Vaasan seudun kuntarakennelain mukainen selvitys ICT-selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaasan seudun kuntarakennelain mukainen selvitys ICT-selvitys"

Transkriptio

1 1 Loppuraportti Vaasan seudun kuntarakennelain mukainen selvitys ICT-selvitys

2 2 Sisällysluettelo YHTEENVETO... 3 JOHDANTO... 4 TIETOHALLINNON NYKYTILA... 5 Kuntien ICT-henkilöstö ja kustannukset... 5 Tietohallinnon järjestämismallit... 6 Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit... 7 Järjestelmä- ja toimittajakenttä... 8 Nykyisiä ICT-yhteistyömalleja... 9 Haasteet ja kehittämistarpeet TIETOHALLINNON TAVOITETILA Tavoitetilan määrittelyn tarkastelukulmat ja viitekehys Tavoitetilan painopisteet Tavoitetilan tarkastelunäkökulmana kuntaliitos Kustannusvaikutusten arviointia Toiminnalliset hyödyt Riskit Hallintamalli Hankinnat YLEISEN TASON TIEKARTTA TAVOITETILAAN SIIRTYMISEKSI Yhteisten tietohallintotoimintojen käynnistäminen ja IT-toimintojen kokoaminen Tietojärjestelmien ja ratkaisuiden yhtenäistämisen käynnistäminen... 24

3 3 YHTEENVETO Vaasan seudun kuntaliitosselvityksen yhteydessä toteutetussa ICT-selvityksessä arvioitiin, millaisia vaikutuksia kuntien yhdistymisellä olisi kuntien tietohallinto- ja perustietotekniikkatoimintoihin, millaisia hyötyjä ja kustannuksia yhdistymisestä seuraisi, ja miten tietohallinto tulisi yhdistyneessä kunnassa järjestää. Kuntien tietohallintotoimien yhdistäminen ei ole ratkaisevan suuri tekijä mahdollisessa kuntaliitoksessa. Tietohallintojen ja -järjestelmien yhdistäminen maksaisi erilaisina projekteina noin kolme miljoonaa euroa. Samansuuruiset säästöt voidaan olettaa saatavan yhdistetyn kunnan tietojärjestelmä ja -tekniikkakustannuksista noin kahden tai kolmen vuoden kuluessa. Sekä toteutuskustannukset että synergiahyödyt ovat suurempia kuin keskimäärin muilla kuntaliitosselvitysalueilla, sillä Vaasan seudun kunnilla on ollut kohtuullisen vähän yhteistyötä ICT-toiminnoissa. Kuntaliitos mahdollistaisi selkeitä laadullisia hyötyjä tietohallinnossa. Nykyisiä resursseja voitaisiin koordinoida paremmin koko seudun tarpeet huomioiden. Yhteinen tietohallintotoiminto mahdollistaisi ICT-henkilöstön osaamisen kohdentamisen erityisosaamisalueille siten, että tietohallintoasiantuntijat voisivat paremmin tukea kunnan johtoa ja toimialoja niiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tietohallinnon suunnittelukyvykkyyksien ja organisoinnin kehittämisellä on mahdollista lisätä tietohallinnon vaikuttavuutta ja sen kykyä tukea kuntien sisäisen ja palvelutoiminnan kehittämistä. Kuntaliitoksen suurin riski liittyy mahdollisesti tiukkaan aikatauluun, jossa kokonaisvaltainen yhdistäminen tulisi viedä läpi. Riskin minimoimiseksi ja hyötyjen saavuttamisen nopeuttamiseksi tulisi kuntatoimijoiden välistä tietohallintoyhteistyötä pyrkiä edistämään. Valmiiksi yhtenäisesti tuotetut palvelut ja yhteistyössä johdetut tietohallintotoiminnot helpottaisivat olennaisesti mahdollista kuntaliitosta. Kuntien ICT-toiminnoista saatavien hyötyjen saavuttaminen tulisi käynnistää tietohallinnon järjestämisen suunnittelusta. Yhteisen tietohallintotoiminnon ensimmäiseksi tehtäväksi tulisi asettaa yhdistymiseen osallistuvien kuntien tietojärjestelmäkentän ja perustietotekniikan ratkaisuiden yhtenäistämisen tiekartan suunnittelu. Koska ICT-selvitystä laadittaessa ei ollut tietoa siitä, mitkä kunnat mahdolliseen yhdistymiseen osallistuvat, voitiin yhdistymisen tiekartta laatia vain yleisellä tasolla.

4 4 JOHDANTO ICT-selvitys laadittiin osana Vaasan seudun kuntaliitosselvitystä. Selvityksen projektiryhmän jäseninä ovat toimineet kuntien tietohallinnosta vastaavat henkilöt: - Christer Levander, Vaasa - Jaana Järvi-Laturi ja Tomi Kalliomaa, Isokyrö - Jyrki Jussila, Kaskinen - Caroline Westerdahl, Korsnäs - Rikard Haldin, Kristiinankaupunki - Tarja Vilmunen ja Liisa Nikkilä, Laihia - Pamela Buss ja Tony Färm, Maalahti - Linda Jakobsson-Pada, Mustasaari - Markus Norrback, Närpiö sekä - Janne Bergfast, Vöyri. Ryhmän puheenjohtajana toimi Christer Levander. Lisäksi projektiryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Vaasan sairaanhoitopiirin edustajina Rune Björkstrand sekä Petri Ravimo. Selvitys laadittiin elo-joulukuussa Selvitys aloitettiin tietohallinnon nykytilan kuvaamisella. Selvityksen aikana kuvauksia yhtenäistettiin ja tarkennettiin sekä tunnistettiin samalla tavoitetilaan liittyviä asioita. Loka-marraskuussa määriteltiin uuden, yhdistyvän kunnan tietohallinnon tavoitetila sekä sen saavuttamisen yleisen tason askelmerkit. Marrasjoulukuussa koostettiin selvityksen yhteenveto tähän raporttiin sekä sen liitteenä olevaan esitykseen. Loppuraportin kiinteänä osana toimii raportin liitteenä oleva Powerpoint-esitys. Kaikki tässä loppuraportissa esitetyt kuvat ja taulukot on poimittu liitteestä. Sen lisäksi liitteessä on paljon sellaisia kuvia ja lisätietoja, joita ei ole käyty erikseen läpi tässä loppuraportissa.

5 5 TIETOHALLINNON NYKYTILA Tietohallintotoimintojen nykytila kartoitettiin kullekin selvitysalueen kuntatoimijalle lähetetyllä kyselyllä. Tässä yhteenvedossa olevat tiedot perustuvat annettuihin vastauksiin ja selvityksen aikana tehtyihin täydennyksiin. Kyselyssä pyydettiin kunnan tietoja ja näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin: ICT-henkilöstön määrä ICT-kustannukset (käyttömenot sekä investoinnit, vuoden 2014 budjetin mukaisesti) ICT:n/tietohallinnon organisointi ja/tai sijainti kuntatoimijan organisaatiossa ICT:n hallinnointimalli Keskeisimmät käytössä olevat sovellukset sekä päätelaitemäärät Tärkeimmät meneillään olevat ICT-kehitysprojektit Tärkeimmät käynnistymässä tai suunnitteilla olevat ICT-kehitysprojektit Keskeiset ICT-toimittajat (vuonna 2013) sekä käytetyt euromäärät Yhteistyö muiden julkishallinnon toimijoiden kanssa Annettujen vastausten osalta on syytä huomioida, että ne eivät ole jokaisen kuntatoimijan osalta täydellisiä, eivätkä vastaukset myöskään ole kaikilta osin vertailukelpoisia tai yhteismitallisia kuntien ja toimijoiden välillä. Ne antavat kuitenkin hyvän yleiskuvan tilanteesta ja kokoluokista. Kuntien ICT-henkilöstö ja kustannukset Selvitysalueella olevien kuntatoimijoiden henkilöstön määrä on yhteensä noin ja ICThenkilöstön 79. Koko alueen ICT-budjettien yhteenlaskettu määrä on noin 17,17 M. Vaasan kaupunki ja Vaasan sairaanhoitopiiri kattavat kokonaisbudjetista yhteensä vajaa 80 prosenttia. Loppuosa jakautuu varsin tasaisesti muiden toimijoiden kesken. Vastaavasti alueen ICT-henkilöstöstä Vaasan kaupungin ja sairaanhoitopiirin osuus on n. 75 %. Kunnista Kaskisilla ja Korsnäsillä ei ole yhtään nimettyä vastuullista ICT-henkilöä. Pääosa nykyresursseista on kiinni ICT-tuotantojärjestelyissä, joka ilmenee mm. kehittämishankkeiden painottumisena ICT-infrastruktuuriin. Selvitysalueen kunnat käyttävät kohtuullisen pienen osuuden toimintamenoistaan ICT:hen, vaihdellen 0,5 prosentin ja vajaan yhden prosentin välillä. Vertailuna voi käyttää valtakunnallista keskiarvoa, joka on noin 2,5 %. Vaasan sairaanhoitopiirin korkeampi ICTmenojen suhteellinen osuus (n. 3 %) selittynee (erikois)terveydenhuollon suuresta riippuvuudesta tietotekniikasta sekä toimialalla käytettävien järjestelmien ja ratkaisuiden monimutkaisuudesta.

6 6 Tietohallinnon järjestämismallit Tietohallinto on pääsääntöisesti sijoitettu organisaatioissa yleishallinnon tai taloushallinnon alaisuuteen. Neljällä toimijalla (Kristiinankaupunki, Vöyri, Maalahti ja VSHP) on lisäksi tietohallinnon ohjausryhmä tai vastaava elin. Perustietotekniikan palvelujen järjestämismallit alueella ovat hyvin kunta- /organisaatiokohtaisia. Nykyinen toimintamalli vaatiikin paljon päällekkäistä kuntakohtaista resursointia, koska ICT-palvelujen tuottamisen ja hankinnan osalta alueella turvaudutaan pääsääntöisesti omaan tuotantoon. Kunnista ainoastaan Korsnäs on ulkoistanut kokonaan ICT-tuotannon palvelunsa. Myös kehittämistoiminta koskien sekä ICT -toimintoja että kunnan toimintaprosesseja on kunta-/organisaatiokohtaista. Tämä näkyy mm. päällekkäisinä ICT-kehittämishankkeina. Nykytila-analyysin perusteella alueella on hyvin vähän kuntarajat ylittäviä yhteisiä ICTkehittämishankkeita, lukuun ottamatta sairaanhoitopiirissä tehtäviä sairaanhoitopiiritason hankkeita. Kuva 1 osoittaa selvitysalueen kuntatoimijoiden suuntaa-antavan sijoittumisen Tietohallinnon johtaminen ja ICT-toimintamalli -kartalle, jossa on pyritty arvioimaan, kuinka merkittävissä määrin kunnissa on tietohallinnolliseen johtamiseen liittyviä resursseja ja organisaatiota (pystyakseli), ja kuinka paljon perustietotekniikan palveluista tuotetaan itse tai hankintaan ulkoa (vaaka-akseli). Kuva 1: Selvitysalueen kuntien suuntaa-antava sijoittuminen tietohallinnon johtaminen ja ICT-toimintamalli -kartalle.

7 7 Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit Kuvassa 2 on kuntatoimijoiden nimeämät tärkeimmät käynnissä ja suunnitteilla olevat kehitysprojektit jaoteltuna kohdealueen mukaan. Vastausten mukaan kuntatoimijoiden tärkeimpien käynnissä olevien ICT-kehittämisprojektien määrä on yhteensä noin 36 kpl, joista puolet kohdistuu toimialakohtaisiin ratkaisuihin sekä ICT-infrastruktuuriin. Esimerkkeinä näistä ovat palvelinympäristöjen uudelleenjärjestely tai virtualisointi, taloushallintajärjestelmän uudistaminen tai laajentaminen sekä potilastietojärjestelmän liittäminen kansalliseen Kanta-järjestelmään. Listatut kehittämishankkeet ovat kyselyn yhteydessä kerättyjä näkemyksiä kuntien sisäisen toiminnan ja palvelutoiminnan kehittämisen tarpeista. Selvitys osoitti, että kokonaisvaltaista kuvaa kuntien omista ja varsinkin alueellisista kehittämishankkeista ja -tarpeista on nykytoimintamalleilla hyvin haastavaa pitää yllä. Kuntien välillä ja kuntien sisällä toimialojen välillä ei ole riittävää yhteistyötä, joka johtaa kunta- ja toimialakohtaisiin hankkeisiin ja vaikeuttaa mm. kokonaisarkkitehtuurin hallintaa sekä mahdollisten synergiaetujen saavuttamista. Jo käynnistyneet ja suunnitteilla olevat kehittämishankkeet painottuvat nykyisen kuntakohtaisen järjestelmäympäristön vaatimaan ICT-infrastruktuurin ylläpitämiseen sekä toimialakohtaisten järjestelmien pakollisiin ylläpitotehtäviin. Nykyisen ICT-resursoinnin painopiste on siis vahvasti perustietotekniikassa ja nyky-ympäristöjen hallussa pitämisessä. Kuntatoimijoiden suunnitteilla olevista noin 24 kehittämishankkeesta suurin osa kohdistuu toimialakohtaisiin ratkaisuihin sekä mm. palvelu- ja asiointialustojen kehittämiseen, joista esimerkkinä ovat sähköisen laskutuksen, talous- ja asianhallintaohjelmistojen sekä kotisivujen kehittäminen.

8 8 Kuva 2: Käynnissä / suunnitteilla olevat ICT-kehitysprojektit kohdealueittain. Järjestelmä- ja toimittajakenttä Kokonaisuutena selvitysalueen järjestelmäkenttä on hyvin hajanainen ja käytössä olevien sovellusten määrä suuri. Joissakin järjestelmäalueilla, esim. opetustoimessa, on käytössä samoja sovelluksia, jota tilannetta on edistänyt IT-markkinoiden nykyiset ko. sovelluksia koskevat monopoliasetelmat. Järjestelmät ovat kuitenkin kuntakohtaisina asennuksina, joka mahdollistaa toimittajille kuntakohtaisen veloituksen sovellusylläpidosta ja -kehittämisestä. Järjestelmä- ja palveluhankintoja ei tehdä koordinoidusti kuntien kesken ja tästä johtuen hankinnoissa, kehittämishankkeissa ja tietojärjestelmäratkaisuissa on päällekkäisyyksiä. Erityisesti yleishallinnossa ja teknisessä toimessa käytössä olevien tietojärjestelmien ja ICTtoimittajien kirjo alueella on hyvin laaja. Esimerkiksi voidaan ottaa talous- ja henkilöstöhallinnan järjestelmät sekä kiinteistöjen valvontajärjestelmät, joissa kussakin on käytössä viisi tai useampi eri järjestelmää. Kuvaan 3 on ryhmitelty samaan käyttötarkoituksiin hankittuja järjestelmiä, arvioitu yhtenäistämisen synergiaetuja sekä koottu alueen päätelaitteisiin liittyviä volyymitietoja.

9 9 Kuva 3: Keskeiset järjestelmätiedot ja päätelaitteiden määrät Alueen kunnille ICT palveluja tuottavia toimittajia tunnistettiin n Toimittajakentän laajuus on toisaalta seurausta kuntien tehtäväkentän laajuudesta ja sitä tukevien järjestelmäratkaisuiden suuresta määrästä, mutta osaltaan siihen on johtanut myös ICThankintojen koordinoinnin puute. Toimittajahallinta on yleensä kuntakohtaista. Myös kuntien sisäinen toimittajahallinta on useimmilla hajallaan organisaatiossa. Kun yhteinen toimittajahallinta puuttuu, on erityisesti pienten kuntien neuvotteluvoima heikko ja volyymiedut eivät välttämättä toteudu hankinnoissa. Hyvällä strategialla voidaan toimittajakenttää optimoida välttäen kuitenkin toimittajalukkoja. Samaan aikaan, kun toimittajia on suuri määrä selvitysalueella, kymmenelle merkittävimmälle ICT-toimittajalle vuonna 2013 maksetut kokonaiskustannukset olivat n. 9,86 miljoonaa euroa, mikä on lähes n. 57 % koko alueen vuosittaisista ICTmenoista/budjetista. Heikon toimittajahallinnan kautta tämä luo merkittävän toimittajariskin, jossa yksittäiselle toimittajalle saattaa muodostua merkittävää hinnoitteluvoimaa selvitysalueen kuntiin nähden, tai valmistautumattomuutta siihen mahdollisuuteen, että joku merkittävä toimittaja ei yhtäkkiä olisikaan enää kykenevä tarjoamaan selvitysalueen kunnille palveluitaan. Kuntien nykyiset tietoliikennejärjestelyt ovat myös kuntakohtaisia toteutuksia, joskin joitakin alueellisia yhteistyöhankkeita on tehty ja meneillään (ks. kohta yhteistyömallit). Nykyisiä ICT-yhteistyömalleja Vaasan alueen seudullinen yhteistyö on lähinnä yksittäisten kuntien kesken ja yksittäisillä sovellusalueilla tapahtuvaa pienimuotoista yhteistyötä. Alueen kunnilla ei ole ollut mahdollisuuksia tai resursseja merkittävästi osallistua myöskään laajempaan kansallisella

10 10 tasolla tapahtuvaan yhteistyöhön. Siten valmiiden kansallisten yhteistyöalustojen tai ratkaisuiden hyödyntäminen tai niiden hyödyntämisen suunnittelu alueella on vielä vähäistä. Järjestelmäyhteistyötä on tehty lähinnä potilastietojärjestelmien osalta, joissa on pyritty samoihin palvelin- ja tietokantaympäristöihin. Vaasa, Mustasaari ja Vöyri ovat tehneet tietoliikenne- ja kuituverkon rakentamiseen liittyvää yhteistyötä, jonka kautta käyttöönotetut yhteiset ratkaisut helpottavat kuntaliitostilanteessa tietoliikenneyhteyksien järjestämistä. Taulukkoon 1 on koottu kuntatoimijoiden nykytila-analyysin yhteydessä tunnistamat muut julkishallinnon yhteistyötahot. Taulukko 1: Kuntien nimeämät yhteistyöjärjestelyt julkishallinnon toimijoiden kanssa. Haasteet ja kehittämistarpeet Taloudellisten ja henkilöresurssien vähyys on yleisesti ottaen kunnissa merkittävä haaste. Etenkin pienten kuntien on vaikea vastata lisääntyvän tietotekniikan käytön ja kasvavan ICTriippuvuuden aiheuttamaan lisäresursointitarpeeseen, mikä johtaa lisääntyviin ICT-riskeihin. Vaasan alueen kunnissa haasteeseen on pyritty vastaamaan, tosin vielä hyvin pienimuotoisesti, erityisesti kriittisten potilastietojärjestelmien palvelinympäristöihin sekä yksittäisiin perustietotekniikkajärjestelyihin liittyvällä yhteistyöllä. Yhteistyö tietotekniikan mahdollistamien tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi kuntien ydintoiminnoissa on selvitysalueella, kuten laajemmin koko kuntakentällä, hyvin vähäistä. Henkilöresurssien vähyyden lisäksi tähän on johtanut tietyissä tietohallinnon perusosaamisalueilla olevat puutteet. Esimerkkeinä tästä nousi esiin kokonaisarkkitehtuuri, tietoturva ja tietohallinnon tuki toiminnan prosessien kehittämiseen. Voimavarat eivät riitä oman osaamisen ylläpitämiseen, joka pätee niin ICT-henkilöstöön kuin koko kunnan

11 11 henkilöstöön. Resurssivajetta pahentaa entisestään se, että perustietotekniikan järjestäminen ja tuki vie suuren osan käytettävissä olevista resursseista. Toimialojen palvelutuotannon kehittämiseen ja sitä kautta saavutettaviin merkittäviin tuottavuushyötyihin ei kyetä panostamaan riittävästi. Tietohallinnon organisoinnissa ei ole juurikaan kiinnitetty vielä huomiota substanssijohdon ja tietohallinnon väliseen yhteistyöhön. Tämä on johtanut siihen, että tietohallinnon näkökulmat eivät ole osa kunnan yleistä johtamistoimintaa ja ICT-kehittämishankkeilla saavutettavissa oleva vaikuttavuus ja tuottavuuden nosto jää ainakin osittain saavuttamatta. Kokonaisuutena järjestelmäkenttä alueella on hyvin hajanainen ja käytössä olevia sovelluksia on suuri määrä. Järjestelmäkentän lisäksi myös toimittajakenttä on hajanainen. Kun kokonaisarkkitehtuurin hallinta on puutteellista, ovat järjestelmähankinnat tyypillisesti hyvin pistemäisiä. Lisäksi seudun kuntatoimijoiden vähäinen yhteistyö johtaa siihen, että ICTkehittämishankkeissa on hyvin paljon päällekkäisyyttä.

12 12 TIETOHALLINNON TAVOITETILA Tavoitetilan määrittelyn tarkastelukulmat ja viitekehys Tavoitetilan määrittelyssä sovellettiin viitekehystä, jonka mukaan kunnan ICT-toiminnot tulee nähdä kahtena osakokonaisuutena: - IT-palvelutuotanto, joka kattaa kaiken ICT:n hyödyntämiseen tarvittavan tekniikan konesaleista, tukipalveluista ja työasemista aina tietojärjestelmiin saakka. - Johtaminen ja tietohallinnon järjestäminen, joka kuvaa ICT:n hyödyntämistä ohjaavaa päätöksentekoa ja johtamista. Kyse ei ole pelkästään kuntien tietohallintoyksiköiden tai tietohallintotoimintojen johtamisesta, sillä ICT:n tehokas hyödyntäminen edellyttää aktiivista roolia myös kuntien ylimmiltä päätöksenteko- ja johtotasoilta. Kummassakin osakokonaisuudessa on mahdollista tehdä eri syvyistä ja laajuista kuntien välistä yhteistyötä. Tätä visualisoidaan (kuva 4) vaihtoehtoisten tavoitetilojen tunnistamisen apuna käytettävässä viitekehyksessä siten, että mitä ylemmäksi pystyakselilla tai mitä oikeammalle vaaka-akselilla liikutaan, sitä syvemmäksi kuntien yhteistyö muuttuu. ITpalvelutuotannon osalta tämä tarkoittaa siirtymistä täysin erillisistä ratkaisuista yksittäisten pistemäisten yhteisten ratkaisuiden kautta aina täysin yhtenäiseen IT-palvelutuotantoon. On syytä huomioida, että äärioikeallakaan ei kuitenkaan ole kyse siitä, että kaikki ITpalvelutuotanto toteutettaisiin yhden toimijan toimesta, vaan siinä on mahdollista hyödyntää niin monia toimittajia kuin on tarpeen. IT-palvelutuotanto on kuitenkin organisoitu siten, että yksittäinen kunta ei pysty tekemään itsenäisiä päätöksiä siitä, mitä toimittajaa tai millaisia teknisiä ratkaisuja se hyödyntää. Johtamisen ja tietohallinnon järjestämisen osalta viitekehyksessä siirrytään täysin erillisistä ja itsenäisistä yksiköistä ensin koordinoidumpaan yhteistyöhön, jossa kunnat sitoutuvat hallinnointimalleilla yhteiseen kehittämiseen ja johtamiseen, ja sitten kokonaan yhteiseen strategiseen johtamiseen, jossa ICT valjastetaan yhteisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vaikka viitekehyksellä ei muuten oteta suoraan kantaa kuntaliitosten tarpeellisuuteen, on selvityksessä määritelty, että tätä yhteistä strategisen johtamisen yhteistyön tasoa on vaikea saavuttaa ilman kuntaliitoksia. Tämän perusteluna on se, että itsenäisten ja autonomisten kuntien strategista johtamista ei ole mahdollista koordinoida niin tiiviisti kuin tässä tarkoitetaan, vaan yhteiseen strategiseen johtamiseen tarvitaan yhteinen strateginen päätöksentekotaso. Suomen kuntakentässä tämä tarkoittaa yhtä kunnanvaltuustoa ja kunnanhallitusta.

13 13 Kuva 4. Vaihtoehtoisten tavoitetilojen tunnistamisen viitekehys. Tavoitetilan painopisteet Alueella tähän asti tehty suhteellisen vähäinen ICT-yhteistyö on painottunut perustietotekniikan järjestelyihin, ja niissä erityisesti keskeisten järjestelmä- ja palvelinympäristöiden tai tietoliikennekapasiteettien yhteiseen järjestämiseen. Yhteistyössä onkin tavoiteltu kustannustehokkuutta ja pyritty vastaamaan lähinnä kriittisiksi koettujen järjestelmien ICT-varautumiseen sekä niihin liittyvien haavoittuvuuksien vähentämiseen. Sen sijaan tietotekniikan hyödyntämisen suunnitelmallinen kehittäminen kuntien sisäisessä toiminnassa ja palvelutoiminnassa ja sitä tukevien tietohallinnon palveluiden kehittäminen on jäänyt vähemmälle. Tämä näkyy mm. päällekkäisinä kehittämishankkeina ja niiden pistemäisyytenä. Projektiryhmän asettamassa tavoitetilassa tietohallintopalveluiden kehittämisen painopiste tulisikin siirtää kuntien substanssitoimintojen (ja johdon) ja tietohallinnon yhteistyön tiivistämiseen sekä tietohallinnon suunnittelutoimintojen ja -menetelmien kehittämiseen (kuva 5). Tällä mahdollistetaan tietotekniikan vaikuttavuuden nosto koko selvitysalueella. Tietohallinnon ja substanssin kytkeytyminen kansallisiin verkostoihin mahdollistaa tehokkaamman kansallisten tuotosten hyödyntämisen ja siten vaikuttavampien tietohallinnollisten kehittämishankkeiden käynnistämisen alueella. Alueellisten resurssien kokoaminen mahdollistaa myös tietohallintoon liittyvän erikoisosaamisen kehittämisen.

14 14 Kuva 5. Kehittämisen painopisteen muutos perustietotekniikasta tietohallinnon suunnittelutoimintoihin. Tavoitetilan tarkastelunäkökulmana kuntaliitos Tavoitetilan määrittelyn lähtökohdaksi otettiin Valtiovarainministeriön päätös (VM/2537/ /2013), joka antaa erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjille selvän tehtävän. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvittäjien tavoiteaika on vuoden 2017 alku. Ministeriön päätöksen mukaan heidän tehtävänään on nimenomaisesti selvittää, voidaanko kaikki mukana olevat kunnat tai jotkut niistä yhdistää. Siksi ICT selvitystyön tavoitetilassa keskitytään pelkästään kuntaliitosvaihtoehtoon. Koska oletuksena on, että sairaanhoitopiirin tietohallinnolliset järjestelyt määräytyvät tulevien SOTE-alueen muutosten kautta, rajattiin VSHP tavoitetilan määrittämisen ulkopuolelle. Projektiryhmän mielestä selvityksessä on kuitenkin hyvä huomioida yleisellä tasolla SOTE-alueen, SOTE-tuotantoyksiköiden sekä peruskunnan välillä tarvittava yhteistyö myös tietohallinnon alueella. Myös kuntayhtymät ja mm. tytäryhtiöt päätettiin jättää tämän selvityksen ulkopuolelle. Kuva 6 osoittaa kuntaliitostilanteessa alueella tapahtuvan hypyn nykytilan kuntakohtaisesta tekemisestä kohti yhteistä tietohallinnon strategista johtamista ja perustietotekniikkajärjestelyitä. Vaiheittainen eteneminen pienentäisi tätä hyppyä, vähentäisi riskejä ja voitaisiin siten nähdä valmisteluna mahdolliselle tulevalle kuntaliitokselle.

15 15 Kuva 6. Kuntaliitoksen mukanaan tuoma hyppy kohti yhteisiä järjestelyitä. Kuntaliitoksen vaikutusten arviointia tietohallintoon yleisellä tasolla Kuntaliitoksen vaikutuksia tietohallinnon järjestelyihin yleisellä tasolla arvioitiin kustannusvaikutusten, toiminnallisten hyötyjen, riskien, tietohallinnon hallintamallin ja hankintojen näkökulmista. Kustannusvaikutusten arviointia Kustannusten käyttäytymistä on hyvä tarkastella itse muutoksen, palveluiden vakiinnuttamisvaiheen sekä muutoksen läpiviennin jälkeisen jatkuvan toiminnan näkökulmista. Muutoskustannukset syntyvät projekteissa, joiden avulla muutos toteutetaan. Osa projekteista on luonteeltaan teknisiä (esimerkiksi konesalien tai järjestelmien yhdistäminen), mutta ne voivat olla myös laajempia muutosprojekteja (uusien toimintatapojen koulutus ja käyttöönotto). Uudet yhdistetyt tai yhteistyössä tuotetut palvelut (esimerkiksi uudet järjestelmät) eivät välttämättä toimi optimaalisella tavalla heti alussa, vaan niiden normalisoituminen vaatii aikaa ja toimenpiteitä, jotka aiheuttavat väliaikaisia kustannuksia. Toiminnan aikaiset kustannukset edustavat jatkuvia tietotekniikasta syntyviä kustannuksia, joiden voidaan arvioida muuttuvan riippuen siitä, miten tietohallinto organisoidaan. Vertailupohjana nykytilan jatkaminen Kustannusten analysoimiseksi on syytä arvioida eräänlaisena nollatasona miten kustannukset tulevat todennäköisesti käyttäytymään keskipitkällä (5-10 vuotta) tähtäimellä,

16 16 jos kuntaliitosta ei tehdä, vaan kunnat jatkavat erillään ja ne tuottavat ICT-palvelunsa nykyisillä malleillaan. ICT-infrastruktuuriin (verkot, palvelimet, työasemat, sähköposti jne.) liittyvät kustannukset voivat laskea loivasti ajan kuluessa johtuen mm. infrapalveluiden tarjonnan kilpailusta ja toiminnan yleisestä tehostumisesta sekä kustannustehokkaiden ratkaisujen käyttöönoton myötä. Liiketoimintasovelluksiin liittyvät kustannukset todennäköisesti nousevat ajan kuluessa. Järjestelmät vaativat päivityksiä ja uusien toimintojen automatisoimiseksi rakennettavat järjestelmät voivat lisätä teknisen arkkitehtuurin monimutkaisuutta, mikä yleensä kasvattaa kustannuksia. ICT-asiantuntijoiden ja ulkopuolisten asiantuntijoiden työkustannukset nousevat maltillisesti pitkällä juoksulla. Kuntaliitoksen aiheuttamien ICT -kustannusten käyttäytymisen havainnointi Kuntaliitoksessa kunnat yhdistävät ICT:hen liittyvät päätösmenettelyt ja ICT-palveluiden tuotanto toteutetaan yhtenäisellä tavalla. Kuntaliitos tapahtuu yleensä tiukassa määräajassa. Tämä asettaa palveluiden yhdistämiselle aikataulun, joka todennäköisesti on suhteellisen kireä. Tällainen ajallisesti tiivis projekti edellyttää paljon ulkopuolista apua, mikä nostaa projektivaiheen kustannuksia tuntuvasti. Tilannetta saattaa pahentaa se, että samaan aikaan voi olla käynnissä useita muitakin kuntien yhdistämisiin liittyviä hankkeita, mikä johtaa resurssipulaan. Toisaalta kuntaliitoksen pakottaman nopean ICT-palveluiden yhdistämisen kautta on mahdollista saavuttaa myös yhteisen tekemisen kautta saatavia tehostamishyötyjä nopeasti, ja yhteisen käytön myötä saatavat synergiaedut voivat teoriassa näkyä suhteellisen nopeastikin. Tämä tietenkin edellyttää, että kuntaliitos toteutetaan onnistuneesti. On kuitenkin olemassa myös riski, että kiireessä tehdään vääriä tai hätiköityjä valintoja tai kompromisseja, jotka vaativat myöhemmin uusia ratkaisuja ja valintoja, jotka puolestaan nostavat kokonaiskustannuksia. Vaikka kustannusten käyttäytymiseen liittyy paljon muuttuvia tekijöitä, joiden vaikutuksesta ei selvityksen aikana ole tietoa, pyrittiin kuntaliitoksen kustannusvaikutusta konkretisoimaan peilaamalla sitä nykytilaan (taulukko 2).

17 17 Taulukko 2. Kuntaliitostilanteen kustannusten suhteellinen vertailu. ICT-palveluiden yhdistäminen tehdään projektien avulla, joista syntyy investointien kaltaisia projektikustannuksia. Selvitykseen osallistuneiden kuntatoimijoiden yhteenlasketut ICTkehityskustannukset (investoinnit) ovat n. 2,8 miljoonaa euroa. Kuntaliitoksessa yhdistämiskustannusten voidaan arvioida olevan jopa 100 % normaalitahtia korkeammat (n. 5.6 miljoonaa euroa), johtuen mm. kuntaliitoksen vaatiman aikataulun aiheuttamista lisäkustannuksista. Selvitykseen osallistuneiden kuntatoimijoiden (pl. sairaanhoitopiiri) vuosittaiset ICTtoimintamenot ovat yhteensä n. 6,64 M. Tästä neljän suurimman kunnan (Vaasan Mustasaaren, Vöyrin ja Närpiön) osuus on 81 %. Olettamalla, että palvelujen vakiinnuttua (muutaman vuoden kuluessa) voitaisiin koko selvitysalueen kymmenen kunnan ICT-palvelut toteuttaa näiden toimijoiden tämän hetkisten kustannusten kokonaistasolla, voitaisiin kuntaliitoksessa saavuttaa ICT-kustannuksissa parhaimmillaan n. 20 prosentin säästö, joka tarkoittaisi selvitysalueella n. 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Näiden hyvin karkeiden arvioiden perusteella kuntien perustietotekniikan yhdistäminen ei ole merkittävä päätöksenteon ajuri kuntajakoselvitykselle. Yhdistämiskustannukset ovat joka tapauksessa maltilliset (n. 3 miljoonan euron suuruiset), ja niiden takaisinmaksuaika on kohtuullinen (tässä esitetyillä arvioilla hieman reilu 2 vuotta). Tällä tasolla voidaan siis arvioida, että mahdollinen kuntaliitos olisi kustannusmielessä positiivinen ratkaisu, mutta ei merkittävissä määrin niin, kuntatoimijoiden kaikkia toimintamenoja arvioitaessa. On myös syytä korostaa, että mahdollisia kustannussäästöjä ei saavuteta automaattisesti, vaan se edellyttää mm. erittäin tehokkaita palvelujen vakiointiin liittyviä kehittämistoimia. Lisäksi tulee pystyä hyödyntämään suuremman kunnan resurssien kautta mahdollistuvat tehokkaammat, mm. kansalliset kuntien yhdessä kehittämät kustannustehokkaat ratkaisut. Lisäksi on huomioitava, että koska selvitysalueen kunnat käyttävät nykyisellään varsin pienen osuuden toimintamenoistaan tietotekniikkaan ja -hallintoon, ei yhdistymisen kautta saavutettava ICT-menojen säästö todennäköisesti ole mahdollista realisoida alhaisempina kustannuksina, vaan laadukkaampien tietohallinnon palveluiden tuottamisena nykykustannuksilla sekä nykyresurssien suuntaamisena ainakin osittain myös suunnittelutoimintoihin.

18 18 Toiminnalliset hyödyt ICT-selvitystyön keskeisimpiä tavoitteita on kuntaliitoksessa syntyvien potentiaalisten synergiaetujen löytäminen. Synergiavaikutukset on johdettu selvityksessä mukana olevien kuntien nykytilakuvauksista sekä kuntien tunnistamista keskeisistä haasteista ja kehittämiskohteista. Kuten nykytilan kuvauksesta käy ilmi, selvitysalueen nykyiset ICT-haasteet liittyvät hyvin keskeisesti osaamiseen, sen varmistamiseen ja oikeanlaiseen kohdentamiseen. Tästä johtuen synergiavaikutusten tunnistamiseksi on sovellettu keskeisten ICT-osaamisten viitekehystä (kuva 7). Viitekehys jaottelee ICT-toiminnassa tarvittavan osaamiseen neljään osa-alueeseen, joissa tunnistettuja synergiavaikutuksia on tunnistettu alla. Kuva 7. Keskeisten ICT-osaamisten viitekehys. ICT-strategia - Koko aluetta palveleva yhteinen tietohallintostrategia, -budjetti ja -hallinto tukee alueen ICT-palvelujen kehittämistä kokonaisuutena osaoptimoinnin sijaan. - Keskitetty johtaminen vauhdittaa päätöksentekoa sekä yhteisten toimintatapojen ja -periaatteiden juurruttamista käytännön toimintaan. - Toimintakulttuurin ja -tapojen yhtenäistäminen vaatii aikaa ja pitkäjänteistä johtamista. Kokonaisarkkitehtuuri

19 19 - Kokonaisarkkitehtuuria koskeva päätöksenteko on suoraviivaisempaa. - Järjestelmäkartan yksinkertaistaminen vähentää päällekkäisiä ratkaisuja ja pienentää kokonaiskustannuksia. - Ylläpito ja jatkokehittäminen tehostuvat - kehitetään kerran, hyödynnetään koko alueella. - Osaamisen keskittämisen kautta kyky tukea toiminnan kehittämistä paranee. - Valtakunnallisen yhteistyön kautta suunniteltuja ratkaisuja saadaan hyödynnettyä nopeammin ja laajemmin. ICT-toimittajahallinta ja -hankinnat - Kokonaisjohtaminen parantaa toimittajahallinnan edellytyksiä ja mahdollistaa toimittajariskin pienentämisen. - Laajempi hankintaosaaminen pienentää hankintoihin liittyviä riskejä erityisesti monimutkaisissa tietojärjestelmähankinnoissa. - Volyymietuja pystytään hyödyntämään täysimittaisesti hankinnoissa. - Suurempien volyymien kautta vaikutusmahdollisuudet toimittajien suuntaan kasvavat myös yleisemmin. ICT-palvelutuotanto - Resursseja ja osaamista yhdistämällä palvelutuotannon kapasiteetti ja palvelukyky kasvavat (tiimi- ja sijaisjärjestelyt). - Osaamisen jatkuvuuteen ja resurssien riittävyyteen liittyvät riskit ovat kokonaisuutena paremmin hallittavissa (tiimi- ja sijaisjärjestelyt). - Päällekkäisyyksien poistuminen vapauttaa resursseja toiminnan kehittämiseen. - Olemassa olevia yhteistyöalustoja (esim. Tiera, Taitoa) saadaan laajemmin ja kustannustehokkaammin hyödynnettyä palvelutuotannossa. Riskit Riskiarvioinnin lähtökohtana on, voiko kuntaliitoksen toteuttamisessa tapahtua jotain odottamatonta, jolla todennäköisesti on epämiellyttävät seuraukset. Voiko liitoksessa tavoiteltaviin - tai tavoittelemisen arvoisiin - asioihin liittyä myös mahdollisuus negatiivisesta lopputuloksesta. Yhdistymisen osalta on tunnistettu seuraavanlaisia riskejä/riskiryhmiä: - talouteen liittyvät riskit - toiminnan jatkuvuuteen liittyvät riskit - päätöksentekoon liittyvät riskit - yhtenäisten ratkaisujen saavuttamiseen (harmonisointiin) liittyvät riskit - rahoituksen saatavuus - muutosprojektin aikataulu - nykytilasta siirtymisen muutoskustannukset - tekniikkaan/teknologiaan liittyvät riskit (esim. teknologioiden yhteensopivuus) - kokonaisarkkitehtuuriin liittyvät riskit

20 20 Jokaisella riskillä on kaksi keskeistä ominaisuutta: riskin todennäköisyys sekä sen vaikuttavuus toteutuessaan. Riskejä on arvioitu suuntaa antavasti alla olevan kuvan 8 riskikartan mukaisesti. X-akseli kuvaa riskin toteutumisen todennäköisyyttä ja Y-akseli riskin vaikuttavuutta toteutuessaan. Kuva 8. Kuntaliitoksen riskien sijoittuminen riskikartalle. Mitä lähemmäksi riskikartan oikeaa yläkulmaa ja punaista aluetta riski sijoittuu, sen vakavammasta riskistä on kyse. Yhdistymisvaihtoehtoon liittyy monia operatiivisia riskejä. Yhdistäminen tarkoittaa todennäköisesti pakkoa ja kiirettä, jolloin yhdistämistä helpottavat tai vaikeuttavat tekijät korostuvat. Yhdistymisen läpiviennin muutosprojekti on aikataulultaan todennäköisesti lyhyt ja kireä. Tällöin yhdistettävien IT-ympäristöjen samanlaisuus/erilaisuus ja teknologiset tekijät (eroavaisuudet/yhteneväisyydet) korostuvat ja vaikuttavat osaltaan muutosprojektin aikatauluun ja kustannuksiin.

21 21 Hallintamalli Tietohallinnon hallintamalli on keskeinen asia, josta tulee päättää kuntaliitoksen yhteydessä. Kuvissa 9 ja 10 on esitetty kaksi lähestymismallia siihen, miten kuntaliitoksessa tietohallintoon liittyvä yhteistyö, organisointi ja päätöksenteko voidaan järjestää siten, että mahdollistetaan toiminnan tarpeista lähtevä suunnitelmallinen ICT-kehittäminen ja sitä kautta tietotekniikan vaikuttavuuden nosto. Kuva 9. Esimerkki tietohallinnon organisoimiseksi ja päätöksentekomalliksi yhdistyneessä kunnassa.

22 22 Kuva 10. Esimerkki tietohallinnon organisoimiseksi ja päätöksentekomalliksi yhdistyneessä kunnassa. Esimerkeissä yhdistyneen kunnan toimialat ja toimialan palveluja tuottavat toimijat yhdessä määrittelevät kehittämisen tarpeet ja esittävät käynnistettävät hankkeet sekä niiden vaikuttavuustavoitteet ja budjetointiehdotukset. Tietohallinto tukee toimialakohtaista kehittämissuunnittelua tietohallintomallin mukaisilla menettelyillä sekä omalla toimiala-, markkina- ja ratkaisutuntemuksellaan. Valmistelu ja päätökset käynnistettävistä hankkeista tehdään kunnan normaalin käytänteen ja vuosikellon mukaisesti. Erityisenä haasteena on toimialojen sisäisen kehittämistyön käynnistäminen/organisointi, jos perinnettä siihen ei ole olemassa. Myös tietohallinnon organisaation ja resursoinnin tulisi olla riittävä. Tähän kuntaliitos antaa parempia mahdollisuuksia kuin jos jokainen kunta yrittäisi saavuttaa sen itsekseen. Selvityksen aikana tuli esille, että Vaasan kaupungin jo aloittamassa tukipalveluselvityksessä tarkastellaan myös tietohallinnon järjestämistä. Tukipalveluselvityksen lähestymistapa tulevaan tietohallinnon organisointiin vastaa hyvin pitkälle em. esimerkkien mukaista ajattelutapaa. Hankinnat Kuntaliitoksen onnistumiseen vaikuttaa mm. se, kuinka nopeasti erilaisia ICT-hankintoja pystytään tekemään, ja millainen on hankinnan tekevän organisaation tai yhteisön neuvotteluvoima. Julkisia hankintoja koskevien säännösten mukaan hankintayksiköt voivat kilpailuttaa hankinnat hankintasääntöjen mukaan järjestämällä julkisen tarjouskilpailun

23 23 itsenäisenä hankintayksikkönä, kuntien hankintarenkaana tai yhteisen hankintayksikön kautta. Koska kuntaliitokseen liittyy väistämättä ICT-hankintoja ja muutoskustannuksia, on syytä sopia etukäteen hankintastrategia niiden läpi viemiseksi. Hankinnat voivat sisältää kokonaan uuden järjestelmän hankkimista, nykyisten järjestelmien lisenssihankintoja käytön laajentumisesta johtuen tai esim. infrastruktuuriin liittyvien uusien ratkaisuiden käyttöönottoa. Mitä pidemmälle hankinnat voidaan etukäteen suunnitella kuntaliitoksen kireästä aikataulusta huolimatta, sitä paremmin voidaan varmistaa muutoksen häiriöttömyys ja hankintojen oikeellisuus. Kuntaliitoksen seurauksena syntyvä yksi ICT-yksikkö Hankinnat keskitetysti toteuttavan ICT-yksikön tehokkaan toiminnan edellytyksiä parantaa siirtyminen kuntien hajautetun toiminnan mallista keskitettyyn toimintatapaan. Yhteiseen toimintamalliin siirtyminen hankinnoissa edistää kuntien erilaisten palveluprosessien ja -konseptien yhtenäistämistä. Yhteisessä, keskitetyssä hankintatoimessa toimintamallit ja menettelytavat ovat yhtenäiset, hankintaosaaminen on keskitetympää ja hankintojen ohjaus on tehokasta yhdellä hankintastrategialla ja -ohjeistuksella. Samoin hankintamenojen kokonaishallinta on tehokkaampaa keskitetysti. YLEISEN TASON TIEKARTTA TAVOITETILAAN SIIRTYMISEKSI Kuntaliitos on ajallisesti haastava ICT-muutos, joka sisältää paljon riskejä ja voi epäonnistuessaan näkyä häiriöinä ja alkuvaikeuksina uuden kunnan palvelutoiminnassa. Siksi hyvin suunniteltu muutos on ensiarvoisen tärkeää. Tämä taas sotii tiukkaa aikataulua vastaan, eli käytännössä muutoksessa on mentävä osittain myös tilanteiden mukaan joustaen. Selvitystyön yhteydessä määriteltiinkin muutoksen tiekartta hyvin yleisellä tasolla. Tiekartan tavoitteena on enemmän valaista muutokseen liittyviä näkökulmia kuin olla ohjeellinen etenemispolku tietohallinnon palvelujen järjestämiseen. Tarkemman tiekartan kehittäminen tulee ajankohtaiseksi sitten, kun kunnat ovat tehneet päätökset kuntaliitokseen osallistumisesta ja lopullinen osallistuvien kuntien kokonaisuus on tiedossa. Yhteisten tietohallintotoimintojen käynnistäminen ja IT-toimintojen kokoaminen Koska kehittämisen painopiste tavoitetilassaan on tietohallinnon palvelujen ja ns. suunnittelutoimintojen kehittämisessä, tulisi heti yhdistymisprojektin alkuvaiheessa panostaa erillisen tietohallintoyksikön perustamiseen. Oletusarvoisesti uusi tietohallintoyksikkö tulee perustaa selvitysalueen nykyisiä ICT-resursseja hyödyntäen.

24 24 Toiminnon perustamista auttaa hyvin mietitty osaamisen kehittämisstrategia eli linjaus siitä, mitkä tietohallinnolliset osaamisalueet on hyvä olla kaupungilla itsellään ja missä osaamisalueissa voidaan tukeutua yhteistyökumppaneihin tai verkostoihin. IT-tuotannon kokoaminen yhteen, käytännössä nykyiseen Vaasan kaupungin ATK-osastoon, on ainakin hallinnollisesti helpointa aloittaa niistä kunnista, joissa IT-tuotanto on omana tuotantona. Kunnat, jotka ovat ulkoistaneet IT-tuotannon tai tukeutuvat ko. toiminnoissa muuten vahvasti kolmansiin osapuoliin, voidaan tuoda järjestelyihin mukaan nykyisten sopimusaikojen puitteissa ja viimeistään niiden umpeuduttua. Osaamisstrategia ja IT-tuotantojärjestelyiden kehittämissuunnitelma luovat hyvän pohjan lähteä rakentamaan mm. erikoisosaamisen varmistamisen ja kansallisten ratkaisuiden hyödyntämisen verkostoa. Kuvaan 11 on kiteytetty toimintojen käynnistämiseen liittyvät vaiheet. Kuva 11. Tietohallintotoimintojen perustaminen, IT tuotannon kokoaminen ja verkoston rakentaminen Tietojärjestelmien ja ratkaisuiden yhtenäistämisen käynnistäminen Tietojärjestelmien ja infrastruktuuriin liittyvien ratkaisuiden yhtenäistäminen on pitkä prosessi, jossa hyvä ja suunnitelmallinen työ on muutoksen häiriöttömyyden kannalta hyvin tärkeää. Koska kuntaliitostilanne on hektinen, myös ennakkovarautuminen on tärkeää. Muutoksiin on hyvä valmistautua jo etukäteen niiden järjestelmien osalta, jotka nähdään

Forssan seudun 4 kunnan kuntaliitosselvitys ICT selvitys

Forssan seudun 4 kunnan kuntaliitosselvitys ICT selvitys 1 Loppuraportti 22.9.2014 Forssan seudun 4 kunnan kuntaliitosselvitys ICT selvitys 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 TIETOHALLINNON NYKYTILA... 4 Kuntien ICT henkilöstö ja kustannukset... 4 Tietohallinnon

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Seudullisten ICT-toimintojen järjestäminen

Seudullisten ICT-toimintojen järjestäminen 1 Loppuraportti 13.11.2014 Päijät-Hämeen liitto Kuntayhteistyön tuki -hanke Seudullisten ICT-toimintojen järjestäminen 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 SELVITYSPROJEKTIN KUVAUS... 4 YLEISTÄ TAVOITETILASTA...

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

Forssan-seudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitys

Forssan-seudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitys Forssan-seudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitys ICT-selvitys Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (Fshky), Forssan Ammatti-instituutti (FAI), Loimijoen

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys/ict-utredning enligt kommunstrukturlagen

Kuntarakennelain mukainen selvitys/ict-utredning enligt kommunstrukturlagen Kuntarakennelain mukainen selvitys/ict-utredning enligt kommunstrukturlagen Isokyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnat sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntaliitosselvitys

Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntaliitosselvitys Loppuraportti 26.2.2014 Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntaliitosselvitys Tietohallinto ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys. ICT-selvitys

Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys. ICT-selvitys Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys ICT-selvitys Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kunnat sekä

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakennemuutosten. Lahden seutu. Tommi Oikarinen 29.10.2013

Kunta- ja palvelurakennemuutosten. Lahden seutu. Tommi Oikarinen 29.10.2013 Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT tuki Lahden seutu Tommi Oikarinen 29.10.2013 Muutosprosessi ja ICT-muutostuki Yhdistymispäätös Yhdistymissopimuksen hyväksyntä Uuden kunnan päätöksentekojärjestelmän

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Loppuraportti: ICT ympäristön yleiskuvaus ja kehitystarpeet Tampereen kaupunkiseudun 9 kuntaa (Hämeenkyrö, Kangasala,

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN DIGITAALISET PALVELUT Palveluiden tarjonnan ja käytön edistäminen kunnissa

KESKI-SUOMEN KUNTIEN DIGITAALISET PALVELUT Palveluiden tarjonnan ja käytön edistäminen kunnissa 1 KESKI-SUOMEN KUNTIEN DIGITAALISET PALVELUT Palveluiden tarjonnan ja käytön edistäminen kunnissa ICT-strategian Digitaalinen Keski-Suomi -teeman osaselvitys Tenho Jokelainen, Kuntien Tiera Oy 25.02.2015

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

muutostuki Kuntauudistuksen muutostukiohjelma

muutostuki Kuntauudistuksen muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT muutostuki Muutostuen sisältö ja toimintamalli 6.10.2013 Kuntauudistuksen muutostukiohjelma Hallituksen 5.6.2012 linjausten mukaisesti kunnille käynnistetään kuntauudistukseen

Lisätiedot

Alueellisen tietohallinnon järjestäminen - valmisteluprojektin tulokset

Alueellisen tietohallinnon järjestäminen - valmisteluprojektin tulokset Alueellisen tietohallinnon järjestäminen - valmisteluprojektin tulokset Tietohallinnon alueellisen järjestämisen taustaa IT toiminnan kehityssuuntia» Valtakunnallisella tasolla suuntaus yhteisiin ratkaisuihin

Lisätiedot

SADe-ohjelman terveiset

SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari, Helsinki 23.4.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Raportointi ohjelman etenemisestä: hallituksen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP Mikä ihmeen G4? Yliopistosairaanhoitopiirit paitsi HUS: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013 Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle Säätytalo 10.9.2013 Tiistai 10.9.2013, klo 12.00 14.00 Tilaisuuden ohjelma Säätytalo, Sali 15 (Snellmaninkatu 9, 00170 Helsinki) klo 12.00 12.15

Lisätiedot

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj http://www.britannica.com/ blogs/2009/10/the-classictree-swing-example-ofproduction-and-customerservice-gone-awry/

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen 17.11.2010 VM/HKO/KuntaIT Sitra/Kuntaohjelma Kärkihanke 2 vetovastuu on ollut Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Hallinto, henkilöstö,

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla Muokkaa perustyylejä naps. Yhteisiä ratkaisuja Muokkaa perustyylejä naps. TUOTAMME informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. TARJOAMME keskeisten

Lisätiedot

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 1 MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 2 1. Tausta Pohjois-Savon liitto rahoitti ajalla 1.2.2006 28.2.2007

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Enfo Oyj. Virtualisointi. Case: Eduskunta. Juha-Pekka Leskinen, EDUSKUNTA - Tietohallintotoimisto Markus Sjöman, Enfo Oyj - Zourcing

Enfo Oyj. Virtualisointi. Case: Eduskunta. Juha-Pekka Leskinen, EDUSKUNTA - Tietohallintotoimisto Markus Sjöman, Enfo Oyj - Zourcing Enfo Oyj Virtualisointi Case: Eduskunta Juha-Pekka Leskinen, EDUSKUNTA - Tietohallintotoimisto Markus Sjöman, Enfo Oyj - Zourcing Eduskunnan näkökulma asiaan Tietotekniikka eduskunnassa Tunnuslukuja projektista

Lisätiedot

Yhdentymisprosessin hyödyt Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluille. Heikki Saastamoinen

Yhdentymisprosessin hyödyt Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluille. Heikki Saastamoinen Yhdentymisprosessin hyödyt Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluille Heikki Saastamoinen Yhtenäistymiskehityksen hyödyt Jo realisoituneet hyödyt Ministeriön suora rahallinen tuki Vertailujoukkoa

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko ICT Expo 2012 Anna Aaltonen Senior Consultant Coala Oy www.coala.fi, anna.aaltonen@coala.fi Jos kokonaisarkkitehtuuria ei hyödynnetä, on se hukkainvestointi. Hyödyntämistapoja

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Merkittävimmät Espoon, Turun, Lahden ja Tieran yhteistyöhankkeet

Merkittävimmät Espoon, Turun, Lahden ja Tieran yhteistyöhankkeet Merkittävimmät Espoon, Turun, Lahden ja Tieran yhteistyöhankkeet Kuntien Tiera Oy:n (Tiera) yleisenä tavoitteena on saada aikaan 3-5 %:n säästö kuntatalouden ulkoisissa menoissa. Tämä syntyy kuntien toimintoprosessien

Lisätiedot

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys

Lisätiedot

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 Tarinasta toimintaan Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 1 Tulevaisuus Kaupungin haasteita Asiakkaisiin liittyviä haasteita Väestön rakennemuutoksen vaikutukset palvelutarpeisiin

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa

Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa Kuntainfo, 25.2.2015 Tuire Mikola Arvolupaus on Medbitin brändin lähtökohta ja ydin Miksi? Miten? Mitä? Miksi? Medbit on kokonaisvaltainen sote ICT-ratkaisujen

Lisätiedot