Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Milj. e Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa (1-9) Tuonti Vienti Helsinki Julkaistavissa klo Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 KAUPPA ALANKOMAIDEN KANSSA JÄI VIIME VUOTTA PIENEMMÄKSI Teräksen vientihintojen lasku heikensi kokonaisvientiä Suomen tavaravienti Alankomaihin väheni Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan yhdeksän prosenttia vuoden 2016 tammi-syyskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli arvoltaan lähes 2,5 miljardia euroa. Tuonti Alankomaista oli samalla ajanjaksolla arvoltaan noin 2,4 miljardia euroa, mikä oli kymmenen prosenttia viime vuoden tammi-syyskuuta vähemmän. Tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että välityskaupalla on merkittävä osuus Alankomaiden kanssa käydyssä kaupassa. Maalla on keskeinen asema kansainvälisen kaupan jälleenviennissä, erityisesti öljyn, kemikaalien ja metallien kaupassa. Suomen ja Alankomaiden välisen kaupan muutokset johtuvat siis osaksi raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen ja maailmankaupan kehityksestä. Suomen kauppa Alankomaiden kanssa oli kuluvana vuonna viime vuoden tapaan aavistuksen ylijäämäistä. Ylijäämää kertyi tammi-syyskuussa 34 miljoonaa euroa, kun viime vuoden tammi-syyskuussa sitä tuli 13 miljoonaa euroa. Alankomaiden kanssa käytävän kaupan ylijäämä oli suurimmillaan vuonna 2007, jolloin se oli 924 miljoonaa euroa. Alankomaihin viennin arvosta suuri osa kertyy metallien ja metallituotteiden viennistä. Niiden kokonaisviennin arvo laski tammi-syyskuussa reilun viidenneksen. Teräksen vientimäärät kasvoivat, mutta vientihinnat laskivat jyrkästi. Myös kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden, vanerin ja öljyjalosteiden viennin kohdalla tilastoitiin laskua viime vuoteen verrattuna. Koneiden ja laitteiden, kemianteollisuuden tuotteiden ja sahatavaran vienti Alankomaihin kasvoi. Kokonaistuonnin käänsi laskuun erityisesti malmien ja metalliromun sekä kivennäisöljyjalosteiden tuonnin heikkous. Eläin- ja kasviöljyjen sekä teollisuuden koneiden ja laitteiden tuontiin tuli kasvua viime vuodesta. Alankomaiden osuus Suomen viennistä laski viime vuodesta. Osuus oli tammi-syyskuussa 6,4 prosenttia, kun se vuonna 2015 oli 6,6 prosenttia. Osuus kävi suurimmillaan 6,8 prosentissa vuonna Alankomaiden osuus Suomen viennistä oli vuosina viidenneksi suurin, mutta viime vuonna maa nousi Venäjän ohi neljänneksi suurimmaksi vientimaaksi. Maa säilyi neljännellä sijalla myös kuluvana vuonna. Tuonnissa Alankomaiden osuus on 2010-luvulla kasvanut viennin osuutta nopeammin, mutta laski selvästi kuluvana vuonna. Tammi-syyskuussa 2016 maan osuus Suomen tavaratuonnista oli 6,0 prosenttia, eli 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Alankomaat on ollut vuodesta 2008 lähtien vuosittain Suomen viidenneksi suurin tuontimaa. Vienti Alankomaiden verrokkimaihin Ranskaan ja Belgiaan kasvoi selvästi tammi-syyskuussa. Tuonti Belgiasta laski Alankomaista tuontia loivemmin, mutta tuonti Ranskasta suureni lentokonehankintojen vuoksi. Kuvio 2. Alankomaiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-9) Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 3. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppatase (1-9) Milj. e

3 2 Kuvio 4. Vienti Belgiaan, Ranskaan ja Alankomaihin kuukausittain (1-9) Milj. e Belgia Ranska Alankomaat Kuvio 5. Tuonti Belgiasta, Ranskasta ja Alankomaista kuukausittain (1-9) Milj. e Belgia Ranska Alankomaat Taulukko 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v (1-9) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-9) , ,4 34

4 3 TERÄKSEN JA ÖLJYJALOSTEIDEN VIENTIHINNAT VETIVÄT VIENNIN ARVON LASKUUN Trukkien ja verkkolaitteiden viennin arvo kasvoi Suomen viennistä Alankomaihin 42 prosenttia tuli tammi-syyskuussa 2016 metallisektorin tuotteista. Osuus laski selvästi viime vuodesta, jolloin se oli 48 prosenttia. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo laski 22 prosenttia kuluvana vuonna viime vuoteen verrattuna. Viennin arvoksi tuli noin miljardi euroa. Tavararyhmästä 804 miljoonaa euroa tuli raudan ja teräksen viennistä (-16 %), 203 miljoonaa euroa värimetalleista (-42 %) ja vain 22 miljoonaa euroa muista metallituotteista. (+7 %). Yksittäisten ryhmän tavaroiden viennistä suurinta arvoltaan oli teräslevyvalmisteiden vienti. Viennin arvoksi tuli 762 miljoonaa euroa (-16 %). Arvon lasku johtui yksinomaan vientihintojen laskusta. Viennin määrä oli 430 tuhatta tonnia, mikä oli kolme prosenttia viime vuoden vientiä enemmän. Teräslevyvalmisteiden vientihintoihin kirjattiin laskua 18 prosenttia. Alankomaat on ylivoimaisesti suurin suomalaisen teräksen ostaja: vuonna 2016 vietyjen teräslevyjen arvosta noin 43 prosenttia tuli viennistä Alankomaihin. Osuus kuitenkin laski kaksi prosenttiyksikköä viime vuodesta. Alankomaihin vietiin teräslevyjen lisäksi ferrokromia 18 miljoonan euron arvosta, laskua 35 prosenttia viime vuodesta. Värimetalleista nikkelin vienti putosi jopa 74 prosenttia 27 miljoonaan euroon, kun se vielä viime vuonna oli arvoltaan 103 miljoonaa euroa. Sekä vientimäärät että vientihinnat laskivat jyrkästi, kuten myös seostamattoman sinkin kohdalla. Sinkin viennin arvo laski 22 prosenttia 166 miljoonaan euroon. Kuparin vienti Alankomaihin romahti 83 prosenttia vain viiteen miljoonaan euroon. Alankomaat oli viime vuodet Suomen tärkein nikkelin ostaja, mutta kuluvana vuonna Yhdysvallat nousi nikkelin ostajamaana ykkössijalle. Suomen viemästä nikkelistä toimitettiin arvolla laskettuna Alankomaihin 12 prosenttia, kun osuus oli viime vuonna 37 prosenttia ja 46 prosenttia vuonna Muokkaamattoman sinkin kohdalla maan osuus laski myös, mutta maa säilyi tärkeimpänä ostajana 48 prosentin osuudellaan. Alankomaiden osuus Suomen sinkin viennistä oli viime vuonna kuitenkin selvästi suurempi, 54 prosenttia. Muiden päätoimialojen vienti Alankomaihin oli tammi-syyskuussa 2016 selvästi metallisektorin vientiä pienempää. Kemianteollisuuden vienti oli arvoltaan 231 miljoonaa euroa eli viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Sektorin tuotteiden osuus koko viennistä maahan oli hieman yli yhdeksän prosenttia. Toimialan vienti Alankomaihin koostui erityisesti peruskemikaaleista. Näiden kemianteollisuuden perustuotteiden, mm. alkoholien ja fenolien, sulfaattien ja entsyymien, vienti suureni 14 prosenttia 154 miljoonan euroon. Valmistamattomien ja valmistettujen muovien vienti sen sijaan laski 13 prosenttia 35 miljoonaan euroon. Lääkkeitä ja farmaseuttisia tuotteita vietiin vain kymmenen miljoonan euron edestä (-39 %). Lannoitteiden viennin arvo oli myös kymmenen miljoonaa euroa, kasvua 21 prosenttia viime vuodesta. Öljytuotteita toimitettiin Alankomaihin tammi-syyskuussa 2016 arvolla mitattuna kaksi prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Viennin arvo oli 304 miljoonaa euroa, ja osuudeksi koko viennistä tuli noin 12 prosenttia. Vientimääriin tilastoitiin 45 prosentin kasvu ja vientihintoihin vajaan kolmanneksen vähenemä. Alankomaat kohosi viime vuonna Suomen kolmanneksi suurimmaksi öljytuotteiden ostajamaaksi Ison-Britannian jälkeen. Maa säilytti kolmossijansa myös kuluvana vuonna noin 11 prosentin osuudellaan Suomen öljyjalosteviennistä. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti Alankomaihin laski tammi-syyskuussa 15 prosenttia, ja viennin arvo vaipui 189 miljoonaan euroon. Sektorin osuus koko viennistä Alankomaihin oli noin kahdeksan prosenttia. Paperin ja pahvin vienti väheni viisi prosenttia 73 miljoonaan euroon vientimäärien pudottua 12 prosenttia. Vientihinnat nousivat kahdeksan prosenttia. Sahatavaraa vietiin kuluvana vuonna Alankomaihin 37 miljoonan euron (+1 %), vaneria ja puusepäntuotteita 34 miljoonan euron (-16 %) arvosta. Paperimassan vienti aleni 34 prosenttia 45 miljoonaan euroon. Massan vientimäärät laskivat 23 prosenttia, vientihinnat 14 prosenttia. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti Alankomaihin kasvoi tammi-syyskuussa viidenneksen viime vuodesta. Vienti oli arvoltaan 487 miljoonaa euroa. Osuus Suomen viennistä Alankomaihin oli 20 prosenttia, josta teollisuuskoneiden ja moottoreiden osuus oli 11 prosenttiyksikköä ja sähkötekniikan kahdeksan prosenttiyksikköä. Kuljetusvälineiden osuus oli hieman alle prosenttiyksikön.

5 4 Teollisuuskoneista voimakoneiden ja moottoreiden vienti laski seitsemän prosenttia 56 miljoonaan euroon. Sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden ja niiden osien osuus tästä oli noin 12 miljoonaa euroa (-41 %), mäntämoottoreiden 34 miljoonaa euroa (+16 %). Teollisuuden toimialojen erikoiskoneiden vienti Alankomaihin sen sijaan kohosi 91 miljoonaan euroon, eli yhdeksän prosenttia viime vuotta suuremmaksi. Erikoiskoneiden viennistä 61 miljoonaa euroa tuli maansiirto- ja kaivuukoneista ja niiden osista (+9 %). Teollisuuden yleiskoneiden vienti oli selvästi erikoiskoneiden vientiä suurempaa. Niiden viennin arvoksi tilastoitiin 113 miljoonaa euroa, mikä oli seitsemän prosenttia edellisvuoden arvoa enemmän. Näistä tavaroista nostamis- ja lastaamiskoneiden (pääasiassa trukkien) viennin arvo oli 68 miljoonaa euroa (+21 %). Muita arvoltaan huomattavia vietyjä ryhmän tavaroita olivat hanat ja venttiilit (11 milj. e, +15 %) ja voimansiirtolaitteet (10 milj. e, -20 %). Sähköteknisten laitteiden vienti Alankomaihin kasvoi jyrkästi kuluvana vuonna. Viennin arvoksi kirjattiin 202 miljoonaa euroa, kasvua jopa 55 prosenttia viime vuodesta elektroniikkalaitteiden viennin hyvän vireen ansiosta. Tietokoneiden ja niiden osien vienti moninkertaistui 52 miljoonaan euroon. Verkkolaitteiden vienti oli niin ikään pirteää ja nousi 48 prosenttia 84 miljoonaan euroon. Sähkömuuttajien, induktoreiden ja muuntajien vienti sen sijaan laski kahdeksan prosenttia 29 miljoonaan euroon. Sähköjohtimien viennin arvoksi jäi kymmeneen miljoonaa euroa (-2 %). Kuljetusvälineiden vienti Alankomaihin on perinteisesti ollut melko vähäistä. Viennin arvo kuluvana vuonna oli 22 miljoonaa euroa, mikä oli prosentin edellisvuoden tammi-syyskuuta enemmän. Moottoriajoneuvojen osuus oli tästä reilut 18 miljoonaa euroa (+7 %), josta yhdeksän miljoonaa euroa oli tavarankuljetus- ja erikoisautoja ja loput enimmäkseen autojen osia ja perävaunuja. Elintarvikkeiden vienti Alankomaihin laski 12 prosenttia tammi-syyskuussa. Viennin arvo oli 50 miljoonaa euroa. Viedyistä elintarvikkeista 31 miljoonaa euroa tuli maitotaloustuotteiden, enimmäkseen voin ja muun rasvan, viennistä (-1 %) ja 11 miljoonaa euroa viljan viennistä (-26 %). Elintarvikkeiden osuus koko viennistä Alankomaihin oli noin kaksi prosenttia. Muita Alankomaihin alkuvuonna vietyjä tärkeitä tavaroita olivat erilaiset lääkintäkojeet ja tieteelliset mittausinstrumentit (27 milj. e, +14 %), kumituotteet (11 milj. e, -15 %), sekä rikki, fosfaatti, talkki ja muut valmistamattomat kivennäisaineet (17 milj. e, -10 %).

6 5 Sähkökoneet ja -laitteet (+55 %) 8,2 % Kuvio 6. Vienti Alankomaihin tavararyhmittäin v (1-9) Muut tavarat (+4 %) 6,3 % Kojeet, mittarit yms. (+14 %) 1,1 % Elintarvikkeet ja juomat (-12 %) 2,1 % Puutavara (+1 %) 1,5 % Paperimassa (-34 %) 1,8 % Puutuotteet (-16 %) 1,4 % Paperi ja pahvi (-5 %) 3,0 % Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet (+4 %) 10,8 % Öljytuotteet (-2 %) 12,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+5 %) 9,4 % Metallit ja metallituotteet (-22 %) 42,0 % Taulukko 2. Vienti Alankomaihin; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2015 Milj. e Osuus % Muutos % 2016 (1-9) Milj. e Osuus % Muutos % 0-1 Elintarvikkeet ja juomat 71 2, , Puutavara 47 1, , Paperimassa 100 2, , Öljytuotteet , ,4-2 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 296 8, , Puutuotteet 54 1, , Paperi ja pahvi 101 2, , Metallit ja metallituotteet , , Moottorit, teollisuuden koneet 347 9, ,8 4 ja laitteet Sähkökoneet ja -laitteet 197 5, , Kojeet, mittarit yms. 33 0, ,1 14 Muut tavarat 201 5, ,3 4 Yhteensä , ,0-9 ÖLJYJALOSTEIDEN, MALMIEN JA METALLIROMUN TUONTI ALANKOMAISTA LASKUSSA Alankomaista tuotiin kaivinkoneita ja elektroniikan komponentteja viime vuotta enemmän Suomen tuonti Alankomaista jakaantuu melko tasaisesti eri tavararyhmien välillä. Ryhmistä suurimman, eli kemianteollisuuden tuotteiden tuonti oli alkuvuonna arvoltaan 420 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli lähes sama kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Kemiansektorin osuus koko Alankomaista tuonnista oli noin 17 prosenttia. Peruskemikaalien, mm. hiilivetyjen ja karboksyylihappojen, osuus tuonnista oli hieman yli 108 miljoonaa euroa (+7 %) ja muovien 122 miljoonaa euroa (-2 %). Lääkkeitä ja farmaseuttisia tuotteita tuotiin 12 prosenttia edellisvuotta enemmän eli 118 miljoonalla eurolla. Haju- ja puhdistusaineiden tuonti suureni 19 prosenttia 12 miljoonaan euroon. Tärkkelyksen tuonnin arvoksi tilastoitiin reilut 11 miljoonaa euroa, mikä oli kymmeneksen viime vuotta enemmän. Väriaineiden tuonti laski reilun viidenneksen kymmeneen miljoonaan euroon. Lisäksi Alankomaista tuotiin voiteluvalmisteita 14 miljoonan euron edestä, eli 30 prosenttia viime vuotta vähemmän.

7 6 Öljytuotteiden tuonti Alankomaista romahti tammi-syyskuussa 63 prosenttia sekä tuontihintojen että tuontimäärien laskun vuoksi. Tuonnin arvo oli vain 122 miljoonaa euroa ja osuus kokonaistuonnista viisi prosenttia. Tuontimäärät putosivat 44 prosenttia 231 tuhanteen tonniin, tuontihinnat laskivat 34 prosenttia. Alankomaat kuitenkin säilytti kolmossijansa Suomen öljytuotteiden toimittajana yhdeksän prosentin osuudellaan Suomen kokonaistuonnista. Osuus kuitenkin laski jyrkästi viime vuoden 19 prosentista. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti Alankomaista oli tammi-syyskuussa arvoltaan 482 miljoonaa euroa. Sektorin tuotteiden tuonnin arvo suureni kaksi prosenttia ja käsitti viidenneksen koko tuonnista Alankomaista. Teollisuuden koneiden osuus tästä kokonaisuudesta oli noin viisi prosenttiyksikköä, sähköteknisten laitteiden noin 13 prosenttiyksikköä ja kuljetusvälineiden kaksi prosenttiyksikköä. Sähkökoneiden ja -laitteiden tuonti Alankomaista laski yhdeksän prosenttia tammi-syyskuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tuonnin arvo oli 301 miljoonaa euroa. Suuri osa ryhmän tavaroista oli toimistokoneita, atk-laitteita ja näiden osia. Niiden tuonti laski 21 prosenttia ja oli arvoltaan liki 119 miljoonaa euroa. Suomen tuomista tietokoneista 14 prosenttia tuli alkuvuonna Alankomaista arvossa laskettuna, mikä oli maista toiseksi eniten Kiinan jälkeen. Verkko- ja puhelinlaitteiden tuonti Alankomaista heikkeni 23 prosenttia 71 miljoonaan euroon, ja monitorien tuonti väheni seitsemän prosenttia 14 miljoonaan euroon. Elektroniikan komponenttien, erityisesti piirien ja prosessorien, tuonti Alankomaista suureni 38 prosenttia 55 miljoonaan euroon. Suomen puhelin- ja verkkolaitteiden kokonaistuonnista seitsemän prosenttia, komponenttien tuonnista 12 prosenttia tilastoitiin alkuperämaaltaan alankomaalaiseksi. Alankomaista tuoduista teollisuuskoneista moottoreiden ja voimakoneiden tuonti enentyi 16 prosenttia 23 miljoonaan euroon. Tavarat olivat enimmäkseen mäntämoottoreiden osia. Teollisuuden erikoiskoneiden tuonti kasvoi 39 prosenttia 56 miljoonaan euroon erityisesti maansiirto- ja kaivuukoneiden tuonnin voimistuttua. Teollisuuden yleiskoneiden, mm. kuumennus- ja jäähdytyskoneiden, nestepumppujen, suodatus- ja puhdistuskoneiden sekä nosto- ja lastaamiskoneiden, tuonti sen sijaan jäi prosentin viime vuotta pienemmäksi ja oli arvoltaan hiukan alle 50 miljoonaa euroa. Kuljetusvälineiden tuonti Alankomaista kasvoi 61 prosenttia kuluvana vuonna ja oli arvoltaan 50 miljoonaa euroa. Tuonnista noin 49 miljoonaa tuli moottoriajoneuvojen ja niiden osien tuonnista. Malmien ja metalliromun tuonnin arvo heikkeni tammi-syyskuussa 385 miljoonaan euroon, eli 23 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmäksi. Tuontimäärät laskivat 11 prosenttia 342 tuhanteen tonniin ja tuontihinnat 14 prosenttia. Tavararyhmän osuus koko tuonnista Alankomaista oli 16 prosenttia, kun se viime vuonna oli prosenttiyksikön enemmän. Maa on Suomen metalliromun ja malmien suurin toimittaja: alankomaalaisen romun ja malmien osuus oli kuluvana vuonna 22 prosenttia. Seuraavana tulevan Ruotsin osuus toimituksista oli 14 prosenttia. Elintarviketuonti Alankomaista laski tammi-syyskuussa kolme prosenttia. Tuonti oli arvoltaan 276 miljoonaa euroa, ja tavararyhmän osuus kokonaistuonnista Alankomaista oli noin 11 prosenttia. Alankomaat on Suomen kolmanneksi tärkein elintarvikkeiden toimittaja Saksan ja Ruotsin jälkeen. Elintarviketuonnista 57 miljoonaa euroa (+4 %) tuli kasvisten ja 29 miljoonaa euroa (-7 %) hedelmien tuonnista. Alankomaista tuotiin mm. tomaatteja, pakasteperunoita, persikoita ja viinirypäleitä. Noin 15 prosenttia Suomeen tuoduista hedelmistä ja kasviksista tuotiin alkuvuonna Alankomaista, ja maa oli Suomen toiseksi tärkein hedelmien ja kasvisten toimittaja Espanjan jälkeen. Sokerin ja makeisten tuonti Alankomaista oli arvoltaan 13 miljoonaa euroa (-10 %), kaakaon 12 miljoonaa euroa (-27 %), kahvin 13 miljoonaa euroa (-3 %) ja leipomotuotteiden 13 miljoonaa euroa (-4 %). Maitotaloustuotteiden, pääasiassa juuston, tuonti sen sijaan kasvoi seitsemän prosenttia hieman yli 20 miljoonaan euroon. Lihaa tuotiin Alankomaista noin 18 miljoonan euron edestä; laskua tuli kuusi prosenttia edellisvuodesta. Rehujen tuonnin arvoksi laskettiin 14 miljoonan euroa, kasvua reilu neljännes viime vuodesta. Juomien tuonti Alankomaista jäi tammi-syyskuussa 11 miljoonaan euroon (-11 %).

8 7 Metallien ja metallituotteiden tuonti Alankomaista kääntyi viime vuosien laskutrendin jälkeen kuluvana vuonna nousuun. Tuonnin arvo nousi vuodentakaisesta 11 prosenttia 79 miljoonaan euroon. Tavararyhmän tuonnin osuus koko tuonnista Alankomaista oli hieman yli kolme prosenttia. Rautaa ja terästä tuotiin 35 miljoonan (+11 %) ja nikkeliä 19 miljoonan euron edestä (+7 %). Metallista valmistettujen tuotteiden, mm. erilaisten rakenteiden, työkalujen ja kiinnitysvälineiden, tuonti suureni 22 prosenttia. Tavararyhmän tuonnin arvoksi tuli 22 miljoonaa euroa. Muita tärkeitä tuotteita Alankomaista tuonnissa olivat erilaiset eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat (arvo 181 milj. e), joiden tuonti nousi 51 prosenttia. Näiden valmisteiden tuonti on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2012 niitä tuotiin Alankomaista alle kahdella tuhannella eurolla. Kukkia, sipuleita, siemeniä, juurakoita ja muita kasvi- ja eläinraaka-aineita tuotiin kuluvana vuonna Alankomaista 73 miljoonan euron edestä (+3 %). Sekä paperin, pahvin ja niistä valmistettujen tuotteiden että vaatteiden, tekstiilien ja jalkineiden tuonti oli arvoltaan 35 miljoonan euron. Jälkimmäisen ryhmän tuonti kasvoi 13 prosenttia, mutta edellisen tuonti jäi viimevuotiselle tasolle. Paperi- ja pahvituotteista suurin osa oli sellusta valmistettuja hygieniatuotteita. Kojeita ja mittareita tuotiin Alankomaista 23 miljoonan euron arvosta (+16 %), videopelejä 11 miljoonan euron edestä (-26 %). Minkinnahkojen tuonti Alankomaista jäi 13 miljoonaan euroon (-7 %).

9 8 Kuvio 7. Tuonti Alankomaista tavararyhmittäin v (1-9) Kuljetusvälineet (+61 %) 2,1 % Metallit ja metallituotteet (+11 %) 3,3 % Muut tavarat (-5 %) 12,7 % Kojeet, mittarit yms. (+16 %) 1,0 % Sähkökoneet ja -laitteet (-9 %) 12,5 % Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet (+15 %) 5,4 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (+13 %) 1,5 % Paperi ja pahvi (-0 %) 1,4 % Elintarvikkeet ja juomat (-3 %) 11,4 % Malmit ja metalliromu (-23 %) 15,9 % Kukat, sipulit ym ja muut eläin- ja kasviraaka-aineet (+3 %) 3,0 % Eläin- ja kasviöljyt yms. (+52 %) 7,4 % Kivennäisöljytuotteet (-63 %) Kemialliset aineet ja 5,0 % tuotteet (+0 %) 17,4 % Taulukko 3. Tuonti Alankomaista; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä (1-9) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0-1 Elintarvikkeet ja juomat , , Malmit ja metalliromu , , Kukat, sipulit ym. ja muut eläin- 95 2, ,0 3 ja kasviraaka-aineet 33 Kivennäisöljytuotteet , , Eläin- ja kasviöljyt yms , , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi 47 1, ,4-0 65, Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 41 1, , Metallit ja metallituotteet 95 2, , Moottorit, teollisuuden koneet 159 4, ,4 15 ja laitteet Sähkökoneet ja -laitteet , , Kuljetusvälineet 43 1, , Kojeet, mittarit yms. 28 0, ,0 16 Muut tavarat , ,7-5 Yhteensä , ,0-10

10 VIENTI ALANKOMAIHIN V (1-9) 2014 (1-12) 2015 (1-12) 2015 (1-9) 2016 (1-9) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet , , liha ja lihatuotteet 319 0, , ,0 85 0, maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 1 0,0 1 0, ,0 0 0, vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 473 0, , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuott 559 0, , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka 518 0, , , , juomat 517 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 1 0,0 0 0, , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät 18 0, ,0-23 luonnonkumi, synteettinen ja regen 27 0,0 41 0, , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , ,0-27 kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 251 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotte , , , , kaasut ,4 0 0, , ,1 > sähkövirta eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 610 0, , , , eläinöljyt ja -rasvat 46 0, ,0-42 kasviöljyt ja -rasvat 564 0, , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms ,0-5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaine , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset t , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 373 0, , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut tu 167 0, , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekal , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,9 7 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja vala , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms 212 0,0 59 0, ,0 38 0, vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kel 83 0, ,1 > , , muut valmiit tavarat , , , ,6 7 9 muut tavarat , , , ,1 6 YHTEENSÄ , , , ,0-9

11 TUONTI ALANKOMAISTA V (1-9) 2014 (1-12) 2015 (1-12) 2015 (1-9) 2016 (1-9) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet , , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuott , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,2-4 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät 441 0, , , , luonnonkumi, synteettinen ja regen , , , , puutavara ja korkki 43 0,0 65 0, ,0 62 0, paperimassa , , ,0 5 0, tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 765 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,0 3 0,0 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , ,0 41 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotte , , , , kaasut 172 0, , ,1 5 0, sähkövirta eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 38 0,0 74 0, ,0 55 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaine , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset t , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut tu 679 0, , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekal , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja vala , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kel , , , , muut valmiit tavarat , , , ,7-7 9 muut tavarat , , , ,6-4 YHTEENSÄ , , , ,0-10

12 Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa 2016:M26, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Telasuo, Christina p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi