TEOLLISUUSTILASTOA INDUSTRISTATISTIK

Transkriptio

1 SU O M EN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA VUONNA 90 INDUSTRISTATISTIK ÀR 90 STATISTIQUE DES INDUSTRIES ANNÉE 90 HELSINKI 9 HELSINGFORS

2 H elsn k 9. V a lo n e u v o s o n k rjap an o.

3 Alkusana. Teollsuuslaso lm esyy ällä keraa skäl ensään laajem m assa m uodossa, eä shen ssälyy k aks uua leaulua (aulu j a ), jossa käsellään eollsuuden poloanekuluusa vuonna 90. A neson käyelyä on lähnnä valvonu allekrjoan u S r ö m m e r, jo k a myös on laanu ohesen ekskasauksen, P oloaneden käy öä koskeven aulujen laam sesa on huolehnu ylm. m esänhoaja Eno Harkanen, H elsngssä, Tlasollsessa pääom sossa, m aalskuussa 9. Förord. Indusrsasken fram lägges denna gång u vdgad form så m åo a ll densam m a fo g a s vå nya abellblagor (ab ell och ), vlka belysa ndusrns brän sleförbruknng år 90. B ehandlngen av m aerale har närm as les av underecknad Srö m m e r, som även fö r fa a exöversken. T abellerna rörande brän sleförbru k nngen ha u arbeas av e. o. forsm äsaren Eno Harkanen. H elsn gfors, å S asska cenralbyrån, mars 9. Mar Kovero. V aler Lndberg. M. Srömmer.

4 Ssällys. T e k s. (Sv. 9). Sv. Suomen eollsuus vuonna 90: Yleskasaus... Työpaka ja uoannon suuruus... Työpakkojen omsaja... Työnekjä... Mooor... Työpakkojen uoanoarvo ja yönekjä.. Tomnnassa saunee keskeyykse... Teollsuuden poloaneen kuluus... Aakkosellnen lueelo seloseusa ehasa.. Résumé fra n ç a s... Lse des noms d'ndusres employés dans les ableaux... Innehåll. T e x. (Sd. 9). Sd. Indusrn Fnland år 90: Översk... Arbessällen och llverknngens sorlek... Arbessällenas ägare... Arbearna... Moorer... Arbessällenas llverknngsvärde och anale arbeare... Avbro verksamheen... Indusrns förbruknng av bränsle... Alfabesk förecknng över förelggande sask redovsade olka slag av fabrker.. Résumé fr a n ç a s... Lse des noms d ndusres employés dans les ableaux... T aulu lee. (Sv. ). Sv. Taulu. Yleskasaus maan eollsuusomnaan kaupungan ja khlakunnan. Yleskasaus maan eollsuusomnaan eollsuuslajan.... Teollsuudessa käyey käyövoma. Teollsuuden kuluama raakaanee ja sen uoee.... Teollsuuden käyämä poloanee v ,,. Teollsuuden käyämä poloanee v. 90 mänyhaloks ja kvhlks muunneuna... T ab ellb lag o r. (Sd. ). Sd. Tabell. översk av den ndusrella verksamheen landes säder och härader. Den ndusrella verksamheen efer ndusrarer.... I ndusrn använd drvkraf.... I ndusrn använda råämnen och halvfabrka sam förfärdgade alser,,. Inom ndusrn förbruka bränsle år 90...,, 0. Inom ndusrn år 90 förbruka bränsle omräkna ll allved och senkol... Table des maères. T exe. (Pages 9) Pag. Les ndusres fnlandases en 90: Ooup d œl général... L a classfcaon des enreprses ndusrelles selon la. valeur de la fa b rc a o n... Les propréares de enrep rses... Ouvrers... Moeurs... Valeur des produs des leux de raval e nombre de leurs ouvrers... Inerrupons de l acvé... Combusbles employés dans l ndusre... Lse des caégores de fabrques don rae la présene sasque... Résumé fr a n ç a s... Lse de noms d ndusres employés dams les ableaux... T ab leau x. (Pages ) Pag. Tableau. Tableau synopque des enreprses ndusrelles dans les vlles e les ballages du pays.... Les enreprses ndusrelles groupées par genres d ndusres.... Force morce employée par l ndusre.... Maères premères e produs maclevés employés e produs fabrqués.... Combusbles employés dans l ndusre en Combusbles de l ndusre rédus en bos de pn e en charbon, en 90...

5 Suom en eollsuus vu onna 9 0. Fn lan d s n dusr å r 9 0. Y leskasaus. Yleskasauksen keko eollsuus översk. En översk av kela den ndusrella omnaan esllä olevana vuonna sekä kolmena verksamheen under frågavarande å.r sam unedellsenä vuonna anaa seuraava aulukko. der do re föregående åren ges följande abell Työpakkoja, luku Arbessällen, anal lsäys a öknng eller 0 09 ) vähennys, luku mnsknng, anal.. ^?.. %.... Työnekjöä, luku Arbeare, anal lsäys a öknng eller vähennys, luku mnsknng, anal o o %.... Käyövomaa, hv. Drvkraf, hkr lsäys, hv. öknng, hkr o ;; V % Palkkaus Avlönng 000mk lsäys a öknng eller vähennys mnsknng V ff }} % Raakaaneden arvo Råämnenas värde 000mk Sama, lsäys a vähennys D : o, öknng eller m nskn n g... yy yy %....0 Kom asa raakaanea Inhemska råämnen 000mk Sama, lsäys a vähennys D :o, öknng eller m n skn n g... yy yy % Komasa puolvalma eollsuusuoea In....0 hemska halvfabrka 000mk Sama, lsäys a vähennys D :o, öknng eller m nsknng... yy o v ;> yy % Ulkomasa raakaanea Uländska råämnen l mk Sama, lsäys a vähennys D :o, öknng eller m nskn n g... yy ï? j yy %. 9.. Tuoannon bruoarvo Tllverknngens bruovärde mk o. Sama, lsäys a vähennys D : o, öknng eller m nskn n g... yy % ) Työpakkojen luvun vähenemnen johuu osaks ') Mnsknngen av amale arbessällen, beror sä, eä v:n l90 lasosa on poseu joukko delvs på a flere mndre elekrcesverk borpenä sähkölaoksa. lämnas ur sasken för år 90.

6 Kun eollsuusomnaa on vuodesa 9 alkaen valasu kunnan (aulu ), vodaan arkasaa, mkä seudu maasamme ova muodosunee erkosks eollsuuskeskuksks. Tällasa ova ennen mua seuuja ) H elsnk ym pärsöneen, johon on lueu Helsngn kaupunk, Ilagan, Grankullan ja Keravan kauppala sekä lsäks Oulunkylä, E s poo, Helsngn mlk., Tuusula ja Nurmjärv, ) T am pere ym pärsöneen, s. o. Tampere, Kangasala, Messukylä, PoljosPrkkala, EeläPrkkala, Lempäälä, Y löjärv ja Aolah, ) T^lrku ym pärsön een : Turku, Paranen, Kaarna, Ränämäk, Pkkö, Raso ja Leo, sekä ) K y m joen laakso, jo hon on lueu Koka, Kym, Kuusankosk, Kouvola, Pyhää, Sppola ja Ruosnpyhää. Nän ryhmellen saadaan seuraava aseelma: Då sasken fr. o. m. år 9 ( ab. ) ger en. överblck av den ndusrella verksamheen kommunvs, fram går de ur densamma vlka delar av vår land, som uveckla sg ll egenlga ndusrella cenra. I dea avseende fram räda specell ) H elsn gfors m ed om nejd, varll hänförs Helsngfors sad, Haga, Grankulla och Kervo köpng sam Aggelby, Esbo, Helsnge, Tusby och Nurmjärv, ) T am m erfors m ed om nejd, d. v.s. Tammerfors, Kangasala, Messukylä, NorrBrkbala, SöderBrkkala, Lempäälä, Y löjärv och Aolah, ) Åbo m ed o m n ejd : Åbo, Pargas, S : Karns,. S : Mare, Pkkö, Reao och Lundo, ) K ym m ene älvdal, varll räknas Koka, Kym, Kuusankosk, Kouvola, Pys, Sppola och Srömfors, En ndelnng enlg dessa områden har verksälls följande abell : Pakkakuna Or Työpakkojen luku Anale arbessällen Työnekjöä Anale arbeare Välömäs ehdaskonea käyävä voma, hv. Drvkraf för omedelbar drf av maskner, hkr. Työnekjän palkkaus, mlj. mk. Arbearnas avlönng, mlj. mk. Baakaaneden arvo, mlj, mk. Bäämnenas värde, mlj. mk. Tuoannon bruoarvo, mlj. mk. Tllverknngens bruovärde, mlj. mk. Helsnk ympärsöneen Helsngfors med omnejd merfors med omnejd... Turku ympärsöneen Åbo med Tampere ympärsöneen Tam omnejd Kym joen laakso Kymmene älvdal Absoluuses oaen Helsnk lähympärsöneen muodosaa ss suurmman eollsuuskeskusken. M ua jos veraa yöpakkojen lukua muhn lukuhn, huomaa he, eä ämä alue e ole varsnases suureollsuusaluea. Lähemmn ämä käy lm seuraavsa luvusa: keskmäärn yöpakkaa koh kullakn alueella vuosna 99 ja 90 ul: Absolu age är Helsngfors med närmase omnejd sålunda rkes sörsa ndusrella cenrum. Men om anale arbessällen jäm föres med andra sffror, kan man genas draga den slusasen, a dea område cke ge u p p h o v ll någon egenlg sorndusr. Närmare fram går dea av följande sffro r: nom resp. områden kom medelal på varje arbessälle åren 99 ooh 90: Tuoanoarvo. Työnekjöä Tel. hv. Tllverknngs Arbeare Eff. hkr. värde, mlj. mk Helsnk ympärsöneen Helsngfors med omnejd Tampere Tammerfors Turku Å bo Kym joen laakso Kymmene älvdal N äsä aluesa on ss Kym joen laakso ärken suureollsuusseuu ja sen jälkeen Tampere ympärsöneen. Molemmssa nässä yönekjän keskmäärä kohos runsaas yl koko maan vasaavan luvun, mkä ol vuonna 90. ja Aseelmasa nähdään edelleen, eä Helsngn alueella ul yönekjöä keskmäärn yöpakkaa Av dessa områden ugör således Kymmene älvdal de mes beydande sorndusrområde, därnäs ko,mmer Tammerfors med omnejd. Inom båda dessa områden var medelanale arbeare beydlg högre än mosvarande sffra för hela lande, vlken var. år 90 /och 0. år 99. Av sammansällnngen fram går vdare, a de Helsng

7 kohden suunnlleen saman verran kun koko maassa, kun sävason Turun seudun vasaava luku ol maan keskmäärää heman penemp. Seuraavassa aulukossa valasaan yönekjän lukumäärää sekä uoannon bruoarvoa vuosna 99 ja 90 eollsuusryhmän : fors med omaejd fanns ungefär lka många arbeare genomsn per arbessälle som hela lande, varemo fö r Åbodraken mosvarande s ffra var någo mndre än medelale för hela lande. I följande abell redogöres för anale arbeare och llverknngens bruovärde under åren 99 och 90 nom de olka ndusrgrupperna : Teollsuusryhmä Indusrgrupp 99 luku anal Työnekjöä Arbeare Tuoannon bruoarvo Tllverknngens bruovärde 90 erous skllnad. erous skllnad luku luku anal anal % 000mk. 000mk. 000mk. % Malmnnoso ja rkasamnen Malmuppfordrng och anrknng Sulao y. m. s. meallen jalosuslaokse Smäl o. a. d. meallförädlngsverk... B Konepaja Mekanska verksäder Henomp koneeollsuus Fnare masknndusr Kv, sav, las ja urveeollsuus Sen, er, glas och orvndusr... Kemallnen eollsuus Kemsk ndusr... Nahka, kum ja karvaeollsuus Läder, gumm och hårndusr. Kuoma ja vaaeusavaraeollsuus Texl och beklädnaösvarundusr Papereollsuus Pappersndusr Puueollsuus T rän d u sr Ravno ja naunoaneeollsuus Närngs o. njunngsmedelsndusr Valasus, vomansro ja vesjohoeollsuus Belysnngs, kraföverförngs och vaenlednngsndusr... Graafllnen eollsuus Grafsk ndusr... Edellsn kuulumaon eollsuus Tll föreg. ej hänförlg ndusr Yheensä Summa Taulukosa nähdään, eä se eollsuusomnnan aanumnen, joka jo vuoden 99 luvussa lmen selväs, jaku vuonna 90 erän vomakkaana. Lamakauden vakuukse unuva ny panosavna kaklla eollsuuden alolla. Sen vodaan odea, eä yönekjän luku vähen vuodesa 99 lähen 0 el. % ja uoannon bruoarvo 9.9 m lj. mk. el. %. Varsnkn puueollsuus, jolle jo vuos 99 l ollu hyvn epäedullnen, on saanu jakuvas supsaa suuressa määrn uoanoansa, samalla kun hnna ova kehynee yhä alenevaan suunaan. Tällä eollsuuden alalla vähen yönekjän määrä 00 el 0. % ja uoannon arvo kokonasa. m lj. mk el. %. Suheellses veläkn unuvamp ol uo Av abellen fram går a den depresson nom den ndusrella verksamheen, som redan sffrorna för år 99 ydlg gåvo vdhanden, forfarande wc. 90 gjorde sg synnerlgen sark gällande. K rsens verknngar kunde spåras nom alla områden av ndusrn. V kunna sålunda konsaera, a anale arbeare från år 9,9 nedgck med 0 eller med. % och produkonens bruovärde med 9.9 m lj. mark eller med. %. I synnerhe rändusrn, för vlken marknadsläge redan år 99 var mycke ogynnsam, har få lov a yerlgare hög grad nskränka sn produkon samdg som prsnoerngarna sändg nedgå. Inom denna ndusrgren mnskades anale arbeare med 00 eller med 0. % och produkonsvärde med

8 annon arvoa vähenymnen erässä mussa eollsuusryhmssä; nnpä konepajaeollsuuden uoannon arvo supsu.0 % ja kv, sav, las ja urveeollsuuden. %. Tärkemmsä eollsuusalosamme on papereollsuus paremmn kun usea muu eollsuude kyenny selvyymään pulaa ja sa, vakkakn ähän ryhmään kuuluvlle er eo,l Msuushaarolle vuos 90 on merknny hyvn huom aavaa hnojen laskua. Koko papereollsuuden ryhmässä lsääny yönekjän luku.9 %, uoannon arvon alenuessa.0 %. Kemallsen eollsuuden uoannon arvo on, kaksa musa eollsuusryhmsä pokeen, heman noussu, 0. %, m ua yönekjän luku alen,. %. Alempana olevasa aseelmasa nähdään sahaavaran uoano vuodesa 9 lähen sandaressa. E r lajen uoanomäärä olva seuraava: Vuonna Lankkuja Soroja Kapeasoroja Ar Plankor Baen s Scanlngs 9 0 0, 009 9, , Selluloosan uoano on vuodesa 9 jakuvas lsäänyny. Tarkemmn näkyvä nää sekkoja koskeva absoluuse luvu seuraavasa aulukosa, jossa selluloosan uoano on lmoeu onnessa.. m lj. mark eller med. %. Nedgången av produkonsvärde var relav age ännu me.ra beydande nom några andra ndusrgrenar; mnsknngen av produkonsvärde ugjorde sålunda för de mekanska verksäderna.0 % och för sen, er, glas och orvndusrn. %. Av de vkgase ndusrgrenarna har pappersndusrn bäre än många andra ndusrer förm å 'hävda sg under krsen, ros a år 90 även för de ndusrgrenar, som höra ll denna grupp, medförde en myöke sark nedgång av prsen. Inom pappersndusrn ökades anale arbeare med.0 %, medan åer produkonsvärde nedgck med.0 %. Värde av den kemska ndusrns produkon 'har däremo, mosas ll vad som var falle för alla andra ndusrer, sg någon mån, nämlgen med 0. %, medan åer anale arbeare mnskades med. %. Av nedansående sfferserer fram går produkonen av sågade varor sandards från och med år 9. Produkonsmängderna för de olka slagen av sågade varor ha var : la u o ja Parru ja Erl. m ua valm sea Olka övrga Yheensä Bräder Sparrar llverknngar Summa , Cellulosallverknngen lar forgående sg från år 9. Denna uvecklng belyses närmare genom de absolua sffrorna nedansående abell, vlken cellnlosaprodukonen uppgves on. Vuonna År Sulfaaselluloosaa Sulfacellulosa Sulfselluloosaa Sulfcelulosa valkasem aona valkasua blek oblek valkasua blek valkasemaona oblek o n n a o n o n n a o n !) *) Selluloosan määrä koskeva luvu vuosna 9 ) Sffrorna röramde mängden av cellulosa åren j a 9 esnyvä ässä korjauna. 9 och 9 ha här korrgeras.

9 Vakkakn hnojen kehys muodosu epäedullseks, on uoano mussakn papereollsuuden haarossa pahveollsuua lukuun oam aa vuonna 90 lsäänyny. Alempana eseään uoannon suuruus er vuosna. Luvu arkoava onneja. Ehujru prsuvecklngen var ogynnsam, har produkonen. nom andra grenar av pappersndusrn än pappndusrn ökas år 90. Av nedansående sffror fram går produkonens sorlek m under olka år. Vuonna År Puuvanukea Trämassa kuvaa orr m ärkää vå Puupahva ja karonka Träpapp och karong I.mnppupahva Lumppapp Papera Papper M akseujen palkkojen, yönekjää koh ulevan keskmääräsen palkan sekä yönekjää koh ulevan uoanoarvon määrä er eollsuudenhaarossa ova seuraava: Inom de olka ndusrgrupperna var oalbeloppe arv de ubealade arbeslönerna och arbeslönen medelal per arbeare sam llverknngsvärde per arbeare följande: Teollsuusryhmä Indusrgrupp P alk a Löner 000mk. Palkkaa yönekjää koh, mk. Lön per arbeare, mk. Tuoanoarvo yönekjää koh, mk. Tllverknngsvärde per arbeare, mk. Malmnnoso ja rkasamnen Malmuppfordrng och anrk Sulao. y. m. s. meallen jalosuslaokse Smäl o. a. d. meallförädlngsverk... Konepaja Mekanska verksäder Henomp koneeollsuus Fnare masknndusr Kv, sav, las ja urveeollsuus Sen, er, glas och orvndusr Kemallnen eollsuus Kemsk ndusr Nahka, kum ja karvaeollsuus Läder, gumm och hårndusr Kuoma ja vaaeusavaraeollsuus Texl och beklädnadsvarundusr Papereollsuus Pappersndusr Puueollsuus Trändusr Ravno ja naunoaneeollsuus Närngs och njunngsmedelsndusr Valasus, vomansro ja vesjohoeollsuus Belysnngs, kraföverförngs och vaenlednngsndusr Graafllnen eollsuus Grafsk ndusr Edellsn kuulumaon eollsuus Tl föreg. ej hänförlg ndusr Kakk eollsuude Alla ndusrer 99. 0! Jo s ylempänä eseyjä lukuja verraaan edell Om ovan anförda sffro r jäm föras med mosvasen vuoden vasaavn lukuhn, havaaan, eä rande sffro r för föregående år, kan man observera

10 pas makseujen palkkojen kokonasmäärääova myös yönekjän keskmääräse palka ja uoanoarvo yönekjää kol alenunee. Sen sekan valasemsäks, mssä määrn valakunnan eollsuus käyää ulkomasa ja komasa raakaanea sekä puolvalmsea, on laadu seuraava yhdselmä: a cke endas oalbeloppe av de ubealade avlönngarna, uan även arbearnas genomsnlga avlönng ocl produkonsvärde per arbeare nedgå. För a belysa vlken usräcknng rkes ndusr använder uländska eller nhemska råämnen och halvfabrka bar eferföljande sammansällnng uarbeas : Käyeyjen raakaaneden ja puolvalmseden arvo: Värde av använda räämnen och halvfabrka: komasa: ulkomasa: koko arvo: nhemska ulänclska : hela värde: M alm nnoso ja rkasam nen M alm uppfordrng 000mk. o/ /O 000mk.?'o 000mk. och anrknng Sulao y. m. s. m eallen jalosu slaokse Smälo.a.d. m eallförädln gsverk _ o Sähköuun Elekrska u g n a r Marnuun Marnugnar Sähkösulausuun Elekrska smälugnar Valsslaokse Valsverk K o n ep a ja M ekanska verksäder f H enom p koneeollsuus F n are m asknndusr K v, sav, las j a urveeollsuus Sen, er, glas och orvndusr Lasehaa Glasbruk K em alln en eollsuus K em sk n d u s r N ahka, kum j a karvaeollsuus Läder, gummo. hårndusr Nahkaehaa ja nahkurnyöpaja Läderfabrker och garverer Jalkneelaa Skofabrker K uom a ja vaaeusavaraeolh suus Texl och beklädsnadsvarum dusr Vllaehaa Yllefabrker Puuvllaehaa Bomullsfabrker Pellavaehaa Lnnefabrker Trkoon ja sukankuomo Trko ooh srumpväverer P apereollsuus P a p p ersn d u sr Puuhomo ja pahvehaa Träslperer oel pappfabrker Sulfselluloosaehaa Sulfcellulosafabrker Sulfaaselluloosaehaa Sulfacellulosafabrker Paperehaa Pappersbruk Puueollsuus Trändusr Saha ja höyläämö Sågverk och hyvlerer Puusepän ja huonekaluehaa Snckerer o. möbelfabrker Bulla ja nappulaelaa Bull ooh pnnfabrkcv Ravno j a naunoaneeollsuus N ärngs och njunngsm edelsndusr Jauho ja suurmomylly Mjöl och grynkvarnar

11 Käyeyjen raaka aneden ja puolvalmseden arvo: Lepäehaa ja lepomo Brödfabrker och bagerer... M akkaraehaa Korvfabrker... Sokerehaa Sockerbruk... Tupakkaehaa Tobaksfabrker... Valasus y. m. eollsuus Belysnngs m. fl. n d u s r e r... Graafllvnen eollsuus G rafsk n d u s r... Muu eollsuus Övrg n d u s r... K a k k eollsuude A lla n d u s r e r... Ulkomasen raakaaneden osuus on maalmansodan jälkeen suheellses vähenyny. Vuonna 9 käyen eollsuudessamme. % ulkomasa raakaanea, 90 velä. %, mua jo 9 määrä ol laskenu 0. % :n pysyen suunnlleen samassa seuraavanakn vuonna. Nousuaan 9 c/c : n, luku aas jo seuraavana vuonna lask 0. % :n, 9 9. % :n ja 9 edelleen. % :n, nousen 9 aas hukan lasken 9. % :n ja 90. % :n. Seuraava aulukko valasee sä suhdea, mkä vallsee makseujen yöpalkkojen sekä käyeyjen raakaaneden ja puolvalmseden välllä osela puolen sekä valmsusarvon välllä osela puolen,. s. edellse lmasuna prosenessa val m s u s a r v o s a : M almnnoso ja rkasam nen M alm uppfordrng och anrknng... Sulao y. m. s. m eallen jalosu slaokse Smälo. a. d. m eallförädln gsverk... K onepaja M ekanska v e r k s ä d e r... H enom p koneeollsuus F n are m asknndusr K v, sav, las ja urveeollsm s Sen, er, glas och orvndusr... K em alln en eollsuus K em sk n d u s r... N ahka, kum ja karvaeollsuus Läder, gummooh hårndusr... K uom a ja vaaeusavaraeollsuus Texl och heklädsnadsvarundusr... P apereollsuu s P a p p e rsn d u sr... Puueollsuus Trändusr... Bavno ja naunoaneeollsuus N ärngs och njunngsm edelsndusr... Valasus y. m. eollsuus Belysnngs m. fl. ndusrer G raaflln en eollsuus G rafsk n d u s r... M m, eollsuus Övrg n d u s r... K a k k eollsuude A lla n d u s r e r... komasa : nhemska: 000mk. % A s ulkomasa : uländska : 000mk. % a a koko arvo: hela värde: 000mk S E fer världskrge spelade de uländska råämnena relav age en mndre roll än dga.re. År 9 användes nom vår ndusr. % uländska råämnen, och år 90 ännu. %, redan år 9 sjönk procenale emellerd ll 0. % ooh sannade ungefär å denna nvå även följande år. År 9 seg de ll. %, sjönk följande år ll 0. %, år 9 ll 9.T % och år 9 ll. %, men seg åer år 9 ll 9.0 % för a ånyo år 99 sjunka ll 9. % och år 90 ll. 9. I eferföljande abell belyses förhållande mellan ubealade arbeslöner ool värde av använda råvaror och halvfabrka å ena sdan sam llverknngens värde å amdra, varvd de förra äro angvna procen av llverknngens värde: P a l k k a a : A v lö n n g : C 0 0 m k. % R a a k a a m e d e n j a p u o lv a lm s. a r v o : V ä r d e a v r å ä m nen och h alv fa b r k a : m k. % I L L : V a lm s u s a r v o : T llv e r k n n g e n s v ä r d e : m k

12 Kuen edellä olevasa näkyy, meno palkkohn ja raakaanesn olva er eollsuudenhaarossa hyvnkn er suure uoannon bruoarvoon verraen. Kakk eollsuude mukaan oaen yönekjän palka ekvä. % ja raakaanee. % uoannon bruoarvosa el yheensä 0. %. Vuonna 9 vasaava luvu olva. % ja.9 % el yheensä. %. Såsom av ovansående framgår, varerade nom de olka ndusrgrenarna ugferna för lönar ocl råämnen hög grad jäm för med llverknngens bruovärde. Då alla ndusrgrupper medräknas, ugjorde de ubealade lönerna. % od råämnena. % av llverknngens bruovärde eller llsammans 0. %. För år 9 voro mosvarande sffro r. % och.9 % eller llsammans. %. Työpaka ja uoannon suuruus. Tuoanoarvonsa mukaan jakauuva eollsuuslaokse ja nden yönekjä erkseen kaupungessa ja maaseudulla seuraavas : A rbessällen och llverknngens sorlek. Med hänsyn ll llverknngsvärde fördela sg arbessällena och deras arbeare säderna och landsbygden sålunda : K a u p u n g : S ä d e r : M a a s e u u : L a n d s K o k o m a a : H e la V a lm s u s a r v o : b y g d la n d e : T llv e r k n n g s v ä r d e : y ö p a k k. y ö n. y ö p a k k. y ö n. y ö p a k k. y ö n. arb ess. a rb eare arb e ss. arb eare arbess. a rb e a re lmoamaa cke angve alle under 0 000' mk ' ' OOOs ' ' OOO OOO000 mk ja enemmän och mera Yheensä Summa Ensmmäseen ryhmään, yöpakkohn, joden uoanoarvoa e ole lmoeu, kuuluva muden ehaden yheydessä oleva korjausyöpä jä, Ryhmn, jossa uoanoarvo on alle mk, saaaa kuulua varsn huomaavakn ehdaslaoksa, joden valmsus on jääny vähäseks sen vuoks, eä ne ova syysä a osesa jouunee sesomaan suurmman osan vuoa a ova alkanee omnansa han vuoden lopussa. Sen sekan valasemseks, monako yönekjää ulee keskmäärn kuakn yöpakkaa koh edellä manussa er ryhmssä, saadaan seuraava luvu: Den försa gruppen, arbessällen uan angve llverknngsvärde, omfaar reparaonsverksäder som äro ansluna ll andra fabrker. T ll de grupper, nom vlka produkonsvärde uppgår ll mndre äm mk, höra evenuell även en mängd mycke beydande fabrker, vlkas produkon uppgå ll en obeydlghe, emedan de av e eller anna skäl så under sörsa delen av åre eller börja sn vefksamhe alldeles slue av åre. Följande sffror uvsa huru många arbeare medelal de kommer på varje arbessälle nom här nedan angvna grupper: Tuoanoarvo : Tllverknngsvärde: lm o a m a a cke angve Työnekj. yöp. koh Arheare per arbessälle.... Tuoanoarvo : Tllverknngsvärde : mk. Työnekj. yöp. koh Arbeare per arbessälle....f alle under mk mk ja enem m än och m era Kakk yöpaka Alla arb essällen. Työpakkojen om saja. Omsajen mukaan A rbessällenas ägare. Med avseende å ägarna jakauuva eollsuuslkkee seuraavalla avalla: fördela sg arbessällen på följande sä:

13 9 K aupung : Säder : Maaseuu : Landsbygd Koko maa : H ela O m saja: Ägare: : lande : yöpakk. yön. yöpakk. yön. yöpakk. yön. ar bess. arbeare arbess. arbeare arbess. arbeare Yksyse henklö Ensklda personer Osuuskunna A n d elslag : 09 Osake ja muu yhö Ake och övrga bolag... : Kunna Kommuner... Yalo Sasverke... 0 Yheensä Summa Jo s jäämme pos ne verraan harva laokse, joka kuuluva osuuskunnlle, kunnlle ja valolle, nn jakauuva yksysen henklöden sekä osakeja muden yhöden omsama lkkee er uoanoryhmn seuraavas : Om man borlämnar de relav fåalga nränngar, son llhöra andelslag, kommuner och sasverke, fördela sg de arbessällen, som ägas av ensklda personer eller av ake och övrga bolag med avseende å llverknngsvärde på följande sä : Yksyse henklö: Osake ja muu yhö: Tuoanoarvo : Ensklda personer: Ake ooh övrga bolag: Tllverknngsvärde : yöpakkoja arbessällen yönekjöä arbeare yöpakkoja arbessällen yönekjöä arbeare lm o a m a a öke an g ve alle under m k O l m k ja enem m än och. m e r a Y heen sä Summ a Täsä näkyy osake ja muden yhöden sekä yksysen henklöden omsamen lkkeden eroavasuus. Samalla kun jälkmmässsä on keskmäärn yönekjää yöpakkaa koh, on vasaava luku edellsssä. Yksysen henklöden ja yhöden omsamen lkkeden eroavasuua eollsuuslajan valasee seuraava aulukko : Här framräder skllnaden m elan arbessällen, som ägas av ake eller andra bolag och a.v ensklda personer. Medan de senare medelal hava arbeare per arbessälle, är mosvarande al för de förra. I följande a b e l belyses skllnaden dea, avseende mellan arbessällen, som ägas av ensklda personer eller av bolag, nom olka ndusrgrenar: Teollsuusryhmä Indusrgrupp Y ksyse henklö Ensklda personer Työp ak koja Arbessällen Työnekjö ä Arbeare Tuoanoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. Osake ja m uu yhö Ake och övrga bolag Työpakkoja Arbessällen Työnekjö ä Arbeare Tuoanoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. Malmnnoso ja rkasamnen Malmuppfordrng och anrknng Sulao y. m. s. meallen jalosuslaokse Smäl o. a. d. meallförädlngsverk Konepaja Mekanska verksäder Henomp koneeollsuus Fnare masknndusr....( 0. Kv, sav, las ja urveeollsuus Sen, er, glas och orvndusr....g 9 9. Kemallnen eollsuus Kemsk ndusr Nahka, kum ja karvaeollsuus Läder, gumm och h ärn d u sr T eollsuuslaso v. 90. % H CO

14 0 T e o llsu u sry h m ä I n d u s r g r u p p T y ö p a k k o ja A r b e s s ä lle n Y k s y s e h e n k lö E n sk ld a personer T y ö n e k j ö ä A r b e a r e T u o a n o a r v o, T llv e r k n n gens värd e, m k. T y ö k a k k o j a A r b e s s ä lle n O s a k e j a m u u y h ö A k e o c h ö v r g a b o la g T y ö n e k j ö ä A r b e a r e T u o a n o a r v o, T llv e r k n n gens värd e, m k. Kuoma ja vaaeusavaraeollsuus Texl och beklädnadsvarundusr Papereollsuus Pappersndusr Puueollsuus T rän d u sr Kavno ja naunoaneeollsuus N ä rngs och njunngsmedelsndusr Valasus, vomansro ja vesjohoeollsuus Belysnngs, kraföverförngsoch vaenlednngsndusr Graafllnen eollsuus Grafsk ndusr Edellsn kuulumaon eollsuus Tll föregående ej hänförlg n d u s r Yheensä Summa Osuuskunen, kunen ja valon merkys eoll Synnerlgen rnga år andelslagens, kommunernas suusomnnan harjoajna on varsn vähänen, ku sam sasverkes beydelse nom den ndusrella en seuraava luvu osoava : produkonen, vlke fram går av följande sffror : Teollsmsry hmä Indusrgrupp Osuuskunna Andelslag Kunna Kommuner Valo Sasverke Työpakkoja Arbessällen Työnekjöä Arbeare Tuoanoarvo, Tllverknngens värde,! 000mk. Työpakkoja Arbessällen Työnekjöä Arbeare Tuoanoarvo, Tllverknngens värde, 000mk., Työpakkoja Arbessällen Työnekjöä Arbeare Tuoanoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. M alm nnoso ja rkasam nen M alm u p p fo rd rn g och anrk n n g.... S u lao y. m. s. m eallen jalo su slao k se Sm äl o. a. d. m eallförädlngsverk K on ep aja M ekanska verksäder Henom p koneeollsuus F n a re m asknn d u sr... K v, sav, las ja urveeollsuus S en, er, glas och o r v n d u s r K em allnen eollsuus Kemsk ndusr N ahka, kum j a karvaeollsu us L äd er, _ gum m ocl h å r n d u s r.... K u om a j a vaaeu sav araeo llsu u s T exl och beklädnadsvarundusr P ap ereollsu u s P a p p e r s n d u s r Puueollsu us T r ä n d u s r R avn o ja nau n oaneeollsu us N ä rngs och njunngsm edelsndusr V alasu s, vom an sro j a vesjohoeolsuus B elysnngs, k rafö v erfö rn g s och v a e n le d n n g s n d u s r G raafllnen eollsuus G rafsk ndusr. 0.o. E d ellsn kuulum aon eollsuus T l föreg åen d e ej län fö rlg n d u s r... Y h e e n sä Summa : O E r omsajaryhmen merkysä eollsuudessamme valasee yllä oleven absoluusen lukujen lsäks seuraava aulukko, josa eollsuuslajan käy lm, monako prosena kussakn omsajaryl Beydelsen av de olka grupperna, av äga.re för vår ndusr belyses av ovansående absolua sffro r sam dessuom av följande abell, vlken uvsar huru många procen de olka gruppernas arbear

15 em ässä y ö n ek jän luku ol y ö n ek jän koko m ä ä r ä s ä sekä m onako p ro sen a valm su sarvo ol valm suksen koko arvosa. a n a l ugjarde av h ela a rb e a ra n a le och huru m ån g a.procen deras.llverknngsvärde u g jo rd e av llverknngens hela värde non de olka n du srgren arn a. Teollsuusryhmä! Indusrgrupp I Työnekjä %:na yöpakossa, joa omsva : Arbeare % vd arbessällen, som ägdes av : yksyse henklö ensklda personer yhö akc o. Övr. bolag osuuskunna andelslag kunna kommuner valo sasverke Yheensä Summa Tuoannon bruoarvo %:na yöpakossa, joa omsva : Tllverknngens bruovärde %, vd arbesällen, som ägdes av: yksyse henklö. ensklda personer yhö ake o. övr. bolag osuuskunna andelslag kunna kommuner valo sasverke Yheensä Summa Malmnnoso ja rkasamnen Malmuppfordrng och anrknng O Sulao y. m. s. meallen jalosuslaokse Smäl o. a. d. meallförädlngsverk O l. _ O Konepaja Mekanska verksäder loo.o Henomp koneeollsuus Fnare maskn ndusr o.. 00.O j Kv, sav, las ja urveeollsuus Sen, er, glas och orvndusr O.o 0. loo.o j Kemallnen eollsuus Kemsk ndusr O.o l l. loo.o! Nahka, kum ja karvaeollsuus Läder,! gumm och h årn d u sr loo.o Kuoma ja vaaeusavaraeollsuus Texl och beklädnadsvarundusr... lo.o O 0... O.. 00.O Papereollsuus Pappersndusr O O! Puueollsuus T rän d u sr O loo.o! Ravno ja naunoaneeollsuus Närngs och njunngsmedelsndusr loo.o loo.o Valasus, vomansro ja vesjohoeollsuus Belysnngs, kraföverförngsoch vaenlednngsndusr O loo.o Graafllnen eollsuus Grafsk ndusr,n loo.o.9.s. 0.. loo.o Edellsn kuulumaon eollsuus Tl föregående ej hänförlg n d u s r..... loo.o _ 00.O Yheensä Summa O loo.o N äm ä suhdeluvu osoava, e ä osake ja m uden yh öden rn n alla m uu y r ä jä r y h m ä v a la ku nn an eollsuudessa o v a v arsn v äh äp äö sä. T eollsuusyöväen koko m ä ä rä s ä u l yhöden osalle. % j a koko eollsuusuoannon b ru oa rv o sa. %. V a s a a v a lu vu vu odela 9 olva. ja. %. Y ksysen henklöden m erk y s ä eo llsu u d en h arjo ajn a v alasev a seuraav a lu vu: 9 ol yksysen henklöden om sam ssa yöpakossa y ö n e k jö ä 9. %, 9 9. %, 9 0. %, % j a % k ak sa, j a.uoannon arvo v a sa a v a s.0,.,.0,.9 ja. %. Av dessa proporonsal fram g år, a jä m fö relse med ake och an d ra bolag övrga fö re a g a r grupper. äro av synnerlgen len beydelse nom lan des n du sr. A v hela a n a le n d u sra rb e a re kom p å bolagen s del. % och av h ela n dusrllverknn gens b ru o v ärd e. %. F ö r å r 9 vo.ro mosvarande s f f r o r. och. %. Följande s ffro r belysa, vlken sällnng ensklda personer n aga såsom ndusrdkare : 9 voro 9. % av sam lga arb eare ansällda vd av en sklda personer ägd a arb essällen, 9 9. %, 9, 0. %, % och %, m edan produkonens värd e u g jo rd e resp..0,.,.0,.9 % och. %.

16 Työnekjä. Työnekjän odellnen luku Arbearne. D e fakska anale arbeare kvarmäärä koko maassa neljännesvuosan ol: alsvs hela lande var: K a u p u n g : S ä d e r : M a a s e u u ;: L a n d s b y g d : Y h e e n s ä : S u m m a : lu k u m u u o s lu k u m u u o s lu k u m u u o s a n a l ändrng a n a l änd rng a n a l ändrng p:nä ammk. den januar ,, huhk. aprl % +. % % lenäk. jul ,, lokak.,, okober Työnekjän käsuhea valaseva seuraava Arbearnas åldersfördelnng belyses av följande luvu : sffror m e h e : ~ m ä n : n a s e : kvnnor : k a k k y ö n a ja arbeare : alle vuoden under år % 0. % 0. % vuoaa å r v. äyänee fyllda år > Yheensä Summa O % % 9 00.O % Teollsuudessamme on maalmansodan puhjeua ruveu yhä suuremmassa määrn käyämään naspuolsa yövomaa, mkä yhä jakuvas pyrk kasvamaan. Vuonna 9 ol näe nasyöläsä van. %, mua jo v. 9. %, 9.9 %, 9. %, 9. %, 9. %, 99..'! % ja 90. %. M ooor. Vomakonea esävä aulu (aulu ) on vuonna 90 kokonaan uusu. Sä huolm aa prmäärmoooren lukua ja vomamäärää koskeva edo ova verrannollsa akasempen vuosen eojen kanssa. Sen sjaan akasemmla vuosla e ole olemassa eoja sä, suurko määrä äsä vomasa käy suoranases ehdaskonea ja suurko osa sä arvn sähkögeneraaoren käyöön. Prmäärvoma vuonna 90 ja lähnnä edellsnä vuosna käy lm seuraavasa: Indusrn har efer världskrges ubro b ö rja lall sörre usräaknng använda kvnnlg arbeskraf, vlken all forfarande enderar a llsväxa. År 9 ugjorde nämlgen anale kvnnlga arbeare endas.?c, men redan är 9. år 9.9 %, år 9. %, år 9. %, år 9. %, år 99. % och år 90. Moorer. Tabellen rörande användnngen av krafmaskner (abell ) har år 90 hel och hålle ändras. De oaka kunna uppgferna över anale prmärmoorer oel deras drvkraf jäm föras med uppgferna från dgare år. Däremo förefnnas cke uppgfer för dgare år över den del av drvkrafen, som användes för drek d rf av fabrksmaskner, och den del. som användes för drf av elekreesgeneraorer. Sorleken av den prmära drvkrafen år 90 och under de närmas föregående åren fram går av följande sffro r: Vuos Å r Vespyörä V aenhjul luku anal Vesm ooorea Vaenm oorer el. hv. off. hk. Turbnea Turbner luku anal eh. hv. eff. hk. M änäkonea Kolvm askner luku anal Höyrymooorea Ångmoorer el. hv. eff. hk. Turbnea Turbner luku j el. hv. an al eff. lk. K aasu ja öljymooorea Gas och olje moorer luku anal ch. hv. eff. hk. Yheensä eh. hv. Summa eff. hk : ; , I ' Ol ,0 9, , 0] 9

17 Yleskuvan prmaärvoman käyösä sekä sähkömoooren vomamääräsä anava eollsuuslajan seuraava, ehokkaden hevosvomen määrä lmaseva luvu: En bld av användnngen av den prmära drvkrafen sam drvkrafens sorlek hos de elekrska moorerna nom de olka ndusrgrenarna erhålles av följande sffror, som uvsa anale effekva häskrafer : Vuos Å r koneden välöm ään käyöön för omedelbar drf av maskner vespyörä ja urbnca vaenhjul o. urbner höyrykonea ja urbnea J ångmaskner o. urbner Prm äärm ooorea on k äyey : Av prmärmoorerna hava använs : öljy ja kaasum ooorca olje och gasmoorer j yheensä ; summa sähkögcneraaoren käyöön för drvande av elekrcesgeneraorer vespyörä ja urbnea vaenhjul o. urbner höyrykonea ja urbnea ångmaskner o. urbner öljy ja kaasumooorea olje och gasmoorer yheensä summa Sähköm ooor Elekrska moorer Voma, joka välöm äs k äy ää ehdä skonea Drvkraf för omedelbar drf av fabrksm askner Ü , , , , ) Taulukko osoaa, eä prmäärmoooren osuus ehdaskonea käyävänä vomana on vähenemässä, vakkakaan vähenymnen e ole läheskään säännöllsä. Sen sjaan sähkögeneraaorea käyävä voma on vuos vuodela yhä lsäänyny. Vmeks kuluneen kymmenen vuoden akana on hevosvomamäärä lsäänyny 9. %. On luonnollsa, eä myöskn sähkömoooren voma on lsäänyny varsn unuvas. Näden osalle uleva lsäys ol. %. Työpakkojen uoanoarvo ja yönekjä. Työpaka on ensen julkasun aulussa 0 jaeu sekä uoanoarvon eä yönekjän lukumäärän mukaan, mkäl on ollu mahdollsa. Tällasa ja koa e kuenkaan voda ana om aa, sllä erässä apauksssa on kahdesa yöpakasa lmoeu osan yönekjä yheses, osan yönekjä ja uoanoarvo yheses. Sen ähden kussakn alla lueellussa ryhmässä on yöpakkojen yhessumma yheenlaskeaven summaa jonkn verran suuremp. Samasa syysä e er ryhmen prosenlukujen summakaan ole 00.O, vaan vähän penemp, ja osoaa puuuva, prosenluku puuuva yöpakkoja. Tabellen uvsar, a prmärmooremas andel av drvkrafen för fabrksmasknerna synes hålla på a mnskas, ehuru mnsknngen eke på lång när är regelmässg. Den kraf, som användes för d rf av elekrcesgeneraorer, har däremo år för år konnuerlg ökas. Under de senas f&rfluna decenne har anale häskrafer ökas med 9. %. De är självklar, a även de elekrska moorernas k ra f synnerlgen kännbar ökas. P å deras andel kom en öknng om. %. A rbessällenas llverknngsvärde och anale arbeare. E n fördelnng av arbessällena både efer llverknngsvärde och anale arbeare hade, såv de var m öjlg, verksälls abell 0 den dgare publkaonen. E n sådan fördelnng är cke alld genomförbar, de a vssa fall dels arbearna, dels såväl arbearna som llverknngsvärde uppglfvs gemensam för venne arbessällen. D ärför är var oeh en av nedan uppagna grupper anale arbessällen någo sörre äm addendernas summa. Av samma orsak ugör cke heller procenalens summa varje grupp 00.0, uan är den någo mndre, varvd de reserande procenale hänför sg ll de åersående anale arbessällen.

18 T yöpak koja: A rbessällen: Tuoanoarvo, mk. Tllverknngsvärde, mk. Työnekjöä: Arbeare : luku kakk anal / /o alla Ilm oam aa: Icke angve: a lle 0 färre ä n K ) alle under alle 0 färre än alle 0 färre än alle 0 färre än alle.0 färre än OOO alle 0 färre än ja enemmän oeh däröver alle 0 färre än ja enemmän ocb. flee 0.9 Kakk yöpaka: Alla arbessällen: Tomnnassa saunee keskeyykse. Työpakossa saunee keskeyykse jakauuva seuraavas er eollsuusryhmen kesken : alle 0 färre än Malmnnoso ja rkasamnen Makmppfordrng och anrk OOO a enemmän och flere 0. A vbro verksamheen. De avbro arbee:, som äg rum vd arbessällena, fördela sg efer ndusrgrupper på följande sä: T y ö p a k k o ja,, jo s s a o n s a u n u s e s a u k s a : A rb e s s ä lle n m e d a v b r o : lu k u a n a l % :n a k a k s a "/o a v a lla S e s a u k s a A n a l a v b r o nng....0 Sulao y. m. s. meallen jalosuslaokse Smäl o. a. d. meallförädlngsverk.... Konepaja Mekanska verksäder.... Henomp koneeollsuus Fnare m asknndusr.... Kv, sav, las ja urveeollsuus 'Sen, er, glas och orvndusr Nsä lehassa Därav vd eg e lb ru k.... Kemallnen eollsuus Kemsk ndusr....0 Nahka, kum ja karvaeollsuus Läder, gumm och hårndusr Kuoma ja vaaeusavaraeollsnus Texl och beklädnadsvarundusr.... Papereollsuus Pappersndusr Puueollsuus Trändusr.... N sä sahossa ja höyläämössä Därav vd sågverk och hyvlerer Ravno ja naunoaneeollsuus Närngs och njunngsmedelsndusr.... Valasus y. m. eollsuus Belysnngs m. fl. n d u sre r....0 Graafllnen eollsuus Grafsk ndusr.... Edellsn ryhmn kuulumaon eollsuus Indusr, som ej är a hänföras ll föregående g ru p p e r Yheensä Summa 0. 9

19 Puuensa mukaan jakauuva yönkeskeyykse seuraavas : Med avseende å varakgheen fördela sg avbroen på följande sä: luku anal 0/ /o Vähemmän kun yhden vkon Korare d Un en veaka... vkkoa veckor vkkoa kuukaus veckor månad kuukaua månader GQ Yheensä Sumna 9 00.O Sauneden yönsesauksen syyks on lmoeu: Orsakerna ll de made avbroen, ha uppgvs vara : V. V. V. å r 9 å r 9 å r 99 l 90 luku anal % luku anal / /o luku anal % luku anal o/ /o Sopmaon vuodenaka Olämplg årsd o. Sopmaon vedenkorkeus Olämplg vaensånd Tulpalo Eldsvåda Korjaukse Reparaoner «9.0. Työnsesaukse Arbesnsällelser Vararkko Konkurs Raakaaneen puue B rs på råvara Työn puue B rs på a r b e e Muu syy övrga o rsa k e r Yheensä Summa 0 loo.o 0 00.O 00.O 9 00.O Keskeyysen syy vaheleva er vuosna unuvas. Vme vuosna on yön puue aheuanu lukusammn sesauksa kun akasemmn. Tässäkn ss kuvasuva vallsevan lamakauden vakuukse. Orsakerna ll avbroen den ndusrella verksamheen varera avsevär under olka år. Under de senase åren har brsen på arbee förorsaka flere arbesnsällelser än dgare. Även här kan sålunda spåras en nverkan av den rådande depressonen. Teollsuuden poloaneen kuluus. Akasemmn on vuoden 9 eollsuuslason yheydessä esey eo ja eollsuuslaosen kuluamen poloaneden määräsä. Tlasollnen pääomso on myös vuodela 90 keränny vasaavanlaausa anesoa, mhnkä perusuva yhdselmä julkasaan ny erllsnä aululenä. Poloanelaso on ällä keraa vou laaa skäl äydellsemmäks, eä lasosa käy selvlle pas käyeyjen poloaneden määrä myös nden arvo. Tässä yheydessä huomaueakoon, eä arvo arkoaa kusannusarvoa ehaalla, maallenoso, purkaus ja muu varasomskusannufese mukaan lueuna. Indusrns förbruknng av bränsle. Tdgare har samband med ndusrsasken fö r år 9 fram lags uppgfer om den mängd bränsle de ndusrella nränngarna förbruka. Sasska cenralbyrån har även för år 90 nsamla dylk m aeral; de sammandrag, som uarbeas på basen av desamma, publceras härmed som frsående abellblagor. Den förelggande sasken över bränsleförbruknngen är mera ngående än den dgare; av sasken fram går sålunda cke endas mängden, uan även värde av de förbrukade bränsle. I dea sammanhang må. påpekas, a méd värde avses kosnadsvärde vd fabrken, här nbegrpe landlyfnngs, lossnngsoch andra, lagrngskosnader.

20 Taululessä esey luvu koskeva yksnomaan. nä eollsuuslaoksa, joka ova vasannee omeuun poloaneecluseluun. Tlasollnen pääomso e ole ryhyny arvomaan vasaamsen lamnlyöneden laosen poloaneden kuluusa, koska ällasen laskelmen suoramnen pakosakn muodosuu enemmän a vähemmän melvalaseks. Kuenkn vodaan pää varmana, eä se poloanemäärä, mkä jä ä vasaamsen lamnlyöneden eollsuuslaosen osalle, on koko poloanekuluukseen verrauna jokseenkn väkänen. Kaksa nsä eollsuuslaoksesa, joka ssälyvä vuoden 90 eollsuuslasoon, vasas poloaneeduseluun 00 el 0. %, joden uoannon bruoarvo ol 0 m lj. markkaa el 9.9 % koko puheena olevan vuoden eollsuusuoannon bruoarvosa. Edellyäen, eä uoannon bruoarvo suurn pren kuvasaa myös eollsuuslaosen poloaneden käyöä, vodaan eduselua nän ollen pää onnsuneena. Leaulussa n:o on er poloanee, jo a nden välnen veralu kävs mahdollseks, muunneu mänyhaloks ja. kvhlks. Tällön on kasou, eä poloehon puolesa vasaa p.m mänyhakoja. <p.m kanoja, l.oo p..m sysä, l.oo p.m. lankun ja laudanpää,. p.m rm oja ja rmahalkoja,,. p.m hakkea,.00 p.m sahajauhoja,. p.m sahajauhoja ja hakkea sekoeuna, l.oo p.m kelvooma paperpua, 0. p.m paperpuden kuormajäeä,. p.m rullaeollsuuden jäeä,. p.m faneereollsuuden jäeä,. p.m mua jä eä, 0. onna polourvea, 0. onna kvhlä, 0. onna koksa, O.m onna nafaa, O.lll onna perola ja O.oo onna bensnä. Lsäks huomaueakoon, eä käyeyjen halkoje n on kasou poloarvolaan keskmäärn vasaavan mänyhalkoja. De abellblagorna framlagda sffrorna avse endas de ndusrella nränngar, som besvara de fram sällda frågorna rörande bränsleförbruknngen. Sasska cenralbyrån lar cke sök uppskaa huru sor mängd bränsle, som förbrukas av de nränngar, vlka cke nlämna uppgfer, emedan dylka beräknngar självfalle måse bl mer eller mndre godycklga. Säker år a den mängd bränsle, som faller på de n dusrella nränngar, för vlka uppgfer cke erhålls, förhållande ll hela bränsle, förbruknngen är rä obeydlg. Av samlga ndusrella nränngar, som ngå ndusrsasken för år 90, nlämnade 00 eller 0. % uppgfer rörande sn bränsleförbruknng; bruovärde av deras produkon ugjorde 0 m lj. mark eller 9.9 % av hela den ndusrella produkonens bruovärde under frågavarande år. Om nan ugår från a produkonens bruovärde sora drag mosvarar ndusrns bränsleförbruknng, kan resulae av enquéen sålunda anses llfredssällande. För möjlggörande av jäm förelser ha de olka slagen av bränsle abellblaga n:o 0 reduceras ll allved och senkol. Härvd har anses, a m allved med avseende å brännvärde mosvarar. lm subbar, l.oo Jm räkol, l.oo m plankodh brädsump,. lm rbb och rbbved,. lm fls,.00 lm sågspån,. lm sågspån och fls blandade, l.oo lm oduglg pappersved,. lm skalnngsavfall av pappersved,. lm avfall frän rullndusrn,. lm avfall från fanerndusrn,. lm anna avfall, 0. on brännorv, 0.0 on senkol, O.o? on koks, 0. on nafa, O.lll on peroleum och O.oo on bensn. Dessuom må nämnas a brännvärde för ved medelal anses vara desamma som för allved.

21 A akkosellnen lueelo lasossa esnyvsä er yöpakosa. A lfabesk förecknng över förelggande sask redovsade olka slag av fabrker. T e o s u u s a j Tlasollsen ryhmän numero J nmmpr den I n d u s r a r ; sasska grupperngen Ah jo aona, mellous ja marnlaokse... J I Ajoneuvoehaa... ' X Alumneosehaa... II A sfalhuopaehaa... IX A sfalehaa... V Aspeslouhmo ja ehaa.. V Auokorehaa... X Auokorjaamo... III Dynamehaa \ I Ersysaneehaa... V Faneerehaa... X Faneereosehaa... X Galalehaa... V I Galvanonsehaa... II Halkosaha... X Hanskas y. m. s. pukuavaraehaa..., V II H arja ja svellnehaa... V II H auehaa... V III Haulelaa... II Hevosenkenkäehaa... II Hlhappoehaa... VI Hva ja väkvnaehaa... X I Hllo ja mehuehaa... X I Huopaavara v. m. s. ehaa.. V III 9 Imukeehaa... X 0 Isenäse korjauspaja... LII Isenäse sysen valmsuslaokse... VI 9 Jalkneehaa... VII Jauho ja suurmomylly X I Jouhkehräämö... VII Jousnehaa... II Kaakelehaa V Kaapelehaa... III Kaasuelaa... X II Kahvpaahmo... X I Kade. praelaa... II 9 I Kalkkkv, dolom ja narmorlouhmo... V Kallkkkv ja marmorrouhmo V Kalkkehaa ja polmo... V Kalkklehaa... ' A ffärer för nsallerng av rörlednngar III Alumnumvarufabrker II Anrknngsverk I Asbesbro och fabrker A sfalfabrker... ; V Ä sfalflfabrker IX Ask, låd och karongfabrker sam bokbnderer IX Auomoolkarosserfabrker... X Auomoblreparaonsverksäder III Bandväverer VITI Beklädnadsfabrker och skrädderer...: V III Benmjölsfabrker och bgödsel ; kvarnar VI! Bleck, plå och kopparslagerer ; II Bokryckerer X I I I : Bomullsfabrker V III Bors och penselfabrker V II Brynsensfabrker V Brännorvfabrker V Brödfabrker och bagerer... X I Cemenfabrker V 0 Ccmengjuerer V ; Ckorefabrker X I Djupryckerer X I I I Drevfabrker V III Dynamfabrker VI Elekrska belysnngs och kraföverförngsverk... j X I I Elekrska nsallaonsverk... I II Elekrska smälugnar II Elekrska ugnar II Fabrker för fanerllverknngar X Fabrker för skoluensler... X IV Fabrker för llv. av elekr. : maskner och apparaer... III Fabrker för llv. av solerngs, massa... \ V Fabrker för llv. av vde, ro I och rongsfabrka <! X Fanérfabrker...j X Flfabrker II Flvaru o. a. d. fabrker V III 9 Fjäderfabrker II Färgerer V III 9 TeoU sum laso v. 90.

22 Teollsuuslaj Tlasollsen ryhmän numero Indusrar Nummer den sasska j grupperngen Karamell, mamelaa, kaakaoja suklaaehaa X I K asenkuvaam o... VI Kassakaappehaa... II Kauluslnaehaa... V III Kehys ja lsaehaa X 9 Kenoekosen kven valmsus V Keksehaa... X I Kem graafse laokse X I II Kerrekahdnehaa... \ III Kmröökkehaa... VI Kpsavaraehaa V K rjapano... X I I I Krjekuor ja paperpussehaa IX Kvennäsves ja vrvousjuomaehaa... X I 9 Kvlouhmo, murskaus, hakkuu ja homsehaa Kvpano... X I I I Kloorehaa... VI Kloraaelaa... VI Konehlmaehaa (nahka)... V II Konehhnaelaa (vaae ja halaa)... III Kouluarvkeelaa X IV Korkkehaa... X Kovasnehaa V Kulasepänyopaja... II Kumavarakorjaamo... \H 0 Kumavaraehaa... V II 9 Kupar v. m. kavokse I Kurelvelaa... V III Kynläehaa....V I Köysehaa... Laakkoehaa... j X Lakka, vernssa, vär ja pol! uurelaa VI Lakkehaa... III Lakrsaehaa... X I Lasnlekkaamo ja kuvasne.laa V Lasehaa V Lasuvllaehaa a pärehöyläämö '... X Lemasnehaa... XIV Lepäehaa a lepomo X I Leluehaa... X I Les ja puuvarsehaa... X Luehaa... V 9 Lukkoehaa... Il Luujauhoehaa ja apulanamylly... VI Lääke ja n. s. eknokemallse ehaa... 0 Makaroonehaa... ' X I Makkaraehaa X I Mallasjuomapanmo X I 0 M allaselaa... X I Margarnebaa... j X I Galalfabrker VI Galvanserngsfabrker II Gasverk... X II Gpsvarufabrker V Gjuerer, mekanska verksäder och skeppsvarv I l l Glasbruk ' Glasnäsarverksäder V Gummvarufabrker VII 9 Guldsmelsverksäder II Hagelfabrker II Handsk o. a. d. beklädnadsvarufabrker V II H afabrker VIII! II julfabrker X Hängselfabrker riii! Härdsmde, puddel och marnverk II Hässkofabrker... II Järnsängsfabrker II Jäs och sprfabrker X I ] Kabelfabrker I ll Kafferoserer X I Kakelfabrker... V Kalkbruk och brännerer Kalksens, dolom o. marmorbro r Kalkegelbrnk... V Karamell, marmelad, kakaooch clokoladfabrker X I : Kassaskåpsfabrker... II Kemgrafska nränngar... X I II Kmröksfabrker... VI K lorafabrker VI Klorfabrker...: Knv o. a. d. fnsmdesfabrker II 0 Kolmlor samband med sågar j VI 0 Kolsyrefabrker...I I Konservfabrker... X I 9 Konssmdercr... II Konsullfabrker... riii Koppar och andra gruvor... I I Korkfabrker... X Korsefabrker... V III Korvfabrker... X I Kraffoderkvarnar... X I Kransbnderer och llverk, av I konsgjorda blommor : IX 9 K ravafabrker...: V III Kr fabrker...i V 9 Krossnng av kalksen och marmor... V Kuver och påsfabrker IX Käxfabrker... j X I Lack, fernss, färg och pol I yrfabrker I VI j Lakrsfabrker X I! Leksaksfabrker...! X IV

23 9 T e o s u n s a j Tlasollsen ryhmän numero Indusrar Nummer den sasska grupperngen Marmoreosehaa V Mao ja nukkakangaskuomo V III Messnk ja navalmo II Meallnappehaa II Muden ehaden yheydessä oleva korjauspaja I II Muurauslaasehaa V Muu kemallse ehaa... J. VI Muu karkea ja musaaeehr aa II Muu papernjalosusehaa.. IX 0 Muu sorvausehaa... X l l : Nahkaehaa ja nahkurnyö, p aja V II I Nauhakuomo V III Naula ja raualankaehaa.. II Neulaehaa II 0 Nyörnpunomo V III 9 Olkanehaa V III Ompelulkkee V III! Paa y. m. s. ehaa V l ; Paju, juur ja ronkeosehaa X Paperehaa IX j PeUavanpuhdsuslaokse... V III Pellavaehaa...! V III Panoehaa IV Psehaa V III Polourveehaa V Porsln ja fajanssehaa... V Porslnmaalaamo V 9 Proees ja sdearveehaa... IV Pukuehaa ja rääälnyöpaja V III, Purjeehaa V III Pukjohojen aseamslkkee III Puuhomo ja pahvehaa... IX Puulava ja venevesämö... X Puusepän ja huonekaluehaa X Puuvllaehaa V III Pyöräehaa... X Raakasokerehaa... ; X I j Radokojeehaa j IV Rasa, laakko ja koeloehaa sekä krjansomo IX Rauasänkyehaa II j Rkasbusehaa I Rkkhappoehaa VI Rulla ja nappulaehaa X 9 Sadeakkehaa V III 0 Sahaneräehaa II ; Saha ja höyläämö X j Sahojen yheydessä oleva sysenvalmsuslaokse VI 0 Sappua ja suopaelaa VI Lnnefabrker... V III Lnskäkerer... V III Ljusfabrker... VI Lådfabrker... X Låsfabrker... II Läderfabrker och garverer.. V II Läs ooh. räskaffabrker... X Makaronfabrker... X I Maldrycksbryggerer...'. X I 0 Malfabrker... X I M argarnfabrker... X I Masknremsfabrker (läder).. \ II Masknremsfabrker (yg o. balaa)... V III Ma od plyschväverer... \ III Medcn och s. k. eknokemska fabrker... VI 0 Messngs och enngjuerer... II Meallknappsfabrker... II Mneralvaen ocl läskdrycksfabrker... X I 9 Mjöl och grynkvarnar... X I Munsycksfabrker... X 0 Murbruksfabrker... V ' Mössfabrker... V III Nålfabrker... j 0 N äfabrker... ; V III Orgel o. orgelharmonumfabrker... IV Pappersbruk... IX Paraply och parasoufabrker. V III Panofabrker... j IV Porslnsmålerer... V 9 Porslns och fajansfabrker.. V Proes och bandagefabrker.. IV Pälsverksfabrker och färgerer \ II Ram och lsfabrker... X 9 Regnroeksfabrker... V III 0 Reparaonsverksäder för gummvaror... V II 0 Reparaonsverksäder samband med andra.fabrker..! III Repslagerer... V III Rullgardnsfabrker... V III Bull och pnnfabrker X 9 Båsockerbruk... X I I Sadelmakerer... VII Salsyrefabrker... VI Segelfabrker... V III Srapsfabrker... X I Självsändga kolmlor... VI 9 Självsändga reparaonsverksäder... III