HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Dnro 430/ /15

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Dnro 430/ /15

2 1 (14) Sisällys 1 Katsaus Henkilöstörakenne Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Sukupuolirakenne Ikärakenne ja koulutustaso Henkilöstön vaihtuminen ja poistuma Työvoimakustannukset Henkilöstön työhyvinvointi Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Naisten ja miesten samapalkkaisuus Henkilöstön kehittäminen Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstökoulutus ja osaamisen kehittäminen Kooste henkilöstötilinpäätöksestä

3 2 (14) 1 Katsaus Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) viidennen toimintavuoden henkilöstötilinpäätös 2014 sisältää keskeisiä tietoja henkilöstöhallinnon osa-alueilta. Tarkasteluvuosi on 2014, mutta joidenkin tunnuslukujen osalta tietoja on useammaltakin vuodelta. Numerotiedot perustuvat enimmäkseen Tahti- ja Kieku-järjestelmistä saatuun informaatioon. Henkilöstötilinpäätös antaa tietoa henkilöstörakenteesta ja henkilöstön uusiutumisesta, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön työhyvinvoinnista ja kehittämisestä. Kiekun käyttöönotot, palveluverkon kehittämiseen liittyvät Turun ja Kuopion toimipaikkojen lakkauttamiset ja palvelujen siirrot sekä kehityshankkeet ja organisaatiomuutos aiheuttivat runsaasti henkilöstöjärjestelyjä ja sisäistä liikkuvuutta. Päällekkäisten muutosten aiheuttamasta kuormituksesta huolimatta henkilöstön työtyytyväisyys kehittyi inhimillisen pääoman mittareilla mitattuna myönteiseen suuntaan ja sairauspoissaolot vähenivät hiukan. Vaikka henkilötyövuosia kertyi hieman edellisvuotta vähemmän, rekrytointeja tehtiin kuitenkin edelleen runsaasti. Määräaikaisten osuus Palkeissa on valtion keskiarvoa korkeampi mm. Kieku-käyttöönottojen vuoksi. Henkilöstörakenteessa tapahtui vain pieniä muutoksia: miesten ja osa-aikaisten osuudet nousivat hieman. 2 Henkilöstörakenne 2.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Palkeiden työssä oleva (palkkaa saava) henkilöstö oli vuoden 2014 lopussa edellisvuoden tapaan 755. Henkilötyövuosia tehtiin kuitenkin hieman edellisvuotta vähemmän. Taulukko 1. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet (Lähde: Kieku / Tahti) muutos henkilöstön määrä % henkilötyövuodet 733,9 750,0 742,7-1,0 % Toiminta jakautui vuoden 2014 lopussa paikkakunnittain kaavion 1 mukaisesti. Hämeenlinnan ja Joensuun henkilöstömäärä kasvoi. Suurimmat suhteelliset muutokset - henkilöstömäärän vähentymiset - tapahtuivat jälleen Turussa (-7 henkilöä) ja Kuopiossa (-3 henkilöä). Tähän vaikutti kesäkuussa 2015 edessä oleva toimipisteiden lakkauttaminen. Henkilöstö hakeutui muualle ja vapautuneet tehtävät täytettiin muille paikkakunnille.

4 3 (14) Kaavio 1: Henkilöstö paikkakunnittain (Lähde: Kieku / Tahti) Turku; 27 Kuopio; 17 Helsinki; 1 Pori; 63 Mikkeli; 82 Joensuu; 233 Hämeenlinna; 332 Pitkällä virkavapaalla, kuten vanhempain- ja hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla tai toisessa valtion virkasuhteessa, oli vuoden 2014 lopussa 62 henkilöä (miehiä kaksi). Näistä 22 oli toisen työnantajan palveluksessa, mikä on seitsemän henkilöä edellisvuoden loppua enemmän. Muutosta selittää se, että lakkautettavista toimipaikoista henkilöitä on sijoittunut määräaikaisesti toisten työnantajien palvelukseen. Vuorotteluvapaalla oli viisi ja opintovapaalla neljä henkilöä. Vuoden 2014 aikana vuorotteluvapaalla oli yhteensä 23 henkilöä ja palkattomalla opintovapaalla 16 henkilöä. Perhevapaalla olijoiden osuus oli vuoden viimeisenä päivänä 31 henkilöä. 2.2 Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Osa-aikaisena työskenteli vuoden 2014 lopussa 36 henkilöä, 4,8 prosenttia henkilöstöstä. Suurin osa näistä oli osittaisella hoitovapaalla tehden lyhennettyä työpäivää tai -viikkoa. Osa-aikaeläkkeellä ja osakuntoutustuella tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli molemmissa seitsemän henkilöä. Osa-aikaisuudet, kuten mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen tai osa-aikaeläkkeeseen, antavat paremman mahdollisuuden sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän, mikä edistää työssä jaksamista. Toisaalta pysyvästi tai määräaikaisesti osa-aikaisesti voivat työskennellä myös ne henkilöt, jotka eivät terveytensä puolesta kykene kokoaikaiseen työhön. Henkilöstöstä vakinaisessa virassa oli 82,8 prosenttia, 625 henkilöä. Näistä noin sata oli virkavapaalla omasta virastaan hoitaen Palkeissa virkasuhteessa muuta kuin vakinaista tehtäväänsä. Varsinaisia määräaikaisia virkamiehiä oli 130. Näistä suurin osa oli sijaisia, joskin lähes yhtä paljon oli myös muista syistä määräaikaiseksi nimitettyjä henkilöitä. Määräaikaisten osuus (17,2 %) on suurempi kuin valtiolla keskimäärin (12,7 %). Määräaikaisten suureen tarpeeseen vaikuttivat edelleen eri virastojen Kiekun käyttöönottoon liittyvät työt Palkeissa sekä palveluverkon kehittämishanke.

5 4 (14) Palkallisessa harjoittelussa vuodenvaihteessa oli yksi henkilö; koko vuoden aikana harjoittelijoita oli yhteensä 10,3 henkilötyövuotta, mikä oli asetettu tavoitteeksi (10 htv). Oppilaitosyhteistyö on osoittautunut toimivaksi. Työllistettyjen kahden henkilön osuus henkilötyövuosista oli 0,7 htv:tä. Taulukko 2. Osa-aikaisten ja määräaikaisten osuudet (Lähde: Kieku / Tahti) muutos osa-aikaisten osuus vuoden lopussa ,1 % määräaikaisten osuus vuoden lopussa ,0 % 2.3 Sukupuolirakenne Miesten osuus henkilöstöstä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna, kuten oli tapahtunut myös vuoden 2013 aikana. Miesten osuus oli 11,4 prosenttia. Palkeiden edustama toimiala on naisvoittoinen. Koko valtionhallinnossa miehiä on kuitenkin hieman enemmän 51,4 prosenttia. Osa-aikaisia miehistä oli vain yksi henkilö (1,2 prosenttia miehistä, naisista 5,1 prosenttia). Määräaikaisissa palvelussuhteissa naisista oli 15,7 ja miehistä 29,1 prosenttia. Sukupuolten väliset erot ikä- ja koulutusrakenteissa on kuvattu kappaleessa 2.4. Kaavio 2. Naisten ja miesten osuuksia vuoden 2014 lopussa (Lähde: Kieku / Tahti) osa-aikaiset 34 1 määräaikaiset naiset miehet henkilömäärä % 50 % 100 % 2.4 Ikärakenne ja koulutustaso Palkeiden henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2014 lopussa 45,6 vuotta. Tämä on vajaan vuoden verran alhaisempi kuin valtiolla keskimäärin (46,3). Palkeiden selkeästi suurin ikäluokka oli edelleen vuotiaat. Vähintään 45-vuotiaita henkilöstöstä on 57,0 prosenttia. Miesten ja naisten keski-iän ero on kuitenkin jopa kymmenen vuotta, ja miesten kohdalla suurin ikäluokka onkin vuotiaat. 65 vuotta täyttäneistä töissä oli vielä kuusi naista.

6 5 (14) Kaavio 3: Henkilöstön ikäjakauma sukupuolittain (Lähde: Kieku / Tahti) miehet naiset Palkeiden miehet ovat koulutetumpia kuin naiset. Miesten koulutustasoindeksi oli 5,1 ja naisten 4,8. Palkeiden henkilöstön keskimääräinen koulutustaso oli alempi kuin valtiolla keskimäärin (5,3). Vähintään alempi korkeakoulututkinto oli kuitenkin 31 prosentilla henkilöstöstä (valtiolla keskimäärin 45,7 prosentilla). Erot muihin virastoihin selittyvät tehtävien luonteen vuoksi. Tutkijakoulutusasteen saavuttaneita Palkeissa oli kaksi henkilöä. 3 Henkilöstön vaihtuminen ja poistuma Uusi ICT-yksikkö käynnistyi vuoden 2014 alusta. Viimeiset rekrytoinnit saatiin valmiiksi alkuvuoden aikana. Vuoden aikana käynnistyi myös Palkeiden muuta organisaatiota koskeva uudistus, jonka tarkoituksena on tehostaa asiakkuuksien ja prosessien kehittämistä ja ohjaamista sekä tuotannon johtamista. Yhtä tehtävää lukuun ottamatta kaikki tehtävät täytettiin Palkeiden sisältä. Uusi Palkeiden organisaatio astui voimaan vuoden 2015 alusta. Myös muita tehtäviä on täytetty sisäisin järjestelyin sekä lyhytaikaisia määräaikaisuuksia avoimien hakemusten kautta. Ulkoisessa haussa olleiden rekrytointien määrä kasvoi edellisvuoden 83 rekrytoinnista 103 rekrytointiin. Näistä 60 oli rekrytointeja määräaikaisiin virkasuhteisiin. Hakemuksia saapui vuoden aikana yli Kuopion ja Turun toimipisteiden lakkautustoimenpiteet jatkuivat vuoden 2014 aikana. Lopulta 21 henkilöä irtisanottiin. Toimipaikkojen henkilöstön tukitoimet ovat jatkuneet koko vuoden 2014 ja jatkuvat vielä vuoden 2015 aikana. Kaikkiaan Palkeissa vakinaisia palvelussuhteita päättyi 35, viisi vähemmän kuin edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus (vakinaisten päättyneiden palvelussuhteiden osuus edellisvuoden lopun vakinaisten lukumäärästä) oli 5,6 %. Vanhuuseläkkeelle jäi kymmenen henkilöä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 63,2 vuotta. Nuorin eläköitynyt oli 61- ja vanhin 67-vuotias. Työpaikkaa vaihtaneista kymmenen henkilöä siirtyi toisen valtion viraston palvelukseen edellisvuoden tapaan;

7 6 (14) sekä virkasiirtona että avoimen haun kautta. Määräaikaisista palvelussuhteista päättyi ennen virkamääräyksen loppua 17 virkasuhdetta. Ennusteen mukaan Palkeiden nykyisestä henkilöstöstä on vuoden 2020 loppuun mennessä eläköitynyt 15,0 prosenttia ja viisi vuotta myöhemmin 31,9 prosenttia. Koko valtiosektorilla eläköitymistä tapahtunee enemmän ( ,3 %) Arvio perustuu tällä hetkellä palveluksessa olevan henkilöstön henkilökohtaiseen eläkeikään (kaavio 4). Kaavio 4. Henkilöstön poistuma vanhuuseläkkeelle vv (Lähde: Tahti) ,9 28,6 25,8 21,6 18,7 15,1 11,4 9,3 6 2,8 0, LKM Kum. % 4 Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset nousivat vuonna ,4 prosenttia edellisvuodesta. Välilliset työvoimakustannukset nousivat palkkoja enemmän (taulukko 3). Muiden muassa työterveyshoidon ja koulutuksen kustannukset nousivat edellisvuodesta. Sosiaaliturvamenot alittavat valtion keskimääräisen tason (17,8), sen sijaan muut välilliset kustannukset ylittävät sen (2,0). Palkkasumman osuus Palkeissa on hieman valtion keskiarvoa (80,2) korkeampi. Palkeiden prosenttiosuudet on esitetty kaaviossa 5. Taulukko 3. Työvoimakustannusten jakautuminen 2013 ja 2014 (Lähde: Tahti) Muutos % palkkasumma (sis. tehdyn työajan ja välilliset palkat) ,3 sosiaaliturvamenot ,3 muut välilliset työvoimakustannukset ,9 YHTEENSÄ ,4

8 7 (14) Kaavio 5. Työvoimakustannusten osuudet (%) 2014 (Lähde: Tahti) 4,1 15,1 palkkasumma sosiaaliturvamenot 80,8 muut välill. Työvoimakust. Henkilötyövuoden hinta kertoo kokonaistyövoimakustannusten osuuden henkilötyövuotta kohden. Vuodesta 2013 ( euroa) vuoteen 2014 ( euroa) henkilötyövuoden hinta nousi 3,3 prosenttia. Palkeiden aloitusvuodesta 2010 lähtien muutos on ollut 9,5 prosenttia (käyvin hinnoin). Kaavio 6: Henkilötyövuoden hinta; 2010 = 100. (Lähde: Tahti) 112,0 110,0 108,0 109,5 106,0 104,0 104,7 106,2 102,0 102,2 100,0 100,0 98,

9 8 (14) 5 Henkilöstön työhyvinvointi Palkeissa on strategisina painopisteinä osaamisen hallinnan kehittäminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen, johtamis- ja esimiestyön edelleen kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen sekä joustavien työaikojen ja työtapojen käyttöönoton edistäminen. Vuotta 2014 leimasivat kaksi suurta muutosprojektia: palveluverkkouudistus sekä organisaatiouudistukseen valmistautuminen. Uudistuksessa siirryttiin vuoden 2015 alussa prosessiorganisaatiosta matriisiorganisaatioon. Kaiku-hankkeena käynnistyi syksyllä isojen muutosten alaisille ryhmille tunnin muutosvalmennukset, joissa käydään lävitse muutosta eri näkökulmista ja ratkaisukeskeisesti haetaan ratkaisuja muutoksien aikaansaamiin ongelmiin. Suuren osan valmennuksista on vetänyt Palkeiden oma henkilö, joten toimintamalli on ns. palkeistettu. Hallinnonaloittainen palvelujen keskittäminen ja Kiekun käyttöönottaminen asiakasvirastoissa ovat vaatineet henkilöstöltä joustamista. Työhyvinvointiin panostettiinkin myös työhyvinvoinnin minimessuilla, jotka järjestettiin jokaisella paikkakunnalla toukokuussa. Niille osallistuivat lähes kaikki työntekijät. Minimessut järjestettiin yhteistyössä tyhy-ryhmän, luottamusmiesten, henkilöstöhallinnon, työterveyden sekä assistenttien kanssa. Teemoina olivat työhyvinvoinnin eri osaalueet. Työterveyshuollon kanssa yhteistyö on jatkunut tiiviinä. Uusia toimintamalleja on kehitetty otettavaksi käyttöön vuoden 2014 aikana. Henkilöstösuunnitelma on pidetty ajan tasalla. Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma on laadittu. Osana työhyvinvoinnin ylläpitoa otettiin käyttöön erillinen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintamalli. Virkistystilaisuuksia järjestettiin keväällä ja syksyllä. Pikkujoulut pidettiin perinteiseen tapaan, mutta ohjelma koostui henkilöstön omasta ohjelmasta. Merkkivuoden 2015 suunnittelu käynnistettiin. 5.1 Työtyytyväisyys Vuonna 2014 ei järjestetty VMBaro-kyselyä, mutta sen sijaan toteutettiin ZEFohjelmalla tehty työtyytyväisyyden pikapuntari viidellä eri kysymyksellä. Näiden kysymysten keskiarvo asteikolla 1-5 oli 3,68. Kysymykset käsittelivät työnteon sujuvuutta, jaksamista ja hyvinvointia, vaikeistakin asioista käytävän keskustelun avoimuutta työyhteisössä, työn tuottamaa positiivista tunnetta sekä esimiehen toimintaa työn tekemisen helpottamikseksi. Kyselyssä, jonka vastausprosentti oli 69, oli mukana myös ns. inhimillisen pääoman (IPO) mittareita. IPO-tulokset kehittyivät myönteiseen suuntaan. Nousua tapahtui kaikilla osa-alueilla. Erityisesti tuloksissa näkyi kehityskeskusteluiden toimintamallin kehittäminen. Paikkakunnittain katsottuna kyselyssä kuitenkin erottui lakkautettavien paikkakuntien vähäisempi tyytyväisyys. Eroja löytyi myös eri työyhteisöjen välillä.

10 9 (14) Taulukko 4. IPO mittarit (Lähde: Pikapuntari) IPO-MITTARIT Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä Esimiesten ja johdon antamat mahdollisuudet uudistua työssä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo Muutos ,79 2,92 3,06 4,8 % 3,09 3,15 3,21 1,9 % 2,81 2,80 3,02 7,9 % 2,92 3,05 3,15 3,3 % 2,94 2,86 3,05 6,6 % 3,18 3,22 3,39 5,3 % 5.2 Sairauspoissaolot Työterveystarkastuksissa siirryttiin vuonna 2014 työyhteisökohtaisiin tarkastuksiin. Tarkastukset tehtiin koko Kuopion ja Turun henkilöstöille sekä noin kymmenelle palveluryhmälle muilla paikkakunnilla. Työyhteisökohtaisilla tarkastuksilla pyritään edistämään työkykyongelmien ennaltaehkäisemistä. Työkykyneuvotteluja käytiin 26 henkilön osalta. Sairauspoissaolotyöpäivät henkilötyövuotta kohden vänenivät edellisvuodesta, mutta ylittivät kuitenkin tavoitearvon 10. Sairauspoissaolojen keskimääräinen kesto oli 3,7 työpäivää sairaustapausta kohden. Vaikka sairauspoissaoloja oli vähemmän kuin edellisvuonna, henkilöstöstä entistä suurempi osuus joutui turvautumaan sairauslomaan. Palkeiden terveysprosentti 31,5 oli pienempi kuin valtiolla keskimäärin (37,9). Sen sijaan työtapaturmien osalta Palkeiden luvut vastasivat täysin valtiosektorin keskiarvoa. Kaavio 7. Sairauspoissaolotietoja työpäivinä. (Lähde: Tahti) ,2 10,2 10,5 4,7 4,2 3,7 13,913,5 12, sairauspoissaolot työpäivää / htv työpäivää / tapaus työpäivää / edunsaaja

11 10 (14) Taulukko 5. Sairaustapausten määrä ja terveysprosentti (Lähde: Tahti) Muutos 1-3 sairauspäivän tapausten osuus 78,3 74,8 75,5 0,9 % tapauksia / edunsaaja 3,0 3,2 3,4 6,3 % tapauksia / htv 2,2 2,7 2,8 3,7 % terveysprosentti 40 33,2 31,5-5,1 % Palkeissa tehtävän staattisen istumatyön luonteesta johtuen sairauspoissaoloissa ovat painottuneet tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät vaivat. Näiden sairauksien osalta työterveyshuollon todistuksilla kirjoitetut sairauslomapäivät vähenivät kuitenkin vuonna 2014 selvästi (37 prosentin osuudesta 28 prosenttiin). Mielenterveyden häiriöt nousivat niukasti merkittävimmiksi sairauspoissaolopäivien syiksi 30 prosentin osuudellaan. Eniten eri henkilöitä on kuitenkin sairastunut johonkin infektioon. 5.3 Naisten ja miesten samapalkkaisuus Palkeiden muutokset ovat työllistäneet myös palkkausjärjestelmän seuranta- ja arviointiryhmää, joka kokoontui seitsemän kertaa vuoden aikana. Palkkausjärjestelmän käsikirja päivitettiin työnantajan ja järjestöjen yhteistyönä. Myös muita neuvotteluja järjestettiin tarpeen mukaan. Kehitys- ja arviointikeskustelut käytiin keväällä ajallaan ja tehtäväkuvauksia on tarkistettu ja uusittu tarpeen mukaan. Uusittu ryhmäkehityskeskustelukäytänne lanseerattiin marraskuussa 2013 ja sen mukaiset keskustelut käytiin ensimmäisen kerran kaikissa ryhmissä alkuvuodesta Myös kehityskeskustelulomake uusittiin. Vaativuusryhmien mukaan tarkasteltuna Palkeiden palveluksessa olevien naisten prosentuaalinen osuus painottuu selkeämmin alempiin vaativuusryhmiin kuin miesten (kaavio 8). Vertailussa ovat mukana kaikki joulukuussa 2014 täyttä palkkaa saaneet henkilöt (671 henkilöä). Naisista 86,5 prosenttia sijoittui vaativuusryhmien 3 ja 7 välille, kun taas miehistä 66,3 prosenttia.

12 11 (14) Kaavio 8. Naisten ja miesten sijoittuminen vaativuusryhmittäin (Lähde: Tahti) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Naiset Miehet 20 % 10 % 0 % Säännöllisen työajan kuukausiansion samapalkkaisuusindeksi (kaavio 9) osoittaa palkkatasa-arvon naisten ja miesten välillä. Suurimmassa osassa vaativuusryhmiä naisten keskimääräinen palkka on miesten palkkoja korkeampi, mutta erot ovat vähäiset. Myös miesten lukumäärä on vähäinen, ja yhden henkilön merkitys suurempi kuin naisten joukossa. Kaavio 9. Samapalkkaisuusindeksi = naisten ansiot miesten ansioista 2014, miehet = 100 (Lähde: Tahti) ,9 107,3 101,8 104,1 100,9 102,7 97,6 100,1 97, VT 3 VT 4 VT 5 VT 6 VT 7 VT 8 VT 9 VT10 VT11 VT12 VT13 Vaativuustaso

13 12 (14) 6 Henkilöstön kehittäminen 6.1 Henkilöstöinvestoinnit Henkilötyövuotta kohden lasketut investoinnit koulutukseen ja työterveyshuoltoon kasvoivat. Myös suurimmat panostukset työkuntoon ja työtyytyväisyyteen - työpaikkaruokailuun ja virkistystoimintaan - nousivat. Työterveyshuollon sekä työpaikkaruokailun kustannukset nousivat myös edellisvuonna. Sen sijaan koulutusja virkistystoiminnan investoinnit jäivät vuonna 2014 alle vuoden 2012 tason. Taulukko 6. Investoinnit ( /htv) koulutukseen, työterveyshuoltoon sekä työkuntoon ja työtyytyväisyyteen Luvut eivät sisällä käytettyä työaikaa. (Lähde: Kirjanpito) muutos koulutus 567,1 385,5 512,1 32,8 % työterveyshuolto 463,2 714,5 850,1 19,0 % työpaikkaruokailu 108,2 112,2 128,1 14,2 % virkistystoiminta 277,1 227,4 260,3 14,5 % 6.2 Henkilöstökoulutus ja osaamisen kehittäminen Henkilöstökoulutukseen käytettiin 3,6 työpäivää henkilötyövuotta kohden, hieman edellisvuotta (3,5) enemmän. Osaamisen hallinnan prosessin suunnitelmallisuuden parantamiseksi käynnistettiin erillinen hanke. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa osaamistarpeiden määrittely ja hankkia järjestelmä osaamiskartoitusten tekoon. Tarkoituksena on myös kehittää edelleen kehityskeskustelun ja suoritusarvioinnin käytänteitä ja hankkia niitä varten tietojärjestelmä. Hanke jatkuu vuonna Henkilöstökoulutusta on järjestetty koulutussuunnitelman mukaan. Esimiehille on järjestetty koulutusta ja esimiestyön tukemisen keinoja on kehitetty. Esimiesfoorumin ohella jatkuivat säännölliset kuukausittaiset esimiesinfotilaisuudet sekä niistä laadittavien esimiestiedotteiden laadinta. Uutena viestintäkanavana aloitettiin julkaista intrassa esimiestyön tueksi -blogia, johon tekstejä tuottivat esimiehet itse, johto sekä kehittämispäällikkö. Koko henkilöstölle suunnattuna alkoi ilmestyä sähköpostitse jaettu Paraati-uutiskirje kuukausittain. Vapaamuotoisempi Välipala-lehti ilmeistyi kolme kertaa. Myös henkilöstön infotilaisuuksia järjestettiin edelleen säännöllisesti. Esimiesten JET-koulutuksia on jatkettu. Kolmas esimiesten JET-koulutusohjelma käynnistyi syksyllä. Aiemmissa koulutuksissa on kouluttautunut jo 25 esimiestehtävissä toimivaa. Lisäksi johto on osallistunut johtamisjärjestelmän kehittämiseen tähtäävään työpajatoimintaan. Esimieskoulutusten sekä talous- ja henkilöstöhallinnon substanssi- ja järjestelmäkoulutusten lisäksi järjestettiin kielikoulutusta ruotsista. Määrällisesti eniten järjestettiin kuitenkin koko henkilöstölle tarkoitettuja, yleisiä koulutustilaisuuksia muiden muassa työyhteisötaidoista. Uusille henkilöille on pidetty omat informaatiotilaisuutensa. Palkeissa järjestetyn koulutuksen lisäksi henkilöstö on osallistunut myös avoimiin ulkopuolisiin koulutuksiin.

14 13 (14) Taulukko 7. Palkeiden järjestämää koulutusta 2014 Koulutus Osallistujien määrä Koulutusten määrä Kaikille yhteiset koulutukset Valtion taloushallinto 80 2 Virkamies ja palvelussuhteen ehdot 33 1 Excel-perusteet 24 2 Officen tehokäyttö 56 2 Excel suurten tietoaineistojen käsittely 38 2 ZEF arviointikoneratkaisu 10 1 Palkeiden seurantakohteet ja tiliöinti 15 2 Kouluttajakoulutus järjestelmäkouluttajille 30 2 Tervetuloa taloon! 50 2 Tervetuloa taloon! (harjoittelijat) 21 1 Työyhteisötaidot Epäasiallinen kohtelu ja häirintä 50 6 Ryhmäytymisvalmennukset Esimieskoulutukset Ratkaisukeskeinen työyhteisö 14 2 (2 pv) Esimies ja palvelussuhteen ehdot 11 1 Rekrytointi 18 1 Ryhmäkehityskeskustelu 28 2 JET I 10 1 (3 pv) JET II 14 1 (8 pv) JET III 15 1 (4 pv) ICT-Akatemia 15 1 (7 pv) Me Palvelemme -koulutus 22 1 Tassu: esimieskoulutus 54 1 Kielikoulutus Ruotsi 40 2 Talous- ja henkilöstöhallinnon substanssikoulutukset Vuosilomasopimusmuutokset Ennakkoperinnän perusteet 27 1 Kirjanpidon prosessi, väistyvät järjestelmät 12 1 Kirjanpidon prosessi, Kieku 30 1 Kieku BI-raportointi 19 1 Tilinpäätös: laskelmat, liitteet 39 1 Tilinpäätöskoulutus: Prosessi ja aikataulut 38 1 Kiekun tilinpäätöskoulutus 25 1 Kieku peruskoulutus (kirjanpito) 10 1 Kieku kertauskoulutus (kirjanpito) 14 1 Tassu: suoritemäärien kirjaus 70 1 Tassu: henkilöstösuunnittelu 55 1 Tassu: taloushallintopalvelujen henkilöstö 5 1 Kieku-järjestelmäkoulutukset Taloushallinnon Kieku-koulutukset Henkilöstöhallinnon Kieku-koulutukset HAUS avoimet koulutukset ja seminaarit 124

15 14 (14) Kooste henkilöstötilinpäätöksestä 2014 HTV 742,7, muutos 7,3 htv, -1,0 % Osa-aikaisia 36, muutos + 3 henkilöä, 9,1% Määräaikaisia 130, muutos +5 henkilöä, +4,0% Lähtövaihtuvuus 5,6 % (35 vak. palvelusuhdetta päättyi, joista vanhuuseläkkeelle jäi 10) Ulkoisia hakuja 103 ( ), 3400 hakemusta ( ) Htv:n hinta e, muutos + 3,3% Sairauspoissaolot 10,5 työpäivää/htv, muutos -0,7 Työterveyshuolto 850,10 e/htv, muutos +19,0 % Koulutustilaisuuksia 107 ( ), 1817 osallistujaa