SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

Transkriptio

1 SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen

2 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana. Orpon koordinaatioryhmän linjauksiin perustuva ehdotus hallituksen esitykseksi valmistui vuoden 2013 lopussa, lausuntokierros 2014 alussa. Lausuntokierroksen jälkeen eduskuntapuolueiden puheenjohtajat sopivat valmistelun käynnistämisestä uusien linjausten mukaisesti. Tämä toteutui parlamentaarisen ohjausryhmän johdolla. Uudistuksen toteuttamiseksi laadittiin hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavaksi laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 342/2014 vp; sote-järjestämislaki), joka annettiin eduskunnalle Perustuslakivaliokunnan helmikuussa ja maaliskuussa 2015 antamien lausuntojen (PeVL 67/2014 vp ja PeVL 75/2014 vp) mukaan lakiehdotusta ei voitu käsitellä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä, minkä johdosta hallituksen esitys raukesi.

3 Sote-uudistuksen valmistelu jatkuu (STMn tiedote maaliskuu 2014) Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa soteuudistuksen valmistelua. Tälle valmistelulle on varattava riittävä aika. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja yhdistää koko sosiaali- ja terveydenhuolto yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Nämä tavoitteet ovat edelleen keskeisiä jatkotyössä.

4 Sote-uudistuksen valmistelu Valmistelu on jatkunut virkamiestyönä perustuslakivaliokunnan ja muun materiaalin pohjalta mahdollisten ratkaisuvaihtoehtojen toteutuksen selvitys alustava vaikutusten arviointi siten, että jatkovalmistelua varten tarvittaville poliittisille linjauksille on olemassa riittävä tietopohja yksityiskohtaisempi kuvaus ja vaikutusarviointi tapahtuvat normaalin lainvalmisteluprosessin mukaisesti

5 Sote-uudistuksen valmistelu Selvitystyössä hyödynnetään tausta-aineistona aikaisempaa sote-rakenneuudistuksen laajaa valmisteluaineistoa, sote-budjettikehysselvitystyötä sekä selvitystä monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehdoista. Työskentelyn alkuvaiheessa arvioidaan rajattuihin asiakokonaisuuksiin liittyvät mahdolliset erillisselvitystarpeet.

6 Sote-uudistuksen valmistelu Valmistelu tehdään STM:ssä, VM:ssä sekä OM:ssä toimialajaon mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön johdolla. THL osallistuu työhön ja tukee selvityksen valmistelua. Valmistelussa oleellista vuorovaikutus kunta- ja sotekentän toimijoiden sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa

7 Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian toimeenpano ja sote-uudistus Sote-uudistuksen toimeenpanon IT jaoksen toiminta lakkasi maaliskuussa Ohjaus- ja yhteistyörakennetta koskevien sotetietostrategian toimenpiteiden suunnittelua jatkaa Ohjaus ja yhteistyö -ryhmä (kori 4) Pj STM, sihteeri AKUSTI Kansallisten toimijoiden edustajat Alueiden ja kuntien edustajat

8 Sote-tieto hyötykäyttöön: Ohjaus ja yhteistyö Strategiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäratkaisuihin liittyvän yhteistyön ja ohjauksen tavoitteena on tukea kansallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen tavoitteita ja toimenpiteitä. Kansallisen ja alueellisen yhteistyön on oltava vahvaa ja ohjauksen selkeää ja vaikuttavaa sen varmistamiseksi, että saatavilla on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen tarvittava tieto ja että tietojärjestelmäratkaisut ovat yhteentoimivia. Toimiva yhteistyö ja ohjaus ovat perustana asiakkaita ja ammattilaisia palvelevien tiedonhallinnan ratkaisujen kehittämiselle ja hyödyntämiselle. On välttämätöntä tiivistää yhteistyötä kansallisesti ja alueellisesti sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. Tiedonhallinnan yhteistyö- ja ohjausrakenteet ovat selkeät ja tukevat soteuudistusta Ohjauksella ja yhteistyöllä varmistetaan, että vaikuttavia toimintamalleja ja niitä tukevia ratkaisuja levitetään ja hyödynnetään laajasti.

9 Sote-uudistuksen toimeenpanoon liittyvät tietohallinto/ict-kysymykset Kansallisen ohjauksen muutokset Sote-alueiden ja sote-yhteistyöalueiden välisen yhteistyön malli Alueellisten tietohallintorakenteiden muodostaminen Sote-alueen tavoitetilan kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen Järjestämispäätökseen liittyvien IT-sisältöjen valmistelu Omaisuussiirrot (IT-ratkaisut, IT-yhtiöt) IT-infran yhdistäminen/konsolidointi Asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhdistäminen/konsolidointi Tulevien hankintojen suunnittelu ja koordinointi IT-ratkaisujen toteuttamisesta ja tuotantotavoista sopiminen Kansallisen tilastoinnin ja seurannan muutokset (huomioiden Sote-alueen tiedonkeruuvastuu ja kansallisen ohjauksen tietotarpeet) Rekisterinpitäjyyden muutokset kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin järjestelmiin 9

10 Tietohallinnon ja ict-palveluiden ohjausjärjestelmän nykytilanteen kritiikkiä Kansallinen vastuunjaon ja valtasuhteiden osittainen epäselvyys? Ylläpitää epätarkoituksenmukaista osaoptimointia sekä kehittämisessä että ylläpitotehtävissä Mahdollistaa heikosti synergiaetuja Päätöksenteossa moniportaisuutta ja päällekkäisyyttä Tarvitaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä Kokonaistilanteen seuranta ja ohjaus vaikeaa Vuoropuhelu kuntatoimijoiden ja kansallisten toimijoiden välillä riittämätöntä ja päätöksenteon kannalta huonosti ajoitettua? kansallinen ja alueellinen kehittämistyö uhkaa erkaantua Sote-toimijoita koskevien ohjausmekanismien yksipuolisuus ja jäykkyys? IT-markkinoihin kohdistuvien ohjausmekanismien heikkous?

11 Mitä tarvitaan? Halua ja sitoutumista yhteistyöhön ja sen mukaista päätöksentekoa alueellisesti ja alueiden välisesti panosta antaen yhteistyöhön resursoimalla on mahdollista vähentää organisaatiokohtaista resurssitarvetta pitkäjänteisesti yhteistyötä ja sen rakenteita ja toimintamalleja tarvitaan riippumatta hallintorakenteista Näkökulman ja toiminnan painopisteen siirtoa nykytilasta tavoitetilaan organisaatioista asiakkaisiin ja kansalaisiin

12 Miten edetään? Tietohallintoyhteistyön kehittäminen on välttämätöntä ja rakenteista riippumatonta Tarvitaan yhtenäinen tietopohja sote-uudistuksen toimeenpanon ja pysyvän toiminnan seurannalle ja arvioinnille IT-palveluiden tuottamista tulee tehostaa Toiminnan muutos ja palveluiden kehittäminen lähtökohtana Etunimi Sukunimi

13 Kiitos mielenkiinnosta! Sosiaali ja terveys