Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntaliitosselvitys
|
|
- Aarne Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Loppuraportti Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntaliitosselvitys Tietohallinto ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD
2 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 KUNTIEN TIETOHALLINNON NYKYTILA... 4 VAIHTOEHTOISTEN TAVOITETILOJEN TUNNISTAMINEN... 8 Viitekehys vaihtoehtoisten tavoitetilojen tunnistamiseksi... 8 Arvioitavat vaihtoehdot... 9 Arviointi osa-alueittain Kustannukset Toiminnalliset hyödyt Muutosaikataulut Riskit Hallintamallit Hankinnat YHTEENVETO Kuntarakennelain asettamien sisältövaatimusten mukainen arviointi Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta selvitysalueella Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Selvitys taloudellisesta tilanteesta (nyt ja tuleva) Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien ja lähidemokratian toteutumisesta Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Arvio yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen... 30
3 3 JOHDANTO EKKV-selvitysalueen tietohallintoryhmä on laatinut tämän selvityksen osana Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntarakenneselvitystä. Tietohallintoryhmän jäseninä ovat toimineet kuntien tietohallinnosta vastaavat henkilöt (Matti Franck ja Hannes Rauhala/Espoo, Seppo Rusama/Kauniainen, Lea Blomberg/Kirkkonummi ja Olli Nykänen/Vihti). Ryhmän puheenjohtajana on toiminut Matti Franck. Tietohallintoryhmä on toiminut yleishallinto- ja konsernipalvelut-ryhmän alaryhmänä. Selvitys laadittiin lokakuun 2013 ja helmikuun 2014 välisenä aikana. Loka-marraskuussa kuntien edustajat koostivat omien kuntiensa nykytilan kuvaukset. Joulukuussa nykytilakuvauksia yhtenäistettiin ja tarkistettiin sekä laadittiin lähestymistapa, jolla eri tavoitetilavaihtoehtoja voitiin tunnistaa. Tammikuussa arvioitiin tunnistettuja vaihtoehtoja. Helmikuussa koostettiin selvityksen yhteenveto tähän raporttiin.
4 4 KUNTIEN TIETOHALLINNON NYKYTILA EKKV-kuntien suuri keskinäinen kokoero näkyy monella tavalla kuntien ICT-toimintamallin, tietohallinnon johtamisen ja IT-palvelutuotannon eroavaisuuksissa. Kuntien kokoero aiheuttaa myös oman haasteensa nykytilavertailulle, sillä kovin erilaisten ja erikokoisten kuntien nykytilatietojen yhteismitallisuus ja vertailtavuus eivät välttämättä ole yksiselitteistä. Toinen keskeinen haaste on varmistaa, että kaikki IT-kuluerät ovat tiedossa. Mitä suurempi organisaatio on kyseessä, sen suurempi mahdollisuus on, että nk. piilo-it-kustannuksia jää havaitsematta. Näin voi etenkin käydä, jos kunnan IT-budjetti/-kustannukset on keskitetty, tarkoituksena kattaa koko kunnan toiminta. Jos toimialoilla on oma IT-budjetti, piilokustannuksia jää todennäköisesti vähemmän huomaamatta. Tässä selvityksessä EKKV-kuntien IT-kustannuksia on tarkasteltu vuoden 2013 IT-budjettilukujen kautta. Konkreettisimmin kuntien välinen kokoero ilmenee juuri IT-budjetissa, ja toisaalta IT-henkilöstön määrässä. Kuva 1 konkretisoi selvästi, miten suurista eroista IT-budjeteissa on kysymys. Kuva 1. EKKV-kuntien IT-kustannukset v budjetissa.
5 5 IT-budjeteissa merkille pantavaa on se, että investointien ja käyttömenojen suhde vaihtelee eri kunnissa. Yksi tähän vaikuttava tekijä on se, kuinka paljon IT-laitteita ostetaan, ja toisaalta kuinka paljon IT-laitteita vuokrataan (hankitaan leasing-sopimuksilla). Vuokrakulut näkyvät käyttömenojen puolella ja ovat näin ollen pois investoinneista. Lisäksi käytännöt, joilla IT-kulut budjetoidaan investointiluonteisiksi tai käyttömenoiksi, vaihtelevat eri kunnissa. EKKV-kuntien IT-budjetteja on pyritty saattamaan keskenään vertailtaviksi seuraavien vertailulukujen avulla. Vertailuluvut ovat: - IT-käyttömenojen suhde kunnan toimintamenoihin (%) - IT-käyttömenojen suhde kunnan asukaslukuun ( ) - IT-käyttömenojen suhde kunnan työntekijöiden määrään ( ) - IT-investointien suhde kunnan toimintamenoihin (%) - IT-investointien suhde kunnan asukaslukuun ( ) - IT-investointien suhde kunnan työntekijöiden määrään ( ) Kuvassa 2 esitetään kunnat rinnakkain ko. vertailuluvuittain. IT-käyttömenojen osalta Espoo poikkeaa muista, kun taas IT-investointien osalta erot ovat pienemmät. Kuva 2. EKKV-kuntien IT-kustannukset suhteutettuna kolmen tekijän suhteen.
6 6 Tietohallinnon asema ja tärkeys korostuu sen mukaan, mitä suurempi kunta on kyseessä. Suurella kunnalla tietohallinto ja ICT on asemoitu jopa strategiseksi kehittämisen työkaluksi, jolla on vaikutusta tuottavuuteen ja kunnan palvelujen vaikuttavuuteen. Pienemmissä kunnissa tietohallinto on usein vain välttämätön kuluerä. Tällöin IT-henkilöstön työ kohdentuu välttämättömiin ylläpitotehtäviin ja pikkutulipalojen sammuttamiseen. Suunnitelmalliseen kehittämiseen ei useinkaan ole aikaa eikä resursseja. Kunnan linjatessa strategiakseen ulkoistaa IT-palvelutuotantoaan, jolloin IT-palvelut ja operatiivinen tekeminen ostetaan ulkoisilta IT-toimittajilta palveluhallinnan pysyessä omissa käsissä, palvelujen määrittelyyn ja ohjaukseen tarvitaan resursseja ja osaamista. Isomman kunnan mahdollisuudet ja resurssit viedä läpi ulkoistusprojekteja ja jatkossa hallita ulkoistettuja IT-palveluja ovat paremmat. Pienempi kunta joutuu pienemmillä resursseillaan hoitamaan operatiivisia IT-töitä itse, kun osaaminen ja resurssit ulkoistamiseen puuttuvat. Huolimatta siitä, että jokaisen kunnan kohdalla tietohallinnon resurssit ovat suhteellisen pienet kunnan toimintaan nähden, Espoon kokoisen kunnan resurssit mahdollistavat kunnan palvelutoiminnan tukemisen huomattavan paljon paremmin. Tämä ilmenee erityisesti kehitysprojektien määränä ja laajuutena, kattaen ison osan kunnan toiminnoista. Myös tietohallinnon organisoinnin näkökulmasta suuren kunnan resurssit voidaan osoittaa toimialoille paremmin. Seuraavassa esitetään lyhyet kuntakohtaiset kuvaukset tietohallinnon nykytilasta. Espoo Espoossa on hajautettu (federatiivinen) ICT-toimintamalli: kokonaisarkkitehtuurimielessä ohjaus on keskitettyä, mutta toimialakohtaiset tietohallinnot vastaavat toimialansa ICT-ratkaisuista. Lähes koko IT-palvelutuotanto ostetaan keskeisiltä suurilta suomalaisilta IT-toimittajilta. Espoo on vahvasti mukana pääkaupunkiseudun (PKS) yhteistyössä, julkisen hallinnon ohjauksessa sekä kansallisessa ICT-yhteistyössä Kuntien Tiera Oy:n suurimpana omistajana. Espoon IT-budjetti on n. 55 M ja IT-henkilöstön määrä 75 henkilöä. Kauniainen Kauniaisissa ICT-toimintamalli on keskitetty, sisältäen hiukan toimialakohtaisuutta. IT-palvelutuotanto on omaa tuotantoa tukeutuen keskeisten tietojärjestelmien osalta ulkopuolisiin IT-toimittajiin. Kauniainen on mukana PKS-yhteistyössä. Kauniaisten IT-budjetti on n. 1,2 M (pienin) ja IT-henkilöstön määrä 6 henkilöä. Kirkkonummi Kirkkonummen ICT-toimintamalli on keskitetty, sisältäen myös hiukan toimialakohtaisuutta. ITpalvelutuotanto on omaa tuotantoa tukeutuen keskeisten tietojärjestelmien osalta ulkopuolisten ITtoimittajien tukeen. Kirkkonummi on mukana Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-yhteistyössä ja on Tieran omistaja. Kirkkonummen IT-budjetti on n. 4,7 M ja IT-henkilöstön määrä 9 henkilöä.
7 7 Vihti Vihdin ICT-toimintamalli on keskitetty ja siinä oleellisena osana on lähiseudun kuntayhteistyö. Tietohallinnon johtaminen hankitaan ostopalveluna. IT-palvelutuotannosta perustietotekniikkapalvelut ostetaan Kuntien Tiera Oy:n Länsi-Uudenmaan paikallispalveluilta ja keskeisten tietojärjestelmien osalta tukeudutaan ulkopuolisiin IT-toimittajiin. Vihti on myös mukana Kuuma-yhteistyössä. Vihdin IT-budjetti on n. 2,2 M. Vihdillä ei ole omia IT-henkilöitä. Yhteenveto Espoolla suurimpana kuntana on suurimmat tietohallinto-resurssit, eniten IT-henkilöstöä sekä suurin ITbudjetti. Kauniaisten IT-budjetti on pienin. Vihdillä puolestaan ei ole yhtään omaa IT-henkilöä. IT-budjeteissa käyttömenojen ja investointien suhde on erilainen riippuen mm. siitä, kuinka paljon kunta käyttää vuokrausta ja kuinka paljon ostetaan omaksi (esimerkiksi ICT-laitteita). ICT-toimintamalli on Espoossa hajautettu, kun se kaikissa muissa kunnissa on keskitetty. Tietohallinnon toiminnan laajuus kattaa kaikissa kunnissa kaikki toimialat. IT-palvelutuotannon järjestäminen on toteutettu eri tavoin: Kauniaisissa ja Kirkkonummella suurelta osin omana tuotantona, Vihdissä ja Espoossa IT-tuotanto ostetaan ulkoisena palveluna. Kaikissa kunnissa tietojärjestelmät ovat tyypillisesti toimialakohtaisia (kuten valtaosassa Suomen kuntia), mikä arkkitehtuurimielessä tarkoittaa hajanaista tietojärjestelmäkenttää. Järjestelmien välinen integraatio ja tietojen (tietovirtojen) yhdistely on vähäistä. Tässä mielessä ICT ei pysty sujuvasti tukemaan toiminta- ja palveluprosesseja varsinkaan toimialarajat ylittäviltä osin. Kunnilla on käytössään vain vähän keskenään samoja järjestelmiä. Tämä on merkittävää erityisesti keskeisimpien tietojärjestelmien, kuten sote-järjestelmien osalta. Kaikkien kuntien tietohallintovastaavat totesivat, että tietohallintoa ja ICT:tä ei hyödynnetä riittävästi kunnan palveluita ja prosesseja kehitettäessä. Potentiaalia tukea kunnan palvelutuotantoa olisi paljon enemmän. Tietohallinnon rooli ja ICT:n mahdollisuudet toimintaprosessien uudistamisessa ja kehittämisessä nähdään tärkeänä, erityisenä esimerkkinä sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen. Tähän asti EKKV-kuntien keskinäinen yhteistyö on ollut hyvin tapauskohtaista. Kuntien väliset vakiintuneet yhteistyösuhteet suuntautuvat eri suuntiin. Esimerkiksi Espoo on mukana pääkaupunkiseudun (PKS) yhteistyössä sekä julkisen hallinnon ohjauksessa, ja Kirkkonummi ja Vihti puolestaan mukana Kuuma -yhteistyössä. Kauniaista lukuun ottamatta kunnat ovat mukana kansallisessa yhteistyössä Kuntien Tiera Oy:n kautta ja omistajina. Tiera on vuonna 2010 perustettu, tällä hetkellä 196 kunnan, 41 kuntayhtymän, 7 kuntaomisteisen osake-yhtiön sekä Suomen Kuntaliiton omistama yhtiö. Tiera toimii julkisista hankinnoista annetun lain (2007/348) tarkoittamassa mielessä omistajiensa sidosyksikkönä ja yhteishankintayksikkönä. Kuntien tietohallinnon kehittämisen osalta Tieran laaja omistajapohja Suomen kuntakentässä mahdollistaa kunnille laajemman ja syvemmän yhteistyön kuin minkään muun organisaation kautta. Tiera tukee merkittäviä rakennemuutoksia, uudistumista sekä tuottavuuden kasvua julkishallinnossa. Merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuus saavutetaan innovatiivisten ja yhdenmukaisten ICT-palveluiden sekä kustannustehokkaamman palveluiden järjestämisen avulla. Tieran tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisille tarjottavien palveluiden laadun parantaminen hilliten samalla kustannusten nousua. Tämä on saavutettavissa kehittämällä ja automatisoimalla julkishallinnon
8 8 organisaatioiden prosesseja tietotekniikkaa hyödyntäen. Tavoitetilassa Tiera mahdollistaa kuntien palvelutuotannon rakenteellisen uudistamisen ja toiminnan tehostamisen, kun henkilösidonnainen työ ja kehitysvoimavarat voidaan kohdistaa ydintoimintaprosessien kehittämiseen sekä julkishallinnon asiakkaiden palveluiden parantamiseen. VAIHTOEHTOISTEN TAVOITETILOJEN TUNNISTAMINEN Viitekehys vaihtoehtoisten tavoitetilojen tunnistamiseksi Yleisellä tasolla kuntien ICT-toiminnot voidaan jakaa kahteen osakokonaisuuteen: IT-palvelutuotantoon, joka kattaa kaiken ICT:n hyödyntämiseen tarvittavan tekniikan konesaleista, tukipalveluista ja työasemista aina tietojärjestelmiin saakka. Johtamiseen ja tietohallinnon järjestämiseen, joka kuvaa ICT:n hyödyntämistä ohjaavaa päätöksentekoa ja johtamista. Kyse ei ole pelkästään kuntien tietohallintoyksiköiden tai -toimintojen johtamisesta, sillä ICT:n tehokas hyödyntäminen edellyttää aktiivista roolia myös kuntien ylimmiltä päätöksenteko- ja johtotasoilta. Selvityksessä muodostettiin tätä kahtiajakoa hyödyntäen kaksiulotteinen viitekehys vaihtoehtoisten ICTtoimintamallien tunnistamiseksi. Kuva 3. Vaihtoehtoisten tavoitetilojen tunnistamisen viitekehys Kummassakin osakokonaisuudessa on mahdollista tehdä eri syvyistä ja laajuista kuntien välistä yhteistyötä. Tätä visualisoidaan hyödynnetyssä viitekehyksessä siten, että mitä ylemmäksi pystyakselilla tai mitä oikeammalle vaaka-akselilla liikutaan, sitä syvemmäksi kuntien yhteistyö muuttuu. ITpalvelutuotannon osalta tämä tarkoittaa siirtymistä täysin erillisistä ratkaisuista yksittäisten pistemäisten
9 9 yhteisten ratkaisuiden kautta aina täysin yhtenäiseen IT-palvelutuotantoon. On syytä huomioida, että äärioikeallakaan ei kuitenkaan ole kyse siitä, että kaikki IT-palvelutuotanto toteutettaisiin yhden toimijan toimesta, vaan siinä on mahdollista hyödyntää niin monia toimittajia kuin on tarpeen. IT-palvelutuotanto on kuitenkin organisoitu siten, että yksittäinen kunta ei pysty tekemään itsenäisiä päätöksiä siitä, mitä toimittajaa tai millaisia teknisiä ratkaisuja se hyödyntää. Johtamisen ja tietohallinnon järjestämisen osalta viitekehyksessä siirrytään täysin erillisistä ja itsenäisistä yksiköistä ensin koordinoidumpaan yhteistyöhön, jossa kunnat sitoutuvat hallinnointimalleilla yhteiseen kehittämiseen ja johtamiseen, ja siirrytään sitten kokonaan yhteiseen strategiseen johtamiseen, jossa ICT valjastetaan yhteisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vaikka viitekehyksellä ei muuten oteta suoraan kantaa kuntaliitosten tarpeellisuuteen, on selvityksessä määritelty, että tätä yhteistä strategisen johtamisen yhteistyön tasoa on vaikea saavuttaa ilman kuntaliitoksia. Tämän perusteluna on se, että itsenäisten ja autonomisten kuntien strategista johtamista ei ole mahdollista koordinoida niin tiiviisti kuin tässä tarkoitetaan, vaan yhteiseen strategiseen johtamiseen tarvitaan yhteinen strateginen päätöksentekotaso. Suomen kuntakentässä tämä tarkoittaa yhtä kunnanvaltuustoa ja kunnanhallitusta. Arvioitavat vaihtoehdot Jaottelemalla käytetyn viitekehyksen molemmat akselit kolmeen osaan, voidaan muodostaa yhdeksän erilaista kuntien yhteistyön organisoinnin vaihtoehtoa. Nämä ovat (aloittaen vasemmasta alakulmasta ja liikkuen rivi kerrallaan vasemmalta oikealle): Alarivi: Keskirivi: 1. Erillinen IT-palvelutuotanto, erillinen johtaminen ja tietohallinnon järjestäminen. Kuntien yhteistyö rajoittuu epäformaaliin tiedonjakoon, joka ei johda yhteisiin kehittämishankkeisiin tai kilpailutuksiin. EKKV-alueen nykytila, jossa kunnilla on muiden alueen kuntien kanssa tiiviimpää yhteistyötä, mutta ei neljän EKKV-kunnan kesken. 2. Koordinoitua IT-palvelutuotantoa, erillinen johtaminen ja tietohallinnon järjestäminen. Kunnat hakevat aktiivisesti mahdollisuuksia kilpailuttaa tai hankkia yhteisiä ITpalvelutuotantoratkaisuja. Yhteishankkeita toteutetaan kuitenkin pistemäisesti yksittäisiin tarpeisiin vastaamaan ilman, että kunnat koordinoisivat kaikkia kehittämistarpeitaan systemaattisesti. Esimerkkejä tällaisesta toimintamallista ovat PKS-yhteistyö, valtakunnalliset kehityshankkeet (esim. SADe), muutaman Kuuma-kunnan ICT-yhteistyö (Tipake), KLkuntahankintojen kautta toteutettavat yhteishankinnat sekä Kuntien Tiera Oy:n Länsi- Uudenmaan paikallispalvelut. 3. Yhtenäinen IT-palvelutuotanto, erillinen johtaminen ja tietohallinnon järjestäminen. Kunnat järjestävät koko IT-palvelutuotantonsa yhtenäisesti, mutta säilyttävät silti täyden itsenäisyyden siitä, miten hyödyntävät IT-palvelutuotantoa substanssiprosessiensa tukemisessa. Vaihtoehto on epärealistinen todellisuudessa, huomioiden edes jonkin tasoisen johtamisen koordinoinnin tarpeen, jotta yhteisestä IT-palvelutuotannosta voitaisiin saada niitä hyötyjä ulosmitattua, joita toimintojen fuusioimisesta tyypillisesti haetaan. 4. Erillinen IT-palvelutuotanto, organisoitua yhteistä johtamista ja tietohallinnon järjestämistä. Kunnat koordinoivat tietohallinnon järjestämistään ilman, että sitoutuvat yhteisiin ITpalvelutuotantoratkaisuihin. Esimerkiksi kunnilla voi olla yhteisiä tietohallinnon asiantuntijaresursseja, jotka järjestävät kuntien erillisiä IT-palvelutuotantoja. Käytännössä vaihtoehto on todennäköisesti korkeintaan vain välivaihe, koska koordinoidulla tietohallinnon
10 10 Ylärivi: järjestämisellä todennäköisesti ei ole saavutettavissa merkittäviä hyötyjä ilman koordinoitua ITpalvelutuotantoa. 5. Koordinoitua IT-palvelutuotantoa, organisoitua yhteistä johtamista ja tietohallinnon järjestämistä. Yhteistä IT-palvelutuotantoa kehitetään yhteisen tiekartan avulla, jolla pyritään saavuttamaan merkittäviä tuottavuushyötyjä kuntien perustoiminnoissa. Esimerkki tällaisesta toimintamallista on Tiera Oy:n tietohallinnon johtamisen palvelu ja Länsi-Uudenmaan paikallispalvelut yhdessä. 6. Yhteinen IT-palvelutuotanto, organisoitua yhteistä johtamista ja tietohallinnon järjestämistä. Syvin yhteistyön muoto, joka on mahdollista saavuttaa ilman kuntaliitoksia. Kunnat vastaavat itsenäisesti strategisesta johtamisesta, mutta hankkivat koko IT-palvelutuotantonsa yhdessä yhteisen kehitystiekartan mukaisesti. 7. Erillinen IT-palvelutuotanto, yhteinen strateginen johtaminen. Hajautettu ITpalvelutuotantomalli, jossa toimialoilla on täysin itsenäinen rooli tarvitsemansa ITpalvelutuotannon järjestämisessä. Helsingin ja valtiohallinnon toimintamallit ovat lähimpänä tätä mallia. 8. Koordinoitua IT-palvelutuotantoa, yhteinen strateginen johtaminen. Kuntien nykyiset federatiiviset/osahajautetut ICT-toimintamallit. Kuntaliitostilanteessa kohdealuekohtaiset ITpalvelutuotantomallit fuusioidaan, mutta järjestetään kuitenkin monilta osin toisista kohdealueista erillisinä. 9. Yhteinen IT-palvelutuotanto, yhteinen strateginen johtaminen. IT-palvelutoimintaa johdetaan keskitetysti ja tuottavuushyötyjä haetaan toimialarajoista tai vanhoista kuntarakenteista riippumatta. Koska kaikkia eri vaihtoehtoja ei ollut mahdollista selvityksen aikataulussa arvioida kattavasti, projektiryhmä valitsi kolmeksi kiinnostavimmaksi ja potentiaalisimmaksi tarkemmin arvioitaviksi vaihtoehdoksi yllä olevan listauksen vaihtoehdot 2 (tästä eteenpäin vaihtoehto A), 6 (B) ja 9 (C). Vaihtoehto C:ssä arvioidaan EKKV-kuntien kuntaliitoksen vaikutukset ICT-toimintamalliin. Alla olevassa kuvassa 4 on havainnollistettu kolmen arvioitavan vaihtoehdon sijoittuminen viitekehykseen.
11 11 Kuva 4. Tarkasteltavien vaihtoehtojen sijainti viitekehyksessä. Vaihtoehdot A ja B perustuvat kuntien vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Merkittävimmin vaihtoehdot poikkeavat toisistaan siinä, miten tiivistä ja organisoitua yhteistyö on. Vaihtoehto B vaatii toteutuakseen kuntien yhteisen toimijan, jolle on määritelty tietty vastuu ja rooli kuntien yhteistyön organisoimisessa. Esimerkkejä tällaisesta toimintamallista ovat mm. Lapin kuntien LapIT, sairaanhoitopiirien yhteiset ITyhtiöt, Istekki, Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus sekä Tiera. EKKV-kunnat voisivat perustaa uuden yhteisen yhtiön tai kuntayhtymän, jonka kautta kunnat järjestäisivät IT-palvelutuotantonsa. EKKV-kuntien välinen yhteistyö ei kuitenkaan perinteisesti ole ollut kovin tiivistä, vaan kunnat osallistuvat pääsääntöisesti muihin kuntien yhteistyörakenteisiin. Näin ollen uuden yhteisen yksikön perustamiselle ei ole kovin vahvoja perusteita. Mielekkäämpää onkin arvioida, mitkä olemassa olevat organisaatiot tarjoaisivat parhaat edellytykset EKKV-kuntien yhteistyön syventämiselle. Luontevimmin tämä toteutuisi Tieran kautta, jonka omistajina kolme neljästä EKKV-kunnasta jo on (tämä tarkoittaa n. 97 % neljän kunnan yhteisestä väestömäärästä). Lisäksi Espoo on tehnyt strategisen linjauksen, että se pyrkii tietohallinnon kehittämisessään Tieran kautta mahdollisimman laajaan yhteistyöhön muiden kuntien kanssa. EKKV-selvitysalueesta tekee poikkeuksellisen suurimman kunnan erityisen suuri suhteellinen koko muihin selvitysalueen kuntiin verrattuna. Mikäli Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin valtuustot päätyisivät kyseisten kuntien väliseen liitokseen, tulisi tietohallinnon yhdistyminen tapahtumaan käytännössä kokonaan Espoon toimintaympäristön tarpeista lähtien. Muilla kunnilla ei nykyisten tietojen perusteella ole käytössään sellaisia tietoteknisiä ratkaisuja, joita voisi tai kannattaisi ottaa käyttöön uuden EKKV-kunnan alueella, ottaen huomioon sen valtaisan muutosprojektin, jonka pienemmän kunnan ratkaisun levittäminen Espoon käyttöön vaatisi.
12 12 Arviointi osa-alueittain Selvitystyössä määriteltiin joukko osa-alueita, joiden pohjalta vaihtoehtoisia tavoitetiloja voidaan luonnehtia paremmin. Osa-alueiden avulla saadaan eroja tavoitetilojen välille. Valittuja vaihtoehtoisia tavoitetiloja luonnehdittiin seuraavien osa-alueiden näkökulmasta: 1. Kustannusvaikutukset 2. Toiminnalliset hyödyt 3. Muutosaikataulut 4. Riskit 5. Hallintamallit 6. Hankinnat Vaihtoehtoja arvioitiin myös kuntarakennelain asettamien sisältövaatimusten mukaisesti, jotka vastaavat pääosin edellä esitelty jaottelua. Kuntarakennelain sisältövaatimusten mukainen arviointi vaihtoehtojen B ja C osalta löytyy myös Yhteenveto-luvun lopusta. KUSTANNUKSET Vaihtoehdot eroavat toisistaan sen perusteella, millaisia kustannuksia niistä syntyy. Kustannukset poikkeavat toisistaan muutoksen aikana, palveluiden vakiinnuttamisvaiheessa ja jatkuvan toiminnan aikana Muutoskustannukset syntyvät projekteissa, joiden avulla muutos toteutetaan. Osa projekteista on luonteeltaan teknisiä (esimerkiksi konesalien tai järjestelmien yhdistäminen), mutta ne voivat olla myös laajempia muutosprojekteja (uusien toimintatapojen koulutus). Uudet yhdistetyt tai yhteistyössä tuotetut palvelut (esimerkiksi uudet järjestelmät) eivät välttämättä toimi optimaalisella tavalla heti alussa, vaan niiden normalisoituminen vaatii aikaa ja toimenpiteitä, jotka aiheuttavat väliaikaisia kustannuksia. Toiminnan aikaiset kustannukset edustavat jatkuvia tietotekniikasta syntyviä kustannuksia, joiden voidaan arvioida muuttuvan eri lailla riippuen siitä, miten tietohallinto organisoidaan Nykytilan jatkuminen Kustannusten analysoimiseksi kannattaa arvioida eräänlaisena nollatasona miten kustannukset tulevat todennäköisesti käyttäytymään keskipitkällä (5-10 vuotta) tähtäimellä, jos mitään muutoksia ei tehdä, vaan kunnat jatkavat erillään ja ne tuottavat ICT-palvelunsa nykyisillä malleillaan. ICT-infrastruktuuriin (verkot, palvelimet, työasemat, sähköposti jne.) liittyvät kustannukset voivat laskea loivasti ajan kuluessa johtuen mm. infrapalveluiden tarjonnan kilpailusta ja toiminnan yleisestä tehostumisesta sekä kustannustehokkaiden ratkaisujen käyttöönoton myötä.
13 13 Liiketoimintasovelluksiin liittyvät kustannukset todennäköisesti nousevat ajan kuluessa. Järjestelmät vaativat päivityksiä ja uusien toimintojen automatisoimiseksi rakennettavat järjestelmät voivat lisätä teknisen arkkitehtuurin monimutkaisuutta, mikä yleensä kasvattaa kustannuksia. ICT-asiantuntijoiden ja ulkopuolisten asiantuntijoiden työkustannukset nousevat maltillisesti pitkällä juoksulla. On kuitenkin syytä huomioida, että tulevat kuntaliitokset ajoittuvat todennäköisesti hyvin samoihin aikoihin, jolloin lukuisia muutosprojekteja on käynnissä tai käynnistymässä samaan aikaan. Tämä tarkoittaa, että ICT-asiantuntijoista - sekä omista että ulkoisista asiantuntijoista voi tulla pulaa. Tämä vääjäämättä aiheuttaa ainakin hetkittäistä työkustannusten nousua. On syytä todeta, että Espoossa on käynnissä ICT-kustannusten tehostamistoimia, joilla tavoitellaan nykykustannusten pienentymistä. Nämä tehostamistoimet ovat kuitenkin kuntien yhteistyöstä saavutettavista tehostamishyödyistä erillisiä. Mikäli yhteistyötä tehdään vaihtoehdon A tarkoittamalla tavalla, ei kustannuksissa ole odotettavissa merkittäviä vaikutuksia verrattuna nykymalliin. Muiden kuntien ICT-palveluiden volyymi on Espoon volyymeihin verrattuna niin pientä, että niiden yhteen liittäminen ei tuo olennaista volyymiin perustuvaa säästöä neljän kunnan kokonaisuudelle. Toisaalta yhteistyön kohteet voidaan valikoida niin, että mitään merkittäviä muutoskustannuksia ei myöskään aiheudu uuteen toimintamalliin siirtymisestä. Vaihtoehdossa B tehdään kuntien välistä yhteistyötä ICT-palveluiden kehittämiseksi ja tuottamiseksi, mutta niin, että yhteistyössä on mukana (mahdollisesti reilustikin) suurempi joukko kuntia kuin vain EKKVryhmän kunnat. Leimallista yhteistyölle on se, että sitä voidaan tehdä eri osapuolille luonnollisella aikataululla. Kustannusten voidaan olettaa alenevan tuntuvasti niiltä osin (ja sillä aikataululla), kun päästään käyttämään yhteisiä palveluita. Yhteisen infran ja yhteisten sovellusten käyttäminen voi laskea tiettyjen palveluiden kustannuksia kymmenillä prosenteilla. Eri palveluita yhdistetään kehitysprojekteissa, joista syntyy ylimääräisiä kertaluontoisia kustannuksia. Hyvässä tilanteessa projekteissa on mukana suuri määrä kuntia, jolloin yksittäisen kunnan osuus kustannuksista on pienempi kuin jos kunta olisi ryhtynyt kehittämishankkeeseen yksin. Vaihtoehdossa C kunnat ovat yhdistyneet ja ICT:hen liittyvät päätökset ja ICT-palveluiden tuotanto tehdään yhtenäisellä tavalla. Kustannukset käyttäytyvät monilta osin samalla tavalla kuin vaihtoehdossa B, mutta pari olennaista eroakin löytyy: Yhdistettäessä ICT-palveluja vaihtoehdossa B kustannuksia on jakamassa käytännössä aina isompi joukko kuntia, jolloin kustannukset per osapuoli ovat pienemmät kuin jos palvelut yhdistetään EKKV-kuntien välillä. Mikäli kuntaliitos toteutuu, tulee yhdistymisen tapahtua määräajassa, mikä asettaa palveluiden yhdistämiselle aikataulun, joka todennäköisesti on suhteellisen kireä. Tällainen ajallisesti tiivis projekti edellyttää paljon ulkopuolista apua, mikä nostaa projektivaiheen kustannuksia tuntuvasti verrattuna vaihtoehtoon B. Tilannetta saattaa pahentaa se, että samaan aikaan voi olla käynnissä useita muitakin kuntien yhdistämisiin liittyviä hankkeita, mikä johtaa resurssipulaan. Vaihtoehto C voi olla vaihtoehtoa B edullisempi, koska kuntien vapaaehtoinen IT-yhteistyö on tyypillisesti ollut varsin hidasta ja kuntaliitos pakottaa yhdistämään kaikki ICT-palvelut lyhyellä aikavälillä. Näin ollen tehostamistoimia päästään toteuttamaan nopeasti ja yhteisen käytön aikana saatavat säästöt voivat teoriassa alkaa suhteellisen nopeastikin. Tämä edellyttää, että vaihtoehto C toteutetaan onnistuneesti. On kuitenkin olemassa myös riski, että kiireessä tehdään vääriä tai hätiköityjä valintoja tai
14 14 kompromisseja, jotka vaativat myöhemmin uusia ratkaisuja ja valintoja, jotka nostavat kokonaiskustannuksia. Eri vaihtoehtojen kustannustason havainnointi Selvityksessä pyrittiin konkretisoimaan kustannuksia seuraavasti. Neljän EKKV-kunnan ICTtoimintamenot vuonna 2012 olivat yhteensä 52,4 M. Tästä Espoon osuus oli 88 %. Olettaen, että palvelujen vakiinnuttua (muutaman vuoden kuluessa) voitaisiin kaikkien neljän kunnan ICT-palvelut toteuttaa Espoon tämän hetkisten kustannusten kokonaistasolla, voitaisiin vaihtoehdossa C saavuttaa ICT-kustannuksissa parhaimmillaan prosentin säästö, eli n. 5 6 miljoonan vuosittaiset säästöt. Verrattuna Espoon nykykustannuksiin, sovelluksista ja palvelimista ei syntyisi juurikaan operatiivisia lisäkustannuksia. Verkosta ja päätelaitteista syntyy jonkin verran lisäkustannuksia, mutta noiden lisäkustannusten arvioidaan kompensoituvan Espoon IT-toimintojen tehostumisella. Vaihtoehdossa A arvioidaan saatavan parhaimmillaan vajaan miljoonan vuosittaiset säästöt, joista puolet saadaan päällekkäisten kilpailutusten välttämisestä ja puolet edullisimmista palveluista kunnille yhteensä. Potentiaali on väistämättä rajallinen neljän kunnan pienimuotoisessa yhteistyössä. Vaihtoehdossa B, jossa ICT-palveluita toteutetaan useiden kuntien yhteistyönä, voidaan päästä vaihtoehto C:tä suurempiin säästölukuihin. 20 prosenttia alemmat toimintamenot tarkoittaisivat n. 10,5 miljoonaa euroa alempia toimintamenoja nykytasoon verrattuna. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että laaja osa ICT-palveluista toteutetaan yhteistyössä. Vuosittaisia säästöjä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi seuraavasti: säästöt valtakunnallisten toiminnanohjaussovellusten käytöstä: 3 MEUR säästöt yhdessä toteutettujen infrajärjestelmien (AD, Office, Intranet, kollaboraatio) käytöstä: 3 MEUR säästöt yhteisestä teknisestä infrasta 3 MEUR alhaisemmat henkilöstökustannukset 1 MEUR ICT-palveluiden yhdistäminen edellyttää aina projekteja, joista syntyy investointien kaltaisia projektikustannuksia. Vuonna 2012 EKKV-kuntien yhteenlasketut ICT-kehityskustannukset (investoinnit) olivat 10,1 miljoonaa euroa. Vaihtoehdon A toteuttaminen vaatisi karkeasti arvioiden noin 20 % korkeampia kehityskustannuksia muutosvaiheen aikana, olettaen että yhteisiä hankkeita tunnistettaisiin kohtuullisesti. Muutaman vuoden kuluessa voisi tulla kyseeseen yksi suuri ja 4 pientä yhdessä tehtävää kilpailutusta ja muutosprojektia. Ison kilpailutuksen (esim. operaattorisopimukset) ja sen yhteydessä tehtävien muutosten kustannuksiksi arvioidaan 1 miljoonan euroa. Pienen kilpailutuksen muutostöineen arvioidaan maksavan noin 250 tuhatta euroa. Yhteensä tämä tarkoittaisi ICT-investointeina n. 2 miljoonaa euroa. Vaihtoehdossa B lisäkustannukset olisivat suuremmat, arviolta 50 % (n. 5,1 miljoonaa euroa), mikäli palveluita yhdistetään paljon, ja jos yhdistäminen voidaan toteuttaa maltillisella aikataululla. Muutaman vuoden sisällä toteutettavia isoja projekteja olisivat todennäköisesti toiminnanohjausjärjestelmä (ERP), konesalien yhdistäminen ja muun infran yhdistäminen. Näiden projektikustannukset arvoidaan EKKVkuntien osalta yhteensä noin kahden miljoonan euron suuruisiksi. Saman kokoinen investointi tarvittaisiin pienempien projektien - kuten esimerkiksi mobiili kotihoito, asianhallinta, sähköinen asiointi, palveluväylän hyödyntäminen - toteuttamiseen. Muiden IT-palveluiden yhdistämiseen uskotaan tarvittavan muutaman vuoden kuluessa noin miljoona euroa.
15 15 Vaihtoehdossa C yhdistämiskustannusten voidaan arvioida olevan jopa 100 % normaalitahtia korkeammat (n. 10 miljoonaa euroa), johtuen mm. kuntaliitoksen vaatiman aikataulun aiheuttamista lisäkustannuksista. Suuria yhdistämisprojekteja ovat ainakin ERP, SoTe,-järjestelmä ja tietoverkot. Näiden yhdistämiseen arvioidaan tarvittavan yhteensä 4-5 miljoonaa euroa. Keskisuuria projekteja ovat todennäköisesti paikkatietojen, työasemien, AD:n, opetusjärjestelmien, kollaboraatio-järjestelmien ja sähköpostijärjestelmien yhdistäminen. Näistä arvioidaan syntyvän noin 3 miljoonan euron kustannukset. Muihin pienempiin projekteihin arvioidaan tarvittavan 2-3 miljoonaa euroa Yhteenveto eri vaihtoehtojen kustannusten suhteista on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Vaihtoehtojen kustannusten suhteellinen vertailu. Kuva 6 havainnoi konseptuaalisesti, miten kuntien yhteenlasketun IT-toiminnan kokonaiskustannukset eri vaihtoehdoissa kehittyvät ajan kuluessa eri vaihtoehdoissa nykytilaan verrattuna. Kaikkiin vaihtoehtoihin liittyy muutoskustannuksia, jotka tekevät vaihtoehdoista lyhyellä tähtäimellä kalliimpia kuin nykytilassa. Vaihtoehdoissa aletaan kuitenkin saada nykytilaan verrattuna hyötyjä, jotka laskevat kustannuskehitystä. Vaihtoehto B:ssä kustannussäästö on merkittävin, jolloin ajan kuluessa päästään selvästi alimmalle kustannustasolle. Vaihtoehto A:ssa ja C:ssä kustannussäästöpotentiaali on maltillisempi, mutta koska vaihtoehto A:han liittyy pienemmät muutoskustannukset, on muutoskustannusten takaisinmaksuaika lyhyempi.
16 16 Kuva 6. Vaihtoehtojen kumulatiiviset kokonaiskustannukset (konseptuaalinen). TOIMINNALLISET HYÖDYT Vaihtoehtoiset organisointitavat vaikuttavat siihen, millaista tehostamispotentiaalia voidaan saada aikaa substanssitoiminnoissa tietotekniikkaa hyödyntämällä. Tämä potentiaali on todennäköisesti verrannollinen sen kanssa, kuinka kokonaisvaltaisesti substanssitoimintaa ja tietotekniikkaa suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Konesalien yhdistäminen tai teknologioiden karsinta vähentää todennäköisesti kustannuksia, mutta näiden toimenpiteiden vaikutus substanssitoiminnan tehostamiseen on paljon pienempi kuin yhdistettäessä tietojärjestelmiä tai muutettaessa toimintaprosesseja tietotekniikkaa paremmin hyödyntäviksi. Eri vaihtoehdot poikkeavat toisistaan sen suhteen, kuinka nopean ja laajan (yhtenäisen) kehittämisen ne mahdollistavat ja kuinka hyvin ne estävät päällekkäisten ratkaisujen syntymisen ja käytön. Projektissa käsiteltiin erityisesti seuraavia potentiaalisia hyötyjä IT-toiminnan osaaminen (kompetenssit) Vaihtoehdossa A yhteistyön oletetaan olevan suhteellisen suppeaa, jolloin osaamisen yhdistämisestä ei ole näkyvää hyötyä. Sitä vastoin B-vaihtoehdossa laaja kansallinen osaamisverkosta on käytettävissä, ja
17 17 kiinteässä yhteistyössä erilaisten kompetenssien yhdistäminen ja käyttö ristiin hyödyttää kaikkia osapuolia. C-vaihtoehdossa pienet kunnat hyötyvät suuremman kunnan laajasta IT-osaamisesta. Ratkaisuiden toimitusnopeus Vaihtoehdolla A ei oleteta olevan vaikutuksia ratkaisujen toimitusnopeuteen, tai se voi jopa hidastaa sitä, koska jokaisessa yhteistyöhankkeessa tulee ylimääräisiä vaiheita yhteistyön organisoimiseksi. Sen sijaan tiiviimmässä yhteistyössä tai kuntaliitoksen jälkeisessä tilanteessa päästäneen tehokkaampaan ja systemaattisempaan projektitoimintaan, joka todennäköisesti nopeuttaa tarpeesta tuotantoon prosessia. Kiinteämmässä yhteistyössä on nykytilaa paremmat mahdollisuudet tehdä myös laadukasta kokonaisarkkitehtuurityötä, minkä ansiosta tietohallinto-organisaatioiden kyky nopeampaan ratkaisujen toimitukseen paranee. Molempiin vaihtoehtoihin liittyy kuitenkin siirtymäaika, jonka aikana uusia toimintatapoja vasta opetellaan ja toimitusnopeus voi hidastua. C-vaihtoehdossa siirtymäaika on pidempi, koska resurssit menevät (parina vuotena) toimintojen yhdistämisiin, eivätkä ole käytettävissä kehittämiseen. Lisäksi yhdistämisestä johtuvia muutoksia voidaan joutua tekemään useampaan (kahteen) kertaan IT-palveluiden laatu Vaihtoehto A ei todennäköisesti muuta ICT-palveluiden laatua olennaisesti. Vaihtoehdoissa B ja C on paremmat mahdollisuudet soveltaa ICT-palvelutuotannon hyviä käytäntöjä (esim ITIL:iä), joiden ansiosta tuotannossa olevien ICT-palveluiden laadun voidaan odottaa paranevan. Mahdollisuus hyödyntää kansallisia ratkaisuja Mahdollisuus hyödyntää kansallisia ratkaisuja (esim. kansallinen palveluväylä, viitearkkitehtuurit, kokonaisarkkitehtuuritoiminta jne.) paranee kaikissa vaihtoehdoissa verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Näin tapahtuu erityisesti pienten EKKV-kuntien osalta. Vaihtoehdossa B vaikutus on merkittävä myös Espoon kaupungin osalta, sillä siinä yhteistyö voidaan organisoida Espoon kaupungin strategisen yhteistyöyhtiön Kuntien Tieran kautta tehokkaimmalla tavalla. Tieran toiminta perustuu lähtökohtaisesti kansallisten ratkaisujen soveltamiseen ja sovittamiseen kuntakentän toimijoiden ympäristöihin. MUUTOSAIKATAULUT Tietohallinnon erilaiset organisointivaihtoehdot vaativat erilaisia toimenpiteitä, jotka puolestaan vaativat toisistaan poikkeavan määrän aikaa. Aikataulujen kohdalla kannattaa täsmentää, mitä erilaisia muutostoimenpiteitä eri vaihtoehdot edellyttävät, mitkä ovat näiden toimenpiteiden mahdolliset riippuvuudet, niiden väliset prioriteetit ja niiden vaatimat ajat. Selvityksessä ei otettu kantaa eri vaihtoehtojen aikatauluun tarkasti. Aikatauluja luonnehdittiin kuitenkin yleisellä tasolla.
18 18 Vaihtoehdon A puitteissa tehtävä yhteistyö perustuisi todennäköisesti kuntien substanssitoiminnoissa tapahtuvaan yhteistyöhön. Substanssitoiminnan yhteistyö olisi kimmokkeena myös yhteistyössä tehtäviä toimintoja tukevien järjestelmien yhteiseen tuottamiseen. Pelkästään yksittäisten ICT-palveluiden yhdistämiseen kunnissa ei ole suurta intressiä. Varsinkaan Espoon näkökulmasta yhdistämisellä ei ole suurtakaan merkitystä, sillä pienempien kuntien mukanaan tuoma lisävolyymi ei ole Espoon näkökulmasta merkittävä. Toisaalta skaalaedut voidaan saavuttaa muussakin kuntayhteistyössä. Jotta vaihtoehdossa B saataisiin nopeasti hyötyjä, tulee siinä edetä palveluiden yhdistämisessä mahdollisimman nopeasti. Etuna on kuitenkin se, että yhdistämisprojekteilla ei ole tiukkaa takarajaa, joten aikataulupaineista johtuva lisäresurssien tarve jää pois ja silti voidaan huolehtia ratkaisuiden laadukkuudesta. Kuntien Tiera on luonnollisin toimija vaihtoehto B:n koordinoijaksi. EKKV-kunnat, pois lukien Kauniainen, tekevät jo nyt Kuntien Tieran johdolla yhteistyötä liittyen useampaan ICT-palveluun. Näitä ovat mm. sähköinen asiointi, mobiili kotihoito -palvelu, palveluväylä, perustietotekniikkapalvelut sekä palvelusetelija ostopalvelujärjestelmä. Esimerkiksi näissä mainituissa palveluissa tehtävä tiiviimpi yhteistyö tuottaisi etuja kaikille EKKV-kunnille. Kauniaisten osalta yhteistyö edellyttää Tieran osakkeiden merkitsemistä. Vaihtoehdossa C edellytettäisiin kaikkien ICT-palveluiden yhdistämistä EKKV-kuntien välillä tietyssä aikaikkunassa. Työryhmä arvioi, että yhdistymisen tulisi toteutettavaksi n kuukauden kuluessa kuntaliitospäätöksestä. Yhdistäminen siinä ajassa on mahdollista, mutta on hyvin todennäköisesti kustannuksiltaan erittäin kallista ja sisältää riskejä. Suurin riski on se, että kaikkia palveluita ei kyetä yhdistämään laadukkaasti määräaikaan mennessä, mikä saattaa aiheuttaa häiriöitä ja katkoksia uuden kaupungin palvelujen toimivuudessa. Keskeisten järjestelmien ja tietotekniikkainfrastruktuurin osalta projektiryhmä on arvioinut yhdistymisen käytännön ratkaisuja alla olevan mukaisesti. Tässä yhteydessä ei selvitetty, mahdollistavatko nykyiset sopimukset toiminnan laajentamista koko EKKV-alueelle. Tästä syystä sopimukset tulee käydä huolellisesti läpi heti, mikäli kuntaliitosprosessi etenee seuraavaan vaiheeseen. Oletuksena on käytetty, että Espoon sopimuksia voisi olla mahdollista hyödyntää myös yhdistyneessä organisaatiossa, koska volyymien kasvu ei ole niin merkittävä. Talous-/toiminnanohjausjärjestelmäksi (ERP) olisi todennäköisesti perusteltua hankkia kokonaan uusi järjestelmä ja konfiguroida se uuden kunnan prosessien pohjalta, kuin yrittää levittää Espoon nykyinen, monilta osin epätyydyttävä ERP-järjestelmä uuden organisaation laajuiseksi. Tällainen ERP-järjestelmä sisältäisi keskeisten taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon toimintojen tuen. Tiera tarjoaa tällaista ratkaisua jo nyt, ja olisi luontevin toimittaja uudelle järjestelmälle. Kirkkonummen kohdalla tämä merkitsisi sitä, että nykyinen talous- ja HR-palvelusopimus Kunnan Taitoa Oy:n kanssa purettaisiin, koska uuden kunnan koko talous- ja henkilöstöhallinnon siirtyminen Taitoan hoidettavaksi on epätodennäköistä. Sosiaali- ja terveystoimen ydinjärjestelmissä todennäköisin vaihtoehto olisi, että käyttöön otettaisiin Espoon nykyinen Effica-järjestelmä, joka kattaa myös sosiaalitoimen palvelut. Espoon Effica on varteenotettava vaihtoehto kaikkien kuntien yhteiseksi järjestelmäksi, koska sitä kehitetään edelleen aktiivisesti (mm. KanTa-integraatio). Tämä edellyttäisi sitä, että Kauniainen ja Kirkkonummi irtautuisivat Apotti-hankkeesta, mistä aiheutuisi ylimääräisiä sanktiokustannuksia (n. 0,1-0,2 miljoonaa euroa per kunta, riippuen irtautumisajankohdasta), ja Vihti perusturvakuntayhtymä Karviaisesta, jonka kautta Vihti tällä hetkellä järjestää sote-palvelunsa. Toinen vaihtoehto on se, että uusi kaupunki valitsee Sote-järjestelmäkseen Apotti-hankkeessa
19 19 kehitettävän järjestelmän. Tämän vaihtoehdon todennäköisyys riippuu vahvasti siitä, miten Apottihankkeen aikataulu suhteutuisi uuden kunnan perustamiseen. Jos kuntien yhteenliittyminen tapahtuu ennen kuin Apotti-hankkeen järjestelmä on käytössä, ei Apotti tarjoa todellista vaihtoehtoa Espoon nykyjärjestelmälle. Paikkatietojärjestelmillä on normaalisti melko keskeinen rooli kuntien järjestelmäkartassa. EKKV:n tapauksessa paikkatietojärjestelmäksi tulisi todennäköisesti Espoon nykyisin käyttämä X-City. Paikkatietojärjestelmien yhdistäminen olisi todennäköisesti varsin suuritöinen hanke, ottaen huomioon että kunnilla on tällä hetkellä eri teknisen toimen perusjärjestelmiä käytössään. Kunnan työntekijöiden käyttämien tietokoneiden osalta kannattaisi siirtymäkaudelle todennäköisesti ottaa käyttöön virtuaalinen työpöytä helpottamaan eri järjestelmien käyttöä yhdistyvissä kunnissa. Virtuaalinen työpöytä on osoittanut toimivuutensa muualla vastaavanlaisissa kuntaliitoksissa. Kuntien hyvinkin sirpaleisen tietojärjestelmäkannan harmonisoinnille voidaan saada lisäaikaa hyödyntämällä virtuaalista työpöytä ratkaisua. Siitä on todennäköisesti hyötyä esimerkiksi teknisten virastojen järjestelmien käytössä. Se mahdollistaa myös sen, että kerralla ei tarvitse päivittää suurta määrää työasemia, vaan niiden päivittämistä voidaan porrastaa. Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin käytössä olevat palvelimet niiden omissa tai toimittajien konesaleissa ja/tai niiden tietosisältö tulisi siirtää Espoon käyttämän palvelutarjoajan konesaleihin. Uuden kaupungin tietoliikenne- ja puhelinsopimukset tulisivat uudelleen kilpailutettaviksi, sillä Espoon nykyinen sopimus on voimassa vuoteen 2016 saakka. Tarvittaessa sopimusta on todennäköisesti mahdollista pidentää yhdellä optiovuodella, joka antaa mahdollisuuden suunnitella uuden kunnan tietoliikenne- ja puhelinpalvelut kokonaisuutena. Kriittisimmät ja työläimmät järjestelmäkokonaisuudet ovat ERP-, sote- ja paikkatietojärjestelmien yhdistämiset. Nämä kaikki edellyttävät jopa vuoden mittaisia monimutkaisia hankkeita. Esimerkki vastaavan kokoluokan kuntaliitoksesta osoittaa, että pelkästään sote-järjestelmien yhdistäminen kestää noin vuoden, vaikka yhdistettävät kunnat käyttäisivät keskenään samaa teknologiaa. Ko. kuntaliitoksessa yhdistettiin eri kunnissa olevia samaan teknologiaan perustuneita sotetietojärjestelmiä projektissa, joka kesti vuoden, ja jonka kustannukset olivat n. 1,5 M. Kaikki edellä mainitut järjestelmät pitää olla käytettävissä heti yhdistymisen toteuduttua. Virtuaalisen työpöydän avulla joitakin muita nykyjärjestelmiä (ja -laitteistoja) voidaan käyttää kohtuullisen kätevästi myös yhdistymisen jälkeen, mikä mahdollistaa yhdistymisprojektille priorisoinnin kriittisimpiin järjestelmiin, ja pienentää sen riskejä. Tiukassa aikataulussa tehtävä tietohallintoimintojen yhdistäminen on joka tapauksessa vaativa tehtävä. RISKIT Selvitystyössä tehdyn riskiarvioinnin lähtökohtana on, voiko vaihtoehdon (A, B tai C) toteuttamisessa tapahtua jotain odottamatonta, jolla todennäköisesti on epämiellyttävät seuraukset: voiko vaihtoehdossa tavoiteltaviin - tai tavoittelemisen arvoisiin - asioihin liittyä myös mahdollisuus negatiivisesta lopputuloksesta.
20 20 Kuntien välisen yhteistyön ja yhdistymisen osalta on tunnistettu seuraavanlaisia riskejä/riskiryhmiä: - talouteen liittyvät riskit - toiminnan jatkuvuuteen liittyvät riskit - päätöksentekoon liittyvät riskit - yhtenäisten ratkaisujen saavuttamiseen (harmonisointiin) liittyvät riskit - rahoituksen saatavuus - muutosprojektin aikataulu - nykytilasta siirtymisen muutoskustannukset - tekniikkaan/teknologiaan liittyvät riskit (esim. teknologioiden yhteensopivuus) - kokonaisarkkitehtuuriin liittyvät riskit Jokaisella riskillä on kaksi keskeistä ominaisuutta: riskin todennäköisyys sekä sen vaikuttavuus toteutuessaan. Yllä mainitut riskit ilmenevät kussakin vaihtoehdossa A, B ja C, mutta erilaisin painotuksin. Riskejä on arvioitu vaihtoehdoittain alla olevan kuvan 7 (riskikartan) mukaisesti. X-akseli kuvaa riskin toteutumisen todennäköisyyttä ja Y-akseli riskin vaikuttavuutta toteutuessaan.
21 21 Kuva 7. Vaihtoehtojen riskien sijoittuminen riskikartalle. Mitä lähemmäksi riskikartan oikeaa yläkulmaa ja punaista aluetta riski sijoittuu, sen vakavammasta riskistä on kyse. Vaihtoehtojen osalta voidaan todeta seuraavia keskeisiä havaintoja. Vaihtoehto A Vaihtoehto on kaikkein riskittömin toisaalta myös tavoitteet ovat kaikkein vaatimattomimmat. Riskit kulminoituvat siihen, että vaihtoehdossa tehdään yhteistyötä tai yhteishankkeita koskevat päätökset ja ratkaisut kuntakohtaisesti. Päätösten erilaisuus tai eriaikaisuus johtaa helposti siihen, että yhtenäistäminen, harmonisointi ja yhteinen kokonaisarkkitehtuuriajattelu jäävät puolitiehen - tai kokonaan toteutumatta. Näistä yhdessä seuraa, että muiden riskien merkitys ja tärkeys vähenee. Päätöksentekoon liittyvää riskiä lukuun ottamatta riskit eivät sijoitu punaiselle alueelle. Vaihtoehto B Vaihtoehdossa tavoitellaan laajempaa kansallista yhteistyötä. Kuntakohtainen päätöksenteko mukaan lähtemisestä korostuu. Hyötyjen saavuttaminen edellyttää kuntakohtaisten prosessisen harmonisointia, kansallisten yhtenäisten ratkaisujen tavoittelua ja hyväksyntää sekä kompromisseja. Kokonaisarkkitehtuuriajattelu korostuu tässä yhteydessä. Edellä mainittuihin liittyvät suurimmat riskit, joiden realisoituessa myös taloudellinen riski kasvaa.
22 22 Vaihtoehto C Yhdistymisvaihtoehdossa valtaosa riskeistä korostuu verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Yhdistäminen tarkoittaa usein pakkoa ja kiirettä, jolloin yhdistämistä vaikeuttavat tekijät saattavat ilmetä vahvempina. Yhdistymisen läpiviennin muutosprojekti on työläs sekä aikataulultaan todennäköisesti lyhyt ja kireä. Yhdistettävien IT-ympäristöjen samanlaisuus/erilaisuus ja teknologiset tekijät (eroavaisuudet tai yhteneväisyydet) korostuvat ja vaikuttavat osaltaan muutosprojektin aikatauluun ja kustannuksiin. C-vaihtoehdossa riskien toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus ovat vaihtoehdoista suurimmat. HALLINTAMALLIT Eri vaihtoehdot edellyttävät erilaisia hallintomalleja. Hallintamalli onkin keskeinen asia, josta tulee päättää, kun otetaan kantaa yhteistyön syvyyteen. Hallintamallia voidaan ajatella jatkumona, jonka toisessa päässä on täysin erilliset kuntakohtaiset päätöksentekoelimet ja -tavat sekä toisessa päässä yksi täysin yhteinen päätöksentekotapa. Erityisesti vaihtoehto B:n toteutumisen kannalta on oleellista, että kuntien yhteistyö on organisoitu järjestelmällisesti. Vaihtoehto A:ssa toimitaan projekti- tai palvelukohtaisesti jokaisesta tapauksesta erikseen sopien, kun taas vaihtoehto C:ssä hallintamalli tulee annettuna kuntaliitoksen myötä. Vaihtoehto B:ssä on tunnistettavissa erilaisia tapoja tehdä päätöksiä yhdessä. Nämä edellyttävät todennäköisesti tiettyä valtuutusta eri kuntien päätöksentekoelimiltä. Joihinkin hallintamallivaihtoehtoihin saattaa liittyä lainsäädännön sanelemia rajoitteita. Kuntien Tierassa on valmiiksi kehitetty osa yhteistyön edellyttämistä hallintarakenteista, jotka helpottavat vaihtoehdon käyttöönottoa. Tieran puitteissa on myös mahdollista kehittää sellaisia hallintamalleja, jotka palvelevat kuntien välistä yhteistyötä laajemminkin. HANKINNAT Eri yhteistyömuodoissa tarvitaan eri asioihin kohdistuvia hankintoja. Valittu organisoitumisvaihtoehto vaikuttaa mm. siihen kuinka nopeasti erilaisia hankintoja pystytään tekemään ja millainen on hankinnan tekevän organisaation tai yhteisön neuvotteluvoima. Erikoiskysymyksenä voidaan joutua tarkastelemaan sitä, millaisia hankintoja joudutaan tekemään eri organisoitumisvaihtoehtojen muutosvaiheessa. Julkisia hankintoja koskevien säännösten mukaan hankintayksiköt voivat joko kilpailuttaa hankinnat hankintasääntöjen mukaan järjestämällä julkisen tarjouskilpailun itsenäisenä hankintayksikkönä, kuntien hankintarenkaana tai yhteisen hankintayksikön kautta. Vaihtoehto A: Kuntien yhteinen hankintarengas Hankintarenkaalla ei ole itsenäistä päätäntävaltaa hankinnoista, eikä se tee hankintoja itselleen. Tällainen hankintayksikkö voi kuitenkin erillisen toimeksiannon kautta tai ns. valtakirjamenettelyllä tehdä hankintoja. Jos hankintaa koskeva päätös tehdään erikseen kussakin hankintayksikössä, edellyttää hankintapäätöksen voimaantulo kaikkien hankkijoiden hyväksyntää. Jos päätösvalta keskitetään yhdelle kunnalle, päätöksenteko edellyttää muiden kuntien antamaa valtuutusta päätöksen tekemiseksi.
23 23 Hankintarenkaana tai toimeksiannon perusteella toteutettavan hankintojen yksityiskohdista voidaan sopia yhteishankintasopimuksella. Sopimus voi koskea vain yksittäistä hankintaa tai se voi kattaa laajasti eri osa-alueiden hankinnat sopimuskauden aikana. Osana sopimusjärjestelyä voidaan sopia myös hyvitysmaksu- ja vahingonkorvausseuraamuksista mahdollisten virhetilanteiden varalle. Hankintarenkaana toteutettavien hankintojen edut ovat lähinnä hankintavolyymin yhdistämisessä ja keskitetyssä kilpailutusprosessissa. Kukin kunta kerää tiedot hankinnan tarpeista ja antaa ne toteuttamisvastuussa olevalle kaupungille kilpailutusta varten. Hankinnan kohteen määrittely useamman kunnan tarpeiden ja tietojen pohjalta on käytännössä työlästä ja aikaa vievää ja vaatinee myös siihen tehtävään allokoitua resurssia. Hankinnan toteuttamisen jälkeen hankintarenkaaseen ei voi tulla uusia jäseniä, toisin sanoen hankintaa ei voi myöhemmin laajentaa koskemaan muita kuin hankintarenkaassa hankintavaiheessa olleita kuntia. Vaihtoehto B: Kuntien yhteinen hankintayksikkö Hankintayksikkö, joka hankkii omistajakunnilleen tavaroita tai palveluja. Kuntien yhteisen hankintayksikön tulee olla lain mukainen hankintayksikkö, esim. kunnan viranomainen, liikelaitos taikka julkisoikeudellinen laitos, joka ei ole kaupallinen ja johon kunnan muu hankintayksikkö käyttää valvonta- ja hallintavaltaa. Kuntien yhteisenä hankintayksikkönä ei voi toimia yksityinen yritys eikä myöskään markkinaehtoisesti toimiva yhtiö. Hankintayksikkö voi olla osakeyhtiö, jolla ei ole liiketaloudellisia tulostavoitteita. Yksikön toimiala tulee määritellä kunnallisen päätöksenteon mukaisesti ja tehtävistä tulee määrätä yksikön toimintaa koskevissa ohjesäännöissä tai vastaavassa asiakirjassa. Yhtiömuotoisten hankintayksiköiden toimialaa koskeva määräys on yhtiöjärjestyksessä. Yhteiseltä hankintayksiköltä hankittavien ratkaisujen ja palvelujen johtamista ja järjestämistä varten ja kuntien omia IT-hankintoja varten on tarkoituksenmukaista laatia EKKV -kuntien yhteinen hankintastrategia. Hankintastrategiassa voidaan määritellä muun muassa: - mitä tuotetaan itse? mitä hankintaan itsenäisesti ostopalveluna? mitä hankitaan yhteisesti, yhteisen hankintayksikön kautta? - mitä kategoriat hankitaan yhteisen hankintayksikön kautta? - mitkä ovat kriittiset osaamisalueet, joita tulee vahvistaa? - millä periaatteilla hankinnat järjestetään niin että kustannukset ja riskit pysyvät hallinnassa? - miten yhteistyö toimittajien kanssa järjestetään niin että hankintastrategian edellyttämät tavoitteet toteutuvat? - miten kokonaisarkkitehtuuri otetaan huomioon omissa ja yhteisen hankintayksikön hankinnoissa? Yhteisen hankintayksikön hyödyntäminen mahdollistaa sen, että kunnilla on käytössään yksi sopimus kutakin palvelua kohden kuntakohtaisten sopimusten sijaan. Voimassaolevien hankintasopimusten hyödyntäminen toisessa kunnassa ei lähtökohtaisesti ole mahdollista koska tarjouspyyntöjen ja sopimusten ehdoissa ei sopimusten siirtomahdollisuuksia toisille kunnille ole otettu huomioon. Tämä tarkoittaa sitä, että IT-hankintojen toteuttaminen yhteisen hankintayksikön kautta vaatii suunnitelmallisen siirtymäajan. Yhteisen hankintayksikön osakkaina olevilla kunnilla on kuitenkin mahdollisuus hyödyntää ko. yksikön jo aiemmin kilpailuttamia ja voimassaolevia sopimuksia. Yhteisen hankinnan hyötyjä ovat volyymin kasvamisen ja kilpailutusprosessin yksinkertaistumisen kautta saatavat hyödyt. Neuvotteluvoimaa on mahdollista myös hyödyntää tehokkaammin sekä kilpailuttamisvaiheessa että sopimuskauden aikana, silloin kun hankinnan tekijänä on kuntia ostovolyymiltään suurempi hankintayksikkö. Tilaajan edut ja neuvotteluvoima on myös mahdollista säilyttää tehokkaammin hankintojen elinkaaren ajan.
Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotKansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti
Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä
LisätiedotTyöpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet
Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
LisätiedotForssan seudun 4 kunnan kuntaliitosselvitys ICT selvitys
1 Loppuraportti 22.9.2014 Forssan seudun 4 kunnan kuntaliitosselvitys ICT selvitys 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 TIETOHALLINNON NYKYTILA... 4 Kuntien ICT henkilöstö ja kustannukset... 4 Tietohallinnon
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotTietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013
Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
LisätiedotValtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015
Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki
Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Loppuraportti: ICT ympäristön yleiskuvaus ja kehitystarpeet Tampereen kaupunkiseudun 9 kuntaa (Hämeenkyrö, Kangasala,
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
LisätiedotKysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013
Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä
LisätiedotTyöryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen
Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat
LisätiedotERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET
ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi
Lisätiedot< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013
< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET
Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1
LisätiedotJIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008
JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu
LisätiedotKehittämishankkeet ja tuottavuus
Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita
LisätiedotPorvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015
1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden
LisätiedotVIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotTuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö
Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.
LisätiedotSähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?
Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 1 / 1 3706/00.01.00/2013 231 Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistäminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) 816 22252 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotTietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa
Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotUusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin
1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen
26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,
LisätiedotTieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana. Copyright Kuntien Tiera Oy 0
Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Tiera lyhyesti Tiera on kuntatoimijoiden omistama osakeyhtiö, joka järjestää palveluita omistajilleen
LisätiedotKATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut
KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa
LisätiedotVAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti
VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet
LisätiedotSähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana
Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.
Lisätiedot- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -
- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti
Lisätiedot1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:
PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä
LisätiedotHelsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6
Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain
LisätiedotTietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa
LisätiedotEsitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014
Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotYleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen
Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta Pentti Itkonen Yleiskuva - Laskevat megatrendit Poliittishallinnollinen ohjausjärjestelmä Tähän asti hallitseva megatrendi Ei
LisätiedotSote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista
Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista Johtavien viranhaltijoiden kokous 16.5.2017 KUNTIEN TIETOHALLINTO- JA ICT-PALVELUT MAAKUNNAN TIETOHALLINTO JA ICT- PALVELUT Hankkeen päävaiheet
LisätiedotTavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla
KUUMA-johtokunta 4.11.2015 LIITE 23 a Tavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla Tuuli Karjalainen, Niko Kinnunen, Markku Vehmas Sähköinen asiointi on pian arkipäivää julkisella
LisätiedotVihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu
Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
LisätiedotSuomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa
Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012
LisätiedotYleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina
Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina Hallintovaliokunta perjantai 13.04.2018 HE 16/2018 vp / Asiantuntijapyyntö Pentti Itkonen
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja
LisätiedotErityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa. Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori
Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori 1. KYS Erva tietohallintotoimikunnan tavoitteet johtoryhmän asettamien vaatimusten
LisätiedotTurvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely
Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto
Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden
LisätiedotPerusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011
Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotDigitalisaatio sote- ja maakuntauudistuksessa
Digitalisaatio sote- ja maakuntauudistuksessa Varsinais-Suomen kuntapäivä 17.3.2016 Minna Saario Projektipäällikkö, AKUSTI-foorumi Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Muutoksen lähtökohtia Miten
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen
LisätiedotJyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma
7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin
LisätiedotKuntien digitalisaation kannustin
Kuntien digitalisaation kannustin Taloustorstai 22.8.2019 Finanssineuvos Anne-Marie Välikangas Kunta- ja aluehallinto-osasto Digitalisaation kannustimen tavoitteet Kuntien toimintatapojen ja palveluprosessien
LisätiedotHallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi
LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan
LisätiedotKuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä
Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä
LisätiedotSitran esitys kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi/aiesopimukset/kpk ICT Oy/Osakkuus
Johtotiimi 101 15.10.2009 Seutuhallitus 173 06.11.2009 Yhtymähallitus 76 12.05.2010 Yhtymähallitus 98 02.06.2010 Yhtymähallitus 118 28.06.2010 Yhtymähallitus 137 22.09.2010 Yhtymähallitus 165 03.11.2010
Lisätiedot2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen
Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden
LisätiedotValtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi
Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotKEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto
KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotPääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008
Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle
LisätiedotJuha Suutala 6.9.2007
Juha Suutala 6.9.2007 iiketoiminnan ja IT:n yhteistyö -case Tapiola Sisältö Toimintaympäristön kuvaus IT:n rooli yhtiöryhmässä IT:n ja liiketoiminnan yhteistyö Liiketoimintastrategiasta IT-strategiaan
LisätiedotVRK strategia
VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotKunta- ja palvelurakennemuutosten. Lahden seutu. Tommi Oikarinen 29.10.2013
Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT tuki Lahden seutu Tommi Oikarinen 29.10.2013 Muutosprosessi ja ICT-muutostuki Yhdistymispäätös Yhdistymissopimuksen hyväksyntä Uuden kunnan päätöksentekojärjestelmän
LisätiedotIT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä
IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)
LisätiedotDigitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke
Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke ICT-projektipäällikkö 2 11.11.20 Miksi digitaalisesti älykäs sairaala? 3 11.11.20 ESH- sairaansijoja on lähes puolet vähemmän
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi
LisätiedotLiikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014
Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...
LisätiedotSote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015
Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus
LisätiedotNäkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku
LisätiedotArto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin
Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8
LisätiedotMAAN MUOKKAUS KYLVÖKUNTOON VIMANA OY
MAAN MUOKKAUS KYLVÖKUNTOON VIMANA OY Visiomme on digitaalisilla palveluilla menestyvät maakunnat. Asiakkaamme on maakunta, ja palvelemme maakuntaa siten, että asukkaan hyöty toteutuu. 28.1.2019 VIMANA
LisätiedotVaasan seudun kuntarakennelain mukainen selvitys ICT-selvitys
1 Loppuraportti 5.12.2014 Vaasan seudun kuntarakennelain mukainen selvitys ICT-selvitys 2 Sisällysluettelo YHTEENVETO... 3 JOHDANTO... 4 TIETOHALLINNON NYKYTILA... 5 Kuntien ICT-henkilöstö ja kustannukset...
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotMaakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.
Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö Maakuntien Sote ICT muutos isokuva Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.2016 Kansallinen AKUSTI -foorumi STM THL VM KELA www.kunnat.net/akusti Pohjois-Suomi
LisätiedotKeski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö
Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotValtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen
Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö
LisätiedotKuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa
Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja
LisätiedotPalvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä
Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä
LisätiedotKuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen
Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA 14.4.2015 Tommi Oikarinen Suunnittelun lähtökohdat Sote-uudistuksessa tapahtuneet muutokset vaatineet muutoksia uudelleen suunnitteluun Uudelleen suunnitellut toimenpiteet
LisätiedotOKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014
OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon
Lisätiedot