Vaasan seudun kuntarakennelain mukainen selvitys ICT-selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaasan seudun kuntarakennelain mukainen selvitys ICT-selvitys"

Transkriptio

1 1 Loppuraportti Vaasan seudun kuntarakennelain mukainen selvitys ICT-selvitys

2 2 Sisällysluettelo YHTEENVETO... 3 JOHDANTO... 4 TIETOHALLINNON NYKYTILA... 5 Kuntien ICT-henkilöstö ja kustannukset... 5 Tietohallinnon järjestämismallit... 6 Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit... 7 Järjestelmä- ja toimittajakenttä... 8 Nykyisiä ICT-yhteistyömalleja... 9 Haasteet ja kehittämistarpeet TIETOHALLINNON TAVOITETILA Tavoitetilan määrittelyn tarkastelukulmat ja viitekehys Tavoitetilan painopisteet Tavoitetilan tarkastelunäkökulmana kuntaliitos Kustannusvaikutusten arviointia Toiminnalliset hyödyt Riskit Hallintamalli Hankinnat YLEISEN TASON TIEKARTTA TAVOITETILAAN SIIRTYMISEKSI Yhteisten tietohallintotoimintojen käynnistäminen ja IT-toimintojen kokoaminen Tietojärjestelmien ja ratkaisuiden yhtenäistämisen käynnistäminen... 24

3 3 YHTEENVETO Vaasan seudun kuntaliitosselvityksen yhteydessä toteutetussa ICT-selvityksessä arvioitiin, millaisia vaikutuksia kuntien yhdistymisellä olisi kuntien tietohallinto- ja perustietotekniikkatoimintoihin, millaisia hyötyjä ja kustannuksia yhdistymisestä seuraisi, ja miten tietohallinto tulisi yhdistyneessä kunnassa järjestää. Kuntien tietohallintotoimien yhdistäminen ei ole ratkaisevan suuri tekijä mahdollisessa kuntaliitoksessa. Tietohallintojen ja -järjestelmien yhdistäminen maksaisi erilaisina projekteina noin kolme miljoonaa euroa. Samansuuruiset säästöt voidaan olettaa saatavan yhdistetyn kunnan tietojärjestelmä ja -tekniikkakustannuksista noin kahden tai kolmen vuoden kuluessa. Sekä toteutuskustannukset että synergiahyödyt ovat suurempia kuin keskimäärin muilla kuntaliitosselvitysalueilla, sillä Vaasan seudun kunnilla on ollut kohtuullisen vähän yhteistyötä ICT-toiminnoissa. Kuntaliitos mahdollistaisi selkeitä laadullisia hyötyjä tietohallinnossa. Nykyisiä resursseja voitaisiin koordinoida paremmin koko seudun tarpeet huomioiden. Yhteinen tietohallintotoiminto mahdollistaisi ICT-henkilöstön osaamisen kohdentamisen erityisosaamisalueille siten, että tietohallintoasiantuntijat voisivat paremmin tukea kunnan johtoa ja toimialoja niiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tietohallinnon suunnittelukyvykkyyksien ja organisoinnin kehittämisellä on mahdollista lisätä tietohallinnon vaikuttavuutta ja sen kykyä tukea kuntien sisäisen ja palvelutoiminnan kehittämistä. Kuntaliitoksen suurin riski liittyy mahdollisesti tiukkaan aikatauluun, jossa kokonaisvaltainen yhdistäminen tulisi viedä läpi. Riskin minimoimiseksi ja hyötyjen saavuttamisen nopeuttamiseksi tulisi kuntatoimijoiden välistä tietohallintoyhteistyötä pyrkiä edistämään. Valmiiksi yhtenäisesti tuotetut palvelut ja yhteistyössä johdetut tietohallintotoiminnot helpottaisivat olennaisesti mahdollista kuntaliitosta. Kuntien ICT-toiminnoista saatavien hyötyjen saavuttaminen tulisi käynnistää tietohallinnon järjestämisen suunnittelusta. Yhteisen tietohallintotoiminnon ensimmäiseksi tehtäväksi tulisi asettaa yhdistymiseen osallistuvien kuntien tietojärjestelmäkentän ja perustietotekniikan ratkaisuiden yhtenäistämisen tiekartan suunnittelu. Koska ICT-selvitystä laadittaessa ei ollut tietoa siitä, mitkä kunnat mahdolliseen yhdistymiseen osallistuvat, voitiin yhdistymisen tiekartta laatia vain yleisellä tasolla.

4 4 JOHDANTO ICT-selvitys laadittiin osana Vaasan seudun kuntaliitosselvitystä. Selvityksen projektiryhmän jäseninä ovat toimineet kuntien tietohallinnosta vastaavat henkilöt: - Christer Levander, Vaasa - Jaana Järvi-Laturi ja Tomi Kalliomaa, Isokyrö - Jyrki Jussila, Kaskinen - Caroline Westerdahl, Korsnäs - Rikard Haldin, Kristiinankaupunki - Tarja Vilmunen ja Liisa Nikkilä, Laihia - Pamela Buss ja Tony Färm, Maalahti - Linda Jakobsson-Pada, Mustasaari - Markus Norrback, Närpiö sekä - Janne Bergfast, Vöyri. Ryhmän puheenjohtajana toimi Christer Levander. Lisäksi projektiryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Vaasan sairaanhoitopiirin edustajina Rune Björkstrand sekä Petri Ravimo. Selvitys laadittiin elo-joulukuussa Selvitys aloitettiin tietohallinnon nykytilan kuvaamisella. Selvityksen aikana kuvauksia yhtenäistettiin ja tarkennettiin sekä tunnistettiin samalla tavoitetilaan liittyviä asioita. Loka-marraskuussa määriteltiin uuden, yhdistyvän kunnan tietohallinnon tavoitetila sekä sen saavuttamisen yleisen tason askelmerkit. Marrasjoulukuussa koostettiin selvityksen yhteenveto tähän raporttiin sekä sen liitteenä olevaan esitykseen. Loppuraportin kiinteänä osana toimii raportin liitteenä oleva Powerpoint-esitys. Kaikki tässä loppuraportissa esitetyt kuvat ja taulukot on poimittu liitteestä. Sen lisäksi liitteessä on paljon sellaisia kuvia ja lisätietoja, joita ei ole käyty erikseen läpi tässä loppuraportissa.

5 5 TIETOHALLINNON NYKYTILA Tietohallintotoimintojen nykytila kartoitettiin kullekin selvitysalueen kuntatoimijalle lähetetyllä kyselyllä. Tässä yhteenvedossa olevat tiedot perustuvat annettuihin vastauksiin ja selvityksen aikana tehtyihin täydennyksiin. Kyselyssä pyydettiin kunnan tietoja ja näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin: ICT-henkilöstön määrä ICT-kustannukset (käyttömenot sekä investoinnit, vuoden 2014 budjetin mukaisesti) ICT:n/tietohallinnon organisointi ja/tai sijainti kuntatoimijan organisaatiossa ICT:n hallinnointimalli Keskeisimmät käytössä olevat sovellukset sekä päätelaitemäärät Tärkeimmät meneillään olevat ICT-kehitysprojektit Tärkeimmät käynnistymässä tai suunnitteilla olevat ICT-kehitysprojektit Keskeiset ICT-toimittajat (vuonna 2013) sekä käytetyt euromäärät Yhteistyö muiden julkishallinnon toimijoiden kanssa Annettujen vastausten osalta on syytä huomioida, että ne eivät ole jokaisen kuntatoimijan osalta täydellisiä, eivätkä vastaukset myöskään ole kaikilta osin vertailukelpoisia tai yhteismitallisia kuntien ja toimijoiden välillä. Ne antavat kuitenkin hyvän yleiskuvan tilanteesta ja kokoluokista. Kuntien ICT-henkilöstö ja kustannukset Selvitysalueella olevien kuntatoimijoiden henkilöstön määrä on yhteensä noin ja ICThenkilöstön 79. Koko alueen ICT-budjettien yhteenlaskettu määrä on noin 17,17 M. Vaasan kaupunki ja Vaasan sairaanhoitopiiri kattavat kokonaisbudjetista yhteensä vajaa 80 prosenttia. Loppuosa jakautuu varsin tasaisesti muiden toimijoiden kesken. Vastaavasti alueen ICT-henkilöstöstä Vaasan kaupungin ja sairaanhoitopiirin osuus on n. 75 %. Kunnista Kaskisilla ja Korsnäsillä ei ole yhtään nimettyä vastuullista ICT-henkilöä. Pääosa nykyresursseista on kiinni ICT-tuotantojärjestelyissä, joka ilmenee mm. kehittämishankkeiden painottumisena ICT-infrastruktuuriin. Selvitysalueen kunnat käyttävät kohtuullisen pienen osuuden toimintamenoistaan ICT:hen, vaihdellen 0,5 prosentin ja vajaan yhden prosentin välillä. Vertailuna voi käyttää valtakunnallista keskiarvoa, joka on noin 2,5 %. Vaasan sairaanhoitopiirin korkeampi ICTmenojen suhteellinen osuus (n. 3 %) selittynee (erikois)terveydenhuollon suuresta riippuvuudesta tietotekniikasta sekä toimialalla käytettävien järjestelmien ja ratkaisuiden monimutkaisuudesta.

6 6 Tietohallinnon järjestämismallit Tietohallinto on pääsääntöisesti sijoitettu organisaatioissa yleishallinnon tai taloushallinnon alaisuuteen. Neljällä toimijalla (Kristiinankaupunki, Vöyri, Maalahti ja VSHP) on lisäksi tietohallinnon ohjausryhmä tai vastaava elin. Perustietotekniikan palvelujen järjestämismallit alueella ovat hyvin kunta- /organisaatiokohtaisia. Nykyinen toimintamalli vaatiikin paljon päällekkäistä kuntakohtaista resursointia, koska ICT-palvelujen tuottamisen ja hankinnan osalta alueella turvaudutaan pääsääntöisesti omaan tuotantoon. Kunnista ainoastaan Korsnäs on ulkoistanut kokonaan ICT-tuotannon palvelunsa. Myös kehittämistoiminta koskien sekä ICT -toimintoja että kunnan toimintaprosesseja on kunta-/organisaatiokohtaista. Tämä näkyy mm. päällekkäisinä ICT-kehittämishankkeina. Nykytila-analyysin perusteella alueella on hyvin vähän kuntarajat ylittäviä yhteisiä ICTkehittämishankkeita, lukuun ottamatta sairaanhoitopiirissä tehtäviä sairaanhoitopiiritason hankkeita. Kuva 1 osoittaa selvitysalueen kuntatoimijoiden suuntaa-antavan sijoittumisen Tietohallinnon johtaminen ja ICT-toimintamalli -kartalle, jossa on pyritty arvioimaan, kuinka merkittävissä määrin kunnissa on tietohallinnolliseen johtamiseen liittyviä resursseja ja organisaatiota (pystyakseli), ja kuinka paljon perustietotekniikan palveluista tuotetaan itse tai hankintaan ulkoa (vaaka-akseli). Kuva 1: Selvitysalueen kuntien suuntaa-antava sijoittuminen tietohallinnon johtaminen ja ICT-toimintamalli -kartalle.

7 7 Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit Kuvassa 2 on kuntatoimijoiden nimeämät tärkeimmät käynnissä ja suunnitteilla olevat kehitysprojektit jaoteltuna kohdealueen mukaan. Vastausten mukaan kuntatoimijoiden tärkeimpien käynnissä olevien ICT-kehittämisprojektien määrä on yhteensä noin 36 kpl, joista puolet kohdistuu toimialakohtaisiin ratkaisuihin sekä ICT-infrastruktuuriin. Esimerkkeinä näistä ovat palvelinympäristöjen uudelleenjärjestely tai virtualisointi, taloushallintajärjestelmän uudistaminen tai laajentaminen sekä potilastietojärjestelmän liittäminen kansalliseen Kanta-järjestelmään. Listatut kehittämishankkeet ovat kyselyn yhteydessä kerättyjä näkemyksiä kuntien sisäisen toiminnan ja palvelutoiminnan kehittämisen tarpeista. Selvitys osoitti, että kokonaisvaltaista kuvaa kuntien omista ja varsinkin alueellisista kehittämishankkeista ja -tarpeista on nykytoimintamalleilla hyvin haastavaa pitää yllä. Kuntien välillä ja kuntien sisällä toimialojen välillä ei ole riittävää yhteistyötä, joka johtaa kunta- ja toimialakohtaisiin hankkeisiin ja vaikeuttaa mm. kokonaisarkkitehtuurin hallintaa sekä mahdollisten synergiaetujen saavuttamista. Jo käynnistyneet ja suunnitteilla olevat kehittämishankkeet painottuvat nykyisen kuntakohtaisen järjestelmäympäristön vaatimaan ICT-infrastruktuurin ylläpitämiseen sekä toimialakohtaisten järjestelmien pakollisiin ylläpitotehtäviin. Nykyisen ICT-resursoinnin painopiste on siis vahvasti perustietotekniikassa ja nyky-ympäristöjen hallussa pitämisessä. Kuntatoimijoiden suunnitteilla olevista noin 24 kehittämishankkeesta suurin osa kohdistuu toimialakohtaisiin ratkaisuihin sekä mm. palvelu- ja asiointialustojen kehittämiseen, joista esimerkkinä ovat sähköisen laskutuksen, talous- ja asianhallintaohjelmistojen sekä kotisivujen kehittäminen.

8 8 Kuva 2: Käynnissä / suunnitteilla olevat ICT-kehitysprojektit kohdealueittain. Järjestelmä- ja toimittajakenttä Kokonaisuutena selvitysalueen järjestelmäkenttä on hyvin hajanainen ja käytössä olevien sovellusten määrä suuri. Joissakin järjestelmäalueilla, esim. opetustoimessa, on käytössä samoja sovelluksia, jota tilannetta on edistänyt IT-markkinoiden nykyiset ko. sovelluksia koskevat monopoliasetelmat. Järjestelmät ovat kuitenkin kuntakohtaisina asennuksina, joka mahdollistaa toimittajille kuntakohtaisen veloituksen sovellusylläpidosta ja -kehittämisestä. Järjestelmä- ja palveluhankintoja ei tehdä koordinoidusti kuntien kesken ja tästä johtuen hankinnoissa, kehittämishankkeissa ja tietojärjestelmäratkaisuissa on päällekkäisyyksiä. Erityisesti yleishallinnossa ja teknisessä toimessa käytössä olevien tietojärjestelmien ja ICTtoimittajien kirjo alueella on hyvin laaja. Esimerkiksi voidaan ottaa talous- ja henkilöstöhallinnan järjestelmät sekä kiinteistöjen valvontajärjestelmät, joissa kussakin on käytössä viisi tai useampi eri järjestelmää. Kuvaan 3 on ryhmitelty samaan käyttötarkoituksiin hankittuja järjestelmiä, arvioitu yhtenäistämisen synergiaetuja sekä koottu alueen päätelaitteisiin liittyviä volyymitietoja.

9 9 Kuva 3: Keskeiset järjestelmätiedot ja päätelaitteiden määrät Alueen kunnille ICT palveluja tuottavia toimittajia tunnistettiin n Toimittajakentän laajuus on toisaalta seurausta kuntien tehtäväkentän laajuudesta ja sitä tukevien järjestelmäratkaisuiden suuresta määrästä, mutta osaltaan siihen on johtanut myös ICThankintojen koordinoinnin puute. Toimittajahallinta on yleensä kuntakohtaista. Myös kuntien sisäinen toimittajahallinta on useimmilla hajallaan organisaatiossa. Kun yhteinen toimittajahallinta puuttuu, on erityisesti pienten kuntien neuvotteluvoima heikko ja volyymiedut eivät välttämättä toteudu hankinnoissa. Hyvällä strategialla voidaan toimittajakenttää optimoida välttäen kuitenkin toimittajalukkoja. Samaan aikaan, kun toimittajia on suuri määrä selvitysalueella, kymmenelle merkittävimmälle ICT-toimittajalle vuonna 2013 maksetut kokonaiskustannukset olivat n. 9,86 miljoonaa euroa, mikä on lähes n. 57 % koko alueen vuosittaisista ICTmenoista/budjetista. Heikon toimittajahallinnan kautta tämä luo merkittävän toimittajariskin, jossa yksittäiselle toimittajalle saattaa muodostua merkittävää hinnoitteluvoimaa selvitysalueen kuntiin nähden, tai valmistautumattomuutta siihen mahdollisuuteen, että joku merkittävä toimittaja ei yhtäkkiä olisikaan enää kykenevä tarjoamaan selvitysalueen kunnille palveluitaan. Kuntien nykyiset tietoliikennejärjestelyt ovat myös kuntakohtaisia toteutuksia, joskin joitakin alueellisia yhteistyöhankkeita on tehty ja meneillään (ks. kohta yhteistyömallit). Nykyisiä ICT-yhteistyömalleja Vaasan alueen seudullinen yhteistyö on lähinnä yksittäisten kuntien kesken ja yksittäisillä sovellusalueilla tapahtuvaa pienimuotoista yhteistyötä. Alueen kunnilla ei ole ollut mahdollisuuksia tai resursseja merkittävästi osallistua myöskään laajempaan kansallisella

10 10 tasolla tapahtuvaan yhteistyöhön. Siten valmiiden kansallisten yhteistyöalustojen tai ratkaisuiden hyödyntäminen tai niiden hyödyntämisen suunnittelu alueella on vielä vähäistä. Järjestelmäyhteistyötä on tehty lähinnä potilastietojärjestelmien osalta, joissa on pyritty samoihin palvelin- ja tietokantaympäristöihin. Vaasa, Mustasaari ja Vöyri ovat tehneet tietoliikenne- ja kuituverkon rakentamiseen liittyvää yhteistyötä, jonka kautta käyttöönotetut yhteiset ratkaisut helpottavat kuntaliitostilanteessa tietoliikenneyhteyksien järjestämistä. Taulukkoon 1 on koottu kuntatoimijoiden nykytila-analyysin yhteydessä tunnistamat muut julkishallinnon yhteistyötahot. Taulukko 1: Kuntien nimeämät yhteistyöjärjestelyt julkishallinnon toimijoiden kanssa. Haasteet ja kehittämistarpeet Taloudellisten ja henkilöresurssien vähyys on yleisesti ottaen kunnissa merkittävä haaste. Etenkin pienten kuntien on vaikea vastata lisääntyvän tietotekniikan käytön ja kasvavan ICTriippuvuuden aiheuttamaan lisäresursointitarpeeseen, mikä johtaa lisääntyviin ICT-riskeihin. Vaasan alueen kunnissa haasteeseen on pyritty vastaamaan, tosin vielä hyvin pienimuotoisesti, erityisesti kriittisten potilastietojärjestelmien palvelinympäristöihin sekä yksittäisiin perustietotekniikkajärjestelyihin liittyvällä yhteistyöllä. Yhteistyö tietotekniikan mahdollistamien tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi kuntien ydintoiminnoissa on selvitysalueella, kuten laajemmin koko kuntakentällä, hyvin vähäistä. Henkilöresurssien vähyyden lisäksi tähän on johtanut tietyissä tietohallinnon perusosaamisalueilla olevat puutteet. Esimerkkeinä tästä nousi esiin kokonaisarkkitehtuuri, tietoturva ja tietohallinnon tuki toiminnan prosessien kehittämiseen. Voimavarat eivät riitä oman osaamisen ylläpitämiseen, joka pätee niin ICT-henkilöstöön kuin koko kunnan

11 11 henkilöstöön. Resurssivajetta pahentaa entisestään se, että perustietotekniikan järjestäminen ja tuki vie suuren osan käytettävissä olevista resursseista. Toimialojen palvelutuotannon kehittämiseen ja sitä kautta saavutettaviin merkittäviin tuottavuushyötyihin ei kyetä panostamaan riittävästi. Tietohallinnon organisoinnissa ei ole juurikaan kiinnitetty vielä huomiota substanssijohdon ja tietohallinnon väliseen yhteistyöhön. Tämä on johtanut siihen, että tietohallinnon näkökulmat eivät ole osa kunnan yleistä johtamistoimintaa ja ICT-kehittämishankkeilla saavutettavissa oleva vaikuttavuus ja tuottavuuden nosto jää ainakin osittain saavuttamatta. Kokonaisuutena järjestelmäkenttä alueella on hyvin hajanainen ja käytössä olevia sovelluksia on suuri määrä. Järjestelmäkentän lisäksi myös toimittajakenttä on hajanainen. Kun kokonaisarkkitehtuurin hallinta on puutteellista, ovat järjestelmähankinnat tyypillisesti hyvin pistemäisiä. Lisäksi seudun kuntatoimijoiden vähäinen yhteistyö johtaa siihen, että ICTkehittämishankkeissa on hyvin paljon päällekkäisyyttä.

12 12 TIETOHALLINNON TAVOITETILA Tavoitetilan määrittelyn tarkastelukulmat ja viitekehys Tavoitetilan määrittelyssä sovellettiin viitekehystä, jonka mukaan kunnan ICT-toiminnot tulee nähdä kahtena osakokonaisuutena: - IT-palvelutuotanto, joka kattaa kaiken ICT:n hyödyntämiseen tarvittavan tekniikan konesaleista, tukipalveluista ja työasemista aina tietojärjestelmiin saakka. - Johtaminen ja tietohallinnon järjestäminen, joka kuvaa ICT:n hyödyntämistä ohjaavaa päätöksentekoa ja johtamista. Kyse ei ole pelkästään kuntien tietohallintoyksiköiden tai tietohallintotoimintojen johtamisesta, sillä ICT:n tehokas hyödyntäminen edellyttää aktiivista roolia myös kuntien ylimmiltä päätöksenteko- ja johtotasoilta. Kummassakin osakokonaisuudessa on mahdollista tehdä eri syvyistä ja laajuista kuntien välistä yhteistyötä. Tätä visualisoidaan (kuva 4) vaihtoehtoisten tavoitetilojen tunnistamisen apuna käytettävässä viitekehyksessä siten, että mitä ylemmäksi pystyakselilla tai mitä oikeammalle vaaka-akselilla liikutaan, sitä syvemmäksi kuntien yhteistyö muuttuu. ITpalvelutuotannon osalta tämä tarkoittaa siirtymistä täysin erillisistä ratkaisuista yksittäisten pistemäisten yhteisten ratkaisuiden kautta aina täysin yhtenäiseen IT-palvelutuotantoon. On syytä huomioida, että äärioikeallakaan ei kuitenkaan ole kyse siitä, että kaikki ITpalvelutuotanto toteutettaisiin yhden toimijan toimesta, vaan siinä on mahdollista hyödyntää niin monia toimittajia kuin on tarpeen. IT-palvelutuotanto on kuitenkin organisoitu siten, että yksittäinen kunta ei pysty tekemään itsenäisiä päätöksiä siitä, mitä toimittajaa tai millaisia teknisiä ratkaisuja se hyödyntää. Johtamisen ja tietohallinnon järjestämisen osalta viitekehyksessä siirrytään täysin erillisistä ja itsenäisistä yksiköistä ensin koordinoidumpaan yhteistyöhön, jossa kunnat sitoutuvat hallinnointimalleilla yhteiseen kehittämiseen ja johtamiseen, ja sitten kokonaan yhteiseen strategiseen johtamiseen, jossa ICT valjastetaan yhteisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vaikka viitekehyksellä ei muuten oteta suoraan kantaa kuntaliitosten tarpeellisuuteen, on selvityksessä määritelty, että tätä yhteistä strategisen johtamisen yhteistyön tasoa on vaikea saavuttaa ilman kuntaliitoksia. Tämän perusteluna on se, että itsenäisten ja autonomisten kuntien strategista johtamista ei ole mahdollista koordinoida niin tiiviisti kuin tässä tarkoitetaan, vaan yhteiseen strategiseen johtamiseen tarvitaan yhteinen strateginen päätöksentekotaso. Suomen kuntakentässä tämä tarkoittaa yhtä kunnanvaltuustoa ja kunnanhallitusta.

13 13 Kuva 4. Vaihtoehtoisten tavoitetilojen tunnistamisen viitekehys. Tavoitetilan painopisteet Alueella tähän asti tehty suhteellisen vähäinen ICT-yhteistyö on painottunut perustietotekniikan järjestelyihin, ja niissä erityisesti keskeisten järjestelmä- ja palvelinympäristöiden tai tietoliikennekapasiteettien yhteiseen järjestämiseen. Yhteistyössä onkin tavoiteltu kustannustehokkuutta ja pyritty vastaamaan lähinnä kriittisiksi koettujen järjestelmien ICT-varautumiseen sekä niihin liittyvien haavoittuvuuksien vähentämiseen. Sen sijaan tietotekniikan hyödyntämisen suunnitelmallinen kehittäminen kuntien sisäisessä toiminnassa ja palvelutoiminnassa ja sitä tukevien tietohallinnon palveluiden kehittäminen on jäänyt vähemmälle. Tämä näkyy mm. päällekkäisinä kehittämishankkeina ja niiden pistemäisyytenä. Projektiryhmän asettamassa tavoitetilassa tietohallintopalveluiden kehittämisen painopiste tulisikin siirtää kuntien substanssitoimintojen (ja johdon) ja tietohallinnon yhteistyön tiivistämiseen sekä tietohallinnon suunnittelutoimintojen ja -menetelmien kehittämiseen (kuva 5). Tällä mahdollistetaan tietotekniikan vaikuttavuuden nosto koko selvitysalueella. Tietohallinnon ja substanssin kytkeytyminen kansallisiin verkostoihin mahdollistaa tehokkaamman kansallisten tuotosten hyödyntämisen ja siten vaikuttavampien tietohallinnollisten kehittämishankkeiden käynnistämisen alueella. Alueellisten resurssien kokoaminen mahdollistaa myös tietohallintoon liittyvän erikoisosaamisen kehittämisen.

14 14 Kuva 5. Kehittämisen painopisteen muutos perustietotekniikasta tietohallinnon suunnittelutoimintoihin. Tavoitetilan tarkastelunäkökulmana kuntaliitos Tavoitetilan määrittelyn lähtökohdaksi otettiin Valtiovarainministeriön päätös (VM/2537/ /2013), joka antaa erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjille selvän tehtävän. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvittäjien tavoiteaika on vuoden 2017 alku. Ministeriön päätöksen mukaan heidän tehtävänään on nimenomaisesti selvittää, voidaanko kaikki mukana olevat kunnat tai jotkut niistä yhdistää. Siksi ICT selvitystyön tavoitetilassa keskitytään pelkästään kuntaliitosvaihtoehtoon. Koska oletuksena on, että sairaanhoitopiirin tietohallinnolliset järjestelyt määräytyvät tulevien SOTE-alueen muutosten kautta, rajattiin VSHP tavoitetilan määrittämisen ulkopuolelle. Projektiryhmän mielestä selvityksessä on kuitenkin hyvä huomioida yleisellä tasolla SOTE-alueen, SOTE-tuotantoyksiköiden sekä peruskunnan välillä tarvittava yhteistyö myös tietohallinnon alueella. Myös kuntayhtymät ja mm. tytäryhtiöt päätettiin jättää tämän selvityksen ulkopuolelle. Kuva 6 osoittaa kuntaliitostilanteessa alueella tapahtuvan hypyn nykytilan kuntakohtaisesta tekemisestä kohti yhteistä tietohallinnon strategista johtamista ja perustietotekniikkajärjestelyitä. Vaiheittainen eteneminen pienentäisi tätä hyppyä, vähentäisi riskejä ja voitaisiin siten nähdä valmisteluna mahdolliselle tulevalle kuntaliitokselle.

15 15 Kuva 6. Kuntaliitoksen mukanaan tuoma hyppy kohti yhteisiä järjestelyitä. Kuntaliitoksen vaikutusten arviointia tietohallintoon yleisellä tasolla Kuntaliitoksen vaikutuksia tietohallinnon järjestelyihin yleisellä tasolla arvioitiin kustannusvaikutusten, toiminnallisten hyötyjen, riskien, tietohallinnon hallintamallin ja hankintojen näkökulmista. Kustannusvaikutusten arviointia Kustannusten käyttäytymistä on hyvä tarkastella itse muutoksen, palveluiden vakiinnuttamisvaiheen sekä muutoksen läpiviennin jälkeisen jatkuvan toiminnan näkökulmista. Muutoskustannukset syntyvät projekteissa, joiden avulla muutos toteutetaan. Osa projekteista on luonteeltaan teknisiä (esimerkiksi konesalien tai järjestelmien yhdistäminen), mutta ne voivat olla myös laajempia muutosprojekteja (uusien toimintatapojen koulutus ja käyttöönotto). Uudet yhdistetyt tai yhteistyössä tuotetut palvelut (esimerkiksi uudet järjestelmät) eivät välttämättä toimi optimaalisella tavalla heti alussa, vaan niiden normalisoituminen vaatii aikaa ja toimenpiteitä, jotka aiheuttavat väliaikaisia kustannuksia. Toiminnan aikaiset kustannukset edustavat jatkuvia tietotekniikasta syntyviä kustannuksia, joiden voidaan arvioida muuttuvan riippuen siitä, miten tietohallinto organisoidaan. Vertailupohjana nykytilan jatkaminen Kustannusten analysoimiseksi on syytä arvioida eräänlaisena nollatasona miten kustannukset tulevat todennäköisesti käyttäytymään keskipitkällä (5-10 vuotta) tähtäimellä,

16 16 jos kuntaliitosta ei tehdä, vaan kunnat jatkavat erillään ja ne tuottavat ICT-palvelunsa nykyisillä malleillaan. ICT-infrastruktuuriin (verkot, palvelimet, työasemat, sähköposti jne.) liittyvät kustannukset voivat laskea loivasti ajan kuluessa johtuen mm. infrapalveluiden tarjonnan kilpailusta ja toiminnan yleisestä tehostumisesta sekä kustannustehokkaiden ratkaisujen käyttöönoton myötä. Liiketoimintasovelluksiin liittyvät kustannukset todennäköisesti nousevat ajan kuluessa. Järjestelmät vaativat päivityksiä ja uusien toimintojen automatisoimiseksi rakennettavat järjestelmät voivat lisätä teknisen arkkitehtuurin monimutkaisuutta, mikä yleensä kasvattaa kustannuksia. ICT-asiantuntijoiden ja ulkopuolisten asiantuntijoiden työkustannukset nousevat maltillisesti pitkällä juoksulla. Kuntaliitoksen aiheuttamien ICT -kustannusten käyttäytymisen havainnointi Kuntaliitoksessa kunnat yhdistävät ICT:hen liittyvät päätösmenettelyt ja ICT-palveluiden tuotanto toteutetaan yhtenäisellä tavalla. Kuntaliitos tapahtuu yleensä tiukassa määräajassa. Tämä asettaa palveluiden yhdistämiselle aikataulun, joka todennäköisesti on suhteellisen kireä. Tällainen ajallisesti tiivis projekti edellyttää paljon ulkopuolista apua, mikä nostaa projektivaiheen kustannuksia tuntuvasti. Tilannetta saattaa pahentaa se, että samaan aikaan voi olla käynnissä useita muitakin kuntien yhdistämisiin liittyviä hankkeita, mikä johtaa resurssipulaan. Toisaalta kuntaliitoksen pakottaman nopean ICT-palveluiden yhdistämisen kautta on mahdollista saavuttaa myös yhteisen tekemisen kautta saatavia tehostamishyötyjä nopeasti, ja yhteisen käytön myötä saatavat synergiaedut voivat teoriassa näkyä suhteellisen nopeastikin. Tämä tietenkin edellyttää, että kuntaliitos toteutetaan onnistuneesti. On kuitenkin olemassa myös riski, että kiireessä tehdään vääriä tai hätiköityjä valintoja tai kompromisseja, jotka vaativat myöhemmin uusia ratkaisuja ja valintoja, jotka puolestaan nostavat kokonaiskustannuksia. Vaikka kustannusten käyttäytymiseen liittyy paljon muuttuvia tekijöitä, joiden vaikutuksesta ei selvityksen aikana ole tietoa, pyrittiin kuntaliitoksen kustannusvaikutusta konkretisoimaan peilaamalla sitä nykytilaan (taulukko 2).

17 17 Taulukko 2. Kuntaliitostilanteen kustannusten suhteellinen vertailu. ICT-palveluiden yhdistäminen tehdään projektien avulla, joista syntyy investointien kaltaisia projektikustannuksia. Selvitykseen osallistuneiden kuntatoimijoiden yhteenlasketut ICTkehityskustannukset (investoinnit) ovat n. 2,8 miljoonaa euroa. Kuntaliitoksessa yhdistämiskustannusten voidaan arvioida olevan jopa 100 % normaalitahtia korkeammat (n. 5.6 miljoonaa euroa), johtuen mm. kuntaliitoksen vaatiman aikataulun aiheuttamista lisäkustannuksista. Selvitykseen osallistuneiden kuntatoimijoiden (pl. sairaanhoitopiiri) vuosittaiset ICTtoimintamenot ovat yhteensä n. 6,64 M. Tästä neljän suurimman kunnan (Vaasan Mustasaaren, Vöyrin ja Närpiön) osuus on 81 %. Olettamalla, että palvelujen vakiinnuttua (muutaman vuoden kuluessa) voitaisiin koko selvitysalueen kymmenen kunnan ICT-palvelut toteuttaa näiden toimijoiden tämän hetkisten kustannusten kokonaistasolla, voitaisiin kuntaliitoksessa saavuttaa ICT-kustannuksissa parhaimmillaan n. 20 prosentin säästö, joka tarkoittaisi selvitysalueella n. 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Näiden hyvin karkeiden arvioiden perusteella kuntien perustietotekniikan yhdistäminen ei ole merkittävä päätöksenteon ajuri kuntajakoselvitykselle. Yhdistämiskustannukset ovat joka tapauksessa maltilliset (n. 3 miljoonan euron suuruiset), ja niiden takaisinmaksuaika on kohtuullinen (tässä esitetyillä arvioilla hieman reilu 2 vuotta). Tällä tasolla voidaan siis arvioida, että mahdollinen kuntaliitos olisi kustannusmielessä positiivinen ratkaisu, mutta ei merkittävissä määrin niin, kuntatoimijoiden kaikkia toimintamenoja arvioitaessa. On myös syytä korostaa, että mahdollisia kustannussäästöjä ei saavuteta automaattisesti, vaan se edellyttää mm. erittäin tehokkaita palvelujen vakiointiin liittyviä kehittämistoimia. Lisäksi tulee pystyä hyödyntämään suuremman kunnan resurssien kautta mahdollistuvat tehokkaammat, mm. kansalliset kuntien yhdessä kehittämät kustannustehokkaat ratkaisut. Lisäksi on huomioitava, että koska selvitysalueen kunnat käyttävät nykyisellään varsin pienen osuuden toimintamenoistaan tietotekniikkaan ja -hallintoon, ei yhdistymisen kautta saavutettava ICT-menojen säästö todennäköisesti ole mahdollista realisoida alhaisempina kustannuksina, vaan laadukkaampien tietohallinnon palveluiden tuottamisena nykykustannuksilla sekä nykyresurssien suuntaamisena ainakin osittain myös suunnittelutoimintoihin.

18 18 Toiminnalliset hyödyt ICT-selvitystyön keskeisimpiä tavoitteita on kuntaliitoksessa syntyvien potentiaalisten synergiaetujen löytäminen. Synergiavaikutukset on johdettu selvityksessä mukana olevien kuntien nykytilakuvauksista sekä kuntien tunnistamista keskeisistä haasteista ja kehittämiskohteista. Kuten nykytilan kuvauksesta käy ilmi, selvitysalueen nykyiset ICT-haasteet liittyvät hyvin keskeisesti osaamiseen, sen varmistamiseen ja oikeanlaiseen kohdentamiseen. Tästä johtuen synergiavaikutusten tunnistamiseksi on sovellettu keskeisten ICT-osaamisten viitekehystä (kuva 7). Viitekehys jaottelee ICT-toiminnassa tarvittavan osaamiseen neljään osa-alueeseen, joissa tunnistettuja synergiavaikutuksia on tunnistettu alla. Kuva 7. Keskeisten ICT-osaamisten viitekehys. ICT-strategia - Koko aluetta palveleva yhteinen tietohallintostrategia, -budjetti ja -hallinto tukee alueen ICT-palvelujen kehittämistä kokonaisuutena osaoptimoinnin sijaan. - Keskitetty johtaminen vauhdittaa päätöksentekoa sekä yhteisten toimintatapojen ja -periaatteiden juurruttamista käytännön toimintaan. - Toimintakulttuurin ja -tapojen yhtenäistäminen vaatii aikaa ja pitkäjänteistä johtamista. Kokonaisarkkitehtuuri

19 19 - Kokonaisarkkitehtuuria koskeva päätöksenteko on suoraviivaisempaa. - Järjestelmäkartan yksinkertaistaminen vähentää päällekkäisiä ratkaisuja ja pienentää kokonaiskustannuksia. - Ylläpito ja jatkokehittäminen tehostuvat - kehitetään kerran, hyödynnetään koko alueella. - Osaamisen keskittämisen kautta kyky tukea toiminnan kehittämistä paranee. - Valtakunnallisen yhteistyön kautta suunniteltuja ratkaisuja saadaan hyödynnettyä nopeammin ja laajemmin. ICT-toimittajahallinta ja -hankinnat - Kokonaisjohtaminen parantaa toimittajahallinnan edellytyksiä ja mahdollistaa toimittajariskin pienentämisen. - Laajempi hankintaosaaminen pienentää hankintoihin liittyviä riskejä erityisesti monimutkaisissa tietojärjestelmähankinnoissa. - Volyymietuja pystytään hyödyntämään täysimittaisesti hankinnoissa. - Suurempien volyymien kautta vaikutusmahdollisuudet toimittajien suuntaan kasvavat myös yleisemmin. ICT-palvelutuotanto - Resursseja ja osaamista yhdistämällä palvelutuotannon kapasiteetti ja palvelukyky kasvavat (tiimi- ja sijaisjärjestelyt). - Osaamisen jatkuvuuteen ja resurssien riittävyyteen liittyvät riskit ovat kokonaisuutena paremmin hallittavissa (tiimi- ja sijaisjärjestelyt). - Päällekkäisyyksien poistuminen vapauttaa resursseja toiminnan kehittämiseen. - Olemassa olevia yhteistyöalustoja (esim. Tiera, Taitoa) saadaan laajemmin ja kustannustehokkaammin hyödynnettyä palvelutuotannossa. Riskit Riskiarvioinnin lähtökohtana on, voiko kuntaliitoksen toteuttamisessa tapahtua jotain odottamatonta, jolla todennäköisesti on epämiellyttävät seuraukset. Voiko liitoksessa tavoiteltaviin - tai tavoittelemisen arvoisiin - asioihin liittyä myös mahdollisuus negatiivisesta lopputuloksesta. Yhdistymisen osalta on tunnistettu seuraavanlaisia riskejä/riskiryhmiä: - talouteen liittyvät riskit - toiminnan jatkuvuuteen liittyvät riskit - päätöksentekoon liittyvät riskit - yhtenäisten ratkaisujen saavuttamiseen (harmonisointiin) liittyvät riskit - rahoituksen saatavuus - muutosprojektin aikataulu - nykytilasta siirtymisen muutoskustannukset - tekniikkaan/teknologiaan liittyvät riskit (esim. teknologioiden yhteensopivuus) - kokonaisarkkitehtuuriin liittyvät riskit

20 20 Jokaisella riskillä on kaksi keskeistä ominaisuutta: riskin todennäköisyys sekä sen vaikuttavuus toteutuessaan. Riskejä on arvioitu suuntaa antavasti alla olevan kuvan 8 riskikartan mukaisesti. X-akseli kuvaa riskin toteutumisen todennäköisyyttä ja Y-akseli riskin vaikuttavuutta toteutuessaan. Kuva 8. Kuntaliitoksen riskien sijoittuminen riskikartalle. Mitä lähemmäksi riskikartan oikeaa yläkulmaa ja punaista aluetta riski sijoittuu, sen vakavammasta riskistä on kyse. Yhdistymisvaihtoehtoon liittyy monia operatiivisia riskejä. Yhdistäminen tarkoittaa todennäköisesti pakkoa ja kiirettä, jolloin yhdistämistä helpottavat tai vaikeuttavat tekijät korostuvat. Yhdistymisen läpiviennin muutosprojekti on aikataulultaan todennäköisesti lyhyt ja kireä. Tällöin yhdistettävien IT-ympäristöjen samanlaisuus/erilaisuus ja teknologiset tekijät (eroavaisuudet/yhteneväisyydet) korostuvat ja vaikuttavat osaltaan muutosprojektin aikatauluun ja kustannuksiin.

21 21 Hallintamalli Tietohallinnon hallintamalli on keskeinen asia, josta tulee päättää kuntaliitoksen yhteydessä. Kuvissa 9 ja 10 on esitetty kaksi lähestymismallia siihen, miten kuntaliitoksessa tietohallintoon liittyvä yhteistyö, organisointi ja päätöksenteko voidaan järjestää siten, että mahdollistetaan toiminnan tarpeista lähtevä suunnitelmallinen ICT-kehittäminen ja sitä kautta tietotekniikan vaikuttavuuden nosto. Kuva 9. Esimerkki tietohallinnon organisoimiseksi ja päätöksentekomalliksi yhdistyneessä kunnassa.

22 22 Kuva 10. Esimerkki tietohallinnon organisoimiseksi ja päätöksentekomalliksi yhdistyneessä kunnassa. Esimerkeissä yhdistyneen kunnan toimialat ja toimialan palveluja tuottavat toimijat yhdessä määrittelevät kehittämisen tarpeet ja esittävät käynnistettävät hankkeet sekä niiden vaikuttavuustavoitteet ja budjetointiehdotukset. Tietohallinto tukee toimialakohtaista kehittämissuunnittelua tietohallintomallin mukaisilla menettelyillä sekä omalla toimiala-, markkina- ja ratkaisutuntemuksellaan. Valmistelu ja päätökset käynnistettävistä hankkeista tehdään kunnan normaalin käytänteen ja vuosikellon mukaisesti. Erityisenä haasteena on toimialojen sisäisen kehittämistyön käynnistäminen/organisointi, jos perinnettä siihen ei ole olemassa. Myös tietohallinnon organisaation ja resursoinnin tulisi olla riittävä. Tähän kuntaliitos antaa parempia mahdollisuuksia kuin jos jokainen kunta yrittäisi saavuttaa sen itsekseen. Selvityksen aikana tuli esille, että Vaasan kaupungin jo aloittamassa tukipalveluselvityksessä tarkastellaan myös tietohallinnon järjestämistä. Tukipalveluselvityksen lähestymistapa tulevaan tietohallinnon organisointiin vastaa hyvin pitkälle em. esimerkkien mukaista ajattelutapaa. Hankinnat Kuntaliitoksen onnistumiseen vaikuttaa mm. se, kuinka nopeasti erilaisia ICT-hankintoja pystytään tekemään, ja millainen on hankinnan tekevän organisaation tai yhteisön neuvotteluvoima. Julkisia hankintoja koskevien säännösten mukaan hankintayksiköt voivat kilpailuttaa hankinnat hankintasääntöjen mukaan järjestämällä julkisen tarjouskilpailun

23 23 itsenäisenä hankintayksikkönä, kuntien hankintarenkaana tai yhteisen hankintayksikön kautta. Koska kuntaliitokseen liittyy väistämättä ICT-hankintoja ja muutoskustannuksia, on syytä sopia etukäteen hankintastrategia niiden läpi viemiseksi. Hankinnat voivat sisältää kokonaan uuden järjestelmän hankkimista, nykyisten järjestelmien lisenssihankintoja käytön laajentumisesta johtuen tai esim. infrastruktuuriin liittyvien uusien ratkaisuiden käyttöönottoa. Mitä pidemmälle hankinnat voidaan etukäteen suunnitella kuntaliitoksen kireästä aikataulusta huolimatta, sitä paremmin voidaan varmistaa muutoksen häiriöttömyys ja hankintojen oikeellisuus. Kuntaliitoksen seurauksena syntyvä yksi ICT-yksikkö Hankinnat keskitetysti toteuttavan ICT-yksikön tehokkaan toiminnan edellytyksiä parantaa siirtyminen kuntien hajautetun toiminnan mallista keskitettyyn toimintatapaan. Yhteiseen toimintamalliin siirtyminen hankinnoissa edistää kuntien erilaisten palveluprosessien ja -konseptien yhtenäistämistä. Yhteisessä, keskitetyssä hankintatoimessa toimintamallit ja menettelytavat ovat yhtenäiset, hankintaosaaminen on keskitetympää ja hankintojen ohjaus on tehokasta yhdellä hankintastrategialla ja -ohjeistuksella. Samoin hankintamenojen kokonaishallinta on tehokkaampaa keskitetysti. YLEISEN TASON TIEKARTTA TAVOITETILAAN SIIRTYMISEKSI Kuntaliitos on ajallisesti haastava ICT-muutos, joka sisältää paljon riskejä ja voi epäonnistuessaan näkyä häiriöinä ja alkuvaikeuksina uuden kunnan palvelutoiminnassa. Siksi hyvin suunniteltu muutos on ensiarvoisen tärkeää. Tämä taas sotii tiukkaa aikataulua vastaan, eli käytännössä muutoksessa on mentävä osittain myös tilanteiden mukaan joustaen. Selvitystyön yhteydessä määriteltiinkin muutoksen tiekartta hyvin yleisellä tasolla. Tiekartan tavoitteena on enemmän valaista muutokseen liittyviä näkökulmia kuin olla ohjeellinen etenemispolku tietohallinnon palvelujen järjestämiseen. Tarkemman tiekartan kehittäminen tulee ajankohtaiseksi sitten, kun kunnat ovat tehneet päätökset kuntaliitokseen osallistumisesta ja lopullinen osallistuvien kuntien kokonaisuus on tiedossa. Yhteisten tietohallintotoimintojen käynnistäminen ja IT-toimintojen kokoaminen Koska kehittämisen painopiste tavoitetilassaan on tietohallinnon palvelujen ja ns. suunnittelutoimintojen kehittämisessä, tulisi heti yhdistymisprojektin alkuvaiheessa panostaa erillisen tietohallintoyksikön perustamiseen. Oletusarvoisesti uusi tietohallintoyksikkö tulee perustaa selvitysalueen nykyisiä ICT-resursseja hyödyntäen.

24 24 Toiminnon perustamista auttaa hyvin mietitty osaamisen kehittämisstrategia eli linjaus siitä, mitkä tietohallinnolliset osaamisalueet on hyvä olla kaupungilla itsellään ja missä osaamisalueissa voidaan tukeutua yhteistyökumppaneihin tai verkostoihin. IT-tuotannon kokoaminen yhteen, käytännössä nykyiseen Vaasan kaupungin ATK-osastoon, on ainakin hallinnollisesti helpointa aloittaa niistä kunnista, joissa IT-tuotanto on omana tuotantona. Kunnat, jotka ovat ulkoistaneet IT-tuotannon tai tukeutuvat ko. toiminnoissa muuten vahvasti kolmansiin osapuoliin, voidaan tuoda järjestelyihin mukaan nykyisten sopimusaikojen puitteissa ja viimeistään niiden umpeuduttua. Osaamisstrategia ja IT-tuotantojärjestelyiden kehittämissuunnitelma luovat hyvän pohjan lähteä rakentamaan mm. erikoisosaamisen varmistamisen ja kansallisten ratkaisuiden hyödyntämisen verkostoa. Kuvaan 11 on kiteytetty toimintojen käynnistämiseen liittyvät vaiheet. Kuva 11. Tietohallintotoimintojen perustaminen, IT tuotannon kokoaminen ja verkoston rakentaminen Tietojärjestelmien ja ratkaisuiden yhtenäistämisen käynnistäminen Tietojärjestelmien ja infrastruktuuriin liittyvien ratkaisuiden yhtenäistäminen on pitkä prosessi, jossa hyvä ja suunnitelmallinen työ on muutoksen häiriöttömyyden kannalta hyvin tärkeää. Koska kuntaliitostilanne on hektinen, myös ennakkovarautuminen on tärkeää. Muutoksiin on hyvä valmistautua jo etukäteen niiden järjestelmien osalta, jotka nähdään

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Forssan seudun 4 kunnan kuntaliitosselvitys ICT-selvitys

Forssan seudun 4 kunnan kuntaliitosselvitys ICT-selvitys 1 Loppuraportti 22.9.2014 Forssan seudun 4 kunnan kuntaliitosselvitys ICT-selvitys 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 TIETOHALLINNON NYKYTILA... 4 Kuntien ICT-henkilöstö ja kustannukset... 4 Tietohallinnon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Viitasaaren seudun kuntien kuntaliitosselvitys ICT-selvitys

Viitasaaren seudun kuntien kuntaliitosselvitys ICT-selvitys 1 Loppuraportti 10.6.2015 Viitasaaren seudun kuntien kuntaliitosselvitys ICT-selvitys 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 TIETOHALLINNON NYKYTILA... 4 Kuntien ICT-henkilöstö ja kustannukset... 4 Tietohallinnon

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

ICT-selvitys. Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

ICT-selvitys. Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys ICT-selvitys Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kunnat sekä

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja

Lisätiedot

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5. Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö Maakuntien Sote ICT muutos isokuva Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.2016 Kansallinen AKUSTI -foorumi STM THL VM KELA www.kunnat.net/akusti Pohjois-Suomi

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Kansallisen projektin projektipäällikkö 18.4.2013 sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lisätiedot

Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki

Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari, 10.12.2014 Karri Vainio Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi

Lisätiedot

KA-opit hyötykäyttöön. Kokonaisarkkitehtuuri toiminnan muutosvoimana Kangasniemen kunnassa

KA-opit hyötykäyttöön. Kokonaisarkkitehtuuri toiminnan muutosvoimana Kangasniemen kunnassa KA-opit hyötykäyttöön Kokonaisarkkitehtuuri toiminnan muutosvoimana Kangasniemen kunnassa Lähtötilanne - Täysin hajautettu tietohallinto, jossa toimialoilla omat IT-tukihenkilöt, yksi ATKsuunnittelija

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

ICT rakenteiden ja toiminnan muutoksen mahdollistajana Maritta Korhonen

ICT rakenteiden ja toiminnan muutoksen mahdollistajana Maritta Korhonen ICT rakenteiden ja toiminnan muutoksen mahdollistajana Maritta Korhonen Esityksen rakenne Sote-uudistuksen tavoitteet Sote-ICTn tilanne Kansallisen ja alueellisen tietohallinnon ohjaus ja järjestäminen

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Loppuraportti: ICT ympäristön yleiskuvaus ja kehitystarpeet Tampereen kaupunkiseudun 9 kuntaa (Hämeenkyrö, Kangasala,

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Pirkko Kortekangas VSSHP tietohallintoylilääkäri

Pirkko Kortekangas VSSHP tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas VSSHP tietohallintoylilääkäri Hyvät uutiset SOTE-uudistuksesta 5 rekisterinpitäjää 60 Saa soveltaa toiminnassa 1.1. 2017, valmistelevat toimet saa aloittaa Normaalit yhdistämissäännökset

Lisätiedot

CxO Professional Oy 2017

CxO Professional Oy 2017 Tausta Kysely lanseerattiin 3.10.2016. Tavoitteena oli 100 vastausta. Vastausaikaa oli alun perin lokakuun 2016 loppuun, mutta sitä pidennettiin ensin marraskuun loppuun ja lopulta 13.1.2017 saakka. Vastaajille

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela Tietohallintolain tulokset Hannele Kerola, Jari Kallela EK:n lausuma 331/2010 Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan lainsäädännön tavoitteiden, kuten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden,

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen

Lisätiedot

OYS SOTE ICT -YHTEISTYÖ. Kari Säkkinen, tietohallintojohtaja PPSHP

OYS SOTE ICT -YHTEISTYÖ. Kari Säkkinen, tietohallintojohtaja PPSHP OYS SOTE ICT -YHTEISTYÖ Kari Säkkinen, tietohallintojohtaja PPSHP 26.11.2014 MITEN YHTEISTYÖTÄ ON TEHTY TÄHÄN ASTI? - Tuotekohtainen yhteistyö, ns. toimittajalukitus - Sairaanhoitopiirien tietohallintojohtajien

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys. ICT-selvitys

Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys. ICT-selvitys Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys ICT-selvitys Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kunnat sekä

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntaliitosselvitys

Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntaliitosselvitys Loppuraportti 26.2.2014 Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntaliitosselvitys Tietohallinto ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ 30.11.2016 www.ekarjala.fi 1 TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY / Osallistujat: / Mia Hokkanen, Saita, puheenjohtaja / Toni Suihko, Eksote / Kari Perälä, Imatra / Matti Backman, Ruokolahti

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

UNA-hankkeen esittely. Jaakko Penttinen /

UNA-hankkeen esittely. Jaakko Penttinen / UNA-hankkeen esittely Jaakko Penttinen / 27.9.2016 Sisällysluettelo 1. UNA-hankkeen määrittelyvaihe 2. HANKO-projekti 3. UNA-hankkeen kilpailutusvaihe 1. UNA-hankkeen määrittelyvaihe UNA-hanke määrittelyvaihe

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin kokemuksia yhteisestä ICT-palvelutuotannosta. Manu Pajuluoma Tietohallintojohtaja, Lapin yliopisto

Lapin korkeakoulukonsernin kokemuksia yhteisestä ICT-palvelutuotannosta. Manu Pajuluoma Tietohallintojohtaja, Lapin yliopisto Lapin korkeakoulukonsernin kokemuksia yhteisestä ICT-palvelutuotannosta Manu Pajuluoma Tietohallintojohtaja, Lapin yliopisto Strateginen liittouma Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN POHJOIS-SUOMEN TILANNEKATSAUS JUHA KORPELAINEN HALLINTOYLILÄÄKRI, PPSHP TIETOHALLINTOYHTEISTYÖN OHJAUS- RYHMÄ 20.2.2015 1. Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana. Copyright Kuntien Tiera Oy 0

Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana. Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Tiera lyhyesti Tiera on kuntatoimijoiden omistama osakeyhtiö, joka järjestää palveluita omistajilleen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tuki - toteutussuunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen

Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tuki - toteutussuunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tuki - toteutussuunnitelma - JUHTA 10.2.2015 Tommi Oikarinen Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tuki ICT muutostukiohjelman uudelleen suunnittelu vastaamaan muuttunutta

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Yhdessä ja/vai erikseen ICT:n eri osa-alueilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

OTM:n hankkeen yhteistyö muiden hankkeiden kanssa

OTM:n hankkeen yhteistyö muiden hankkeiden kanssa OTM:n hankkeen yhteistyö muiden hankkeiden kanssa Opintohallinnon tietojärjestelmän käyttö- ja kehityspalveluita tuottavan inhouse yrityksen perustaminen Kati Kettunen, palvelujohtaja Opetus- ja opintopalvelut

Lisätiedot

Talous- ja laskentainformaation relevanssi osana kuntarakennemuutoksiin liittyvää päätöksentekoa

Talous- ja laskentainformaation relevanssi osana kuntarakennemuutoksiin liittyvää päätöksentekoa Talous- ja laskentainformaation relevanssi osana kuntarakennemuutoksiin liittyvää päätöksentekoa Hanna Hurmola-Remmi Kunnallistieteen päivät 14.10.2016 Tekijän esittely Hallintotieteiden maisteri /Tampereen

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Kurttu talviseminaari Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli

Kurttu talviseminaari Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli Kurttu talviseminaari 2012 Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli 15.3.2012 Talviseminaarin sisältö Aika: torstai 15.3.2012, klo 10.00 15.00 Paikka: Kuntatalo (Toinen linja 14) Aamupäivä alustus: 10.00

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma JulkICT-osasto Tietojen hyödyntämisen ja tietojohtamisen yleinen tavoite 2: Hyödynnetään

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot