työssäoppimisen TYÖSUOJELU LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNOSSA MONISTE 2/2008

Transkriptio

1 työssäoppimisen TYÖSUOJELU LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNOSSA MONISTE 2/2008

2 Opetushallitus ja tekijät Taitto: Eija Högman ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2008

3 sisällys Johdanto 5 1 työssäoppiminen on osa ammatillista peruskoulutusta 6 2 koulutuksen, työssäoppimisen ja työturvallisuuden sanastoa 7 3 työturvallisuus osana opetussuunnitelman perusteita 11 4 työturvallisuuslaki 13 5 nuorten työntekijöiden suojelua koskevia säädöksiä Opiskelijan oikeus turvalliseen työympäristöön Nuorille työntekijöille erityisen haitalliset työt Nuorille työntekijöille vaaralliset työt Nuorille työntekijöille sopivia kevyitä töitä Ilmoitus nuoren työntekijän käyttämisestä vaarallisiin töihin Opastus ja perehdytys nuorille työntekijöille erityisen haitallisiin ja vaarallisiin töihin Erityisen haitallisia ja vaarallisia töitä koskevat poikkeusluvat Työaika 19 6 Työssäoppimisen osapuolten vastuut ja velvollisuudet Työssäoppimisen työturvallisuusvastuulliset osapuolet Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet Ohjaavan opettajan velvollisuudet Työnantajan velvollisuudet Työpaikkaohjaajan velvollisuudet Työssäoppijan velvollisuudet Verkostoituneiden työssäoppimispaikkojen ja yhteisten työpaikkojen vastuukysymykset Työsuojeluyhteistoiminta työpaikoilla Opiskelijan työterveyshuolto ja ensiapu 26 3

4 7 vaatimukset liiketalousalan työssäoppimispaikoille 28 8 työssäoppijoiden vakuuttaminen Opiskelijan vakuutusturva Vahingonkorvausvelvollisuus Työssäoppiminen ulkomailla 30 9 Liiketalousalan vaarojen kartoitus ja torjunta Lakisääteiset vaatimukset vaarojen kartoitukselle Riskien arviointiprosessi Riskien arviointi käytännössä Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen riskien arvioinnissa Riskien arviointi laatu- ja työturvallisuusjärjestelmissä Työtapaturmat ja ammattitaudit liiketalousalalla Työtapaturmavaaroja ja vaarojen torjunta liiketalousalan töissä ja toiminnoissa Työoloihin liittyviä vaaroja ja kuormitustekijöitä Vaaroilta suojautuminen Suojainten hankinta ja kustannusten jako Henkilönsuojainten rakenteelliset perusominaisuudet Liiketalousalan töissä tarvittavia suojaimia Opiskelijan valmiudet työssäoppimisjaksolle Työssäoppijan perehdyttäminen Erilainen oppija työssäoppijana Ammattiosaamisen näytöt 55 Työssäoppimisen turvallisuutta koskevia lakeja ja asetuksia 56 Lähdeluettelo 57 LIITTEET 59 Liite 1 Opetusministeriön muistio Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa 60 Liite 2 Työssäoppijan perehdyttämisohje 67 Liite 3 Työsuojelun toimintaohjelma pienyrityksille 69 Liite 4 Vaaratilanneilmoitus 71 Liite 5 Tuntomerkkilomake 72 4

5 Johdanto Työssäoppiminen on oleellinen osa ammatillisen perustutkinnon suorittamista ja tulevan ammatin hallintaa. Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Opintojen alussa työssäoppimisjaksot voivat olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkiä ja monipuolisia, jotta opiskelija saa tilaisuuden oppia työelämän kannalta riittävän suuria kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Näin ollen ennen työssäoppimisen alkamista oppilaitoksen, työnantajan sekä opiskelijan on perehdyttävä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyviin vastuukysymyksiin ja vakuutuksiin. Työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Tämän oppaan tarkoituksena onkin koota (kaikki) oleellisesti liiketalousalan työturvallisuuteen liittyvät kysymykset samoihin kansiin, sillä työssäoppimisen työturvallisuuteen liittyy lukuisa määrä eri lähteissä esiintyviä säädöksiä ja ohjeistuksia. Opas on tarkoitettu opettajien, työnantajien sekä työpaikkaohjaajien tueksi tavoitteena laadukas liiketalousalan työssäoppiminen ilman tapaturmia. Tämä liiketalouden työssäoppimisen työsuojelun opas on koottu pääasiassa Opetushallituksen aikaisemmin tuottamista työssäoppimisen työsuojeluoppaista eri aloilla, sekä Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Työssäoppimisen työturvallisuus -projektin tuottamasta Työturvallisuuden perusteet liiketalouden perustutkinnossa -oppaasta. Opasta suunniteltiin ja valmisteltiin työryhmässä, johon kuuluivat: Projektipäällikkö Inkeri Ritamäki Projektiassistentti Milla Lehtinen Koulutuspäällikkö Terhi Varpuluoma Koulutuskeskus Sedu Koulutuskeskus Sedu Koulutuskeskus Sedu Opasta ovat kommentoineet Opetushallituksessa opetusneuvos Elisabet Kinnunen, yliinsinööri Arto Pekkala sekä erityisasiantuntija Eeva-Kaisa Linna. Helsingissä

6 1 työssäoppiminen on osa ammatillista peruskoulutusta Ammatillisen peruskoulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle ammatissa tarvittava käytännön osaaminen ja sen edellyttämä tietopohja. Oppilaitoksessa tapahtuvan opetuksen ja harjoitustöiden sekä ammattiosaamisen näyttöjen lisäksi ammatilliseen koulutukseen sisältyy kiinteänä osana työssäoppiminen. Perustutkinnot ovat laajuudeltaan 120 opintoviikkoa ja kestävät kolme vuotta, josta työssäoppimisen osuus on vähintään 20 opintoviikkoa. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Työssäoppiminen on työpaikalla aidossa työympäristössä tapahtuva osa koulutuksesta. Sen tarkoituksena on antaa opiskelijan oppia osan tutkinnon tavoitteena olevasta ammattitaidosta, opettaa työelämän toimintatapoja sekä harjaannuttaa opiskelijaa soveltamaan oppilaitoksessa opittuja asioita käytännön työtehtäviin. Hyvässä työssäoppimistilanteessa sekä työnantaja että työssäoppija hyötyvät toisistaan. Työssäoppimisen yksi tarkoitus onkin lähentää työelämää ja koulutusta toisiinsa. Työssäoppiminen on suunniteltua, ohjattua, tavoitteellista ja arvioitua opiskelua. Työssäoppiminen perustuu kirjallisiin sopimuksiin oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan välillä. Yleensä sopimuksia tehdään kaksi, joista toinen on toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen puitesopimus ja toinen on opiskelijasopimus, joka tehdään erikseen jokaista työssäoppimisjaksoa varten. Työssäoppimispaikkojen ja oppilaitosten välillä on usein kiinteä suhde eli puhutaan ns. työssäoppimisverkostoista. Näin työssäoppiminen on helpompi toteuttaa suunnitelmallisesti ja turvallisesti. Opetushallitus on määritellyt työssäoppimisen perustavoitteet vahvistamissaan opetussuunnitelman perusteissa. Oppilaitokset tekevät tältä pohjalta kukin oman opetussuunnitelmansa. Työssäoppimisen tavoitteet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) ja työssäoppimissuunnitelmaan (TOPS). Työssäoppimisen ja oppilaitoksessa suoritettavien opintojen tulee täydentää toisiaan tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijalle asetettujen oppimistavoitteiden toteutumista seurataan työssäoppimisen aikana ja sen jälkeen. Opiskelijalle annetaan ohjausta ja palautetta hänen edistymisestään. Työssäoppimista arvioivat työnantajan edustajan ja työssäoppimista ohjaavan opettajan lisäksi myös opiskelija itse. Työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti ilman palkkaa, eikä opiskelija ole työsuhteessa työssäoppimispaikkaan. Tällöin opiskelijalla säilyy hänelle opiskelupaikan myötä kuuluvat etuudet, kuten terveydenhoito, ruokailu ja vakuutukset. Työssäoppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa (738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset sitovat työssäoppimispaikkaa samalla tavoin kuin työsuhteessa olevien työntekijöiden työnantajaa. Ammatillisen peruskoulutuksen aloittaessaan opiskelijat ovat usein alle 18-vuotiaita, jolloin heihin sovelletaan osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. 6

7 2 koulutuksen, työssäoppimisen ja työturvallisuuden sanastoa Ammattiosaamisen näyttö Työpaikoilla tai muun opetuksen yhteydessä toteutettu opiskelijan osaamisen arviointi, jossa opiskelija osoittaa todellista ammattitaitoa käytännön työtehtävissä. Ergonomia Työpisteen rakenteiden, työvälineiden, kalusteiden ja työmenetelmien kehittäminen ihmisten ominaisuuksien, toimintojen ja kykyjen mukaisiksi. HOJKS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka laaditaan opiskelijalle, joka suorittaa osan tai koko tutkinnon erityisopiskelijana. HOPS Henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa määritellään mitä opintoja opiskelija suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä. Hygieniapassi Todistus henkilön hygieniaosaamisesta. Ilmoitus vaaratilanteesta Tapaturmien ja vaaratilanteiden selvittämiseen liittyvä ilmoituskäytäntö. Menettely kerryttää tietoa ja auttaa poistamaan vaaratilanteiden syitä. Koulutuksen järjestäjä Tässä opaskirjassa ammatillinen oppilaitos. Koulutusala Yläkäsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu erilaisille yhteiskunnan ja työelämän aloille. Koulutusohjelma Koulutusohjelma tuottaa eriytyvää ostamista jollakin tutkinnon osa-alueella. Luovuttaja Koneen, välineen tai muun teknisen laitteen valmistaja, maahantuoja, myyjä tai henkilö, joka luovuttaa kyseisen esineen markkinoille tai käyttöön. Läheltä piti -tilanne Tapahtuma ei aiheuta henkilövahinkoja, vaan työntekijä selviää säikähdyksellä. Onnettomuudesta tai häiriötilanteesta voi syntyä esinevahinkoja tms. 7

8 Melu Melu saattaa estää tai vaikeuttaa tarpeellisten äänien kuulemista ja aiheuttaa kuulovaurioita, tapaturman vaaran tai stressiä, sekä häiritä työsuoritusta. Nuori työntekijä Alle 18-vuotias työntekijä. Pelastussuunnitelma Mm. kokoontumistiloihin ja vähintään viiden huoneiston asuintaloihin laadittava suunnitelma, joka selvittää vaaratilanteiden ennakoinnin ja ehkäisemisen, rakennuksen paloturvallisuuden, poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastusjärjestelyt. Perehdyttäminen Työnantajan tehtävänä on perehdyttää uusi työntekijä työpaikan olosuhteisiin. Tavoitteena ovat turvalliset ja terveelliset työtavat sekä työntekijöiden viihtyvyyden parantaminen. Perustutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto tuottaa laaja-alaiset perusvalmiudet ja koulutusohjelmittain eriytyvää osaamista. 120 opintoviikon laajuinen koulutus antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Yhden perustutkinnon sisällä voi olla useita koulutusohjelmia. Riski Haitallisen tapahtuman todennäköisyys ja vakavuus. Riskin arviointi Arviointiprosessi, jossa arvioidaan työpaikalla ilmenevästä vaarasta työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuva riski. Riskien hallinta Tarkoittaa systemaattista toimintaa riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja poistamiseksi tai pienentämiseksi. Tapaturmataajuus Tapaturmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. TOPS Henkilökohtainen työssäoppimisen suunnitelma. Suunnitelmassa määritellään kunkin jakson tavoitteet, oppimistehtävät, kesto ja ajoitus sekä opiskelijan arvioinnin menettelytavat. Turvallisuuden hallinta Kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista toimintaa turvallisuuden edistämiseksi. Se pitää sisällään kaikki ne menettelytavat ja toiminnat, joilla hyvään kokonaisturvallisuuteen päästään. Toiminta perustuu kiinteään yhteistyöhön koko henkilöstön kanssa. Turvallisuus Tarkoittaa yhteisön tai järjestelmän tilaa silloin, kun siihen liittyvät riskit ovat hyväksyttäviä. 8

9 Turvallisuusjohtaminen Johtamistoimen osa, joka kehittää ja toteuttaa turvallisuus-, terveys- ja ympäristöpolitiikan tavoitteet. TYKY-toiminta = työkykyä ylläpitävä toiminta. Kaikki se toiminta, jolla työpaikalla pyritään edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä työuran kaikissa vaiheissa. Työnantaja Työn teettäjä, joka oman johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää palveluksessaan olevaa työvoimaa. Työturvallisuuslakia (738/2002) sovellettaessa työnantajan velvollisuudet koskevat samalla tavoin työn teettäjää, joka oman johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää toisen työnantajan palveluksessa olevaa työvoimaa. Työturvallisuuslain soveltamisalueeseen sisältyvät vuokratyössä olevat sekä työssäoppijat. Työntekijä Henkilö, joka työskentelee työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työssäoppija on vuokratyössä oleva työntekijä. Työpaikkaohjaaja Työnantajan nimeämä henkilö, jonka tehtävänä on mm. perehdyttää opiskelija työyhteisöön ja työturvallisuuteen liittyviin asioihin sekä ohjata turvallisiin työtapoihin. Työpaikkaohjaaja toimii työnantajan edustajana. Työssäoppija Opiskelija, joka koulutuksen yhteydessä työskentelee työssäoppimispaikassa työnantajan johdon ja valvonnan alaisena olematta välttämättä työsuhteessa työnantajaan. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työssäoppija on vuokratyössä oleva työntekijä. Työssäoppiminen Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua koulutusta. Työssäoppimispaikka Työssäoppimispaikka on työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työssäoppijan työnantaja. Työsuojelu Työsuojelun perustavoite on pitää yllä ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Se kattaa työn fyysisen turvallisuuden ja terveellisyyden lisäksi palvelussuhteen ehdot sekä henkisen hyvinvoinnin. Työsuojelun toimintaohjelma Työpaikan työsuojelupolitiikan kuvaus, jossa selvitetään mm. työnantajan ja työntekijöiden työsuojelutehtävät sekä esitellään työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto sekä niiden tehtävät. 9

10 Työsuojelun yhteistoimintaelin Työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työsuojeluasiamies sekä työsuojelutoimikunta. Työtapaturma Työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa tapahtuva äkillinen, ennalta arvaamaton ja ulkoisen tekijän aiheuttama tapahtuma, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Työturvallisuus Työympäristön tila työntekijän turvallisuuden ja terveyden kannalta. Työturvallisuuskortti Työturvallisuuskortti on työturvallisuuden parantamiseksi erityisesti yhteisillä työpaikoilla kehitetty valtakunnallinen menettelytapa. Työturvallisuuskortti osoittaa, että sen haltija on saanut yleisen perehdyttämiskoulutuksen työturvallisuusasioihin. Työturvallisuuspassi Työturvallisuuspassi on oppilaitoksen antama todistus, joka kertoo opiskelijan työturvallisuusosaamisen tason ja mihin koneisiin, laitteisiin ja työturvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin hän on saanut opastusta. Vaara Tekijä tai olosuhde, joka voi aikaansaada haitallisen tai vaarallisen tapahtuman. Vaaralliset työt Töitä, joihin liittyy erityisiä vaaroja työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Vaaratilanneilmoitus Tapaturmien ja vaaratilanteiden selvittämiseen liittyvä ilmoituskäytäntö. Menettely kerryttää tietoa ja auttaa poistamaan vaaratilanteiden syitä. Vakava työtapaturma Yli yhden kuukauden työkyvyttömyyden aiheuttanut vahinko. Tapaturma katsotaan vakavaksi myös silloin, kun siitä aiheutunut seuraus jää todennäköisesti pysyväksi. (Kuolemaan johtaneet vahingot tilastoidaan erikseen, eikä niitä lueta näihin tapauksiin.) Yhteinen työpaikka Työpaikka, jolla työskentelee oman työnjohtonsa alaisena joko kahden työnantajan työntekijöitä tai yhden työnantajan työntekijöitä (työntekijä) ja vähintään yksi itsenäinen työnsuorittaja. Yhteinen työpaikka syntyy vain, jos näiden suorittama työ tapahtuu samanaikaisesti tai peräkkäin siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Jos työpaikalla kaksi yrittäjää tekee yhteistyötä, joista vähintään toisella on työpaikassa työssäoppija, syntyy yhteinen työpaikka, jossa molemmat yrittäjät ovat velvollisia noudattamaan työturvallisuuslakia. 10

11 3 työturvallisuus osana opetussuunnitelman perusteita Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman perustavoitteena työturvallisuuden osalta on, että opiskelijan oikeus ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaiseen turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu sekä oppilaitoksessa, että työssäoppimispaikassa. Lisäksi oppilaitos antaa opiskelijalle valmiuksia työturvallisuuden ja työterveyden omatoimiseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulevassa työelämässään. Työturvallisuus on esillä useissa kohdissa opetushallituksen v päättämissä liiketalouden perustutkinnon opetussuunnitelman perusteissa (Dnro 21/011/2000). Työsuojelusta ja työterveydestä huolehtiminen on otettu liiketalouden perustutkinnon opetussuunnitelmassa tavoitteeksi ja yhdeksi painopistealueeksi. Sen lisäksi, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa 630/98 on säädetty, on työssäoppimisessa opetussuunnitelman mukaan noudatettava seuraavaa: kaikkien työssäoppimisen osapuolten on oltava selvillä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista vastuunjaosta voidaan tarvittaessa sopia erikseen ennen työssäoppimisen aloittamista on työssäoppimispaikan ja oppilaitoksen yhteisesti varmistettava, että työssäoppija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita Opetussuunnitelmassa on huomioitu nuorten työntekijöiden suojelemiseksi annettu lainsäädäntö. Siinä mainittuja nuoria työntekijöitä koskevia säädöksiä ovat mm. laki nuorista työntekijöistä (998/1993) ja sen perusteella annetut säädökset: työministeriön päätös nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/1993) ja vaarallisista töistä (1432/1993). Lisäksi opetussuunnitelmassa mainitaan asetus nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986, korvattu asetuksella 475/2006) sekä vahingonkorvauslaki (412/1974). Liiketalouden perustutkinnon opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että koulutuksen tulee antaa opiskelijoille valmiuksia työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen: Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnistaa työhön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaa suunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön. Hän osaa pitää huolta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään. Liiketalouden perustutkinnon ja koulutusohjelmien työturvallisuusosaamisen tavoitteena on : Liiketalouden perustutkinnon suorittaneen on osattava huolehtia omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan, jolloin hänen on tunnettava omaan työhönsä liittyvät työturvallisuuden ja ergonomian vaatimukset. Hänen on osattava asennoitua oikein työntekoon ja kehittää taitojaan ja tietojaan jatkuvasti. 11

12 Opetushallitus tulee tarkistamaan 2010 mennessä valtioneuvoston asettaman Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnan kehittämisesityksen mukaisesti kaikkien toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteet siten, että opiskelija voi koulutuksensa aikana saada viimeisimmän tiedon oman terveytensä edistämiseen ja terveysliikuntaan. Suurin osa kehittämisesityksistä voidaan ottaa huomioon jo nykyisten opetussuunnitelmien mukaisessa koulutuksessa. Työsuojelun kannalta keskeisiä asioita liiketalousalalla: Asiakastilanteen hallitseminen yrityksen toimintatapa ja palvelun laatu toiminta väkivallan uhkatilanteissa ja yksintyöskentelyssä poikkeustilanteet (esim. sähkökatkokset, vesivahingot) Työtehtävä ja työtapa hyvät ja turvalliset työtavat oikeat työasennot ja -liikkeet käyttöohjeiden omaksuminen suojavälineiden käyttö huoltotyöt ja häiriötilanteet järjestys, siisteys ja hygienia Paloturvallisuus toimintatavat, sammutusvälineiden sijainti ja käyttö 12

13 4 työturvallisuuslaki Työturvallisuuslain (738/2002) lähtökohtina ovat vaarojen tunnistaminen, vaarojen poistaminen ja työturvallisuuden jatkuva parantaminen. Työturvallisuuslaki tukee siten nolla tapaturmaa -periaatetta. Tässä ajatusmallissa yhtään tapaturmaa ei pidetä hyväksyttävänä, vaan pyrkimys on jatkuvan parantamisen kautta kohti nollaa tapaturmaa. Työnantajalle on työturvallisuuslain (738/2002) 8 :ssä säädetty yleinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan on tarpeellisin toimenpitein huolehdittava työntekijöiden työturvallisuudesta ja työterveydestä. Huolehtimisvelvoitetta rajaavat vain ylivoimaiset ja ennalta arvaamattomat tekijät, joihin ei voida kohtuudella varautua. Työturvallisuuslaki (738/2002) painottaa työpaikan omaa osuutta sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä työturvallisuuden ja työterveyden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Myös työntekijän on osaltaan kaikin käytettävissään olevin keinoin huolehdittava omasta sekä muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain 10 :ssä on säädetty työn vaarojen arvioinnista ja selvittämisestä. Työnantaja on velvoitettu tunnistamaan ja arvioimaan työympäristön riskit ja mahdollisuuksien mukaan poistamaan ne. Työnantajalla on velvollisuus tehdä työturvallisuuslain 9 :n tarkoittama työsuojelun toimintaohjelma. Se sisältää työturvallisuustoimenpiteiden yleiset linjaukset ja toimintatavat sekä yksityiskohtaisemman työsuojelun toimintasuunnitelman. Työsuojelun toimintaohjelman laatimisvelvoite koskee kaikkia työpaikkoja. Tämän oppaan liiteosuudessa on malli pienyrityksille soveltuvasta työsuojelun toimintaohjelmasta (Liite 3). Henkisen työsuojelun asiat sekä ergonomia on työturvallisuuslaissa nostettu perinteisen fyysisen työturvallisuuden ja tapaturmien torjunnan rinnalle. 13

14 5 nuorten työntekijöiden suojelua koskevia säädöksiä 5.1 Opiskelijan oikeus turvalliseen työympäristöön Ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain mukaan (630/1998) opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on selvittää opetussuunnitelman laatimisen yhteydessä miten tämä voidaan toteuttaa sekä oppilaitoksessa opiskelun, että työssäoppimisen aikana. 5.2 Nuorille työntekijöille erityisen haitalliset työt Nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) mukaan työnantajan on huolehdittava, että työ ei ole nuoren työntekijän (alle 18-vuotiaan) ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingollista, eikä vaadi häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Valtioneuvoston asetuksessa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) on säädetty edellytyksistä, joilla nuorilla työntekijöillä voidaan teettää nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) tarkoittamia erityisen haitallisia tai vaarallisia töitä. Asetuksen 475/2006 mukaan nuori työntekijä voi tehdä työssäoppimispaikassa seuraavan taulukon 1. kohdissa 3 5 mainittuja töitä kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön jatkuvassa valvonnassa. Tällöin on työssäoppimissopimuksen liitteeksi tehtävä selvitys valvonnan ja perehdyttämisen järjestämisestä. Selvitys lähetetään myös tiedoksi asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Taulukko 1 Valtioneuvoston asetuksessa 475/2006 mainitut nuorille työntekijöille erityisen haitalliset ja vaaralliset työt. 1) työt, joissa esiintyy nuoren työntekijän ikään ja kokemukseen nähden liiallista rasitusta tai huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta, huomattavaa taloudellista vastuuta tai erityisiä vaaroja, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään; 2) yksintyöskentely silloin, kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara; 3) psykiatristen potilaiden ja psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden hoito ja huolto; 4) kuolleiden käsittely ja kuljetus; 5) teurastus; 6) sukellus; 7) työt, jossa altistutaan haitallisesti myrkyllisille aineille tai syöpää, perinnöllisiä perimävaurioita taikka sikiövaurioita aiheuttaville aineille tai aineille, jotka jollakin muulla tavalla voivat vaikuttaa ihmisen terveyteen pysyvästi 8) palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja erittäin helposti syttyvien nesteiden käsittely ilmeisen vaarallisissa olosuhteissa 9) työ, jossa altistutaan haitallisesti säteilylle 14

15 Työhön, johon nuorella on jo ammatillinen perustutkinto, sovelletaan vain asetuksen 475/2006 opetusta ja ohjausta koskevaa kohtaa (5 ). Ohjausta ja opetusta koskevat vaatimukset on selvitetty myöhemmin kohdassa Nuorille työntekijöille vaaralliset työt Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007) on kuvattu nuorille työntekijöille vaarallisia töitä. Luettelossa mainittuihin töihin ei saa käyttää alle 16-vuotiasta työntekijää. 16 vuotta täyttänyt työntekijä saa tehdä luettelossa mainittua työtä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu, että työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista tai työolosuhteista ei aiheudu hänelle tai työstä johtuen muille henkilöille erityistä tapaturman- tai terveyden vaurioitumisen vaaraa. Taulukko 2 Sosiaali- ja terveysministeriön esimerkkiluettelossa 302/2007 lueteltuja nuorille työntekijöille vaarallisia töitä. 1. Mekaaniset vaaratekijät Mekaanisten vaaratekijöiden aiheuttama erityinen vaara voi olla työssä seuraavilla koneilla, laitteilla ja työvälineillä: 1) 3 A, 3 B ja 4 luokkaan kuuluvalla laserlaitteella, sirkkelillä, pyörösahalla, vannesahalla, höyläkoneella, moottorisahalla, jyrsinkoneella, levyleikkurilla ja muulla vastaavalla konevoimalla toimivalla leikkurilla, avonieluisella murskauskoneella, hiekansirotuslaitteella, pylväsporakoneella, kulmahiomakoneella, metallisorvilla, kaasuhitsaus- ja kaasuleikkauslaitteella, paineilmalla tai vastaavalla toimivalla naulaimella ja muulla vastaavalla koneella, laitteella ja työvälineellä, jolla omalla varomattomuudella voi aiheuttaa vakavan työtapaturman, 2) traktorilla, jossa ei ole turvaohjaamoa tai joka on varustettu vinssillä, kuormausnosturilla, kaivinkoneella tai etu- tai takakuormaimella taikka johon on liitetty erillistä voimansiirtoa tarvitseva työkone, trukilla lukuun ottamatta hidasta tavaran siirtoon käytettävää niin sanottua matalanostotrukkia, maansiirtokoneella, metsätyökoneella, leikkuupuimurilla, turpeennostokoneella, sekä vaativissa olosuhteissa moottorikelkalla ja mönkijällä, 3) konekäyttöisellä nosto- ja siirtolaitteella kuljettajana, merkinantajana tai hoitajana lukuun ottamatta kiinteästi asennetun painonappiohjauksella varustetun hissin ohjaamista sekä nostimella, taljalla tai vastaavalla laitteella oman työkappaleen nostamisessa sekä 4) henkilönostolaitteella. 2. Kemialliset vaaratekijät Työssä voi olla erityinen kemiallinen vaara, kun altistutaan haitallisessa määrin seuraaville aineille ja valmisteille: 1) Aine ja valmiste, joka luokitellaan kemikaalilain (744/1989) 19 :ssä tarkoitetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen tai 11 :ssä tarkoitetun vaarallisten aineiden luettelon mukaisesti; a) erittäin myrkylliseksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R26 (Erittäin myrkyllistä hengitettynä.), R27 (Erittäin myrkyllistä joutuessaan iholle.), R28 (Erittäin myrkyllistä nieltynä.) tai R39 (Erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara.); b) myrkylliseksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R23 (Myrkyllistä hengitettynä.), R24 (Myrkyllistä joutuessaan iholle.), R25 (Myrkyllistä nieltynä.), R39 (Erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara.) tai R48 (Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle.); 15

16 c) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R48 (Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle.); d) syövyttäväksi ja merkitään varoitusmerkillä C ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R35 (Voimakkaasti syövyttävää.) tai R34 (Syövyttävää.); e) räjähtäväksi ja merkitään varoitusmerkillä E ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R2 (Räjähtävä iskun, hankauksen, avotulen tai muun sytytyslähteen vaikutuksesta.) tai R3 (Erittäin helposti räjähtävää iskun, hankauksen, avotulen tai muun sytytyslähteen vaikutuksesta.); f) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R39 (Erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara.); g) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R40 (Pysyvien vaurioiden vaara.); h) herkistäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R42 (Altistuminen hengitysteitse voi aiheuttaa herkistymistä.); i) herkistäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xi ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R43 (Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä.); j) syöpää aiheuttavaksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R45 (Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa.); k) perimää vaurioittavaksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R46 (Saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita.); l) lisääntymiselle vaaralliseksi (vaikutukset hedelmällisyyteen) ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R60 (Voi heikentää hedelmällisyyttä.); m) lisääntymiselle vaaralliseksi (kehityksen häiriöt) ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R61 (Vaarallista sikiölle.) ja n) ärsyttäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xi ja jollakin vaaraa osoittavista lausekkeista R12 (Erittäin helposti syttyvää.), R42 (Altistuminen hengitysteitse voi aiheuttaa herkistymistä.) tai R43 (Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä.). 2) Aine ja valmiste, jota tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksessa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000). 3) Lyijy ja sen yhdisteet sikäli kuin ne imeytyvät ihmisen elimistöön. 4) Asbesti ja 5) Ympäristön tupakansavu. 3. Fysikaaliset vaaratekijät Seuraavissa töissä voi olla erityinen fysikaalinen vaara: a) työt, joissa voimakas melu voi aiheuttaa kuulovaurion vaaraa, b) työt voimakkaasti tärisevillä työkoneilla, c) työt, joissa voi altistua terveydellisille vaaroille kylmyyden tai kuumuuden vuoksi ja d) työt erityisen korkeassa tai matalassa ilmanpaineessa. 4. Sähköiset vaaratekijät Erityinen sähköinen vaara voi olla jännitetyössä ja työssä paljaiden jännitteisten osien läheisyydessä sekä vahvavirtalaitteiden ja hissien huolto- ja korjaustyössä. 5. Ruumiillinen liikarasitus Ruumiillisen liikarasituksen vaara voi olla nostotyössä, jossa taakan paino ylittää jatkuvasti 20 kg miehillä ja 15 kg naisilla sekä muussa yksipuolisesti kuormittavassa työssä. 6. Biologiset vaaratekijät Erityinen vaara voi olla työssä, jossa voi altistua vakavan sairastumisen aiheuttavalle biologiselle tekijälle. 16

17 7. Eräät työt Erityinen tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaara voi olla myös seuraavissa töissä: 1) maanalaisessa työssä kaivoksissa ja kaivannoissa tai muuten sellaisissa olosuhteissa, joissa on sortumis- ja luhistumisvaara, 2) räjäytystyössä ja muussa räjähdystarvikkeiden käsittelyssä, 3) alusten lastaukseen ja purkamiseen välittömästi kuuluvassa työssä, 4) kiskoajoneuvojen kuljettamisessa rautateillä ja kiskoliikenteessä sekä vaihde- ja järjestelytyössä ratapihoilla, 5) vaaraa aiheuttavassa huolto-, puhdistus- ja korjaustyössä, 6) viranomaisten tarkastuksen alaiseksi määrättyjen paineellisten laitteiden tarkastus-, huolto- ja korjaustyössä, 7) rakennusten purkutyössä, 8) säiliötyössä, jossa on tukehtumisen tai muu vastaava vaara, 9) pylväs- ja maastotyössä ja muussa työssä, johon liittyy ilmeinen putoamisvaara, 10) työssä vaarallisten eläinten kanssa, 11) koe eläinten hoitotyössä, 12) paineenalaisia, nesteytettyjä tai liuotettuja kaasuja sisältävien laitteiden käsittelyssä valmistamista, varastointia tai käyttöä varten, 13) koneen aiheuttamassa pakkotahtisessa työssä, jossa on suorituspalkka. 5.4 Nuorille työntekijöille sopivia kevyitä töitä Työministeriön päätös nuorille työntekijöille sopivista kevyistä töistä (1431/1993) sisältää esimerkkiluettelon kevyistä töistä, joita on lupa teettää 14 vuotta täyttäneellä tai saman kalenterivuoden aikana täyttävällä vuorella henkilöllä. Kevyellä työllä luettelossa tarkoitetaan työtä, jossa työolosuhteet, työympäristö, työn vaatimukset, työn aiheuttama vastuu sekä ruumiillinen ja henkinen kuormittavuus eivät ole haitallista nuoren terveydelle, kehitykselle tai koulunkäynnille. Taulukko 3 Työministeriön päätöksen 1431/1993 mukaisia nuorille työntekijöille sopivia kevyitä töitä. 1) Virvokkeiden, lippujen ja vastaavanlaisten tuotteiden myyntityö kilpailuissa, näyttelytilaisuuksissa tai samankaltaisissa tilaisuuksissa. 2) Lähettityö sekä lehtien ja mainosten jako. 3) Esiintymiset ja muu työskentely taide-, kulttuuri- ja vastaavissa tilaisuuksissa. 4) Kauppaliikkeissä tehtävät avustavat työt kuten näytteille asettelu ja hintojen merkitseminen, tavaroiden lajittelu ja pakkaus sekä myyntityö, ei kuitenkaan työ valintamyymälöiden kassoilla. 5) Avustavat toimistotyöt. 6) Puutarha- ja maataloustöissä istutus-, poiminta- ja aputyöt sekä vaarattomien kotieläinten ruokinta. 7) Majoitus- ja ravitsemisliikkeissä tehtävät avustavat työt kuten kattaukseen liittyvät työt sekä annostelu- ja myyntityö. 8) Teollisuudessa tehtävät pienehköt avustavat työt, joita tehtäessä tai joiden läheisyydessä ei käsitellä aineita tai välineitä, jotka voivat aiheuttaa terveydellistä vaaraa tai haittaa. 9) Varastotyössä ja vastaavassa tavaroiden vastaanotto, lajittelu, käsittely ja lähetys sekä merkintä- ja laskentatyö. 10) Puhtaanapito- ja siivoustyössä huoneistojen, esimerkiksi toimistojen siivous siten, että työssä ei saa käsitellä aineita tai välineitä, jotka voivat aiheuttaa terveydellistä vaaraa tai haittaa. 11) Muut kevyet työt, jotka työympäristö, työn vaatimukset, työn aiheuttama vastuu sekä ruumiillinen ja henkinen kuormittavuus huomioon ottaen vastaavat edellä mainittuja töitä. 17

18 5.5 Ilmoitus nuoren työntekijän käyttämisestä vaarallisiin töihin Ennen asetuksen 302/2007 esimerkkiluettelossa tarkoitetun vaarallisen työn aloittamista on siitä tehtävä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tekevät työssäoppimispaikka ja koulutuksen järjestäjä yhteistoiminnassa. Ilmoituksen tulee sisältää seuraavat työpaikan sopivuutta vaaralliseen työhön osoittavat tiedot työntekijöistä, suunnitellusta työstä ja työpaikalla vaaran torjumiseksi tehtävistä toimenpiteistä: 1. työntekijäryhmien yleinen valmius aiottuun työhön 2. vaarojen selvittäminen ja arviointi 3. kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille vaaratekijöille altistumisen luonne ja kesto 4. työvälineiden valinta ja turvallinen käyttö 5. poikkeukselliset työajat ja niiden perusteet 6. opastuksen ja ohjauksen järjestäminen 7. muut työturvallisuutta valmistelevat toimenpiteet Työn ja työolosuhteiden aiheuttaman vaaran suuruutta nuoren työntekijän terveydelle arvioitaessa käytetään työterveyshuoltoa apuna. 5.6 Opastus ja perehdytys nuorille työntekijöille erityisen haitallisiin ja vaarallisiin töihin Asetuksen 475/2006 tarkoittamaa nuorille työntekijöille erityisen haitallista ja vaarallista työtä tekevä nuori työntekijä on perehdytettävä ja ohjattava: työpaikan olosuhteisiin, työn turvalliseen tekemiseen ja työn mahdollisiin terveysvaaroihin ja niiden torjuntaan koneiden, laitteiden sekä kemiallisten tuotteiden toimintaan sekä työmenetelmiin turvallisiin menettelytapoihin koskien: tuotannon aloitusta, lopetusta, koneiden puhdistusta, säätöä, huoltoa ja korjausta sekä tuotannon häiriötilanteita, kone- ja laitevikoja koneiden, laitteiden sekä kemiallisten tuotteiden turvallisuusmääräyksiin, työsuojelua koskevien säännösten mukaan noudatettaviin menettelytapoihin ja varotoimenpiteisiin sekä ensiapuohjeisiin Ennen uuden työvaiheen aloitusta on varmistettava, että nuori työntekijä on riittävän hyvin perehtynyt kyseiseen työhön ja sen vaaratekijöihin ja osaa noudattaa työturvallisuusohjeita. Työn aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota nuoren työntekijän ohjaukseen ja valvontaan. Nuori työntekijä on kunkin työvaiheen tai työmenetelmän omaksumisen ajaksi sijoitettava työskentelemään kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön opastuksen ja valvonnan alaisena. 18

19 5.7 Erityisen haitallisia ja vaarallisia töitä koskevat poikkeusluvat Poikkeusluvan hakeminen tulee kysymykseen silloin, kun asetuksen 475/2006 säädöksiä ei kaikin osin voida täyttää, mutta opiskelijan olisi opintojen edistymisen kannalta silti välttämätöntä päästä tekemään kyseisiä töitä. Asianomaisella työsuojeluviranomaisella on oikeus määräämillään ehdoilla antaa lupa poiketa valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) säännöksistä 16 vuotta täyttäneen nuoren työntekijän osalta, jos se on hänen ammatillisen kehityksensä kannalta välttämätöntä. Ehtona on, että nuori työskentelee kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön valvonnan alaisena ja että asetuksen (475/2006) tarkoituksen toteutuminen on muulla tavoin riittävästi varmistettu. 5.8 Työaika Koska työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti ilman työsuhdetta, ei työssäoppijoihin sovelleta työehtosopimuksen tai työaikalain säännöksiä. Perusperiaatteena työssäoppijoiden työajoille voidaan kuitenkin pitää, että työssäoppijoiden työaika ei ylitä työaikalaissa (605/1996) ja nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) säädettyjä työaikoja. Taulukko 4 Nuorten työntekijöiden työajat. (Lähde: Työsuojelupiirit, NUORTEN TYÖAJAT, YLITYÖT, TYÖAJAN SIJOITTUMINEN, TAUOT JA LEPOAJAT v v HUOM! Säännöllinen työaika 7 h/vrk 35 h/vko 8 h/vrk 40 h/vko Työajasta voidaan myöntää poikkeuslupa ammatillisen kehityksen sitä vaatiessa. Ylityö Kielletty Enintään 80 h/v poikkeusluvalla lisäksi 40 h/v vuotiaiden työaika enintään 9 h/vrk 48 h/vko Työajan sijoittuminen Klo 8 20 (painavista syistä klo 6 20 sekä kotitaloustyössä klo 23 asti) Klo 6 22 (kotitaloustyössä klo 23 asti) 15 v täyttänyt 2-vuorotyössä ammattikoulutuksen saamiseksi (työssäoppiminen) enintään klo 24 asti Ruokatauko 30 min., jos työaika on yli 4 h 30 min/vrk 30 min., jos työaika on yli 4 h 30 min/vrk Keskeytymätön vuorokausilepo 14 h/vrk 12 h/vrk Viikkolepo 38 h/vko 38 h/vko Liiketalousalalla esiintyy töitä, jotka ovat luonteeltaan kausiluonteisia. Tällöin on ajoittain tarvetta tehdä pitempiäkin työpäiviä. Tämä asia on otettava huomioon jo työssäoppimispaikkojen kanssa työssäoppimisesta neuvoteltaessa ja kirjattava se työssäoppimista koskeviin sopimuksiin. 19

20 6 Työssäoppimisen osapuolten vastuut ja velvollisuudet Turvallinen työympäristö on tärkeä tekijä työssä viihtymisen ja työn tuottavuuden kannalta. Hyvän työturvallisuuden aikaansaaminen työpaikalle edellyttää, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneet työskentelemään yhteistyössä tämän päämäärän hyväksi. 6.1 Työssäoppimisen työturvallisuusvastuulliset osapuolet Vastuu työssäoppimispaikan työturvallisuudesta on työnantajalla (työssäoppimispaikalla). Lisäksi koulutuksen järjestäjällä ja työssäoppijalla on omat työturvallisuutta ja yhteistyötä koskevat velvoitteensa. 6.2 Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet Koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen) vastuulla on järjestää opiskelijalle työssäoppimispaikka. Käytännössä on hyödyllistä, että opiskelija itse osallistuu työssäoppimispaikan hankkimiseen. Tällöin opiskelija saa harjoitusta työnhakua varten. Koulutuksen järjestäjän on tässäkin tapauksessa varmistettava työssäoppimispaikan turvallisuus ja soveltuvuus opiskelijalle. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että työssäoppimispaikalla on riittävät edellytykset työssäoppimisen järjestämiseksi. Kun edellytykset työssäoppimiselle on todettu olevan olemassa, koulutuksen järjestäjä tekee työssäoppimispaikan kanssa kirjalliset sopimukset. Koulutuksen järjestäjä vastaa omalta osaltaan opiskelijan työturvallisuudesta. Silloin kun työssäoppiminen ei tapahdu työsuhteessa, on koulutuksen järjestäjä työturvallisuuslain (738/2002) 3 :n mukaan vuokratyönantajan asemassa. Työturvallisuuteen liittyviä koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia: huolehtia, että opettajilla ja työpaikkaohjaajilla on riittävä koulutus ja tietämys työturvallisuuteen vaikuttavista asioista vastata siitä, että opiskelijalle on annettu tarvittavat perusvalmiudet turvalliseen työskentelyyn ja opiskeluun työpaikalla, joihin sisältyy mm. turvallisten työtapojen hallinta, suojautuminen työn vaaratekijöiltä sekä ensiaputaidot (Ks. kohta 11 OPISKELIJAN VALMIUDET TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLE) selvittää ennen opiskelijan työssäoppimista koskevan sopimuksen tekemistä, millä tavoin työssäoppiminen voidaan järjestää turvallisesti varmistaa, että työssäoppimispaikassa on tehty työturvallisuuslain (738/2002) 10 ja 11 :n tarkoittamat työn vaaroja ja haittoja koskevat selvitykset 20