Forssan seudun 4 kunnan kuntaliitosselvitys ICT selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Forssan seudun 4 kunnan kuntaliitosselvitys ICT selvitys"

Transkriptio

1 1 Loppuraportti Forssan seudun 4 kunnan kuntaliitosselvitys ICT selvitys

2 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 TIETOHALLINNON NYKYTILA... 4 Kuntien ICT henkilöstö ja kustannukset... 4 Tietohallinnon järjestämismallit... 5 Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit... 5 Järjestelmä ja toimittajakenttä... 6 Nykyisiä ICT yhteistyömalleja... 7 Haasteet ja kehittämistarpeet... 8 TIETOHALLINNON TAVOITETILA... 9 Tunnistetut arvioitavat etenemisvaihtoehdot nykytilanteesta Selvityksessä tarkastellut tavoitetilavaihtoehdot Vaihtoehtojen arviointi osa alueittain Kustannusvaikutukset Toiminnalliset hyödyt Muutosaikataulut Riskit Hallintamallit Hankinnat YHTEENVETO... 24

3 3 JOHDANTO Tämä ICT selvitys on laadittu osana Forssan seudun kuntaliitosselvitystä. Selvityksen projektiryhmän jäseninä ovat toimineet kuntien tietohallinnosta vastaavat henkilöt (Eija Haonperä, Forssa; Lea Jaakkola, Humppila; Päivi Korkalainen, Jokioinen; Jouni Karhe, Tammela), Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä (FSHKY) Leena Huotilainen ja Kirsti Ruohonen, Loimijoen Kuntapalvelut Oy:stä (Loiku) Soile Haavisto, ja Forssan Ammatti instituutista (FAI) Juha Helin. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut Jarmo Määttä. Selvitys laadittiin elo syyskuussa Elokuun alussa kuntatoimijoiden edustajat koostivat omien kuntiensa nykytilan kuvaukset. Elokuun lopulla nykytilakuvauksia yhtenäistettiin ja tarkistettiin sekä laadittiin lähestymistapa, jolla eri tavoitetilavaihtoehtoja voitiin tunnistaa. Syyskuussa arvioitiin tunnistettuja vaihtoehtoja sekä koostettiin selvityksen yhteenveto tähän raporttiin sekä sen liitteenä toimivaan erilliseen esitykseen.

4 4 TIETOHALLINNON NYKYTILA Kuntatoimijoiden tietohallintotoimintojen nykytilaa kartoitettiin lähettämällä kysely kuhunkin selvitysalueen kuntatoimijaan. Tässä yhteenvedossa olevat tiedot perustuvat annettuihin vastauksiin ja erikseen pyydettyihin täydennyksiin. Kyselyssä pyydettiin kunnan tietoja ja näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin: ICT henkilöstön määrä ICT kustannukset (käyttömenot sekä investoinnit, vuoden 2014 budjetin mukaisesti) ICT:n/tietohallinnon organisointi ja/tai sijainti kuntatoimijan organisaatiossa ICT:n hallinnointimalli Keskeisimmät käytössä olevat sovellukset sekä päätelaitemäärät Tärkeimmät meneillään olevat ICT kehitysprojektit Tärkeimmät käynnistymässä tai suunnitteilla olevat ICT kehitysprojektit Keskeiset ICT toimittajat (vuonna 2013) sekä käytetyt euromäärät Yhteistyö muiden julkishallinnon toimijoiden kanssa Annettujen vastausten osalta on syytä huomioida, että ne eivät ole joka kuntatoimijan osalta täydellisiä, eivätkä vastaukset myöskään ole kaikilta osin vertailukelpoisia tai yhteismitallisia kuntien ja toimijoiden välillä. Ne antavat kuitenkin hyvän yleiskuvan tilanteesta ja kokoluokista. Kuntien ICT henkilöstö ja kustannukset Selvitysalueella olevan kuntatoimijoiden henkilöstön määrä on yhteensä noin 2900 työntekijää, joista ICThenkilöstöä on 11,5 henkilöä. Koko alueen ICT budjettien yhteenlaskettu määrä on noin 3,6 M. FSHKY ja Forssan kaupunki kattavat kokonaisbudjetista kumpikin n. kolmasosan. Loppuosa jakautuu varsin tasaisesti muiden toimijoiden kesken. ICT henkilöstö jakautuu hieman tasaisemmin, Forssan kaupungin ja FSHKY:n kattaessa noin puolet koko seudun ICT henkilöstöstä. Ainoastaan Loikulla ei ole yhtään nimettyä ICT henkilöä. Vertailtaessa eri kuntien ICT käyttömenojen ja investointien suhteellista osuutta havaittiin, että kunnat käyttävät kohtuullisen pienen osuuden toimintamenoistaan ICT:hen, vaihdellen 0,5 prosentin ja vajaan yhden prosentin välillä. Vertailuna voi käyttää valtakunnallista keskiarvoa, joka on noin 2,5 %. Osittain tätä selittää FSHKY:n laaja toimenkuva, joka vähentää kuntien oman tietohallinnollisen ja teknisen tekemisen määrää. FSHKY:n suhteelliset ICT käyttömenot ovat linjassa kuntien osuuksien kanssa, ollen jonkin verran alle yhden prosentin.

5 5 Tietohallinnon järjestämismallit Tietohallinto on pääsääntöisesti sijoitettu organisaatioissa yleishallinnon tai taloushallinnon alaisuuteen. Ainoastaan FSHKY:ssä on oma tietohallinnon ohjausryhmä, kun taas Loikussa ei varsinaista IT hallintoa ole lainkaan. ICT toimintamalliltaan kuntaorganisaatiot ovat varsin samankaltaisia toisiinsa nähden. Kuntatoimijoille muodostuneessa toimintamallissa hyödynnetään niin omia kuin ulkoistettuja palveluita, joita pyritään johtamaan keskitetyn tietohallintofunktion kautta. Loiku muodostaa tästä kaavasta poikkeuksen ollen ainoa kuntatoimija, jolla ei ole omaa tietohallintofunktiota ja joka on ulkoistanut käytännössä koko tarvitsemansa ICT palvelutuotannon. Kuva 1 osoittaa selvitysalueen kuntatoimijoiden suuntaa antavan sijoittumisen tietohallinnon johtamisen ja ICT toimintamalli kartalle. Toimintakarttaa ja selvityksessä käytettyä viitekehystä selitetään tarkemmin myöhemmin tavoitetilaa koskevissa osioissa. Kuva 1: Selvitysalueen kuntien suuntaa antava sijoittuminen tietohallinnon johtamisen ja ICTtoimintamalli kartalle. Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit Kuvassa 2 on kuntatoimijoiden ICT kyselyssä nimeämät tärkeimmät käynnissä ja suunnitteilla olevat kehitysprojektit jaoteltu kohdealueen mukaan. Vastausten mukaan kuntatoimijoiden tärkeimpien käynnissä olevien ICT kehittämisprojektien määrä on yhteensä noin 14 kpl, joista puolet kohdistuu toimialakohtaisiin

6 6 ratkaisuihin. Esimerkkeinä näistä ovat rakennusvalvontaan, kansalliseen potilastietoarkistoon, oppilashallintoon ja kirjastotoimeen liittyvät kehittämisprojektit. Kuntatoimijoiden suunnitteilla olevista noin viidestätoista kehittämishankkeesta suurin osa kohdistuu palvelu ja asiointialustojen kehittämiseen, joista esimerkkinä ovat mm. rakennusvalvonnan sähköisen asioinnin ja Intranetin kehittäminen. Kuva 2: Käynnissä ja suunnitteilla olevat ICT kehitysprojektit kohdealueittain. Järjestelmä ja toimittajakenttä Sosiaali ja terveystoimessa on alueella harmonisoitu tietojärjestelmiä FSHKY:n kautta, mistä johtuen sotetoimialalla ei ole käytössä kuin yksi järjestelmä kuhunkin tarpeeseen. Opetustoimessa kaikissa kunnissa on samoin käytössä samat Primus tuoteperheen sovellukset, joskin sote toimialasta poiketen kullakin kunnalla on omat versiot ja ympäristöt järjestelmistä. Sen sijaan teknisessä toimessa ja yleishallinnossa käytössä olevien tietojärjestelmien ja ICT toimittajien kirjo on hyvin laaja. Esimerkiksi kiinteistön valvonnassa on käytössä viisi eri järjestelmää. Loiku on yhdistänyt talous ja henkilöstöhallinnon järjestelmiä FSHKY:n ja Forssan kaupungin osalta, mutta siitä huolimatta hallinnon järjestelmien kirjo on edelleen laaja. Järjestelmien välinen integraatio ja tietojen (tietovirtojen)

7 7 yhdistely on vähäistä. Tässä mielessä ICT ei pysty sujuvasti tukemaan toiminta ja palveluprosesseja varsinkaan toimialarajat ylittäviltä osin. Selvitysalueen kuntatoimijoilla on yhteensä käytössään päätelaitteita seuraavasti: Työasemia: 1974 kpl Kannettavia: 501 kpl Tabletteja: 232 kpl Älypuhelimia: 137 kpl Kuntatoimijat nimesivät yhteensä n. 70 eri ICT toimittajaa. Kymmenelle merkittävimmälle ICT toimittajalle vuonna 2013 maksetut kokonaiskustannukset olivat n. 3,15 miljoonaa euroa, mikä on lähes 90 % koko alueen vuosittaisista ICT menoista/budjetista. CGI yksinään muodostaa yli kolmasosan kaikista ICTkustannuksista, ja se on toimittajana kaikille selvitykseen osallistuneille kuntatoimijoille. Nykyisiä ICT yhteistyömalleja Forssan alueen seudullinen ICT yhteistyö on viety selvästi pidemmälle kuin monilla muilla alueilla. FSHKY:n kautta koko sote toimialan tietohallinto on keskitetty yhden toimijan vastuulle. Pienemmillä kunnilla (ml. Ypäjä) on hankinta ja tietohallintoyhteistyötä, jonka myötä niille on muodostunut yhteisiä teknisiä ratkaisuja, kuten henkilöstö ja taloushallinnon järjestelmien ylläpito samassa palvelin ja tietokantaympäristössä. Vastaavasti Forssan kaupungin, FSHKY:n ja Loikun henkilöstö ja taloushallinnon järjestelmien ylläpito on samassa palvelin ja tietokantaympäristössä. Forssan kaupungilla ja muilla kunnilla on yhteisiä teknisen toimen ratkaisuja. Kunnilla on myös yhteinen kirjastojärjestelmä käytössään. Kaikilla kunnilla ja FSHKY:llä on yhteistyötä valtionhallinnon suuntaan. Kaikki kunnat sekä FSHKY ovat myös Kuntien Tiera Oy:n omistajia, ja voivat olla myös sitä kautta mukana valtakunnallisessa yhteistyössä (taulukko 1).

8 8 Tiera KuntaPro Valtionhallinto Kanta- Hämeen KS Selvitysalueen Ulkopuoliset kunnat (Somero, Ypäjä) Forssa X X X Humppila X X X Ypäjä Yhteistyöalue Perustietotekniikka Ydintoiminnan sovellukset Hallinto/tukitoiminnon sovellukset Tietohallinto Jokioinen X X X Tammela X X X X Ypäjä Ypäjä FAI Fshky X X X X Ypäjä Loiku X X Taulukko 1: Kuntien nimeämät yhteistyöjärjestelyt julkishallinnon toimijoiden kanssa. Haasteet ja kehittämistarpeet Taloudellisten ja henkilöresurssien vähyys on yleisesti ottaen kunnissa merkittävä haaste. Henkilöresurssien vähyyden lisäksi myös osaamisessa todettiin puutteita. Esimerkkeinä tästä mainittiin kokonaisarkkitehtuuri, tietoturva ja tuki toiminnan prosessien kehittämiseen. Henkilöresurssien vähyyden vuoksi voimavarat eivät riitä oman osaamisen ylläpitämiseen. Tämä pätee niin ICT henkilöstöön kuin koko kunnan henkilöstöön. Resurssivajetta pahentaa entisestään se, että perustietotekniikan järjestäminen ja tuki vie suuren osan käytettävissä olevista resursseista. Toimialojen palvelutuotannon kehittämiseen ja sitä kautta saavutettaviin merkittäviin tuottavuushyötyihin ei kyetä panostamaan riittävästi. Tietohallinnon organisoinnissa ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota substanssijohdon ja tietohallinnon väliseen yhteistyöhön, jolloin tietohallinnon näkökulmat eivät ole osa kunnan yleistä johtamistoimintaa. Kokonaisuutena järjestelmäkenttä on alueella hyvin hajanainen ja erityisesti erilaisia hallinnon sovelluksia on suuri määrä. Järjestelmäkentän lisäksi myös toimittajakenttä on hajanainen, nimettyjä tärkeimpiä ICTtoimittajia oli noin 70. Kun kokonaisarkkitehtuuriosaamista puuttuu, järjestelmähankinnat ovat tyypillisesti pistemäisiä. Tämä lisää riskiä toimittajariippuvuudesta.

9 9 Seudun kuntatoimijoilla on suhteellisen paljon yhteistyötä, joka konkretisoituu erityisesti yhteisten ylikunnallisten organisaatioiden roolissa (esim. FSHKY, FAI, Loiku, KuntaPro, Tiera). Näiden hyödyntäminen on kuitenkin vielä kohtuullisen vähäistä lukuun ottamatta FSHKY:tä ja FAI:ta, joissa kaikki seudun kunnat ovat tiiviisti mukana. TIETOHALLINNON TAVOITETILA Alueella tähän asti tehty ICT yhteistyö on painottunut perustietotekniikan järjestelyihin, ja niissä erityisesti keskeisten järjestelmä ja palvelinympäristöiden yhteiseen järjestämiseen. Yhteistyössä onkin saavutettu hyviä tuloksia mm. kustannustehokkuuden ja kriittisten järjestelmien ICT varautumisen sekä järjestelyihin liittyvien haavoittuvuuksien näkökulmista. Panostamalla jatkossa mm. yhteisiin työasema, päätelaite ja tietoliikennejärjestelyihin perustietotekniikan järjestelyissä on edelleen löydettävissä huomattavia yhteisten järjestelyiden synergiaetuja. Sen sijaan tietotekniikan hyödyntämisen suunnitelmallinen kehittäminen kuntien sisäisessä toiminnassa ja palvelutoiminnassa ja sitä tukevien tietohallinnon palveluiden kehittäminen on jäänyt vähemmälle. Tämä näkyy mm. päällekkäisinä kehittämishankkeina ja niiden pistemäisyytenä. Jatkossa painopiste tulisikin siirtää substanssien (johdon) ja tietohallinnon yhteistyön tiivistämiseen sekä tietohallinnon suunnittelutoimintojen ja menetelmien kehittämiseen (kuva 3). Tällä mahdollistetaan tietotekniikan vaikuttavuuden nosto alueella. Tietohallinnon ja substanssin kytkeytyminen kansallisiin verkostoihin mahdollistaa tehokkaamman kansallisten tuotosten hyödyntämisen ja siten vaikuttavampien tietohallinnollisten kehittämishankkeiden käynnistämisen alueella. Alueellinen yhteistyö mahdollistaa myös tietohallintoon liittyvän erikoisosaamisen kehittämisen. Kuva 3: Kehittämisen painopisteen muutos perustietotekniikasta tietohallinnon suunnittelutoimintoihin.

10 10 Tunnistetut arvioitavat etenemisvaihtoehdot nykytilanteesta Yleisellä tasolla kuntien ICT toiminnot voidaan jakaa kahteen osakokonaisuuteen: IT palvelutuotantoon, joka kattaa kaiken ICT:n hyödyntämiseen tarvittavan tekniikan konesaleista, tukipalveluista ja työasemista aina tietojärjestelmiin saakka. Johtamiseen ja tietohallinnon järjestämiseen, joka kuvaa ICT:n hyödyntämistä ohjaavaa päätöksentekoa ja johtamista. Kyse ei ole pelkästään kuntien tietohallintoyksiköiden tai tietohallintotoimintojen johtamisesta, sillä ICT:n tehokas hyödyntäminen edellyttää aktiivista roolia myös kuntien ylimmiltä päätöksenteko ja johtotasoilta. Kummassakin osakokonaisuudessa on mahdollista tehdä eri syvyistä ja laajuista kuntien välistä yhteistyötä. Tätä visualisoidaan kuvan 4 vaihtoehtoisten tavoitetilojen tunnistamisen apuna käytettävässä viitekehyksessä siten, että mitä ylemmäksi pystyakselilla tai mitä oikeammalle vaaka akselilla liikutaan, sitä syvemmäksi kuntien yhteistyö muuttuu. IT palvelutuotannon osalta tämä tarkoittaa siirtymistä täysin erillisistä ratkaisuista yksittäisten pistemäisten yhteisten ratkaisuiden kautta aina täysin yhtenäiseen ITpalvelutuotantoon. On syytä huomioida, että äärioikeallakaan ei kuitenkaan ole kyse siitä, että kaikki ITpalvelutuotanto toteutettaisiin yhden toimijan toimesta, vaan siinä on mahdollista hyödyntää niin monia toimittajia kuin on tarpeen. IT palvelutuotanto on kuitenkin organisoitu siten, että yksittäinen kunta ei pysty tekemään itsenäisiä päätöksiä siitä, mitä toimittajaa tai millaisia teknisiä ratkaisuja se hyödyntää. Johtamisen ja tietohallinnon järjestämisen osalta viitekehyksessä siirrytään täysin erillisistä ja itsenäisistä yksiköistä ensin koordinoidumpaan yhteistyöhön, jossa kunnat sitoutuvat hallinnointimalleilla yhteiseen kehittämiseen ja johtamiseen, ja siirrytään sitten kokonaan yhteiseen strategiseen johtamiseen, jossa ICT valjastetaan yhteisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vaikka viitekehyksellä ei muuten oteta suoraan kantaa kuntaliitosten tarpeellisuuteen, on selvityksessä määritelty, että tätä yhteistä strategisen johtamisen yhteistyön tasoa on vaikea saavuttaa ilman kuntaliitoksia. Tämän perusteluna on se, että itsenäisten ja autonomisten kuntien strategista johtamista ei ole mahdollista koordinoida niin tiiviisti kuin tässä tarkoitetaan, vaan yhteiseen strategiseen johtamiseen tarvitaan yhteinen strateginen päätöksentekotaso. Suomen kuntakentässä tämä tarkoittaa yhtä kunnanvaltuustoa ja kunnanhallitusta.

11 11 Kuva 4. Vaihtoehtoisten tavoitetilojen tunnistamisen viitekehys. Selvityksessä tarkastellut tavoitetilavaihtoehdot Seudullisena tietohallinnon tavoitetilana arvioitiin kahta vaihtoehtoa, jotka on myös sijoitettu yo. viitekehykseen kuvassa 5: Vaihtoehto A (tiiviimpi yhteistyö): Koordinoitua IT palvelutuotantoa, organisoitua yhteistä johtamista ja tietohallinnon järjestämistä. Yhteistä IT palvelutuotantoa kehitetään yhteisen tiekartan avulla, jolla pyritään saavuttamaan merkittäviä tuottavuushyötyjä kuntien perustoiminnoissa. Vaihtoehto B (kuntaliitos): Yhteinen IT palvelutuotanto, yhteinen strateginen johtaminen. ITpalvelutoimintaa johdetaan keskitetysti ja tuottavuushyötyjä haetaan toimialarajoista tai vanhoista kuntarakenteista riippumatta.

12 12 Kuva 5. Tarkasteltavien vaihtoehtojen sijainti viitekehyksessä. Vaihtoehtojen arviointi osa alueittain Selvitystyössä määriteltiin joukko osa alueita, joiden pohjalta vaihtoehtoisia tavoitetiloja voidaan luonnehtia paremmin. Osa alueiden avulla saadaan eroja tavoitetilojen välille. Valittuja vaihtoehtoisia tavoitetiloja arvioitiin seuraavien osa alueiden näkökulmasta 1. Kustannusvaikutukset 2. Toiminnalliset hyödyt 3. Muutosaikataulut 4. Riskit 5. Hallintamallit 6. Hankinnat Seuraavassa on tarkempi kuvaus eri osa alueilta löydetyistä eroavaisuuksista.

13 13 Kustannusvaikutukset Vaihtoehdot eroavat toisistaan sen perusteella, millaisia kustannuksia niistä syntyy. Kustannukset poikkeavat toisistaan muutoksen aikana, palveluiden vakiinnuttamisvaiheessa ja jatkuvan toiminnan aikana. Muutoskustannukset syntyvät projekteissa, joiden avulla muutos toteutetaan. Osa projekteista on luonteeltaan teknisiä (esimerkiksi konesalien tai järjestelmien yhdistäminen), mutta ne voivat olla myös laajempia muutosprojekteja (uusien toimintatapojen koulutus ja käyttöönotto). Uudet yhdistetyt tai yhteistyössä tuotetut palvelut (esimerkiksi uudet järjestelmät) eivät välttämättä toimi optimaalisella tavalla heti alussa, vaan niiden normalisoituminen vaatii aikaa ja toimenpiteitä, jotka aiheuttavat väliaikaisia kustannuksia. Toiminnan aikaiset kustannukset edustavat jatkuvia tietotekniikasta syntyviä kustannuksia, joiden voidaan arvioida muuttuvan erilailla riippuen siitä, miten tietohallinto organisoidaan. Vertailupohja: nykytilan jatkaminen Kustannusten analysoimiseksi on syytä arvioida eräänlaisena nollatasona miten kustannukset tulevat todennäköisesti käyttäytymään keskipitkällä (5 10 vuotta) tähtäimellä, jos mitään muutoksia ei tehdä, vaan kunnat jatkavat erillään ja ne tuottavat ICT palvelunsa nykyisillä malleillaan. ICT infrastruktuuriin (verkot, palvelimet, työasemat, sähköposti jne.) liittyvät kustannukset voivat laskea loivasti ajan kuluessa johtuen mm. infrapalveluiden tarjonnan kilpailusta ja toiminnan yleisestä tehostumisesta sekä kustannustehokkaiden ratkaisujen käyttöönoton myötä. Liiketoimintasovelluksiin liittyvät kustannukset todennäköisesti nousevat ajan kuluessa. Järjestelmät vaativat päivityksiä ja uusien toimintojen automatisoimiseksi rakennettavat järjestelmät voivat lisätä teknisen arkkitehtuurin monimutkaisuutta, mikä yleensä kasvattaa kustannuksia. ICT asiantuntijoiden ja ulkopuolisten asiantuntijoiden työkustannukset nousevat maltillisesti pitkällä juoksulla. On kuitenkin syytä huomioida, että tulevat kuntaliitokset ajoittuvat todennäköisesti hyvin samoihin aikoihin, jolloin lukuisia muutosprojekteja on käynnissä tai käynnistymässä samaan aikaan. Tämä tarkoittaa, että ICT asiantuntijoista sekä omista että ulkoisista asiantuntijoista voi tulla pulaa. Tämä vääjäämättä aiheuttaa ainakin hetkittäistä työkustannusten nousua. Vaihtoehto A: tiivistyvä yhteistyö Vaihtoehdossa A kuntien välistä yhteistyötä ICT palveluiden kehittämiseksi ja tuottamiseksi tiivistetään sellaisella tavalla, että yhteistyössä voi olla mukana suurempi joukko kuntia kuin selvitysalueen kunnat. Leimallista yhteistyölle on se, että sitä voidaan tehdä eri osapuolille luonnollisella aikataululla.

14 14 Kustannusten voidaan olettaa alenevan tuntuvasti niiltä osin (ja sillä aikataululla), kun päästään käyttämään yhteisiä palveluita. Yhteisen infrastruktuurin ja yhteisten sovellusten käyttäminen voi laskea tiettyjen palveluiden kustannuksia kymmenillä prosenteilla. Eri palveluita yhdistetään kehitysprojekteissa, joista syntyy ylimääräisiä kertaluontoisia kustannuksia. Hyvässä tilanteessa projekteissa on mukana suuri määrä kuntia, jolloin yksittäisen kunnan osuus kustannuksista on pienempi kuin jos kunta olisi ryhtynyt kehittämishankkeeseen yksin. Vaihtoehto B. Kuntaliitos Vaihtoehdossa B kunnat ovat yhdistyneet ja ICT:hen liittyvät päätökset ja ICT palveluiden tuotanto tehdään yhtenäisellä tavalla. Mikäli kuntaliitos toteutuu, tulee yhdistymisen tapahtua määräajassa, mikä asettaa palveluiden yhdistämiselle aikataulun, joka todennäköisesti on suhteellisen kireä. Tällainen ajallisesti tiivis projekti edellyttää paljon ulkopuolista apua, mikä nostaa projektivaiheen kustannuksia tuntuvasti verrattuna vaihtoehtoon A. Tilannetta saattaa pahentaa se, että samaan aikaan voi olla käynnissä useita muitakin kuntien yhdistämisiin liittyviä hankkeita, mikä johtaa resurssipulaan. Vaihtoehto B voi olla vaihtoehtoa A edullisempi, koska kuntien vapaaehtoinen IT yhteistyö on tyypillisesti ollut varsin hidasta ja kuntaliitos pakottaa yhdistämään kaikki ICT palvelut lyhyellä aikavälillä. Näin ollen B vaihtoehdossa tehostamistoimia päästään toteuttamaan nopeasti ja yhteisen käytön aikana saatavat säästöt voivat teoriassa alkaa suhteellisen nopeastikin. Tämä edellyttää, että vaihtoehto B toteutetaan onnistuneesti. On kuitenkin olemassa myös riski, että kiireessä tehdään vääriä tai hätiköityjä valintoja tai kompromisseja, jotka vaativat myöhemmin uusia ratkaisuja ja valintoja, jotka puolestaan nostavat kokonaiskustannuksia. Eri vaihtoehtojen kustannustason havainnointi Selvityksessä pyrittiin konkretisoimaan kustannuksia seuraavasti. Selvitykseen osallistuneiden kuntatoimijoiden ICT toimintamenot vuonna 2014 ovat yhteensä 3,05 M. Tästä Forssan kaupungin, FSHKY:n, FAI:n ja Loikun osuus oli 84 %. Olettaen, jos palvelujen vakiinnuttua (muutaman vuoden kuluessa) voitaisiin kaikkien neljän kunnan ICT palvelut toteuttaa näiden toimijoiden tämän hetkisten kustannusten kokonaistasolla, voitaisiin vaihtoehdossa B saavuttaa ICT kustannuksissa parhaimmillaan 16 prosentin säästö, eli n. 0,5 miljoonaa euroa. Vaihtoehto A:ssa on mahdollista saada jopa tätä suurempia säästöjä, kun kaikkien kuntatoimijoiden toimintaa voitaisiin tehostaa laajemmalla valtakunnallisella yhteistyöllä. Samaan aikaan on kuitenkin todennäköistä, että vaihtoehto A:ssa ei seudun sisällä saada kaikkia hyötyjä realisoitua yhtä täysmittaisesti kuin vaihtoehto B:ssä. Projektiryhmä ei ole lähtenyt ajan puutteen johdosta tarkemmin arvioimaan sitä, miten jatkuvat kustannukset vaihtoehto A:ssa voisivat poiketa vaihtoehto B:stä. Suuntaa antavasti voidaan arvioida, että ne olisivat suunnilleen samantasoiset, jolloin vuosittaisia säästöjä nykytilanteeseen verrattuna voisi muodostua parhaimmillaan 0,5 miljoonaa euroa.

15 15 ICT palveluiden yhdistäminen edellyttää aina projekteja, joista syntyy investointien kaltaisia projektikustannuksia. Vuonna 2014 selvitykseen osallistuneiden kuntatoimijoiden yhteenlasketut ICTkehityskustannukset (investoinnit) ovat 0,54 miljoonaa euroa. Vaihtoehdon A toteuttaminen vaatisi karkeasti arvioiden noin 50 % korkeampia kehityskustannuksia muutosvaiheen aikana, olettaen että yhteisiä hankkeita tunnistettaisiin kohtuullisesti ja huomioiden, että vuoden 2014 investoinneissa on jo merkittävästi FSHKY perustamiseen liittyviä muutoskustannuksia. Tämä tarkoittaisi ICT investointeina n. 0,8 miljoonaa euroa, eli n. 0,3 miljoonaa euroa nykytasoa enemmän. Vaihtoehdossa B yhdistämiskustannusten voidaan arvioida olevan jopa 100 % normaalitahtia korkeammat (n. 1,1 miljoonaa euroa), johtuen mm. kuntaliitoksen vaatiman aikataulun aiheuttamista lisäkustannuksista. Yhteenveto eri vaihtoehtojen kustannusten suhteista on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Vaihtoehtojen kustannusten suhteellinen vertailu.

16 16 Toiminnalliset hyödyt ICT selvitystyön keskeisimpiä tavoitteita on kuntaliitoksessa syntyvien potentiaalisten synergiaetujen löytäminen. Synergiavaikutukset on johdettu selvityksessä mukana olevien kuntien nykytilakuvauksista sekä kuntien tunnistamista keskeisistä haasteista ja kehittämiskohteista. Lähtökohta synergioiden tunnistamiselle on yhteinen tietohallinto ja organisointi. Mahdollisiin kuntakokoonpanoihin tai organisoitumismalleihin ei oteta kantaa. Tunnistetut synergiaedut ovat sovellettavissa näistä riippumatta, mutta niiden merkittävyys vaihtelee sen mukaan, miten suurista kokonaisuuksista on kyse. Kuten edellisestä luvusta käy ilmi, kuntien ICT haasteet liittyvät hyvin keskeisesti osaamiseen, sen varmistamiseen ja oikeanlaiseen kohdentamiseen. Tästä johtuen synergiavaikutusten tunnistamiseksi on sovellettu keskeisten ICT osaamisten viitekehystä (kuva 7). Viitekehys jaottelee ICT toiminnassa tarvittavan osaamiseen neljään osa alueeseen, joissa tunnistettuja synergiavaikutuksia on tunnistettu alla. Kuva 7. Keskeisten ICT osaamisten viitekehys. ICT strategia Koko aluetta palveleva yhteinen tietohallintostrategia, budjetti ja hallinto tukee alueen ICTpalvelujen kehittämistä kokonaisuutena osaoptimoinnin sijaan. Keskitetty johtaminen vauhdittaa päätöksentekoa sekä yhteisten toimintatapojen ja periaatteiden juurruttamista käytännön toimintaan.

17 17 Toimintakulttuurin ja tapojen yhtenäistäminen vaatii kuitenkin aikaa ja pitkäjänteistä johtamista. Kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuria koskeva päätöksenteko on suoraviivaisempaa. Järjestelmäkartan yksinkertaistaminen vähentää päällekkäisiä ratkaisuja ja pienentää kokonaiskustannuksia. Ylläpito ja jatkokehittäminen tehostuvat kehitetään kerran, hyödynnetään koko alueella. Osaamisen keskittämisen kautta kyky tukea toiminnan kehittämistä paranee. Valtakunnallisen yhteistyön kautta suunniteltuja ratkaisuja saadaan hyödynnettyä nopeammin ja laajemmin. ICT toimittajahallinta ja hankinnat Kokonaisjohtaminen parantaa toimittajahallinnan edellytyksiä ja mahdollistaa toimittajariskin pienentämisen. Laajempi hankintaosaaminen pienentää hankintoihin liittyviä riskejä erityisesti monimutkaisissa tietojärjestelmähankinnoissa. Volyymietuja pystytään hyödyntämään täysimittaisesti hankinnoissa. Suurempien volyymien kautta vaikutusmahdollisuudet toimittajien suuntaan kasvavat myös yleisemmin. ICT palvelutuotanto Resursseja ja osaamista yhdistämällä palvelutuotannon kapasiteetti ja palvelukyky kasvavat (tiimit, sijaisjärjestelyt). Osaamisen jatkuvuuteen ja resurssien riittävyyteen liittyvät riskit ovat kokonaisuutena paremmin hallittavissa (tiimit, sijaisjärjestelyt). Päällekkäisyyksien poistuminen vapauttaa resursseja toiminnan kehittämiseen. Olemassa olevia yhteistyöalustoja (esim. Tiera, Taitoa, KuntaPro, Loiku) saadaan laajemmin ja kustannustehokkaammin hyödynnettyä palvelutuotannossa. Muutosaikataulut Tietohallinnon erilaiset organisointivaihtoehdot vaativat erilaisia toimenpiteitä, jotka puolestaan vaativat toisistaan poikkeavan määrän aikaa. Aikataulujen kohdalla kannattaa täsmentää, mitä erilaisia muutostoimenpiteitä eri vaihtoehdot edellyttävät, mitkä ovat näiden toimenpiteiden mahdolliset riippuvuudet, niiden väliset prioriteetit ja niiden vaatimat ajat. Selvityksessä ei otettu kantaa eri vaihtoehtojen aikatauluun tarkasti. Aikatauluja luonnehdittiin kuitenkin yleisellä tasolla. Jotta vaihtoehdossa A saataisiin nopeasti hyötyjä, tulee siinä edetä palveluiden yhdistämisessä mahdollisimman nopeasti. Etuna on se, että yhdistämisprojekteilla ei ole tiukkaa takarajaa, joten aikataulupaineista johtuva lisäresurssien tarve jää pois ja silti voidaan huolehtia ratkaisuiden

18 18 laadukkuudesta. Hyötyjen saavuttaminen vaatii kuitenkin, että yhteisiin ratkaisuihin sitoudutaan ja päätöksenteko niiden osalta on nopeaa. Vaihtoehdossa B edellytettäisiin kaikkien ICT palveluiden yhdistämistä selvitysalueen kuntien välillä tietyssä aikaikkunassa. Projektiryhmä arvioi, että yhdistymisen tulisi tapahtua n kuukauden kuluessa kuntaliitospäätöksestä. Jo olemassa olevat yhteistyömallit, erityisesti FSHKY, helpottavat suuresti tällaisen yhdistämisprojektin läpivientiä, mutta kunnilla on silti edelleen suuri määrä erillisiä järjestelmiä ja toimintoja, joita pitäisi suhteellisen lyhyessä ajassa saattaa yhteen. Suurin riski on se, että kaikkia palveluita ei kyetä yhdistämään laadukkaasti määräaikaan mennessä, mikä saattaa aiheuttaa häiriöitä ja katkoksia uuden kaupungin palvelujen toimivuudessa. Riskit Selvitystyössä tehdyn riskiarvioinnin lähtökohtana on, voiko vaihtoehdon toteuttamisessa tapahtua jotain odottamatonta, jolla todennäköisesti on epämiellyttävät seuraukset. Voiko vaihtoehdossa tavoiteltaviin tai tavoittelemisen arvoisiin asioihin liittyä myös mahdollisuus negatiivisesta lopputuloksesta. Kuntien välisen yhteistyön ja yhdistymisen osalta on tunnistettu seuraavanlaisia riskejä/riskiryhmiä: talouteen liittyvät riskit toiminnan jatkuvuuteen liittyvät riskit päätöksentekoon liittyvät riskit yhtenäisten ratkaisujen saavuttamiseen (harmonisointiin) liittyvät riskit rahoituksen saatavuus muutosprojektin aikataulu nykytilasta siirtymisen muutoskustannukset tekniikkaan/teknologiaan liittyvät riskit (esim. teknologioiden yhteensopivuus) kokonaisarkkitehtuuriin liittyvät riskit Jokaisella riskillä on kaksi keskeistä ominaisuutta: riskin todennäköisyys sekä sen vaikuttavuus toteutuessaan. Yllä mainitut riskit ilmenevät molemmissa vaihtoehdoissa, mutta erilaisin painotuksin. Riskejä on arvioitu vaihtoehdoittain alla olevan kuvan 8 (riskikartan) mukaisesti. X akseli kuvaa riskin toteutumisen todennäköisyyttä ja Y akseli riskin vaikuttavuutta toteutuessaan.

19 19 Kuva 8. Vaihtoehtojen riskien sijoittuminen riskikartalle. Mitä lähemmäksi riskikartan oikeaa yläkulmaa ja punaista aluetta riski sijoittuu, sen vakavammasta riskistä on kyse. Vaihtoehtojen osalta voidaan todeta seuraavia keskeisiä havaintoja. Vaihtoehto A Vaihtoehdossa tavoitellaan tiiviimpää kuntien yhteistyötä ja kansallisten ratkaisuiden parempaa hyödyntämistä. Kuntakohtainen päätöksenteko mukaan lähtemisestä korostuu. Hyötyjen saavuttaminen edellyttää kuntakohtaisten prosessisen harmonisointia, kansallisten yhtenäisten ratkaisujen tavoittelua ja hyväksyntää sekä kompromisseja. Kokonaisarkkitehtuuriajattelu korostuu tässä yhteydessä. Edellä mainittuihin liittyvät suurimmat riskit, joiden realisoituessa myös taloudellinen riski kasvaa. Vaihtoehto B Yhdistymisvaihtoehtoon liittyy monia operatiivisia riskejä. Yhdistäminen tarkoittaa todennäköisesti pakkoa ja kiirettä, jolloin yhdistämistä helpottavat tai vaikeuttavat tekijät korostuvat. Yhdistymisen läpiviennin muutosprojekti on aikataulultaan todennäköisesti lyhyt ja kireä. Tällöin yhdistettävien ITympäristöjen samanlaisuus/erilaisuus ja teknologiset tekijät (eroavaisuudet/yhteneväisyydet) korostuvat ja vaikuttavat osaltaan muutosprojektin aikatauluun ja kustannuksiin.

20 20 Hallintamallit Eri vaihtoehdot edellyttävät erilaista hallintomallia. Hallintamalli onkin keskeinen asia, josta tulee päättää, kun otetaan kantaa yhteistyön syvyyteen. Hallintamallia voidaan ajatella jatkumona, jonka toisessa päässä on täysin erilliset kuntakohtaiset päätöksentekoelimet ja tavat sekä toisessa päässä yksi täysin yhteinen päätöksentekotapa. Erityisesti tiiviimmän seudullisen yhteistyön (vaihtoehto A) toteutumisen kannalta on oleellista, että kuntien yhteistyö on organisoitu järjestelmällisesti. Vaihtoehto A:ssa toimitaan projekti tai palvelukohtaisesti jokaisesta tapauksesta erikseen sopien, kun taas vaihtoehto B:ssä hallintamalli tulee (mahdollisesti) annettuna kuntaliitoksen myötä. Kuvassa 9 on esimerkki siitä, miten vaihtoehdossa A tietohallintoon liittyvä yhteistyö, organisointi ja päätöksenteko voidaan järjestää siten, että mahdollistetaan toiminnan tarpeista lähtevä suunnitelmallinen ICT kehittäminen ja sitä kautta tietotekniikan vaikuttavuuden nosto. Kuva 9. Esimerkki yhteistyön järjestämiseksi ja päätöksentekomalliksi alueellisessa yhteistyössä.

Vaasan seudun kuntarakennelain mukainen selvitys ICT-selvitys

Vaasan seudun kuntarakennelain mukainen selvitys ICT-selvitys 1 Loppuraportti 5.12.2014 Vaasan seudun kuntarakennelain mukainen selvitys ICT-selvitys 2 Sisällysluettelo YHTEENVETO... 3 JOHDANTO... 4 TIETOHALLINNON NYKYTILA... 5 Kuntien ICT-henkilöstö ja kustannukset...

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Forssan-seudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitys

Forssan-seudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitys Forssan-seudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitys ICT-selvitys Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (Fshky), Forssan Ammatti-instituutti (FAI), Loimijoen

Lisätiedot

Seudullisten ICT-toimintojen järjestäminen

Seudullisten ICT-toimintojen järjestäminen 1 Loppuraportti 13.11.2014 Päijät-Hämeen liitto Kuntayhteistyön tuki -hanke Seudullisten ICT-toimintojen järjestäminen 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 SELVITYSPROJEKTIN KUVAUS... 4 YLEISTÄ TAVOITETILASTA...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntaliitosselvitys

Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntaliitosselvitys Loppuraportti 26.2.2014 Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntaliitosselvitys Tietohallinto ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Loppuraportti: ICT ympäristön yleiskuvaus ja kehitystarpeet Tampereen kaupunkiseudun 9 kuntaa (Hämeenkyrö, Kangasala,

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys. ICT-selvitys

Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys. ICT-selvitys Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys ICT-selvitys Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kunnat sekä

Lisätiedot

Alueellisen tietohallinnon järjestäminen - valmisteluprojektin tulokset

Alueellisen tietohallinnon järjestäminen - valmisteluprojektin tulokset Alueellisen tietohallinnon järjestäminen - valmisteluprojektin tulokset Tietohallinnon alueellisen järjestämisen taustaa IT toiminnan kehityssuuntia» Valtakunnallisella tasolla suuntaus yhteisiin ratkaisuihin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakennemuutosten. Lahden seutu. Tommi Oikarinen 29.10.2013

Kunta- ja palvelurakennemuutosten. Lahden seutu. Tommi Oikarinen 29.10.2013 Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT tuki Lahden seutu Tommi Oikarinen 29.10.2013 Muutosprosessi ja ICT-muutostuki Yhdistymispäätös Yhdistymissopimuksen hyväksyntä Uuden kunnan päätöksentekojärjestelmän

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus. Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi

Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus. Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus 1. Tampereen seutukunta 2. Volyymit 3. Miksi hankkia yhdessä 4. Seudullinen tietohallintoyhteistyö

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Hallinto, henkilöstö,

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Yhdentymisprosessin hyödyt Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluille. Heikki Saastamoinen

Yhdentymisprosessin hyödyt Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluille. Heikki Saastamoinen Yhdentymisprosessin hyödyt Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluille Heikki Saastamoinen Yhtenäistymiskehityksen hyödyt Jo realisoituneet hyödyt Ministeriön suora rahallinen tuki Vertailujoukkoa

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN DIGITAALISET PALVELUT Palveluiden tarjonnan ja käytön edistäminen kunnissa

KESKI-SUOMEN KUNTIEN DIGITAALISET PALVELUT Palveluiden tarjonnan ja käytön edistäminen kunnissa 1 KESKI-SUOMEN KUNTIEN DIGITAALISET PALVELUT Palveluiden tarjonnan ja käytön edistäminen kunnissa ICT-strategian Digitaalinen Keski-Suomi -teeman osaselvitys Tenho Jokelainen, Kuntien Tiera Oy 25.02.2015

Lisätiedot

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

muutostuki Kuntauudistuksen muutostukiohjelma

muutostuki Kuntauudistuksen muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT muutostuki Muutostuen sisältö ja toimintamalli 6.10.2013 Kuntauudistuksen muutostukiohjelma Hallituksen 5.6.2012 linjausten mukaisesti kunnille käynnistetään kuntauudistukseen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla Muokkaa perustyylejä naps. Yhteisiä ratkaisuja Muokkaa perustyylejä naps. TUOTAMME informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. TARJOAMME keskeisten

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Projektiryhmän puheenjohtajaksi valittiin Sami Sulkko.

Projektiryhmän puheenjohtajaksi valittiin Sami Sulkko. KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen projektiryhmä Aika: 4.6.2014 klo 14.00 15.38 Paikka: Tammelan kunnantalo, Hakkapeliitantie 2, Tammela Osallistujat: Sami Sulkko,

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 22/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/2 1.6.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 22/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/2 1.6.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 22/2015 1 (5) 2 Oy Apotti Ab -nimisen osakeyhtiön perustaminen HEL 2015-005879 T 00 00 00 Päätösehdotus päättää hyväksyä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

TVT-opettajien info 14.11.2013

TVT-opettajien info 14.11.2013 Sivistys ja kulttuuripalvelut TVT-opettajien info 14.11.2013 Jarmo Laitinen ja Jaakko Järvenpää SISÄLTÖ SIVISTYS JA KULTTUURIPALVELUJEN ICT:N ORGANISOINTUMINEN SEUTU WLAN SIVISTYS JA KULTTUURIPALVELUJEN

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut -työryhmä Marraskuu 2014 28.11.2014 Page 1 Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut 2.Yhteiset

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys

Lisätiedot

Antti Ylä-Jarkko Tietohallintojohtaja Vantaan kaupunki. Epäsovinnaisia tuottavuusratkaisuja kuntakentässä 15.1.2015

Antti Ylä-Jarkko Tietohallintojohtaja Vantaan kaupunki. Epäsovinnaisia tuottavuusratkaisuja kuntakentässä 15.1.2015 Antti Ylä-Jarkko Tietohallintojohtaja Vantaan kaupunki Epäsovinnaisia tuottavuusratkaisuja kuntakentässä 15.1.2015 Miten lisätä tuottavuutta ITn avulla? Rakenteet murroksessa Metropolikaupunki Poliittisen

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

JulkICT strategian aluekierros, Pori 4.4.2012. Jukka Ehto tietohallintopäällikkö

JulkICT strategian aluekierros, Pori 4.4.2012. Jukka Ehto tietohallintopäällikkö JulkICT strategian aluekierros, Pori 4.4.2012 Jukka Ehto tietohallintopäällikkö Kankaanpään kaupunki Pohjois Satakunta n. 24 000 asukasta Tietohallinnon organisointi Kankaanpäässä tietohallintopäällikkö,

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen 17.11.2010 VM/HKO/KuntaIT Sitra/Kuntaohjelma Kärkihanke 2 vetovastuu on ollut Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa

Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa Kuntainfo, 25.2.2015 Tuire Mikola Arvolupaus on Medbitin brändin lähtökohta ja ydin Miksi? Miten? Mitä? Miksi? Medbit on kokonaisvaltainen sote ICT-ratkaisujen

Lisätiedot

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013 Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle Säätytalo 10.9.2013 Tiistai 10.9.2013, klo 12.00 14.00 Tilaisuuden ohjelma Säätytalo, Sali 15 (Snellmaninkatu 9, 00170 Helsinki) klo 12.00 12.15

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Sote ICT - yhteishankintamalleja. Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy

Sote ICT - yhteishankintamalleja. Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy Sote ICT - yhteishankintamalleja Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy Kuntahankinnat, kunta-alan yhteishankintayksikkö Julkiset ICT-hankinnat Sote ICT -yhteishankinnat Esimerkkejä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Aiesopimuksen allekirjoittaminen KPK THH:n ja KPK ICT:n perustamisesta

Aiesopimuksen allekirjoittaminen KPK THH:n ja KPK ICT:n perustamisesta Maakuntahallitus I 138 14.06.2010 Maakuntahallitus I 196 27.09.2010 Aiesopimuksen allekirjoittaminen KPK THH:n ja KPK ICT:n perustamisesta 845/10/101/2009 MH 138 Sitra 7.6.2010: Ehdotus etenemisestä Kainuun

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Aika: 24.6.2014 klo 13.06 14.53 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Aika: 24.6.2014 klo 13.06 14.53 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 24.6.2014 klo 13.06 14.53 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18,

Lisätiedot

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj http://www.britannica.com/ blogs/2009/10/the-classictree-swing-example-ofproduction-and-customerservice-gone-awry/

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot