Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2018 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v (1-3) Tuonti Vienti Helsinki Julkaistavissa klo Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 VIENTI VENÄJÄLLE VIIME VUODEN TASOLLA TAMMI-MAALISKUUSSA Venäjä putosi kuudenneksi suurimmaksi vientimaaksi Kiinan ohitettua sen Suomen tavaravienti Venäjälle säilyi tammi-maaliskuussa viime vuoden vastaavan ajanjakson tasolla Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan. Vienti oli arvoltaan 757 miljoonaa euroa. Viime vuonna vienti Venäjälle kasvoi 15 prosenttia. Vuosina vienti Venäjälle laski vuosittain. Tuonti Venäjältä oli kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa arvoltaan lähes 2,4 miljardia euroa. Tuonnin arvo laski kolme prosenttia edellisvuoden vastaavalta ajanjaksolta. Suomen vienti Venäjälle kehittyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä EU28-maiden vientiä heikommin: Eurostatin mukaan EU28-maiden vienti Venäjälle kasvoi tammi-maaliskuussa kolme prosenttia, tuonti Venäjältä prosentin. 1 Venäjän osuus Suomen viennistä oli tammi-maaliskuussa 4,9 prosenttia. Osuus hupeni edellisvuoden vastaavan ajankohdan 5,2 prosentista ja koko vuoden 5,7 prosentista. Tuonnissa Venäjän osuus kutistui edellisvuoden tammi-maaliskuun 16 prosentista 14,7 prosenttiin. Koko viime vuonna Venäjän osuus tuonnista oli 13,2 prosenttia. Venäjä oli tammi-maaliskuussa Suomen kuudenneksi suurin vientimaa Kiinan jälkeen ja Isoa-Britanniaa edellä. Vielä viime vuonna Venäjä oli Kiinaa edellä viidennellä sijalla luvun alkupuoliskolla Venäjä oli vuodesta riippuen joko Suomen toiseksi tai kolmanneksi suurin vientimaa. Tuonnissa Venäjä oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toiseksi suurin Saksan jälkeen ja Ruotsia ennen. Kokonaiskauppavaihdon mukaan laskettuna Venäjä oli Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani Saksan ja Ruotsin jälkeen. Kaupassa Venäjän kanssa kauppataseen alijäämää kertyi 1,6 miljardia euroa tammi-maaliskuussa. Viime vuoden tammi-maaliskuussa vaje oli 1,7 miljardia euroa. Koko viime vuonna vajetta tuli lähes 4,8 miljardia euroa, mikä oli selvästi enemmän kuin vuonna Suurimmillaan 2010-luvulla vuosittaista vajetta Venäjän-kaupassa tuli lähes kuusi miljardia euroa. Suomi vie Venäjälle erityisesti koneita ja laitteita, kemianteollisuuden tuotteita sekä paperia ja pahvia. Teollisuuden koneiden ja laitteiden, mm. metsänhoitokoneiden ja paperiteollisuuden koneiden, vienti kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Myös paperin ja pahvin viennin arvoon tilastoitiin nousua. Verkkolaitteiden, öljyjalosteiden ja muiden kemianteollisuuden tuotteiden viennin arvo laski. Suomi tuo Venäjältä enimmäkseen energiatuotteita, kaivannaisia ja peruskemikaaleja. Raakaöljyn, kaasun ja sähkövirran tuonti Venäjältä kasvoi alkuvuonna, mutta öljyjalosteiden tuonnin arvo laski. Nikkelikiven tuonnin arvo kasvoi jyrkästi, mutta metallien tuonnin arvon laskua selittävät vertailuajanjaksolle osuneet, arvoltaan huomattavat kaasuputkihankinnat. Vienti Venäjän verrokkimaihin Saksaan ja Ruotsiin nousi alkuvuonna. Vienti Saksaan kasvoi jyrkästi, Ruotsiin selvästi hitaammin. Tuonti Saksasta kasvoi niin ikään selvästi, mutta tuonti Ruotsista oli lähes viime vuoden ensimmäisen neljänneksen tasolla. Kuvio 2. Venäjän osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-3) Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 3. Suomen ja Venäjän välinen kauppatase (1-3) Milj. e Eurostat news release 86/2018

3 2 Kuvio 4. Vienti Venäjälle, Saksaan ja Ruotsiin kuukausittain (tammi-maaliskuu) Milj. e Venäjä Saksa Ruotsi Kuvio 5. Tuonti Venäjältä, Saksasta ja Ruotsista kuukausittain (tammi-maaliskuu) Milj. e Venäjä Saksa Ruotsi Taulukko 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v (1-3) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-3) , ,

4 3 TEOLLISUUDEN KONEIDEN JA LAITTEIDEN VIENTI VENÄJÄLLE KASVOI Verkkolaitteiden ja kemianteollisuuden tuotteiden vienti heikkeni Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti Venäjälle kasvoi kokonaisuudessaan viisi prosenttia tammi-maaliskuussa. Vienti oli arvoltaan 332 miljoonaa euroa ja osuus viennistä Venäjälle 43,9 prosenttia. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti pieneni 37 prosenttia 21 miljoonaan euroon. Sähkögeneraattoreiden viennin arvo oli kahdeksan miljoonaa euroa (-70 %), mäntämoottoreiden viennin arvo kolme miljoonaa euroa (+43 %). Lisäksi Venäjälle vietiin suihkuturbiinimoottoreita kahdeksan miljoonan euron edestä. Teollisuuden erikoiskoneiden vienti nousi 51 prosenttia 98 miljoonaan euroon. Ryhmän tavaroista metsänhoitokoneiden vienti oli arvoltaan 23 miljoonaa euroa (+44 %). Maansiirto- ja kaivuukoneiden viennin arvo oli 18 miljoonaa euroa (-17 %). Paperiteollisuuden koneiden ja niiden osien viennin arvo moninkertaistui 23 miljoonaan euroon. Lisäksi Venäjälle vietiin erilaisia työstö- ja käsittelykoneita ja niiden osia 26 miljoonan euron arvosta. Teollisuuden yleiskoneiden vienti nousi kuusi prosenttia 60 miljoonaan euroon. Nostamis- ja lastaamiskoneiden viennin arvo oli 12 miljoonaa euroa (-13 %). Hanojen ja venttiilien vienti kasvoi 37 prosenttia yhdeksään miljoonaan euroon. Pumppujen, kompressorien yms. vienti oli arvoltaan kahdeksan miljoonaa euroa (-8 %). Voimansiirtolaitteiden vienti suureni 84 prosenttia kuuteen miljoonaan euroon. Kuumennus- ja jäähdytyskoneiden viennin arvo sen sijaan pieneni 28 prosenttia kuuteen miljoonaan euroon. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti Venäjälle väheni 12 prosenttia 83 miljoonaan euroon tammi-maaliskuussa. Tietokoneita vietiin 12 miljoonan euron edestä (-5 %). Puhelin- ja verkkolaitteiden viennin arvo pieneni 45 prosenttia 12 miljoonaan euroon. Sähkövirtapiirin kytkentä- ja ohjauslaitteiden viennin arvoksi tuli 13 miljoonaa euroa (+30 %). Muuntajien ja suuntaajien vientiin tilastoitiin arvoksi yhdeksän miljoonaa euroa (-32 %). Elektroniikan komponenttien vienti oli arvoltaan kahdeksan miljoonaa euroa (+13 %). Sähkökaapelin vienti kasvoi 21 prosenttia viiteen miljoonaan euroon. Kuljetusvälineiden vienti Venäjälle kohosi neljä prosenttia 63 miljoonaan euroon. Venäjälle vietiin henkilöautoja 30 miljoonan euron edestä (+30 %) sekä tavarankuljetus- ja erikoisautoja 16 miljoonan euron arvosta (-27 %). Moottoriajoneuvojen osien vienti kasvoi 28 prosenttia yhdeksään miljoonaan euroon. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti Venäjälle oli tammi-maaliskuussa arvoltaan 134 miljoonaa euroa. Tavararyhmän vientimäärät kasvoivat viisi prosenttia 101 tuhanteen tonniin, mutta vientihinnat laskivat yhdeksän prosenttia. Toimialan tuotteiden osuus Suomen viennistä maahan oli 17,7 prosenttia. Viennin arvo heikkeni neljä prosenttia. Muovien viennin arvo kohosi neljä prosenttia viime vuoden maaliskuuta suuremmaksi 56 miljoonaan euroon. Peruskemikaalien vienti nousi 19 prosenttia 24 miljoonaan euroon, mutta lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden vienti heikkeni 20 prosenttia 15 miljoonaan euroon. Väriaineita vietiin Venäjälle 11 miljoonan euron (-33 %) edestä, voiteluvalmisteita 11 miljoonan euron (-20 %) arvosta. Öljytuotteiden viennin arvo laski kuusi prosenttia tammi-maaliskuussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 42 miljoonaa euroa. Vientihinnat laskivat neljä prosenttia ja vientimäärät kaksi prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaisvienti Venäjälle kasvoi neljä prosenttia tammi-maaliskuussa. Tavaroiden viennin arvo oli 103 miljoonaa euroa, eli osuus kokonaisviennistä maahan oli 13,6 prosenttia. Vienti oli lähes pelkästään paperin ja pahvin vientiä. Niiden vienti oli arvoltaan 99 miljoonaa euroa. Viennin arvo nousi kuusi prosenttia vientimäärien noustua kuusi prosenttia ja vientihintojen prosentin. Metallien ja metallituotteiden vienti Venäjälle enentyi viisi prosenttia tammi-maaliskuussa. Viennin arvo oli 49 miljoonaa euroa. Osuudeksi kokonaisviennistä tuli 6,5 prosenttia. Teräksen ja raudan vienti laski viidenneksen 16 miljoonaan euroon. Metallista valmistettujen tuotteiden, mm. kiinnitysvälineiden ja työkalujen, viennin arvo parani 25 prosenttia 29 miljoonaan euroon. Elintarvikkeiden vienti Venäjälle laski 18 prosenttia tammi-maaliskuussa 22 miljoonaan euroon. Osuus kokonaisviennistä maahan oli 2,9 prosenttia. Elintarvikkeista viljan ja viljatuotteiden vienti oli arvoltaan viisi miljoonaa euroa. Viennin arvo madaltui 31 prosenttia. Kahvin ja suklaan vienti väheni 47 prosenttia neljään miljoonaan euroon. Paahtamatonta kahvia vietiin Venäjälle alkuvuonna 806 tonnia.

5 4 Muista arvoltaan merkittävistä tavararyhmistä kojeiden ja mittareiden, pääasiassa lääketieteellisten kojeiden ja laitteiden, vienti oli arvoltaan 13 miljoonaa euroa, laskua viidennes viime vuodesta. Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden vienti Venäjälle jatkoi laskuaan alkuvuonna, ja vajosi 12 prosenttia 11 miljoonaan euroon. Kumituotteiden, pääasiassa autonrenkaiden, vienti Venäjälle jäi kymmeneen miljoonaan euroon (-6 %). Kojeet, mittarit yms. (-20 %) 1,7 % Kuljetusvälineet (+4 %) 8,3 % Sähkökoneet ja -laitteet (-12 %) 11,0 % Kuvio 6. Vienti Venäjälle tavararyhmittäin v (1-3) Muut tavarat (-17 %) 4,8 % Elintarvikkeet ja juomat (-18 %) 2,9 % Öljytuotteet (-6 %) 5,5 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-4 %) 17,7 % Kumituotteet (-6 %) 1,3 % Paperi ja pahvi (+6 %) 13,0 % Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet (+16 %) 24,6 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (-12 %) 1,5 % Metallit ja metallituotteet (+5 %) 6,5 % Kivennäisainetuotteet (+6 %) 1,1 % Taulukko 2. Vienti Venäjälle; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2017 Milj. e Osuus % Muutos % 2018 (1-3) Milj. e Osuus % Muutos % 0-1 Elintarvikkeet ja juomat 124 3, , Öljytuotteet 193 5, ,5-6 5 Kemialliset aineet ja tuotteet , , Kumituotteet 41 1, , Paperi ja pahvi , ,0 6 65, Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 65 1, , Kivennäisainetuotteet 40 1, , Metallit ja metallituotteet 209 6, , Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet , , Sähkökoneet ja -laitteet , , , 79 Kuljetusvälineet 275 8, , Kojeet, mittarit yms. 75 2, ,7-20 Muut tavarat 216 6, ,8-17 Yhteensä , ,0 0 RAAKAÖLJYN, KAASUN JA NIKKELIKIVEN TUONTI VENÄJÄLTÄ VIREÄÄ Vertailuajanjakson kaasuputkituonti selittää metallien tuonnin arvon laskua Suomi tuo Venäjältä enimmäkseen energiatuotteita. Niiden osuus koko tuonnista Venäjältä oli 68 prosenttia tammi-maaliskuussa. Viime vuonna energian osuus tuonnista pieneni jyrkästi Venäjältä tulleiden arvoltaan suurten metalliputkihankintojen vuoksi. Energian tuonti Venäjältä kasvoi alkuvuonna 14 prosenttia 1,6 miljardiin euroon. Viime vuonna tuonnin arvo kasvoi 16 prosenttia vuodesta Venäjä oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä perinteiseen tapaan Suomen suurin energian toimittaja 64 prosentin osuudellaan sektorin tavaroiden tuonnista.

6 5 Raakaöljyä tuotiin Venäjältä tammi-maaliskuussa reilun 1,1 miljardin euron arvosta. Tuonnin arvo kohosi 14 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Raakaöljyn osuus kokonaistuonnin arvosta oli lähes puolet. Raakaöljyn tuontihinnat nousivat kymmenen prosenttia ja tuontimäärät neljä prosenttia 2,9 miljoonaan tonniin. Venäjän osuus Suomen raakaöljyn tuonnista arvon mukaan laskettuna oli alkuvuonna 80 prosenttia, Norjan osuus 18 prosenttia ja Kazakstanin osuus vajaa kaksi prosenttia. Suomeen alkuvuonna 2018 tuodusta kaasusta noin 90 prosenttia oli venäläistä alkuperää. Muita tärkeitä tuontimaita olivat Ruotsi, Belgia ja Norja. Tuonnin arvo oli alkuvuonna 219 miljoonaa euroa, kasvua 28 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kaasun tuonti Venäjältä kasvoi myös viime vuonna jyrkästi. Luonnonkaasujen osuus tuonnista oli 209 miljoonaa euroa, propaanin osuus noin yhdeksän miljoonaa euroa. Kaasun osuus koko tuonnista Venäjältä oli arvon mukaisesti yhdeksän prosenttia. Öljytuotteiden tuonnin arvo laski neljä prosenttia tammi-maaliskuussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 133 miljoonaa euroa. Öljyjalosteiden osuus koko tuonnista Venäjältä oli 5,6 prosenttia. Tuontihinnat nousivat, mutta tuontimäärät laskivat. Venäjän osuus Suomen öljyjalostetuonnista oli alkuvuonna neljäsosa, suurimman tuontimaan Ruotsin osuus vajaa puolet. Tammi-maaliskuussa 2018 Venäjältä tuotiin sähkövirtaa 50 miljoonan euron edestä, mikä oli 15 prosenttia viime vuotta enemmän. Tuontimäärät kohosivat prosentin 1750 gigawattituntiin ja tuontihinnat 14 prosenttia. Sähkön osuus koko tuonnista Venäjältä oli reilu kaksi prosenttia. Venäjän osuus Suomen sähkönhankinnan arvosta oli alkuvuonna reilu viidennes. Ruotsi on edelleen Suomen suurin sähköntoimittaja. Maan osuus sähköntuonnista oli alkuvuonna 70 prosenttia. Kivihiiltä tuotiin Venäjältä tammi-maaliskuussa 46 miljoonan euron edestä, mikä oli kolme prosenttia viime vuotta vähemmän. Tuontimäärät kohosivat 15 prosenttia 497 tuhanteen tonniin, mutta tuontihinnat laskivat 16 prosenttia. Vajaa kaksi kolmasosaa Suomen tuomasta kivihiilestä tuotiin alkuvuonna Venäjältä. Kivihiilen osuus kokonaistuonnista Venäjältä oli kaksi prosenttia tuonnin arvosta. Muun kuin energian tuonti Venäjältä oli tavanomaiseen tapaan melko vähäistä alkuvuonna, vain hiukan alle kolmasosa koko tuonnin arvosta. Metallien ja metallituotteiden tuonti Venäjältä hupeni 61 prosenttia tammi-maaliskuussa. Tuonnin arvo oli 216 miljoonaa euroa ja osuus kokonaistuonnista 9,2 prosenttia. Tuonnin arvon jyrkkää laskua selittää vertailuajanjaksolle osuneet kaasuputkihankinnat. Teräksen ja raudan, pääasiassa kaasuputkien, tuonti väheni tammi-maaliskuussa 67 prosenttia 171 miljoonaan euroon. Kuparin tuonti aleni 21 prosenttia kymmeneen miljoonaan euroon, ja nikkelin tuonti 14 prosenttia yhdeksään miljoonaan euroon. Alumiinin tuonti laski neljä prosenttia 11 miljoonaan euroon. Koboltin tuonti sen sijaan kasvoi seitsemään miljoonaan euroon, kun tuontia ei vertailuajanjaksolla ollut yhtään. Malmien ja metalliromun tuonnin arvoksi tuli 195 miljoonaa euroa, eli tuonnin arvo nousi 51 prosenttia. Tuonnin arvo kasvoi erityisen jyrkästi myös viime vuonna. Osuus kokonaistuonnin arvosta oli kuluvana vuonna reilu kahdeksan prosenttia. Tavaraa tuotiin Venäjältä yhteensä 393 tuhatta tonnia, kun viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuonniksi tilastoitiin 356 tuhatta tonnia. Tuontihinnat kasvoivat 37 prosenttia. Rautamalmien ja -rikasteiden osuus tuonnista oli 25 miljoonaa euroa (-8 %), nikkelikiven 170 miljoonaa euroa (+66 %). Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti Venäjältä oli tammi-maaliskuussa arvoltaan 179 miljoonaa euroa. Toimialan tuotteiden osuus Suomen tuonnista maasta oli 7,6 prosenttia. Yhteenlaskettu tuonnin arvo madaltui neljä prosenttia. Peruskemikaalien, mm. asyklisten hiilivetyjen, metanolin, styreenin ja ammoniakin, tuonti heikkeni viisi prosenttia 145 miljoonaan euroon. Lannoitteita, pääasiassa kaliumkloridia, tuotiin Venäjältä 23 miljoonan euron (-11 %) arvosta.

7 6 Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaistuonti Venäjältä kasvoi prosentin tammi-maaliskuussa. Toimialan tavaroiden tuonnin arvo oli 101 miljoonaa euroa, eli osuus kokonaistuonnista maasta oli 4,3 prosenttia. Puutavaran tuonti aleni prosentin 84 miljoonaan euroon ja 1,3 miljoonaan tonniin, mutta puutuotteiden tuonti vahvistui kymmenen prosenttia yhdeksään miljoonaan euroon. Puutavarasta hakkeen ja sahanpurun osuus oli 21 miljoonaa euroa, raakapuun 40 miljoonaa euroa ja sahatavaran 22 miljoonaa euroa. Lisäksi Venäjältä tuotiin vähäisessä määrin paperia ja pahvia sekä paperimassaa. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti Venäjältä kasvoi neljänneksen tammi-maaliskuussa. Tuonti oli arvoltaan 24 miljoonaa euroa ja osuus kokonaistuonnista maasta prosentin. Sähkökoneiden ja -laitteiden tuonti Venäjältä vahvistui 21 prosenttia 16 miljoonaan euroon. Sähkökaapelin tuonti oli arvoltaan 13 miljoonaa euroa, eli tuonnin arvo nousi 14 prosenttia. Muista arvoltaan merkittävistä tavararyhmistä rehujen tuonti laski 43 prosenttia kuuteen miljoonaan euroon, renkaiden tuonnin arvo nousi neljänneksen 19 miljoonaan euroon. Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (+25 %) 1,0 % Metallit ja metallituotteet (-61 %) 9,2 % Kuvio 7. Tuonti Venäjältä tavararyhmittäin v (1-3) Muut tavarat (+7 %) 2,7 % Puutavara (-1 %) 3,6 % Malmit ja metalliromu (+51 %) 8,3 % Kivihiili (-3 %) 2,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-4 %) 7,6 % Öljytuotteet (-4 %) 5,6 % Kaasut (+28 %) 9,3 % Sähkövirta (+15 %) 2,1 % Raakaöljy (+14 %) 48,7 % Taulukko 3. Tuonti Venäjältä; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2017 Milj. e Osuus % Muutos % 2018 (1-3) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 348 4, , Malmit ja metalliromu 614 7, , Kivihiili 247 3, , Raakaöljy , , Öljytuotteet 553 6, , Kaasut 526 6, , Sähkövirta 143 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet 649 7, , Metallit ja metallituotteet , , Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 110 1, ,0 25 Muut tavarat 266 3, ,7 7 Yhteensä , ,0-3

8 VIENTI VENÄJÄLLE V (1-3) (1-3) 2018 (1-3) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet , , ,0 32 0, liha ja lihatuotteet 51 0,0 4 0, maitotaloustuotteet ja munat 163 0, , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,7 1 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , ,0 59 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 206 0, , ,0 10 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , ,1 69 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 796 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , ,0 51 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 9 0,0 1 0, sähkövirta 8 0,0 10 0, , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 309 0, , , kasviöljyt ja -rasvat 796 0, , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms ,0 50 0, ,0 6 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 286 0, , ,0 6 0, muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 990 0, , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,3 6 9 muut tavarat 56 0,0 90 0, ,0 - YHTEENSÄ , , , ,0 0

9 TUONTI VENÄJÄLTÄ V (1-3) (1-3) 2018 (1-3) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 20 0,0 29 0, ,0 8 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat 3 0, , ,0 39 0, kala- ja kalavalmisteet 144 0,0 36 0, ,0 12 0, vilja ja viljatuotteet 541 0, , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , ,0 99 0, kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 179 0, , ,0 31 0, rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet 68 0,0 72 0, ,0 15 0, juomat ja tupakka 816 0, , , , juomat 742 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 74 0, , ,0 0 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 98 0, , ,0 12 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 8 0,0 8 0, ,0 0 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 140 0, , ,0 78 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut , , , , sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , ,0-41 eläinöljyt ja -rasvat kasviöljyt ja -rasvat , , ,0-43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet 184 0, , ,0 24 0, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 471 0, , ,0 66 0, lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 16 0,0 41 0, ,0 22 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 253 0,0 38 0, ,0 79 0, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 184 0, , ,0 40 0, puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 136 0, , ,0 41 0, muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 580 0, , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut 396 0, , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , ,0 95 0, vaatteet 928 0, , , , jalkineet 49 0,0 30 0, ,0 8 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 27 0, , ,0 32 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,0-75 YHTEENSÄ , , , ,0-3

10 Kauppa 2018 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2018:M12, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Telasuo, Christina p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta Ulkomaankauppatilastojen hakupalvelusta (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi