ICT-selvitys. Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Transkriptio

1 Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys ICT-selvitys Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kunnat sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupungit

2 Sisällys 1 Johdanto Kuntien tietohallinnon nykytila ICT-kyselyn tulokset Kuntien ICT-henkilöstö ja kustannukset Tietohallinnon järjestämismallit Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit Järjestelmä- ja toimittajakenttä Nykyisiä ICT-yhteistyömalleja ICT-haasteet ja kehittämistarpeet Kuntien ICT-henkilöstö ja kustannukset Tietohallinnon järjestämismallit Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit Järjestelmä- ja toimittajakenttä ICT-yhteistyömallit Synergiavaikutukset Synergiavaikutukset osa-alueittain Johtopäätökset /14

3 1 Johdanto Valtiovarainministeriö on määrännyt kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupunkien välillä. Kuntajakoselvityksen osana tehdään ICT-selvitys, jonka tehtävänä on kuvata kuntien tietohallinnon ja ICT-toiminnan nykytila, keskeiset kehittämistarpeet ja haasteet, sekä tunnistaa näiden pohjalta kuntarakenteen muutoksella aikaan saatavat keskeiset synergiavaikutukset. ICT-selvitystyö on toteutettu maalis-huhtikuussa Vaiheen tuotokset on raportoitu tässä dokumentissa. Dokumenttia tukee erillinen liitemateriaali, jossa tuotoksia on kuvattu osin tarkemmalla tasolla. Selvitystyön seuraava vaihe, yhteisen tietohallinnon tavoitetilan määrittely ja toteutuksen karkean tason suunnittelu, toteutetaan alustavan arvion mukaisesti 05-10/2014. Vaiheen toteutus ja käynnistäminen riippuvat kuitenkin koko kuntajakoselvitystä koskevista linjauksista ja päätöksistä. ICT-selvityksen toteuttamisesta vastasi kuntajakoselvitysprojektin ICT-palvelut ja talouspalvelut -jaosto, joka toimi osana hallinnon ja tukipalvelujen valmisteluryhmää. Selvityksen pohjana olevat tiedot kerättiin kunnilta yhdenmukaisia lomakepohjia käyttäen. Tuloksia on käsitelty sekä ICT-palvelut ja talouspalvelut jaoston että hallinnon ja tukipalvelujen valmisteluryhmän kokouksissa. Selvitykseen osallistuivat kaikki selvitysalueen kunnat. 2 Kuntien tietohallinnon nykytila ICT-kyselyn tulokset Kuntien tietohallintotoimintojen nykytilaa kartoitettiin lähettämällä kysely kuhunkin selvitysalueen kuntaan. Tässä dokumentissa esitetyt tiedot perustuvat kunkin kunnan antamiin vastauksiin ja niihin pyydettyihin tarkennuksiin ja kommentteihin, joita on täydennetty ICT-palvelut ja talouspalvelut -jaoston johtopäätöksillä. Kyselyssä pyydettiin kunnan tietoja ja näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin: ICT-toimintamalli ICT-henkilöstön määrä ICT-käyttömenot sekä -investoinnit Tietohallinnon organisointi ja sijainti kunnan organisaatiossa ICT-hallintomalli Keskeisimmät käytössä olevat sovellukset sekä päätelaitemäärät Tärkeimmät meneillään olevat ICT-kehitysprojektit Tärkeimmät käynnistymässä tai suunnitteilla olevat ICT-kehitysprojektit Keskeiset ICT-toimittajat sekä ICT-sopimusten euromääräinen arvo Yhteistyö kuntien ja muiden julkishallinnon toimijoiden kanssa 3/14

4 Kyselyn tuloksia tulkittaessa on syytä huomioida, että kaikkiin kysymyksiin ei kaikista kunnista saatu täydellisiä vastauksia. ICT-toimintojen ja -palvelujen sisältöeroista johtuen vastaukset eivät myöskään ole kaikilta osin suoraan vertailukelpoisia kuntien välillä. Koska toimeksiantona oli tarkastella selvitysalueen kuntia yhtenä kokonaisuutena eikä verrata kuntia toisiinsa, vastaukset antavat kuitenkin hyvän ja riittävän yleiskuvan alueen ICTtoimintojen järjestämisestä. 2.1 Kuntien ICT-henkilöstö ja kustannukset Kerätyt kuntien toimintameno- ja henkilöstömäärätiedot perustuvat vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin. Asukasmäärät perustuvat vuoden 2012 lopun tietoihin. Selvitysalueen kuntien henkilöstön määrä on yhteensä työntekijää, joista ICThenkilöstöä on 193,8 henkilöä. Koko alueen ICT-budjettien yhteenlaskettu määrä on 46,4 M. Turun seudun kuntien suuri keskinäinen kokoero näkyy konkreettisimmin ICThenkilöstön määrässä ja ICT-budjetissa. Henkilöstön määrä vaihtelee Auran ja Kustavin 0,3 henkilöstä ja Turun 144 henkilön välillä 1. ICT-budjeteissa vaihteluväli on Taivassalon eurosta Turun 36 miljoonaan euroon 2. Kuva 1: Kuntien ICT-henkilöstön määrä ja ICT-budjetit. 1 Turun henkilöstömäärässä ovat mukana myös kaupungin toimialojen palveluksessa olevat toiminnan sovellusten pääkäyttäjät. Keskitettyjen IT-palvelujen henkilömäärä oli vuoden 2014 alussa 80 henkilöä. 2 Turun budjetissa ovat mukana myös keskitettyjen IT-palvelujen ulkopuolisten organisaatioiden, kuten Ammattikorkeakoulun, ICT-budjetti. 4/14

5 Kuntien vastausten perusteella alueen ICT-käyttömenot ovat kokonaisuutena linjassa valtakunnallisiin keskiarvoihin nähden. Vertailtaessa eri kuntien käyttömenojen suhteellista osuutta todettiin, että suurempien kuntien toimintojen hoitaminen vaatii laajempia tietoteknisiä ratkaisuja, mikä nostaa näiden kuntien käyttömenojen suhteellista osuutta. Sama havainto voidaan tehdä tarkastelemalla muita suuria kaupunkeja. 2.2 Tietohallinnon järjestämismallit Useimmissa kunnissa tietohallinto on sijoitettu yleishallinnon alaisuuteen. Ainoastaan muutamissa kunnissa tietohallinto kuuluu taloustoimintoihin tai johonkin muuhun organisaatioon. Tietohallinnon toiminnan laajuus kattaa kaikissa kunnissa kaikki toimialat. Tietohallinnon käytännön järjestämistapojen perusteella kunnat voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Turku on kokonsa ja resurssiensa puolesta omassa sarjassaan. Toisena ryhmänä ovat ne seudun kunnat, joissa on asukasta, ja kolmantena ryhmänä kunnat, joissa on alle kuntalaista. Kuva 2 havainnollistaa, miten kattavasti kunnan tietohallinto on organisoitu, ja paljonko kunta hankkii ICT-palveluja ulkoisilta toimittajailta tai tuottaako niitä itse. Kuva 2: Selvitysalueen kuntien sijoittuminen tietohallinnon johtamisen ja ICTtoimintamallin näkökulmista. Ainoastaan seitsemässä kunnassa on nimetty erikseen tietohallinnosta vastaava henkilö. Nämä kunnat ovat Kaarina, Lieto, Mynämäki, Naantali, Paimio, Raisio ja Turku. Turussa tietohallinto on edelleen jaettu strategisen tietohallintoon sekä ICT-palvelutuotannosta vastaavaan organisaatioon. 5/14

6 2.3 Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit ICT-kyselyn vastausten mukaan kuntien tärkeimpien käynnissä olevien ICTkehittämisprojektien määrä on yhteensä noin 50 kappaletta. Näistä noin kolmasosa kohdistuu ICT-infrastruktuuriin. Myös suunnitteilla olevista noin hieman alle 40 ICT-kehitysprojektista suuri osa kohdistuu ICT-infrastruktuuriin. Kuvassa 3 näkyvät kuntien nimeämät tärkeimmät käynnissä ja suunnitteilla olevat kehitysprojektit kohdealueittain ryhmiteltynä. Kuva 3: Käynnissä ja suunnitteilla olevat ICT-kehitysprojektit arkkitehtuurialueittain. 2.4 Järjestelmä- ja toimittajakenttä Kuten valtaosassa Suomen kuntia, myös selvitysalueen kunnissa käytössä olevien tietojärjestelmien ja ICT-toimittajien kirjo on hyvin laaja (kuva 4). Sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa on tietojärjestelmiä, joilla on noin kymmenen käyttäjäkuntaa. Näissäkin tapauksissa järjestelmien käyttötarkoitus vaihtelee kunnasta riippuen. Myös toimialajärjestelmien välinen integraatio ja tietovirtojen yhdistely on vähäistä. Selvitysalueen kunnilla on yhteensä käytössään päätelaitteita seuraavasti: Työasemia: kpl Kannettavia: kpl Tabletteja: kpl Älypuhelimia: kpl Kunnat nimesivät yhteensä 49 merkittävää ICT-toimittajaa. Kymmenelle suurimmalle ICTtoimittajalle vuonna 2013 maksetut kokonaiskustannukset olivat noin 22,9 miljoonaa euroa, mikä on vajaat 50 % koko alueen vuosittaisista ICT-menoista. 6/14

7 Kuva 4: Kuntien listaamat keskeiset sovellukset ja päätelaitemäärät. 2.5 Nykyisiä ICT-yhteistyömalleja ICT-yhteistyö naapurikuntien tai muiden Varsinais-Suomen kuntien kesken on suhteellisen vähäistä. Muutamien kuntien osalta yhteistyötä tehdään palvelujen järjestämisen kautta, kuten sote-yhteistyönä. Lähiyhteistyötä tehdään muutamassa kunnassa tietohallintoyhteistyönä. Yhteisiä sovelluksia tai henkilöresursseja käytetään hyvin vähän. Laajempia seudullisia yhteistyörakenteita muodostavat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, yhteinen Vaski-kirjastojärjestelmä sekä SeutuICT-yhteistyö. Usealla kunnalla on yhteistyötä valtionhallinnon organisaatioiden kanssa. Kuvassa 5 on listattu kuntien vastauksien mukaiset yhteistyöalueet julkisten toimijoiden kanssa. Suurilla kunnilla yhteistyötä on yleisesti ottaen enemmän kuin pienillä. 7/14

8 Kuva 5: Kuntien nimeämät yhteistyöjärjestelyt julkishallinnon toimijoiden kanssa. 3 ICT-haasteet ja kehittämistarpeet Tehdyn nykytilan selvityksen pohjalta kunnilta pyydettiin näkemyksiä keskeisimmistä ICTpalvelujen tuottamiseen liittyvistä haasteista ja kehittämistarpeista. Vastaukset on jäsennelty vastaaviin asiakokonaisuuksiin kuin nykytilan kuvaus: Kuntien ICT-henkilöstö ja kustannukset Tietohallinnon järjestämismallit Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit Järjestelmä- ja toimittajakenttä ICT-yhteistyömallit 3.1 Kuntien ICT-henkilöstö ja kustannukset Taloudellisten ja henkilöresurssien vähyys on yleisesti ottaen kunnissa merkittävä haaste. Turun kaupungin palveluksessa on 75% koko alueen ICT-henkilöstöstä. Pienimmissä kunnissa ICT-henkilöstöä on hyvin vähän tai ei lainkaan, ja usein ICT-vastuut on jaettu hoidettavaksi muiden tehtävien ohella. Henkilöresurssien vähyyden lisäksi myös osaamisessa koettiin olevan puutteita. Esimerkkeinä tästä mainittiin kokonaisarkkitehtuuri ja erityisesti toiminnan prosessit. Kun ICT-osaaminen ja toimintaprosessien osaaminen eivät kohtaa, huomio kiinnittyy helposti 8/14

9 teknologiaan toiminnan kehittämisen sijaan. Niukat resurssit eivät myöskään riitä osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Jatkossa eläköityminen uhkaa rapauttaa osaamis- ja resurssipohjaa entisestään, mikäli uuden henkilöstön palkkaaminen ei ole mahdollista joko taloudellisista tai saatavuussyistä. 3.2 Tietohallinnon järjestämismallit ICT-palveluita järjestetään selvitysalueella hyvin monilla eri malleilla eikä seudullisesti yhtenäistä järjestämistapaa ole. Varsinkaan pienemmillä kunnilla ei ole edellytyksiä panostaa omaan tietohallintoon, jolloin kokonaisvaltainen ICT-palvelujen strateginen suunnittelu on usein tekemättä. Tämän seurauksena ICT:n potentiaalia toiminnan kehittämisen tukena ei kyetä täysin hyödyntämään. 3.3 Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit Merkittävä osa kehittämishankkeista kohdistuu perustietotekniikkaan ja siihen liittyviin palveluihin. Kun resursseja on niukasti, perustietotekniikan järjestäminen vie pääosan ajasta. Toiminnan prosessien kehittäminen jää vähäiseksi ja sitä tehdään lähinnä hallinnon prosesseissa, erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnossa. ICT-henkilöstö on usein myös osaamisprofiililtaan teknologiapainotteista. Toiminnan prosessien kehittämisosaamista tarvitaan lisää. Kokonaisuutena voidaan todeta, että toimialojen palvelutuotannon kehittämiseen ja sitä kautta saavutettaviin merkittäviin tuottavuushyötyihin ei kyetä panostamaan riittävästi. 3.4 Järjestelmä- ja toimittajakenttä Kun kokonaisnäkemystä ja kokonaisarkkitehtuuriosaamista puuttuu, järjestelmähankintoja tehdään tyypillisesti pistemäisesti yksittäisen toimialan tai toiminnon tarpeista lähtien. Hankintoja ohjaavat usein ICT-toimittajien, eikä oman organisaation näkemykset. Järjestelmien hajanaisuudesta johtuen järjestelmäkokonaisuuden ylläpito on kallista ja tuki erityisesti toimialarajat ylittäville prosesseille heikko. Muutoskyvyn pullonkaulaksi muodostuvat erityisesti järjestelmien väliset prosessi-integraatiot. Kun järjestelmä- ja palveluhankintoja ei tehdä koordinoidusti kuntien kesken tai edes kuntien sisällä, hankinnoissa on paljon päällekkäisyyksiä. Tämän lisäksi tietyillä toimittajilla on hyvin vahva asema, erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa sekä opetustoimessa. Näillä toimialoilla kunnilla on paljon samoja sovelluksia, mikä mahdollistaa toimittajille kuntakohtaisen veloituksen sovellusylläpidosta ja -kehittämisestä. Toimittajakenttä on kaiken kaikkiaan hajanainen, nimettyjä tärkeimpiä ICT-toimittajia oli lähes 50. Kuntien käyttämien ICT-toimittajien kokonaismäärä on oletettavasti tätä huo- 9/14

10 mattavasti suurempi. Yhteisen toimittajahallinnan puuttuessa erityisesti pienten kuntien neuvotteluvoima on heikko, eikä hankinnoissa ole mahdollista saada volyymietuja. 3.5 ICT-yhteistyömallit Alueellista yhteistyötä ei tehdä suunnitelmallisesti, vaan lähinnä yksittäisten kuntien kesken ja yksittäisillä sovellusalueilla. Poikkeuksena tästä on Varsinais-Suomen Vaskikirjastojen yhteinen palvelujärjestelmä, joka on käytössä 15 kunnassa. Yhteistyön taustalla on yleisimmin resurssien puute. Strategiseen suunnitteluun ei ehditä tai osata yksittäisissä kunnissa panostaa riittävästi. Suuremmat kunnat tekevät enemmän ja laajempaa julkishallinnon yhteistyötä kuin pienemmät kunnat, joilla ei ole samalla tavalla resursseja osallistua yhteistyöhön. Valmiita yhteistyöalustoja on olemassa, mutta niiden hyödyntäminen on toistaiseksi vähäistä. Kuva 6: Tietohallinnon lähiyhteistyömallit 10/14

11 4 Synergiavaikutukset Synergiavaikutukset on johdettu selvityksessä mukana olevien kuntien nykytilakuvauksista sekä kuntien tunnistamista keskeisistä haasteista ja kehittämiskohteista. Vaikutuksia on arvioitu Valtiovarainministeriön toimeksiannon mukaisesti kuntarakenteen muutosten näkökulmasta. Lähtökohtana on näin ollen selvittää, mitä synergiavaikutuksia yhteisellä tietohallinnolla ja organisoinnilla on. Mahdollisiin kuntakokoonpanoihin, organisoitumismalleihin tai muihin yhteistyömuotoihin ei kuitenkaan oteta kantaa. Synergiavaikutukset on ryhmitelty neljään tietohallinnon johtamisen näkökulmasta keskeiseen osa-alueeseen: ICT-strategia Kokonaisarkkitehtuuri ICT-toimittajahallinta ja hankinnat ICT-palvelutuotanto ICT-strategia on suunnitelma, jonka tavoitteena on varmistaa tieto- ja viestintätekniikan paras mahdollinen käyttö kunnan toiminnan tuottavuuden parantamisessa. Se antaa toteuttajaorganisaatiolle sekä suunnan että valtuudet ICT-palvelujen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Kokonaisarkkitehtuuri on keskeinen kehittämisen johtamis-, suunnittelu- ja ohjausväline. Sen hyödyntämisellä varmistetaan, että tietojärjestelmäratkaisut tukevat uudistuvan palvelutoiminnan prosesseja sekä tarpeita ja ovat yhteentoimivia. Hyvin organisoitu ICT-toimittajahallinta ja hankintaosaaminen varmistavat, että hankinnat ovat kustannustehokkaita ja vastaavat toiminnan kehittämisen tarpeisiin. Häiriötön ja tehokkaasti toimiva ICT-palvelutuotanto varmistaa toiminnan jatkuvuuden. Osa-alueet näkyvät myös kuvassa 7. Niiden hallinnan laajamittaisella tehostamisella voidaan saada aikaan merkittäviä kustannushyötyjä ja siksi ne on valittu synergiatarkastelun näkökulmiksi. Kuva 7: Tietohallinnon johtamisen keskeiset osa-alueet. 11/14

12 4.1 Synergiavaikutukset osa-alueittain ICT-strategia Koko aluetta palveleva yhteinen tietohallintostrategia mahdollistaa alueen ICT-palvelujen kehittämisen yhtenä kokonaisuutena kohti alueellista asiakaslähtöistä palvelutuotantomallia. Keskitetty johtaminen selkiyttää kehittämishankkeiden valmistelua, päätöksentekoa ja toteutusta ja säästää kustannuksia sekä aikaa: päätetään kerran, toteutetaan kerran. Hyötyjen toteutuminen vaatii kuitenkin toimintakulttuurin ja -tapojen yhtenäistämistä ja pitkäjänteistä johtamista, sekä ennen kaikkea toiminnan kehittämisen kytkemistä ICTstrategiaan. ICT on keskeinen mahdollistaja alueen kuntien toiminnan tuottavuuden parantamisessa, mutta sen potentiaali saadaan hyödynnettyä vain mikäli kuntien toimintaa ja toimintaprosesseja kyetään suunnitelmallisesti yhtenäistämään. Kokonaisarkkitehtuuri Keskitetyn päätöksenteon ja strategisen kokonaisjohtamisen kautta voidaan tukea ja kehittää asiakasnäkökulmasta yhtenäisiä palveluita sekä näitä tukevia tietojärjestelmiä. Samalla alueellisen tietojärjestelmäkartan yksinkertaistaminen helpottuu, mikä puolestaan vähentää päällekkäisiä ratkaisuja ja pienentää pidemmällä aikavälillä kokonaiskustannuksia. Kun tietojärjestelmät ovat yhteiset, niiden ylläpito ja jatkokehittäminen tehostuu. Toteutetut muutokset saadaan heti koko alueen käyttöön. Kokonaisvaltainen suunnittelu mahdollistaa myös tietojärjestelmien ja niiden liittymäpintojen standardoinnin siten, että ne paremmin tukevat yli organisaatio- ja toimialarajojen ulottuvia palveluprosesseja ja tietotarpeita. Yhteentoimivuuden edistäminen parantaa toiminnan muutoskykyä merkittävästi. Lisäksi valtakunnallisen yhteistyön kautta suunniteltuja ratkaisuja sekä valmiita yhteistyöalustoja saadaan hyödynnettyä nopeammin ja laajemmin, kun niiden käyttöönotto ja liittäminen olemassa olevaan tietojärjestelmäympäristöön tehdään alueellisesti vain kertaalleen. ICT-toimittajahallinta ja -hankinnat Toimittajahallinta- ja hankintaosaamista yhdistämällä ja jakamalla voidaan pienentää hankintoihin liittyviä riskejä erityisesti monimutkaisissa tietojärjestelmähankinnoissa. Toimittajakentän ja hankintojen kokonaisjohtamisen avulla varmistetaan, että hankinnat ovat koko alueen kehittämisen näkökulmasta järkeviä ja että hankintojen pitkäaikaiset vaikutukset kyetään paremmin hallitsemaan. Volyymietuja pystytään hyödyntämään täysimittaisesti hankinnoissa ja lisäksi vaikutusmahdollisuudet toimittajien suuntaan kasvavat. ICT-palvelutuotanto Resursseja ja osaamista alueellisesti yhdistämällä palvelujen jatkuvuuteen ja resurssien riittävyyteen liittyvät riskit ovat kokonaisuutena paremmin hallittavissa. Päällekkäisten ICT-toimintojen karsiminen ja hallinnon yhdistäminen vapauttaa resursseja toiminnan kehittämiseen. Samalla kun ICT-palvelujen järjestäminen voidaan suunnitella alueellisena 12/14

13 kokonaisuutena, olemassa olevia yhteistyöalustoja saadaan laajemmin ja kustannustehokkaammin hyödynnettyä alueen ICT-palvelutuotannossa. ICT-toimintojen yhtenäistäminen tarjoaa myös työntekijöille paremmat erikoistumis- ja uramahdollisuudet. Suuremmassa organisaatiossa yksittäisen työntekijän työ ei jakaudu hallitsemattomaan määrään erilaisia tehtäviä, vaan osaaminen voidaan kohdistaa niihin tehtäviin, jotka parhaiten vastaavat kunkin henkilön osaamisprofiilia ja omia kehittymistavoitteita. Erikoistuminen ja selkeä työnjako nostavat myös työn tuottavuutta. 13/14

14 5 Johtopäätökset Toimeksiantona oli selvittää synergiavaikutukset, jotka kuntarakenteen muutoksella voidaan saada aikaan selvitysalueen ICT-palvelujen näkökulmasta. Yhteinen organisointi ja hallinto mahdollistavat alueen ICT-palvelujen strategisen kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. Samalla järjestelmäkartan yksinkertaistaminen helpottuu ja koko tietoteknistä ympäristöä kyetään kehittämään niin, että se tukee paremmin yli toimiala- ja organisaatiorajojen ulottuvia prosesseja. Toimittajahallinta- ja hankintaosaamista yhdistämällä ja jakamalla voidaan pienentää hankintoihin liittyviä riskejä ja paremmin hyödyntää alueellisesti saavutettavia volyymietuja. Resursseja ja osaamista alueellisesti yhdistämällä palvelujen jatkuvuuteen ja resurssien riittävyyteen liittyvät riskit ovat kokonaisuutena paremmin hallittavissa. Lisäksi henkilöstölle kyetään tarjoamaan monipuolisempia ura- ja kehittymismahdollisuuksia. Suurimmat näistä hyödyistä ovat saavutettavissa kuntien toimintaprosesseja yhtenäistämällä ja ottamalla käyttöön näitä tukevat yhtenäiset tietojärjestelmät. Tästä syystä ICTsynergiavaikutuksia ei ole mielekästä tarkastella irrallaan kuntien toiminnan kehittämisestä IT is business and business is IT. Asiaa tulisikin lähestyä alueen kuntien toiminnan yhteisen strategisen suunnittelun näkökulmasta. Yhteinen ICT-palvelujen ja toiminnan strateginen suunnittelu edellyttää uudenlaista alueellista ajattelutapaa ja osaamista niin virkamiehiltä kuin kuntapäättäjiltäkin. Ero yksittäisten kuntien omista lähtökohdistaan tekemään verkostomaiseen ICT-yhteistyöhön on merkittävä. Verkostomaiseen yhteistyöhön lähtemisen kynnys on matala, mutta sen hyöty panoksiin nähden jää vääjäämättä vähäiseksi. Yhteistyö typistyy helposti yksittäisiin projekteihin ja niihin asioihin, joista ICT-organisaatiot voivat itse päättää: perus-ict palveluihin ja teknologiaan. Tällöin toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen ei saa riittävästi huomiota. Yhteistyön järjestäminen on myös sopimuksellisesti haastavaa ja hallinnollinen käsittely raskasta ja kankeaa. Lisäksi tulosten käyttöönottoa vaikeuttavat yhteisen strategisen suunnittelun puuttuminen ja erilaiset toimintakulttuurit. ICT-palvelut ja talouspalvelut jaosto ei näe estettä sille, että tavoitteeksi asetetaan ICT-palvelujen järjestäminen yhteisesti kuntarakenteesta riippumatta. Merkittäviä kustannussäästöjä voidaan kuitenkin saavuttaa ainoastaan silloin, kun alueen kuntien ICT-palvelujen kehittämistä voidaan johtaa strategisesti osana toiminnan ja toimintaprosessien kehittämistä. Säästöpotentiaali pelkästään perus-ict toimintoja yhdistämällä on rajallinen ja kohdistuu lähinnä yksittäisten kuntien ICTpalvelujen jatkuvuuteen liittyvien riskien pienentämiseen. 14/14