Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Transkriptio

1 Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/sokl Kesä 2003

2 Sisällys: 1. Instructional Design designing student-centered learning environments Instructional Design Tässä työssäni tarkastelen käsitettä Instructional Design. Näkökulmana tässä tarkastelussa painottuvat modernit oppimisympäristöt. Enkenberg määrittelee käsitteen Insructional design seuraavasti: Opetuksen suunnittelu voidaan määritellä systemaattiseksi prosessiksi, jossa yleiset ja erityiset oppimisen ja opetuksen periaatteet käännetään opetusmateriaaleja ja oppimista koskeviksi suunnitelmiksi 1. Aihe on tällä hetkellä erityisen ajankohtainen, koska opittavien asioiden määrä ja myös käytettävissä olevien tietolähteiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Samalla uusi teknologia tarjoaa mahdollisuuksia paitsi hyödyntää tietovarantoja, myös järjestää opetusta uusia menetelmiä hyväksikäyttäen 2. Opetuksen suunnittelun prosessi pitää sisällään oppimisen tavoitteiden ja menetelmien analysoinnin ja niiden välineitten kehittämisen, joilla tavoitteisiin pyritään. Prosessi pitää sisällään oppimismateriaalien ja menetelmien kehittämisen, ja lopuksi myös kokeilun ja arvioinnin 3. Esimerkkinä opetuksen suunnitteluprosessista voidaan ottaa Davisin kuvaama toimintaoppimisen oppimisprosessin toteutusmalli, joka esitellään kuviossa 1. KUVIO 1: Toimintaoppimisen prosessin toteutus 4 Arviointi ja korjaaminen Oppimisprosessin toteutus Tarpeiden määrittely Oppimisen sisällön suunnittelu Tavoitteiden määrittely Alustava oppimiskokemust en suunnittelu Toimintaoppimisen suunnittelu Arviointi ja korjaaminen Oppimistyylin valinta Sisällön valinta

3 Opetuksen suunnitteluun vaikuttavat vallitsevat oppimisnäkemykset ja myös ympäröivän yhteisön arvot ja asenteet. Näkemykset oppimisesta ovat nykyään siirtyneet behaviorismista yhä enemmän konstruktiiviseen ja oppilaskeskeiseen suuntaan. Davis vertailee perinteisiä arvoja ja uskomuksia nykyään yhä enemmän painottuneisiin arvoihin seuraavasti( vapaasti käännettyinä): Perinteiset arvot: Nykykäsitysten mukaiset arvot Suoriutuminen itsessään on tärkeää Toiminnalliset, rajatut ympäristöt Pääpaino tuotoksissa Maksoi mitä maksoi Viestijuoksumalli Yksilöllinen panostus Hyvin johdettu projekti Painopiste tavoitteiden saavuttamisessa Arvot ovat tärkeitä Rajattomat ympäristöt Pääpaino itse prosessissa Prosessin kierron lyhentäminen Yhdessä toimiminen Suorituskykyinen joukkue Hyvin johdettu projektitiimi Painopiste asiakkaan tavoitteiden saavuttamisessa Opetuksen suunnittelu voidaan siis nähdä kokonaisuudessaan jatkuvana prosessina, johon vaikuttavat niin opetuksen taustalla olevat oppimisnäkemykset ja teoriat, yhteisön ja yhteiskunnan arvot, sekä prosessissa mukana olevat ihmiset; niin opettajat kuin opiskelijatkin. Lähteet: 1. Enkenberg, J. Opetuksen suunnittelu(instructional Design) ( UNNITTELU.htm) saatavana Enkenberg, J. What is Instructional design? ( ionaldesign.html) saatavana Roschelle, J.M., Pea, R.D, Hoadley, C.M., Gordin, D.N., Means, B.M. Changing How and What Children Learn in School whit Computer-Based Technologies, ( saatavana Davis I.K. teoksessa: Seels, B.(toim.), 1995, Instructional design fundamentals, 1. painos, Educational technology publications engelwood cliffs, New Jersey, sivut 37, 39

4 2. designing student-centered learning environments Kuten edellisestä tekstistä voidaan havaita, on oppimisympäristöjen suunnittelun ja kehittämisen painopiste siirtynyt yhä enemmän opettajajohtoisesta ja tiukan formaaleista malleista yhä avoimempaan suuntaa. Oppilaskeskeisestä opetuksesta puhuttaessa on kasvatustieteellisessä kirjallisuudessa esitelty useita oppimismalleja, joiden voidaan katsoa lähestyvän oppilaskeskeistä opetusta. Näitä ovat mm. avoimet oppiympäristöt, joustava oppiminen, yksilöllinen oppiminen, tietokoneavusteinen opetus, projektiopetus, ongelmakeskeinen opetus, oppilaskeskeinen opetus sekä itseohjautuva opiskelu. Näitä kaikkia yhdistäväksi sateenvarjotermiksi on muodostunut resurssiperustainen opetus ( Resource-Based learning) 1. Oppijakeskeisiä oppimisympäristöjä suunniteltaessa korostuu oppijan rooli aktiivisena oppijana, joka opettajansa valmentamana tai ohjaamana itse aktiivisesti pyrkii muokkaamaan oppimisympäristönsä tarjoamia virikkeitä mielekkääksi kokonaisuudeksi, tavaksi hahmottaa todellisuutta entistä paremmin 2. Resurssiperustaisia oppimisympäristöjä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon seuraavanlaisia hyötyjä ja mahdollisia haittatekijöitä: Mahdolliset hyödyt: Oppilaat voivat työskennellä oppimateriaalin parissa omaan tahtiinsa Jatkuvan palautteen antaminen on mahdollista ja sen avulla voidaan varmistua oppimisen tehokkuudesta Ympäristöjen läpinäkyvyys, mikä mahdollistaa arvioinnin helppouden Resurssien tehokas käyttö. Erityisesti pystytään välttämään turhat ponnistukset kurssimateriaalien valmistuksessa. Mahdolliset haitat: Oppimateriaalien korkea valmistushinta. Ylimääräiset kulut kurssien ylläpidossa. Opiskelijoiden tulee olla motivoituneita ja itseohjautuvia oppijoita. Kontaktien puuttuminen vertaisryhmään. Jatkuvan ja joustavan tuutoroinnin tarve. Pedagogisesti korkeatasoisen materiaalin tuottamisen vaikeus. 1

5 Edellä lueteltujen mahdollisten etujen ja haittojen lisäksi voidaan esittää neljä tärkeintä tarkastelualuetta, joiden perusteella voidaan luokitella resurssiperustaisia oppimisympäristöjä. 1. Opettajan tarjoaman tuen määrä ja laatu 2. Millaista oppimateriaalia ympäristössä käytetään 3. Millaisia oppimiskokemuksia ympäristö voi tarjota. 4. Millä tavoin erilaisia tapoja hyödyntää informaatiota käytetään. 1 Lähteet: Ryan, S., Scott, B., Freeman, H. & Patel, D The Virtual University, The Internet and Resource-Based Learning, s. 30, 32, 33 Meisalo, V., Sutinen, E., Tarhio, J Modernit oppimisympäristöt. 1.painos. Ws Bookwell oy, Juva. S. 65