Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v (1-5) Milj. e (1-5) Tuonti Vienti 2015 (1-5) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 VIENTI VENÄJÄLLE LASKI 35 PROSENTTIA TAMMI-TOUKOKUUSSA 2015 Venäjä pudonnut viidenneksi suurimmaksi vientimaaksi Suomen vienti Venäjälle laski tämän vuoden tammi-toukokuussa 35 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vienti oli arvoltaan hieman yli 1,2 miljardia euroa. Tuonti painui alkuvuonna 37 prosenttia ja oli arvoltaan 2,5 miljardia euroa. Vienti Venäjälle kääntyi laskuun jo vuoden 2013 syksyllä kolmen kasvuvuoden jälkeen. Tuolloin laskua kertyi kuusi prosenttia. Vuonna 2014 vienti väheni 13 prosenttia ja se ylsi arvoltaan reiluun 4,6 miljardiin euroon. Tuonti madaltui 18 prosenttia vuonna 2014 ja oli arvoltaan hiukan yli 8,6 miljardia euroa. Venäjän kaupan alijäämä oli kuluvan vuoden tammi-toukokuussa lähes 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 alijäämää oli neljä miljardia euroa ja vuonna 2013 melkein 5,2 miljardia euroa. Venäjä on ollut Suomen ylivoimaisesti suurin alijäämämaa vuodesta 2008 alkaen. Tämän vuoden tammi-toukokuussa lähes kaikkien tavararyhmien vienti Venäjälle laski merkittävästi. Elintarvikkeiden vienti pieneni 78 prosenttia ja öljytuotteiden 42 prosenttia. Metalliteollisuuden vienti väheni 29 prosenttia, metsäteollisuuden 27 prosenttia. Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen vienti vajosi 38 prosenttia. Kemian teollisuuden vienti alentui kokonaisuudessaan 14 prosenttia. Tuonnissa laskua syntyi erityisesti öljyn tuontihintojen romahduksen vuoksi. Koko kauppavaihdolla mitattuna Venäjä oli suurin kauppakumppanimme vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2014 Saksa ohitti Venäjän ja on nyt jälleen Suomen suurin kauppakumppani ja vientimaa. Ruotsi on toiseksi suurin vientimaamme. Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä laski viime vuonna 8,3 prosenttiin ja kuluvan vuoden aikana 5,5 prosenttiin. Venäjä on tänä vuonna pudonnut viidenneksi suurimmaksi vientimaaksi Yhdysvaltojen ja Alankomaiden ohitettua sen. Venäjä on perinteisesti ollut selvästi Suomen suurin tuontimaa, sen osuus tuonnista oli 18 prosenttia vuonna Viime vuonna tämä osuus kutistui 15 prosenttiin. Tämän vuoden tammitoukokuussa osuus tuonnista oli laskenut 11,3 prosenttiin. Saksan osuus tuonnista vuonna 2014 oli 13,5 prosenttia ja Ruotsin 11,4 prosenttia. Kuluvan vuoden ensimmäisen viiden kuukauden aikana Saksan osuus oli noussut 15 prosenttiin ja maasta on tullut myös suurin tuontimaamme. Myös Ruotsi ohitti Venäjän kuluvana vuonna. Sen osuus nousi 11,7 prosenttiin. Venäjä oli edellisen kerran vasta Suomen kolmanneksi suurin tuontimaa vuonna Kuvio 2. Vienti Venäjälle, Saksaan ja Ruotsiin kuukausittain (1-5) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi

3 2 Kuvio 3. Tuonti Venäjältä, Saksasta ja Ruotsista kuukausittain (1-5) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Kuvio 4. Venäjän osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-5) Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 5. Suomen ja Venäjän välinen kauppatase (1-5) Milj. e Taulukko 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v (1-5) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-5) , ,

4 3 KAIKKIEN SEKTOREIDEN VIENTI VENÄJÄLLE LASKI JYRKÄSTI Vain lääkkeiden, moottoreiden ja henkilöautojen toimitukset olivat nousu-uralla Suurin tavararyhmä Venäjälle suuntautuvasta viennistä tammi-toukokuussa 2015 koostui koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä, niiden osuus oli 34,4 prosenttia kokonaisviennistä ja arvo 421 miljoonaa euroa. Viime vuonna ryhmän tuotteiden vienti Venäjälle laski kaksi prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan lähes 1,7 miljardia euroa. Tämän vuoden tammi-toukokuussa vienti aleni 38 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti laski viime vuonna vain viisi prosenttia, mutta tämän vuoden tammi-toukokuussa alenemaa kertyi 29 prosenttia. Viennin arvo oli viime vuonna 931 miljoonaa euroa ja kuluvan vuoden tammi-toukokuussa 254 miljoonaa euroa. Teollisuuskoneista voimakoneiden ja moottoreiden vienti kasvoi 60 prosenttia vuonna 2014, mutta kutistui neljä prosenttia kuluvan vuoden tammi-toukokuussa. Lasku johtui siitä, että sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden vienti jäi kuluvana vuonna 55 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmäksi, eli hieman yli 24 miljoonaan euroon. Mäntämoottoreiden (13 milj. e) ja reaktiomoottoreiden (22 milj. e) vienti sen sijaan moninkertaistui. Teollisuuden erikoiskoneiden vienti väheni viime vuonna yhdeksän prosenttia ja kuluvan vuoden tammi-toukokuussa 34 prosenttia vajaaseen 99 miljoonaan euroon. Maansiirto- ja kaivuukoneiden vienti romahti kuluvana vuonna 52 prosenttia 17 miljoonaan euroon. Maatalous- ja metsänhoitokoneiden vienti putosi hiukan loivemmin (-30 %), mutta jäi vain hivenen yli 15 miljoonaan euroon. Mineraalien käsittelykoneiden vienti väheni kolmanneksen, arvo hieman yli 30 miljoonaa euroa. Sekä paperikoneiden (-23 %) että metalliteollisuuskoneiden (-58 %) vienti putosi myös selvästi. Yleiskäyttöisten teollisuuskoneiden ja laitteiden vienti pieneni viime vuonna viidenneksen vajaaseen 302 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa laskua kertyi edelleen lähes kolmannes, ja viennin arvo jäi hiukan alle 84 miljoonaan euroon. Kuumennus- ja jäähdytyskoneiden vienti laski kuluvana vuonna 29 prosenttia ja oli arvoltaan lähes 11 miljoonaa euroa. Myös nostamis- ja lastaamiskoneiden vienti painui jyrkästi (-49 %) 17 miljoonaan euroon. Suodatuskoneita ja pumppuja vietiin sen sijaan lähes kolmannes edellisvuoden tammi-toukokuuta enemmän. Niiden viennin arvo kohosi lähes 17 miljoonaan euroon. Hanojen ja venttiilien vienti laski 46 prosenttia 10 miljoonaan euroon, mutta pyörästöjen ja muiden voimansiirtolaitteiden vienti kaksinkertaistui yhdeksään miljoonaan euroon. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti Venäjälle väheni kahdeksan prosenttia 510 miljoonaan euroon vuonna Tämän vuoden tammi-toukokuussa vähenemää on tullut 35 prosenttia ja viennin arvo on laskenut 126 miljoonaan euroon. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden vienti lisääntyi 13 prosenttia 122 miljoonaan euroon viime vuonna, mutta sitten vajosi 32 prosenttia tämän vuoden tammi-toukokuussa. Verkkolaitteiden vienti putosi kuluvana vuonna 38 prosenttia 12 miljoonaan euroon, kun vielä viime vuonna vienti vahvistui 42 prosenttia. Muuttajien ja induktoreiden vienti hiipui alkuvuonna 18 prosenttia 11 miljoonaan euroon, ja myös sähkökytkentä- ja ohjauslaitteiden vienti laski selvästi (-40 %, arvo lähes 15 milj. e) Elektroniikan komponenttien vienti pieneni vain kymmeneksen, ja oli arvoltaan melkein yhdeksän miljoonaa euroa. Porakoneita, sähkösahoja ja muita sähkömekaanisia työkaluja vietiin hiukan yli 18 miljoonan euron edestä (-26 %). Kuljetusvälineiden vienti kohosi viime vuonna 39 prosenttia ja vienti oli arvoltaan 246 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tammi-toukokuussa kuljetusvälineiden vienti kääntyi kuitenkin selvään 67 prosentin laskuun. Viennin prosenttimuutos johtui vertailuvuonna toimitetuista rautatievaunuista, helikoptereista ja laivoista. Henkilöautojen vienti laski viime vuonna 52 prosenttia, mutta tämän vuoden tammi-toukokuussa niiden vienti moninkertaistui yli 11 miljoonaan euroon. Tavarankuljetusautojen vienti sen sijaan vähentyi kuluvana vuonna 22 prosenttia ja oli arvoltaan hivenen alle 12 miljoonaa euroa. Myös moottorikelkkojen (-33 %), ajoneuvojen osien ja alustojen (-49 %) sekä perävaunujen (-56 %) vienti painui jyrkästi alaspäin.

5 4 Kemian teollisuuden tuotteiden osuus viennistä Venäjälle viime vuonna laski hivenen, 20,4 prosenttiin, mutta se oli yhä toiseksi suurin tavararyhmä koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen jälkeen. Kuluvana vuonna kemiansektorin osuus on noussut yli viidennekseen muiden tavararyhmien viennin laskettua kemianteollisuuden vientiä nopeammin. Kemian teollisuuden tuotteiden vienti väheni kymmeneksen vuonna 2014 ja oli arvoltaan 946 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa vienti vajosi edelleen 14 prosenttia 313 miljoonaan euroon. Peruskemikaalien vienti supistui tällä ajanjaksolla seitsemän prosenttia, ja myös muovien vienti pieneni selvästi (-16 %). Väri- ja parkitusaineiden vienti putosi tätäkin enemmän, 30 prosenttia. Myös voiteluaineiden vienti hiipui hiukan alle kolmanneksen. Lääkkeiden vienti Venäjälle sen sijaan suureni tammitoukokuussa yhdeksän prosenttia vuodentakaiseen verrattuna (arvo 96 milj. e). Lääkkeiden osuus kemiansektorin viennistä Venäjälle on jo melkein kolmannes. Noin puolet lääkeviennistä oli erilaisia hormonivalmisteita. Öljytuotteiden vienti väheni viime vuonna 35 prosenttia ja oli arvoltaan 216 miljoonaa euroa. Tammi-toukokuussa 2015 öljytuotteiden viennin arvo pieneni edelleen 42 prosenttia, eli oli noin 56 miljoonaa euroa. Arvon lasku johtui yksinomaan viennin volyymin pienenemisestä. Vientimäärät laskivat 51 prosenttia, mutta vientihinnat nousivat lähes 19 prosenttia. Öljytuotteiden osuus viennistä Venäjälle oli alkuvuonna 4,6 prosenttia, eli lähes sama kuin vuonna Metalliteollisuuden tuotteiden viennin osuus koko viennistä Venäjälle oli viime vuonna 5,6 prosenttia ja se oli arvoltaan 261 miljoonaa euroa. Vienti vähentyi 16 prosenttia viime vuonna, tänä vuonna viennin lasku nopeutui 29 prosenttiin. Metallisektorin osuus oli alkuvuonna 6,2 prosenttia kokonaisviennistä Venäjälle ja arvo 75 miljoonaa euroa. Raudan ja teräksen vienti kutistui alkuvuonna 22 prosenttia, kuparin 31 prosenttia ja metallituotteiden (mm. rakenteiden, kiinnitystarvikkeiden ja työkalujen) kolmanneksen. Metalliviennin hiipumista tasoitti hieman pinnoittamattoman teräksen viennin 64 prosentin kasvu. Metsäteollisuuden tuotteiden osuus koko viennistä Venäjälle oli 11,6 prosenttia vuonna 2014, eli noin 537 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna osuus on kasvanut 13,2 prosenttiin, vaikka viennin arvo on laskenut 27 prosenttia 162 miljoonaan euroon edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suurin osa metsäsektorin viennistä Venäjälle, 149 miljoonaa euroa, oli paperia ja pahvia, joita vietiin tammi-toukokuussa 26 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Venäjälle vietiin myös seitsemän miljoonan euron edestä paperimassaa, laskua 22 prosenttia. Vanerin ja muiden puutuotteiden vienti jäi viiteen miljoonaan euroon (-36 %). Elintarvikkeiden vienti muodosti viime vuonna 6,5 prosenttia kokonaisviennistä Venäjälle. Tämän vuoden tammi-toukokuussa osuus oli pudonnut 3,1 prosenttiin. Vienti laski alkuvuonna peräti 78 prosenttia ja jäi vain 38 miljoonaan euroon. Maitotaloustuotteiden ja lihatuotteiden vienti Venäjälle loppui lähes kokonaan Venäjän asettamien tuontikieltojen vuoksi, viljatuotteiden vienti putosi lähes kolmanneksen ja hedelmien ja kasvisten yli viidenneksen. Kahvin vienti kasvoi kolmanneksen reiluun seitsemään miljoonaan euroon. Muita merkittäviä Venäjälle tammi-toukokuussa 2015 vietyjä tavaroita olivat erilaiset kojeet ja mittarit, joita vietiin 18 miljoonan euron edestä eli 43 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden vienti oli arvoltaan 37 miljoonaa euroa (-36 %). Erinäisiä rakennusaineita, mm. sementtiä, lasia ja kalkkia, (arvo 18 milj. e) sekä renkaita (arvo 4 milj. e) vietiin molempia yli kolmannes edellisvuotta vähemmän. Kuparikiven vienti syöksyi jopa 68 prosenttia lähes yhdeksään miljoonaan euroon. Tehdasvalmisteisten talojen (-36 %) sekä lehtien ja kirjojen (-54 %) vienti putosi myös jyrkästi. Ranne- ja taskukellojen vienti sen sijaan kasvoi 60 prosenttia seitsemään miljoonaan euroon.

6 5 Muut tavarat(-40 %) 8,1 % Kojeet, mittarit yms. (-43 %) 1,4 % Kuljetusvälineet (-67 %) 3,4 % Sähkökoneet ja - laitteet (-35 %) 10,3 % Kuvio 6. Vienti Venäjälle tavararyhmittäin v (1-5) Elintarvikkeet (-78 %) 3,1 % Öljytuotteet (-42 %) 4,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-14 %) 25,5 % Teollisuuden koneet, moottorit yms. (-29 %) 20,7 % Metallit ja metallituotteet (-29 %) 6,2 % Taulukko 2. Vienti Venäjälle; tärkeimmät tavararyhmät Rakennusaineet (-34 %) 1,5 % Paperi ja pahvi (-26 %) 12,2 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (-36 %) 3,1 % SITC-tavararyhmä (1-5) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 301 6, , Öljytuotteet 217 4, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi , , , 84 85, Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 152 3, , Rakennusaineet 74 1, , Metallit ja metallituotteet 261 5, , Teollisuuden koneet, moottorit yms , , Sähkökoneet ja -laitteet , , , 79 Kuljetusvälineet 246 5, , Kojeet, mittarit yms. 84 1, ,4-43 Muut tavarat 426 9, ,1-40 Yhteensä , ,0-35 SÄHKÖVIRRAN JA METALLIEN TUONTI VENÄJÄLTÄ KASVOI ALKUVUONNA Muun energian tuonti alamaissa Suomi tuo Venäjältä enimmäkseen energiatuotteita. Niiden osuus viime vuoden koko tuonnista Venäjältä putosi hiukan alle 80 prosenttiin ja kuluvan vuoden tammi-toukokuussa osuus madaltui edelleen 73,7 prosenttiin. Energiatuotteiden tuonnin arvo oli kuluvan vuoden tammi-toukokuussa vain hieman yli 1,8 miljardia, eli 43 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Laskusta huolimatta Venäjä on kuitenkin edelleen perinteiseen tapaan Suomen suurin energian toimittaja. Suurin osa Venäjältä tuodusta energiasta oli raakaöljyä. Sitä tuotiin alkuvuonna Venäjältä hiukan alle 1,2 miljardin euron edestä, eli 49 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa vähemmän. Tuontimäärät laskivat noin 14 prosenttia, tuontihinnat 40 prosenttia. Vuonna 2013 Venäjän osuus Suomen raakaöljytuonnista arvolla mitattuna oli 85 prosenttia, mutta se oli vain vajaat 74 prosent-

7 6 tia kuluvan vuoden tammi-toukokuussa. Raakaöljyn osuus Suomen tuonnista Venäjältä oli alkuvuonna hieman yli 46 prosenttia, kun se viime vuosina on pyörinyt prosentin välillä. Myös öljytuotteiden tuonti Venäjältä heikentyi alkuvuonna. Tuonnin arvo oli tammi-toukokuussa 234 miljoonaa euroa, eli 42 prosenttia edellisvuotista pienempi. Tuontihinnat laskivat kolmanneksen, tuonnin määrä 13 prosenttia. Tuonti alentui myös viime vuonna, jolloin pudotusta kertyi 23 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Venäjä on Suomen toiseksi suurin öljytuotteiden toimittaja Ruotsin jälkeen. Venäjän osuus on kuitenkin pudonnut muutamassa vuodessa lähes kolmanneksesta hiukan yli neljäsosaan. Öljytuotteiden osuus koko tuonnista Venäjältä putosi alkuvuonna reiluun yhdeksään prosenttiin, eli noin prosentin viime vuotta pienemmäksi. Suomeen vuoden 2015 tammi-toukokuussa tuodusta kaasusta 98 prosenttia oli venäläistä alkuperää. Venäläisen kaasun osuus ei ole juuri muuttunut viime vuosina. Tuonnin arvo oli 300 miljoonaa euroa, eli yli kolmannes edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Kaasun osuus koko tuonnista Venäjältä oli tammi-toukokuussa 12 prosenttia. Sähkön tuonti Venäjältä kasvoi kuluvan vuoden alkupuoliskolla usean vuoden laskutrendin jälkeen. Vielä vuonna 2010 venäläisen sähkön osuus oli 75 prosenttia Suomen koko sähköntuonnista, mutta vuonna 2014 osuus oli pudonnut alle 13 prosenttiin. Tammi-toukokuussa 2015 Venäjältä tuotiin kuitenkin sähkövirtaa 75 miljoonan euron edestä, mikä oli jopa 126 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tuontimäärät yli kaksinkertaistuivat, ja tuontihinnat kasvoivat kuusi prosenttia. Venäjän osuus Suomen sähköhankinnoista oli näin kohonnut alkuvuonna jo neljäsosaan. Ruotsi on kuitenkin edelleen Suomen suurin sähköntoimittaja. Sieltä tuodaan yli kolme neljäsosaa Suomeen saapuneesta sähköstä. Vaikka venäläisen tuontisähkön osuus Suomen koko sähköntuonnista kasvoi kuluvana vuonna, ei sen osuus koko tuonnista Venäjältä ollut kuin kolme prosenttia. Kivihiiltä tuotiin Venäjältä kuluvan vuoden viitenä ensimmäisenä kuukautena 72 miljoonan euron edestä, mikä oli 11 prosenttia vuoden 2014 samaa ajanjaksoa vähemmän. Tuontimäärät laskivat 14 prosenttia, mutta tuontihinnat nousivat kolme prosenttia. Alkuvuonna noin puolet Suomeen tuodusta kivihiilestä saapui Venäjältä. Venäjän osuus on ollut viime vuosina lievässä kasvussa: vuonna 2010 vain 42 prosenttia kivihiilestä saapui sieltä. Kivihiilen tuontiosuus säilyi alkuvuonna kolmen prosentin paikkeilla. Muun kuin energian tuonti Venäjältä on melko vähäistä, vain hiukan yli neljäsosa koko tuonnista. Osuus on kuitenkin kasvanut kuluvana vuonna lähinnä öljyn tuontihintojen pienentymisen myötä. Kemiansektorin tuonnin osuus kokonaistuonnista Venäjältä oli yhdeksän prosenttia viime vuonna ja noin 11 prosenttia kuluvana vuonna. Tuonti nousi 774 miljoonaan euroon viime vuonna eli kuusi prosenttia edellisvuotta suuremmaksi. Tämän vuoden puolella tuonti kääntyi 19 prosentin laskuun, eli oli arvoltaan 280 miljoonaa euroa. Suurin osa kemianteollisuuden tuotteiden tuonnista koostui orgaanisista ja epäorgaanisista peruskemikaaleista. Näiden tuonti heikentyi kuluvana vuonna 28 prosenttia 219 miljoonaan euroon. Lannoitteiden tuonti sen sijaan nousi alkuvuonna selvästi (+45 %) ja oli arvoltaan 51 miljoonaa euroa. Puutavaran tuonti aleni viisi prosenttia viime vuonna, ja putosi edelleen 15 prosenttia tammitoukokuussa Raakapuun tuonti (241 milj. e) alentui kolme prosenttia vuonna 2014, mutta sahatavaran tuonti (45 milj. e) kasvoi kuusi prosenttia. Kuluvana vuonna raakapuun tuonti putosi viidenneksen 79 miljoonaan euroon, kun taas sahatavaran tuonti nousi seitsemän prosenttia 23 miljoonaan euroon. Puuhakkeen ja -jätteen tuonti väheni viime vuonna 15 prosenttia 88 miljoonaan euroon ja tammi-toukokuussa kuluvana vuonna 17 prosenttia 32 miljoonaan euroon. Puun osuus koko tuonnista Venäjältä oli alkuvuonna 5,4 prosenttia. Metallien tuonti kokonaisuudessaan laski kuusi prosenttia viime vuonna ja tuonti oli arvoltaan 176 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa tuonti vuorostaan kasvoi neljänneksen ja oli arvoltaan 81 miljoonaa euroa. Metallisektorin osuus koko tuonnista Venäjältä oli tämän vuoden alkukuukausina 3,2 prosenttia. Raudan ja teräksen tuonnin arvo kasvoi tuolloin kolme prosenttia

8 7 (32 milj. e) ja värimetallien yhteenlaskettu tuonti kohosi 23 prosenttia (37 milj. e). Kuparin tuonti nousi 26 prosenttia 11 miljoonaan euroon ja alumiinin tuonti kaksinkertaistui 23 miljoonaan euroon. Värimetallien tuonnin kasvua vaimensi kuitenkin nikkelin tuonnin 82 prosentin romahdus. Venäjältä tuotiin alkuvuoden aikana myös selvästi edellisvuotta enemmän alumiinisäiliöitä (+166 %). Muita huomattavia Venäjältä tuotuja tavaroita tammi-toukokuussa 2015 olivat renkaat (27 milj. e), joiden tuonti laski 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, vaneri, jota tuotiin reilun 12 miljoonan euron edestä (+6 %), sekä ydinpolttoaine, jonka tuonti oli tammi-toukokuussa arvoltaan 30 miljoonan euroa, eli peräti 73 prosenttia edellisvuotta enemmän. Malmien ja rikasteiden tuonti oli arvoltaan lähes 18 miljoonaa euroa, laskua 30 prosenttia. Sähkökaapelia tuotiin vajaan 10 miljoonan euron edestä, mikä oli kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Rehujen tuonti Venäjältä lisääntyi tammi-toukokuussa 22 prosenttia hieman yli 19 miljoonaan euroon. Metallit ja metallituotteet (21 %) 3,2 % Renkaat (-13 %) 1,1 % Kuvio 7. Tuonti Venäjältä tavararyhmittäin v (1-5) Muut tavarat Ydinpolttoaine (-12 %) (+73 %) 4,2 % 1,2 % Puutavara (-15 %) 5,4 % Kivihiili (-11 %) 2,9 % Kaasut (-34 %) 12,0 % Sähkövirta (+126 %) 3,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-19 %) 11,2 % Öljy ja öljytuotteet (-48 %) 55,7 % Taulukko 3. Tuonti Venäjältä; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-5) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 376 4, , Kivihiili 269 3, , Öljy ja öljytuotteet , , Kaasut , , Sähkövirta 97 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet 774 9, , Renkaat 105 1, , Metallit ja metallituotteet 176 2, , Ydinpolttoaine 33 0, ,2 +73 Muut tavarat 277 3, ,2-12 Yhteensä , ,0-37

9 VIENTI VENÄJÄLLE V (1-5) (1-5) 2015 (1-5) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet , , ,0 97 0, liha ja lihatuotteet , , ,2 84 0, maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 635 0, , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 47 0,0 42 0, ,0 1 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 379 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , ,0 69 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 16 0,0 2 0, ,0 8 0,0 > sähkövirta eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat , , , , kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 77 0,0 67 0, ,0 10 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 22 0, , ,0 91 0, muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , ,0 5 0,0 2 YHTEENSÄ , , , ,0-35

10 TUONTI VENÄJÄLTÄ V (1-5) (1-5) 2015 (1-5) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 3 0,0 12 0, ,0 11 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat 93 0,0 70 0, ,0-03 kala- ja kalavalmisteet 77 0,0 36 0, ,0 66 0, vilja ja viljatuotteet 984 0, , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 543 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 25 0, , ,0 6 0, rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet 74 0, , ,0 42 0, juomat ja tupakka 719 0, , , , juomat 716 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 4 0,0 39 0, ,0 5 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 3 0,0 1 0, ,0 0 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 180 0, , ,0 25 0,0-12 0,0 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut , , , , sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 867 0, , ,1-41 eläinöljyt ja -rasvat kasviöljyt ja -rasvat 867 0, , ,1-43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet 275 0, , ,0-54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 703 0, , ,0 64 0, lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 525 0, , ,0 49 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 490 0,0 41 0, ,0 5 0, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 132 0,0 76 0, ,0 30 0, puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 874 0, , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , ,0 83 0, erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut 449 0, , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms ,0 45 0, ,0 1 0, vaatteet , , , , jalkineet 510 0, , ,0 31 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 67 0,0 18 0, ,0 22 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 957 0, , ,0 18 0,0-96 YHTEENSÄ , , , ,0-37

11 Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2015:M14, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Telasuo, Christina p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange (0) Statistics service (0) statistics@tulli.fi