Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp) tuli voimaan Opetussuunnitelman perusteet ovat tulleet voimaan vasta , jolloin suunnitelman mukaista koulutusta on päästy antamaan. Lain perustelujen 9 sisältää linja-autonkuljettajan vähimmäisikää koskevat poikkeukset. Alempaa 18 vuoden ikärajaa perustellaan perustasoa tiukemmilla vaatimuksilla. Alempi ikäraja oikeuttaisi ajamaan vain Suomessa ja tiettyjä matkoja. Henkilöliikenteen kuljetustehtävän vaativuus edellyttäisi riittävää koulutusta vastapainona ikärajan alentamiselle. Lain perusteluissa kuvaillaan hyvin nuoren valmiuksia ja vaatimuksia näiden kasvattamiseksi. Liikenneturvallisuuden vaaliminen ja turhan riskinoton kitkeminen ovat koulutuksen tärkeitä teemoja. Lain soveltamisessa on tullut esiin selkeitä ristiriitoja. Eräät oppilaat ovat käyneet kuorma-autoalan ammattikoulutusta jopa yli kaksikin vuotta ja sitten siirtyneet linja-autopuolelle vajaaksi vuodeksi. Alojen koulutus on yhteneväistä ensimmäisen vuoden ajan, mutta sen jälkeen niissä on selkeä ero. Lain perusteluissa ei puhuta mitään tällaisesta mahdollisuudesta, vaan siellä nimenomaan tähdennetään linja-autonkuljettajan koko koulutuksen läpäisemistä. Tällä hetkellähän suunnitelman mukaisia opiskelijoita voisi korkeintaan olla toisen vuoden koulutuksessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen perusteluissa mainitusta linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyttä koskevan lain tulkinnasta, jota ei ainakaan perustelujen mukaan ole mahdollista näin toteuttaa? Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2010 Tero Rönni /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tero Rönnin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 412/2010 vp: Onko hallitus tietoinen perusteluissa mainitusta linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyttä koskevan lain tulkinnasta, jota ei ainakaan perustelujen mukaan ole mahdollista näin toteuttaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Linja-auton kuljettajan vähimmäisikä laskettiin 18 vuoteen kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annettuun lakiin (273/2007) sisällytetyllä 9 :n säännöksellä. Mainitun pykälän mukaan ammatillisessa kuljettajakoulutuksessa linja-auton kuljettajan perustutkinnon ja linja-auton kuljettajan perustason ammattipätevyyden suorittanut saa linja-auton ajokortin suoritettuaan ja 18 vuotta täytettyään toimia linja-auton kuljettajana Suomessa. Linjaautonkuljettajan 280 tunnin perustason ammattipätevyyskoulutuksen suorittaneen kohdalla D- luokan ajokortin vähimmäisikä on 21 vuotta. Ikärajan alentamista perusteltiin mahdollisuudella käynnistää linja-auton kuljettajan ammatillinen perustutkintokoulutus ja suuntautua suoraan henkilöliikenteen kuljettajaksi B-luokan pohjalta. Ikärajan alentamisesta ei katsottu aiheutuvan vaaraa liikenneturvallisuudelle, koska opiskelijoilla olisi ajokortin suorittaessaan takanaan 120 opintoviikon linja-auton kuljettajan opinnot ja siihen sisältyvä henkilöliikenteen kuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutus (280 tuntia), joiden katsottiin käytännössä merkitsevän noin kolmen vuoden opintoja. Perusteluissa todettiin, että henkilöliikenteen kuljetustehtävän vaativuus edellyttää riittävää koulutusta vastapainona ikärajan alentamiselle. Kolmivuotisella peruskoulutuksella katsottiin annettavan tarvittavat valmiudet ammatissa toimimiseen ja kompensoitavan alempaa ikää. Ammatillisen peruskoulutuksen päättävät nuoret ovat noin 18 18,5-vuotiaita eli samanikäisiä kuin yleensä ensimmäisen auton ajokorttinsa saavat nuoret kuljettajat. Nuorten kuljettajien onnettomuusriski on ensimmäisinä ajokorttivuosina useampikertainen kokeneempiin kuljettajiin verrattuna, mutta saavuttaa noin kolmessa vuodessa kokeneempien kuljettajien turvallisuustason. Linja-auton kuljettajan ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa olevat saavat linja-auton ajokortin kautta oikeuden henkilöliikenteen kuljetuksiin kalustosta riippuen joko paikallisliikenteessä tai koko maassa. Kuten jo ammattipätevyyslain perusteluissa todetaan, linja-autonkuljettajaksi ryhtyminen edellyttää määrätyntasoista valmiutta kuljettajana. Kolmivuotisen ammatillisen koulutuksen ja siihen sisältyvän laajemman ajokokemuksen katsottiin kasvattavan nuoria tähän tehtävään ja karsivan turhaa riskinottoa liikenteessä, myös yksityisajossa. Liikenne- ja viestintäministeriön tietoon on tullut, että kysymyksessä tarkoitetun kaltaisia tapauksia on esiintynyt linja-auton kuljettajan perustutkintokoulutuksen toteutuksessa. Ministeriö katsoo, että näissä tapauksissa noudatettu käytäntö ei vastaa niitä perusteita, joilla ikärajaa alennettiin. Kysymyksessä kuvatun kaltaisen koulutuksen ei voida katsoa antavan nuorisoasteen koulutuksessa olevalle niitä henkilöliikenteen kuljettajan pitkällä koulutuksella hankittuja tietoja, taitoja ja valmiuksia, joita ikärajan las- 2

3 Ministerin vastaus KK 412/2010 vp Tero Rönni /sd kun yhteydessä tarkoitettiin. Ministeriö katsoo, että tilanteen korjaamiseksi ajokorttisäännöksiä olisi muutettava. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että kuljettajantutkintoon pääsyn edellytykseksi olisi asetettava, että opiskelija on opetussuunnitelmaperusteisessa linja-auton kuljettajan koulutuksessa. Opetushallituksen määräysten (16/011/2007) mukaan linja-auton kuljettajan 120 opintoviikkoa sisältävässä perustutkintokoulutuksessa linja-auton kuljettajan eriytyvien ammatillisten opintojen laajuus on 75 opintoviikkoa. Tämän pohjalta kuljettajantutkinto voitaisiin suorittaa, kun opiskelija on saanut vähintään 60 opintoviikkoa linja-autonkuljettajan koulutusta. Lisäksi vaadittaisiin henkilöliikenteen kuljettajan 280 tunnin mittainen perustason ammattipätevyyskoulutus. Säännökset vastaisivat tällöin ammattipätevyyslaissa tarkoitettuja D-luokan ajokortin suorittamisen vaatimuksia ja mahdollistaisivat ammatillisen perustutkinnon suorittamisen. Ministeriön tarkoituksena on sisällyttää säännökset valmisteilla olevaan ehdotukseen ajokorttilaiksi. Hallituksen esitys ajokorttilaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä. Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 412/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Tero Rönnin /sd: Är regeringen medveten om att lagen om buss- och lastbilsförares yrkeskompetens har tolkats så som det anges i motiveringen, vilket åtminstone inte enligt motiveringen kan göras på detta sätt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Minimiåldern för lastbilsförare har sänkts till 18 år genom en bestämmelse i 9 i lagen om yrkeskompetens för lastbils- och bussförare (273/2007). Enligt bestämmelsen har den som avlagt grundexamen för bussförare i yrkesutbildningen för förare och förvärvat grundläggande yrkeskompetens för bussförare rätt att framföra bussar i Finland, om han eller hon har fyllt 18 år och har körkort för buss. För den som har fullföljt en 280 timmars utbildning för grundläggande yrkeskompetens för bussförare är minimiåldern för körkort av klass D 21 år. Sänkningen av minimiåldern motiverades med möjligheten att starta en utbildning för yrkesinriktad grundexamen för bussförare utifrån klass B med direkt inriktning på förare inom persontransporter. Sänkningen av minimiåldern ansågs inte äventyra trafiksäkerheten, eftersom studerandena när de tagit körkortet har avlagt en 120 studieveckors utbildning för bussförare och fullföljt de studier för grundläggande yrkeskompetens för förare av persontransporter som ingår i denna (280 timmar), vilket i praktiken ansågs betyda cirka tre års studier. I motiveringen konstaterades det att förarnas uppgifter inom persontransporterna är krävande och förutsätter därför tillräcklig utbildning som motvikt till den sänkta åldersgränsen. Den treåriga grundutbildningen ansågs ge tillräckliga färdigheter för yrket och kompensera den lägre åldern. De ungdomar som har fullföljt den grundläggande utbildningen är 18 18,5 år, dvs. vanligen i samma ålder som de unga förare som får sitt första körkort för bil. Under de första åren med körkort löper unga förare mångfalt högre risk för olyckor än förare med större erfarenhet, men uppnår på cirka tre år samma säkerhetsnivå som mer erfarna förare. De som genomgår utbildning för en yrkesinriktad grundexamen för bussförare får via körkortet för bussförare rätt utföra persontransporter beroende på materiel antingen inom lokaltrafiken eller i hela landet. Såsom det konstateras i motiveringen till lagen om yrkeskompetens krävs det vissa förarfärdigheter för att en person ska kunna bli bussförare. Den treåriga yrkesutbildningen och den anknytande mer omfattande förarerfarenheten ansågs utbilda de unga för arbetsuppgiften och förhindra onödig risktagning i trafiken, också vid privat körning. Kommunikationsministeriet har fått uppgifter om att sådana fall som avses i spörsmålet har förekommit inom utbildningen för grundexamen för bussförare. Enligt ministeriet motsvarar den praxis som tillämpats i dessa fall inte de grunder med stöd av vilka åldersgränsen sänktes. Den utbildning som beskrivs i spörsmålet kan inte anses ge dem som genomgår en utbildning på ungdomsstadiet sådana kunskaper, färdigheter och kvalifikationer som förare av persontransporter skaffat sig genom en lång utbildning och som avsågs när åldersgränsen sänktes. Ministeriet anser att körkortsbestämmelserna bör ändras för att rätta till situationen. 4

5 Ministerns svar KK 412/2010 vp Tero Rönni /sd Enligt kommunikationsministeriet bör man som villkor för att få avlägga förarexamen ställa att studeranden genomgår den läroplansbaserade utbildningen för bussförare. Enligt Utbildningsstyrelsens föreskrift (16/011/2007) ska de yrkesinriktade studierna differentierade enligt utbildningsprogram som ingår i utbildningen på 120 studieveckor för grundexamen för bussförare omfatta 75 studieveckor. Med detta som utgångspunkt kunde förarexamen avläggas när studeranden har genomgått minst 60 studieveckor av utbildningen för bussförare. Som ett ytterligare krav kan ställas att förare av persontransporter ska ha fullföljt den 280 timmars utbildning som ger grundläggande yrkeskompetens för bussförare. Bestämmelserna motsvarar då de krav som enligt lagen om yrkeskompetens gäller för körkort av klass D och gör att personen kan avlägga yrkesinriktad grundexamen. Ministeriet har för avsikt att ta med bestämmelserna i det förslag till körkortslag som är under beredning. Avsikten är att regeringens proposition med förslag till körkortslag lämnas till riksdagen i början av hösten. Helsingfors den 8 juni 2010 Trafikminister Anu Vehviläinen 5