1. Johdanto aiheeseen verkkopalvelut ja niiden arvioiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Johdanto aiheeseen verkkopalvelut ja niiden arvioiminen"

Transkriptio

1 1. Johdanto aiheeseen verkkopalvelut ja niiden arvioiminen Palvelu ja verkkopalvelu Perinteinen palvelun määritelmä Palvelu on monimutkainen ja moniulotteinen ilmiö, jonka määritteleminen on vähintäänkin haastavaa. Kirjallisuudessa esitetäänkin lukuisia eri määritelmiä, jotka tarkastelevat ilmiötä kuitenkin enemmän tai vähemmän kapeasti. Sen sijaan, että pyrkisi määrittelemään palveluita, on hedelmällisempää siirtyä tarkastelemaan palveluiden ominaisuuksia. (Grönroos 1990, ) Palveluja on pyritty määrittelemään lukuisalla eri tavalla. Perinteisesti määriteltäessä palveluja on niiden ominaisuuksia verrattu fyysisiin tavaroihin. Useimmiten mainittuja palveluiden ominaisuuksia ovat Grönroosin (1990, 50 52) mukaan seuraavat: 1. Palvelut ovat aineettomia (palvelu voi silti myös sisältää konkreettisia osia). 2. Palvelut ovat luonteeltaan prosessimaisia eli sarja tekoja tai tekojen sarjoja. 3. Palvelut kulutetaan ja tuotetaan yleensä samanaikaisesti, kun asiakas on vuorovaikutuksessa palvelun tuottajan (edustajan) kanssa. 4. Asiakas osallistuu palvelun tuotantoprosessiin ainakin jossakin vaiheessa. Toisin sanoen asiakas on yksi tuotantoresurssi. Tästä johtuen palveluja ei voi varastoida, vaikka asiakkaita voi varastoida esimerkiksi odotushuoneeseen. 5. Palvelut koetaan subjektiivisesti. 6. Palveluita kuvataan abstrakteilla käsitteillä (esim. miellyttävä, ystävällinen, epäystävällinen jne). 7. Palvelu sinänsä ei johda omistukseen. 8. Palvelut ovat heterogeenisiä ts. palvelutilanne on aina erilainen. Termien ja käsitteiden kirjavuus Miten sitten määritellään verkkopalvelu? Kiinnostus verkkopalveluihin kuten myös niiden arviointiin on lisääntynyt viime vuosian voimakkaasti. Informaatioteknologian kehittymisen (esim. Internet, mobiililaitteet) myötä on ihmisten toimintaympäristö laajentunut fyysisestä ympäristöstä verkkoihin. Informaation ja toimintojen välittäminen tietoverkkojen välityksellä on arkipäiväistynyt. Puhutaan verkkopalveluista, digitaalisesta sähköisestä kaupankäynnistä, sähköisestä asioinnista, verkkoasioinnista (e-commerce, homeshopping, e-business, e-service, e-government service, online service, real-world service, web-based services) jne. Tämä termien ja käsitteiden sekamelska kuvaa osaltaan sitä, että verkkopalveluiden kehittäminen on vasta alkutaipaleellaan, eivätkä alalla käytettävät termit ja käsitteet ole vielä ehtineet vakiintua. Osaltaan vakiintumattomuuteen on vaikuttanut myös alan nopeatempoinen kehitys. Osaltaan se, mitä termejä tai käsitteitä ilmiöstä puhuttaessa käytetään ja miten ilmiö kulloinkin määritellään, riippuen siitä kuka puhuu ja mitä (tieteen)alaa tms. hän edustaa. Termien ja käsitteiden vakiintumattomuus johtaa usein mm. käytännön verkkopalvelun kehittämishankkeissa kommunikointiongelmiin. Kaupallisen alan tai julkisen sektorin edustajat tarkastelevat verkkopalveluja omasta, palvelun tuottajan näkökulmasta ja käyttävät oman alansa vakiintuneita termejä ja käsitteitä kuvaamaan verkkopalvelun erilaisia prosesseja ja toimintoja. Verkkopalvelun konkreettisesti toteuttavat tietotekniikan osaajat taas tarkastelevat asiaa ohjelmistokehityksen näkökulmasta. (Esim. Baida ym ) Baida ym. (2004) tarkastelevat englanninkielisen kirjallisuuden pohjalta service -termin käyttöä kolmen eri tieteen alueella: kauppatieteet, tietojenkäsittely ja informaatiotieteet. 1

2 Kauppatieteet: Palvelut olleet pitkään tutkimuksen kohteena. Palvelu nähdään toimintana, jonka palveluntarjoaja tuottaa asiakkailleen ja jonka tuotokset ovat aineettomia. Määritelmästä ollaan suhteellisen yksimielisiä. Sähköiset palveluilla (e-service) tarkoitetaan (useampia määritelmiä): o Palveluita, joissa Internet toimii kanavana, jonka välityksellä ollaan vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa ( alkuperäisessä: user interface). Eräänlainen Internet - pohjainen versio perinteisestä palvelusta. o Vuorovaikutteinen, sisältökeskeinen ja Internet -pohjainen palvelu, joka integroituu osaksi organisaation asiakashallintaprosesseja ja järjestelmiä. Tavoitteena asiakassuhteen vahvistaminen. o Palveluiden jakelua sähköisten verkkojen välityksellä. Internetin ja langattomien verkkojen lisäksi tähän luetaan mukaan kaikki erilaiset sähköiset järjestelmät, joiden välityksellä voidaan olla yhteydessä asiakkaaseen (kioskit ja automaatit, erilaiset asiakasjärjestelmät jne.) Verkkopalvelut termiä (Web services) käytetään useimmiten samassa merkityksessä kuin tietojenkäsittelytieteessä. Voidaan myös tarkoittaa verkonvälityksellä jaettavia palveluita. Tietojenkäsittelytiede: Verkkopalvelut käsite (Web services) yleensä määritelty tarkasti. Tosin määritelmiä on useita, joilla on kuitenkin yhteisiä piirteitä: o Määritelmien yleisimpinä elementtejä ovat ohjelmisto/sovellus, toiminnot ja Internet. o Verkkopalveluilla (Web Services) tarkoitetaan ohjelmistoja/sovelluksia, joita käytetään Internetin välityksellä. o Määrittelyissä tunnistetaan ainakin jossakin määrin huomioon varsinaisten ohjelmistojen ulkopuolella olevia toimintoja, mutta ei asiointi- tai liiketoimintaprosesseja. Sähköisillä palveluille (e-service) ei ole alalla yksiselitteistä määritelmää. Sillä voidaan tarkoittaa mm. sähköisen kaupankäynnin komponenttien toteuttamista verkkoympäristössä. Palveluilla (service) voidaan alalla tarkoittaa verkkopalveluita (web services) tai sähköisiä paleluita (e-service). Toisinaan termillä voidaan viitata aineettomiin tuotoksiin (vrt. kauppatieteiden määritelmä). Esimerkkinä W3C:n määritelmä, jonka mukaan Web Services eli verkkopalvelut on W3Caktiviteetti joka työn tulokset standardoivat sisäisesti erilaisten järjestelmien välistä viestiliikennettä XML-pohjaisen ratkaisun avulla. Perusidea on tarjota kanava jota hyödyntäen radikaalisti erilaiset tietojärjestelmät voivat kommunikoida keskenään esim. HTTP-sovelluskerroksen avulla. Kyseessä on Web-teknologia, jota tietokoneohjelmia tekevät ahot hyödyntävät hyödynnetään m käytännössä hyödyntävät lähinnä tietokoneohjelmia toteuttavat tahot. teknologia mahdollistaa mm. erityyppisten laitteiden välisen vuorovaikutuksen ja se mahdollistaa esim. erilaisten perusjärjestelmien yhdistämisen laajemmaksi kokonaisuudeksi. (Nykänen 2003.) Informaatiotieteet Informaatiotieteissä käytetään sekä tietojenkäsittelytieteistä että kauppatieteistä peräisin olevia määritelmiä: Verkkopalvelut -termiä (Web Services) käytetään samassa merkityksessä kuin tietojenkäsittelytieteissä. Sähköiset palvelut termillä (e-service) voidaan tarkoittaa joko perinteisten palveluiden verkkopohjaista toteutusta tai verkkopalveluja (web service) siten kuin tietojenkäsittelytieteen edustajat sen määrittelevät. Palvelut termillä tarkoitetaan kauppatieteiden määritelmän mukaista ilmiötä. 2

3 Baida ym. (2004) korostavatkin yhteisen ymmärryksen merkitystä. Jotta kommunikointi eri toimijoiden välillä onnistuisi, tarvitaan yhteisesti määriteltyjä käsitteitä. Verkkopalvelu, sähköinen palvelu Verkkopalvelut tai sähköiset palvelut ymmärretään yleensä tietoverkkojen (lähinnä Internetin) välityksellä tarjottavina palveluina, jotka hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja. (Esim. Hultgren & Eriksson 2005; Sousa & Voss, 2004.) Tässä yhteydessä on huomioitava se, että sekä Hultgren & Eriksson että Sousa & Voss (2004) käyttävät englanninkielistä termiä e-service, jonka olemme tässä yhteydessä kääntäneet suomenkieliseksi termiksi verkkopalvelu. Kirjallisuudessa esitettyjen määrittelyjen ongelmana on niiden kapea-alaisuus (esim. Hultgren & Eriksson 2005; Sousa & Voss, 2004.) Useimmiten rajaudutaan tarkastelemaan ainoastaan tietoverkkojen välityksellä tarjottavia palveluita. Kuitenkin on olemassa paljon verkkopalveluita, joita täydennetään myös muilla kanavilla kuten esim. interaktiivinen TV, puhelin, jopa sanomalehdet jne. Voidaan jopa puhua tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävästä itsepalvelusta, jolloin palvelu tuotetaan ja kulutetaan vuorovaikutuksessa käyttöliittymän kanssa. Toisin kuin perinteisessä palvelussa suoraa vuorovaikutustilannetta palvelun tuottajan tai hänen edustajansa sekä asiakaan välillä ei ole. Tämän määritelmän mukaan verkkopalveluiksi voidaan lukea Internetin lisäksi myös erilaiset palveluautomaatit kuten pankkiautomaatti, infokioskit jne. (Vrt. Sousa & Voss, 2004.) Pyrittäessä määrittelemään ja analysoimaan verkkopalveluita ei perinteisen palvelun määritelmä välttämättä toimi. Usein mainittu, verkkopalvelut perinteisistä palveluista erottava tekijä on se, että asiakas (käyttäjä) ja palvelun tuottaja (tai hänen edustajansa) eivät ole samassa paikassa ainakaan samanaikaisesti. Sosiaalinen vuorovaikutus heidän välillään ei ole suoraa (FTF = face-to-face), vaan se tapahtuu käyttöliittymän ja tietojärjestelmien avulla ja välityksellä. (Vrt. Hultgren & Eriksson 2005; Sousa & Voss, 2004.) Toisaalta Sousan & Vossin (2004, 5) mukaan voidaan katsoa olevan olemassa myös sellaisia verkkopalveluita, joissa asiakas ei käytännöllisesti katsoen lainkaan ole vuorovaikutuksessa palvelun tuottajan edustajan kanssa. Esimerkiksi tiedonhakupalvelut. Suomalaisia määritelmiä Myös suomalaisessa keskustelussa sähköisestä asioinnista ja verkkopalveluista käytetään eri yhteyksissä hieman toisistaan poikkeavia määritelmiä. Hämmennystä lisää englanninkielisten termien kääntäminen suomeksi enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Sanastokeskus TSK ry (entinen Tekniikan sanastokeskus) käynnisti vuonna 1999 EU:n tuella hankeen, jonka tavoitteena on tuottaa suosituksia suomenkielisistä tietotekniikan termeistä. Esimerkiksi termin web services suomennokseksi suositellaan termiä www-sovelluspalvelu ja sen määritellään tarkoittavan verkkopalvelimessa toimivaa ohjelmaa, joka tarjoaa standardisoitujen Internet-yhteyskäytäntöjen avulla palveluja sovellusten käytettäväksi (Tietotekniikan termitalkoot 1999). Esimerkiksi Tietoyhteiskunta-asian neuvottelukunnan mukaan [s] ähköisellä asioinnilla tai verkkoasioinnilla tarkoitetaan perinteistä asiointia täydentävää, korvaavaa tai uudistavaa julkisten palveluiden tuottamista, jakelua, käyttöä ja niihin liittyvää vuorovaikutusta, joka perustuu tietoverkkojen hyödyntämiseen. Julkiset verkkopalvelut ovat tietoverkkojen kautta kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille ja toisille hallinnon yksiköille tarjottavia palveluja, jotka voivat ulottua yksinkertaisesta tietojen etsinnästä ja tarkistamisesta aina vuorovaikutteisten palvelujen tarjoamiseen ja mahdollisuuksiin osallistua asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. (Verkkopalvelustrategian vaikuttavuus 2004, 20.) 3

4 Valtionhallinnon tietoturvakäsitteistössä (2004, 66) verkkoasioinnin määritellään olevan asioiden hoitamista, esimerkiksi ostosten tekoa tai hallinnollisen toimen vireillepanoa, osaksi tai kokonaan tietoverkoissa tarjottua palvelua käyttäen. Käytettävän palvelun tarjoaja voi olla esimerkiksi verkkokauppa, rahalaitos tai viranomainen. Myös sanastokeskus TSK ry määrittelee verkkoasioinnin samalla tavalla. (Tietotekniikan termitalkoot 1999). Hyödyllistä lisätietoa: Tietotekniikan termitalkoot Valtionhallinnon tietoturvakäsitteistö (pdf, 681 Kb) Tällä kurssilla verkkopalveluita tarkastellaan enemmänkin kauppa- ja yhteiskuntatieteiden näkökulmasta. Toisin sanoen verkkopalveluilla tarkoitetaan sähköisten verkkojen välityksellä jaettavia, tuotettavia tai käytettäviä palveluita, jotka täydentävät, korvaavat tai uudistavat perinteisiä palveluita ja jotka tarjoavat asiakkaille (käyttäjille) mahdollisuuden verkkoasiointiin (sähköiseen asiointiin) kuten ostosten tekoon, asioimiseen viranomaisten kanssa, vaikuttamiseen, tiedon hakuun jne. Toisin sanoen asiakas (käyttäjä) osallistuu palvelun tuottamiseen ollessaan vuorovaikutuksessa palvelun tuottajan kanssa käyttöliittymän (technical interface) ja sähköisen verkon välityksellä. Vaikka tämän kurssin yhteydessä keskitytäänkin tarkastelemaan tietoverkkojen välityksellä tarjottavia palveluita hyväksytään kuitenkin se, että osa palveluprosesseista voidaan jakaa tai välittää myös muiden sähköisten verkkojen, kuten mobiili-, radio- ja tv-verkkojen kautta. Toisekseen katsotaan, että verkkopalveluita voidaan täydentää esim. sanomalehtien tms. välityksellä jaettavalla informaatiolla. Pohdittavaksi jää onko tarkoituksenmukaista tehdä eroa termien verkkopalvelut ja sähköiset palvelut välillä. Tai voidaanko niiden välille tehdä eroa. Onko esimerkiksi pankkiautomaatti verkkopalvelu vai sähköinen palvelu? Entä infokioski? Kännykän soittoäänen tilaamisessa matkapuhelimen avulla lienee kysymys verkkopalvelusta? Mutta kun maksat matkapuhelimella parkkimaksun, onko kysymyksessä verkkopalvelu? Arviointi mitä se on? Arvioinnin käsitteitä Arvioinnista käytetään Suomessa rinnakkain evaluaatio -käsitettä. Arviointi -käsitettä vastaavia englanninkielisiä käsitteitä Suomessa luettavassa arviointikirjallisuudessa ovat termit assessment ja evaluation sekä appraisal. Myös englanninkielinen termi rating suomennetaan arvioinniksi (Åhlberg 1992, 6). Mitä arvioinnilla tarkoitetaan? Laukkanen (1998, 32) määrittelee arvioinnin jonkin asian tai ilmiön hyödyn ja/tai arvon määrittämiseksi, joka perustuu asiasta tai ilmiöstä hankitun tiedon analysointiin. Raivola näkee evaluaation tarkoituksena systemaattisen informaation tuottamisen, johon liitetään arvo- ja hyötypäätelmä niin, että tietoa voidaan käyttää ohjaamaan jotakin toimintaa pääsemään entistä paremmin ja tehokkaammin sille asetettuihin tavoitteisiin (Raivola 2000, 65-66). Tärkeitä kysymyksiä ovat: - Tehdäänkö oikeita asioita oikein? 4

5 - Onko toimintamme tehokasta? - Mikä on toimintamme asiakkaalle tuottama lisäarvo? Mistä arvioinnissa on kysymys? Erilaisten näkökulmien erottelu auttaa hahmottamaan arvioinnin monivivahteista olemusta. Näkökulmasta riippuen arvioinnin funktiot vaihtelevat yleisimmin kontrollista kehittämiseen. Arviointi kontrollina korostuu erityisesti silloin kun sitä hyödynnetään hallinnollisen ohjauksen välineenä. Arviointi tutkimuksena tukee puolestaan toiminnan kehittämisen tarpeita. Toiminnan kehittäminen ja kontrolli eivät ole kuitenkaan toisensa pois sulkevia, joten dikotomiamaisesti niitä ei voida käyttää. Sen sijaan eri näkökulmia voidaan hyödyntää erilaisia painopistealueita ilmentämässä. (Laukkanen 1998.) Arviointitiedon pääasiallinen hyödyntäjä, yleisö vaihtelee hyvinkin paljon riippuen siitä, mikä on tiedon tuottamisen pääasiallinen tarkoitus. Arvioinnin merkitys on (ainakin näennäisesti) muuttumassa yhä enemmän kontrollista kehittämiseen. (Laukkanen 1998.) Olipa näkökulma evaluaatioon mikä hyvänsä, korostuu siinä aina arvon antaminen ilmiölle. Arvottaminen on osa evaluaation perusolemusta, se liittyy evaluaatioon aina joko tiedostetusti tai tiedostamatta. Toinen evaluaatiomäärittelyissä korostuva asia on evaluaatiotiedon informatiivinen ja käytännöllinen luonne. Evaluaation yhtenä tarkoituksena on tuottaa tietoa kohteestaan. Evaluaation luonteeseen kuuluu todeta, kehittää ja kontrolloida ilmiötä tai toimintaa (Vuorenmaa 2001, 32). Saadaksemme jollakin tapaa päteviä laatupäätelmiä, tulee päätökset tehdä arvioinnin eli evaluaation jälkeen. Päätöksiä ei voi luokitella tosiksi tai epätosiksi. Ne ovat tarkoituksenmukaisia, mielekkäitä ja oikeudenmukaisia tai sitten niiden ominaisuuksien vastakohtia. Sen sijaan se tieto, johon päätöksenteon sanotaan perustuvan, voidaan osoittaa oikeaksi tai vääräksi. Päätöksenteon valmistelussa voidaan pyrkiä hankkimaan kaikki oleellinen ja tarpeellinen. Silloin päätöksen voi sanoa perustuvan objektiivisiin tosiasioihin, varsinkin jos ne ovat tutkimuksen tuottamia. (Raivola 2000, 13.) vertailu aikomus havainto standardi arvio kuvailu johtopäätös Kuva 1. Arviointisykli " (Raivola 2000, s.65-66) Ajallisesti arviointi voi tapahtua jo suunnitteluvaiheessa, toteutuksen aikana tai valmiin palvelun arviointina. Toiminnan aikana tapahtuva arviointi on prosessinarviointia, joka voi kohdistua palvelun tuottajan toimintaan, palveluun tai asiakkaissa tapahtuviin muutoksiin (Patton 1990, ) 5

6 Kuva 2. Jatkuvan arvioinnin spiraali. Arviointi integroituu osaksi verkkopalvelun toteutuksen elinkaarta lomittuen suunnittelu-, toteutus- ja kehittämisvaiheiden väliin. Arvioinnin haasteellisuus Arvioinnilla pyritään parantamaan ja tehostamaan toimintoja. Se palvelee käytäntöä. Arviointiprosessiin ja on sisäänrakennettu muutoksen vaatimus. Verkkopalveluiden arviointi edellyttää lukuisten erityistaitojen hallintaa. Useinkaan yksi henkilö ei voi hallita ainakaan syvällisesti kaikkea vaadittavaa erityistietämystä. Arviointi edellyttääkin eri tieteenalojen teoreettisten näkemysten ja asiantuntijoiden tietämyksen yhdistämistä. Yhtymäkohtia on mm. kasvatustieteisiin, psykologiaan, sosiaalipsykologiaan, sosiologiaan, informaatiotieteisin, ohjelmistotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn, käytettävyyteen ja taiteisiin. (Vrt. Pantzar 2001, 125; Tergan 1998; Weston & Parker, 2001.) Koska evaluaatiolla on niin monia eri käyttötarkoituksia ja osittain varmasti myös sen käytännön hyötyä tavoittelevan luonteen vuoksi sitä pidetään hyvin kontekstisidonnaisena toimintana. Konteksti tekee kustakin arvioitavasta kohteesta ainutlaatuisen ja siksi sen vaikutukset pitää ottaa huomioon. Kontekstin ja siihen liittyvien taustatekijöiden merkitys verkkopalveluiden laadun tutkimisessa on noussut viime vuosina esille useissa tutkimuksissa (vrt. Briton 2001, Forsblom & Silius 2002; Matikainen 2000; Sambrook, Geerthuis & Cheseldine 2000; Korhonen 2003). Esimerkiksi Matikainen (2000, 44) toteaa, että on tärkeää tutkia toimintaa kontekstuaalisena, koska konteksti määrää toiminnan kohdetta, luonnetta ja lopputulosta; tähän yhtyvät myös Rauste-von Wright ja von Wright (1994, 33). 6

7 Verkkopalveluita arvioitaessa ei voida siis tyytyä ainoastaan tavoiteltujen tulosten saavuttamisen mittaamiseen. On huomioitava myös laajempi konteksti, jossa verkkopalvelua käytetään sekä otettava huomioon kaikki ne tekijät, jotka tietyssä kontekstissa estävät ja/tai edistävät käyttöä. Konteksti Kontekstin merkitys Kontekstin huomioivan arvioinnin lähtökohtana on eri toimijoiden osallistuttaminen arviointiprosessiin. Ideaalitilanteena voidaan pitää sitä, että kaikki, jotka ovat toiminnassa jollakin tavoin osallisina saavat äänensä kuuluville. Tyypillinen esimerkki tämän kaltaisesta arviointimallista on Guban ja Lincolnin (1989) vuorovaikutuksellista ja moniarvoista arviointia edustava osallisten ja toimijoiden (stakeholders) käsityksiin pohjautuva arviointimalli. Malli on hyödyllinen, sillä se huomioi ihmisten intentionaalisuuden: ihminen on toiminnalleen päämääriä asettava ja tavoitteellinen olento. Moniarvoisessa arvioinnissa on huomioitava käyttäjien ilmaisemat tavoitteet ja asenteet. Se, miten verkkoa on aiottu palvelussa hyödyntää, antaa viitteitä niistä periaatteellisista syistä miksi niitä halutaan hyödyntää. Niinpä esimerkiksi opetukseen tarkoitettuja sovelluksia arvioidaan esimerkiksi opetuspalvelun tuottajan ja toteuttajan, opiskelijan ja organisaation näkökannalta. Kontekstin käsite Kontekstin käsitteen määrittely on haasteellista, sillä käsitettä käytetään tutkimuksissa viittaamaan eritasoisiin ilmiöihin (esim. Korhonen 2003, 22). Laajimmillaan konteksti voidaan ymmärtää välitöntä ympäristöä laajempana yhteiskunnallis-sosiaalisena, kulttuurisena ja poliittisena kontekstina, joka luo reunaehtoja palvelun toteuttamiselle ja suunnittelulle. Toisaalta palvelun voidaan katsoa myös tapahtuvan instituutiotason kontekstissa, jossa vaikuttavia tekijöitä ovat mm. toiminnantavoitteet, organisaatiokulttuuri ja vallitsevat toimintanormit. (vrt. Korhonen 2003, 22). Kontekstin on paikkaan ja aikaan sidottu, toiminnan ympärille jäsentynyt kokonaisuus, joka vaikuttaa merkittävästi toiminnan laatuun. Konteksti siis jo olemassaolollaan ohjaa ja jäsentää toimintaa (vrt. Kauppi 1993; Korhonen 2002). Matikaisen (2002) sosiaalipsykologiaan pohjautuvan käsityksen mukaan konteksti voidaan ymmärtää toimintaympäristönä, ja sitä voidaan tarkastella esimerkiksi rakenteellisena ja kulttuurisena ilmiönä. Myös Korhonen (2002, 23) toteaa, että tietyssä toimintaympäristössä inhimillinen tietämys ja toiminta ovat kontekstisidonnaisia. Vaikka yksilöt toimivatkin kontekstin edellyttämällä tavalla, on konteksti samanaikaisesti myös heidän itse jatkuvasti ylläpitämä ja konstruoima sosiaalinen järjestys (Matikainen 2002, 12-13). Tällöin toimijoiden henkilökohtainen historia muokkaa osaltaan kontekstin ainutkertaiseksi toimintaympäristöksi. Niinpä konteksti ei ole pelkästään yksisuuntaisesti toimintaan vaikuttava tekijä, vaan toiminnalla myös vaikutetaan kontekstiin (Matikainen 2000, 44). Lisäksi konteksti vaikuttaa ihmisen toiminnan arvoihin ja päämääriin sekä niihin toiminnan muotoihin, joita tavoitteen saavuttamiseksi valitaan (Korhonen 2003, 22-23). Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi kurssilla kontekstilla tarkoitetaan toimintaympäristöä, joka vaikuttaa ihmisen toiminnan tavoitteisiin ja toimintatapoihin ja jossa henkilökohtainen historia muokkaa osaltaan kontekstin ainutkertaiseksi toimintaympäristöksi. Verkkopalvelun käyttäjien henkilökohtaiset kontekstit eri tekijöineen vaikuttavat siis osaltaan siihen, miten verkkopalvelu koetaan. Organisaatiotason konteksti siinä vallitsevine arvostuksineen ja toimintakulttuureineen vaikuttaa toisaalta sekä henkilökunnan että asiakkaiden arvostuksiin ja toisaalta määrittelee ne käytännön mahdollisuudet ja konkreettiset resurssit, joita tarvitaan verkkopal- 7

8 velun toteuttamiseen. Laajempi yhteiskunnallis-sosiaalinen konteksti vaikuttaa tietysti koko prosessin taustalla, mutta sen vaikutuksen näemme heijastuvan näiden kolmen edellä mainitun kontekstin kautta eikä sitä ole erikseen analysoitu tutkimuksessamme. Laatu ja laadun kokeminen Palvelun laatu on monimutkainen ilmiö, josta on vaikea saada luotettavaa tietoa. Ensimmäisenä on pyrittävä määrittelemään mitä palvelun laadulla oikein tarkoitetaan ja kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Puhutaanko laadukkuudesta palvelun tuottajan, asiakkaan (käyttäjän), sidosryhmien vai palvelun toteuttajan näkökulmasta. Ongelmana on usein se, että laatu määritellään liian kapeaalaisesti kiinnittäen huomiota siihen mitä asiakas palvelutapahtuman lopputuloksena saa. Usein unohdetaan kiinnittää huomiota siihen miten asiakas (käyttäjä) tuon lopputuloksen saa, Arvioitaessa palvelujen laatua asiakkaan (käyttäjän) näkökulmasta peruslähtökohtana on se, miten asiakkaat (käyttäjät) kokevat laadun. Laadun kokemuksiin vaikuttavat niin asiakkaan (käyttäjän) yksilölliset ominaisuudet kuin käyttötilanne (palvelutilanne). Toisin sanoen palvelun laatu on subjektiivinen, henkilöstä riippuva ominaisuus. Lisäksi laadun kuten myös käyttökelpoisuuden kokeminen on siis sidoksissa kontekstiin. (Esim. Grönroos 1990, ) Asiakkaan (käyttäjän) näkemys palvelun laadusta riippuu useasta eri tekijästä (ibid.): asiakkaan (käyttäjän) kokemuksista o miten palvelu vastaa hänen tarpeisiinsa eli mitä hän saa (palvelun tekninen laatu) o millä tavalla (palvelun toiminnallinen laatu) asiakkaan (käyttäjän) ennakko-odotuksista o palvelun (ja sen tuottajan) imago o asiakkaan tarpeet o markkinaviestit o asiakkaan lähipiirin mahdolliset kokemukset ko. palvelusta. Käsitys palvelun laadusta muotoutuu asiakkaan verratessa saamiaan kokemuksiaan palvelusta (koettu laatu) ennakko-odotuksiinsa (odotettu laatu). (Ibid.) Koettuun palvelun laatuun vaikuttavia tekijöitä on lukuisia. Perinteisten palvelujen yhteydessä mainitaan mm. seuraavanlaisia tekijöitä (esim. Parasuraman ym ref. Grönroos 1990, 69-70): luotettavuus: suorituksen johdonmukaisuus ja luotettavuus, reagointialttius: palvelutyöntekijöiden halu ja valmius palvella, pätevyys: tarvittavien tietojen ja taitojen hallinta, saavutettavuus (saatavuus): yhteydenoton mahdollisuus ja helppous, kohteliaisuus, viestintä: asiakkaalle puhutaan kieltä, jota hän ymmärtää ja heitä kuunnellaan, uskottavuus: luotettavuus, rehellisyys ja asiakkaan etujen ajaminen, turvallisuus: palvelun käyttöön ei liity vaaroja, riskejä tai epäilyksiä, asiakkaan ymmärtäminen: aito pyrkimys ymmärtää asiakaan tarpeita ja fyysinen ympäristö: palvelun fyysiset tekijät. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että perinteisen palvelun koettuun laatuun liittyvät tekijät ovat merkityksellisiä myös tarkasteltaessa verkkopalveluita ja erityisesti niiden fyysisten ulottuvuuksien laadukkuutta (physical quality) kuten esim. asiointi asiakaspalvelijan kanssa s-postin 8

9 välityksellä tai tavarantoimitukseen liittyvät logistiikkapalvelut. Verkkopalveluiden laadukkuuden kokemiseen vaikuttavat myös sellaiset tekijät, jotka liittyvät varsinaiseen verkkosivustoon (virtual quality) kuten käytettävyys, esteettömyys, esteettisyys, tehokkuus, luotettavuus jne. tai jotka liittyvät verkossa tapahtuvien ja verkon ulkopuolella tapahtuvien asiointi- ja palveluprosessien integroimiseen. (Sousa & Voss 2004.) Oheislukemista: Hultgren, G. & Eriksson, O. The Concept of e-service from a Social Interaction Perspective [online]. Falun: Dalarna University, 2005 [viitattu ]. Proceedings of ALOIS 2005, Limerick, Ireland, March Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Sousa, R. & Voss, C. A. Service quality in multi-channel services employing virtual channels [online]. London: London Business School, 2004, [viitattu ]. Operations and Technology Management Working Paper Series OTM Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Verkkopalvelun laadukkuuden arvioinnin näkökulmia Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että esimerkiksi pelkkä käytettävyyden arviointi ei riitä arvioitaessa verkkopalvelun laadukkuutta. Kirjallisuudessa peräänkuulutetaan laajempaa ja holistisempaa näkökulmaa asiakkaan (käyttäjän) ominaispiirteiden ja tarpeiden tarkasteluun. Käytettävyystutkimuksessa ihmiset nähdään liian kapea-alaisesti pelkästään käyttäjinä. Ihminen yksinkertaistetaan kognitiivisiksi ja fysiologisiksi prosesseiksi ihminen-tietokone- tavoite ketjussa. Arvioitaessa esim. verkkopalveluiden laadukkuutta olisi otettava huomioon myös se, että ihmisillä on toiveita, pelkoja, unelmia, odotuksia, makuja ja persoonallisuus, jotka vaikuttavat myös palvelun laadukkuuden kokemiseen. Toisekseen arviointi tulisi ulottaa kattamaan myös ne asiointi- ja toimintoprosessit, jotka liittyvät verkkopalveluun, mutta tapahtuvat varsinaisen verkon ulkopuolella. Kolmanneksi arvioinnissa on tarkasteltava myös sitä verkossa ja verkon ulkopuolella tapahtuvien asiointi- ja toimintoprosessien integroinnin laadukkuutta. (Vrt. Jordan 2000; Sousa & Voss 2004.) Verkkopalvelun laadukkuuden arvioiminen on haastavaa ja edellyttää monien erilaisten näkökulmien yhdistämistä eli arvioinnin moniulotteisuutta. Jotta verkkopalvelun laadukkuudesta ja käyttökelpoisuudesta tietyssä käyttökontekstissa voitaisiin muodostaa kokonaisvaltaisempi näkemys, on arvioinnissa kiinnitettävä huomiota paitsi käytettävyyteen, myös saavutettavuuteen, informaation laadukkuuteen ja lisäarvoihin. Lisäksi arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen miten hyvin käyttäjien ym. toimijoiden tarpeisiin onnistutaan vastaamaan. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota paitsi palvelun asiointiprosessin laadukkuuteen ja käyttökelpoisuuteen myös palveluprosessin lopputuloksen laadukkuuteen. Toisin sanoen arvioidaan miten laadukkaaksi ja käyttökelpoiseksi asiakas (käyttäjä) kokee palveluprosessin (miten hän saa) ja lopputuloksen (mitä hän saa). Tärkeätä on huomioida ensinnäkin eri toimijaryhmien näkemykset (esim. käyttäjä, palvelun tuottaja, sidosryhmät). Toiseksi palveluprosessia ei saa määritellä liian kapeasti kattamaan ainoastaan vain verkossa tapahtuvan osion. Palveluprosessi on määriteltävä riittävän laajasti, jotta ymmärretään verkossa tapahtuvan prosessin yhtymäkohdat reaalimaailman prosesseihin. Esimerkiksi verkkokapassa tieto asiakaan ostotapahtumasta tulee mennä mm. varastoon, tavarantoimitukseen ja laskutukseen, jotta oikea kirja postitetaan oikealle ihmiselle oikeaan paikaan ja vielä saadaan laskutettuakin oikein. 9

10 Nielsenin mukaan sovelluksen käyttökelpoisuus (usefulness) muodostaa yhden osan sovelluksen käytännön hyväksyttävyydestä (practical acceptability). Muita ovat perinteisemmät tekijät kuten kustannukset, luotettavuus, käyttötuki jne. Sovelluksen käyttökelpoisuus taas muodostuu sovelluksen käytön sujuvuudesta eli käytettävyydestä (usability) sekä soveltuvuudesta tiettyyn käyttötarkoitukseen eli hyödyllisyydestä (utility). (Nielsen 1993.) Hyödyllisyys voidaan purkaa edelleen alakäsitteisiin informaation laadukkuus, lisäarvot ja käyttäjän tarpeisiin vastaaminen (esim. viihtyminen, asioiminen, kuluttaminen, oppiminen jne.) (vrt. Silius ym. 2003). Katso kuva 3. Kuva 3. Käyttökelpoisuus ja järjestelmän hyväksyttävyys Nielsenin1993 pohjalta. Verkkopalvelun käyttökelpoisuus (usefulness) on siis usean tekijän summa (kuva 4): 1. Verkkopalvelun käytön sujuvuus o käytettävyys (usability) o mahdollisuus käyttää verkkopalvelua käyttötilanteesta, päätelaitteesta ja yksilöllisistä ominaisuuksista riippumatta (accessibility) 2. Verkkopalvelun hyödyllisyys (utility), jolla tarkoitetaan sen soveltuvuutta tiettyyn käyttötarkoitukseen, muodostuu useista eri tekijöistä: o tavoitteen saavuttamisen tukeminen - merkityksellisten toiminto- ja asiointiprosessien tukeminen (mitä asiakas saa ja miten) - informaation laadukkuus (informaatioarkkitehtuuri, esitystapa, luotettavuus) o verkkopalvelun käytön tuottama hyöty eli lisä arvo (added value) (vrt. Nielsen 1993; Silius ym ) 10

11 Kuva 4. Verkkopalvelun käyttökelpoisuuden arvioinnin näkökulmia (Silius ym pohjalta) Käyttökelpoisuuden arviointimallin (kuva 5) mukaan arviointi on kaksitasoista. Ensimmäisen tason arvioinnissa tarkastelun kohteena on verkkototeutuksen yleisen käyttökelpoisuuden arvioiminen. Arviointi tehdään usein ns. asiantuntija-arviointina, jolloin asiantuntijat kiinnittävät huomiota sellaisiin käytettävyyteen ja esteettömyyteen liittyviin, suhteellisen pysyviin seikkoihin, jotka perustuvat ihmisen fysiologisiin ja psykologisiin rakenteisiin sekä kulttuurisiin tekijöihin. informaatiosisällön laadukkuuteen siinä määrin kuin se on mahdollista arvioida ilman aiheen asiantuntemusta yleisellä tasolla voidaanko verkkopalvelun katsoa tukevan asiakkaiden tavoitteiden saavuttamista esimerkiksi motivoivan millaista lisäarvoa verkkototeutus vaikuttaisi tuottavan. (Silius ym ) 11

12 Kuva 5. Käyttökelpoisuuden arviointimalli (vrt. Silius ym. 2003). 12

13 Lähteet: Baida, Z., Gordijn, J. & Omelayenko, B. A Shared Service Terminology for Online Service Provisioning [online]. New York, ACM Press, 2004 [viitattu ]. Proceedings of the 6th international conference on Electronic commerce October 25-27, 2004 in Delft, The Netherlands. Saatavissa pdf-muodossa. < DOI: >. Briton, D Online workers education: How do we tame the technology? International Journal Of Instructional Media, 2001, Vol.28 Issue 2, Forsblom, N. & Silius, K Value Added on Web-based Learning Environments. In E.Pantzar (Eds.), Perspectives on the Age of the Information Society. Tampere: Tampere University Press, Grönroos, C Nyt kilpaillaan palveluilla. Suom. M. Tillman. 2. painos. Helsinki: Weilin+Göös. Guba, E.G. & Lincoln, Y. S Fourth generation evaluation. Newberry Park, CA: Sage Publications. Hultgren, G. & Eriksson, O. The Concept of e-service from a Social Interaction Perspective [online]. Falun: Dalarna University, 2005 [viitattu ]. Proceedings of ALOIS 2005, Limerick, Ireland, March Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Jordan, P.W Designing Pleasurable Products: An Introduction to the New Human Factors. London & New York: Taylor & Francis. Korhonen, V Oppijana verkossa -Aikuisopiskelijan oppimiseen suuntautuminen ja oppimiskokemukset verkkopohjaisessa oppimisympäristössä [online]. Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 248. Tampere: Tampereen yliopisto. [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Laukkanen, R Opetustoimen keskushallinnon evaluaatioajattelun kehitys Suomessa luvulta 1990-luvulle. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Matikainen, J. & Manninen, J Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Lahti: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Nielsen, J Usability Engineering. San Diego (CA.): Morgan Kaufmann. Nykänen, O. W3C, Web-teknologiat ja e-oppiminen [online]. Tampere: W3C Suomen toimisto, luotu [päivitetty ] [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Pantzar, E Oppimisteoreettisia näkökulmia verkkoperusteisten oppimisympäristöjen suunnitteluun. Teoksessa A. Haasio & J. Piukkula (toim.) Oppiminen verkossa. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu,

14 Parasuraman, A., Zeithaml, V. & Berry, L A Conceptual Model of Service Quality and Its Implications for Future Research. Journal of Marketing, Fall 1985, Patton, Michael Q Qualitative Evaluation and Research Methods. Newbury Park, London and New Delhi: Sage Publications. Raivola, R Tehoa vai laatua koulutukseen. Aikuiskasvatus. Porvoo: WSOY. Rauste-von-Wright, M. & Wright, J. (1994). Oppiminen ja koulutus. Porvoo: WSOY. Sambrook, S., Geerthuis, S. & Cheseldine, D Developing a quality assurance system for computer based learning materials problems and issues. Assessing Quality in Higher Education (AQHE) annual international conference, Royal Melbourne Institute of Technology (RMIT), Melbourne, Australia, July. Silius, K., Tervakari, A-M., Kaartokallio, H. & Yritys, K. Tieto- ja viestintätekniikka-avusteisen opetuksen käyttökelpoisuuden arviointimalli [online]. Espoo: Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisyksikkö, 2003 [viitattu ]. Suomen virtuaaliyliopiston e-julkaisuja nro 9. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: > ISBN Sousa, R. & Voss, C. A. Service quality in multi-channel services employing virtual channels [online]. London: London Business School, 2004, [viitattu ]. Operations and Technology Management Working Paper Series OTM Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Tergan, S-O Checklists for the evaluation of educational software. Critical review and prospects. Innovations in Education and Training International, 35 (1), Tietotekniikan termitalkoot. Julkaistut suositukset [online]. Helsinki: Sanastokeskus TSK ry, 1999, [päivitetty ], [viitattu ]. Saatavissa html-muodossa: <URL: >. Valtionhallinnon tietoturvakäsitteistö [online]. Helsinki: Helsinki: Valtiovarainministeriö Hallinnon kehittämisosasto, 2003 [viitattu ]. Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä 4/2003. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: > Verkkopalvelustrategian vaikuttavuus [online]. Helsinki: Valtiovarainministeriö Hallinnon kehittämisosasto, 2004 [viitattu ]. Tutkimukset ja selvitykset 3/2004. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Vuorenmaa, M Views Across Assessment: New openings into the evaluation discussion on Finnish education. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 176. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Weston, T.J. & Barker, L Designing, implementing, and Evaluating Web-Based Learning Modules for University Students. Educational Technology, 41(4), (pp.15-22). Åhlberg, M Oppimisen, opetuksen ja opetussuunnitelman evaluaatio. Loimaa: Finn Lectura. 14

15 15

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 10. luento 5.11.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 10. luento 8.11.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Katja Leiviskä, Harri Oinas-Kukkonen, Teppo Räisänen Oulun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos katja.leiviska@oulu.fi, harri.oinas-kukkonen@oulu.fi, teppo.raisanen@oulu.fi

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/sokl Kesä 2003 Sisällys: 1. Instructional Design...2 2. designing student-centered

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Prof. Sanna Järvelä Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015

Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Lomakkeet ovat kiinteä osa ihmisten ja yritysten arkea ei aina juhlaa Surveyn tietopohja, toimijat MUISTIO ja keskeiset

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena http://collab0708.wordpress.com ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena Hankkeen esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Mikä on ColLab hanke? ColLab hanke on Oulun yliopiston

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto

Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Turun yliopisto Oppimisaihiot (Learning Object, LO) Opetusteknologian kansainvälisen standardointikomitean määritelmän mukaan oppimisaihio

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

$%& & % ' %& %#&& ' ( ) * ( + (, + (, + -

$%& & % ' %& %#&& ' ( ) * ( + (, + (, + - ! "#! " #$ "% &'( $%&&%'%&%#&&'( ) * ( + (,+ (, + - $. + $ /) * %&%& "" %& - )' $%&&%' %&%#&& 0 0 $%&%'% %%& * $%&&% 0 1) +,%&%'%% 0 $ -$%&%#&&.# 0 0 2 ' # 0 & #1 3 $ 4 3 $'/001 233,4# 5& "67 84#79:7 43

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

SÄHKÖISET PALVELUT LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN

SÄHKÖISET PALVELUT LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN SÄHKÖISET PALVELUT LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN Mitä voimme oppia muualta ja miten teemme sen yhdessä? Hannu Korkeala, apulaisjohtaja Valtiokonttori, Kansalaispalvelut Tavoitteemme tänään Nostaa esille tunnuslukuja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Laadun käsitteet. Mikko Mäntysaari

Laadun käsitteet. Mikko Mäntysaari Laadun käsitteet Mikko Mäntysaari Luennon teema Laadunhallinnan historia Millaisia käsitteitä laadussa käytetään Yhteiskunnallisen kontekstin vaikutus palvelujen laatuun Laatu on rakkautta hyvään työhön

Lisätiedot

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? Miksi teema on kiinnostava Mitä maailmassa tapahtuu - 1 Perinteisten lentoyhtiöiden rinnalle syntyi halpalentoyhtiöt, jotka haastoivat asiakaslähtöisyyden koko

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,

Lisätiedot

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupan digimurros Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupanalan keskeisiä muutosvoimia tällä hetkellä Hidas talouskasvu Kilpailun lisääntyminen Sääntelyn purku Digitalisaatio Heikko ostovoimakehitys Kuluttajien

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op Arto Kauppi, Arja Kilpeläinen, Jukka Sankala, Antti Syväjärvi Tavoitteet Tiedon rakenteellisen yhteiskunnallisen merkityksen, tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot