OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Loppuraportti

2

3 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto käynnistivät kesällä 2009 Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen laadinnan. Palveluverkkoselvitys laaditaan kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa on laadittu selvitys koko Keski-Suomen maakunnan ostovoiman kehittymisestä ja palveluverkon pääpiirteistä. Toisessa vaiheessa laaditaan sisällöltään tarkempi Jyväskylän kaupungin kaupallinen palveluverkkoselvitys. Tähän Keski-Suomen kaupalliseen selvitykseen on koottu työn ensimmäisen vaiheen tulokset. Selvityksessä on kuvattu Keski-Suomen palveluverkon pääpiirteet sekä esitetty arvio Keski-Suomen maakunnan ostovoiman kehityksestä ja liiketilan laskennallisesta lisätarpeesta vuoteen Selvitys toimii lähtöaineistona Jyväskylän kaupalliselle palveluverkkoselvitykselle ja uudelle yleiskaavalle sekä Keski-Suomen maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioimiselle. Koska maakuntakaavalla määritellään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti, on selvityksessä keskitytty tarkastelemaan seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen tilannetta. Kaupallinen selvitys on laadittu FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen liiton toimeksiannosta. Työtä on ohjannut projektiryhmä, johon ovat kuuluneet Jyväskylän kaupungin edustajina yleiskaava-arkkitehti Leena Rossi ja projektipäällikkö Jouni Mäkäräinen sekä Keski-Suomen liiton edustajina maakuntainsinööri Jarmo Koskinen ja suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi. Lisäksi työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet - Leena Rossi, Jyväskylän kaupunki, pj. - Jouni Mäkäräinen, Jyväskylän kaupunki - Martti Ahokas, Keski-Suomen liitto - Pirjo Hokkanen, Keski-Suomen ympäristökeskus - Risto Jämsen, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes - Uljas Valkeinen, Keski-Suomen kauppakamari - Tuuli Kirsikka Pirttiaho, Keski-Suomen yrittäjät ry - Timo Kovala, Jyväskylän yrittäjät ry - Mari Pitkänen, Jyväskylän elävä kaupunkikeskus ry FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä selvityksen ovat laatineet Taina Ollikainen, Kimmo Koski, Mikko Keskinen ja Asta Nupponen.

4

5 3 SISÄLTÖ ALKUSANAT JOHDANTO Selvityksen tausta ja tavoitteet Keskeiset kaupan käsitteet KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS Kaupan sijainnin ohjauksen tavoitteet Kaupan nykyinen ohjausjärjestelmä Kaupan ohjausjärjestelmän uudistaminen Keski-Suomen maakuntakaava Vahvistettu maakuntakaava Maakuntakaavan kaupan selvitys KESKI-SUOMEN VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Väestökehitys ja asumisen sijoittuminen Väestöennuste Työpaikat ja työpaikkojen sijoittuminen Työssäkäynti KULUTUS JA OSTOVOIMA Vähittäiskaupan ostovoima ja kasvuarvio Kulutustottumukset KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Jyväskylän markkina-alue Vähittäiskaupan palveluverkko Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Myymälöiden määrä suhteessa asukasmäärään Autokauppa Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan myynti Ostovoiman siirtymä Kaupan kehitysnäkymät Kaupan oma myymäläverkon suunnittelu Arvio liiketilan lisätarpeesta vuoteen Kaupan hankkeet Keski-Suomessa KAUPAN POTENTIAALISET SIJOITTUMISALUEET Kaupan suuryksiköiden sijoittumisen lähtökohdat Maakuntakaavan kaupan alueet Potentiaaliset uudet kauppapaikat Keskeiset vaikutukset Kauppa ja palvelurakenne Alue- ja yhdyskuntarakenne Kaupan palvelujen saavutettavuus Uusien hankkeiden keskeiset vaikutukset YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1: Päivittäistavarakaupan myymälätyypit Liite 2: Erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat Liite 3: Arvio ostovoiman kehityksestä kunnittain Liite 4: Vähittäiskaupan myyntiosuus kunnittain Liite 5: Liiketilan laskennallinen lisätarve kunnittain Liite 6: Uudet seudulliset kaupan alueet Jyväskylässä... 74

6

7 5 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Tehtävänä on laatia kaupallinen palveluverkkoselvitys, joka toimii lähtöaineistona Jyväskylään laadittavalle yleiskaavalle ja maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioimiselle. Palveluverkkoselvitys laaditaan kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa on laadittu selvitys koko Keski-Suomen maakunnan ostovoiman kehittymisestä sekä palveluverkon pääpiirteistä. Toisessa vaiheessa laaditaan sisällöltään tarkempi Jyväskylän kaupungin kaupallinen palveluverkkoselvitys. Tähän Keski-Suomen kaupalliseen selvitykseen on koottu palveluverkkoselvityksen ensimmäisen vaiheen tulokset. Keski-Suomen kaupallinen selvitys perustuu vähittäiskaupan ja yhdyskuntarakenteen yleisten kehittämistavoitteiden tunnistamisen lisäksi olemassa olevan kaupallisen palvelurakenteen kokonaistarkasteluihin sekä väestöennusteperusteisiin ostovoimatarkasteluihin. Selvityksessä - kuvataan maakunnan väestö ja sen kehitys kunnittain ja seuduittain, - kuvataan maakunnan ostovoima, sen suuntautuminen ja siirtymät, - kuvataan nykyisen kaupallisen palveluverkon pääpiirteet, - arvioidaan ostovoiman kehitys ja liiketilan lisätarve 2020 ja 2030, - selvitetään vireillä olevat kaupan investointihankkeet ja -suunnitelmat, - arvioidaan kaupan hankkeiden suhde ostovoimaennusteisiin, - arvioidaan mahdollisten uusien vähittäiskaupan suuryksikköjen tai vastaavien keskittymien keskeiset vaikutukset yleispiirteisesti. 1.2 Keskeiset kaupan käsitteet Seuraavaan on koottu tässä selvityksessä käytetyt keskeiset kaupan käsitteet. Lähteitä ovat olleet mm.: Heinimäki Heikki: Kaupan toimintaympäristö (2006), Ympäristöministeriö: Kauppa kaavoituksessa (2004) ja Santasalo Tuomas: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, tulkinnan ongelmia (2008). Kaupan toimialat Päivittäistavarakauppa. Pohjoismaisella termillä päivittäistavara tarkoitetaan elintarvikkeiden ohella sellaisia tuotteita, joita ihmiset ovat tottuneet hankkimaan elintarvikeostosten yhteydessä. Päivittäistavaroihin luetaan siten ruoka, juomat, tupakkatuotteet, teknokemian tuotteet, kodin paperit, lehdet sekä kosmetiikka. Päivittäistavaramyymälällä tarkoitetaan yleisimmin edellä mainittujen päivittäistavaroiden koko sortimentin valikoimaa myyvää, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimivaa market-tyyppistä elintarvikemyymälää. Ruoan osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on noin 80 %. Päivittäistavaroita myydään myös kioskeissa, huoltoasemilla ja päivittäistavaroiden erikoismyymälöissä. Viime vuosina ovat suosiotaan kasvattaneet ns. Deli-tyyppiset myymälät, joilla on pitkät aukioloajat ja joissa myydään pääosin valmisruoka-annoksia. Erikoiskauppa. Tietyn tuoteryhmän kauppaan ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunut myymälä. Erikoiskauppa kerää asiantuntemustaan tiettyyn tuoteryhmään ja siihen liittyviin palveluihin. Erikoiskauppa on yleensä keskittynyt ns. käyttötavaroiden myyntiin. Erikoiskaupalle on tyypillistä keskeinen sijainti, joka ymmärretään kaavoituksessa pääosin keskustatoiminnoiksi. Erikoiskauppa-käsitteen alle kuuluvat kuitenkin myös kaupat, jotka hakeutuvat ja myös paremmin soveltuvat keskustojen ulkopuolelle.

8 6 FCG Finnish Consulting Group Oy Tilaa vaativa erikoiskauppa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei esitetä yksiselitteistä tulkintaa paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle. Ympäristöministeriön suosituksen (Ympäristöministeriö 2000) mukaan vähittäiskauppaa koskevien säännösten ulkopuolelle jäävät, paljon tilaa vaativat erikoiskaupan myymälät ovat: Moottoriajoneuvojen kauppa Moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa Rengaskauppa Venekauppa Veneilytarvikkeiden kauppa Matkailuvaunujen kauppa Huonekalukauppa Sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisutus) Rautakauppa Rakennustarvikekauppa Maatalouskauppa Puutarha-alan kauppa Kodintekniikkakauppa Toimialaan liittyvien oheistuotteiden osuus tilaa vaativan erikoismyymälän myyntipinta-alasta saa olla enintään 20 %, kuitenkin enintään 400 m 2. Tästä myyntipinta-alasta enintään 100 neliömetrin alalla voidaan myydä elintarvikkeita ja oheistuotteita, jotka eivät liity toimialaan. Tilaa vaativa erikoiskauppa sijoittuu yleensä keskustojen ulkopuolelle, hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Erikoiskauppa on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti. Muutokset näkyvät myös tilaa vaativassa erikoiskaupassa tuotevalikoimien laajentumisena. Osa liikkeistä keskittyy vain oman toimialan tuotteisiin, mutta osassa liikkeistä on sekä tilaa vaativan erikoiskaupan toimialojen että ohjauksen piiriin kuuluvien toimialojen tuotteita. Tämän takia yksittäisen myymälän kohdalla rajan vetäminen siihen, onko kysymyksessä paljon tilaa vaativan erikoiskaupan myymälä vai maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama vähittäiskaupan suuryksikkö, on hankalaa. Vähittäiskaupan toimialaryhmät Tässä selvityksessä vähittäiskauppaa tarkastellaan jaoteltuna päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan (tilaa vievä erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa). Vähittäiskaupan luokitukset perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin, jossa on käytetty vuoden 2008 toimialaluokitusta (TOL 2008). Päivittäistavarakaupan toimialat/myymälätyypit on esitetty liitteessä 1 ja erikoiskaupan toimialaryhmät ja niihin kuuluvat toimialat liitteessä 2. Tavaratalojen ja hypermarketien/itsepalvelutavaratalojen ostovoima- ja myyntitiedot jakautuvat sekä päivittäistavarakauppaan että erikoiskaupan eri toimialoille. Erilaisia myymälätyyppejä Hypermarket. Hypermarket on monen alan tavaroita myyvä, pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva myymälä, jossa myynnin painopiste on päivittäistavaroissa. Hypermarketin myyntipinta-ala on yli neliömetriä. Elintarvikkeiden osuus on alle puolet (<50 %) myyntipinta-alasta. Mikäli elintarvikkeiden osuus myyntipinta-alasta on yli puolet, kyseessä on suuri supermarket. Hypermarket voi sijaita keskustassa tai keskustan lähialueella, kauppakeskuksessa, hypermarket-keskuksessa tai keskustan ulkopuolella liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevalla paikalla. Myymälä toimii

9 7 yleensä yhdessä tasossa ja kassat ovat uloskäynnin yhteydessä. Yleensä pysäköintitiloja on runsaasti ja ne sijaitsevat maan tasossa. Määritelmän mukaisia hypermarketteja ovat Citymarketit, Prismat ja Euromarketit. Jyväskylän Palokassa sijaitsevan Euromarketin liiketoiminta on alkuvuodesta 2010 siirtynyt Keskimaa Osk:n ja Suomen Lähikauppa Oy:n välisellä sopimuksella Keskimaalle ja sopimuksen myötä Euromarket on muuttunut Prismaksi. Supermarket. Pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on yli 400 neliömetriä (pieni supermarket: neliömetriä ja iso supermarket: yli neliömetriä). Supermarketissa elintarvikkeiden osuus on yli puolet (>50 %) myyntipinta-alasta. Supermarket voi sijaita asuntoalueilla, keskuksissa tai niiden ulkopuolella liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevilla paikoilla. Yli 2000 k-m 2 :n supermarketit (myyntiala yli 1500 neliömetriä) ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä. Valintamyymälä. Valintamyymälät voidaan jakaa myyntipinta-alan mukaan pieniin ( m 2 ) ja suuriin ( m 2 ) myymälöihin. Valintamyymälöiden myynnistä 2/3 on elintarvikemyyntiä. Valintamyymälät ovat luonteeltaan lähikauppoja. Valintamyymälöitä ovat esim. K-marketit, K-extrat, Sale-myymälät, Valintatalot ja Siwa-myymälät. Tavaratalo. Monen eri alan tavaroita myyvä myymälä, jonka myyntipinta-ala on yli neliömetriä. Tavaratalossa minkään tavararyhmän osuus myyntipinta-alasta ei ylitä puolta ja eri osastot vastaavat alansa erikoisliikkeiden valikoimaa. Tavaralajitelmaan kuuluvat elintarvikkeiden ohella yleensä vapaa-aikaan, pukeutumiseen, asumiseen, kosmetiikkaan sekä kirja- ja paperialaan liittyvät tavarat. Mikäli jonkun tavararyhmän myyntipinta-ala on vähintään 50 %, on kyseessä ao. toimialalla toimiva erikoiskaupan suurmyymälä (erikoistavaratalo). Tavaratalo voi sijaita kaupungin ydinkeskustassa tai aluekeskuksessa. Tavaratalossa on korkea palveluaste. Pysäköintitiloja saattaa olla varsin rajoitetusti. Kassat sijaitsevat eri osastoilla. Tavaratalossa on yleensä useita myymäläkerroksia. Tavarataloiksi luokiteltuja myymälöitä ovat muun muassa Jyväskylän Sokos, Anttila ja Minimani. Laajan tavaravalikoiman myymälä (ns. halpahintamyymälä). Laajan tavaravalikoiman myymälät ovat hyvin erityyppisiä. Joidenkin myymälöiden tuotevalikoima painottuu tilaa vaativaan kauppaan ja joidenkin keskustahakuiseen erikoiskauppaan. Päivittäistavaroiden osuus myyntipinta-alasta on yleensä pieni (alle 10 %), mutta viime vuosina osuus on kasvanut ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Osa laajan tavaravalikoiman myymälöistä muistuttaakin tuotevalikoimaltaan jo hypermarketteja. Keski-Suomessa toimivia laajan tavaravalikoiman myymälöitä (tavarataloja) ovat mm. Saarijärven Halpahalli ja Joutsan Tokmanni. Vähittäiskaupan suuryksikkö. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan suurmyymälää, ei kuitenkaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Suuryksiköitä ovat hypermarketit, tavaratalot, suuret laajan tavaravalikoiman myymälät (ns. halpahallit), suuret supermarketit sekä erikoiskaupan suurmyymälät. Vähittäiskaupan tilastoinnissa ei käytetä määritteenä kerrosneliömetrejä vaan myyntineliömetrejä kerrosneliömetriä vastaa noin 1500 myyntineliömetriä.

10 8 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallisten keskusten määritelmiä Kauppakeskus. Kauppakeskus muodostuu liikerakennuksesta, jossa myymälät ja palvelut avautuvat sisäänpäin käytäville tai keskusaukiolle. Vuokrattavan liiketilan määrä on yleensä vähintään 5000 h-m 2. Kauppakeskuksessa on vähintään 10 myymälää. Kauppakeskuksessa on yksi tai useampi ankkuri- tai veturiyritys ja joukko avainyrityksiä sekä muita myymälöitä ja palveluja. Palvelut voivat olla joko kaupallisia tai julkisia. Yksittäisen ankkuriyrityksen osuus liiketilan kokonaismäärästä ei ylitä 50 %:ia. Hypermarket-keskus. Hypermarketkeskus muodostuu yhdestä liikerakennuksesta, jossa on hypermarket ja vähintään kymmenen muuta myymälää tai muita palveluja. Ne kaikki aukeavat katetulle käytävälle. Hypermarketkeskus toimii tavallisesti yhdessä tasossa. Hypermarketin osuus on yli 50 prosenttia liiketilan kokonaismäärästä. Erikoiskauppojen keskus (Retail park). Erikoiskauppojen keskus muodostuu useammasta liikerakennuksesta. Keskuksessa toimii lähinnä erikoiskaupan suurmyymälöitä. Erikoiskauppojen keskus sijaitsee yleensä keskusta-alueen ulkopuolella yhdessä tasossa ja aukeaa ulkotilaan yhteiselle pysäköintialueelle. Liikeidea perustuu toimialojen keskittymiseen, mikä lisää kaupan keskuksen vetovoimaa. Esim. vapaa-ajan tuotteiden, asumisen, sisustamisen ja rakentamisen tuotemaailmat muodostavat ehjän, kuluttajaa kiinnostavan kokonaisuuden. Tilaa vaativan erikoiskaupan lisäksi tällaiseen keskittymään sijoittuu usein myös pienempiä erikoiskauppoja kuten urheiluliikkeitä. Suomen Retail Park -keskusten koko vaihtelee markkinoista ja kilpailutilanteesta riippuen. Pienimmät sijoittuvat kokoluokkaan k-m 2 ja suunnitteilla olevat suurimmat keskukset ovat k-m 2. Merkkituotemyymälöiden keskus (Factory Outlet Center). Muodostuu useasta liikerakennuksesta. Keskuksessa toimi tyypillisesti yksittäisten tuotemerkkien myyntiin keskittyneitä erikoistavaramyymälöitä. Keskuksen edullinen hintataso perustuu siihen, että tuotevalikoimaan ei kuulu uusimpia mallistoja. Merkkituotemyymälöiden keskus toimii keskustan ulkopuolella ja keskuksella on yhteinen johto ja markkinointi. Vähittäiskaupan myymäläkeskittymä. Vähittäiskaupan myymäläkeskittymällä tarkoitetaan yksittäistä liikerakennusta, jossa on useita myymälöitä tai usean liikerakennuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa myymälöillä on yhteisiä toimintoja kuten yhteinen pysäköintialue tai kokonaisuudella on yhteinen johto ja markkinointi. Sellaisen vähittäiskaupan myymäläkeskittymän toteuttamiseen, joka vaikutuksiltaan vastaa vähittäiskaupan suuryksikköä, sovelletaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä.

11 9 2 KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS Kaupan sijainnin ohjausta koskevassa luvussa on käytetty lähteinä Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän raporttia (Ympäristöministeriö 2009) sekä muita uusimpia kauppaa ja kaupan ohjausta käsitteleviä julkaisuja. 2.1 Kaupan sijainnin ohjauksen tavoitteet Kaupan sijainnin ohjauksen tavoitteena on: - turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus, - kaupunkien keskustojen elinvoimaisuuden säilyttäminen, - asuntoalueiden päivittäistavarakaupan edellytysten turvaaminen, - eri väestöryhmien palvelujen turvaaminen, - varautua väestön ikääntymiseen, - hillitä ilmastonmuutosta pysäyttämällä yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja autoliikenteen kasvu, - luoda edellytyksiä toimivalle kilpailulle. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien säännösten tavoitteena on turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus eri väestöryhmille hillitsemällä kaupan palvelujen siirtymistä keskustojen ja asuinalueiden ulkopuolelle. Keskustoilla (keskustat ja aluekeskukset) on etusija vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoituspaikkana. Säännökset eivät kiellä suuryksiköiden sijoittumista keskustojen ulkopuolelle, mutta sijoittumisen edellytykset on aina erikseen selvitettävä. Kaupan ohjaussäännökset tulivat voimaan vuonna Säännösten voimassaoloaikana toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja ilmastonmuutoksen torjuminen on noussut keskeiseksi kysymykseksi. Kaupan yksikkökoon kasvaessa kaupan sijainnilla on aikaisempaa suurempi vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön. Yhteiskunnallisesti merkittäväksi kysymykseksi on noussut myös väestön ikääntyminen, johon varautuminen korostaa lähipalveluiden merkitystä. Lisäksi on aikaisempaa voimakkaammin kiinnitetty huomiota toimivan kilpailun edellytyksiin kaupan alalla. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja liikennettä koskevien päästötavoitteiden toteuttaminen edellyttää myös ostos- ja asiointiliikenteen kasvun pysäyttämistä ja kääntämistä laskuun. Ostos- ja asiointiliikenteen vähentämisessä kaupan sijaintia koskevat ratkaisut ovat avainasemassa. Nykyiset päästöjen vähennystavoitteet ovat pitkällä aikavälillä riittämättömiä, joten kaupan sijaintiratkaisuissa joudutaan tulevaisuudessa varautumaan nykyistä huomattavasti tiukempiin päästörajoituksiin ja öljyn hinnan merkittävään nousuun. Kaupan sijainnin vaikutus yhdyskuntarakenteen kehitykseen on kasvanut. Erityisen merkittävät vaikutukset on kaupan suuryksiköiden sijoittumisella kaupunkien ulosmeno-, ohitus- ja kehäteiden varsille, jolloin hierarkkisen keskusverkon rinnalle liikenteen solmukohtiin syntyy kaupan alueita, joilla asiointi perustuu lähes yksinomaan henkilöauton käyttöön. Kauppapaikan valinta pelkästään henkilöauton käyttöön perustuvan saavutettavuuden perusteella johtaa usein ristiriitaan yhdyskuntien kehittämisen ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tavoitteiden kanssa.

12 10 FCG Finnish Consulting Group Oy 2.2 Kaupan nykyinen ohjausjärjestelmä Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan suunnittelua kaavoituksessa. Kaavahierarkiassa maakuntakaava ohjaa yleis- ja asemakaavojen laatimista ja yleiskaava asemakaavan laatimista. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Kuva 1. Kaupallisen palvelurakenteen suunnittelun välineet kaavoituksessa (Ympäristöministeriö 2004). Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen.

13 11 Yleiskaavan sisältövaatimuksista keskeisiä ovat erityisesti yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, asumisen tarpeiden ja palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaamisen kannalta tärkeimmät asemakaavan sisältövaatimukset ovat edellytysten luominen palveluiden alueelliselle saatavuudelle sekä se, että oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttuessa asemakaavaan sovelletaan yleiskaavan sisältövaatimuksia. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteutumista on edistettävä maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Tarkistetuissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kauppaa koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset säännökset, joilla pyritään ohjaamaan suurten yksiköiden sijaintia. Lähtökohtana on, että vähittäiskaupan suuryksikön ensisijaisia sijoituspaikkoja ovat keskustat. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavassa keskustatoiminnoille osoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Alueen soveltuvuus vähittäiskaupan suuryksikön sijaintipaikaksi on aina erikseen selvitettävä. Säännöstä sovelletaan myös myymälöiden merkittäviin laajennuksiin ja sellaiseen vähittäiskaupan myymäläkeskittymään, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan kooltaan yli 2000 k-m 2 :n vähittäiskaupan myymälää lukuun ottamatta paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Kerrosalaltaan kerrosneliön myymälä vastaa myyntipinta-alaltaan noin neliön myymälää.

14 12 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavan vaikutusten selvittäminen ja arviointi on keskeisessä asemassa vähittäiskaupan palveluverkon suunnittelussa ja suuryksiköiden sijainnin ohjauksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä kaavan ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen vaikutukset. Viime vuosina ovat yleistyneet kaavoituksen yhteydessä laadittavat kauppaa koskevat palveluverkkoselvitykset. Palveluverkkoselvitys vastaa lainsäädännön vaatimukseen perustaa suunnittelu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Nykyinen lainsäädäntö ei edellytä palveluverkkoselvityksen tekemistä, mutta ympäristöministeriö on suositellut sen tekemistä muun muassa kaavoitusohjeessaan Kauppa kaavoituksessa. Palveluverkkoselvitys on myös kilpailunäkökulman huomioon ottamisen kannalta keskeinen elementti kaavoituksessa. 2.3 Kaupan ohjausjärjestelmän uudistaminen Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän mukaan Kaupan nykyisellä ohjausjärjestelmällä ei ole pystytty riittävästi tukemaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja yhdyskuntien toimivuutta eikä varmistamaan kaupan palveluverkon pitkäjänteistä kehittämistä. Keskeisiä ongelmia ja puutteita ovat työryhmän mukaan seuraavat: - kaupan ohjauksen periaatteet ovat toteutuneet puutteellisesti. Suurimmat ongelmat liittyvät suurten, merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaukseen. Taustalla on yksikkökoon huomattava kasvu ja tilaa vaativan erikoiskaupan myymälätyyppien muutos, ns. toimialaliukuma, ja sen aiheuttamat tulkintaongelmat. - maakuntakaavan ohjaavuus on riittämätöntä. Nykyisissä maakuntakaavoissa on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden ja myymäläkeskittymien sijainti, mutta ei niiden mitoitusta. Mitoitus ratkaistaan usein kuntien yleis- ja asemakaavoissa. - sijainnin ohjauksen päähuomio on kohdistunut päivittäistavarakauppaan, vaikka rakentamisen painopiste on siirtynyt erikoiskauppaan. Erityisesti paljon tilaa vaativassa erikoiskaupassa on suunnitteilla isoja hankkeita. - sitoutumisessa maakuntakaavojen kaupparatkaisuihin on puutteita. Kesä-syyskuussa 2008 vireillä olleista seudullisista hankkeista viidennes oli maakunta- tai seutukaavan vastaisia. - kuntakaavoitus on liian hankelähtöistä. Strateginen, koko kunnan kattava yleiskaava on hyvä väline ohjata kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämistä, muun muassa kaupan palveluverkon muutoksia ja asutuksen sijoittumista. Käytännössä kuntatason kaavoituksessa edetään kuitenkin usein hankekohtaisesti osayleiskaavalla tai asemakaavalla ilman, että kaupan palveluverkon kehittämistä olisi tarkasteltu koko kunnan yleiskaavalla tai muutoin kokonaisvaltaisesti. Hankelähtöisyyttä on lisännyt kuntien välinen kilpailu kaupan hankkeista. - nykyinen ohjausjärjestelmä on koettu monimutkaiseksi. Tulkintaongelmat ovat vieneet huomion pääasialta eli kaupan ohjaukselta. Ohjauksen tavoitteet ja periaatteet ovat jääneet taka-alalle. Arviointityöryhmän ehdotukset kaupan sijainnin ohjauksen tehostamiseksi tähtäävät kokonaisvaltaisen otteen vahvistamiseen kaupan palveluverkon kehittämisessä erityisesti kaupunkiseuduilla. Työryhmän ehdotuksia ovat seuraavat: - kaupan ohjaukselle selkeät periaatteet lainsäädäntöön. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat säännökset kootaan maankäyttö- ja rakennuslaissa omaan lukuun, johon sisältyy uutena pykälänä kaupan sijoittamisen periaatteet. Ympäristöministeriö uudistaa keskustatoimintojen alueen määrittelyä ja käyttöä koskevaa ohjeistusta yhteistyössä maakunnan liittojen, kuntien ja Suomen kuntaliiton kanssa.

15 13 - vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja pysyy nykyisellään. Selvitys kokorajan muutoksesta on kuitenkin tarpeellinen. - paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa otetaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin. - seudullisten kaupan yksiköiden mitoitus ratkaistaan maakuntakaavassa määrittelemällä alueelle osoitettavien yksiköiden suurin mahdollinen kerrosneliömetrimäärä. Koon alaraja määritellään aina maakuntakaavassa. - erittäin suuret kaupan hankkeet lisätään YVA-asetuksen hankeluetteloon. - palveluverkkoselvitysten asemaa vahvistetaan. Yleispiirteisten kaavojen kaupan palveluverkkoa koskevien ratkaisujen tulee perustua palveluverkkoselvitykseen. - tietoaineistot ja analyysimenetelmät palvelemaan kaupan ohjauksen tarpeita. Ympäristöministeriö kehittää yhteistyössä maakunnan liittojen, kuntien, Suomen kuntaliiton ja aluehallinnon viranomaisten kanssa kaupan palveluverkon suunnittelua ja arviointia palvelevia analyysimenetelmiä kaavoituksesta vastaavien ja kaavoitusta ohjaavien viranomaisten käyttöön. Ympäristöministeriössä tehdään kevään 2010 aikana kaupan sijainninohjauksen uudistamisesityksiin liittyviä taustaselvityksiä. Päätökset kaupan sijainnin ohjauksen mahdollisista muutoksista on tarkoitus tehdä syksyllä Keski-Suomen maakuntakaava Vahvistettu maakuntakaava Keski-Suomen liitto hyväksyi maakuntakaavan vuonna Maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena Korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Maakuntakaavan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan rakentaa kaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille (C ja c) sekä Jyväskylän kaupunkiseudun alakeskuksiin (ca). Lisäksi vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan rakentaa kahdelletoista kohdemerkinnöin km ja km-1 osoitetulle alueelle, jotka ympäristöministeriö vahvisti. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta maakuntakaavasta seitsemän seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan sisältövaatimusten vastaisina. Uudet suuryksiköt olisivat ympäristöministeriön mukaan hajauttaneet yhdyskunta- ja palvelurakennetta sekä lisänneet liikennetarvetta ja liikenteestä ympäristölle aiheutuvia haittoja. Vahvistamatta jätetyistä suuryksiköistä kaksi oli osoitettu Jyväskylän Eteläporttiin ja yksi Muurameen. Neljä muuta vahvistamatta jätettyä merkintää olisivat mahdollistaneet matkailu- ja myymäläkeskittymän tai vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen Tikkakosken, Lievestuoreen ja Toivakan taajamien sisääntuloteiden risteykseen sekä Vaajakoskella valtatien 4 ja valtatien 9 risteykseen. Maakuntakaavan alueet ja kohteet, joille on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä ympäristöministeriön vahvistamatta jättämät kohteet on esitetty kuvassa 2.

16 14 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuva 2. Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitetut alueet ja kohteet, joille on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä ympäristöministeriön vahvistamatta jättämät kohteet.

17 15 Maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueita (C ja c) on osoitettu maakunnan kaupunkien ja seutukuntakeskusten keskustoihin. Keskustatoimintojen alakeskuksiksi on esitetty Jyväskylän kaupunkiseudun Keljonkeskus, Kuokkala, Palokka, Seppälä, Tikkakoski, Vaajakoski, Lievestuore sekä Laukaan ja Muuramen kuntakeskukset. Seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km ja km-1) on osoitettu keskustatoimintojen ulkopuolisille taajama-alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (114 ) suuryksikön koko on yli k-m2. Maakuntakaavassa on todettu, että Jyväskylän kaupungin taajamarakenteen sisällä voi kuitenkin olla kerrosalaltaan suurempia yksiköitä, joiden merkitys on paikallinen lähialueen riittävästä väestömäärästä ja ostovoimasta johtuen. Vahvistetut km-merkinnät on osoitettu seuraaviin taajamiin: Hankasalmen asema, Jyväskylän Palokka (moottoritien länsipuoli), Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärven Paletin kauppakeskus, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Uurainen. Lisäksi km-1 merkintä osoittaa olemassa olevan Jyväskylän Viherlandian. Ote maakuntakaavan merkinnöistä ja määräyksistä (Keski-Suomen liitto 2009):

18 16 FCG Finnish Consulting Group Oy Maakuntakaavan kaupan selvitys Keski-Suomen maakuntakaavan kauppaa koskevat ratkaisut perustuvat Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko selvityksiin (Keski-Suomen liitto 2005 ja 2006). Selvityksissä on määritelty maakunnan palveluverkko (kuva 3). Keski-Suomen maakunnan pääkeskus on Jyväskylä. Jyväskylässä sijaitsee maakunnallisesti merkittäviä kaupallisia keskuksia, jotka ovat palveluverkkoluokituksessa alakeskuksia. Nämä kaupalliset keskittymät palvelevat merkittävää osaa maakunnan väestöstä. Jyväskylässä on myös lähiökeskuksia, joissa on useita kaupallisia palveluita. Lähiökeskukset vastaavat kuntien lähipalvelukeskuksia, eikä niillä ole laajaa seudullista merkitystä. Keski-Suomen kaupunkien muodostamat pääkeskukset on luokiteltu kaupunkikeskuksiksi. Nämä ovat monipuolisia kaupallisia keskuksia, joihin koko kuntaa palveleva kaupallinen toiminta ja muut palvelut ovat pääosin sijoittuneet. Palveluverkkoluokituksen perusteella Keski-Suomessa on viisi kaupunkikeskusta: Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski. Kunnissa vastaavina keskuksina toimivat kuntakeskukset. Kaupunkikuntien palvelutarjonta on kuitenkin kuntakeskuksia monipuolisempi ja kaupunkikuntien pääkeskukset palvelevat myös ympäröivän kaupunkiseudun asukkaita eli ne toimivat seudullisina keskuksina. Kuntakeskukset ovat kaupalliselta palveluvarustukseltaan hyvin eritasoisia. Palveluverkkoluokituksessa kaupunkikuntien ja kuntien alakeskukset on jaoteltu kolmeen luokkaan: lähipalvelukeskus, lähipalvelupiste ja matkailukeskus. Luokittelu perustuu kaupallisten palveluiden määrään ja luonteeseen. Lähipalvelukeskuksiksi on luokiteltu kuntien alakeskukset, joissa on erilaisia kaupallisia palveluita (päivittäistavara- ja erikoismyymälöitä) ja mahdollisesti myös kunnallisia palveluita. Lähipalvelupisteet ovat alakeskuksia, joissa sijaitsee esimerkiksi yksittäinen kaupallinen palvelupiste kuten päivittäistavarakauppa ja joitakin muita palveluita. Matkailukeskukseksi on luokiteltu alakeskukset, jotka ovat merkityksellisiä matkailullisesta näkökulmasta. Niissä voi olla kaupallisia palveluita, jotka on suunnattu pääosin matkailijoille. Varsinaisten alakeskusten lisäksi kunnissa on kapeaan kaupalliseen toimintaan painottuneita kauppakeskittymiä. Näitä ovat palveluverkkoluokituksessa tilaa vaativan kaupan keskukset, joita on Jyväskylässä, Viitasaarella ja Saarijärvellä. Jyväskylän sisäinen palveluverkko on huomattavasti muita maakunnan kuntia monipuolisempi. Jyväskylän keskustassa on monipuoliset kaupalliset palvelut ja erityisen vahva asema on erikoiskaupan palveluilla. Seppälän alue, Keljon keskus, Kirri/Palokka, Vaajakoski ja Tikkakoski toimivat alakeskuksina, joissa sijaitsee mm. vähittäiskaupan suuryksiköitä ja erikoiskauppaa. Alakeskukset eroavat toisistaan kaupallisen luonteensa perusteella. Jyväskylässä on lisäksi useita lähiökeskuksia, joissa on kaupallisten palvelujen ohella myös julkisia ja kolmannen sektorin toimintoja. Lähiökeskukset ovat pääosin asuinalueiden kaupan keskuksia, mutta palvelevat varsin suurta väestöpohjaa. Näiden keskittymien lisäksi Jyväskylässä on päivittäistavarakaupan lähikauppoja, jotka ovat pienimuotoisia kaupallisia keskittymiä.

19 17 Kuva 3. Keski-Suomen maakunnan palveluverkko (Keski-Suomen liitto 2006).

20 18 FCG Finnish Consulting Group Oy 3 KESKI-SUOMEN VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT 3.1 Väestökehitys ja asumisen sijoittuminen Keski-Suomen maakunnan väkiluku oli vuoden 2008 lopussa noin asukasta. Valtaosa Keski-Suomen väestöstä (63 %) asuu Jyväskylän seudulla. Jyväskylän kaupungin alueella asuu 47 % koko maakunnan väestöstä. Keski-Suomen väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla yhteensä noin asukkaalla (+2 %). Väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla kuitenkin vain Jyväskylän seudulla (noin asukasta), muilla seuduilla väestömäärä on vähentynyt. Taulukko 1. Keski-Suomen väestökehitys (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Joutsa % % Luhanka % % Joutsan seutu % % Hankasalmi % % Jyväskylä % % Laukaa % % Muurame % % Petäjävesi % % Toivakka % 14 1 % Uurainen % % Jyväskylän seutu % % Jämsä % % Kuhmoinen % % Jämsän seutu % % Keuruu % % Multia % % Keuruun seutu % % Kannonkoski % % Karstula % % Kinnula % % Kivijärvi % % Kyyjärvi % % Pihtipudas % % Saarijärvi % % Viitasaari % % Saarijärvi-Viitasaari % % Konnevesi % % Äänekoski % % Äänekosken seutu % % KESKI-SUOMI % % Jyväskylän seudun väestömäärä kasvoi 2000-luvulla keskimäärin asukkaalla (1,1 %) vuosittain. Väestönkasvu on ollut nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin (0,4 % / vuosi). Samaan aikaan väestömäärä on kasvanut Helsingin seudulla keskimäärin 1,0 % / vuosi, Oulun seudulla 1,8 % / vuosi, Tampereen seudulla 1,4 % / vuosi ja Turun seudulla 0,6 % / vuosi. Näin ollen suurista kaupunkiseuduista Jyväskylän seudun väestönkasvu on ollut keskitasoa. Asuminen keskittyy Keski-Suomessa Jyväskylän seudulle sekä seudullisten keskittymien eli Jämsän, Saarijärven sekä Äänekosken ympäristöön. Kuvassa 4 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Keski-Suomessa vuonna Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Tiheimmät alueet sijaitsevat kuntakeskuksissa. Harvaan asutut alueet sijoittuvat pääasiassa teiden varsille ja järvien rantaalueille.

21 19 Kuva 4. Väestön sijoittuminen ja tiheys Keski-Suomessa vuoden 2007 lopussa (Tilastokeskus, Ruututietokanta 2008).

22 20 FCG Finnish Consulting Group Oy 3.2 Väestöennuste Keski-Suomessa asui vuoden 2008 lopussa noin asukasta. Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan maakunnan väestömäärä kasvaa vuosina noin asukkaalla ja vuosina noin asukkaalla eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin asukkaalla (+12 %). Jyväskylän seudulla väestö lisääntyy asukkaalla, mutta muissa seutukunnissa väestö vähenee. Taulukko 2. Keski-Suomen väestöennuste (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Joutsa % % Luhanka % % Joutsan seutu % % Hankasalmi % % Jyväskylä % % Laukaa % % Muurame % % Petäjävesi % % Toivakka % % Uurainen % % Jyväskylän seutu % % Jämsä % % Kuhmoinen % % Jämsän seutu % % Keuruu % % Multia % % Keuruun seutu % % Kannonkoski % % Karstula % % Kinnula % % Kivijärvi % % Kyyjärvi % % Pihtipudas % % Saarijärvi % % Viitasaari % % Saarijärvi-Viitasaari % % Konnevesi % % Äänekoski % % Äänekosken seutu % % KESKI-SUOMI % % 3.3 Työpaikat ja työpaikkojen sijoittuminen Keski-Suomessa oli vuoden 2007 lopussa yhteensä työpaikkaa. Kaikista seudun työpaikoista 66 % sijoittui Jyväskylän seudulle ja 55 % Jyväskylän kaupungin alueelle. Keski-Suomen työpaikkamäärä on kasvanut 2000-luvulla noin työpaikalla (6 %). Työpaikkamäärä on lisääntynyt Jyväskylän seudulla ja pysynyt samana Joutsan seudulla. Muissa seutukunnissa työpaikkamäärä on vähentynyt 2000-luvulla.

23 21 Taulukko 3. Keski-Suomen työpaikat (Tilastokeskus). Työpaikat Muutos lkm % Joutsa % Luhanka % Joutsan seutu % Hankasalmi % Jyväskylä % Laukaa % Muurame % Petäjävesi % Toivakka % Uurainen % Jyväskylän seutu % Jämsä % Kuhmoinen % Jämsän seutu % Keuruu % Multia % Keuruun seutu % Kannonkoski % Karstula % Kinnula % Kivijärvi % Kyyjärvi % Pihtipudas % Saarijärvi % Viitasaari % Saarijärvi-Viitasaari % Konnevesi % Äänekoski % Äänekosken seutu % KESKI-SUOMI % Työpaikat keskittyvät Keski-Suomessa Jyväskylän seudulle sekä Jämsän ja Äänekosken taajama-alueille. Muissa kunnissa työpaikat sijoittuvat pääosin kuntakeskuksiin. Kuvassa 5 on esitetty työpaikkojen määrä 250 m x 250 m ruuduittain Keski-Suomessa vuonna 2005.

24 22 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuva 5. Työpaikkojen sijoittuminen ja tiheys Keski-Suomessa vuoden 2005 lopussa (Tilastokeskus, Ruututietokanta 2008).

25 Työssäkäynti Keski-Suomen maakunnan teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2007 noin 98 % eli Keski-Suomessa oli työpaikkoja jonkin verran vähemmän kuin työllisiä. Keski-Suomen työpaikkaomavaraisuus on pysynyt koko 2000-luvun samalla tasolla. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto). Kunnittain tarkasteltuna työssäkäynti suuntautuu ensisijassa Jyväskylään, mutta myös Äänekoskella, Jämsässä, Keuruulla, Kyyjärvellä ja Karstulassa nettopendelöinti on positiivinen (www.keskisuomi.info). Kuva 6. Työmatkavirrat kunnittain Keski-Suomessa 2006, maakunnan kuntien sisäinen nettopendelöinti (www.keskisuomi.info). Jyväskylässä käydään töissä ennen kaikkea Jyväskylän seudulta. Kuva 7. Työmatkavirrat kunnittain 2006, Jyväskylän suurimmat ulos- ja sisäänpendelöintikunnat (www.keskisuomi.info).

26 24 FCG Finnish Consulting Group Oy 4 KULUTUS JA OSTOVOIMA Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima arvioitiin vuoden 2008 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa 2008 (Santasalo & Koskela 2009) esitettyjä Keski-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena käytettiin Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut ja kasvuarviot on esitetty taulukossa 4. Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Tässä selvityksessä käytettyjä kasvuarvioita voidaan pitää varsin realistisina pitkän aikavälin arvioina. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että kyseessä on tietyn alueen väestömäärään perustuva laskennallinen ostovoima-arvio. Ostovoimaarvio kuvaa tietyn alueen asukkaiden/kuluttajien ostovoimapotentiaalia, ei alueella toteutuvaa myyntiä. Ostovoima-arviossa ei siis ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Taulukko 4. Keski-Suomen keskimääräiset vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä, /asukas (vuoden 2008 rahassa). Kulutusluvut, /asukas Kasvuarvio %/vuosi Päivittäistavarakauppa ,0 % Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä ,0 % Vähittäiskauppa yhteensä Vähittäiskaupan ostovoima ja kasvuarvio Koko vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2008 Keski-Suomessa noin 1515 milj.euroa, josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 646 milj.euroa ja erikoiskaupan ostovoima noin 869 milj.euroa. Vähittäiskaupan (pl. autokauppa) ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä koko Keski-suomessa noin 792 milj.euroa. Ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 218 milj.euroa ja erikoiskauppaan noin 574 milj.euroa. Erikoiskaupan ostovoiman kasvusta noin 195 milj.euroa kohdistuu tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja noin 379 milj.euroa muuhun erikoiskauppaan. Vuonna 2008 vähittäiskaupan ostovoimasta valtaosa (63 %) keskittyi väestön tapaan Jyväskylän seudulle. Koska Jyväskylän seudulla väestömäärä kasvaa ja muualla maakunnassa väestömäärä vähenee, toteutuu vähittäiskaupan vuosien ostovoiman kasvusta peräti 79 % Jyväskylän seudulla. Ostovoimalaskelma kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia, jossa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Käytännössä Jyväskylän seudulle ja Jyväskylään kohdistuvan ostovoiman osuus on edellä esitettyä suurempi, koska osa myös maakunnan muiden alueiden ostovoimasta kohdistuu Jyväskylään.

27 25 Taulukko 5. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Keski-Suomessa seuduittain (vuoden 2008 rahassa). Päivittäistavarakauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Joutsan seutu 14,2 14,6 15,1 15,8 16,5 0,9 1,4 2,3 Jyväskylän seutu 404,5 463,9 505,9 547,8 589,6 101,3 83,7 185,1 Jämsän seutu 61,4 62,6 64,1 66,2 68,6 2,7 4,4 7,2 Keuruun seutu 30,6 31,1 32,1 33,3 34,6 1,5 2,6 4,1 Saarijärvi-Viitasaari 80,3 81,1 82,9 85,5 88,5 2,6 5,6 8,2 Äänekosken seutu 55,4 58,4 60,9 63,7 66,6 5,5 5,7 11,2 KESKI-SUOMI 646,4 711,6 761,0 812,3 864,4 114,7 103,3 218,0 Erikoiskauppa yhteensä Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Joutsan seutu 19,0 21,0 22,9 21,0 27,5 3,8 4,6 8,4 Jyväskylän seutu 543,7 667,9 765,2 870,5 984,2 221,5 219,0 440,5 Jämsän seutu 82,5 90,2 97,0 105,2 114,5 14,5 17,5 32,0 Keuruun seutu 41,1 44,8 48,5 52,9 57,8 7,4 9,3 16,8 Saarijärvi-Viitasaari 107,9 116,7 125,5 135,9 147,7 17,6 22,3 39,8 Äänekosken seutu 74,5 84,1 92,2 101,3 111,2 17,7 19,0 36,7 KESKI-SUOMI 868,7 1024,7 1151,2 1286,7 1442,9 282,5 291,7 574,2 Tilaa vaativa kauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Joutsan seutu 6,5 7,1 7,8 7,1 9,3 1,3 1,6 2,9 Jyväskylän seutu 184,6 226,8 259,8 295,5 334,1 75,2 74,3 149,5 Jämsän seutu 28,0 30,6 32,9 35,7 38,9 4,9 5,9 10,8 Keuruun seutu 13,9 15,2 16,5 18,0 19,6 2,5 3,2 5,7 Saarijärvi-Viitasaari 36,6 39,6 42,6 46,1 50,2 6,0 7,6 13,5 Äänekosken seutu 25,3 28,6 31,3 34,4 37,7 6,0 6,4 12,5 KESKI-SUOMI 294,9 347,9 390,8 436,8 489,9 95,9 99,0 194,9 Muu erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Joutsan seutu 12,6 13,9 15,1 13,9 18,2 2,5 3,1 5,6 Jyväskylän seutu 359,1 441,2 505,4 575,0 650,0 146,3 144,6 290,9 Jämsän seutu 54,5 59,6 64,1 69,5 75,6 9,6 11,5 21,1 Keuruun seutu 27,1 29,6 32,0 34,9 38,2 4,9 6,2 11,1 Saarijärvi-Viitasaari 71,3 77,1 82,9 89,7 97,6 11,6 14,7 26,3 Äänekosken seutu 49,2 55,6 60,9 66,9 73,4 11,7 12,5 24,2 KESKI-SUOMI 573,8 676,8 760,4 849,9 953,0 186,6 192,6 379,2 Kuntakohtaiset ostovoimalaskelmat ovat liitteessä Kulutustottumukset Väestön ikääntyminen, asuntokuntien koon pieneneminen ja liikkuvuuden lisääntyminen ovat keskeisiä kuluttajien ostoskäyttäytymiseen ja palvelujen kysyntään vaikuttavia tekijöitä. Kaupan palvelujen saavutettavuuden kannalta kriittinen ryhmä ovat yli 70- vuotiaat. Heidän osuutensa väestöstä arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Tällöin on edessä tilanne, jossa merkittävä osa väestöstä tarvitsee apua asumisessa ja kaupassakäynnissä. Hyvät lähipalvelut vähentävät ja siirtävät myöhemmäksi tarvetta järjestää kaupassakäyntiä korvaavia palveluja. Pienten asuntokuntien osuus on jatkuvasti kasvanut ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuoden 2008 lopussa 70 % kaikista asuntokunnista käsitti yksi tai kaksi henkilöä. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli yli 40 %. Kotitalouksien koko ja elämäntyyli vaikuttavat ostoskäyttäytymiseen. Pienet kotitaloudet ruokailevat usein kodin ulkopuolella ja käyttävät keskimääräistä enemmän rahaa erikoistavaroihin, palveluihin ja matkailuun.

28 26 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikkuvuus lisääntyy samalla, kun väestö eriytyy liikkuvuuden suhteen. Autoistumisaste on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Autottomien asuntokuntien määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan 2000-luvulla, yli viidennes asuntokunnista on autottomia. Niiden kuluttajien joukko, joiden liikkuminen on joukkoliikenteen tai kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien varassa, näyttää pysyvän vakiona yleisestä vaurastumisesta ja autoistumisesta huolimatta. Suomalaisten kulutus on viime vuosina erilaistunut. Kulutus on muuttunut yksiköllisemmäksi sekä väestöryhmien välillä että perheiden sisällä. Tulot, sosioekonominen asema ja kotitaloustyyppi ovat pysyneet kulutuksen määrän ja laadun tärkeimpinä selittäjinä. Kuluttamiseen vaikuttavat myös asumismuoto ja elämänvaihe. Tulojen ja kulutusmahdollisuuksien kasvaessa kulutus on arkipäiväistynyt. Pelkästä ostamisesta saatava nautinto on vähentynyt ja kuluttamiselta odotetaan yhä kokonaisvaltaisempaa elämyksellisyyttä. Näihin odotuksiin vastaavat suuret kauppakeskukset, viihde- ja vapaa-ajankeskukset tai laivaristeilyt. Ihmisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Autoilu ja muu liikkuminen on se alue, jonka ihmiset kokevat tärkeimmäksi tekijäksi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Asenteet eivät kuitenkaan suoraan välity toimintaan. Siihen vaikuttaa muutkin tekijät kuten se, mitä ratkaisuja on tarjolla. Asenteet tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden muutokseen. Kulutuksen uusia muotoja on vaikea ennakoida. On mahdollista, että tavaroista siirrytään aineettomaan kulutukseen, verkkokauppa ja virtuaalikulutus kasvavat ja luovat uusia kulutusmuotoja, kierrätys ja vuokraus yleistyvät, eettisyys suuntaa kulutusta uudella tavalla jne. Kaupalliset toiminnot myös lomittuvat erilaisiin toimintoihin ja kulutuksen kauppakeskusmainen tila laajenee muille aloille (terminaalit, toimitilat, hotellit, museot). On todennäköistä, että kulutuksen tilat kuten kauppakeskukset sekä viihde- ja vapaaajankeskukset tulevat säilyttämään vetovoimansa ja kasvamaan.

29 27 5 KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 5.1 Jyväskylän markkina-alue TNS Gallup Oy:n laatiman suuren vaikutusaluetutkimuksen (2006) mukaan Jyväskylän päämarkkina-alue käsittää koko Keski-Suomen maakunnan alueen (kuva 8). Jyväskylän päämarkkina-alue rajautuu lännessä Tampereen, Seinäjoen ja Kokkolan päämarkkina-alueisiin, pohjoisessa Ylivieskan ja Iisalmen päämarkkina-alueisiin, idässä Kuopion, Varkauden-Pieksämäen ja Mikkelin päämarkkina-alueisiin sekä etelässä Lahden päämarkkina-alueeseen. Kuva 8. Jyväskylän päämarkkina-alue (kuvassa ruskea alue) (TNS Gallup Oy 2006). Jyväskylän päämarkkina-alue käsittää kaksi paikallismarkkina-aluetta: Jyväskylän ja Jämsän paikallismarkkina-alueet (kuva 9).

30 28 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuva 9. Jyväskylän paikallismarkkina-alue (TNS Gallup Oy 2006). 5.2 Vähittäiskaupan palveluverkko Myymälöiden lukumäärää ja sijaintia koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietoihin. Myymälät on sijoitettu kartalle toimipaikkarekisterissä olevien koordinaattien mukaan. Myymälöiden lukumäärissä, toimialoissa ja koordinaateissa saattaa olla virheitä. Osa virheistä on korjattu, mutta koko rekisterin läpikäynti ja mahdollisten virheiden korjaaminen ei ole ollut tämän työn yhteydessä mahdollista Päivittäistavarakauppa Vuoden 2007 lopussa Keski-Suomessa toimi yhteensä 269 päivittäistavaroita myyvää myymälää, joista 177 oli varsinaisia päivittäistavaramyymälöitä, 64 päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä (esim. luontaistuotekauppoja, leipomoita ym.), 22 tavarataloja ja 6 hypermarketteja (taulukko 6). Jyväskylän seudulla toimi yhteensä 144 myymälää, eli 54 % kaikista maakunnan päivittäistavaroita myyvistä myymälöistä.

31 29 Taulukko 6. Keski-Suomen päivittäistavaramyymälät vuonna 2007 (Tilastokeskus). Hypermarket Tavaratalo Supermarket, iso Supermarket, pieni Valintamyymälä Erikoismyymälä Joutsa Luhanka 2 2 Joutsan seutu Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jyväskylän seutu Jämsä Kuhmoinen Jämsän seutu Keuruu Multia 2 2 Keuruun seutu Kannonkoski 2 2 Karstula Kinnula 2 2 Kivijärvi 2 2 Kyyjärvi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Saarijärvi-Viitasaari Konnevesi Äänekoski Äänekosken seutu KESKI-SUOMI Lähde: Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri YHT. Vuonna 2003 Keski-Suomessa toimi yhteensä 281 päivittäistavaroita myyvää myymälää eli 12 myymälää enemmän kuin vuonna Päivittäistavaroita myyvistä myymälöistä toimi vuonna 2003 Jyväskylän seudulla 147 myymälää eli 52 % kaikista maakunnan päivittäistavaroita myyvistä myymälöistä. Jyväskylän seudun osuus maakunnan päivittäistavaramyymälöistä on jonkin verran kasvanut vuosina (Keski-Suomen liitto 2005). Vuodesta 2003 vuoteen 2007 varsinaisten päivittäistavaramyymälöiden määrä on vähentynyt 22 myymälällä, päivittäistavaroita myyvien erikoisliikkeiden määrä on lisääntynyt yhdellä ja hypermarkettien ja tavaratalojen määrä on lisääntynyt yhdeksällä. (Keski-Suomen liitto 2005). Päivittäistavaramyymälöiden sijainti Keski-Suomessa on esitetty kuvassa 10 ja Jyväskylän seudulla kuvassa 11.

32 30 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuva 10. Keski-Suomen päivittäistavaramyymälät vuonna 2007 (Tilastokeskus).

33 31 Kuva 11. Jyväskylän seudun päivittäistavaramyymälät vuonna 2007 (Tilastokeskus). Varsinaisia päivittäistavaramyymälöitä (pois lukien päivittäistavaroita myyvät erikoismyymälät) Keski-Suomessa toimi vuoden 2007 lopussa yhteensä 205. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Keski-Suomessa toimi eniten valintamyymälöitä (134 myymälää eli 50 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä). Seuraavaksi eniten oli isoja supermarketteja (22 myymälää, 8 %), tavarataloja (22 myymälää, 8 %) ja pieniä supermarketteja (21 myymälää, 8 %). Hypermarketteja toimi Keski-Suomessa 6 kpl, joka on 2 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä. Hypermarketeista 5 toimi Jyväskylässä ja yksi Jämsässä. Alle 400 myyntineliön myymälöitä (valintamyymälät ja pienmyymälät) oli 198 kpl, joka on 74 % kaikista Keski-Suomen päivittäistavaramyymälöistä Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Keski-Suomessa toimi vuoden 2007 lopussa yhteensä 956 erikoiskaupan myymälää. Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi yhteensä 171 myymälää (18 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Muun erikoiskaupan toimialoilla (alkot, apteekit ym, muotikauppa, tietotekninen erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) toimi yhteensä 785 myymälää (82 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä).

34 32 FCG Finnish Consulting Group Oy Toimialaryhmittäin tarkasteltuna eniten myymälöitä oli muun erikoiskaupan toimialoilla (467 myymälää, 49 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Seuraavaksi eniten myymälöitä toimi muotikaupassa (149 kpl, 16 %), alkot, apteekit ym. (97 kpl, 10%), rautakaupassa (86 kpl, 9 %), tietoteknisessä erikoiskaupassa (72 kpl, 8 %), huonekalukaupassa (34 kpl, 4 %), kodintekniikkakaupassa (27 kpl, 3 %) ja muussa tilaa vaativassa erikoiskaupassa (24 kpl, 3 %). Toimialaryhmiin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 2. Eniten erikoiskaupan myymälöitä toimi Jyväskylän seudulla, 563 myymälää, joka on 59 % kaikista seudun erikoiskaupan myymälöistä. Jyväskylän seudun myymälöistä 476 toimi Jyväskylän kaupungin alueella. Taulukko 7. Keski-Suomen erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Tilastokeskus). Muu tilaa vaativa kauppa Alkot, apteekit ym. Huonekalukauppa Kodinkonekauppa Rautakauppa Muotikauppa Tietotekninen erikoisk. Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Autokauppa ym. Joutsa Luhanka 1 1 Joutsan seutu Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jyväskylän seutu Jämsä Kuhmoinen Jämsän seutu Keuruu Multia Keuruun seutu Kannonkoski Karstula Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Saarijärvi-Viitasaari Konnevesi Äänekoski Äänekosken seutu KESKI-SUOMI Lähde: Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri Vuonna 2003 Keski-Suomessa toimi yhteensä 933 erikoiskaupan myymälää. Erikoiskaupan myymälöiden määrä on näin ollen lisääntynyt 23 myymälällä vuodesta 2003 vuoteen Jyväskylän seudulla toimi vuonna 2003 yhteensä 534 erikoiskaupan myymälää, joka on 57 % kaikista maakunnan erikoiskaupan myymälöistä. Jyväskylän seudun osuus maakunnan erikoiskaupan myymälöistä on jonkin verran kasvanut. (Keski-Suomen liitto 2005). Erikoiskaupan myymälöiden sijainti Keski-Suomessa on esitetty kuvassa 12 ja Jyväskylän seudulla kuvassa 13.

35 33 Kuva 12. Keski-Suomen erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Tilastokeskus).

36 34 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuva 13. Jyväskylän seudun erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Tilastokeskus) Myymälöiden määrä suhteessa asukasmäärään Päivittäistavarakauppa Asukaslukuun suhteutettuna vuonna 2007 Keski-Suomessa oli 1320 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan vain varsinaiset päivittäistavaramyymälät (ei erikoismyymälöitä). Koko maassa oli vuoden 2008 lopussa 1583 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti eli jonkin verran enemmän kuin Keski-Suomessa. Vähiten asukkaita myymälää kohti oli Joutsan seudulla (670 asukasta / myymälä) ja eniten Jyväskylän seudulla (1586 asukasta / myymälä). Helsingin seudulla oli 2607 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti vuonna 2007 ja Oulun seudulla 1908 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti vuonna Erikoiskauppa Asukaslukuun suhteutettuna Keski-Suomessa oli keskimäärin 283 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti (pl. autokaupat). Vähiten asukkaita myymälää kohti oli Saarijärven-Viitasaaren seudulla (235 asukasta / myymälä) ja eniten Äänekosken seudulla (308 asukasta / myymälä) ja Jyväskylän seudulla (299 asukasta / myymälä). Helsingin seudulla oli 286 asukasta ja Tampereen seudulla 278 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti vuonna 2006 ja Oulun seudulla oli 328 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti vuonna 2007.

37 35 Taulukko 8. Asukkaiden määrä myymälää kohti Keski-Suomessa vuonna 2007 (Tilastokeskus). Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Asukkaita/ myymälä (pl. erik.myymälät) Joutsa 740 Luhanka 426 Joutsan seutu 670 Hankasalmi 551 Jyväskylä 1734 Laukaa 1467 Muurame 2997 Petäjävesi 1286 Toivakka 1174 Uurainen 1088 Jyväskylän seutu 1586 Jämsä 1170 Kuhmoinen 901 Jämsän seutu 1135 Keuruu 1365 Multia 982 Keuruun seutu 1288 Kannonkoski 805 Karstula 1173 Kinnula 932 Kivijärvi 701 Kyyjärvi 1575 Pihtipudas 1196 Saarijärvi 1350 Viitasaari 673 Saarijärvi-Viitasaari 1004 Konnevesi 757 Äänekoski 1074 Äänekosken seutu 1019 KESKI-SUOMI 1320 Asukkaita/ myymälä Joutsa 247 Luhanka 852 Joutsan seutu 274 Hankasalmi 344 Jyväskylä 266 Laukaa 518 Muurame 450 Petäjävesi 643 Toivakka 469 Uurainen 544 Jyväskylän seutu 299 Jämsä 275 Kuhmoinen 208 Jämsän seutu 266 Keuruu 237 Multia 327 Keuruun seutu 248 Kannonkoski 805 Karstula 293 Kinnula 233 Kivijärvi 351 Kyyjärvi 131 Pihtipudas 171 Saarijärvi 270 Viitasaari 212 Saarijärvi-Viitasaari 235 Konnevesi 432 Äänekoski 296 Äänekosken seutu 308 KESKI-SUOMI Autokauppa Keski-Suomessa oli vuonna 2007 yhteensä 153 henkilöautojen, muiden moottoriajoneuvojen sekä niiden osien ja varusteiden myymälää. Näistä henkilöautojen myymälöitä oli 65 (42 %). Kaikista moottoriajoneuvojen ja varaosien myymälöistä 79 (52 %) toimi Jyväskylän seudulla. Henkilöautojen, muiden moottoriajoneuvojen sekä niiden osien ja varusteiden myymälöiden sijainti Keski-Suomessa ja Jyväskylän seudulla on esitetty kuvissa 14 ja 15.

38 36 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuva 14. Henkilöautojen, muiden moottoriajoneuvojen sekä niiden osien ja varusteiden myymälät Keski-Suomessa vuonna 2007.

39 37 Kuva 15. Henkilöautojen, muiden moottoriajoneuvojen sekä niiden osien ja varusteiden myymälät Jyväskylä seudulla vuonna Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan myynti Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Keski-suomen vähittäiskaupan myynti (pl. autokauppa) vuonna 2007 oli noin 1671 milj., josta päivittäistavarakaupan myyntiä oli noin 736 milj. ja erikoiskaupan myyntiä noin 935 milj.. Koko vähittäiskaupan myynnistä toteutui Jyväskylän seudulla noin 67 %. Muiden seutujen osuus Keski-Suomen vähittäiskaupan myynnistä vaihteli 2-10 %:n välillä (kuva 16). Keski-Suomen päivittäistavarakaupan myynnistä toteutui vuonna 2007 Jyväskylän seudulla noin 61 % (kuva 17). Muiden seutujen osuus päivittäistavarakaupasta vaihteli 3-12 %:n välillä. Jyväskylän seudun osuus Keskisuomen erikoiskaupan myynnistä oli vuonna 2007 noin 72 % (kuva 18). Muiden seutujen osuus erikoiskaupasta vaihteli 1-8 %:n välillä.

40 38 FCG Finnish Consulting Group Oy Vähittäiskaupan myynti seutukunnittain % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Joutsan seutu 2 % Jyväskylän seutu 67 % Jämsän seutu Keuruun seutu Saarijärvi-Viitasaari Äänekosken seutu 9 % 4 % 10 % 8 % Kuva 16. Vähittäiskaupan myynti seutukunnittain vuonna 2007 (Tilastokeskus). Päivittäistavarakaupan myynti seutukunnittain % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Joutsan seutu 3 % Jyväskylän seutu 61 % Jämsän seutu 11 % Keuruun seutu 4 % Saarijärvi-Viitasaari Äänekosken seutu 12 % 10 % Kuva 17. Päivittäistavarakaupan myynti seutukunnittain vuonna 2007 (Tilastokeskus). Erikoiskaupan myynti seutukunnittain % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Joutsan seutu 1 % Jyväskylän seutu 72 % Jämsän seutu Keuruun seutu Saarijärvi-Viitasaari Äänekosken seutu 7 % 4 % 8 % 6 % Kuva 18. Erikoiskaupan myynti seutukunnittain vuonna 2007 (Tilastokeskus). Vähittäiskaupan myynnin jakautuminen kunnittain on esitetty liitteessä 4.

41 Ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Vähittäiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Keski-suomessa vuonna 2007 positiivinen (noin +12 %) eli Keski-Suomi saa ostovoimaa maakunnan ulkopuolelta. Seutukunnittain tarkasteltuna Jyväskylän seudulla ostovoiman siirtymä on positiivinen (noin +22 %). Jämsän, Äänekosken, Joutsan ja Keuruun seuduilla kysyntä-tarjontatilanne on lähes tasapainossa (-1 % - 2 %). Saarijärven-Viitasaaren seutu menettää ostovoimaansa eli ostovoiman siirtymä on negatiivinen (noin -10 %). Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain on esitetty kuvassa 19. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain 2007 (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jyväskylän seutu KESKI-SUOMI 12 % 22 % Jämsän seutu Äänekosken seutu Joutsan seutu 2 % 2 % 1 % Keuruun seutu Saarijärvi-Viitasaari -10 % -1 % Kuva 19. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain vuonna 2007 (Tilastokeskus). Kuvissa 20 ja 21 on esitetty vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain vuonna Kunnittain tarkasteltuna Jyväskylässä ostovoiman siirtymä oli selkeästi positiivinen (+45 %). Myös Joutsan, Kyyjärven, Kuhmoisten, Keuruun ja Viitasaaren ostovoiman siirtymä oli positiivinen. Äänekoskella, Jämsässä, Konnevedellä ja Saarijärvellä vähittäiskaupan kysyntä-tarjontatilanne oli lähellä tasapainoa. Muissa kunnissa ostovoiman siirtymä oli negatiivinen, eniten Muuramessa (-73 %) ja Luhangassa (-68 %)

42 40 FCG Finnish Consulting Group Oy Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain 2007 (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jyväskylä 45 % Joutsa Kyyjärvi Kuhmoinen Keuruu Viitasaari Äänekoski Jämsä Konnevesi Saarijärvi Hankasalmi Pihtipudas Karstula Kinnula Uurainen Kivijärvi Laukaa Kannonkoski Toivakka Petäjävesi Multia Luhanka Muurame -1 % -2 % -10 % -13 % -25 % -35 % -43 % -49 % -50 % -52 % -53 % -53 % -58 % -68 % -73 % 13 % 12 % 10 % 10 % 6 % 2 % 1 % Kuva 20. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain vuonna 2007 (Tilastokeskus).

43 41 Kuva 21. Vähittäiskaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymä kunnittain vuonna 2007 (Tilastokeskus).

44 42 FCG Finnish Consulting Group Oy 5.4 Kaupan kehitysnäkymät Jyväskylän seutu ja etenkin Jyväskylä muodostaa selkeän Keski-Suomen maakunnan kaupan pääkeskuksen, joka tarjoaa monipuolisesti vähittäiskaupan palveluja. Jyväskylä säilyttää vahvan asemansa myös tulevaisuudessa. Maakunnan muut kaupungit ja kunnat alakeskuksineen muodostavat palveluverkon, jossa kullakin keskuksella on oma alueellinen roolinsa ja merkityksensä. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima on kasvamassa ja erikoiskauppaa lisäämällä etenkin kuntien keskukset ja alakeskukset voivat lisätä kaupallista painoarvoaan ja vetovoimaansa. Keskusten mahdollisuudet perustuvat erikoistumiseen tiettyihin kaupan toimintoihin, koska kaupan voimakas keskittyminen Jyväskylän seudulle vaikuttaa erikoiskaupan kehitysedellytyksiin muualla. Voimakkaimmin kasvavia aloja ovat todennäköisesti erikoiskaupan keskukset, tilaa vaativa erikoiskauppa ja laajan tavaravalikoiman myymälät (halpahintamyymälät). Päivittäistavarakaupassa hypermarketit ja isot supermarketit säilyttävät vahvan asemansa myös lähitulevaisuudessa. Hypermarkettien koko ei kuitenkaan enää kasva oleellisesti ja markkinoille tulee myös aiempaa pienempiä hypermarketteja. Päivittäistavarakaupassa viime vuosien kehityspiirteisiin on kuulunut se, että on alettu perustaa uusia pienmyymälöitä, etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Laadukkaiden pienmyymälöiden merkitys on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Suurten ja pienten myymälöiden merkityksen kasvaessa keskikokoisten päivittäistavaramyymälöiden asema heikkenee. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja. Kuluttajarakenteen muutosten (ikääntyminen, pienet kotitaloudet, auton käyttö jne.) myötä asuinalueiden lähikauppojen tarve lisääntyy. Myös myymälöiden erikoistumisen ja profiloitumisen merkitys kasvaa ja liikenneasemamyymälöiden, Deli-tyyppisten myymälöiden ja 24/7-kauppaketjujen kysyntä kasvaa. Viime aikoina myös lähellä tuotetun ruoan kysyntä on ollut kasvussa ja kasvun voidaan olettaa jatkuvan edelleen. Nettikaupan merkitys tulee pitkällä ajanjaksolla kasvattamaan merkitystään myös päivittäistavarakaupassa. Edellytyksenä kuitenkin on, että kuljetuspalvelut saadaan logistisesti ja taloudellisesti kannattavaksi ja että myös tavaroiden vastaanottopää kehittyy. Tämä tarkoittaa sitä, että taloissa on riittävät ja tarkoitukseen soveltuvat tavaroiden vastaanottotilat. Esimerkiksi Espoon Suurpeltoon rakentuvalla uudella asuinalueella osa kerrostaloista tullaan varustamaan tuotteiden vastaanottotiloilla, ns. palvelueteisillä. Erikoiskaupassa nettikauppa vahvistuu nopeammin ja selkeämmin kuin päivittäistavarakaupassa, vaikka eri toimialojen välillä onkin eroja. Etenkin kansainvälinen nettikauppa kasvaa. Suomeen saattaa myös tulla nettikaupan näytemyymälöitä (esim. tavarataloja, joissa on vain vaatteiden sovituskappaleet ja tuotteet tilataan netin välityksellä). Tällaisia näytemyymälöitä on jo esimerkiksi Saksassa. Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistuvat ja kasvavat. Tämä merkitsee mm. sitä, että myymäläkoko kasvaa ja kauppakeskukset vahvistuvat. Samalla erikoistuminen, niin yksittäisten myymälöiden kuin pienten kauppakeskustenkin, lisääntyy. Myös hybridikaupat lisääntyvät ja avaimet käteen -periaate yleistyy. Nähtävissä on myös, että Suomeen tulee muutama suuri Outlet -keskus ja että hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluihin sekä elämyksellisyyteen liittyvä kauppa lisääntyy.

45 43 Keski-Suomessa kaupan yleisenä kehitystrendinä on muun maan tapaan ollut kaupan keskittyminen ja palveluyksiköiden koon kasvu. Lisäksi pääteiden varsiin on syntynyt ja syntymässä pääasiassa vapaa-ajan asukkaiden tarpeisiin uutta palvelutarjontaa sekä tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kaupallisten keskittymien merkitys koko maassa on kasvanut ja kasvaa edelleen samalla kun irrallaan olevien myymälöiden asema heikkenee. Etenkin kaupunkirakenteeseen liittyvät kauppakeskukset ja kaupan keskittymät menestyvät. Päivittäistavarakauppojen ja vetovoimaisten erikoiskaupan ketjujen sijoittuminen keskusten yhteyteen parantaa niiden toimintaedellytyksiä. Kaupan palvelujen liikenteellinen saavutettavuus on yksi menestyvän kauppapaikan avaintekijöistä. Viime aikoina on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota henkilöautolla saavutettavuuden lisäksi myös hyvään saavutettavuuteen joukkoliikenteellä sekä kävellen/pyöräillen. Tämä tukee kaupunkirakenteeseen liittyvien kauppapaikkojen menestymismahdollisuuksia. Saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kävellen/pyöräillen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää pyrittäessä hillitsemään ilmastonmuutosta ja vähentämään liikennettä. Tilaa vaativa erikoiskauppa on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialakeskittymiä rakennetaan. Myös Keski-Suomessa tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima on voimakkaassa kasvussa. Ostovoiman kasvun vuoksi kaupan ja erityisesti erikoiskaupan liiketilan tarve kasvaa. Tilantarpeen lisäys voidaan ratkaista sekä nykyisiä tiloja laajentamalla että uusia yksiköitä ja kaupan keskittymiä rakentamalla. Kaupan uusiutumissykli on muuta rakentamisen sykliä nopeampaa, noin 15 vuotta. Tämän vuoksi yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevan suurmyymälän ympärille syntyvä muu rakentaminen saattaa jäädä isännättömäksi (uusiokäyttö hankalaa), kun suuryksikön elinkaari päättyy. Nykyiseen rakenteeseen liittyvät suurinvestoinnit ovat tässä mielessä turvallisempia. 5.5 Kaupan oma myymäläverkon suunnittelu Myymäläverkon suunnittelu päivittäistavarakaupassa Päivittäistavarakaupan myymäläverkon suunnittelu jakautuu pitkän tähtäyksen kauppapaikkasuunnitteluun ja lyhyen tähtäyksen toteuttavaan kauppapaikkasuunnitteluun. Pitkän tähtäyksen kauppapaikkasuunnittelu ulottuu 6-8 vuotta eteenpäin ja suunnittelun kohteena on koko myymäläverkko. Suunnittelujänne ei voi olla pitempi toimintaympäristön nopeiden muutosten vuoksi. Lyhyen tähtäyksen kauppapaikkasuunnittelu koskee yksittäistä kauppapaikkaa ja suunnittelujänteen pituus on 1-3 vuotta. Oleellisimmat seikat kaupan pitkän tähtäyksen myymäläverkon suunnittelussa ovat (Ympäristöministeriö 2004): - vastaaminen toimintaympäristön muutoksiin, - vastaaminen kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin (erilaisten myymäläkonseptien muodostama monipuolinen verkosto, joka vastaa erilaisten kuluttajien, vuoden aikojen ja viikon päivien mukaan muuttuviin tarpeisiin), - olemassa olevan myymäläverkon hyödyntäminen, - liiketoiminnan jatkuva kehittäminen (kyky vastata muutoksiin) sekä - palvelukokonaisuudet (muutkin kuin kaupalliset palvelut).

46 44 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupan ryhmät suunnittelevat myymäläverkkoaan koko maassa aluejaolla seutukunta, kunta ja kaupunkiseuduilla kaupunginosa. Suunnittelu tapahtuu rullaavasti vuosittain niin, että kaupan toimintaympäristön muutokset voidaan ottaa välittömästi huomioon. Pitkän tähtäyksen myymäläverkon suunnittelu tehdään kaupan ryhmissä, koska yleensä yksittäinen kauppias ei suunnittele tulevaisuuttaan muutamaa vuotta pitemmälle. Kaikki kaupan ryhmät tekevät pitkän tähtäyksen strategista myymäläverkon suunnittelua omista lähtökohdistaan käsin. Kunkin kaupparyhmän lyhyen tähtäyksen toteuttava kauppapaikkasuunnittelu perustuu aina pitkän tähtäyksen myymäläverkkosuunnitelmaan; se on kivijalka yksittäisille investointipäätöksille. Toteuttavassa kauppapaikkasuunnittelussa uuden kauppapaikan pitää täyttää samanaikaisesti seuraavat neljä perusehtoa: - riittävä väestöpohja myymälän vaikutusalueella, - markkina-aukon olemassaolo kilpailutilanteessa, - hyvä liikenteellinen sijainti ja - kohtuullinen investointitaso. Kauppa kehittää ja uudistaa olemassa olevia myymälöitään aina, kun se on mahdollista, koska näin investoinnit pysyvät pienempinä kuin uutta rakennettaessa. Myös toimivia myymälöitä uudistetaan tai laajennetaan niiden palvelutason parantamiseksi. Tyhjiä kiinteistöjä pyritään hyödyntämään aina, kun se on mahdollista. Lisäksi kauppa innovoi jatkuvasti uusia myymälätyyppejä ja uusia kaupankäyntimuotoja, jotka tulisi pyrkiä ottamaan huomioon kaavoituksessa. Kaavoituksella ohjataan kaupan sijoittumista, mitoitusta ja ajoittumista, mutta sillä ei voida taata kaupan palvelujen toteutumista eikä turvata kaupan kannattavuutta. Yhteistyö ja vuoropuhelu maakunnan liittojen ja kuntien sekä kaupan kesken on tämän vuoksi suositeltavaa myymäläverkkoa suunniteltaessa. Kaavoituksella voidaan tukea päivittäistavarakaupan toimintaympäristön vaatimuksia kaavoittamalla uudet asuinalueet väestömäärältään riittävän suuriksi. Vähimmäisväestömäärä uudelle kaupalle on toimijasta ja myymälätyypistä riippuen Muita keinoja ovat esimerkiksi liiketontin kaavoittaminen keskeiselle paikalle tai asuntoalueen sisääntuloväylän suulle ja se, että kaavoituksella ei lisätä kaupan rakentamiskustannuksia. Kaupan palveluja sisältävässä kaavassa tulisi olla joustavuutta, esimerkiksi nykyiseen tarpeeseen nähden lievän ylimitoituksen avulla kauppa voi pitkällä tähtäimellä sopeutua paremmin toimintaympäristön muutoksiin. Myymäläverkon suunnittelu erikoiskaupassa Toimialojen sisäisten hyötyjen vuoksi ketjuuntuminen on yleistynyt erikoiskaupassa viime vuosina. Ketjuuntumisen myötä suunnitelmallisuus liikepaikkojen suhteen on lisääntynyt. Ketjuliikkeet hakevat myymälähuoneistoja keskeisiltä liikepaikoilta ja ketjuilta tulee vaatimuksia liiketilojen ulkoiseen ilmeeseen ja sisäiseen rakenteeseen. Ketjumyymälät hakevat yleensä myös selvästi suurempia liiketiloja, koska ne pyrkivät myynnissään keskimääräistä suurempaan myyntiin (Santasalo & Heusala 2002). Erikoiskaupassa keskustojen tavoitteellinen kehittäminen on oleellisin asia sekä usean vuoden aikajänteen suunnittelussa että toteuttavassa kauppapaikkasuunnittelussa. Merkittävimmät uusien kauppapaikkojen kriteerit keskustakaupassa ovat liikepaikan toimivuus, muiden toimintojen läheisyys, kävelykadut sekä muut asiointia parantavat kaupunkielementit. Keskustojen

47 45 ulkopuolelle sijoittuvien teknisen erikoiskaupan (mm. auto-, rakennustarvike- ja kodintekniikkakauppa) ja sisustamisen erikoiskaupan myymälöiden osalta vastaavat kriteerit ovat saavutettavuus ja riittävä perusasiakaspohja lähialueella. Oleellista on myös toimintojen sijoittuminen lähelle toisiaan. Monialaisuutensa vuoksi erikoiskauppa ei suurimpia toimijoita lukuun ottamatta voi suunnitella myymäläverkkoa päivittäistavarakaupan tapaan vaan se on riippuvainen tarjolla olevista vapaista liikepaikoista. 5.6 Arvio liiketilan lisätarpeesta vuoteen 2030 Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilan lisätarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella muuttamalla ostovoiman kasvu liiketilan lisätarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla. Liiketilan lisätarvearvio perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus /my-m 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus /my-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Arvioitu tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta myymäläkannan poistuma lisää liiketilan tarvetta, samoin maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja on korkein suurissa yksiköissä. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilatarpeeseen. Edellä mainituilla laskentaperusteilla Keski-Suomen väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on yhteensä noin k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin k-m 2. Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaaantava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Liiketilan lisätarvetta tarkasteltaessa on myös syytä muistaa, että kyseessä on tietyn alueen väestömäärään perustuvan ostovoima-arvion pohjalta laskettu liiketilan lisätarve. Siinä ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Laskelman mukaisessa tilanteessa kaikki ostovoiman kasvu ja siten myös liiketilan lisätarve kohdistuisi siihen alueeseen, jossa kasvu tapahtuu. Käytännössä esimerkiksi Jyväskylään tulee tulevaisuudessakin kohdistumaan osa myös maakunnan muiden alueiden ostovoimasta, joten Jyväskylän liiketilan lisätarve on edellä esitettyä suurempi. Vastaavasti Keski-Suomen seutu-/kaupunkikeskuksiin tulee kohdistumaan osa koko seudun ostovoimasta ja sitä kautta myös liiketilan lisätarpeesta.

48 46 FCG Finnish Consulting Group Oy Taulukko 9. Vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve Keski- Suomessa seutukunnittain vuosina LIIKETILATARVE , k-m 2 Joutsan Jyväskylän Jämsän Keuruun Saarijärvi- Äänekosken KESKI-SUOMI seutu seutu seutu seutu Viitasaari seutu Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa VÄHITTÄISKAUPPA YHTEENSÄ LIIKETILATARVE , k-m 2 Joutsan Jyväskylän Jämsän Keuruun Saarijärvi- Äänekosken KESKI-SUOMI seutu seutu seutu seutu Viitasaari seutu Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa VÄHITTÄISKAUPPA YHTEENSÄ LIIKETILATARVE , k-m 2 Joutsan Jyväskylän Jämsän Keuruun Saarijärvi- Äänekosken KESKI-SUOMI seutu seutu seutu seutu Viitasaari seutu Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa VÄHITTÄISKAUPPA YHTEENSÄ Kuntakohtaiset arviot liiketilan lisätarpeesta ovat liitteessä Kaupan hankkeet Keski-Suomessa Pinta-alaltaan suurimmat kaupan hankkeet sijoittuvat Jyväskylän seudulle ja Jyväskylään. Jyväskylässä valmistumassa ja rakenteilla olevia kaupan hankkeita ovat seuraavat (pinta-ala yhteensä noin k-m 2 ): 1. Sokoksen laajennus (valmiina k-m 2, rakenteilla k-m 2 ) 2. Savelan S-market (2 000 k-m 2, valmis 12/2009) 3. Motonet (4 000 k-m 2, valmis 11/2009) 4. Alumiinitalo/Anttila (6 000 k-m 2, rakenteilla, valmis 3/2010) 5. Sorastajantie 1 (Tokmanni yms.) ( k-m 2, rakenteilla, valmis kesä 2010) 6. Keljon CM:n laajennus (6 000 k-m 2, rakenteilla, valmis 3/2010) 7. Palokan K-rauta ( k-m 2, rakenteilla, valmis 3/2010) Jyväskylässä on lisäksi suunnitteilla ja julkisessa keskustelussa seuraavat kaupan hankkeet (pinta-ala yhteensä noin k-m 2 ): 8. Palokan keskus III (Skanska) 9. Seppälänportti (SRV) 10. Lutakon K-market 11. Eteläportin kauppakeskus 12. Seppälän kauppakeskus (Skanska) 13. Kauppakulman laajennus (sis. Elokuvakeskus) 14. Eteläportin tilaa vievä kauppa 15. Valtiontalon kortteli 9 (SRV) 16. Jyskän varastomyymälän laajennus 17. Vaajakosken S-market

49 47 Jyväskylässä valmistumassa, rakenteilla ja suunnitteilla olevien hankkeiden päivittäistavarakaupan pinta-ala on noin k-m 2 ja erikoiskaupan pintaala noin k-m 2. Kaikki valmistumassa, rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet eivät ole uusperustantaa, vaan osa pinta-alasta on nykyistä pinta-alaa korvaavaa. Näin ollen liiketilan nettolisäys on edellä esitettyä pienempi. Jyväskylässä rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet on esitetty kuvassa 22. Edellä olevassa luettelossa olevat hankkeiden numerot vastaavat numerointia kuvassa. Kuva 22. Rakenteilla ja suunnitteilla olevat kaupan hankkeet Jyväskylässä (Jyväskylän kaupunki). Muualla Keski-Suomessa vireillä ja suunnitteilla olevat hankkeet sekä potentiaaliset kaupan alueet on lueteltu alla. Tiedot perustuvat kunnilta syksyllä 2009 saatuihin tietoihin. On syytä muistaa, että kaikki alla luetellut hankkeet eivät ole varsinaisia hankkeita, vaan osa on kaavavarauksia ja osa vasta suunnitteluasteella olevia hankeaihioita. - Joutsa: ABC (Oravakiven alue, valmis 5/2010), Tokmanni -tavaratalo (n k-m 2, valtatien 4 varsi) - Hankasalmi: maakuntakaavan mukainen vähittäiskaupan suuryksikön paikka sekä Jari-Pekan risteysalue (Nälkämäki) - Muurame: Eteläportin alue, Muuramen eritasoristeyksen alue - Petäjävesi: S-market (rakentaminen alkaa v.2010) - Uurainen: Hirvaskankaan tilaa vaativa kauppa, kunnan keskustaan päivittäistavarakauppa - Jämsä: valtatien 24 ja valtatien 9 risteysalue - Keuruu: pt-kaupan laajennus keskustassa (2000 k-m 2 ), uusi vähittäiskaupan suuryksikkö keskustassa (4000 k-m 2 ), tilaa vaativaa kauppaa keskustan reunalle 2010 (1500 k-m 2 ), Lidl avannut Saarijärvi: ABC-hanke ja Ale-Makasiinin laajennus

50 48 FCG Finnish Consulting Group Oy - Pihtipudas: S-market (valmistuu kesällä 2010) - Viitasaari: Ale-Makasiini (n k-m 2 ) tavaratalo, valmis 11/2009, lisäksi muita pieniä hankkeita - Äänekoski: - kauppakeskus Spektri (3000 k-m 2 ) Hirvaskankaalla, valmistunut, - S-market (5 000 k-m 2 ) keskustassa, valmistui kesällä 2009, - Citymarket (6 800 k-m 2 ) keskustassa - nettolisäys noin k-m2 Muissa kunnissa hankkeita, varauksia ja suunnitelmia kaupan liiketilalle on yhteensä noin k-m 2, josta noin k-m2 on päivittäistavarakauppaa. Osa liiketilasta on nykyistä liiketilaa korvaavaa, joten pinta-alan nettolisäys on edellä esitettyä pienempi.

51 49 6 KAUPAN POTENTIAALISET SIJOITTUMISALUEET 6.1 Kaupan suuryksiköiden sijoittumisen lähtökohdat Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset säännökset, joilla ohjataan suurten yksiköiden sijaintia. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan kooltaan yli 2000 k-m 2 :n vähittäiskaupan myymälää lukuun ottamatta paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei esitetä yksiselitteistä tulkintaa paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle, mutta ympäristöministeriön suosituksen mukaan vähittäiskauppaa koskevien säännösten ulkopuolelle jäävät: - Moottoriajoneuvojen kauppa - Moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa - Rengaskauppa - Venekauppa - Veneilytarvikkeiden kauppa - Matkailuvaunujen kauppa - Huonekalukauppa - Sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisutus) - Rautakauppa - Rakennustarvikekauppa - Maatalouskauppa - Puutarha-alan kauppa - Kodintekniikkakauppa Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien säännösten mukaan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavassa keskustatoiminnoille osoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Alueen soveltuvuus vähittäiskaupan suuryksikön sijaintipaikaksi on aina erikseen selvitettävä. Sijainnin ohjauksen säännökset koskevat myös myymälöiden merkittäviä laajennuksia ja sellaisia vähittäiskaupan myymäläkeskittymiä, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien säännösten tavoitteena on turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus eri väestöryhmille hillitsemällä kaupan palvelujen siirtymistä keskustojen ja asuinalueiden ulkopuolelle. Keskustoilla (keskustat ja aluekeskukset) on etusija vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoituspaikkana. Keskustasijainnin merkitys tulee entisestään kasvamaan ilmastomuutokseen varautumisen ja henkilöautoliikenteen vähentämistavoitteiden myötä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa tukemaan yhdyskuntarakennetta joko rakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupan sijainnin ohjausta on tarkasteltu laajemmin luvussa 2.

52 50 FCG Finnish Consulting Group Oy Ostovoiman kasvu ja liiketilan lisätarve Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoiman kehitys on sidoksissa väestömäärän ja yksityisen kulutuksen kehitykseen. Keski-Suomen vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2008 noin miljoonaa euroa ja sen on arvioitu kasvavan vuosina noin 792 miljoonaa euroa. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioituna vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina on Keski-Suomessa suuruusluokaltaan k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin k-m 2. Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Keski-Suomen ostovoiman kasvusta ja liiketilan lisätarpeesta kohdistuu väestönkasvun tapaan valtaosa Jyväskylän seudulle. Jyväskylän seudulla liiketilan lisätarve vuosina on noin k-m 2, josta noin k-m 2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan, k-m 2 tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja k-m 2 muuhun erikoiskauppaan. Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, ettei laskelmassa ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. Jyväskylän liiketilan lisätarve on käytännössä edellä esitettyä suurempi, koska Jyväskylään tulee kohdistumaan myös tulevaisuudessa ostovoimaa koko maakunnasta. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioituna Keski-Suomessa on edellytyksiä uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden perustamiselle erityisesti Jyväskylän kaupunkiseudulla. Pitkällä tähtäimellä edellytyksiä uusille suuryksiköille on myös Äänekosken, Saarijärvi-Viitasaaren, Jämsän ja Keuruun seuduilla. Jyväskylän seudun ulkopuolella mahdollisten vähittäiskaupan suuryksiköiden tulisi kuitenkin olla kooltaan huomattavasti pienempiä kuin Jyväskylän seudulla. Vaikka ostovoiman kasvu mahdollistaakin suuryksiköiden perustamisen, on syytä muistaa, että tasapainoisen kaupan palveluverkon säilyminen ja kehittyminen edellyttää, ettei kaikki ostovoiman kasvu kohdistu suuryksiköihin. Osan kasvusta tulee kohdistua pienten yksiköiden perustamiseen sekä nykyisten myymälöiden laajennuksiin ja myynnin kasvuun. Ostovoimalaskelma ja ostovoiman kehitysarvio on esitetty kohdassa 4.1. ja liiketilan lisätarvelaskelma kohdassa 5.6. Kaupan nykyinen ja tuleva palveluverkko Kaupan nykyinen palveluverkko vaikuttaa myös uusien yksiköiden perustamiseen ja sijoittumiseen. Keski-Suomen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui 269 myymälästä vuonna Pinta-alaltaan suurimmat myymälät toimivat Jyväskylässä ja muissa kaupunkikeskuksissa. Keski- Suomen vuoden 2007 päivittäistavarakaupan myynnistä toteutui Jyväskylän seudulla noin 61 %. Kaupan palveluverkon kehityksessä ei ole tapahtunut olennaista muutosta vuonna 2005 valmistuneen maakunnallisen kaupan selvityksen jälkeen. Jyväskylän seutu muodostaa edelleen maakunnan kaupan pääkeskuksen, jonka seudullisesti merkittäviä kaupan keskuksia on mahdollista kehittää ja laajentaa edelleen ja jonne ostovoiman kasvun perusteella on mahdollista perustaa myös uusia kaupan keskuksia.

53 51 Todennäköistä on, että myös tulevaisuudessa valtaosa Keski-Suomen päivittäistavarakaupan palveluista sijoittuu nykyisen palveluverkon tapaan Jyväskylään, muiden kaupunkikeskusten keskustoihin, kuntakeskuksiin ja suurimpiin taajamiin. Suurimmissa kaupungeissa keskustojen ulkopuolisten kaupan keskittymien päivittäistavaramyymälät ja asuinalueiden lähikaupat täydentävät palveluverkkoa. Kaupan keskusliikkeiden omassa päivittäistavarakaupan myymäläverkon pitkän tähtäyksen suunnittelussa oleellisimmat asiat ovat vastaaminen toimintaympäristön ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin, olemassa olevan myymäläverkon hyödyntäminen sekä liiketoiminnan jatkuva kehittäminen. Päivittäistavarakaupan lyhyen tähtäimen kauppapaikkasuunnittelussa uuden kauppapaikan pitää täyttää samanaikaisesti neljä perusehtoa: riittävä väestöpohja vaikutusalueella, markkina-aukon olemassaolo kilpailutilanteessa, hyvä liikenteellinen sijainti ja kohtuullinen investointitaso. Keski-Suomen erikoiskaupan myymäläverkko muodostui 956 myymälästä vuonna Vuoden 2007 erikoiskaupan myynnistä toteutui noin 72 % Jyväskylän seudulla. Tilaa vaativa erikoiskauppa tulee sijoittumaan nykyiseen tapaan suurimpiin keskuksiin. Mikäli kaavat ja tonttitarjonta antavat mahdollisuuden, tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät pyrkivät sijoittumaan keskusten reuna-alueille hyvien liikenneyhteyksien varteen. Avainasioita ovat riittävän suuret tontit, hyvä saavutettavuus ja näkyvyys sekä toimintojen sijoittuminen lähelle toisiaan. Keskustahakuinen muu erikoiskauppa sijoittuu niin ikään suurimpiin keskuksiin. Keskustakaupassa uusien kauppapaikkojen kriteerejä ovat liikepaikan toimivuus, muiden toimintojen läheisyys, kävelykadut sekä muut asiointia parantavat kaupunkielementit. Kuluttajille tärkeitä asioita erikoiskaupassa ovat monipuoliset valikoimat, vertailumahdollisuudet ja mahdollisuus asioida useassa liikkeessä yhdellä asiointikerralla. Riittävän monipuolisen valikoiman ylläpitäminen onnistuu parhaiten suurimmissa keskuksissa. Pienemmissä keskuksissa se voi olla haasteellista. Kaupan nykytilaa ja kehitysnäkymiä on tarkasteltu laajemmin luvussa Maakuntakaavan kaupan alueet Maakuntakaava ohjaa seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittamista. Keski-Suomen maakuntakaavan kauppaa koskevat ratkaisut perustuvat Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko selvityksiin. Keski-Suomen maakuntakaavan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan sijoittaa kaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille (C ja c) sekä Jyväskylän kaupunkiseudun alakeskuksiin (ca). Maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueita (C ja c) on osoitettu maakunnan kaupunkien ja seutukuntakeskusten keskustoihin (Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Saarijärvi, Suolahti, Viitasaari, Äänekoski). Keskustatoimintojen alakeskuksiksi on esitetty Jyväskylän kaupungin Keljonkeskus, Kuokkala, Palokka, Seppälä, Tikkakoski, Vaajakoski ja Lievestuore sekä Laukaan ja Muuramen kuntakeskukset.

54 52 FCG Finnish Consulting Group Oy Joulukuussa 2009 lainvoimaiseksi tulleessa Keski-Suomen maakuntakaavassa on osoitettu kaksitoista kohdemerkinnöin km ja km-1 osoitettua seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan suuryksikön aluetta keskustatoimintojen ulkopuolisille taajama-alueille: Hankasalmen asema, Jyväskylän Palokka (moottoritien länsipuoli), Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärven Paletin kauppakeskus, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Uurainen. Lisäksi km-1 merkintä osoittaa olemassa olevan Jyväskylän Viherlandian. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta seitsemän Jyväskylän seudulle osoitettua vähittäiskaupan suuryksikköä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisina. Maakuntakaavalla tulee varmistaa se, että päivittäistavarakaupan, tilaa vaativan kaupan ja muun erikoiskaupan seudullisille yksiköille on riittävästi erityyppisiä sijoittumispaikkoja tarjolla. Sijoittumispaikkojen runsaus luo edellytykset toimivalle kilpailulle. Maakuntakaavoituksen tehtävä on hallita kokonaisuutta ja luoda kaupalle mahdollisimman hyvät toiminta- ja kehitysedellytykset osana toimivaa alue- ja yhdyskuntarakennetta. Päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisen erikoiskaupan seudulliset yksiköt tulisi pyrkiä sijoittamaan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueille ja Jyväskylän kaupunkiseudun alakeskuksiin sekä nykyisiin kaupan keskittymiin. Seudullisille tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköille tulisi olla sijaintipaikkoja keskustojen reuna-alueilla, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdemerkinnät täyttävät seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumistarpeet pitkälle tulevaisuuteen suuressa osassa maakuntaa. Jyväskylän seudulla kauppapaikkojen tarvetta on kuitenkin tarpeen arvioida uudelleen. Jyväskylän seutu on maakunnan kaupan pääkeskus ja koko maakunnan kehityksen veturi. Maakuntakeskuksena ja kaupallisena pääkeskuksena Jyväskylä ja Jyväskylän seutu palvelee koko maakuntaa. Seudun vetovoiman säilyttäminen ja vahvistaminen edellyttää, että palvelutarjontaa kehitetään vastaamaan kasvavaa kysyntää. Uusille ja laajentuville palveluille tulee olla riittävästi sijaintipaikkoja. Vuonna 2005 valmistuneeseen maakunnan kaupalliseen selvitykseen verrattuna Jyväskylän seudun väestömäärä ja sitä kautta ostovoima on kasvanut ja kasvaa jatkossakin merkittävästi nopeammin. Aikaisemmassa selvityksessä tavoitevuotena olleen 2020 väestömäärä Jyväskylän seudulla oli edellisessä selvityksessä käytetyn väestöennusteen mukaan asukasta kun se nykyisen ennusteen mukaan on asukasta eli runsaat asukasta enemmän. Voimakkaan väestönkasvun ohella maakuntakaavan kauppapaikkojen uudelleenarviointi on Jyväskylän seudulla tarpeen tällä hetkellä seudun pohjoisosiin painottuvan kaupallisen päärakenteen tasapainottamiseksi. Lisäksi seudun nykyiset kaupan alueet ovat lähes täyteen rakennettuja, joten alueiden laajentaminen ja uusien kaupan toimintojen sijoittaminen alueille on käytännössä vaikeaa. 6.3 Potentiaaliset uudet kauppapaikat Väestökehitys ja ostovoiman kasvu mahdollistavat uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden perustamisen erityisesti Jyväskylän kaupunkiseudulla. Kasvavana alueena ja maakuntakeskuksena Jyväskylän seudulla on toimintaedellytykset useammalle vähittäiskaupan suuryksikölle. Vuoteen 2030 mennessä edellytyksiä uusille suuryksiköille on myös Äänekosken, Saarijärvi- Viitasaaren, Jämsän ja Keuruun seuduilla.

55 53 Toimialoittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupassa on edellytyksiä uusille seudullisille yksiköille Jyväskylän ja Äänekosken seuduilla. Äänekoskella vireillä oleva hypermarket-hanke täyttää seudullisen suuryksikön tarpeen, joten pitkällä tähtäimellä ainoastaan Jyväskylän seudulla on edellytyksiä uusille päivittäistavarakaupan suuryksiköille. Tilaa vaativa erikoiskauppa ei nykyisen lainsäädännön mukaan ole kaupan sijainnin ohjauksen piirissä. Tilaa vaativan kaupan toimintoja voidaan sijoittaa maakuntakaavassa osoitetuille palvelujen (P) ja työpaikkatoimintojen (TP) alueille. Vähittäiskaupan ohjauksen uudistamista pohtinut työryhmä on esittänyt suosituksen, että myös seudulliset tilaa vaativan kaupan yksiköt otetaan ohjauksen piiriin. Päätöksiä asiasta on odotettavissa aikaisintaan syksyllä Seudullisille tilaa vaativan kaupan yksiköille tulisi varata sijaintipaikkoja keskustojen reuna-alueilta hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Vuosien ostovoiman kasvun pohjalta arvioituna seudullisille tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköille on edellytyksiä Jyväskylän, Jämsän, Saarijärvi-Viitasaaren ja Äänekosken seuduilla. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioituna vuoteen 2030 mennessä keskustahakuisen erikoiskaupan seudullisille yksiköille on edellytyksiä Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärvi-Viitasaaren ja Äänekosken seuduilla. Jyväskylän seutua lukuun ottamatta seudulliset erikoiskaupan yksiköt on todennäköisesti mahdollista sijoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen alueille. Jyväskylän seudulla tulisi arvioida myös uusien erikoiskaupan keskittymien tarvetta keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Jyväskylän kaupungin potentiaalisista kaupan alueista on tehty erillinen tarkastelu, jossa on arvioitu kunkin alueen sijaintia nykyisessä ja tulevassa yhdyskuntarakenteessa sekä soveltuvuutta seudullisesti merkittäväksi kaupan alueeksi. Tarkastelun tulokset on esitetty liitteessä 6. Tarkastelussa olivat mukana seuraavat kahdeksan aluetta: - Tikkakosken liittymä, - Lintukangas, läntisen ohikulkutien risteys, - Kirri, - Innoroad -park, Seppälän kangas - Ruoke, läntisen ohikulkutien risteys, - Kanavuori, - Eteläportti, Kolmiokortteli, - Eteläportti. Tikkakosken liittymä, Lintukangas, Ruoke ja Kanavuori ovat irrallaan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Ruokkeen ja Innoroad -park alueita lukuun ottamatta kaikki tarkastellut alueet ovat uuden Jyväskylän hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen mukaisilla kasvusuunnilla. Yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta Eteläportin ja Kirrin alueet soveltuvat tarkastelluista alueista parhaiten seudullisesti merkittävien kaupan toimintojen sijaintipaikaksi. Kirrin alue soveltuu erityisesti seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan alueeksi ja täydentää Palokankeskuksen palvelutarjontaa. Eteläportilla on mahdollisuudet kehittyä Jyväskylän eteläosien ja koko eteläisen Jyväskylän seudun kaupan keskukseksi. Yhdessä Keljonkeskuksen kanssa Eteläportti tasapainottaisi tällä hetkellä Jyväskylän keskustan pohjoispuolelle painottuvaa kaupan päärakennetta ja vähentäisi keskustan pohjoispuolella oleville kaupan alueille suuntautuvaa asiointiliikennettä.

56 54 FCG Finnish Consulting Group Oy Uusien kauppapaikkojen etsiminen ja osoittaminen erityisesti Jyväskylässä ja Jyväskylän seudulla on perusteltua, koska suuryksiköiden sijoittuminen keskustan ja alakeskusten alueille sekä nykyisten kaupan alueiden laajentaminen voi olla käytännössä vaikeaa. Kuntien esittämät vireillä ja suunnitteilla olevat kaupan hankkeet sekä potentiaaliset kaupan alueet sijoittuvat pääosin maakuntakaavan keskustatoimintojen alueille ja ovat siten maakuntakaavan mukaisia. Maakuntakaavan vastaisia kuntien esittämistä vireillä olevista kaupan hankkeista ja potentiaalisista kaupan alueista ovat Jyväskylän Eteläportti, Muuramen risteysalue, Jämsän risteysalue ja Hankasalmen Jari-Pekan risteysalue. Näiden kauppapaikkojen vaikutuksia on yleispiirteisellä tasolla arvioitu kohdassa Uusien kauppapaikkojen yksityiskohtainen vaikutusten arviointi suoritetaan mahdollisen vaihemaakuntakaavoituksen tai viimeistään uuden maakuntakaavoituksen yhteydessä. Seuraavassa on esitetty kaupan sijoittumisperiaatteiden ja Keski-Suomen lainvoimaisen maakuntakaavan mukaisen kaupan palveluverkon vaikutukset yleisellä tasolla. Jyväskylän kaupungin tavoitteellinen palveluverkko täsmennetään ja palveluverkkovaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen yhteydessä. Palveluverkkoselvityksen tulokset antavat myös perusteita maakuntakaavan uudistamistarpeen arvioinnille ja Jyväskylän potentiaalisten kauppapaikkojen arvioinnille. 6.4 Keskeiset vaikutukset Kauppa ja palvelurakenne Maakuntakaavassa tehdään kaupan kokoa, tyyppiä, sijaintia ja toteutumisen ajoittumista koskevia ratkaisuja, jotka vaikuttavat vähittäiskaupan kilpailuun. Kaavaratkaisuilla voidaan rajoittaa tai mahdollistaa kilpailun toimivuutta. Tärkeää olisi pyrkiä siihen, että rajoitetaan vain sitä, mikä on välttämätöntä yhdyskuntarakenteen toimivuuden turvaamisen ja maankäytöllisten kehittämisnäkökohtien kannalta katsottuna. Kilpailuvaikutusten ennakointi on haasteellista, koska monet vaikutuksista riippuvat kuluttajan käyttäytymisen mahdollisesta muutoksesta ja kilpailun aiheuttamista dynaamisista vaikutuksista yritysten toimintaan. Tärkeintä kilpailun toimivuuden kannalta olisi varmistaa, että kaavoituksella luodaan edellytykset sille, että niin uusien toimijoiden alalle tulo kuin uusien liikeideoiden kehittäminenkin olisivat mahdollisia. Pitämällä alalle tulon esteet mahdollisimman alhaisina varmistetaan se, että luodaan edellytykset toimivalle kilpailulle ja sen myötä positiivisille kilpailuvaikutuksille. Kaavaratkaisun vaikutus alalle tuloon tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että jos kaavassa ei ole tarjolla tarkoitukseen soveltuvia sijoittumispaikkoja, kilpailu rajoittuu. Sijoittumispaikkojen runsaus puolestaan luo edellytyksiä kilpailulle. Yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteet eivät aina ole kaikilta osin samansuuntaisia kilpailun toimivuuden turvaamisen tavoitteiden kanssa. Kun tämä tosiasia tiedostetaan, maakuntakaavaratkaisuja voidaan lähteä hakemaan avoimesti molemmat näkökulmat huomioon ottaen. Kilpailutilanteen muuttuminen ei aina ja automaattisesti tarkoita kielteisiä vaikutuksia olemassa oleville myymälöille. Keski-Suomen vähittäiskaupan palveluverkko uudistuu joka tapauksessa. Päivittäistavarakaupassa etsitään uusia ja nykyistä tehokkaampia toimintakonsepteja ja erikoiskaupassa tarvitaan uutta liiketilaa kuluttajien muuttuviin tarpeisiin vastaamiseksi.

57 55 Kaupan keskittyminen maakuntakaavan mukaisesti nykyisiin keskuksiin vahvistaa niiden kaupallista vetovoimaa, jolloin ne pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisen sijaintipaikan nykyisille ja uusille kaupan yksiköille. Kaupunkija kuntakeskusten kaupallisen tarjonnan monipuolistaminen turvaa parhaiten palvelutarjonnan alueellisesti tasapainoisen kehityksen Alue- ja yhdyskuntarakenne Kaupan palvelujen keskittäminen nykyisiin kaupunki- ja kuntakeskuksiin tukee Keski-Suomen nykyistä keskusverkkoa. Kaupan palvelujen keskittäminen parantaa kaupan vetovoimaa, toimintaedellytyksiä ja saavutettavuutta. Kaupan hajautuminen puolestaan heikentäisi koko alueen kaupan toimintaedellytyksiä. Kaupunki- ja kuntakeskusten tulisi jatkossakin olla Keski- Suomen tärkeimpiä kaupan keskittymiä, joissa on valtaosa kaupan palveluista. Näin kauppa pystyy parhaiten palvelemaan kaikkia asiakasryhmiä. Tavoitteena tulisi olla, että mahdolliset uudet vähittäiskaupan suuryksiköt ja muut kaupan palvelut pyritään sijoittamaan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueille. Ohjattaessa vähittäiskaupan suuryksiköitä keskustaan tulee samalla huolehtia siitä, että suuryksikön sijoittuminen keskustaan on käytännössä mahdollista: myymälälle ja sen vaatimalle pysäköinnille tulee olla riittävästi tilaa, liikenteen tulee toimia sujuvasti ja suuryksikön tulee sopeutua keskustan kaupunkikuvaan. Hyvin toimiva suuryksikkö vahvistaa koko keskustan kehitystä ja vetovoimaa. Suuryksiköiden sijoittumista keskustoihin voidaan edistää osoittamalla riittävät alueet keskustatoiminnoille. On syytä muistaa, että suuryksikön mahdollistaminen kaavoituksella ei välttämättä tarkoita suuryksikön toteutumista käytännössä, sillä lopulliset investointipäätökset kaupan yksiköiden mitoituksesta tehdään kaupan toimesta kysyntään perustuen Kaupan palvelujen saavutettavuus Kaupan palvelujen saavutettavuutta voidaan tarkastella koettuna saavutettavuutena (eli vaivana, jonka kotitalous kokee tavaroita hankkiessaan) ja fyysisenä saavutettavuutena. Molempiin vaikuttavat mm. myymälöiden sijaintitekijät, palvelun laatu ja väestön ominaisuudet. Etäisyys myymälään on helposti mitattavissa ja ymmärrettävissä, mutta se ei yksinään kerro koko totuutta. Lyhytkin kävely lähimpään myymälään voidaan kokea vaivalloisemmaksi kuin usean kilometrin ajomatka johonkin toiseen myymälään. Tämä kuvaa autoilevien ja suhteellisen helposti liikkumaan kykenevien kuluttajien kokemaa saavutettavuutta. Muut väestöryhmät voivat kokea saavutettavuuden hyvinkin eri tavalla. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi heikkokuntoiset vanhukset, liikuntarajoitteiset henkilöt ja autottomat kotitaloudet. Tälle ryhmälle kulkutavan valinnan ohella saavutettavuudessa voi olla kysymys myös asiointimahdollisuuksista. Tähän taas vaikuttavat mm. asiointimatkan pituus, käytettävissä olevat tulot ja myymälöiden hintataso. Muuta kuin henkilöautoa asioinnissaan käyttäville asukkaille lähellä sijaitsevien myymälöiden merkitys on suuri. Asiointi muualla on mahdollista linjaautolla, mutta saavutettavuuden taso määräytyy joukkoliikenteen ratkaisuista eli reiteistä, pysäkeistä ja vuoroväleistä. Keski-Suomessa julkisen liikenteen palvelutaso on päivittäiseen asiointiin riittävän korkea vain suurimmissa kaupunkikeskuksissa, joten pienissä keskuksissa ja maaseudulla lähimyymälöiden merkitys on erityisen suuri. Kaupan palvelujen keskittämisellä nykyisiin kaupunki- ja kuntakeskuksiin turvataan niiden mahdollisimman hyvä saavutettavuus kaikilla liikennevälineillä.

58 56 FCG Finnish Consulting Group Oy Uusien hankkeiden keskeiset vaikutukset Seuraavassa on yleispiirteinen vaikutusten arviointi niistä kuntien esittämistä vireillä olevista kaupan hankkeista ja potentiaalisista kaupan alueista, jotka ovat lainvoimaisen maakuntakaavan vastaisia.

59 57

60 58 FCG Finnish Consulting Group Oy

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030

OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030 Jyväskylän kaupunki OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030 Loppuraportti 2.7.2010 OSA 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS

Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS Salon kaupunki 15.4.2011 Pohjakartta-aineisto Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011 sekä Salon kaupunki FCG Finnish Consulting Group Oy 1 ALKUSANAT Salossa on käynnissä Salon yleiskaavallisen ohjelman

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030

OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030 Kysyntä ja tarjonta kohtaavat kestävästi... OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030 Osa 1: Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Loppuraportti 24.6.2010 Pohjakartta-aineisto

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030

Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...1 1.1 Tausta

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Joensuun kaupunki JOENSUUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2011

Joensuun kaupunki JOENSUUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2011 Joensuun kaupunki Loppuraportti 7.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 3 ALKUSANAT Tehtävänä oli päivittää vuonna 2001 valmistunut Joensuun ydinkaupunkiseudun kauppapaikkaselvitys. Päivityksen

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila-

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Keski-Suomen liitto Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.9.2017 Keski-Suomen liitto KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1 SISÄLTÖ 1. ALKUSANAT

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Päivitetty 23.10.2012 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste 3.3 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä 2020 ja 2030 4.2.2 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2020 ja 2030

Lisätiedot

KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA. Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi

KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA. Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Finnish Consulting Group Oy Kyyjärven kunta KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 30.6.2010 FCG Finnish

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO

KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO Muistiota on täydennetty kaavoitusprosessin edetessä. Viimeisin päivitys 18.4.2013 KESKI-SUOMEN LIITTO JA KAUPAN TYÖRYHMÄ 1 Sisältö Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 126 Miljöhandledning 2012 Glesbygdens avloppsvatten YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

PALVELUSELVITYKSEN PÄIVITYS

PALVELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Keski-Suomen Maakuntakaava PALVELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2005 Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys Jyväskylä 22.10.2005 KESKI-SUOMEN LIITTO TUOMAS SANTASALO Ky

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy Joutsan kunta YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 18.1.2011 FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 3.5.2013 Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ/ Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot