaupunki Kuva 33. Päivittäistavaramyymälöiden PT-myynnin jakautuminen Jyväskylässä ja Jyväskylän seudulla myymälätyypeittäin 2008 (A.C.Nielsen Finland Oy). Jyväskylän päivittäistavaramyymälöiden PT-myyntialasta oli hypermarketeissa noin 37 %, isoissa supermarketeissa noin 26 %, pienissä supermarketeissa noin 12,6 % ja isoissa valintamyymälöissä noin 12,5 %. (A.C.Nielsen Finland Oy).

54 52 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Päivittäistavaramyymälöiden PT-myyntiala myymälätyypeittäin % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Hypermarket 29,5 % 37,0 % Tavaratalo Supermarket, iso 3,7 % 4,7 % 27,8 % 26,0 % Supermarket, pieni Valintamyymälä, iso 16,0 % 12,5 % 14,7 % 12,4 % Valintamyymälä, pieni Pienmyymälä Erikoismyymälä 5,2 % 4,4 % 1,9 % 1,9 % 1,3 % 1,1 % Jyväskylän seutu Jyväskylän kaupunki Kuva 34. Päivittäistavaramyymälöiden PT-myyntialan jakautuminen Jyväskylässä ja Jyväskylän seudulla myymälätyypeittäin 2008 (A.C.Nielsen Finland Oy). A.C.Nielsen Finland Oy:n mukaan päivittäistavarakaupan myyntiala asukasta kohti oli koko maassa vuoden 2008 lopussa 0,38 my-m 2 /asukas. Jyväskylän seudulla oli päivittäistavarakaupan myyntialaa asukasta kohti vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kunnittain tarkasteltuna vähiten myyntialaa asukasta kohti oli Muuramessa ja eniten Hankasalmella. Myös päivittäistavarakaupan myynti yhtä asukasta kohti oli Jyväskylän seudulla jonkin verran pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Jyväskylässä päivittäistavaramyynti/asukas oli jonkin verran suurempi ja seudun muissa kunnissa pienempi kuin koko maan keskiarvo. Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m 2 /vuosi) oli Jyväskylän seudulla jonkin verran korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Jyväskylässä myyntitehokkuus oli selvästi korkeampi ja Uuraisissa jonkin verran korkeampi kuin koko maan keskiarvo. Muissa kunnissa myyntitehokkuus oli alhaisempi kuin koko maan keskiarvo. Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua ei ole. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja kireästä kilpailutilanteesta. Taulukko 19. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 2008 indeksillä esitettynä, koko maa=100 (A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myyntiala/ PT-myynti/ Myyntiteho asukas asukas Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen JYVÄSKYLÄN SEUTU Koko maa

55 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Jyväskylän seudulla suuryksiköiden (yli 2000 k-m 2 ) osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä oli 62 % ja kokonaismyyntialasta 68 %. Pienten yksikköjen (alle 400 my-m 2 ) osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä oli 17 % ja kokonaismyyntialasta 13 % vuonna (A.C.Nielsen Finland Oy) Erikoiskaupan myynti Jyväskylän seudun erikoiskaupan (pl. autokauppa) vuoden 2007 myynnistä toteutui noin 94 % Jyväskylässä. Muiden kuntien osuudet vaihtelivat Muuramen, Petäjäveden ja Toivakan 0,3 %:sta Laukaan 2,4 %:iin. (Tilastokeskus). Erikoiskaupan myynti kunnittain Jyväskylän seudulla 2007 (%:ia seudun erikoiskaupan myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hankasalmi 2,1 % Jyväskylä 93,8 % Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen 2,4 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,8 % Kuva 35. Jyväskylän seudun erikoiskaupan (pl. autokauppa) myynnin jakautuminen kunnittain 2007 (Tilastokeskus). Toimialaryhmittäin tarkasteltuna Jyväskylän erikoiskaupan myynnistä suurin myyntiosuus oli muulla erikoiskaupalla (n. 23 %). Tavaratalojen (itsepalvelutavaratalot / hypermarketit, tavaratalot, pienoistavaratalot) erikoiskaupan myynti on jaettu eri toimialaryhmiin keskimääräisten jakautumien mukaisesti. Erikoiskaupan myynti toimialaryhmittäin Jyväskylässä ja Jyväskylän seudulla % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Rautakauppa Kodintekniikkakauppa 3,1 % 3,3 % 14,2 % 13,3 % Huonekalukauppa Muu tilaa vaativa kauppa 2,9 % 3,0 % 7,5 % 7,8 % Alkot, apteekit ym. Muotikauppa Tietotekninen erikoiskauppa Muu erikoiskauppa 15,4 % 13,8 % 17,9 % 18,9 % 16,6 % 17,3 % 22,4 % 22,6 % Jyväskylän seutu Jyväskylän kaupunki Kuva 36. Erikoiskaupan myynnin jakautuminen toimialaryhmittäin Jyväskylässä ja Jyväskylän seudulla 2008 (Tilastokeskus).

56 54 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Erikoiskaupan myynti yhtä asukasta kohti oli vuonna 2007 koko maassa keskimäärin /asukas. Jyväskylässä erikoiskaupan myynti asukasta kohti on lähellä maan keskitaso, mutta muissa kunnissa ja koko seudulla selvästi pienempi kuin koko maan keskiarvo. Taulukko 20. Erikoiskaupan myynti/asukas vuonna 2007 Jyväskylän seudulla indeksillä esitettynä, koko maa=100 (Tilastokeskus). Myynti/ asukas Hankasalmi 51 Jyväskylä 101 Laukaa 18 Muurame 4 Petäjävesi 12 Toivakka 17 Uurainen 35 JYVÄSKYLÄN SEUTU 81 Koko maa Ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Jyväskylän seudulla vuonna 2008 positiivinen (+13 %) eli Jyväskylän seutu saa ostovoimaa seudun ulkopuolelta. Kunnittain tarkasteltuna Jyväskylässä (+26 %) ja Hankasalmella (+5 %) ostovoiman siirtymä on positiivinen, muissa kunnissa negatiivinen. Kuvat 37 ja 38. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä 2008 (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hankasalmi 5 % Jyväskylä 26 % Laukaa -22 % Muurame -45 % Petäjävesi Toivakka -22 % -25 % Uurainen -42 % Jyväskylän seutu 13 % Kuva 37. Jyväskylän seudun päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä 2008 (Tilastokeskus ja A.C.Nielsen Finland Oy).

57 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Kuva 38. Päivittäistavarakaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymä Jyväskylän seudulla 2008 (Tilastokeskus ja A.C.Nielsen Finland Oy). Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Jyväskylän seudulla vuonna 2007 positiivinen (+29 %) eli Jyväskylän seutu saa ostovoimaa seudun ulkopuolelta. Kunnittain tarkasteltuna ainoastaan Jyväskylässä (+60 %) erikoiskaupan ostovoiman siirtymä on positiivinen, muissa kunnissa siirtymä on negatiivinen. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä 2007 (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hankasalmi -19 % Jyväskylä 60 % Laukaa -71 % Muurame -94 % Petäjävesi Toivakka -81 % -73 % Uurainen -44 % Jyväskylän seutu 29 % Kuva 39. Jyväskylän seudun erikoiskaupan ostovoiman siirtymä 2007 (Tilastokeskus).

58 56 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys 5.4 Kaupan kehitysnäkymät Jyväskylän seutu ja etenkin Jyväskylä muodostaa selkeän Keski-Suomen maakunnan kaupan pääkeskuksen, joka tarjoaa monipuolisesti vähittäiskaupan palveluja. Jyväskylä säilyttää vahvan asemansa myös tulevaisuudessa. Maakunnan muut kaupungit ja kunnat alakeskuksineen muodostavat palveluverkon, jossa kullakin keskuksella on oma alueellinen roolinsa ja merkityksensä. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima on kasvamassa ja erikoiskauppaa lisäämällä etenkin kuntien keskukset ja alakeskukset voivat lisätä kaupallista painoarvoaan ja vetovoimaansa. Keskusten mahdollisuudet perustuvat erikoistumiseen tiettyihin kaupan toimintoihin, koska kaupan voimakas keskittyminen Jyväskylän seudulle vaikuttaa erikoiskaupan kehitysedellytyksiin muualla. Voimakkaimmin kasvavia aloja ovat todennäköisesti erikoiskaupan keskukset, tilaa vaativa erikoiskauppa ja laajan tavaravalikoiman myymälät (halpahintamyymälät). Päivittäistavarakaupassa hypermarketit ja isot supermarketit säilyttävät vahvan asemansa myös lähitulevaisuudessa. Hypermarkettien koko ei kuitenkaan enää kasva oleellisesti ja markkinoille tulee myös aiempaa pienempiä hypermarketteja. Päivittäistavarakaupassa viime vuosien kehityspiirteisiin on kuulunut se, että on alettu perustaa uusia pienmyymälöitä, etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Laadukkaiden pienmyymälöiden merkitys on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Suurten ja pienten myymälöiden merkityksen kasvaessa keskikokoisten päivittäistavaramyymälöiden asema heikkenee. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja. Kuluttajarakenteen muutosten (ikääntyminen, pienet kotitaloudet, auton käyttö jne.) myötä asuinalueiden lähikauppojen tarve lisääntyy. Myös myymälöiden erikoistumisen ja profiloitumisen merkitys kasvaa ja liikenneasemamyymälöiden, Deli-tyyppisten myymälöiden ja 24/7-kauppaketjujen kysyntä kasvaa. Viime aikoina myös lähellä tuotetun ruoan kysyntä on ollut kasvussa ja kasvun voidaan olettaa jatkuvan edelleen. Nettikaupan merkitys tulee pitkällä ajanjaksolla kasvattamaan merkitystään myös päivittäistavarakaupassa. Edellytyksenä kuitenkin on, että kuljetuspalvelut saadaan logistisesti ja taloudellisesti kannattavaksi ja että myös tavaroiden vastaanottopää kehittyy. Tämä tarkoittaa sitä, että taloissa on riittävät ja tarkoitukseen soveltuvat tavaroiden vastaanottotilat. Esimerkiksi Espoon Suurpeltoon rakentuvalla uudella asuinalueella osa kerrostaloista tullaan varustamaan tuotteiden vastaanottotiloilla, ns. palvelueteisillä. Erikoiskaupassa nettikauppa vahvistuu nopeammin ja selkeämmin kuin päivittäistavarakaupassa, vaikka eri toimialojen välillä onkin eroja. Etenkin kansainvälinen nettikauppa kasvaa. Suomeen saattaa myös tulla nettikaupan näytemyymälöitä (esim. tavarataloja, joissa on vain vaatteiden sovituskappaleet ja tuotteet tilataan netin välityksellä). Tällaisia näytemyymälöitä on jo esimerkiksi Saksassa. Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistuvat ja kasvavat. Tämä merkitsee mm. sitä, että myymäläkoko kasvaa ja kauppakeskukset vahvistuvat. Samalla erikoistuminen, niin yksittäisten myymälöiden kuin pienten kauppakeskustenkin, lisääntyy. Myös hybridikaupat lisääntyvät ja avaimet käteen -periaate yleistyy. Nähtävissä on myös, että Suomeen tulee muutama suuri Outlet -keskus ja että hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluihin sekä elämyksellisyyteen liittyvä kauppa lisääntyy.

59 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Keski-Suomessa kaupan yleisenä kehitystrendinä on muun maan tapaan ollut kaupan keskittyminen ja palveluyksiköiden koon kasvu. Lisäksi pääteiden varsiin on syntynyt ja syntymässä pääasiassa vapaa-ajan asukkaiden tarpeisiin uutta palvelutarjontaa sekä tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kaupallisten keskittymien merkitys koko maassa on kasvanut ja kasvaa edelleen samalla kun irrallaan olevien myymälöiden asema heikkenee. Etenkin kaupunkirakenteeseen liittyvät kauppakeskukset ja kaupan keskittymät menestyvät. Päivittäistavarakauppojen ja vetovoimaisten erikoiskaupan ketjujen sijoittuminen keskusten yhteyteen parantaa niiden toimintaedellytyksiä. Kaupan palvelujen liikenteellinen saavutettavuus on yksi menestyvän kauppapaikan avaintekijöistä. Viime aikoina on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota henkilöautolla saavutettavuuden lisäksi myös hyvään saavutettavuuteen joukkoliikenteellä sekä kävellen/pyöräillen. Tämä tukee kaupunkirakenteeseen liittyvien kauppapaikkojen menestymismahdollisuuksia. Saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kävellen/pyöräillen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää pyrittäessä hillitsemään ilmastonmuutosta ja vähentämään liikennettä. Tilaa vaativa erikoiskauppa on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialakeskittymiä rakennetaan. Myös Keski-Suomessa tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima on voimakkaassa kasvussa. Ostovoiman kasvun vuoksi kaupan ja erityisesti erikoiskaupan liiketilan tarve kasvaa. Tilantarpeen lisäys voidaan ratkaista sekä nykyisiä tiloja laajentamalla että uusia yksiköitä ja kaupan keskittymiä rakentamalla. Kaupan uusiutumissykli on muuta rakentamisen sykliä nopeampaa, noin 15 vuotta. Tämän vuoksi yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevan suurmyymälän ympärille syntyvä muu rakentaminen saattaa jäädä isännättömäksi (uusiokäyttö hankalaa), kun suuryksikön elinkaari päättyy. Nykyiseen rakenteeseen liittyvät suurinvestoinnit ovat tässä mielessä turvallisempia. 5.5 Arvio liiketilan lisätarpeesta vuoteen 2030 Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilan lisätarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella muuttamalla kasvu liiketilan lisätarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla. Liiketilan lisätarvearvio perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus /my-m 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus /my-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Arvioitu tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta myymäläkannan poistuma lisää liiketilan tarvetta, samoin maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja on korkein suurissa yksiköissä. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilatarpeeseen.

60 58 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Edellä mainituilla laskentaperusteilla Jyväskylän seudun väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on yhteensä noin k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin k-m 2. Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaaantava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Liiketilan lisätarvetta tarkasteltaessa on myös syytä muistaa, että kyseessä on tietyn alueen väestömäärään perustuvan ostovoima-arvion pohjalta laskettu liiketilan lisätarve. Siinä ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Laskelman mukaisessa tilanteessa kaikki ostovoiman kasvu ja siten myös liiketilan lisätarve kohdistuisi siihen alueeseen, jossa kasvu tapahtuu. Käytännössä esimerkiksi Jyväskylään tulee tulevaisuudessakin kohdistumaan osa seudun muiden kuntien ja koko maakunnan ostovoimasta, joten Jyväskylän liiketilan lisätarve on edellä esitettyä suurempi. Taulukko 21. Jyväskylän seudun laskennallinen liiketilan lisätarve kunnittain vuosina Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä LIIKETILATARVE , k-m 2 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jyväskylän seutu LIIKETILATARVE , k-m 2 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jyväskylän seutu LIIKETILATARVE , k-m 2 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jyväskylän seutu Jyväskylän kaupungin oman väestön ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on (taulukko 21): - koko vähittäiskaupassa noin k-m 2, josta kohdistuu - päivittäistavarakauppaan noin k-m 2, - tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin k-m 2 ja - muuhun erikoiskauppaan noin k-m 2.

61 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Jyväskylän ulkopuolelta tuleva ostovoiman siirtymä Jyväskylään lisää liiketilatarvetta Jyväskylässä. Vuonna 2008 ostovoiman siirtymä Jyväskylän seudulle oli päivittäistavarakaupassa +13 % ja erikoiskaupassa +29 % ja ostovoiman siirtymä Jyväskylään päivittäistavarakaupassa +26 % ja erikoiskaupassa +60 %. Mikäli Jyväskylän liiketilan lisätarvetta arvioidaan seudun ostovoiman siirtymien pohjalta (seudulle tuleva ostovoiman siirtymä suuntautuu nykyistä enemmän myös muihin seudun kuntiin), on Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvun ja ostovoiman siirtymän edellyttämä liiketilan lisätarve: - koko vähittäiskaupassa noin k-m 2, josta kohdistuu - päivittäistavarakauppaan noin k-m 2 - tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin k-m 2 ja - muuhun erikoiskauppaan noin k-m 2. Mikäli Jyväskylän liiketilan lisätarvetta arvioidaan Jyväskylän nykyisten ostovoiman siirtymien pohjalta (seudun ulkopuolelta tuleva ostovoiman siirtymä ja seudun muiden kuntien ostovoiman siirtymä suuntautuvat nykyiseen tapaan Jyväskylään), on Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvun ja ostovoiman siirtymän edellyttämä liiketilan lisätarve: - koko vähittäiskaupassa noin k-m 2, josta kohdistuu - päivittäistavarakauppaan noin k-m 2 - tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin k-m 2 ja - muuhun erikoiskauppaan noin k-m 2. Päivittäistavarakaupassa suuryksiköiden (yli 2000 k-m 2 = hypermarketit ja osa isoista supermarketeista) osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä oli vuonna 2008 Jyväskylän seudulla 62 % ja kokonaismyyntialasta 68 %. Pienten yksikköjen (alle 400 my-m 2 ) osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä oli 17 % ja kokonaismyyntialasta 13 % vuonna (A.C.Nielsen Finland Oy). Mikäli suuryksiköiden ja pienten yksiköiden osuuksien halutaan pysyvän nykyisellä tasolla, kohdistuisi suuryksiköihin k-m 2 ja pieniin yksiköihin k-m 2 päivittäistavarakaupan liiketilan vuosien lisätarpeesta. Liiketilan laskennallinen lisätarve Jyväskylässä vuoteen 2030 mennessä - päivittäistavarakaupassa k-m 2 - tilaa vaativassa erikoiskaupassa k-m 2 - muussa erikoiskaupassa k-m 2 - vähittäiskaupassa yhteensä (pl. autokauppa) k-m 2 Liiketilan laskennallinen lisätarve kuvaa liiketilan lisätarvetta tilanteessa, jossa ostovoiman kasvu kohdistuu kokonaan uusperustantaan. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta laskelmassa ei ole otettu huomioon liiketilan poistumaa, joka lisää liiketilan lisätarvetta. 5.6 Kaupan hankkeet Jyväskylässä Jyväskylässä vuoden 2008 jälkeen valmistuneiden, valmistumassa olevien ja rakenteilla olevien kaupan hankkeiden pinta-ala on yhteensä noin k- m 2 keväällä 2010 päivitettyjen tietojen mukaan (Jyväskylän kaupunki). Vuoden 2008 jälkeen valmistuneet, valmistumassa olevat ja rakenteilla olevat hankkeet ovat seuraavat (hankkeiden numerot vastaavat kuvassa 40 olevia numeroita):

62 60 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys 1. Sokoksen laajennus: k-m 2 valmis 2009, 5000 k-m 2 valmis kesä/ Savelan S-market: k-m 2, valmistunut Motonet: k-m 2, valmistunut Alumiinitalo/Anttila: k-m 2, valmistunut 3/ Sorastajantie 1 (Tokmanni yms.): k-m 2, valmistuu kesä Keljon CM:n laajennus: k-m 2, valmistunut 4/ Palokan K-rauta: k-m 2, valmistunut 3/ Jyskän varastomyymälän laajennus: k-m 2, käynnistyy kevät/2010 Jyväskylässä on lisäksi suunnitteilla ja julkisessa keskustelussa seuraavat kaupan hankkeet (pinta-ala yhteensä noin k-m 2 ): 8. Palokan keskus III (Skanska) 9. Seppälänportti (SRV) 10. Lutakon K-market 11. Eteläportin kauppakeskus 12. Seppälän kauppakeskus (Skanska) 13. Kauppakulman laajennus 14. Eteläportin tilaa vievä kauppa 15. Valtiontalon kortteli 9 (SRV) 17. Vaajakosken S-market Jyväskylässä vuoden 2008 jälkeen valmistuneiden sekä valmistumassa, rakenteilla ja suunnitteilla olevien hankkeiden pinta-ala on yhteensä k-m 2, josta päivittäistavarakaupan pinta-ala on noin k-m 2, tilaa vaativan erikoiskaupan pinta-alan noin k-m 2 ja muun erikoiskaupan pinta-ala noin k-m 2. Kaikki valmistumassa, rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet eivät ole uusperustantaa, vaan osa pinta-alasta on nykyistä pinta-alaa korvaavaa. Näin ollen liiketilan nettolisäys on edellä esitettyä pienempi. Jyväskylässä rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet on esitetty kuvassa 40. Edellä olevassa luettelossa olevat hankkeiden numerot vastaavat numerointia kuvassa. Kuva 40. Rakenteilla ja suunnitteilla olevat kaupan hankkeet Jyväskylässä.

63 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Jyväskylän potentiaalisista kaupan alueista on Keski-Suomen kaupallisen selvityksen yhteydessä tehty erillinen tarkastelu, jossa on arvioitu kunkin alueen sijaintia nykyisessä ja tulevassa yhdyskuntarakenteessa sekä soveltuvuutta seudullisesti merkittäväksi kaupan alueeksi. Tarkastelu on Keski- Suomen kaupallisen selvityksen liitteenä. Tarkastelussa oli mukana kahdeksan aluetta: - Tikkakosken liittymä, - Lintukangas, läntisen ohikulkutien risteys, - Kirri, - Innoroad -park, Seppälän kangas - Ruoke, läntisen ohikulkutien risteys, - Kanavuori, - Eteläportti, Kolmiokortteli, - Eteläportti. Tikkakosken liittymä, Lintukangas, Ruoke ja Kanavuori ovat irrallaan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Ruokkeen ja Innoroad -park alueita lukuun ottamatta kaikki tarkastellut alueet ovat uuden Jyväskylän hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen mukaisilla kasvusuunnilla. Yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta Eteläportin ja Kirrin alueet soveltuvat tarkastelluista alueista parhaiten seudullisesti merkittävien kaupan toimintojen sijaintipaikaksi. Kirrin alue soveltuu erityisesti seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan alueeksi ja täydentää Palokankeskuksen palvelutarjontaa. Eteläportilla on mahdollisuudet kehittyä Jyväskylän eteläosien ja koko eteläisen Jyväskylän seudun kaupan keskukseksi. Kuva 41. Potentiaaliset seudulliset kaupan alueet Jyväskylässä.

64 62 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys 6 PALVELUVERKON KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Jyväskylän kaupallisen palveluverkon tavoitetilan määrittämiseksi laadittiin kolme palveluverkon kehittämisvaihtoehtoa ja arvioitiin niiden vaikutukset. Laaditut kehittämisvaihtoehdot poikkeavat toisistaan rakenteellisten ratkaisujen osalta, mutta ovat kaikki osa toimivaa ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja vastaavat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Erot kehittämisvaihtoehtojen välillä muodostuvat kaupan sijoittumisperiaatteista, keskusten ja kaupan alueiden luonteesta sekä kaupan myymäläverkosta. Palveluverkon kehittämisen lähtökohtia on esitetty edellisissä luvuissa. Lähtökohtana kaikissa kehittämisvaihtoehdoissa kuten myös vaihtoehtojen pohjalta laadittavassa tavoitteellisessa palveluverkossa ovat: - valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - maakuntakaavan ja yleiskaavojen kauppapaikat - nykyinen yhdyskuntarakenne ja sen laajenemissuunnat - nykyinen kaupan palveluverkko ja keskittymät (mitoitus ja luonne) - vireillä olevat kaupan hankkeet - potentiaaliset uudet kaupan sijoittumisalueet - ostovoiman kasvu ja liiketilan lisätarve vuoteen 2030 Arvioitavat Jyväskylän palveluverkon kehittämisvaihtoehdot ovat: - vaihtoehto 1: nykyiset keskukset vahvistuvat ja laajenevat - vaihtoehto 2: Seppälän alue kehittyy keskustatoimintojen alueena, Kirri ja Seppälänkangas kehittyvät tilaa vaativan kaupan alueina - vaihtoehto 3: Seppälän alue kehittyy keskustatoimintojen alueena, Eteläportti kehittyy monipuolisena kaupan alueena, Kirri ja Seppälänkangas kehittyvät tilaa vaativan kaupan alueina Palveluverkon kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi kuvaavat vuoden 2030 tilannetta. Taulukko 22. Liiketilan kokonaislisäys ja kokonaislisäyksen jakautuminen alueittain eri vaihtoehdoissa. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 k-m2 k-m2 k-m2 Keskusta 25 % 13 % 13 % Seppälä (C-alue) 24 % 32 % 15 % Keljon keskus 8 % 5 % 5 % Palokankeskus 17 % 11 % 11 % Eteläportti 0 % 0 % 24 % Kirri 0 % 6 % 6 % Seppälänkangas 14 % 23 % 17 % Muut alueet 12 % 9 % 9 % Kokonaislisäys

65 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko VAIHTOEHTO 1: Nykyiset keskukset vahvistuvat ja laajenevat Vaihtoehdossa 1 ei perusteta uusia seudullisia kaupan alueita. Seudullisesti merkittävä kauppa sijoittuu Jyväskylän keskustaan ja nykyisille kaupan alueille: Seppälään, Keljonkeskukseen ja Palokankeskukseen. Vaihtoehdossa 1: - päivittäistavarakaupan uusi liikerakentaminen sijoittuu Jyväskylän keskustaan, aluekeskuksiin ja lähikeskuksiin sekä nykyisille kaupan alueille (Seppälä, Keljonkeskus, Palokankeskus), asuinalueiden lähikaupat täydentävät myymäläverkkoa - muun erikoiskaupan uusi liikerakentaminen sijoittuu Jyväskylän keskustaan ja aluekeskuksiin sekä nykyisille kaupan alueille (Seppälä, Keljonkeskus, Palokankeskus) - tilaa vaativan erikoiskaupan uusi liikerakentaminen sijoittuu nykyisille kaupan alueille (Seppälä, Keljonkeskus, Palokankeskus) Liiketilan kokonaislisäys on noin k-m 2, josta - päivittäistavarakaupan liiketilaa noin 10 % - tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilaa noin 24 % - muun erikoiskaupan liiketilaa noin 66 % Liiketilan kokonaislisäys jakautuu alueittain seuraavasti: - Keskusta noin 25 % - Seppälä (C-alue) noin 24 % - Keljonkeskus noin 8 % - Palokankeskus noin 17 % - Eteläportti 0 % - Kirri 0 % - Seppälänkangas noin 14 % - Muut alueet noin 12 %

66 64 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Kuva 42. Vaihtoehto 1: Nykyiset keskukset vahvistuvat ja laajenevat.

67 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko VAIHTOEHTO 2: Seppälän alue kehittyy keskustatoimintojen alueena Vaihtoehdossa 2 seudullisesti merkittävä kauppa sijoittuu Jyväskylän keskustaan ja nykyisille kaupan alueille: Seppälään, Keljonkeskukseen ja Palokankeskukseen sekä Kirriin ja Seppälänkankaalle. Seppälän alue kehittyy keskustatoimintojen ja keskustahakuisen erikoiskaupan alueena. Kirri ja Seppälänkangas kehittyvät tilaa vaativan erikoiskaupan alueina, joille voidaan sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä. Vaihtoehdossa 2: - päivittäistavarakaupan uusi liikerakentaminen sijoittuu Jyväskylän keskustaan, aluekeskuksiin ja lähikeskuksiin sekä nykyisille kaupan alueille (Seppälä, Keljonkeskus, Palokankeskus), asuinalueiden lähikaupat täydentävät myymäläverkkoa - muun erikoiskaupan uusi liikerakentaminen sijoittuu Jyväskylän keskustaan ja aluekeskuksiin sekä Seppälän alueelle - tilaa vaativan erikoiskaupan uusi liikerakentaminen sijoittuu Seppälänkankaalle ja Kirriin Liiketilan kokonaislisäys on noin k-m 2, josta - päivittäistavarakaupan liiketilaa noin 8 %, - tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilaa noin 35 %, - muun erikoiskaupan liiketilaa noin 57 %. Liiketilan lisäys jakautuu alueittain seuraavasti: - Keskusta noin 13 % - Seppälä (C-alue) noin 32 % - Keljonkeskus noin 5 % - Palokankeskus noin 11 % - Eteläportti 0 % - Kirri noin 6 % - Seppälänkangas noin 23 % - Muut alueet noin 9 %

68 66 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Kuva 43. Vaihtoehto 2: Seppälän alue kehittyy keskustatoimintojen alueena.

69 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko VAIHTOEHTO 3: Seppälän alue kehittyy keskustatoimintojen alueena ja Eteläportti monipuolisena kaupan alueena Vaihtoehdossa 3 Eteläportti toteutuu monipuolisena kaupan alueena. Seudullisesti merkittävä kauppa sijoittuu Jyväskylän keskustaan, Seppälään, Keljonkeskukseen, Palokankeskukseen, Kirriin ja Seppälänkankaalle sekä Eteläporttiin. Seppälän alue kehittyy keskustatoimintojen ja keskustahakuisen erikoiskaupan alueena. Eteläportista muodostuu monipuolinen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan keskittymä. Kirri ja Seppälänkangas kehittyvät tilaa vaativan erikoiskaupan alueina, joille voidaan sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä. Vaihtoehdossa 3: - päivittäistavarakaupan uusi liikerakentaminen sijoittuu Jyväskylän keskustaan, aluekeskuksiin ja lähikeskuksiin sekä Eteläporttiin ja nykyisille kaupan alueille (Seppälä, Keljonkeskus, Palokankeskus), asuinalueiden lähikaupat täydentävät myymäläverkkoa - muun erikoiskaupan uusi liikerakentaminen sijoittuu Jyväskylän keskustaan ja aluekeskuksiin sekä Eteläportin ja Seppälän alueille - tilaa vaativan erikoiskaupan uusi liikerakentaminen sijoittuu Eteläporttiin, Seppälänkankaalle ja Kirriin Liiketilan kokonaislisäys on noin k-m 2, josta - päivittäistavarakaupan liiketilaa noin 10 % - tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilaa noin 34 % - muun erikoiskaupan liiketilaa noin 56 % Liiketilan lisäys jakautuu alueittain seuraavasti: - Keskusta noin 13 % - Seppälä (C-alue) noin 15 % - Keljonkeskus noin 5 % - Palokankeskus noin 11 % - Eteläportti noin 24 % - Kirri noin 6 % - Seppälänkangas noin 17 % - Muut alueet noin 9 %

70 68 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Kuva 44. Vaihtoehto 3: Seppälän alue kehittyy keskustatoimintojen alueena ja Eteläportti monipuolisena kaupan alueena.

71 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko PALVELUVERKKOVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET 7.1 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Uusi liikerakentaminen suhteessa kysyntään Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvu vuoteen 2030 mennessä ei riitä kattamaan liiketilan kokonaislisäystä missään vaihtoehdossa. Mikäli otetaan huomioon myös Jyväskylän nykyisen suuruinen ostovoiman siirtymä, ostovoiman kasvu riittää vuoden 2030 tilanteessa kattamaan vaihtoehdon 1 liiketilan kokonaislisäyksen. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 liiketilan lisäys ylittää laskennallisen tarpeen ja vaatii ostovoimaa kaupungin ulkopuolelta nykyistä enemmän. Päivittäistavarakaupassa Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvu kattaa liiketilan lisäyksen vaihtoehdoissa 1 ja 2. Vaihtoehdossa 3 päivittäistavarakaupan liiketilan lisäys ylittää jonkin verran laskennallisen tarpeen. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa ja muussa erikoiskaupassa (ns. keskustahakuinen erikoiskauppa) Jyväskylän oman väestön ostovoiman ja kaupungin ulkopuolelta tulevan ostovoiman kasvu riittävät kattamaan liiketilan lisäyksen vaihtoehdossa 1, mutta ei vaihtoehdoissa 2 ja 3. Liiketilan lisätarve Jyväskylässä vuoteen 2030 mennessä (pienempi luku kertoo Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvun edellyttämän liiketilan lisätarpeen ja suurempi luku liiketilan lisätarpeen, kun otetaan huomioon Jyväskylän oman väestön lisäksi myös Jyväskylään muualta tulevan ostovoiman kasvu): - vähittäiskauppa yhteensä: k-m 2 - päivittäistavarakauppa: k-m 2 - tilaa vaativa erikoiskauppa: k-m 2 - muu erikoiskauppa: k-m 2 Kaupan liiketila lisääntyy vuoteen 2030 mennessä: - vaihtoehdossa 1: k-m 2 - päivittäistavarakauppa: k-m 2 - tilaa vaativa erikoiskauppa: k-m 2 - muu erikoiskauppa: k-m 2 - vaihtoehdossa 2: k-m 2 - päivittäistavarakauppa: k-m 2 - tilaa vaativa erikoiskauppa: k-m 2 - muu erikoiskauppa: k-m 2 - vaihtoehdossa 3: k-m 2 - päivittäistavarakauppa: k-m 2 - tilaa vaativa erikoiskauppa: k-m 2 - muu erikoiskauppa: k-m 2 Liiketilan lisäys suhteessa liiketilan lisätarpeeseen: - vaihtoehto 1 - Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvu ei riitä kattamaan liiketilan kokonaislisäystä, toimialaryhmittäin tarkasteltuna oman väestön ostovoiman kasvu riittää kattamaan liiketilan lisäyksen päivittäistavarakaupassa, mutta ei tilaa vaativassa erikoiskaupassa ja muussa erikoiskaupassa - kun otetaan huomioon myös kaupungin ulkopuolelta tuleva ostovoima, ostovoiman kasvu ja liiketilan lisätarve riittävät kattamaan liiketilan kokonaislisäyksen sekä liiketilan lisäyksen päivittäistavarakaupassa, tilaa vaativassa erikoiskaupassa ja muussa erikoiskaupassa

72 70 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys - vaihtoehto 2 - Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvu ei riitä kattamaan liiketilan kokonaislisäystä, toimialaryhmittäin tarkasteltuna oman väestön ostovoiman kasvu riittää kattamaan liiketilan lisäyksen päivittäistavarakaupassa, mutta ei tilaa vaativassa erikoiskaupassa ja muussa erikoiskaupassa - kun otetaan huomioon myös kaupungin ulkopuolelta tuleva ostovoima, ostovoiman kasvu ei riitä kattamaan liiketilan kokonaislisäystä, toimialaryhmittäin tarkasteltuna Jyväskylän oman väestön ja kaupungin ulkopuolelta tulevan ostovoiman kasvu riittää kattamaan liiketilan lisäyksen päivittäistavarakaupassa, mutta ei tilaa vaativassa erikoiskaupassa ja muussa erikoiskaupassa - vaihtoehto 3 - Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvu ei riitä kattamaan liiketilan kokonaislisäystä eikä liiketilan lisäystä päivittäistavarakaupassa, tilaa vaativassa erikoiskaupassa ja muussa erikoiskaupassa - Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvu ja kaupungin ulkopuolelta tulevan ostovoiman kasvu eivät riitä kattamaan liiketilan kokonaislisäystä, toimialaryhmittäin tarkasteltuna ostovoiman kasvu kattaa liiketilan lisäyksen päivittäistavarakaupassa, mutta ei tilaa vaativassa erikoiskaupassa eikä muussa erikoiskaupassa Kaupan kilpailutilanne Päivittäistavarakaupan kilpailuasetelmassa ei ole odotettavissa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia missään vaihtoehdossa. Vaihtoehdossa 3 päivittäistavarakaupan liiketilan lisäys vastaa Jyväskylän oman väestön kysynnän kasvun pohjalta arvioitua lisätarvetta. Vaihtoehtojen 1 ja 2 mukaisella ptkaupan liiketilan mitoituksella ei pystytä vastaamaan Jyväskylän oman väestön kysyntään. Tilaa vaativassa kaupassa ja muussa erikoiskaupassa Jyväskylän oman väestön kysynnän kasvu yhdessä Jyväskylään ulkopuolelta tulevan nykyisen suuruisen ostovoiman kanssa mahdollistaa vaihtoehdon 1 mukaisen liiketilan lisäyksen. Sen sijaan vaihtoehtojen 2 ja 3 mukaisilla tilaa vaativan erikoiskaupan ja muun erikoiskaupan mitoituksilla kilpailutilanne kiristyy. Yleiskaavassa tullaan tekemään kaupan kokoa, tyyppiä, sijaintia ja toteutumisen ajoittumista koskevia ratkaisuja, jotka vaikuttavat vähittäiskaupan kilpailuun. Kaavaratkaisuilla voidaan rajoittaa tai mahdollistaa kilpailun toimivuutta. Tärkeää olisi pyrkiä siihen, että rajoitetaan vain sitä, mikä on välttämätöntä yhdyskuntarakenteen toimivuuden turvaamisen kannalta katsottuna. Sijoittumispaikkojen runsaus ja monipuolisuus luo edellytyksiä toimivalle kilpailulle. Päivittäistavarakaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin ei ole odotettavissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia missään vaihtoehdossa. Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvu mahdollistaa vaihtoehtojen 1 ja 2 mukaisen päivittäistavarakaupan liiketilan lisäyksen, joten päivittäistavarakaupan toiminta- ja kehitysedellytykset säilyvät Jyväskylässä ja myös Jyväskylän seudulla hyvinä. Myöskään vaihtoehdossa 3 ei ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia, vaikka vaihtoehdon päivittäistavarakaupan mitoitus hieman ylittääkin Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvun vaatiman liiketilan lisätarpeen.

73 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Vaihtoehtojen 1 ja 2 mukaisella päivittäistavarakaupan mitoituksella ei pystytä vastaamaan Jyväskylän oman väestön kysynnän kasvuun. Mikäli tavoitteena olisi Jyväskylän nykyisen päivittäistavarakaupan vetovoiman säilyttäminen eli vastaaminen kaupungin oman väestön ja kaupungin ulkopuolelta tulevan kysynnän kasvuun, tulisi päivittäistavarakaupan liiketilan lisäyksen olla kaikkia tarkasteltuja vaihtoehtoja suurempaa. Tilaa vaativan erikoiskaupan ja muun erikoiskaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin ei ole odotettavissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia vaihtoehdossa 1. Sen sijaan vaihtoehdoissa 2 ja 3 tilaa vaativan erikoiskaupan ja muun erikoiskaupan kilpailutilanne kiristyy jonkin verran. Kilpailutilanteen muuttuminen ei aina ja automaattisesti tarkoita kielteisiä vaikutuksia olemassa oleville myymälöille. Jyväskylän vähittäiskaupan palveluverkko uudistuu joka tapauksessa. Päivittäistavarakaupassa pienet, kannattavuudeltaan heikot ja vanhoissa liiketiloissa toimivat myymälät lopettavat tai uudistavat toimintakonseptejaan ja hakevat uusia sijaintipaikkoja. Erikoiskaupassa erityisesti paljon tilaa vaativa kauppa hakee uusia, saavutettavuudeltaan hyviä sijaintipaikkoja. Uudet kaupan alueet nopeuttavat uudistumiskehitystä ja tarjoavat korvaavia sijaintipaikkoja nykyisille yrityksille. Haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä toteuttamalla kaupan hankkeita vaiheittain ja osin vuoden 2030 jälkeen. Haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä myös houkuttelemalla Jyväskylään ostovoimaa nykyistä laajemmalta alueelta. Toisaalta Jyväskylän ostovoiman siirtymä on jo vuoden 2008 tilanteessa suuri, joten on syytä harkita, onko siirtymän kasvattaminen nykyisestään perusteltua. Jyväskylän kaupallinen vetovoima - ostovoiman siirtymät Jyväskylän kaupallisen vetovoiman säilyttäminen ja vahvistaminen edellyttää nykyisten kaupan yksiköiden jatkuvaa uudistumista ja myös uuden liiketilan rakentamista. Mikäli uutta liiketilaa ei rakenneta, Jyväskylän kaupallinen vetovoima heikkenee ja nykyinen positiivinen ostovoiman siirtymä muuttuu negatiiviseksi. Vaihtoehtoisia kaupan sijaintipaikkoja tulee olla riittävästi ja myös laajennusmahdollisuudet tulee turvata. Vaihtoehdossa 1 Jyväskylän kaupallinen vetovoima säilyy nykytasolla ja vaihtoehdoissa 2 ja 3 vetovoima vahvistuu. Päivittäistavarakaupassa vain vaihtoehdon 3 mukainen mitoitus luo edellytykset nykyisen vetovoiman säilyttämiselle. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa ja muussa erikoiskaupassa vaihtoehdon 1 mitoituksilla vetovoima säilyy nykyisellä tasolla ja vaihtoehdoissa 2 ja 3 vetovoima vahvistuu merkittävästi. Jyväskylän kaupallisen vetovoiman vahvistumista voidaan karkealla tasolla arvioida tarkastelemalla ostovoiman siirtymän kehitystä eri vaihtoehdoissa. Ostovoiman siirtymiä vuoden 2030 tilanteessa on arvioitu ostovoima-arvion ja myyntiarvion pohjalta. Arvio ostovoimasta ja arviointiperusteet on esitetty luvussa 4. Myyntiarvio on laskettu kunkin vaihtoehdon mukaisen liiketilalisäyksen ja keskimääräisten myyntitehokkuuksien pohjalta. Ostovoiman siirtymäarvioita tarkasteltaessa on syytä muistaa, että kyseessä on erittäin karkea arvio ja teoreettinen tilanne. Taulukot kertovat lähinnä vaihtoehtojen välisistä eroista.

74 72 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Mikäli uutta ja korvaavaa liiketilaa ei rakenneta, Jyväskylän kaupallinen tarjonta ei riitä kattamaan kasvavaa kysyntää, jolloin Jyväskylän kaupallinen vetovoima heikkenee ja ostovoimaa vuotaa kaupungin ulkopuolelle (taulukossa 21 sarake kolme, VE0). Vaihtoehdossa 1 Jyväskylän kaupallinen vetovoima säilyy nykyisellä tasolla ja vaihtoehdoissa 2 ja 3 kaupallinen vetovoiman lisääntyy jonkin verran. Päivittäistavarakaupassa Jyväskylän vetovoima säilyy nykyisellä tasolla vaihtoehdossa 3, mutta heikkenee vaihtoehdoissa 1 ja 2. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa ja muussa erikoiskaupassa Jyväskylän vetovoima kasvaa jonkin verran vaihtoehdossa 1 ja kasvaa merkittävästi vaihtoehdoissa 2 ja 3. Taulukko 21. Arvio Jyväskylän ostovoiman siirtymästä vuonna 2030 eri vaihtoehdoissa VE0 VE1 VE2 VE3 Päivittäistavarakauppa 26 % -13 % 18 % 21 % 27 % Tilaa vaativa erikoiskauppa 27 % -29 % 30 % 79 % 79 % Muu erikoiskauppa 73 % -4 % 79 % 88 % 86 % Vähittäiskauppa yhteensä 44 % -13 % 46 % 61 % 62 % Kaupan alueellinen palvelutarjonta Jyväskylän keskustan ja aluekeskusten sekä kaikilla liikennemuodoilla hyvin saavutettavien kaupan alueiden kaupallisen tarjonnan monipuolistaminen turvaa parhaiten palvelutarjonnan alueellisesti tasapainoisen kehityksen. Päivittäistavarakaupassa voidaan tavoitteena pitää kysynnän ja tarjonnan tasapainoa seutu-, kunta- ja aluetasolla. Maakunnan kaupallisena pääkeskuksena Jyväskylä palvelee laajempaa aluetta, joten on todennäköistä ja perusteltua, että päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Jyväskylään säilyy positiivisena. Tarkastelluissa palveluverkon kehittämisvaihtoehdoissa on varattu alue-, lähi- ja kyläkeskuksiin sekä asuinalueille sijoittuville myymälätyypeille liiketilaa noin k-m 2, joka luo edellytykset päivittäistavarakaupan alueellisen tarjonnan kehittämiselle kaikissa vaihtoehdoissa. Jyväskylän keskustan ja pohjoisten suuralueiden tarjonta suhteessa kysyntään vahvistuu nykyisestään kaikissa vaihtoehdoissa. Sen sijaan Jyväskylän eteläisten suuralueiden ja Muuramen tarjonta suhteessa kysyntään heikkenee nykyisestään. Vaihtoehdossa 3 eteläisten alueiden kysyntätarjonta tilanne säilyy lähellä nykytilannetta. Erikoiskaupassa riittävän monipuolinen ja houkutteleva tarjonta on mahdollinen vain riittävän suurella väestöpohjalla. Erikoiskauppa keskittyy tulevaisuudessa nykyiseen tapaan Jyväskylän keskustaan ja muutamalle kaupan alueelle. Keskittynyt erikoiskauppa takaa kaupunki- ja seututasolla riittävän vetovoiman myös tulevaisuudessa. Vaihtoehto 3 tasapainottaa parhaiten tällä hetkellä Jyväskylän keskustan pohjoispuoleisille alueille painottuvaa kaupan tarjontaa. Kaupan keskittyminen Jyväskylän keskustaan ja aluekeskuksiin sekä muutamalle nykyiselle ja uudelle kaupan alueelle vahvistaa keskusten ja kaupan alueiden kaupallista vetovoimaa, jolloin ne pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisen sijaintipaikan nykyisille ja uusille kaupan yksiköille. Keskusten kaupallisen tarjonnan monipuolistaminen turvaa parhaiten palvelutarjonnan alueellisesti tasapainoisen kehityksen.

75 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Päivittäistavarakaupassa voidaan tavoitteena pitää sitä, että liiketilan lisäyksellä pyritään mahdollisimman lähelle kysynnän ja tarjonnan tasapainoa myös aluekeskuksissa ja lähikeskuksissa. Maakunnan kaupallisena pääkeskuksena Jyväskylä palvelee omaa aluettaan laajemman alueen väestöä, jolloin päivittäistavarakaupassa osa erityisesti Jyväskylän seudun väestön ostovoimasta kohdistuu Jyväskylään. Tällöin kuntatasolla on perusteltua ja todennäköistä, että päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Jyväskylään säilyy tulevaisuudessakin lähellä nykyistä tasoa. Päivittäistavarakaupan alueellisen tarjonnan turvaamiseksi on kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa varattu liiketilaa myös seudullisten kaupan alueiden ulkopuolelle muille alueille, mikä käytännössä tarkoittaa alue- ja lähikeskuksia, kyläkeskuksia ja asuntoalueita. Potentiaalisia alue-, lähi- ja kyläkeskuksiin sekä asuntoalueille sijoittuvia myymälätyyppejä ovat supermarketit, valintamyymälät ja pienmyymälät. Niiden osuus päivittäistavarakaupan kokonaismyyntialasta oli vuonna 2008 Jyväskylässä 31 %. Kun päivittäistavarakaupan laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin k-m 2, mahdollistaa vaihtoehdoissa varattu k-m 2 :n liiketilan lisäys hyvin päivittäistavaramyymälöiden toimintaedellytykset myös alue-, lähi- ja kyläkeskuksissa sekä asuntoalueilla. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli vuonna 2008 Jyväskylän keskustassa ja pohjoisosan suuralueilla noin +44 milj. (+21 %). Keskustan eteläpuoleisilla suuralueilla ja Muuramessa päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli +10 milj. (+9 %). Palveluverkon kehittämisvaihtoehtojen mukaisilla mitoituksilla ja niiden pohjalta lasketuilla myyntiarvioilla arvioituna päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä keskustassa ja pohjoisilla alueilla on vuoden 2030 tilanteessa vaihtoehdossa 1 noin 34 % ja vaihtoehdoissa 2 ja 3 noin 38 %. Eteläisillä suuralueilla ja Muuramessa päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä on vuoden 2030 tilanteessa vaihtoehdoissa 1 ja 2 noin -7 % ja vaihtoehdossa 3 noin 8 %. Ostovoiman siirtymien valossa pohjoisten alueiden tarjonta suhteessa kysyntään vahvistuu ja eteläisten alueiden tarjonta suhteessa kysyntään heikkenee nykyisestään kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa 3 eteläisten alueiden kysyntä-tarjonta tilanne säilyy lähellä nykytilannetta. Erikoiskaupassa ei voida pitää realistisena tilannetta, jossa kysyntä ja tarjonta olisivat päivittäistavarakaupan tapaan myös aluekeskus- ja lähikeskustasolla tasapainossa. Erikoiskauppa keskittyy tulevaisuudessa nykyiseen tapaan Jyväskylän keskustaan ja muutamalle kaupan alueelle. Keskittynyt erikoiskauppa takaa kaupunki- ja seututasolla riittävän vetovoiman myös tulevaisuudessa. Erikoiskauppa hakee asiakkaansa laajalta alueelta ja asiakkaalle tärkeää on hyvä sijainti ja saavutettavuus sekä ennen kaikkea monipuolinen tarjonta ja valintamahdollisuudet. Riittävän monipuolinen ja houkutteleva tarjonta on mahdollinen vain riittävän suurella väestöpohjalla. Erikoiskaupan palvelujen hajauttaminen useampaan pieneen keskukseen ja/tai keskittymään voi johtaa tilanteeseen, jossa mikään niistä ole riittävän vetovoimainen, jolloin Jyväskylän kaupallinen vetovoima heikkenee niin asiakkaiden kuin yritysten sijoittumisenkin näkökulmasta. Tavoitteena tulee kuitenkin olla tietty erikoiskaupan perustarjonta myös aluekeskuksissa ja erityisesti keskustahakuisessa erikoiskaupassa.

76 74 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys 7.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaupan palvelujen keskittäminen Jyväskylän nykyisiin keskuksiin sekä muutamalle kaupan alueelle tukee Jyväskylän nykyistä keskusverkkoa ja parantaa samalla kaupallista vetovoimaa ja kaupan toimintaedellytyksiä sekä palvelujen saavutettavuutta. Kaikissa vaihtoehdoissa uusi liikerakentaminen sijoittuu vuoden 2030 olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Vaihtoehto 1 vahvistaa Jyväskylän nykyistä yhdyskuntarakennetta ja kaupan palveluverkkoa. Vaihtoehto 2 siirtää kaupallista painopistettä keskustasta Seppälän alueelle. Vaihtoehto 3 vahvistaa Jyväskylän ja Jyväskylän seudun eteläosien palvelutarjontaa ja tasapainottaa pohjois-eteläsuuntaista rakennetta. Jyväskylän ydinkeskusta on koko maakunnan kaupallinen pääkeskus, joten sen kaupallisen vetovoiman säilyttäminen ja vahvistaminen on tärkeää seudun ja koko maakunnan vetovoiman kannalta. Ydinkeskustan tulee säilyä keskustahakuisen erikoiskaupan ensisijaisena sijaintipaikkana. Parhaiten se onnistuu vaihtoehdossa 1. Myöskään vaihtoehdoissa 2 ja 3 ei ole odotettavissa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia keskustan kehitykseen. Kaupan sijoittuminen suhteessa yhdyskuntarakenteeseen Kaikissa palveluverkon kehittämisvaihtoehdoissa tavoitteena on päivittäistavarakaupan palvelujen sijoittaminen Jyväskylän keskustaan, aluekeskuksiin ja lähikeskuksiin sekä nykyisille ja mahdollisille uusille kaupan alueille. Asuinalueiden lähikaupat täydentävät päivittäistavarakaupan palveluverkkoa. Erikoiskaupassa tavoitteena on keskittää kaupan palvelut Jyväskylän keskustaan ja aluekeskuksiin sekä nykyisille ja mahdollisille uusille kaupan alueille. Kaupan palvelujen keskittäminen nykyisiin keskuksiin sekä nykyisille ja mahdollisille uusille kaupan alueille tukee Jyväskylän nykyistä keskusverkkoa ja parantaa samalla kaupallista vetovoimaa ja kaupan toimintaedellytyksiä sekä palvelujen saavutettavuutta. Kaupan palveluverkon tulee tukeutua nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Mikäli kaupan toimintoja sijoitetaan useaan pieneen keskittymään tai irrallisiin yksittäisiin suuriin yksiköihin, vaarana on yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Seudullisella tasolla Jyväskylän keskustan sekä nykyisten ja mahdollisten uusien kaupan alueiden tulisi jatkossakin olla tärkeimpiä kaupan keskittymiä, joissa on valtaosa seudullisista kaupan palveluista. Vaihtoehdoissa mukana olevat nykyiset (Seppälä, Keljonkeskus, Palokankeskus) ja uudet (Kirri, Seppälänkangas ja Eteläportti) kaupan keskittymät sijoittuvat Jyväskylän hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen mukaisiin kasvusuuntiin: ydinkeskusta Palokka - Tikkakoski ja ydinkeskusta - Tampereentien suunta - Korpilahti. Kaupan alueet sijoittuvat myös joukkoliikennevyöhykkeille. Keskuksissa kaupan palvelut tulisi pyrkiä sijoittamaan mahdollisimman tiiviisti nykyistä rakennetta täydentäen ja tiivistäen. Keskustojen elinvoimaisuutta ja keskustoihin sijoittuvan kaupan toimintaedellytyksiä voidaan vahvistaa väestöpohjaa lisäämällä, liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen toimivuutta turvaamalla ja kehittämällä, kevyen ja joukkoliikenteen yhteyksiä kehittämällä sekä sijoittamalla kaupallisia ja julkisia palveluja soveltuvin osin toistensa läheisyyteen. Keskustojen kehittämistoimenpiteillä voidaan lisätä niiden kaupallista houkuttelevuutta ja samalla tukea henkilöautoliikenteen vähentämistavoitteita. Kaupan keskittäminen keskustoihin mahdollistaa asioinnin henkilöauton lisäksi myös kevyellä liikenteellä ja joukkoliikenteellä.

77 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Lähiasutuksen määrä 2030 Kaupan alueiden sijoittumista yhdyskuntarakenteeseen voidaan arvioida niiden lähiasutuksen pohjalta. Vaihtoehdoissa mukana olevat keskukset ja kaupan alueet sijoittuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Vuoden 2007 tilanteessa kolmen kilometrin säteellä asuvien määrä vaihteli Korpilahden asukkaasta keskustan asukkaaseen. Vuoteen 2030 mennessä kaikkien keskusten ja kaupan alueiden lähiasutuksen määrä lisääntyy. Vuonna 2030 lähiasutusta on eniten Jyväskylän keskustassa, noin asukasta kolmen kilometrin säteellä. Aluekeskusten lähiasutuksen määrä vaihtelee Korpilahden asukkaasta Kuokkalan asukkaaseen. Lähikeskuksista Kortepohjalla on eniten lähiasutusta. Uuden Valkeamäen lähikeskuksen lähialueella asuu arviolta noin asukasta vuonna Ydinkeskustan, aluekeskusten ja lähikeskusten lähiasutuksen (3 km) osuus koko väestöstä oli vuonna 2007 noin 89 % ja vuonna 2030 kaikissa vaihtoehdoissa 94 %. Nykyisten ja potentiaalisten uusien kaupan alueiden lähiasutuksen määrä vaihtelee vuonna 2030 Kirrin asukkaasta Seppälän asukkaaseen. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 kaupan alueiden lähiasutuksen osuus kaupungin väestöstä on 60 %. Vaihtoehdossa 3, jossa toteutuu myös Eteläportin alue, alle kolmen kilometrin etäisyydellä asuvien osuus kaupungin kokonaisväestöstä on 62 %. Taulukko 22. Väestömäärä 3 kilometrin säteellä keskuksista ja kaupan alueista vuosina 2007 ja (Jyväskylän kaupunki). Keskus Status 3 km säteellä asukkaita (2007) asukkaita (2030) Keskusta Keskusta Kuokkala Aluekeskus Vaajakoski Aluekeskus Palokka Aluekeskus Tikkakoski Aluekeskus Korpilahti Aluekeskus Säynätsalo Lähikeskus Keljonkangas Lähikeskus Kortepohja Lähikeskus Lohikoski Lähikeskus Huhtasuo Lähikeskus Keltinmäki Lähikeskus Valkeamäki Uusi lähikeskus Seppälä Kaupan alue Keljonkeskus Kaupan alue Palokankeskus Kaupan alue Kirri Tiva-alue Seppälänkangas Tiva-alue Eteläportti Kaupan alue Kaupallinen palveluverkko Kaikissa vaihtoehdoissa uusi liikerakentaminen sijoittuu vuoden 2030 suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen. Vaihtoehto 1 vahvistaa parhaiten Jyväskylän nykyistä yhdyskuntarakennetta ja kaupan palveluverkkoa. Vaihtoehto 2 siirtää kaupallista painopistettä keskustasta Seppälän alueelle. Vaihtoehto 3 vahvistaa Jyväskylän ja Jyväskylän seudun eteläosien palvelutarjontaa ja vahvistaa pohjois-eteläsuuntaista rakennetta. Kaikki vaihtoehdot mahdollistavat Jyväskylän keskustan, aluekeskusten ja lähikeskusten kehittämisen.

78 76 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Vaihtoehdossa 1 seudullisesti merkittävä kauppa sijoittuu pääosin Jyväskylän keskustaan ja nykyisille kaupan alueille Seppälään, Palokankeskukseen ja Keljon keskukseen. Seppälän, Palokankeskuksen ja Keljonkeskuksen rooli kaupan palveluverkossa säilyy nykyisellään. Keskustan kaupallinen vetovoima vahvistuu suhteessa muihin kaupan alueisiin. Sijoitettaessa seudullisesti merkittäviä kaupan palveluja keskustaan ja nykyisille kaupan alueille on huolehdittava siitä, että sijoittuminen myös käytännössä on mahdollista esim. tontti- ja liiketilatarjonnan ja liikenteen toimivuuden näkökulmasta. Vaihtoehdossa 2 Seppälän rooli Jyväskylän kaupan palveluverkossa muuttuu, kun alueelle sijoittuu huomattava määrä keskustahakuista erikoiskauppaa. Seppälän kaupallinen vetovoima suhteessa keskustaan vahvistuu. Seppälän kehittyminen keskustatoimintojen alueen edellyttää, että osa alueen nykyisistä toiminnoista siirtyy muualle ja että alueen liikennejärjestelyjä parannetaan merkittävästi. Seppälänkangas ja Kirri kehittyvät tilaa vaativan kaupan alueena. Todennäköistä on, että alueille siirtyy tilaa vaativaa kauppaa myös nykyisiltä kaupan alueilta ja erityisesti Seppälän alueelta. Vaihtoehdossa 3 Eteläportista kehittyy uusi kaupan keskittymä Jyväskylän eteläosaan. Eteläportin toteuttaminen vaikuttaa erityisesti Seppälän alueen muun erikoiskaupan ja tilaa vaativan erikoiskaupan sekä Seppälänkankaan tilaa vaativan erikoiskaupan mitoitukseen. Eteläportin toteuttaminen vahvistaa pohjois-eteläsuuntaista rakennetta. Jyväskylän ydinkeskustan kehitys Jyväskylän ydinkeskusta on koko maakunnan kaupallinen pääkeskus. Erikoiskaupan tarjonta ydinkeskustassa on monipuolinen ja siellä asioidaan paljon myös Jyväskylän seudun ulkopuolelta koko maakunnasta. Ydinkeskustan tulisi säilyä ensisijaisena keskustahakuisen erikoiskaupan sijaintipaikkana. Muita kaupan alueita tulee kehittää niin, ettei ydinkeskustan asema vaarannu. Tällöin keskustahakuisen erikoiskaupan mitoitus muilla kaupan alueilla tulee olla sellainen, etteivät alueet kilpaile liikaa keskustan kanssa. Tarkasteltavista vaihtoehdoista ydinkeskustan kehityksen kannalta turvallisin on vaihtoehto 1, jossa keskustahakuisen erikoiskaupan sijoittuminen muille kaupan alueille on vähäisintä. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 Seppälän ja Eteläportin keskustahakuinen erikoiskauppa tulee mitoittaa niin, ettei keskustan erikoiskaupan toimintaedellytykset heikkene. Vaihtoehtojen mukaisilla mitoituksilla ei ole odotettavissa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Keskustan kehitystä arvioitaessa on muistettava, että keskustan kehitykseen vaikuttavat hyvin monet tekijät. Ydinkeskustan kaupallinen vetovoima ja elävyys ovat riippuvaisia kaupan palvelutarjonnan lisäksi myös mm. kulttuuri-, viihde- ja ravintolapalvelujen sekä julkisten palvelujen tarjonnan monipuolisuudesta. Keskustan kehitykseen ja vetovoimaan vaikuttavat myös liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen toimivuus, fyysinen ympäristö, liiketilojen tarjonta, tarjonnan monipuolisuus sekä liikkeiden ja palveluiden vetovoima ja aukioloajat. Kaupungin, yrittäjien, kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden on huolehdittava keskustan jatkuvasta kehittämisestä.

79 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Liikenteelliset vaikutukset Liikenteellisten vaikutusten arvioinnin yhteenveto Seudullisesta näkökulmasta kaupan saavutettavuus henkilöautolla paranee kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Saavutettavuutta parantaa varsinkin erikoiskaupan kasvu ympäryskunnissa. Kaupan kerrosalojen lisäysten henkilöautosuoritteen kasvua hillitsevän vaikutusten aikaansaamiseksi on ympäryskuntien erikoiskaupan kuitenkin oltava todellinen vaihtoehto Jyväskylän palveluille. - Päivittäistavarakaupan saavutettavuuden muutokset ovat kaikissa vaihtoehdoissa pieniä. - Erikoiskaupan saavutettavuus paranee voimakkaimmin vaihtoehdossa 3, jossa kerrosala jakautuu tasaisimmin eri puolille keskustaajamaa. Kaupan alueet sijoittuvat yhdyskuntarakenteeseen kevyen liikenteen käytön kannalta edullisimmin vaihtoehdossa 1. Kaikki vaihtoehtojen kaupan alueet ovat saavutettavissa nykyisellä tai maankäytön kehittämisen myötä järjestettävällä joukkoliikennelinjastolla. Säteittäisen linjaston vuoksi vaihdottomilla yhteyksillä ovat parhaiten saavutettavissa keskustaan sijoittuvat kaupat. Henkilöautoliikenteen suoritteiden kannalta olisi edullista sijoittaa varsinkin erikoiskauppaa myös kauempana Jyväskylän keskustasta sijaitseville alueille. Kaupan alueiden tulisi kuitenkin sijoittua asukasmäärältään riittävän suurien keskusten yhteyteen ja vastata mitoitukseltaan näiden keskuksien tarpeita. Alueiden sijoittumisen yhdyskuntarakenteeseen tulisi tukea kevyen liikenteen käyttöä ostosmatkoilla. Taustaa Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia tulee tarkastella valtakunnallisesti ja seudullisesti asetettujen tavoitteiden kautta. Keskeisimmät valtakunnallisesti asetetut liikennettä koskevat tavoitteet toimintojen sijoittumiselle löytyvät valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Alueidenkäyttötavoitteita tarkistettiin vuonna Yhtenä tarkistuksen lähtökohtana oli ilmastomuutoksen hillitseminen, mihin pyritään vaikuttamaan yhdyskuntarakenteen eheyttämisen keinoin vähentämällä henkilöautoliikenteen suoritetta ja lisäämällä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta. Valtakunnallisista ja seudullisista lähtökohdista on laadittu seudun liikennejärjestelmäsuunnittelua ohjaava Jyväskylän seudun liikenne 2030 tavoitteet ja toimintalinjat -selonteko (luonnos ). Selonteossa kirjattujen seudun liikennepolitiikan päämäärien saavuttamiseksi listatuissa keinoissa todetaan muun muassa, että toimintojen sijoittamisen tavoitteena on liikennetarpeen vähentäminen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen ja että yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvia kaupan suuryksiköitä ei toteuta. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnin periaatteet Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu henkilöautoliikenteen suoritteiden osalta seudun liikennemallin avulla. Kaupan alueiden arvioinnissa on tarkasteltu tarkemmin niiden lähiympäristön maankäyttöä ja joukkoliikenneyhteyksiä sekä esillä olleita tieverkon kehittämishankkeita.

80 78 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Liikennemallilla on tässä yhteydessä tarkasteltu seudun asukkaiden kotiperäisiä ostosmatkoja. Kotiperäisiä ostosmatkoja tarkastelemalla saadaan hyvä kuva ostosmatkojen liikennesuoritteesta ja sen eroista eri vaihtoehtojen välillä, koska valtaosa ostosmatkoista alkaa kotoa tai päättyy kotiin. Lähtökohtana liikennemallitarkasteluille ovat koko seudun osalta tilastokeskuksen väestöennusteen mukaiset kunnittaiset väestömäärät. Jyväskylässä väestömuutokset on otettu huomioon tarkemmin tilastoalueittaisten väestöarvioiden perusteella. Liikennemallitarkasteluissa ei arvioida kauppojen sijainnin kaupallisia edellytyksiä vaan pelkästään vaikutuksia liikenteeseen. Toisin sanoen kauppojen on oletettu sijoittuvan aina siten, että jokaisen kaupan kohdalla kerrosalojen kautta laskettu osuus koko seudun myynnistä täyttyy ja kauppaan suuntautuu sitä vastaava osuus seudun ostosmatkoista. Ostosmatkat on mallissa jaettu päivittäistavarakaupan ostosmatkoihin ja erikoiskaupan ostosmatkoihin. Päivittäistavarakaupan mallintaminen on suhteellisen yksinkertaista, koska eri kauppojen voidaan katsoa kilpailevan samoista asiakkaista ja ostosmatkat suuntautuvat yleensä lähelle kotia. Näin kaupan saavutettavuuden muutosten kautta voidaan melko hyvin ennustaa muutoksia myös ostosmatkojen suuntautumisessa. Erikoiskaupan liikenteen mallintaminen on päivittäistavarakauppaa ongelmallisempaa, koska eri kaupat eivät usein kilpaile keskenään. Mallin lähtökohtana olevasta liikennetutkimusaineistosta ei kyetä erottamaan erityyppisiin erikoiskauppoihin suuntautuvia matkoja. Käsiteltäessä erityyppisiä erikoiskaupan matkoja yhtenä ryhmänä suuntautuvat erikoiskaupankin matkat suhteellisen lähelle kotia. Varsinkin kauempana Jyväskylän keskustasta sijaitsevilla alueilla asukkaat hakeutuvat mallissa lähellä sijaitseviin erikoiskauppoihin. Erikoiskaupan kerrosalamäärien ollessa ympäryskunnissa suhteellisen pieniä eivät kaupat todennäköisesti kuitenkaan kykene kattamaan kaikkia asukkaiden tarpeita. Tällöin mallitarkastelun tuloksena ympäryskuntiin sijoitetun erikoiskaupan lisäkerrosalan vaikutukset näkyvät helposti hyvin voimakkaina suuntautumisen muutoksina. Tästä syystä ovat mallitarkastelun tulokset erikoiskaupan osalta enemmän suuntaa antavia. Uusia tieverkon yhteyksiä ei ole otettu liikennemallitarkasteluissa huomioon, koska esillä olleista hankkeista vain Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka kehätie ja Läntinen ohikulkutie muodostavat uusia verkollisia yhteyksiä ja näiden hankkeiden toteutuminen ennen vuotta 2030 on hyvin epävarmaa. Kaupan alueiden uuden kerrosalan saavutettavuutta kevyellä liikenteellä on arvioitu alueiden lähiympäristön asukasmäärien kautta. Lähtökohtana ovat kaupungin tuottamat arviot eri kaupan alueista vuoden 2030 tilanteessa 3 km etäisyydellä asuvien määrästä. Alueiden saavutettavuutta joukkoliikenteellä on arvioitu väestön sijoittumisen ja joukkoliikennelinjaston perusteella. Liikennemallitarkastelun tulokset Liikenteen suuntautuminen ja liikennesuorite Liikennemallitarkastelun lähtökohtana olivat koko seudun nykyiset ja ennustetilanteen väestömäärät ja arviot nykyisistä ja tulevista päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan kerrosaloista. Seudun asukasmäärä kasvaa noin 16 % ja Jyväskylän asukasmäärä noin 15 %. Mallitarkastelussa käytetyt erikoiskaupan kerrosalat ovat arvioita, jotka on tehty erikoiskaupan nykyisen myynnin ja keskimääräisen myyntitehon perusteella.

81 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Kuvassa 45 on esitetty Jyväskylän asukkaiden mallinnettujen kotiperäisten ostosmatkojen pituudet nykytilanteessa ja eri vaihtoehdoissa. Matkanpituudet on esitetty erikseen päivittäistavara- ja erikoiskaupan osalta. Ostosmatkojen keskimääräinen pituus kuvaa kaupan kerrosalan saavutettavuutta eri vaihtoehdoissa. Kuva 45. Jyväskylän asukkaiden ostosmatkojen keskimatkanpituudet. Päivittäistavarakaupan matkanpituudet eri vaihtoehdoissa muuttuvat nykytilanteeseen verrattuna vain vähän. Koko seudun päivittäistavaramatkojen pituudet lyhenevät hieman. Jyväskylässä päivittäistavarakaupan kerrosalan kasvu jakautuu eri puolille kaupunkia, mikä parantaa kauppojen saavutettavuutta. Erikoiskaupan saavutettavuus henkilöautolla on paras vaihtoehdossa 3, jossa Jyväskylän erikoiskaupan kerrosalan kasvu jakautuu tasaisimmin eri puolilla keskustaajamaa sijaitseville alueille ja on näin parhaiten saavutettavissa eri suunnilta. Kuvassa 46 on esitetty Jyväskylän asukkaiden ostosmatkojen henkilöautoliikenteen suoritteen muutos eri vaihtoehdoissa verrattuna nykytilanteeseen seudun asukasta kohden. Ostomatkojen suorite pienenee asukasta kohden kaikissa vaihtoehdoissa nykytilanteeseen verrattuna. Kokonaisuudessaan ostosmatkojen henkilöautoliikenteen suorite kasvaa vaihtoehdoissa noin %, mikä johtuu seudun asukasmäärän kasvusta. Liikenteen ympäristöhaitoista päästöt muuttuvat melko suoraviivaisesti liikennesuoritteen suhteessa.

82 80 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Henkilöautoliikenteen suoritteiden muutoksia tarkasteltaessa on muistettava, että mallitarkastelussa vertaillaan vain kaupan vaihtoehtojen seudullista saavutettavuutta. Myös asukkaiden lähiliikkumisessa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa huomattavasti henkilöauton käyttöön ostosmatkoilla. Nykyisin noin 36 % seudun ostosmatkoista tehdään kevyellä liikenteellä ja joukkoliikenteellä. Etenkin kevyen liikenteen käyttöön vaikuttaa kaupan alueiden seudullista sijaintia huomattavasti enemmän niiden sijainti yhdyskuntarakenteessa. Kuva 46. Ostosmatkojen henkilöautoliikenteen suoritteen muutos asukasta kohden verrattuna nykytilanteeseen. Liikennekuormitus verkolla Kuvissa on vertailtu eri vaihtoehtojen henkilöautoliikenteen kotiperäisten ostosmatkojen määriä liikenneverkon kuormituksen kannalta. Vertailukohdaksi on otettu vaihtoehto 1, jossa kaupan sijoittuminen vastaa parhaiten nykyistä. Ostosmatkojen kuormitus verkolla vaihtoehdossa 1 on esitetty kuvassa 47.

83 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Kuva 47. Kotiperäiset ostosmatkat vaihtoehdossa 1. Kaupan asiointiliikenteestä nykyistä suurempi osa pyritään siirtämään joukko- ja kevytliikenteeseen. Tätä tavoitetta tukee kaupan kerrosalan painottaminen nykyisille kaupan alueille mm. joukkoliikenteellä hyvin saavutettavaan keskustaan vaihtoehdossa 1. Kerrosalan lisääminen keskustaan lisää väistämättä myös autoliikennettä keskustan katuverkolla. Liikenteen kasvu aiheuttaa ruuhkautumista ja ympäristöhaittoja. Liikenteen lisääminen keskustan katuverkolla ei ole tavoiteltavaa eikä katuverkon välityskykyä ole mahdollista lisätä. Keskustassa liikenteen kasvua on luontevaa ohjata joukko- ja kevyeen liikenteeseen tukemalla näitä suosivia liikenneratkaisuja.

84 82 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Vaihtoehdossa 2 ostosmatkaliikenne suuntautuu vaihtoehtoa 1 voimakkaammin Seppälän ja Seppälänkankaan alueille. Alueelle suuntautuu liikennettä varsinkin Jyväskylän eteläpuolelta ja Laukaan suunnalta. Liikenneverkolla kuormitus kasvaa Rantaväylällä ja pienenee keskustan katuverkolla. Kuva 48. Vaihtoehdon 2 kotiperäiset ostosmatkat verrattuna vaihtoehtoon 1

85 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Vaihtoehdossa 3 ostosmatkaliikenne suuntautuu vaihtoehtoa 1 voimakkaammin Eteläportin alueelle. Eteläporttiin suuntautuu liikennettä varsinkin Jyväskylän eteläpuoleisilta alueilta ja Keltinmäen suunnalta. Liikenneverkon kuormitus vähenee Rantaväylällä ja keskustan katuverkolla. Kuva 49. Vaihtoehdon 3 kotiperäiset ostosmatkat verrattuna vaihtoehtoon 1 Vaihtoehtojen väliset erot liikenneverkon kuormituksessa ovat vuorokausitasolla kuitenkin melko pieniä. Suurimmillaan vaihtoehtojen väliset erot ovat Rantaväylällä keskustan kohdalla vaihtoehtojen 2 ja 3 välillä noin 1000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

86 84 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Liikenneverkon kehittäminen Uudet kehätiet Mahdolliset uudet kehätiet parantaisivat varsinkin Palokan ja Kirrin kaupan alueiden saavutettavuutta Jyväskylän länsi-, itä- ja eteläpuolisilta alueilta. Läntinen kehätie parantaisi mahdollisesti myös Eteläportin saavutettavuutta lännen ja pohjoisen suunnista. Kaupan alue ei kuitenkaan sijoitu aivan suunnitellun ohikulkutien yhteyteen, mikä voidaan nähdä myös ongelmana kaupan kannalta osan liikenteessä siirtyessä alueen ohittavalle yhteydelle. Läntisen kehätien pohjoispää ohittaa vastaavalla tavalla Palokan keskuksen. Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka -kehätie parantaisi Seppälänkankaan tilaa vaativan erikoiskaupan saavutettavuutta pohjoisen ja idän suunnista. Yhteys parantaisi myös liikenteen toimivuutta Seppälän kaupan alueella osan alueen katuverkkoa käyttävästä liikenteessä siirtyessä uudelle kehätielle. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehtoon 2 päätyminen lisäisi osaltaan painetta toteuttaa Kehätie ja Laukaantien leventäminen nopeassa aikataulussa. Vaihtoehdossa 2 liikennemäärät kasvavat varsinkin Seppälän jo nyt kuormittuneella katuverkolla, jonka välityskyvyn lisääminen on erittäin vaikeaa. Keskusta Keskustaa kehitetään monipuolisena asumisen, palvelujen ja työpaikkojen kokonaisuutena. Keskustan liikenteen kehittämisessä tavoitteina on läpiajoliikenteen minimointi, ajonopeuksien alentaminen, kävelykeskustan laajentaminen ja pyörätieverkon täydentäminen. Joukkoliikenteelle järjestetään etuisuuksia ja pysäkkiympäristöjä ja -informaatiota parannetaan. Autoliikenteen kapasiteettia ei keskustan katuverkolla ole tavoitteena lisätä. Kaupan palveluiden lisääminen keskustassa lisää myös katuverkon autoliikennettä. Katuverkon liikenteen sujuvuuden takaamiseksi parannetaan liikenteen sujuvuutta keskustaa sivuavilla pääväylillä kuten Rajakadulla ja Rantaväylällä, joille läpikulkuliikenne pyritään ohjaamaan. Autoliikenteen ja haittojen minimointiin keskustan katuverkolla voidaan vaikuttaa myös tarjoamalla riittävästi asiointipysäköintipaikkoja ja sujuvat yhteydet niihin. Seppälä Uudet kaupan hankkeet alueella lisäävät liikennettä, joka on jo nyt ajoittain ruuhkaista. Tourulan eritasoliittymän ja Laukaantien - Seppäläntien liittymän sujuvuutta parannetaan lähivuosina lisäkaistoin. Laukaantietä levennetään ja liittymäjärjestelyjä parannetaan vaiheittain. Alueen keskelle rakennetaan uusi poikittaiskatu Merasinkadun päästä Seppäläntielle. Alueelle on suunniteltu myös pieniä parantamistoimia, joita toteutetaan vaiheittain. Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka -kehätien toteuttaminen vähentäisi Seppälän alueen katuverkon kuormitusta. Palokankeskus Lähivuosina alueen liikenneympyröihin tehdään tarvittaessa vapaa oikea - järjestelyjä. Mahdollinen myöhemmin rakennettava Läntinen ohikulkutie johtaa pitkämatkaisen liikenteen Palokankeskuksen länsipuolitse ja keventää alueen lähiverkon kuormitusta.

87 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Keljonkeskus Kuokkalan kehätien rakentaminen ja Ristonmaan eritasoliittymän uudelleenjärjestelyt parantavat lähivuosina alueen auto- ja kevytliikenneyhteyksiä Kuokkalan ja Vaajakosken suunnasta. Muuten alueen liikennejärjestelyihin ei tarvita merkittäviä muutoksia. Seppälänkangas Laukaantietä on tarpeen leventää ja koota tonttien liikenne uusia rinnakkaiskatuja pitkin harvoihin valo-ohjattuihin tai kiertoliittymiin. Parannukset tehdään vaiheittain lähimmän 10 vuoden kuluessa. Alueen kaupan kehittyminen perustelee myös Vaajakoski - Seppälänkangas Palokka kehätien toteuttamista. Kirri Alueen liikenneyhteydet ovat nykyisin tyydyttävät. Valtatien 4 uusi linjaus ja Lintukankaan eritasoliittymä sekä myöhemmin Läntinen ohikulkutie parantavat alueen saavutettavuutta. Eteläportti Vaihtoehdossa 3 Eteläporttiin rakennetaan runsaasti uutta liiketilaa. Eteläportin osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on selvitetty alueen liikenneverkon kehittämistarpeita. Selvityksen mukaan autoliikenteen lisääntyminen edellyttää valtatien 9 Keljonkankaan eritasoliittymään uusia ramppeja ja merkittäviä parannuksia teihin ja katuihin, varsinkin Eteläväylään. Suunnitelluilla toimenpiteillä kyetään turvaamaan alueen autoliikenteen toimivuus ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet läheisiltä asuinalueilta. Alueen nykyiset joukkoliikennepalvelut eivät vastaa kehittyvän maankäytön tarpeita. Jatkossa alueelle on kuitenkin toteutettavissa toimiva joukkoliikenne. Kevyt liikenne ja joukkoliikenne Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuus ostosmatkoilla ei ole tärkeää vain henkilöautoliikenteen suoritteen vähentämistavoitteiden kannalta vaan myös liikkumisen tasa-arvon kannalta. Eri liikennemuotojen käyttömahdollisuus parantaa palveluiden saavutettavuutta riippumatta henkilöauton käyttömahdollisuudesta. Yleensä katsotaan kevyen liikenteen ostosmatkoille olevan edellytykset alle 3 km etäisyydeltä kauppoihin. Ostosmatkojen kulkutapaosuuksia ja matkanpituuksia tarkasteltaessa liikennetutkimusaineiston perusteella voidaan kuitenkin todeta kevyen liikenteen käytön vähenevän nopeasti etäisyyden kasvaessa jo alle 3 km etäisyyksillä. Joukkoliikenteellä matkoja tehdään tyypillisesti 3-10 km etäisyydeltä kauppoihin alueilta, joilla joukkoliikenteen tarjonta on hyvä. Joukkoliikenteellä tehdään vain vähän päivittäistavarakaupan ostosmatkoja. Päivittäistavarakaupan osalta lähipalveluiden hyvä saavutettavuus parantaa sekä liikkumisen tasa-arvoa että vähentää henkilöauton käyttöä myös niillä, joilla siihen olisi mahdollisuus. Lähipalveluiden todellista käyttöä suhteessa kauempana sijaitseviin super- ja hypermarketteihin on hyvin vaikea arvioida. Yleisesti voidaan kuitenkin olettaa, että päivittäistavarakaupan suuryksiköiden lisääminen heikentää vaikutusalueellaan lähipalveluiden edellytyksiä. Tästä syystä olisi tärkeää, että myös päivittäistavarakaupan suuryksiköt sijaitsisivat yhdyskuntarakenteen sisällä ja olisivat hyvin saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä.

88 86 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Erikoiskaupan palveluita joudutaan usein hakemaan kauempaa kuin kevyellä liikenteellä on mahdollista. Erikoiskaupassa tulisikin liikkumisen tasa-arvon näkökulmasta huolehtia erityisesti joukkoliikenteen saavutettavuudesta. Erikoiskauppoihinkin tehtävistä ostosmatkoista noin kolmannes tehdään Jyväskylän seudulla nykyisin kevyellä liikenteellä, joten myös kevyen liikenteen saavutettavuus on keskeinen tekijä erikoiskaupan asiointiliikenteessä henkilöautoriippuvuuden ja liikennesuoritteen vähentämisessä. Varsinkin päivittäistavarakaupan asiointiliikenteessä joukkoliikenteen käyttö on nykytilanteessa melko vähäistä ja erikoiskaupassa joukkoliikenteellä asiointi suuntautuu voimakkaasti Jyväskylän keskustaan. Joukkoliikenteen käyttömahdollisuus on asiointiliikenteen kannalta tärkeä nimenomaan liikkumisen tasa-arvon näkökulmasta. Laajemmin tarkasteltuna kaupan alueiden joukkoliikennetarjonta mahdollistaa asiointiliikenteen lisäksi joukkoliikenteen käytön myös alueiden työmatkaliikenteessä. Kevyen liikenteen edellytykset Sijoittumista yhdyskuntarakenteeseen ja kevyen liikenteen edellytyksiä eri kaupan alueiden osalta voidaan vertailla karkeasti alueesta 3 kilometrin etäisyydellä asuvien määrän avulla. Taulukossa 23 on esitetty 3 kilometrin etäisyydellä kaupan alueista asuvan väestön määrä. Asukasmäärä ei yksinomaan ole riittävä kriteeri, jolla eri alueiden paremmuutta voidaan vertailla keskenään. Myös kaupan mitoituksen tulisi olla sellainen, että kaupan olisi mahdollista saada mahdollisimman suuri osuus asiakkaistaan lähialueilta. Taulukko 23. Kaupan alueiden lähialueilla asuvan väestön määrä. Kokonaisuutena kaupan uusi kerrosala sijoittuu kevyen liikenteen saavutettavuuden kannalta parhaiten vaihtoehdossa 1 sekä päivittäistavara- että erikoiskaupan osalta. Tarkastelluista kaupan alueista paras kevyen liikenteen saavutettavuus on keskustalla, Seppälällä ja Keljon keskuksella. Heikoin saavutettavuus on Eteläportin alueella ja Kirrin tilaa vaativan erikoiskaupan alueella. Eteläportin alue on kuitenkin uutena alueena ainoa, jossa kevyen liikenteen käyttöetäisyydelle tulee kokonaan uusia asukkaita. Kevyen liikenteen saavutettavuudessa sopivalla etäisyydellä asuvan väestön määrän perusteella tehty analyysi antaa vain osittaisen kuvan todellisista kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksista. Kevyen liikenteen saavutettavuus riippuu myös kevyen liikenteen yhteyksistä, joiden kehittämisestä on huolehdittava kaupan alueita kehitettäessä. Kevyen liikenteen yhteyksien tarkempi suunnittelu on alueiden jatkosuunnittelun haaste. Keskustan ulkopuolella sijaitsevilla alueilla kevyen liikenteen yhteyksien kehittämistä vaikeuttaa usein alueiden sijainti tiiviisti pääväylien eritasoliittymien yhteydessä.

89 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Kokonaan uusilla kaupan alueilla kuten Eteläportissa kevyen liikenteen yhteydet voidaan kuitenkin ottaa huomioon jo alueen suunnittelun alkuvaiheessa. Olemassa olevilla alueilla kevyen liikenteen olosuhteiden merkittävä parantaminen on usein vaikeaa. Joukkoliikenteen edellytykset Kaupan alueet Eteläporttia lukuun ottamatta ovat saavutettavissa jo nykyisellä joukkoliikennelinjastolla. Eteläportinkin alueelle on kaupan ja asumisen kehittyessä mahdollista tarjota tyydyttävät joukkoliikennepalvelut. Seudun joukkoliikennelinjasto on voimakkaasti säteittäinen, minkä vuoksi keskustan kaupat ovat eri puolilta seutua helpoimmin joukkoliikenteellä saavutettavissa. Jatkossakin seudun joukkoliikennelinjasto on pääpiirteissään nykyisen kaltainen. Keskustan ulkopuolella kaupan alueet sijoittuvat liikennekäytäviin, joissa joukkoliikenteen vuorotarjonta on hyvä. Joukkoliikenteen saavutettavuuden kannalta keskustan ulkopuolelle sijoittuvat alueet ovat ongelmallisia, koska joukkoliikennetarjonta jakautuu eri suunnissa useammille väylille. Eteläportin alue jää sivuun Keljonkankaantien hyvästä vuorotarjonnasta, Palokan keskus Ritopohjantien linjoista ja Seppälän alue Lohikoskentietä käyttävistä Laukaan suunnan linjoista. Joukkoliikenteen saavutettavuuden kannalta paras on vaihtoehto 1, jossa kaupan kerrosalan kasvu painottuu nykyisille alueille ja etenkin erikoiskaupan kasvu sijoittuu keskustaan. Vaihdottomilla joukkoliikenneyhteyksillä pääsevien asukkaiden määrä ei keskustan ulkopuolelle sijoittuvilla kaupan alueilla poikkea merkittävästi toisistaan. Tällöin oletuksena on, että Palokan ja Kirrin alueille pääsee vaihdottomilla yhteyksillä valtatien 4 käytävästä Jyväskylän pohjoispuolelta, Eteläporttiin valtatien 9 suunnalta ja Seppälän alueelle sekä Laukaan että Vaajakosken suunnista. 7.4 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Ihmisten arjen sujuvuudessa yksi tärkeimmistä asioista on päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus. Jyväskylän kaupan palvelut sijoittuvat tällä hetkellä pääosin keskustaan ja aluekeskuksiin sekä kaupan alueille Seppälään, Palokankeskukseen ja Keljonkeskukseen. Vuonna 2007 noin 88 % Jyväskylän väestöstä asui alle 3 kilometrin etäisyydellä keskuksista. Vuonna 2030 alle 3 kilometrin etäisyydellä keskuksista ja kaupan alueista asuu vaihtoehdoissa 1 ja 2 noin 90 % ja vaihtoehdossa 3 noin 92 % väestöstä. Näin ollen valtaosalle kaupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Vaihtoehto 1, jossa kaupan palvelut sijoittuvat pääosin Jyväskylän keskustaan, alue- ja lähikeskuksiin sekä nykyisille kaupan alueille, turvaa parhaiten palvelujen alueellisen saavutettavuuden kaikille väestöryhmille. Kaikissa vaihtoehdoissa edellytykset lähikaupan toiminnalle säilyvät, mikä tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää väestön ikääntyessä ja pyrittäessä liikenteen vähentämiseen. Vaihtoehto 3 tasapainottaa Jyväskylän pohjois- ja eteläosien tällä hetkellä epätasapainoista kaupan palvelutarjontaa.

90 88 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys Ihmisten arjen sujuvuudessa yksi merkittävimmistä asioista on kaupan ja erityisesti päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus. Kaupan palvelujen saavutettavuutta voidaan tarkastella koettuna saavutettavuutena (eli vaivana, jonka kotitalous kokee tavaroita hankkiessaan) ja fyysisenä saavutettavuutena. Molempiin vaikuttavat mm. myymälöiden sijaintitekijät, palvelun laatu ja väestön ominaisuudet. Jyväskylän kaupan palvelut sijoittuvat tällä hetkellä pääosin Jyväskylän keskustaan, aluekeskuksiin ja lähikeskuksiin sekä kaupan alueille. Jyväskylän väestöstä asui vuonna 2007 alle kilometrin etäisyydellä keskuksista noin asukasta (noin 35 %) ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä keskuksista noin asukasta (noin 88 %) (kuva 11 sivulla 24). Vuoden 2030 tilanteessa alle kolmen kilometrin etäisyydellä keskuksista ja kaupan alueista asuu vaihtoehdoissa 1 ja 2 noin asukasta (noin 90 %) ja vaihtoehdossa 3 noin asukasta (92 %). Etäisyys myymälään on helposti mitattavissa ja ymmärrettävissä, mutta se ei yksinään kerro koko totuutta. Lyhytkin kävely lähimpään myymälään voidaan kokea vaivalloisemmaksi kuin useamman kilometrin ajomatka johonkin toiseen myymälään. Tämä kuvaa osuvasti autoilevien ja suhteellisen helposti liikkumaan kykenevien kuluttajien kokemaa saavutettavuutta. Muut kuin helposti liikkumaan kykenevät väestöryhmät voivat kokea saavutettavuuden hyvinkin eri tavalla. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi heikkokuntoiset vanhukset, liikuntarajoitteiset henkilöt ja autottomat kotitaloudet. Tälle ryhmälle kulkutavan valinnan ohella ja jopa sijasta saavutettavuudessa voi olla kysymys myös asiointimahdollisuuksista. Tähän taas vaikuttavat mm. asiointimatkan pituus, käytettävissä olevat tulot ja myymälöiden hintataso. Muuta kuin henkilöautoa asioinnissaan käyttäville asukkaille lähellä sijaitsevien myymälöiden merkitys on suuri. Asiointi muualla on mahdollista linjaautolla, mutta saavutettavuuden taso määräytyy joukkoliikenteen ratkaisuista eli reiteistä, pysäkeistä ja vuoroväleistä. Kaupan palvelujen keskittämisellä Jyväskylän keskustaan, aluekeskuksiin ja lähikeskuksiin turvataan niiden mahdollisimman hyvä saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla ja mahdollisimman monelle jyväskyläläiselle. Tukemalla lähikauppojen toimintaedellytyksiä turvataan myös kaupan palvelutarjonta tasaisesti koko Jyväskylän alueella. Kaikissa vaihtoehdoissa periaatteena on kaupan palvelujen sijoittaminen Jyväskylän keskustaan, aluekeskuksiin ja lähikeskuksiin sekä nykyisille ja mahdollisille uusille kaupan alueille. Kaupan palveluiden sijoittuminen keskustoihin, turvaa parhaiten saavutettavuuden autottomille kotitalouksille ja ikääntyneille. Vaihtoehto 3 parantaa Jyväskylän ja Jyväskylän seudun eteläosien kaupan tarjontaa ja sitä kautta kaupan palvelujen koettua saavutettavuutta. Myös fyysinen saavutettavuus paranee seudun eteläosien asukkaille, jotka voivat Jyväskylän keskustan, Seppälän ja Palokankeskuksen sijasta ja rinnalla asioida lähempänä olevassa kaupan keskuksessa, Eteläportissa.

91 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Vaihtoehtojen vertailu Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenveto eri vaihtoehtojen keskeisimmistä vaikutuksista.

92 90 FCG Finnish Consulting Group Oy Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys

93 Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Loppuraportti 26.4.2010 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto käynnistivät kesällä 2009 Jyväskylän

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Mikä ihmeen rakennemalli? RAKENNEMALLI On osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista On prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS

Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS Salon kaupunki 15.4.2011 Pohjakartta-aineisto Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011 sekä Salon kaupunki FCG Finnish Consulting Group Oy 1 ALKUSANAT Salossa on käynnissä Salon yleiskaavallisen ohjelman

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030

OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030 Kysyntä ja tarjonta kohtaavat kestävästi... OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030 Osa 1: Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Loppuraportti 24.6.2010 Pohjakartta-aineisto

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030

Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...1 1.1 Tausta

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Vaikutusten arviointi 26.10.2010 Rakennemallin vaikutusten arviointi VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ON LAADITTU yhdyskuntarakenteen toimivuuden ja taloudellisuuden suhteen olemassa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu

Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu 20.10.2014 Yleiskaavaprosessi: valintojen portaat Miksi tämä kaava olisi

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Yhteenvetoraportti Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla Yhteenveto 1 2 3 4 Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Päijät-Hämeen liitto PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Loppuraportti 26.4.2012 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, lupanumero 290/MML/12 Karttojen kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

Kainuun liitto 19.8.2013

Kainuun liitto 19.8.2013 Kainuun liitto 19.8.2013 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMAN LUONNOKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 3 ALKUSANAT Ylöjärven kaupan palveluverkkoselvitys on laadittu Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish

Lisätiedot

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila-

Lisätiedot

KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO

KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO Muistiota on täydennetty kaavoitusprosessin edetessä. Viimeisin päivitys 18.4.2013 KESKI-SUOMEN LIITTO JA KAUPAN TYÖRYHMÄ 1 Sisältö Vähittäiskaupan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy Joutsan kunta YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 18.1.2011 FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot