2. Arviointimalleja ja -kriteerejä
|
|
- Eveliina Kyllönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2. Arviointimalleja ja -kriteerejä Arviointimalli ja sen tarkoitus Verkkopalvelun arvioinnissa voidaan erottaa selkeästi kaksi eri näkökulmaa. Arviointi voidaan kohdentaa verkkopalvelun tuotantoprojektin laadukkuuden arvioimiseen tai lopputuotteen eli syntyvän verkkopalvelun laadukkuuden arvioimiseen. Arvioitaessa tuotantoprojektin laadukkuutta arvioinnin tavoitteena voi olla mm. tuotantoprosessin tehostaminen, tuotantoprojektin hallinnan parantaminen, pyrkimys ratkaista erilaisia mm. aikatauluihin ja resursointiin liittyviä ongelmia. Usein hyödynnetään erilaisia projektinarviointimalleja tai ohjelmistoprosessien arviointimalleja kuten esim. ISO :n SPICE (Software Process Improvement and Capability determination). SPICE -mallin tavoitteena on mm. prosessien nykytilan (peruskäytäntöjen, työtulosten ja niiden ominaisuuksien) arvioiminen suhteessa organisaation liiketoiminnan tarpeisiin sekä prosessien kyvykkyyden (aikataulut, resursointi, vastuut ja valtuudet, dokumentointi, kommunikointi, työtulosten ja välitavoitteiden määrittely jne.) arvioiminen. (esim. Saastamoinen 2001; SPICE 2005.) Toinen näkökulma arviointiin on verkkopalvelun tuotantoprojektin lopputuotteen eli varsinaisen verkkopalvelun laadukkuuden arvioiminen. Tällä tietenkin voidaan nähdä tiettyjä yhtymäkohtia myös tuotantoprojektin laadukkuuden arvioinnin kanssa. Tällä kurssilla mielenkiintomme kohdentuu erityisesti juuri verkkopalveluiden laadukkuuden ja käyttökelpoisuuden arvioimiseen. Verkkopalvelu laadukkuus on moniulotteinen ilmiö, jonka määritteleminen on (kuten aiemmin todettiin) vähintäänkin haastavaa. Vastaavasti arvioimiseen liittyy lukuisia haasteita ja ongelmia. Mistä ja miten voi koota pätevää tietoa verkkopalvelun laadukkuudesta? Miten tietoa pitäisi analysoida? Kuinka luotettavaa arviointitieto on ja mitä sen perusteella voidaan päätellä? Kysymykset ovat tärkeitä. Jos ja kun verkkopalvelun kehittämispäätökset pohjataan arviointitiedolle, tulee tiedon olla riittävän laaja-alaista ja pätevää. Muutoinhan päätökset voivat johtaa täysin puutteellisiin, jopa virheellisiin ratkaisuihin. Mikä on malli? Malli (model) on yksinkertaistettu kuva todellisuudesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että mallin avulla tarkasteltavasta ilmiöstä esitetään ilmiöstä tarkastelun tai tässä tapauksessa arvioinnin kannalta olennaiset asiat. Mallin tarkoituksena ei siis ole kertoa ilmiöstä kaikkea mitä siitä tiedetään. Mallin avulla pyritään yleensä yleispätevään esitykseen ilmiöstä. Toisin sanoen malli pitää paikkansa myös muiden vastaavien ilmiöiden kohdalla. (Routio 2005.) Yleispätevät mallit muodostuvat yleensä käsitteistä ja niiden välisistä suhteista. Käsitteet määritellään käyttäen hyväksi teorian toisia käsitteitä. Mallin käsitteillä tulee olla yhtymäkohtia myös reaalimaailman määrityksiin. (Routio 2005.) Mallin avulla teoriaa siis sovelletaan käytäntöön. Toisin sanonen mallin avulla teoria operationalisoidaan. Asiaa voitaneen havainnollistaa esimerkin avulla. Nielsen kuvaa Järjestelmän hyväksyttävyyttä (System acceptability) kaavion avulla (vrt. kuva 3 s. 10), jossa hän esittää joukon käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Hänen mukaansa Järjestelmän hyväksyttävyyden muodostuu sosiaalisesta hyväksyttävyydestä (social acceptability) ja käytännöllisestä hyväksyttävyydestä (practical accep- 16
2 tability), jonka yksi osa on käyttökelpoisuus (usefulness). Käyttökelpoisuuden yksi komponentti on käytettävyys (usability), joka muodostuu mm. käytön tehokkuudesta (efficient to use). (Nielsen 1993, ) Hän selittää käyttämiään käsitteitä toisten käsitteiden avulla. Esimerkiksi: The system should be efficient to use, so that once the user has learned the system, a high level of productivity is possible (ibid., 26). Ja edelleen [e]fficiency refers to the experts user s steadystate level of performance at the time when the learning curve flattens out (ibid., 30). Käsitteet myös operationalisoidaan, esimerkiksi käytön tehokkuutta arvioitaessa mitataan missä ajassa kokenut käyttäjä suorittaa annetut tehtävät. Käsitteiden välisiä suhteita voidaan kuvata usealla eri mallikielellä, joita ovat sanalliset ja kuvalliset esitykset tai topologiset mallit, joissa elementtien sijoittelu kuvaa kohteen rakennetta. Muita mallikieliä ovat mm. aritmeettiset ja analogiset mallit. (Routio 2005.) Mallin tarkoituksena on siis auttaa arvioijaa (tai tutkijaa) ymmärtämään mistä asioista tarkasteltava ilmiö muodostuu, ymmärtämään miten ilmiön osa-alueet liittyvät toisiinsa, jäsentämään tarkasteltava ilmiö helpommin hallittaviin osa-alueisiin, empiirisen aineiston kokoamisessa (esim. keneltä kysytään ja mitä kysytään), tulosten esittämisessä käytännössä ymmärrettävässä muodossa jne. Malleja verkkopalveluiden laadukkuuden arvioimiseen Erityyppisiä arviointimalleja Arviointimalleja on olemassa lukuisia. Michin, Franchin ja Gaion (2003, 35) mukaan arviointimallit voidaan jaotella niiden tarkastelun painopisteen mukaan karkealla tasolla kolmeen ryhmään: 1. Ohjelmistojen laadukkuuden arviointimallit (models for evaluating software quality) kuten ISO 9126 (product quality: functionality, reliability, efficiency, usability, maintainability, portability) ja ISO 14598, joka käsittelee ohjelmistotuotteiden validointia tarkoituksena selvittää tuotteen soveltuvuus käyttötarkoitukseensa. 2. Mallit, jotka keskittyvät käytettävyyden (HCI) arvioimiseen (usability-focused approaches). 3. Tietyntyyppisten verkkopalveluiden arvioimiseen kehitetyt mallit. Yleisimmin kaupallisen alan verkkopalveluiden kuten verkkokauppojen ja kaupallisten portaalien arvioimiseen laaditut mallit. Myös tiedonhaku- ja kirjastopalveluiden sekä opetuskäyttöön suunnattujen verkkopalveluiden arviointimallit. Kritiikkiä Arviointimallien yhtenä keskeisenä ongelmana voidaan nähdä niiden kapea-alaisuus. Esimerkiksi ensimmäiseen ryhmään kuuluvat mallit tarkastelevat laadukkuutta voimakkaasti tuotannon näkökulmasta. On kuitenkin huomattava, että arvioitaessa verkkopalveluiden kokonaislaadukkuutta myös muiden toimijoiden kuten käyttäjien, tuottajien ja erilaisten sidosryhmien näkökulmat ovat tärkeä. (Mich, Franch & Gaio 2003, 35; Signore 2005.) 17
3 Toiseen ryhmään kuuluvat mallit painottavat käyttöliittymän merkitystä informaation omaksumisen kannalta ja tarkastelevat laadukkuutta ennen kaikkea loppukäyttäjän näkökulmasta (ibid.). Arvioitaessa verkkopalveluiden laadukkuutta pelkästään käytettävyyden (saavutettavuuden/esteettömyyden) näkökulmasta on pidetty liian suppeana näkökulmasta (vrt. Albion 1999; Mich, Franch & Gaio 2003, 35; Quinn 1996; Signore 2005; Silius ym. 2003; Squires 1997). Toisekseen myös näitä malleja on kritisoitu siitä, että ne eivät juurikaan ota huomioon muiden toimijoiden kuin asiakkaiden (käyttäjien) näkemyksiä (Mich, Franch & Gaio 2003, 35). Kolmannen ryhmän mallit saattavat olla hyvinkin räätälöityjä tietyntyyppisten tai jopa tietyn verkkopalvelun arvioimista varten. Arviointimallia tulisi kuitenkin voida soveltaa laaja-alaisemmin eri tyyppisten verkkopalveluiden laadukkuuden arvioimiseen. Kuitenkin huomioon ottaen arvioinnin kontekstisidonnaisuus. (Mich, Franch & Gaio 2003, 35; Signore 2005.) Kritiikkiä on myös esitetty liittyen niin laadullisten kuin tilastollisten menetelmien käyttöön arvioinnissa. Laadullisen tiedon käyttämistä on pidetty ongelmallisena, koska analysointi ja tulkinta on aikaa vievää ja vaativaa sekä tulosten yleisteettävyydellä on rajoituksena.. Tilastolliset menetelmät taas edellyttävät huolellista käsitteiden operationalisoimista, jotta voidaan varmistua mittarin luotettavuudesta. Toisin sanoen siitä, että mittari mittaa juuri sitä mitä pitääkin. Tosin näiltä ongelmilta voidaan välttyä resursoimalla analysointivaiheeseen riittävästi aikaa ja perehtymällä niin laadullisen kuin tilastollisenkin tutkimuksen menetelmiin. (Vrt. Signore 2005.) Laaja-alaisempia arviointimalleja Verkkopalvelun laadukkuus tunnustetaan yhä useammin merkittäväksi tekijäksi verkkopalvelun menestymisen kannalta. Pettynyt asiakas (käyttäjä) voi helposti siirtyä jonkin toisen palveluntuottajan verkkopalvelun käyttäjäksi ja/tai kertoa huonoista kokemuksistaan muutamalla hiiren napsautuksella suurelle joukolle muita asiakkaita (käyttäjiä). Huolimatta laadun merkityksen tunnustamisesta on alan tieteellinen tutkimus vielä varsin vähäistä. (Bauer & Hammerschmidt 2004.) Viime aikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin pyritty kehittämään laaja-alaisempia arviointimalleja, joita voidaan hyödyntää verkkopalveluiden laadukkuuden arvioimisessa riippumatta siitä minkä tyyppisiä palveluja ne ovat. malleille yhteistä on mm. se, että niissä pyritään kiinnittämään huomiota verkkopalvelun laadukkuuteen paitsi asiakkaan (käyttäjän) näkökulmasta (external quality) myös palvelun tuottajien ja keittäjien näkökulmasta (internal quality). Esimerkkinä mainittakoon Quality Model for Web Sites, 2QCV3Q-malli ja Verkkopalveluiden käyttökelpoisuuden arviointimalli (a Multidisciplinary Evaluation Model for Evaluation of Web-Based Services). Quality Model for Web Sites Quality Model for Web Sites mallin tavoitteena on laatia malli ja määritellä joukko ominaispiirteitä, joiden arvioimisessa voitaisiin hyödyntää mahdollisimman pitkälle automatisoituja prosesseja ja käytänteitä. Manuaalista arviointia ja käyttäjien paneeleja käytetään täydentämään arviointia. (Signore 2005.) Paneelilla tarkoitetaan tutkimusta, jossa samat henkilöt osallistuvat useamman kerran tutkimukseen sen eri vaiheissa. Keskeiset arvioinnin ulottuvuudet: Teknisen toteutuksen toimivuus (correctness): tekninen aspekti, jonka arvioimisessa voidaan hyödyntää erilaisia työkaluja esim. ohjelmistokoodin, HTML -merkkauksen ja CSStiedostojen syntaksin oikeellisuus. 18
4 Esitystapa (presentation): yksittäisen sivun ja koko sivuston esitystavan arvioiminen, mm. sivun asettelu, tekstin ulkoasu, multimediaelementtien ominaisuudet ja käyttö, linkkien määrä ja toimivuus, lomakkeiden saavutettavuus (esteettömyys). Sisältö (content): luettavuus (visuaalinen ja kielellinen), informaatioarkkitehtuuri (tässä: tietämykseltään eritasoisten käyttäjien tukeminen informaation omaksumisessa), informaation rakenne (otsikointi yms.), ajantasaisuus. Navigointi (navigation): sivuston rakenne, horisontaalinen ja vertikaalinen navigointi, navigointipalkki. Vuorovaikutus (interaction): erityisesti lomakkeiden yhteydessä läpinäkyvyys, toiminnon peruuttaminen (undo), kohdentaminen. Muut tekijät (additional considerations): kuten tuotteen tai palvelun imago, karisma, graafiset ominaispiirteet, toimivuus erilaisilla päätelaitteilla, personoitavuus, laillisuus (tekijänoikeuksien kunnioittaminen) jne. Lisää aiheesta: Signore, O. Towards a Quality Model for Web Sites [online]. Varsova: CMG Poland, 2005 [viitattu ]. "First CMG Poland Conference" on 9-10 May 2005, in Warsaw, Poland. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. 2QCV3Q-malli Mallin mukaan peruslähtökohtana arvioinnissa on se, että verkkopalvelu on kommunikointiin keskittyvä hypermediajärjestelmä. Arvioinnissa pyritään ottamaan huomioon eri toimijoiden (stakesholders) näkökulmat: palvelun tuottajat (omistajat), käyttäjät, suunnittelijat ja kehittäjät. Arviointimallissa huomioidaan myös eri alojen asiantuntijoiden kuten graafisen suunnittelijan, markkinointihenkilön ja ohjelmistosuunnittelijan näkemykset ja asenteet. (Mich, Franch & Gaio 2003.) Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin verkkopalvelun piirteisiin (Mich, Franch & Gaio 2003): Identity (Quis): Verkkopalvelun kyky välittää tuotteen/palveluntuottajan imagoa. Graafisen ja taiteelliseen ilmeen sekä tuotteen toiminnallisuuden yhteenliittymä. Arvioidaan graafista ulkoasua, persoonallisuutta, puoleensavetävyyttä. Toisaalta myös luotettavuutta. Esimerkiksi Ferrarin verkkosivusto (Ennen kuin katsot sivustoa, niin arvaa mikä on sivuston pääväri. Todennäköisesti osut oikeaan.) Content (Quid): Missä määrin verkkopalvelun sisältö ja sen luotettavuus vastaa eri käyttäjäryhmien tarpeita. Esimerkiksi verkkokaupan tulee tarjota asiakkaalle riittävästi informaatiota ostopäätöksen tekemiseksi. Services (Cur): Verkkopalvelun toiminnallisuudet palvelun tuottajan ja käyttäjän näkökulmasta. Palveluiden saatavuus, kattavuus ja tavoitteiden saavuttamisen tukeminen. Oleellista on myös tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät asiat. Location (Ubi): Verkkopalvelun saatavuus ja löydettävyys (URL -osoitteen kuvaavuus ja löytyminen hakukoneiden avulla). Verkkopalvelun tulisi tarjota myös selkeät yhteystiedot palvelun tuottajiin sekä tarjota tukea virtuaaliyhteisöjen toiminnalle (vieraskirjat, keskustelupalstat, postituslistat, uutiskirjeet jne.) Management (Quando): informaatiosisältöjen päivitettävyys, tietoa perustamisajankohdasta, linkkien toimivuus jne. 19
5 Usability (Quomodo): Verkkopalvelun käytön edellytykset: kustannukset, kognitiiviset vaatimukset jne. Esimerkiksi tarvittavat laitteet, ohjelmistot, yhteydet, päätelaiteet, saavutettavuus, navigoinnin tukeminen jne. Feasbility (Quibus auxiliis): Verkkopalvelun kehittämiseen liittyvät tekijät ja reunaehdot kuten taloudelliset ja inhimilliset resurssit sekä infrastruktuuri. Mallissa otetaan huomioon arvioinnin moniulotteisuus ja korostetaan käyttökontekstin ja eri toimijaryhmien tarpeiden analysoinnin sekä arvioinnin tavoitteiden määrittämisen tärkeyttä kokonaisvaltaisemman ja luotettavamman arviointituloksen saavuttamiseksi. (Ibid.) Arviointimenetelmiä suositellaan käytettäväksi useita riippuen käyttäjien profiileista, tarvittavasta tiedosta, käytettävissä olevista asiantuntijoista tai käyttäjistä ym. resursseista. On lisäksi hyvä käyttää useampaa menetelmää. Varsinainen arviointi suoritetaan hyödyntämällä erilaisia kyselyitä, verkkopalveluiden läpikäyntejä sekä tarjolla olevia työkaluja kuten erilaisia validaattoreita. (Ibid.) Arviointimallin vahvuutena mainitaan seuraavat tekijät: Riippumattomuus verkkopalvelun tuottajatyypistä (julkinen sektori, yritykset, kolmas sektori, yksityinen henkilö). Yleispätevyys: Soveltuu eri tyyppisten verkkopalveluiden arvioimiseen (opetuskäyttö, verkkokauppa jne.). Skaalautuvuus: Soveltuu eri toimijaryhmien näkökulmista tapahtuvaan arvioimiseen (tuottajat, toteuttajat, käyttäjät). Käytettävyys: Mallin käyttö ei edellytä erityistä osaamista tai koulutusta. (Ibid.) Verkkopalveluiden käyttökelpoisuuden arviointimalli Mallin mukaan arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä verkkopalvelun käytön sujuvuuteen ja verkkopalvelun hyödyllisyyteen (Silius ym. 2003). Toisin sanoen tarkastellaan verkkopalvelun toiminnallista ja teknistä laadukkuutta mitä asiakas saa ja miten. Arvioinnissa hyödynnetään monitieteistä lähestymistapaa ts. luotettava arvioiminen edellyttää eri (tieteen)alojen kuten esimerkiksi ohjelmistotuotannon, käytettävyyden, informaatiotieteiden, kasvatustieteiden, yhteiskuntatieteiden, markkinoinnin, viestinnän, psykologian, sosiaalipsykologian ja taiteiden asiantuntijoiden toteuttamaa arviointia eri toimijaryhmien näkökulmasta tehtyjen arviointien ohella. Käyttökelpoisuuden arviointimallissa perusajatuksena on se, että kokonaisvaltaisen käsityksen saaminen verkkopalvelu laadukkuudesta edellyttää laadukkuuden tarkastelemista eri toimijoiden näkökulmasta (ks. kuva 5, sivu 12). Lisäksi arvioinnissa tulee hyödyntää useita eri menetelmiä, joiden valinta riippuu arvioitavasta verkkopalvelusta, arvioinnin tavoitteista, käytettävissä olevista resursseista ja saatavilla olevista asiantuntijoista. Tärkeätä kuitenkin on käyttää useampia menetelmiä arviointituloksen luotettavuuden parantamiseksi. Verkkopalvelun käytön sujuvuuden voidaan ajatella muodostavan keskeisen osan verkkopalvelun toiminnallista laadukkuutta (miten asiointiprosessi sujuu), Se voidaan jakaa tässä yhteydessä käytettävyyteen ja saavutettavuuteen: Käytettävyys (usability): Ymmärretään osin universaalina (liittyy ihmisen psykologisiin ja fysiologisiin piirteisiin, jotka ovat tiettyyn rajaan ominaisia kaikille ihmisille sekä tiettyihin kulttuurisiin tekijöihin, jotka ovat yhteisiä saman kulttuurin jäsenille kuten kieli, tavat, normit). 20
6 Toisaalta käytettävyys muodostuu ainutkertaisista tekijöistä, jotka riippuvat katsotaan yksilön ominaisuuksista, käyttötilanteesta, tehtävästä ja tavoitteista, käyttötilasta ja sen olosuhteista jne. Liittyy verkkopalvelun käyttöön ja käyttäjän kokemuksiin. Saavutettavuus (accessibility): Rajanveto käytettävyys- ja saavutettavuusongelmien välille on vaikeaa. Laajasti ajatellen saavutettavuus voidaan ymmärtää mahdollisuutena käyttää verkkopalvelua. (Esim. Turkki & Sinkkonen 2004.) Toinen tarkastelunnäkökulma on verkkopalvelun hyödyllisyys (utility), jolla tarkoitetaan palvelun soveltuvuutta tiettyyn käyttötarkoitukseen. Tämän voidaan ajatella muodostavan osan verkkopalvelun teknisen laadun eli mitä asiakas saa palveluprosessin lopputuloksena. Käyttäjän tavoitteiden saavuttamisen tukeminen (tarpeisiin vastaaminen) Merkityksellisten toiminto- ja asiointiprosessien kattavuus ja niiden lopputulema (mitä asiakas tai käyttäjä saa). Tähän liittyy myös verkossa tapahtuvien prosessien integroituminen verkon ulkopuolisiin prosesseihin. Verkkopalvelun käytön tuottama hyöty eli lisäarvo (added value) verrattuna perinteiseen palveluun (esim. Forsblom & Silius 2002a; Forsblom & Silius 2002b). Informaation (sisällön) laadukkuus (informaatioarkkitehtuuri, esitystapa, luotettavuus). Arvioinnin tueksi on laadittu verkkopohjainen arviointityökalu ARVO, jonka ensimmäinen kehitysversio on saatavissa verkko-osoitteesta Tällä hetkellä arviointityökalun avulla voidaan arvioida verkkomateriaaleja käytettävyyden, pedagogisen käytettävyyden, graafisen suunnittelun, saavutettavuuden ja teknisen toteutuksen aihealueiden arvioinnissa. Lisätietoja: Luku 3 seuraavasta julkaisusta (sivut 17 33) Silius, K., Tervakari, A-M., Kaartokallio, H. & Yritys, K. Tieto- ja viestintätekniikka-avusteisen opetuksen käyttökelpoisuuden arviointimalli [online]. Espoo: Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisyksikkö, 2003 [viitattu ]. Suomen virtuaaliyliopiston e-julkaisuja nro 9. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: > ISBN Lisää arviointikriteerejä- ja suosituksia Edellä esitetyt arviointimallit pitävät sisällään omat kriteeristönsä verkkopalveluiden laadukkuuden arvioimiseksi. Näiden lisäksi on olemassa lukuisa joukko erilaisia ja eritasoisia kriteeristöjä ja suosituksia. Valtiovalta, organisaatiot ja järjestöt pyrkivät edistämään verkkopalveluiden laadukkuutta laatimalla ja ottamalla käyttöön erilaisia normeja. Normeilla tarkoitetaan tässä lakeja ja säädöksiä sekä erilaisia kannanottoja, ohjeita, suosituksia, kriteeristöjä ja standardeja. Näiden ohella verkkopalveluiden laadukkuuden toteutumista voidaan edistää myös strategisin linjauksin Verkkopalveluiden toteuttamista voidaan ohjata lainsäädännöllä. Tosin Euroopan unionissa tai Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka suoraan asettaisi vaatimuksia verkkopalveluiden laadukkuudelle. Kuitenkin esimerkiksi julkisen sektorin verkkopalveluiden tarjoamista ohjataan monin tavoin 21
7 epäsuorasti lainsäädännön avulla. Varsinkin sähköistä asiointia ja hallintomenettelyä ohjaavilla säädöksillä on merkitystä verkkopalveluiden laadukkuuden näkökulmasta. Myös ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutumiseen liittyvillä säädöksillä on liittymäkohtia verkkopalveluiden laadukkuuteen. (Tuomela 2005.) Saavutettavuus (esteettömyys) on eräs verkkopalveluiden laadukkuuden osatekijä, jota useissa maissa on pyritty edistämään lainsäädännön avulla. Tunnetuin lienee Yhdysvaltojen kuntoutuslain (Rehabilitation Act) Section 508 -vaatimukset (Section 508). Eurooppalaisista maista Saksassa, Italiassa, Portugalissa, Espanjassa sekä Isossa-Britanniassa on etenkin julkisten verkkopalveluiden saavutettavuudesta säädetty laissa. (Policies Relating ) Verkkopalveluiden laadukkuuden arvioimiseksi on laadittu erilaisia kriteeristöjä. Monissa maissa on omat laatukriteeristönsä erityisesti hallinnon verkkopalvelujen arviointia varten: Ruotsin 24 timmarswebben, Tanskan Bedst på Nettet, Norjan Kvalitet på nett, Kanadan Common look and feel for the Interne, UK:n The Guidelines for UK Government websites ja Suomen Laatukriteerit. (Muita verkkopalvelujen arviointikriteeristöjä 2005). Lisäksi laadukkuuden arvioimisessa voidaan hyödyntää laadukkuuden osa-alueiden arvioimiseksi laadittuja kriteerejä kuten saavutettavuuden arviointikriteeristöjä esim. Checklist for Web Content Accessibility Guidelines 1.0. (Web-sisällön ) Myös standardeja voidaan hyödyntää arvioinnissa eräänlaisina kriteereinä. Jo yksistään käytettävyyteen tavalla tai toisella liittyviä standardeja on lukuisia (International standards ). Säädösten, kriteeristöjen ja standardien ohella verkkopalveluiden laadukkuuteen voidaan pyrkiä vaikuttamaan suosituksilla ja ohjeistuksilla. Ohjeet voivat liittyä esimerkiksi yleisesti verkkopalveluiden suunnitteluun kuten JHS Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet. Lisäksi ohjeita on julkaistu liittyen verkkopalveluiden saavutettavuuteen, viestintään, metatietojen käyttöön, tietoturvallisuuteen jne. Valtiohallinnon ohella monilla yrityksillä ja muilla organisaatioilla on omat suosituksena ja ohjeistuksena liittyen verkkopalveluiden toteuttamiseen. (Lisää laadusta 2005). Julkisten verkkopalveluiden laatukriteeristö Kriteeristö on tarkoitettu ennen kaikkea julkisten verkkopalveluiden arvioimiseen ja kehittämiseen, mutta sen on katsottu soveltuvan myös kaupallisten verkkopalveluiden arvioimiseen. Kriteeristön tarkoituksena on toimia mm. verkkopalveluidentoteuttamisen, arvioimisen, kehittämisen välineenä, toimia laatukilpailujen arviointikriteereinä ja parantaa verkkopalveluiden laadukkuutta erityisesti käyttäjien näkökulmasta. (Laatukriteerit 2004.) Arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin verkkopalvelun ulottuvuuksiin: Käyttö: Palvelun saatavuus, käytön helppous ja sujuvuus sekä palvelun ilmaisun ja rakenteen viestinnällisyys. Sisältö: Tietosisällön ja vuorovaikutuksen tasokkuus. Johtaminen: Palvelun strateginen suunnittelu sekä palvelutuotannon organisointi ja seuranta. Tuottaminen: Palvelun rakentaminen käyttäjäkeskeisyyden, sisällöntuotannon hallinnan sekä turvallisuuden ja toimivuuden näkökulmista. 22
8 Hyödyt: käyttäjän ja organisaation saamat hyödyt. (Laatukriteerit 2004.) Laatua verkkoon.fi sivustolta on ladattavissa myös arviointityökalu omalle koneelle. Kysymyksessä on excel-taulukko. Lisätietoja: Laatua verkkoon -kriteeristön sekä ARVO -arviointityökalun kriteeristön pohjalta on laadittu laatukriteerit virtuaalikorkeakoulujen portaaleissa julkaistavien aineistojen arvioimiseksi. Portaalissa julkaistavien aineistojen laatukriteerit [online]. Helsinki: Suomen virtuaaliyliopisto, 2005, [viitattu ]. Saatavissa <URL: >. Laatukriteerit [online]. Helsinki: Valtiovarainministeriö, 2004, [viitattu ]. Laatua verkkoon.fi. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Saavutettavuus-opintojakso [online]. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Saavutettavuus opintojakson kotisivut. <URL: >. Lähteet: Albion, P.R Heuristic evaluation of educational multimedia: from theory to practice. 16th Annual conference of the Australasian Society for Computers in Learning in Tertiry Education, ASCILITE. Bauer, H.H. & Hammerschmidt, M. Developing and validating a quality assessment scale for Web portals [online].mannheim: University of Mannheim. Institue for Market-Oriented Management, 2004, luotu , [viitattu ]. Working paper. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Forsblom, N. & Silius, K. 2002a. Value Added on Web-based Learning Environments. In E.Pantzar (Eds.), Perspectives on the Age of the Information Society. Tampere University Press., Forsblom, N. & Silius, K. 2002b. What is the Added Value of Web-based Learning and Teaching? The Case of Tampere University of Technology. In A.J.Kallenberg & M.J.J.M. van der Ven (Eds.), The New Educational Benefits of ICT in Higher Education: Proceedings, International standards for HCI and usability [online]. 2003, [viitattu ]. Usability net. Tools and methods: Reference material. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Laatukriteerit [online]. Helsinki: Valtiovarainministeriö, 2004, [viitattu ]. Laatua verkkoon.fi. Saatavissa www-muodossa: <URL: > 23
9 Lisää laadusta [online]. Helsinki: Valtiovarainministeriö, päivitetty , [viitattu ]. Laatua verkkoon.fi. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Mich, L., Franch, M. & Gaio, L Evaluating and Designin Web Site Quality. IEEE Multimedia 10(1), Muita verkkopalvelujen arviointikriteeristöjä [online]. Helsinki: Valtiovarainministeriö, päivitetty , [viitattu ]. Laatua verkkoon.fi: Lisää laadusta. Saatavissa www-muodossa: <URL: eristoja/>. Nielsen, J Usability Engineering. San Diego (CA.): Morgan Kaufmann. Policies Relating to Web Accessibility [online]. he World Wide Web Consortium (W3C), päivitetty , [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Quinn, C.N Pragmatic Evaluation: Lessons from Usability. 13th Annual conference of the Australasian Society for Computers in Learning in Tertiry Education, ASCILITE. Rehabilitation Act, Section 508 [online] Washington D.C.: U.S. General Services Administration, 1998, [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: Routio, P. Tutkimuksen ja kehittämisen metodiikka: Mallit [online]. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, päivitetty [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Saastamoinen, I. Ohjelmistotuotannon kannattavien kehityskohteiden löytäminen [online]. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2001, päivitetty [viitattu ]. tsoft - Ohjelmistotuotannon tietokeskus. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Signore, O. Towards a Quality Model for Web Sites [online]. Varsova: CMG Poland, 2005 [viitattu ]. "First CMG Poland Conference" on 9-10 May 2005, in Warsaw, Poland. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Silius, K., Tervakari, A-M., Kaartokallio, H. & Yritys, K. Tieto- ja viestintätekniikka-avusteisen opetuksen käyttökelpoisuuden arviointimalli [online]. Espoo: Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisyksikkö, 2003 [viitattu ]. Suomen virtuaaliyliopiston e-julkaisuja nro 9. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: > ISBN SPICE Software Process Improvement and Capability determination [online]. Nathan: Griffith University. [viitattu ]. Organisaation virallinen kotisivu. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. 24
10 Squires, D. An heuristic approach to the evaluation of educational multimedia software [online]. Oxford: Elsevier Science Ltd, 1997, [viitattu ]. Proceedings of Computer Assisted Learning Conference, University of Exeter on March, 1997 in Exeter, United Kingdom. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Tuomela, J. Julkiset verkkopalvelut ja lainsäädäntö [online]. Helsinki: valtiovarainministeriö, 2005, luotu , päivitetty [viitattu ]. Laatua verkkoon.fi: Lisää laadusta. Saatavissa www-muodossa <URL: o/>. Turkki,L. & Sinkkonen, I. Esteetön vai käytettävä? [online] Helsinki: Adage Oy, 2004, päivitetty [viitattu ]. Saatavilla www-muodossa: <URL: >. Web-sisällön saavutettavuusohje 1.0: tarkistuslista [online]. Tampere: W3C:n Suomen toimisto, 2003, [viitattu ]. Suomenkielinen käännös. Suom. Ossi Nykänen. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: 25
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 2. luento 6.9.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen
LisätiedotVerkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 2. luento 3.9.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedialaboratorio
LisätiedotSVY:n palvelut yliopistojen laadunedistämistyössä onko niitä?
SVY:n palvelut yliopistojen laadunedistämistyössä onko niitä? Totti Tuhkanen Kehittämispäällikkö Suomen virtuaaliyliopiston Palveluyksikkö TieVie 17.3.2005 Turku SVY:n keskeiset laatupalvelut ja -hankkeet/kumppanuudet:
LisätiedotVerkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 10. luento 5.11.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen
LisätiedotNapsu.fi verkkopalvelun arviointisuunnitelma
Napsu.fi verkkopalvelun arviointisuunnitelma MAT 81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi Ryhmä: Nathan Douglas Timo Heinonen Nikke Rotonen Johanna Mäkinen Mikko Sinikallio Sisällysluettelo 1 RYHMÄ...
LisätiedotVerkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 10. luento 8.11.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen
Lisätiedot5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti)
5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) Millainen on hyvä verkkopalvelu? Laadukas? Ilmeisestikin saavutettavuus on vain eräs laadun tekijä (vrt. hyväksyttävyys vs. käytettävyys). Suomessa on vuoden
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotMIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi
AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3
LisätiedotJULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI
JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI Onesta Solutions Oy Pasilanraitio 5 00240 HELSINKI www.onesta.fi 2/6 Versiohistoria Versio Pvm Selitys Muutokset Tekijät 0.1 26.3.2007 Alustava versio
LisätiedotVerkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 3. luento 10.9.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen
LisätiedotVerkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 3. luento 13.9.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen
LisätiedotPerussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify
Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotVerkkopalveluiden saavutettavuus
Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Excel-Esitystapa, Arvioija: Juha Kuula, Arviointipäivämäärä:
Arvioitava kohde: Excel-Esitystapa, Arvioija: Juha Kuula, Arviointipäivämäärä: 3.9 Informaation esitystapa p. Jäsennetty esitystapa 4.4 p. [1 Looginen järjestys 4.0 p. [1 Tiiviis muoto 4.8 p. [1 Sivuston
LisätiedotVerkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden
LisätiedotSaavutettavat verkkosivut Miten ne tehdään?
Saavutettavat verkkosivut Miten ne tehdään? Timo Övermark Kehitysvammaliitto Kuntamarkkinat 13.9.2018 Sisältö Lainsäädännön vaatimusten taustaa Saavutettavuusvaatimukset Sivuston suunnittelu alusta asti
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan
LisätiedotJHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto
JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu
LisätiedotVerkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 4. luento 20.9.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen
LisätiedotVerkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1. luento 27.8.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedialaboratorio
LisätiedotTapaaminen ESOK-verkoston ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Markus Rahkola ja Sanna Juutinen, VM,
Tapaaminen ESOK-verkoston ja opiskelijajärjestöjen kanssa Markus Rahkola ja Sanna Juutinen, VM, 14.12.2017 Asialista 1. Mitä saavutettavuusdirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö tarkoittavat korkeakoulujen
LisätiedotSTEAM PALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA. MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi
STEAM PALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi Ryhmä: SteamRunk Janne Mäkitalo Petteri Nyrhilä Juho Koskenranta Ville Tyrväinen 1.10.2013 i Sisällysluettelo 1. STEAM
LisätiedotSaavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel
Saavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel. 0505588666 www.papunet.net/saavutettavuus GOOD DESIGN ENABLES BAD DESIGN DISABLES WCAG 2.x - Verkkosisällön saavutettavuusohjeet World Wide
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 2/8: Informaation luotettavuus
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotYLE-UUTISPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA
YLE-UUTISPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA ( http://yle.fi/uutiset/) 01.10.2013 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi MAT 81100 Tampereen teknillinen yliopisto Pekka Laaksonen Juho Ylikojola Marjaana Putro
LisätiedotW3C ja alueellinen standardointi
W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
LisätiedotSoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio
Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät
LisätiedotITK130 Ohjelmistojen luonne
ITK130 Ohjelmistojen luonne Luennon sisältö Ohjelmistotekniikka ja vaatimukset Ohjelmistotuote Ei-toiminnallisten vaatimusten luokittelu Sisäiset ja ulkoiset vaatimukset Oikeellisuus Luotettavuus Kestävyys
LisätiedotMAT-81100 VERKKOPALVELUN LAADUKKUUS JA ARVIOINTI SKYSCANNER.FI LENTOJEN, HOTELLIEN SEKÄ VUOKRA- AUTOJEN HAKU- JA VARAUSPALVELU
MAT-81100 VERKKOPALVELUN LAADUKKUUS JA ARVIOINTI SKYSCANNER.FI LENTOJEN, HOTELLIEN SEKÄ VUOKRA- AUTOJEN HAKU- JA VARAUSPALVELU Arviointisuunnitelma Team Jet Lag Miika Järvinen, 212163 miika.h.jarvinen@tut.fi
LisätiedotOpetusteknologian standardoinnin tilanne. Antti Auer
Opetusteknologian standardoinnin tilanne Antti Auer 24.8.2001 Standardoinnin käsite Yleisesti opetusteknologian standardoinniksi kutsutulla kehitystyöllä viitataan erilaisiin ja eri tasoisiin toimintoihin.
LisätiedotSoftware engineering
Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen
LisätiedotAalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support
Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS
ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...
LisätiedotSähköisen asioinnin tilanne Suomessa, esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista
Sähköisen asioinnin tilanne Suomessa, esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista Terveydenhuollon atk-päivät 29.5.2007 Turun messukeskus Seppo Kurkinen Neuvotteleva virkamies Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö
LisätiedotDigi arkeen -neuvottelukunnan kokous: saavutettavuusdirektiivi ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö Kommenttipuheenvuoro, Sami Älli
Digi arkeen -neuvottelukunnan kokous: saavutettavuusdirektiivi ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö Kommenttipuheenvuoro, Sami Älli Keskiviikko 7.2.2018 Sami Älli Kehitysvammaliitto ry Huolena palveluiden
LisätiedotOpetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotVerkko-oppimateriaalin oppimateriaalin laatu näkyviin
Verkko-oppimateriaalin oppimateriaalin laatu näkyviin www.vy.fi/vomyke Kristiina Karjalainen ja Annikka Nurkka Lappeenrannan teknillinen yliopisto etunimi.sukunimi@lut.fi VOPLAn sadonkorjuujuhla 24.10.2007
LisätiedotEhdotus laiksi digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö, JulkICT-osasto
Ehdotus laiksi digitaalisten palvelujen tarjoamisesta Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö, JulkICT-osasto Valmistelu Saavutettavuusdirektiivi voimaan 22.12.2016 Työryhmä asetettu
LisätiedotYksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?
Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,
LisätiedotKäyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa
Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola
Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli
LisätiedotKUULOVAMMAISILLE TÄRKEÄT TEEMAT DIGITAALISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSSÄ
KUULOVAMMAISILLE TÄRKEÄT TEEMAT DIGITAALISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSSÄ Sami Virtanen erityisasiantuntija, MBA esteettömyys- ja saavutettavuus Kuuloliitto ry Digi arkeen keskustelutilaisuuus Helsinki 22.3.2018
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
LisätiedotTietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta
Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos
LisätiedotStudio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi
Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,
LisätiedotLaadukas verkkopalvelu
Laadukas verkkopalvelu Verkkopalvelun laadukkuuden arvioiminen on haastavaa ja edellyttää monien erilaisten näkökulmien yhdistämistä eli arvioinnin moniulotteisuutta. Jotta verkkopalvelun laadukkuudesta
LisätiedotLaki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta Digitaalisten palvelujen saavutettavuus Koulutus tiedottajille ja verkkotoimittajille, HAUS
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta Digitaalisten palvelujen saavutettavuus Koulutus tiedottajille ja verkkotoimittajille, HAUS 22.10.2018 Sanna Juutinen VM Saavutettavuus: Mitä ja miksi? 2 Direktiivin
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 6/8: Navigoinnin tukeminen Edellinen
LisätiedotLokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotLaki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta Saavuta2018 22.11.2018 Sanna Juutinen VM @JuutinenSanna Saavutettavuus Tavoitteena yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa Saavutettavuudella tarkoitetaan,
LisätiedotDigitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi
Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Maria Nikkilä ja Markus Rahkola, VM, 3.5.2017 ValtioExpo @VM_MariaNikkila Digitalisaatio ja julkinen
LisätiedotTietojärjestelmän osat
Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto
Lisätiedot#saavuta2017 Puheenvuoroja, kognitiivinen saavutettavuus Torstai , klo
#saavuta2017 Puheenvuoroja, kognitiivinen saavutettavuus Torstai 16.11.2017, klo 11.00-12.00 Sami Älli Kehitysvammaliitto ry Saavutettavuus Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten ihmisten tarpeiden huomioimisesta.
LisätiedotDIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus
DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa
LisätiedotJulkisen hallinnon teknologisen kehittämisen tulevaisuuden näkymiä
Julkisen hallinnon teknologisen kehittämisen tulevaisuuden näkymiä Digi arkeen -neuvottelukunta 14.11.2018 Anna-Maija Karjalainen, ICT-johtaja, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT -osasto Digitalisoinnin
LisätiedotYleiskuvaus - LVpalvelukerroksen. laadulliset vaatimukset Jari Kokko & Vesa Mettovaara LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE
Yleiskuvaus - LVpalvelukerroksen laadulliset vaatimukset 07.11.2018 Jari Kokko & Vesa Mettovaara ICT-ratkaisujen tulee olla asiakkaille toimivia, tarpeellisia ja tuottavia liiketoiminnan jatkuvuuden, kannattavuuden
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotVirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotW3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta
W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium
LisätiedotSuomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Kasvinsuojelu ruiskutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Kasvinsuojelu ruiskutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotCross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa
Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset
LisätiedotONNIBUS OY:N VERKKOKAUPPA
Verkkopalvelun arviointisuunnitelma ONNIBUS OY:N VERKKOKAUPPA MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Ryhmä: Onnen lähettiläät Jäsenet: Johanna Kari, Jenni Nikkanen, Kalle Ollberg ja Otto
LisätiedotVirtuaaliAMK Työsopimuksella sovitaan pelisäännöt? V.1.0 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työsopimuksella sovitaan pelisäännöt? V.1.0 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotProsessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?
Prosessien kehittäminen Prosessien parantaminen Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 21.2.2007 Mitä kehitetään? CMMI, SPICE yms. Miten kehittämishanke saadaan toteutettua? Organisaation kehittämisen
LisätiedotTestaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana
Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/
LisätiedotJulkisen hallinnon verkkosivujen saavutettavuusdirektiivi kansallisen lainsäädännön toimeenpanon tilanne
Julkisen hallinnon verkkosivujen saavutettavuusdirektiivi kansallisen lainsäädännön toimeenpanon tilanne Saavuta2017 Markus Rahkola, valtiovarainministeriö Saavutettavuusdirektiivi lyhyesti 2 Direktiivin
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotPilveä standardisoidaan monessa ryhmässä
14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotArviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä Jaana Ilomäki
Arviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä 13.6.2018 Jaana Ilomäki Ideoidaan yhdessä! Learning cafe tai toiselta nimeltään oppimiskahvila on tapa ideoida ja oppia. Se on keskusteluun, tiedon
LisätiedotMenetelmäraportti - Konfiguraationhallinta
Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1
LisätiedotPirkanmaan ammattikorkeakoulu Hotel Management Case Hotel v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hotel Management Case Hotel v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotEnsisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta
Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 23.3.2017 Digikuntakokeilun tukiryhmä Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Digitalisaatio ja julkinen hallinto strateginen
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100
http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
LisätiedotKäyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen
Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotArviointi ja mittaaminen
Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotPerusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
LisätiedotSVY. Opetushankkeen arviointipisteet. Totti Tuhkanen. TieVie-kouluttajakoulutus Turku
Opetushankkeen arviointipisteet Totti Tuhkanen TieVie-kouluttajakoulutus Turku 6.3.2003 VERKOSTOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN YLIOPISTOISSA SVY Lähtökohta Valtakunnallinen toiminta on yhteistoimintaa. Suomen
LisätiedotJulkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?
Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden
LisätiedotVirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
Lisätiedoteamk-verkkototeutusten laatukriteerit: suunnittelu
1/5 eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: suunnittelu Kohderyhmä ja käyttäjät Käyttäjät ja heidän tarpeensa huomioidaan suunnittelussa ja tuotantovaiheessa sekä toteutuksen aikana. Opiskelijoilta vaadittava
LisätiedotPysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka
Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.
LisätiedotVarhaiskasvatuksen laadun arviointi. Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi Loisto-verkoston seminaari, Hki #vakanarviointi
Varhaiskasvatuksen laadun arviointi Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi 21.11.2018 Loisto-verkoston seminaari, Hki #vakanarviointi Mitä arvioinnin kentällä tällä hetkellä on meneillään? Karvin
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
Lisätiedot