Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Transkriptio

1 Verkkopalvelun sisällöntuotanto 1. luento erikoistutkija Kirsi Silius tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedialaboratorio 1

2 Teemat Luento: Digitaalinen viestintä ja verkkopalvelut Verkkopalvelujen luokittelua Verkkopalvelun sisällöntuotannon haasteita Luennon tavoitteena on taustoittaa verkkopalvelun sisällöntuotannon toimintaympäristöä. Hypermedialaboratorio 2

3 Viestintä on osa sisällöntuotantoa Viestintä on toimintaa, jossa välitetään informaatiota. Informaatiota voidaan jakaa erilaisten viestimien avulla. Viestimet on jaettu perinteisesti: sähköiset viestimet kuten esim. radio (ääni), televisio (ääni, kuva, liikkuva kuva, teksti), puhelin (ääni) sekä graafiset viestimet kuten erilaiset kuvat ja painotuotteet kuten kirjat, sanomalehdet, esitteet, julisteet jne. (kuva ja teksti). Media (lat. medium; mon. media) tarkoittaa paitsi viestintävälinettä myös ilmaisuvälinettä käsittää ilmaisun tavan ja sosiaalisen yhteyden, missä ilmaisu on tuotettu ja välitetty (Vrt. Mustonen 2001, 8.) Hypermedialaboratorio 3

4 Digitaalinen viestintä, uusmedia Digitaalisen viestinnän etuna on tallentamisen ja kopioinnin helppous sekä nopea siirrettävyys. samoja digitaalisia sisältöjä voidaan jakaa erilaisten digitaalisten viestimien avulla (esimerkiksi radiolähetys voidaan välittää radion, matkapuhelimen tai Internetin välityksellä). Uusi sähköinen viestintä mahdollistaa yksisuuntaisen julkaisemisen ohella vuorovaikutteisuuden. uusmedialla tai digitaalisella medialla tarkoitetaankin viestintää, joka on digitaalista, verkottuvaa ja yhä useammin myös vuorovaikutteista. (Keränen ym. 2003; Mustonen 2001, ) Hypermedialaboratorio 4

5 Hypermediaa, multimediaa, crossmediaa Multimedia? Verkkomultimedia? Hypermedia? Multiple media, multi-channelling? Hybridimedia? Crossmedia? Hypermedialaboratorio 5

6 Viestintäkanavien yhdistäminen Perinteinen media ja digitaalinen media lomittuvat nykyisin yhä enemmän - puhutaan viestintäkanavien yhdistymisestä eli konvergenssista. Perinteisen ja digitaalisen median yhdistymisestä sekä offline- ja online -teknologioiden hyödyntämisestä puhutaan monenlaisin termein Termeillä viitataan kahden tai useamman median ja/tai jakelukanavan sulauttamista. (Vrt. Antikainen, Kangas & Vainikainen 2004, 6-9; Boumans 2004.) Hypermedialaboratorio 6

7 Viestintäkanavien yhdistäminen Esimerkiksi: Monikanavaisuus (multi-channeling): samojen sisältöjen jakelua eri viestintäkanavien välityksellä. Käytetään myös termiä "multiple media". Hybridimedia: analogisen ja digitaalisen jakelukanavan yhdistäminen Esim.paperipohjaisten viestimien sisältöjen yhdistäminen sähköisten viestimien sisältöihin kuten sanomalehti ja verkkopalvelu. Crossmedia: Erilaisten viestintäkanavien yhdistäminen siten, että hyödynnetään eri kanavien erityisominaisuuksia. Kokonaisvaltaisen kokemuksen saaminen edellyttää sisällön tai palvelun sekakäyttöä. Hypermedialaboratorio 7

8 Verkkopalvelut, sähköiset palvelut Yleensä tarkoitetaan tietoverkkojen (lähinnä Internetin) välityksellä tarjottavia palveluita, jotka hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja. Myös palveluja, joita tarjotaan osittain tai kokonaan sähköisten verkkojen välityksellä (esim. matkapuhelin- tai radioverkossa) Laajempi määritelmä tvt: tä hyödyntävä itsepalvelu infokioskit, pankkiautomaatit jne. Merkityksellisiä piirteitä: asiakas osallistuu palvelun tuottamisprosessiin asiakas kuluttaa palvelua samalla kun itse osaltaan tuottaa sitä (vrt. itsepalvelu) asiakas ja palvelun tuottaja (edustaja) eivät ole samassa paikassa ainakaan saman aikaisesti asiakkaan ja palvelun tuottajan välinen vuorovaikutus tapahtuu välillisesti hyödyntäen tvt:n tarjoamia ratkaisuja (Vrt. Hultgren & Eriksson 2005; Sousa & Voss, 2004.) Hypermedialaboratorio 8

9 Mitä tällä kurssilla tarkoitetaan verkkopalvelulla 1/2 Kysymyksessä on palvelu, jolla on seuraavankaltaisia piirteitä: Palvelu jaetaan, tuotetaan tai sitä käytetään ainakin osittain sähköisten verkkojen välityksellä. Palvelu täydentää, uudistaa tai korvaa perinteisiä palveluita tai tarjoaa aivan uudenlaisen mahdollisuuden toimia (täysin uudentyyppinen palvelu). Palvelu tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden verkkoasiointiin tai sähköiseen asiointiin (verkkoasiointi laajasti esim. palautteen antaminen verkkolomakkeen välityksellä palvelun tuottajalle) tai informaation lukemiseen/omaksumiseen verkkosivuilta). Palveluita voi tarjota viranomainen (=julkinen sektori), yritys tai yhdistys, rahalaitos tms. Myös yksityinen henkilö voi tuottaa verkkopalveluita. Periaatteessa siis kaikista yritysten ym. verkkosivustoista voidaan käyttää nimitystä verkkopalvelu Hypermedialaboratorio 9

10 Mitä tällä kurssilla tarkoitetaan verkkopalvelulla? 2/2 Asiakas (käyttäjä) osallistuu palvelun tuottamiseen ollessaan vuorovaikutuksessa palvelun tuottajan (tai edustajan) kanssa yleiskäyttöisen selaimen (user agent) ja sähköisen verkon välityksellä. Verkkopalvelu voi olla luonteeltaan myös sellainen, että välttämättä asiakas (käyttäjä) ei ole vuorovaikutuksessa palvelun tuottajan (edustajan) kanssa käytännöllisesti katsoen lainkaan. Esim. tiedonhakupalvelut. Palvelua voidaan täydentää myös muiden kanavien välityksellä jaettavilla palveluilla kuten esim. sanomalehdet, tv. Hypermedialaboratorio 10

11 Verkkopalveluiden luokittelua Hypermedialaboratorio 11

12 Eri tyyppisiä verkkopalveluja Lukuisia tapoja luokitella esim. Suhteessa perinteisiin medioihin kohdeviestin (personoitu sisältö) vs. joukkoviestin (personoimaton sisältö) kestoviestin (esim. artikkelitietokannat) vs. pikaviestin (reaaliaikaiset sisällöt) Toiminnon perusluonteen mukaisesti viestinnälliset ja operatiiviset verkkopalvelut Kohderyhmän mukaan esim. Internet, ekstranet, intranet laaja käyttäjäjoukko, yleisö rajattu, pieni käyttäjäjoukko Käyttötarkoituksen mukaan tehtäväkeskeiset ja ei-tehtäväkeskeiset palvelut esim. viihtyminen, asiointi, kuluttaminen, opiskelu, vaikuttaminen Sisällöntuotanto- ja jakelumallin mukaan (vrt. Jussila & Leino 1999.) Hypermedialaboratorio 12

13 Verkkopalvelut ja perinteiset mediat (Jussila & Leino 1999, 32) Hypermedialaboratorio 13

14 Verkon käytön hyödyt ja perusteet Tietoverkkoja voidaan hyödyntää viestinnässä ja verkkopalveluissa monella eri tavalla. Harmon ja Jones (1999) ovat tarkastelleet tietoverkon hyödyntämistä erilaisten käyttötapojen mukaan: Taso 0: Tietoverkkoa ei hyödynnetä millään tavalla (no web use) Taso 1. Tietoverkkoa hyödynnetään informaation jakelussa (information web use) Taso 2. Täydentävä tietoverkon käyttö (supplemental web use) Taso 3. Tietoverkon käyttö merkittävää /välttämätöntä (essential web use) Taso 4. Yhteisöllinen tietoverkon käyttö (communal web use) Taso 5. Puhdas verkkopalvelu (immersive web use) Hypermedialaboratorio 14

15 Viestinnälliset ja operatiiviset verkkopalvelut Viestinnälliset verkkopalvelut ovat olleet pitkään staattisia. Nykyisin yhä dynaamisempia ja toiminnallisempia. Staattinen sisältö: sisältö säilyy samanlaisena pitkiäkin aikoja. Lisäksi sisältö on kaikille käyttäjille samanlaista. Dynaaminen sisältö (dynamic content): sisältö luodaan lennossa ts. sisältö muuttuu katselukertojen välillä. Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutiset Toiminnallinen sisältö: Sisältö muuttuu käyttäjän vaikutuksesta. Antaa käyttäjälle mahdollisuuden vaikuttaa sisältöön eli siihen mitä näkee (ja kuulee). Esim. japanilainen logiikkapeli Sudoku: (Esim. Jussila & Leino 1999, 32 36; Plumer 2003.) Hypermedialaboratorio 15

16 Viestinnälliset ja operatiiviset verkkopalvelut Viestinnällisten verkkopalvelujen ominaispiirteitä: Hyöty perustuu verkkopalvelun sisältöön: teksti, kuva, ääni ja/tai liikkuva kuva Asiakkaan näkökulmasta keskeisintä on sisällön tarjoama informaatio tai viihteellisyys Asiakas palaa palveluun yleensä tarvitessaan vastaavankaltaista sisältöä. Viestinnällisissä palveluissa sisältö on keskeisin kilpailutekijä. Suunnittelu- ja toteutustyössä tulee panostaa ensisijaisesti laadukkaaseen sisältöön. Kilpailuetua toisiin samantasoisiin viestintäpalveluihin saadaan toimivilla lisäominaisuuksilla. (Esim. Jussila & Leino 1999.) Hypermedialaboratorio 16

17 Viestinnälliset ja operatiiviset verkkopalvelut Operatiivisten palveluiden ominaispiirteitä hyöty perustuu siihen, mitä tapahtuu verkkopalvelun ulkopuolella tai verkkopalvelun käyttö saa aikaan tapahtuman, jota ilman palvelu olisi hyödytön on aina sisällöltään toiminnallinen, mutta pelkkä toiminnallinen sisältö ei tee verkkopalvelusta operatiivista asiakkaat itse suorittavat toimintoja, joita aiemmin suorittivat organisaation henkilöstö, esimerkiksi verkkopankki, verkkokauppa sisältö liittyy yleensä palvelun käytön opastamiseen ja neuvomiseen Tärkein kilpailutekijä on palvelun toimivuus. Muulla kuin palvelun toiminnan kannalta merkittävällä sisällöllä voidaan saada kilpailuetua vasta kun palvelun toimivuus ja opastus on samalla tasolla kuin kilpailijalla. Operatiivisilla palveluilla voidaan päästä organisaatiossa esim. kustannussäästöihin. (Esim. Jussila & Leino 1999.) Hypermedialaboratorio 17

18 Verkkopalvelun käyttötarkoitus Viihtyminen ja elämyksien saaminen (esim. verkkopelit), Kommunikointi (esim. skype, chat) Tiedon saaminen esim. uutisten seuraaminen (uutispalvelut), Opiskelu (verkkokurssit), Asiointi (esim. työvoimatoimisto), Vaikuttaminen (äänestämiseen, kansalaisadressien kokoamiseen), Kuluttaminen (verkkokaupat) tai Vuorovaikutus, verkostoituminen (yhteisölliset verkkopalvelut jne. Hypermedialaboratorio 18

19 Jaottelua sisällöntuotanto- ja jakelumallin mukaan User/community contribution Walled communities New platform aggregation Content source Produced by professionals Traditional media Proprietary Content hyper-syndication Distribution and device platform Open Berman ym. (2007,11) pohjalta Hypermedialaboratorio 19

20 Sosiaalisten verkkopalvelujen luokittelua Lähde: Salonen 2007,63 Hypermedialaboratorio 20

21 Verkkopalvelun sisällöntuotanto Suunnittelutyön merkitys korostuu Vain harvoin yhden henkilön projekti Ryhmätyön ja sen sujuvuuden merkitys korostuu jokaisen työryhmän jäsenen on ymmärrettävä ryhmätyön tärkeys ja sen tarjoamat mahdollisuudet henkilöiden välinen informaation kulku sekä informaation ymmärrettävyys ja ajantasaisuus tärkeätä Suunnittelu- ja toteutustyö vaatii monialaista osaamista työn määrää ja osaamisen tarve riippuu monista eri tekijöistä toteutettavan verkkopalvelun tyypistä verkkopalvelun kohderyhmistä valituista toteutusteknologioista jne. Useimmiten tarvitaan eri alojen osaajia Hypermedialaboratorio 21

22 Sisällöntuotanto ja sisältöteollisuus Sisältöteollisuudella (content creation industry) tarkoitetaan viestintä-, markkinointi- tai viihdekäyttöön sisältöjä tekeviä yrityksiä. Sisällöntuotannolla (content creation, content production) tarkoitetaan viestimissä käytettyjen sisältöjen tuottamista. asiantuntijoiden ja ammattilaisten tuottamat sisällöt (engineered content) ns. käyttäjäsisällöt (user-generated content): blogit, wikit yms. (esim. Chin 2006) Hypermedialaboratorio 22

23 Haasteita liittyen ns. käyttäjäsisältöihin Poimintoja luennolla käydyssä keskustelussa mainitusta haasteista Laittomat ja asiattomat käyttäjien tuottamat sisällöt Tarvitaan moderointia miten moderointi organisoidaan (kuka ja miten)? Sananvapauteen, rikoslakiin ja tekijänoikeuksiin liittyvien kysymysten huomioiminen Miten valvotaan käytännössä? Tietoturvaan liittyvät kysymykset Yksityisten sisältöjen näkyvyys ja sen hallinta; yksityisten sisältöjen hallinta yleisesti Käyttäjien tuottamien sisältöjen käyttöoikeudet ja niistä sopiminen Sopiminen tekijänoikeuksista Ymmärtääkö käyttäjä mihin hän sitoutuu esim. Käyttöehdot hyväksyessään Sisältöjen laadukkuus ja luotettavuus Kuka takaa? Hypermedialaboratorio 23

24 Lähteet Aaltonen, J. Käsikirjoittaminen on helppoa. Julkaisussa Elokuvantaju - Käsikirjoitus [online]. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: tikkelit/aaltonen_johdanto.jsp >. Julkaistu myös kirjana: Aaltonen, J Käsikirjoittajan työkalupakki. Helsinki: Painatuskeskus. Antikainen, H., Kangas, S. & Vainikainen,S. Three views on mobile cross media Entertainment [online]. Version 1.0. Espoo: VTT Information Technology, 2004, päivitetty [viitattu ]. MGAIN-project. Research report TTE Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Baida, Z., Gordijn, J. & Omelayenko, B. A Shared Service Terminology for Online Service Provisioning [online]. New York, ACM Press, 2004 [viitattu ]. Proceedings of the 6th international conference on Electronic commerce October 25-27, 2004 in Delft, The Netherlands. Saatavissa pdf-muodossa. < DOI: >. Hypermedialaboratorio 24

25 Lähteet Berman, S. J., Abraham, S., Battino, B., Shipnuck, L. & Neus, A Navigating the media divide. Innovating and enabling new business models. [online]. New York: IBM Global Services, 2007 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: ibm.com/services/us/gbs/bus/pdf/g mediadivide.pdf> Boumans, J. Cross-media [online] [viitattu ]. E-content Report 8 an integrating report by ACTeN. Saatavissa pdf-muodossa <URL: > Chin, P. The Value of user-generated Content, Part 1. Julkaisussa: Intranet journal [online]. 2006, Julkaistu [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Harmon. S. & Jones, M The five levels of Web Use in Planning Online Courses. Educational Technology, Vol. 39. Nro. 6, Hultgren, G. & Eriksson, O. The Concept of e-service from a Social Interaction Perspective [online]. Falun: Dalarna University, 2005 [viitattu ]. Proceedings of ALOIS 2005, Limerick, Ireland, March Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Hypermedialaboratorio 25

26 Lähteet Jussila, M. & Leino, A Net. Verkkoviestinnän käsikirja. Helsinki: Inforviestintä Keränen, V., Lamberg, N. & Penttinen, J Digitaalinen viestintä. Jyväskylä: Docendo Finland Oy. Mustonen, A Mediapsykologia. Helsinki: WSOY. Plumer, D.C. Dynamic Content for Sticky Web Sites [online]. Austin: The University of Texas 2003, [päivitetty] [viitattu ]. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: >.. Salonen, J Knowledge Management for Visualising Social Online Services [online]. Diplomityö. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, 2007 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Tiedostokoko 1,5 Mb. Sousa, R. & Voss, C. A Service quality in multi-channel services employing virtual channels [online]. Journal of Service Research, Vol. 8, No. 4, Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. <DOI: / >. Saatavissa TTY:n verkon kautta. Hypermedialaboratorio