Napsu.fi verkkopalvelun arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 Napsu.fi verkkopalvelun arviointisuunnitelma MAT Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi Ryhmä: Nathan Douglas Timo Heinonen Nikke Rotonen Johanna Mäkinen Mikko Sinikallio

2 Sisällysluettelo 1 RYHMÄ Työnjako ARVIOITAVA VERKKOPALVELU Arvioinnin tavoitteet ARVIOINNIN MALLIT JA MENETELMÄT QCV3Q malli Eläytymismenetelmä ARVIOINNIN OSA-ALUEET ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS... 7 Lähteet

3 3 1 RYHMÄ Ryhmän nimi: Nathan Douglas Ryhmän jäsenet: Timo Heinonen, Johanna Mäkinen, Nikke Rotonen, Mikko Sinikallio Ryhmän vahvuudet: Ryhmämme vahvuuksiin kuuluu motivoitunut ja yhteisöllinen tiimi, jolta löytyy osaamista ja näkemystä eri taustoista. Kaikilla ryhmämme jäsenillä on jo olemassa vahva osaaminen hypermedian aihepiiristä, lisäksi osittain talousaiheiset aineopintomme tukevat varmasti jonkin verran valitsemamme kuluttajille suunnatun verkkopalvelun arviointia. Ryhmämme jäsenet ovat myös kiinnostuneita matkailusta, mistä ei varmasti ole haittaa matkailuaiheista sivustoa arvioidessa. Kohdepalvelu: Kohdesivustomme on online-matkatoimisto Ryhmän tavoite: Arvioinnin tavoitteena on selvittää, olisiko Napsun toiminnassa jotain merkittäviä parannuskohteita ja mikä tekee siitä erilaisen verrattuna muihin vastaaviin lento- sekä majoituspalveluita välittäviin verkkopalveluihin. Tavoitteenamme on myös pystyä järkevästi hyödyntämään kurssilla oppimiamme asioita arviointityöhön. 1.1 Työnjako Teemme verkkopalvelun arviointiprojektin ryhmässä hyödyntäen paljon palavereita sekä tapaamisia, näin uskomme saavamme ryhmästämme parhaan lopputuloksen ja koko ryhmä pysyy näin ollen perillä harjoitustyön etenemisestä. Ryhmässämme kaikki toimivat asiantuntijarooleissa ja hyödynnämme mahdollisesti myös pienimuotoisia haastatteluita sekä käyttäjätutkimuksia. Arviointimallien sekä -menetelmien käyttöä pohdimme yhdessä, koska niiden käyttö ei ole entuudestaan tuttua ryhmämme jäsenille.

4 4 2 ARVIOITAVA VERKKOPALVELU Ryhmämme arvioinnin kohteena on verkkopalvelu Napsu.fi. Se on onlinematkatoimisto, joka kerää yhteen lentoja, hotelleja ja matkatarjouksia lukuisilta muilta sivuilta ja verkkopalveluista. Se kerää myös suomalaisten matkatoimistojen pakettimatkojen äkkilähdöt. Napsu.fi palveluun on integroituna myös muita hyödyllisiä palveluita. Sen käyttäjät voivat lisätä palveluun kuvia omilta matkoiltaan ja luonnollisesti myös katsella muiden käyttäjien kuvagallerioita. Sivustolle voi lisätä myös matkakokemuksia, matkavinkkejä, tietoja ja faktoja eri kohteista tai vaikka etsiä itselleen seuraa matkalle. Kuva 1 Napsu.fi etusivu (lähde: Varausta tehdessä Napsu.fi siirtää käyttäjän matkantarjoajan, kuten toisen matkatoimiston, lentoyhtiön tai esimerkiksi Hotels.com, sivulle. Kyseessä ei siis ole aito matkatoimisto, vaan palvelu, joka kerää yhteen muiden tarjoajien hinnat ja palvelut. Napsu.fi:tä voidaan pitää matkustuksesta kiinnostuneiden kokoontumispaikkana, josta löytyy kaikki matkustamiseen liittyvä tieto ja palvelut.

5 Palvelussa ei ole mitään maksullisia palveluita, joten se rahoittaa toimintansa mainoksilla. Niitä ei ole kuitenkaan häiritsevän paljoa. Suurin osa mainoksista on matkailuun liittyviä, kuten matkatarjouksia, joten nekin tavoittavat kohdeyleisönsä varmasti hyvin Arvioinnin tavoitteet Arvioinnin tavoitteena on kartoittaa tämäntyyppisen verkkopalvelun vahvuuksia ja puutteita ja kehityskohteita. Verkkopalvelun arvioinnissa on tarkoitus hyödyntää opintojaksolla opittuja arviointimenetelmiä. Kehityskohteina tarkastellaan erityisesti palvelun käytettävyyttä ja palvelun tarkoituksenmukaisuutta. Tavoitteenamme on löytää kehityskohtia, joiden avulla Napsu.fi olisi vielä parempi ja ehdottomasti paras mahdollinen palvelu kaikenlaiseen matkustamiseen liittyvään toimintaan. 3 ARVIOINNIN MALLIT JA MENETELMÄT 3.1 2QCV3Q malli Valitsimme arviointimalliksemme 2QCV3Q-mallin sen laajuuden vuoksi. Mallin edellytyksenä on kommunikointiin keskittyvä verkkopalvelu. Malli soveltuu hyvin valitsemaamme palvelun tarkastelemiseen, sillä käyttäjät kommunikoivat keskenään mm. vaihtaessaan kokemuksiaan matkakohteista. Malli tarjoaa monipuoliset työkalut verkkopalvelun tarkasteluun ja huomioi myös eri toimijoiden näkökulmat sekä eri alojen asiantuntijoiden näkemykset. Arviointimallin avulla saamme kokonaisvaltaisen näkemyksen Napsu.fi:n toiminnasta. Toisaalta mallin laajuus on samalla sen heikkous, mihinkään arvioinnin osa-alueeseen ei syvennytä mallissa tarkemmin, joten arviointi jää hieman pintapuoliseksi. [1] 2QCV3Q-malli jakautuu seitsemään ulottuvuuteen, joiden perusteella verkkopalvelua arvioidaan [1]: 1. Quis Palvelun ja taustaorganisaation identiteetti, brändi, imago sekä myös palvelun ulkonäkö 2. Quid Sisältö, sen laatu, arvo ja luotettavuus sekä käyttäjän että omistajan näkökulmasta

6 3. Cur Palvelun toiminnallisuudet ja niiden riittävyys käyttäjän sekä omistajan tavoitteiden näkökulmasta, tietoturva ja yksityisyys 6 4. Ubi Saavutettavuus ja saatavuus (esim. URL), palvelun interaktiivisuus 5. Quando Ajantasaisuus ja ylläpito 6. Quomodo Käytettävyys, kuten saavutettavuus, navigointi, ymmärrettävyys 7. Quibus Auxiliis Vaadittavat ajalliset ja taloudelliset resurssit ja IT Mallin vahvuutena on myös sen soveltuvuus erityyppisten palveluiden arviointiin. Malli soveltuu tarkoituksiimme erityisen hyvin, sillä sen käyttö ei vaadi minkäänlaista lisäkoulutusta. Muita vahvuuksia ovat myös mallin skaalautuvuus sekä riippumattomuus verkkopalvelun tuottajatyypistä. [1] 3.2 Eläytymismenetelmä Valitsemamme arviointimenetelmä on eläytymismenetelmä. Arviointimenetelmällä tarkoitetaan menettelytapaa, jonka avulla voidaan etsiä tietoa tai ratkaista käytännön ongelmia [2]. Eläytymismenetelmä kuuluu asiantuntijamenetelmiin, joissa tarkoituksena on hyödyntää eri alojen asiantuntioiden asiantuntemusta ja kokemusta [3]. Eläytymismenetelmässä arviointia tekevä asiantuntija eläytyy verkkopalvelun käyttäjän rooliin. Eläytyminen tapahtuu luomalla tarinoita eli skenaarioita mahdollisista käyttötilanteista, minkä tarkoituksena on luoda kokonaisvaltainen kuva käyttäjän kokemuksesta. [4] Valitsimme eläytymismenetelmän siksi, koska sen avulla voimme tutkia mitä lisäarvoa palvelussa käytetyt sosiaaliset elementit (esimerkiksi matkakuvat ja matkatarinat) tuovat varausprosesseille. Olemme itse käyttäneet paljon matkustussivustoja, joten pystymme varmasti luomaan monipuolisia ja todenmukaisia skenaarioita. Eläytymismenetelmän huonoihin puoliin kuuluu se, etteivät skenaariot välttämättä tuo esille järjestelmässä olevia esteitä eivätkä luo kattavaa kuvaa järjestelemästä [4]. Tämän vuoksi arvioimme palvelua myös muiden arviointityökalujen avulla.

7 7 4 ARVIOINNIN OSA-ALUEET Kuten todettua, Napsu.fi verkkopalvelu tarjoaa käyttäjille keskitetysti tietoa lennoista, hotelleista, autoista sekä matkakohteista. Napsu.fi verkkopalvelu pyrkii erottumaan muista vastaavista verkkopalveluista tarjoamalla lisäksi käyttäjien tekemiä matkavinkkejä sekä matkakuvia. Tässä verkkopalvelun laadukkuuden arviointiprojektissa keskitymmekin arvioimaan Napsu.fi verkkopalvelun sosiaalisten ominaisuuksien tuottamaa lisäarvoa käyttäjille. Lisäksi arvioimme myös Napsu.fi verkkopalvelua kokonaisuutena, paneutuen muun muassa käytettävyyteen, toiminnallisuuksiin, persoonallisuuteen, toiminnallisuudeen ja muihin 2QCV3Q-malliin kuuluviin osa-alueisiin [5]. Pyrimme perustamaan arvioinnin käyttäjäkokemukseen, arvioimme verkkopalvelua siis käyttäjän näkökulmasta ja valitsemamme mallit ja menetelmät tukevat mielestämme tätä pyrkimystä. Sivuston käyttäjien näkökulman tutkimisessa käytetään eläytymismenetelmää ja sen skenaarioita. Käyttäjäkeskeiseen arviointiin liittyen tutkimme myös miten tämänkaltaisen verkkopalvelun sosiaaliset ominaisuudet voivat tukea käyttäjien matkan varausprosessia, vai toimivatko pääasiallisina kanavina tiedon hankintaan edelleen verkkopalvelun ulkopuoliset lähteet. 5 ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS Tämän arviointiprojektin luotettavuus perustuu ryhmämme vahvoihin esitietoihin, käytettävien mallien ominaisuuksiin sekä kurssin MAT Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi opintojaksolla opittavia sovellettavia taitoja. Oppimateriaalin mukaan verkkopalveluiden kehittäminen edellyttää laaja-alaista määrällistä ja laadullista arviointia sekä eri toimijoiden näkemysten esiin tuomista. Arviointi on siis varsin haastavaa ja aikaa vievää. Arvioinnin haastavuutta lisää myös se, että vakava arviointi edellytti eri tieteenalojen teoreettisten näkemysten ja asiantuntijoiden tietämyksen yhdistämistä. [6] Tämän harjoitustyöprojektin puitteissa luotettavuuteen vaikuttavat siis myös rajalliset aikaresurssit sekä ryhmän osaaminen.

8 Käytämme menetelmiä ja malleja, jotka soveltuvat hyvin kriteereihin, joita arvioimme. Tämä lisää arvioinnin luotettavuutta. Esimerkiksi eläytymismenetelmä on hyvä käytettävyyden arviointitapa. Rajallisista resursseista johtuen emme voi kuitenkaan käyttää kovin montaa testikäyttäjää, milloin eläytymismenetelmälläkään saadut arviot eivät ole täydellisiä. Verkkopalvelun käyttäjät ovat erilaisia, eikä muutaman onnistuneen skenaarion jälkeen voi vielä vetää johtopäätöstä, että verkkopalvelu olisi helppokäyttöinen kaikkien mielestä. 2QCV3Q-mallin vahvuuksia ovat sen skaalautuvuus eri toimijaryhmien näkökulmiin. Tämäkin lisää arviointimme luotettavuutta. 8

9 9 LÄHTEET [1] Mich, L., Franch, M. & Gaio, L Evaluating and Designin Web Site Quality. IEEE Multimedia 10(1), [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa rajoitetusti: [2] Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J Verkkopalvelun ]. Saatavissa rajoitetusti: [3] Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J Verkkopalvelun ]. Saatavissa rajoitetusti: asiantuntijamenetelmia [4] Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J Verkkopalvelun ]. Saatavissa rajoitetusti: elaytymismenetelma [5] Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J Verkkopalvelun ]. Saatavissa rajoitetusti: [6] Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J Verkkopalvelun ]. Saatavissa rajoitetusti: