Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Mrd. e 12 Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 VIENTI VENÄJÄLLE HEIKKENI VAJAAN KOLMANNEKSEN VUONNA 2015 Venäjän-kaupan alijäämä kaventui Suomen tavaravienti Venäjälle laski viime vuonna 32 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Koko vuoden vienti oli arvoltaan lähes 3,2 miljardia euroa. Edellisen kerran vuotuinen Venäjän-viennin arvo oli alle neljä miljardia euroa vuonna Tuonti vajosi viime vuonna 31 prosenttia ja oli arvoltaan noin kuusi miljardia euroa. Vienti Venäjälle kääntyi laskuun jo vuoden 2013 syksyllä kolmen kasvuvuoden jälkeen. Tuolloin laskua kertyi kuusi prosenttia. Vuonna 2014 vienti väheni 13 prosenttia ja se ylsi arvoltaan hiukan yli 4,6 miljardiin euroon. Tuonti madaltui 18 prosenttia vuonna 2014, ja arvoksi tuli noin 8,6 miljardia euroa. Venäjän kaupan alijäämä laski viime vuonna 2,8 miljardiin euroon. Vuosittainen alijäämä oli pienempi viimeksi vuonna Vuonna 2014 alijäämää oli neljä miljardia euroa ja vuonna 2013 melkein 5,2 miljardia euroa. Venäjä on ollut Suomen ylivoimaisesti suurin alijäämämaa kuluvalla vuosikymmenellä viime vuosien alijäämän supistumisesta huolimatta. Lähes kaikkien tavararyhmien vienti Venäjälle laski merkittävästi viime vuonna. Elintarvikkeiden vienti rojahti 66 prosenttia ja öljytuotteiden kolmanneksen. Metalliteollisuuden vienti väheni 31 prosenttia, metsäteollisuuden 22 prosenttia. Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen vienti vajosi 35 prosenttia ja muun kemianteollisuuden vienti 19 prosenttia. Tuonnissa laskua syntyi erityisesti öljyn tuontihintojen romahduksen vuoksi. Myös muiden energiatuotteiden ja lähes kaikkien kemianteollisuuden tuotteiden tuonti laski. Alumiinin ja lannoitteiden tuonti Venäjältä kasvoi. Koko kauppavaihdolla mitattuna Venäjä oli suurin kauppakumppanimme vuodesta 2007 lähtien. Vuona 2008 Venäjä oli myös Suomen suurin vientimaa, ja vuosina Venäjän asema Suomen vientimaana vaihteli toisen ja kolmannen sijan välillä. Vuonna 2014 Saksa ohitti Venäjän kokonaiskauppavaihdossa ja on nyt Suomen suurin kauppakumppani ja vientimaa. Saksan osuus Suomen tavaraviennistä oli viime vuonna lähes 14 prosenttia. Ruotsi oli toiseksi suurin vientimaamme 10,3 prosentin osuudellaan. Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä laski edellisvuonna 8,3 prosenttiin ja viime vuonna 5,9 prosenttiin. Venäjä putosi viime vuonna Suomen viidenneksi suurimmaksi vientimaaksi Yhdysvaltojen ja Alankomaiden ohitettua sen, kun vuonna 2014 maa oli vielä kolmas. Venäjä oli Suomen suurin tuontimaa viime vuosikymmen lopusta lähtien. Sen osuus tuonnista oli 18 prosenttia vielä vuonna Vuonna 2014 osuus kutistui 14,9 prosenttiin ja viime vuonna edelleen 11 prosenttiin. Saksan osuus tuonnista vuonna 2014 oli 13,5 prosenttia ja Ruotsin 11,4 prosenttia. Viime vuonna Saksan osuus oli noussut 15 prosenttiin ja maasta on tullut myös suurin tuontimaamme. Myös Ruotsi ohitti Venäjän viime vuonna, vaikka Ruotsin osuus Suomen tuonnista säilyi ennallaan. Venäjä oli edellisen kerran vasta Suomen kolmanneksi suurin tuontimaa vuonna Kuvio 2. Vienti Venäjälle, Saksaan ja Ruotsiin kuukausittain Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi

3 2 Kuvio 3. Tuonti Venäjältä, Saksasta ja Ruotsista kuukausittain Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Kuvio 4. Venäjän osuus Suomen tuonnista ja viennistä Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 5. Suomen ja Venäjän välinen kauppatase Milj. e Taulukko 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

4 3 KAIKKIEN PÄÄTOIMIALOJEN TUOTTEIDEN VIENTI VENÄJÄLLE LASKI JYRKÄSTI Teollisuusuunien osat, mäntämoottorit ja puhelimet viennin harvoja kasvuryhmiä Arvoltaan suurin tavararyhmä Venäjälle suuntautuvasta viennistä vuonna 2015 koostui koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä. Niiden osuus oli 34,6 prosenttia kokonaisviennistä ja arvo lähes 1,1 miljardia euroa. Vienti heikkeni 35 prosenttia vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Teollisuuden koneiden ja laitteiden viennin alenemaa kertyi 36 prosenttia. Viennin arvo oli 592 miljoonaa euroa. Teollisuuskoneista voimakoneiden ja moottoreiden vienti laski 47 prosenttia. Lasku johtui paljolti siitä, että sähkögeneraattoreiden viennin arvo jäi 48 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi, eli liki 63 miljoonaan euroon. Mäntämoottoreiden vienti kasvoi sen sijaan rivakasti (+51 %) viime vuonna 25 miljoonaan euroon. Teollisuuden erikoiskoneiden vienti väheni viime vuonna 45 prosenttia 225 miljoonaan euroon. Maansiirto- ja kaivuukoneiden vienti heikkeni myös 45 prosenttia 40 miljoonaan euroon. Metsänhoitokoneiden vienti putosi hiukan loivemmin (-23 %), ja jäi 41 miljoonaan euroon. Mineraalien käsittelykoneiden vienti rojahti 64 prosenttia; arvo oli melkein 46 miljoonaa euroa. Metalliteollisuuskoneiden (-56 %) vienti putosi myös selvästi 17 miljoonaan euroon. Paperikoneita ja niiden osia vietiin myös noin 17 miljoonan euron edestä (-12 %). Yleiskäyttöisten teollisuuskoneiden ja laitteiden vienti pieneni viime vuonna 17 prosenttia 251 miljoonaan euroon. Nosto- ja lastaamiskoneiden vienti painui (-29 %) liki 52 miljoonaan euroon, mutta suodatuskoneita ja tuulettimia vietiin sen sijaan vain kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Niiden viennin arvo jäi 34 miljoonaan euroon. Hanojen ja venttiilien vienti laski 30 prosenttia 33 miljoonaan euroon, mutta pyörästöjen ja muiden voimansiirtolaitteiden vienti kohosi 18 miljoonaan euroon. Prosenttimääräisesti vienti kasvoi noin kolmanneksen. Myös kuumennus- ja jäähdytyskoneiden ja niiden osien, erityisesti teollisuusuunien osien, vienti kasvoi selvästi: vienti kohosi 58 miljoonaan euroon, mikä oli noin neljännes vuotta 2014 enemmän. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti Venäjälle väheni 31 prosenttia 350 miljoonaan euroon vuonna Toimistokoneiden, tietokoneiden ja niiden osien vienti vajosi 23 prosenttia, viennin arvo oli 93 miljoonaa euroa. ATK-laitteiden viennin arvosta 44 miljoonaa euroa tuli kovalevyasemien viennistä (- 14 %). Verkkolaitteiden vienti putosi viime vuonna 42 prosenttia 26 miljoonaan euroon. Puhelimien vienti sen sijaan kasvoi aavistuksen (+4 %), ja viennin arvoksi tilastoitiin 23 miljoonaa euroa. Tehoelektroniikkalaitteiden viennin arvo (32 milj. e) jäi 19 prosenttia vuotta 2014 pienemmäksi, ja sähkön ohjaus- ja kytkentälaitteiden madaltui 36 prosenttia 35 miljoonaan euroon. Elektroniikan komponenttien, pääasiassa mikropiirien, vienti säilyi edellisvuoden tasolla, ja oli arvoltaan 22 miljoonaa euroa. Porakoneita, sähkösahoja ja muita sähkömekaanisia työkaluja vietiin Venäjälle liki 45 miljoonan euron edestä (-37 %). Kuljetusvälineiden vienti kohosi vielä vuonna 2014, mutta kääntyi viime vuonna selvään 38 prosentin laskuun. Moottorikelkkojen vienti putosi 39 prosenttia 26 miljoonaan euroon ja kuorma- ja pakettiautojen vienti 40 miljoonaan euroon (-27 %). Henkilöautojen vienti sen sijaan moninkertaistui, mutta oli silti arvoltaan vain 18 miljoonaa euroa. Laivoja vietiin viime vuonna Venäjälle noin 42 miljoonan euron edestä, mikä oli kuitenkin 44 prosenttia vuotta 2014 vähemmän. Ajoneuvojen osien ja tarvikkeiden vienti oli arvoltaan 15 miljoonaa euroa, eli laskua tuli 46 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Kemiansektorin osuus Suomen viennistä Venäjälle nousi viime vuonna lähes neljännekseen muiden tavararyhmien viennin laskettua kemianteollisuuden vientiä nopeammin. Tavararyhmän vienti vajosi 19 prosenttia 770 miljoonaan euroon. Peruskemikaalien vienti ei muuttunut edellisvuodesta (arvo 85 milj. e), mutta raakamuovien ja muovivalmisteiden, mm. erilaisten laattojen, vienti pieneni selvästi (-12 %). Niiden viennin arvo jäi 266 miljoonaan euroon. Väriaineiden, maalien ja lakkojen vienti putosi tätäkin enemmän, 28 prosenttia. Viennin arvoksi tuli 80 miljoonaa euroa. Voiteluaineiden vienti vajosi hieman alle kolmanneksen, ja oli arvoltaan reilut 54 miljoonaa euroa. Lääkkeiden vienti Venäjälle aleni 19 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna (arvo 210 milj. e). Lääkkeiden osuus kemiansektorin

5 4 viennistä Venäjälle on hieman yli neljäosa. Noin 40 prosenttia lääkeviennistä oli erilaisia hormonivalmisteita. Öljytuotteiden vienti Venäjälle väheni viime vuonna kolmanneksen ja oli arvoltaan 145 miljoonaa euroa. Arvon lasku johtui yksinomaan viennin volyymin pienenemisestä. Vientimäärät laskivat 38 prosenttia, mutta vientihinnat nousivat lähes seitsemän prosenttia. Öljytuotteiden osuus viennistä Venäjälle oli viime vuonna 4,6 prosenttia, eli lähes sama kuin vuonna Metalliteollisuuden tuotteiden viennin osuus koko viennistä Venäjälle oli viime vuonna 5,7 prosenttia ja se oli arvoltaan 181 miljoonaa euroa. Osuus oli lähes sama kuin vuonna 2014, vaikka sektorin vienti vähentyi 31 prosenttia viime vuonna. Raudan ja teräksen vienti supistui 32 prosenttia, kuparin 25 prosenttia ja metallituotteiden (mm. rakenteiden, kiinnitystarvikkeiden ja työkalujen) 31 prosenttia. Metallituotteiden osuus metallisektorin viennistä oli hieman yli puolet, raudan ja teräksen 39 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden osuus koko viennistä Venäjälle kasvoi edellisvuoden vajaasta 12 prosentista viime vuoden 13,2 prosenttiin. Viennin arvo kuitenkin laski reilun viidenneksen 418 miljoonaan euroon. Suurin osa metsäsektorin viennistä Venäjälle, 386 miljoonaa euroa, oli paperia ja pahvia, joita vietiin arvolla laskettuna 22 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Venäjälle vietiin myös 17 miljoonan euron edestä paperimassaa, laskua 21 prosenttia. Levy- ja puusepäntuotteiden vienti jäi 13 miljoonaan euroon (-36 %). Elintarvikkeiden vienti käsitti viime vuonna vain 3,3 prosenttia kokonaisviennistä Venäjälle, kun vuonna 2014 osuus oli vielä 6,5 prosenttia. Vienti laski viime vuonna 66 prosenttia, ja viennin arvo jäi 103 miljoonaan euroon. Maitotaloustuotteiden ja lihatuotteiden vienti Venäjälle loppui lähes kokonaan ja viljan ja leipomotuotteiden vienti putosi noin kolmanneksen. Viennin arvoksi tilastoitiin 29 miljoonaa euroa. Kahvin vienti Venäjälle kasvoi 42 prosenttia 17 miljoonaan euroon, mutta rehujen vienti putosi kuusi prosenttia 20 miljoonaan euroon. Muita merkittäviä Venäjälle vuonna 2015 vietyjä tavaroita olivat erilaiset tieteelliset kojeet ja mittarit, joita vietiin 66 miljoonan euron edestä eli 21 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden vienti oli arvoltaan 101 miljoonaa euroa (-33 %). Rakennusaineita, mm. sementtiä, lasia ja kalkkia, (arvo 44 milj. e) vietiin 41 prosenttia, renkaita (arvo 18 milj. e) 39 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kuparikiven vienti syöksyi 57 prosenttia noin 19 miljoonaan euroon. Tehdasvalmisteisten talojen (-43 %, arvo 21 milj. e) sekä erilaisten painotuotteiden (-42 %, arvo 20 milj. e) vienti putosi myös jyrkästi. Ranne- ja taskukellojen vienti sen sijaan kasvoi 54 prosenttia 21 miljoonaan euroon.

6 5 Muut tavarat(-37 %) 8,5 % Kojeet, mittarit yms. (-21 %) 2,1 % Kuvio 6. Vienti Venäjälle tavararyhmittäin v Elintarvikkeet (-66 %) 3,3 % Öljytuotteet (-33 %) 4,6 % Kuljetusvälineet (-38 %) 4,8 % Sähkökoneet ja - laitteet (-31 %) 11,1 % Teollisuuden koneet, moottorit yms. (-36 %) 18,7 % Metallit ja metallituotteet (-31 %) 5,7 % Taulukko 2. Vienti Venäjälle; tärkeimmät tavararyhmät Rakennusaineet (-41 %) 1,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-19 %) 24,4 % Paperi ja pahvi (-22 %) 12,2 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (-33 %) 3,2 % SITC-tavararyhmä Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 301 6, , Öljytuotteet 217 4, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi , , , 84 85, Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 152 3, , Rakennusaineet 74 1, , Metallit ja metallituotteet 261 5, , Teollisuuden koneet, moottorit yms , , Sähkökoneet ja -laitteet , , , 79 Kuljetusvälineet 246 5, , Kojeet, mittarit yms. 84 1, ,1-21 Muut tavarat 426 9, ,5-37 Yhteensä , ,0-32 ENERGIAN TUONTI VENÄJÄLTÄ MADALTUI SELVÄSTI Lannoitteiden, sahatavaran ja rehujen tuonti kasvoi viime vuonna Suomi tuo Venäjältä enimmäkseen energiatuotteita. Niiden osuus vuoden 2014 koko tuonnista Venäjältä putosi hiukan alle 80 prosenttiin ja viime vuonna osuus madaltui edelleen 73,3 prosenttiin. Energiatuotteiden tuonnin arvo oli vuonna 2015 noin 4,4 miljardia euroa, eli 36 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Laskusta huolimatta Venäjä on kuitenkin perinteiseen tapaan Suomen suurin energian toimittaja. Suurin osa Venäjältä tuodusta energiasta oli raakaöljyä. Sitä tuotiin viime vuonna Venäjältä noin 2,9 miljardin euron edestä, eli 37 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tuontihinnat laskivat 40 prosenttia, mutta tuontimäärät nousivat neljä prosenttia hieman yli yhdeksään miljoonaan tonniin. Vuonna 2014 Venäjän osuus Suomen raakaöljytuonnista arvolla mitattuna oli noin 73 prosenttia, mutta vuonna

7 osuus nousi 81 prosenttiin. Raakaöljyn osuus Suomen tuonnista Venäjältä oli viime vuonna melkein 49 prosenttia, kun se viime vuosina on pyörinyt prosentin välillä. Myös öljytuotteiden tuonti Venäjältä heikentyi viime vuonna. Tuonnin arvo oli 575 miljoonaa euroa, eli 36 prosenttia edellisvuotista pienempi. Tuontihinnat laskivat kolmanneksen ja tuonnin määrä kuusi prosenttia. Tuonti alentui myös edellisvuonna, jolloin pudotusta kertyi 23 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Venäjä on edelleen Suomen toiseksi suurin öljyjalosteiden toimittaja Ruotsin jälkeen, vaikka maan osuus on pudonnut muutamassa vuodessa lähes kolmanneksesta hiukan yli neljäsosaan. Öljytuotteiden osuus koko tuonnista Venäjältä supistui alkuvuonna hieman alle kymmeneen prosenttiin, eli noin prosentin viime vuotta pienemmäksi. Suomeen vuonna 2015 tuodusta kaasusta yli 98 prosenttia oli venäläistä alkuperää. Venäläisen kaasun osuus Suomen koko kaasuntuonnista ei ole juuri muuttunut viime vuosina. Tuonnin arvo oli viime vuonna 621 miljoonaa euroa, eli 36 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kaasun osuus koko tuonnista Venäjältä oli reilu kymmenes. Kivihiiltä tuotiin Venäjältä viime vuoden aikana 170 miljoonan euron edestä, mikä oli 37 prosenttia vuotta 2014 vähemmän. Tuontimäärät laskivat hieman yli 40 prosenttia 2,3 miljoonaan tonniin, mutta tuontihinnat nousivat kuusi prosenttia. Viime vuonna 46 prosenttia Suomeen tuodusta kivihiilestä saapui Venäjältä, kun vuonna 2014 osuus oli 54 prosenttia. Kivihiilen osuus kokonaistuonnista Venäjältä säilyi alkuvuonna kolmen prosentin paikkeilla. Vuonna 2015 Venäjältä tuotiin sähkövirtaa 94 miljoonan euron edestä, mikä oli kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tuontimäärät kohosivat 16 prosenttia, mutta tuontihinnat laskivat samoin 16 prosenttia. Tuonnin arvon laskusta huolimatta Venäjän osuus Suomen sähköhankinnoista kohosi 15 prosenttiin. Vielä vuonna 2010 venäläisen sähkön osuus oli 75 prosenttia Suomen koko sähköntuonnista, mutta vuonna 2014 osuus oli pienentynyt alle 13 prosenttiin. Ruotsi oli Suomen suurin sähköntoimittaja viime vuonna. Sieltä tuotiin noin 84 prosenttiin Suomeen saapuneesta sähköstä. Sähkön osuus koko tuonnista Venäjältä oli vain noin kaksi prosenttia. Muun kuin energian tuonti Venäjältä on melko vähäistä, vain hiukan yli neljäsosa koko tuonnista. Osuus kasvoi viime vuonna öljyn tuontihintojen pienentymisen myötä. Kemiansektorin tuonnin osuus kokonaistuonnista Venäjältä oli yhdeksän prosenttia vuonna 2014 ja 11 prosenttia vuonna Tuonti kuitenkin laski viime vuonna 15 prosenttia 658 miljoonaan euroon. Suurin osa kemianteollisuuden tuotteiden tuonnista koostui orgaanisista ja epäorgaanisista peruskemikaaleista, muun muassa hiilivedyistä, metanolista ja ammoniakista. Näiden tuonti heikentyi 22 prosenttia 516 miljoonaan euroon. Lannoitteiden tuonti sen sijaan nousi viime vuonna selvästi (+30 %) ja oli arvoltaan 119 miljoonaa euroa. Valtaosa tuoduista lannoitteista oli kaliumkloridia. Puutavaran tuonti Venäjältä aleni kokonaisuudessaan kymmeneksen viime vuonna. Raakapuun tuonti putosi 16 prosenttia 203 miljoonaan euroon, mutta sahatavaran tuonti nousi viidenneksen 54 miljoonaan euroon. Puuhakkeen ja -jätteen tuonti väheni viime vuonna yhdeksän prosenttia 81 miljoonaan. Puun osuus koko tuonnista Venäjältä oli 5,7 prosenttia vuonna 2015, kun vuonna 2014 osuus oli 4,4 prosenttia. Metallien tuonti kokonaisuudessaan kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia ja oli arvoltaan 188 miljoonaa euroa. Metallisektorin osuus koko tuonnista Venäjältä oli 3,1 prosenttia. Raudan ja teräksen tuonnin arvo heikkeni kolme prosenttia (arvo 75 milj. e), mutta värimetallien yhteenlaskettu tuonti kohosi kolme prosenttia (arvo 78 milj. e). Kasvu johtui alumiinilangan, -levyjen ja -nauhan rivakasti 54 prosentin noususta 43 miljoonaan euroon. Kuparin tuonti sen sijaan hiipui neljä prosenttia 24 miljoonaan euroon. Metallista valmistettujen tuotteiden tuonti oli arvoltaan 35 miljoonaa euroa, eli 53 prosenttia vuotta 2014 enemmän. Tavararyhmän tuonnin kasvua selittää erilaisten metallisten pakkausvalmisteiden tuonnin vahvistuminen 14 miljoonaan euroon.

8 7 Muita arvoltaan huomattavia Venäjältä tuotuja tavaroita vuonna 2015 olivat renkaat (arvo 99 milj. e), joiden tuonti laski kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna, vaneri, jota tuotiin reilun 26 miljoonan euron edestä (-2 %), sekä ydinpolttoaine, jonka tuonti oli arvoltaan 30 miljoonan euroa, eli kymmeneksen edellisvuotta vähemmän. Rautamalmien ja -rikasteiden tuonti oli arvoltaan 48 miljoonaa euroa, laskua 14 prosenttia. Sähkökaapelia tuotiin 24 miljoonan euron edestä, mikä oli kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Rehujen tuonti Venäjältä lisääntyi 31 prosenttia hieman yli 44 miljoonaan euroon. Metallit ja metallituotteet (+7 %) 3,1 % Renkaat (-6 %) 1,7 % Kuvio 7. Tuonti Venäjältä tavararyhmittäin v Muut tavarat (0 %) 5,2 % Puutavara (-10 %) 5,7 % Kivihiili (-37 %) 2,8 % Kaasut (-36 %) 10,4 % Sähkövirta (-3 %) 1,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-15 %) 11,0 % Öljy ja öljytuotteet (-37 %) 58,5 % Taulukko 3. Tuonti Venäjältä; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 376 4, , Kivihiili 269 3, , Öljy ja öljytuotteet , , Kaasut , , Sähkövirta 97 1, ,6-3 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 774 9, , Renkaat 105 1, , Metallit ja metallituotteet 176 2, ,1 +7 Muut tavarat 310 3, ,2 0 Yhteensä , ,0-31

9 VIENTI VENÄJÄLLE V (1-12) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet , , , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet , , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 635 0, , ,1 8 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 47 0,0 42 0, , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 379 0, , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , ,0-7 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , kaasut 16 0,0 2 0, , sähkövirta ,0-4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , eläinöljyt ja -rasvat , , , kasviöljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 77 0,0 67 0, , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut 22 0, , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat , , ,0-99 YHTEENSÄ , , ,0-32

10 TUONTI VENÄJÄLTÄ V (1-12) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 3 0,0 12 0, , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat 93 0,0 70 0, , kala- ja kalavalmisteet 77 0,0 36 0, , vilja ja viljatuotteet 984 0, , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 543 0, , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 25 0, , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet 74 0, , , juomat ja tupakka 719 0, , , juomat 716 0, , , tupakka ja tupakkavalmisteet 4 0,0 39 0, , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 3 0,0 1 0, , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 180 0, , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , kaasut , , , sähkövirta , , ,6-3 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 867 0, , , eläinöljyt ja -rasvat kasviöljyt ja -rasvat 867 0, , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet 275 0, , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 703 0, , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 525 0, , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet 490 0,0 41 0, , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 132 0,0 76 0, , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 874 0, , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut 449 0, , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms ,0 45 0, , vaatteet , , , jalkineet 510 0, , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 67 0,0 18 0, , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat 957 0, , ,0-61 YHTEENSÄ , , ,0-31

11 Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2016:M06, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Telasuo, Christina p Kaarna, Anssi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi