1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA

Transkriptio

1 Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä Opetussuunnitelman yhteisen osan työturvallisuusohjeeseen on koottu keskeisimmät opiskelijoiden käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvan koulutuksen (työssäoppiminen), ammattiosaamisen näytöissä ja tutkintotilaisuuksien järjestämisessä huomioitavat työturvallisuutta koskevat asiat. Tämän liitteen aineisto ja Etelä-Savon ammattiopiston ja työssäoppimispaikkojen kesken tehtävä sopimus ohjaavat koulutusalakohtaisesti suunniteltavaa työturvallisuusopastusta. 1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/ , 479/2003, 28 ) mukaan opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ympäristöön. Oikeus turvalliseen ympäristöön kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön. Koulutuksen järjestäjällä on osaltaan velvollisuus toimia niin, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu sekä oppilaitoksessa että työssäoppimisjakson, ammattiosaamisen näytön ja tutkintotilaisuuden aikana. Työturvallisuuslaki (738/2002) lähtee perusajatuksesta, että työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijäin terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Työnantaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien aikana myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan. Nykyinen laki pyrkii ennalta ehkäisevään työsuojeluun. Se tarkoittaa käytännössä työturvallisuuteen vaikuttavien asioiden suunnittelua ja ennakointia. Työsuojelu on myös pyrkimystä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita henkilöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Laki velvoittaa ennalta ehkäisemään ja torjumaan työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä tai työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen terveyden haittoja. Työsuojelutoimintaan kuuluu useita eri osa-alueita: Työturvallisuustoiminta, joka pyrkii - parantamaan työskentelyolosuhteita - ennaltaehkäisemään tapaturmia -> riskikartoitus - takaamaan työssäoppimispaikan turvallisuuden Työpaikkasuojelu, jossa - varaudutaan onnettomuus- ja katastrofitilanteiden torjuntaan - ylläpidetään työsuojeluorganisaatiota Työsuhdesuojelu, jonka tavoitteena on - työehtosopimuksien ja -lakien tuntemus ja noudattaminen - työelämätietouden lisääminen

2 2 Terveydenhuolto, johon kuuluvat - terveystarkastukset - terveysneuvonta - tyky-toiminta Koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa, että työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja tutkintotilaisuudet voidaan järjestää turvallisesti. Järjestäjien tehtävänä on tiedottaa työnantajia lain mukaisesta työturvallisuusvastuusta ja opiskelijoiden oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla suunnitelma siitä, miten opiskelijoita suojellaan väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on varmistaa se, onko työnantaja tehnyt työturvallisuuslain (738/2002) mukaisen työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin työpaikoilla. 2. TYÖTURVALLISUUS - TYÖSSÄOPPIMISSOPIMUS Työssäoppimisesta ja ammattinäyttöjen järjestämisestä tehdään kirjallinen sopimus koulutuksen järjestäjän ja työnantajan kesken. Etelä-Savon ammattiopisto on laatinut oppilaitokseen yhteisen lomakkeen sopimista varten. Sopimuksessa määritellään selkeästi eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet opiskelijan työssäoppimisjaksoa ja näyttöä varten. Siinä sovitaan opiskelijan ruokailusta, työvaatteista ja suojavälineistä, työajoista, työpaikkaohjaajasta, perehdyttämisestä, yhteydenpitotavasta ja -ajoista ohjaavaan opettajaan sekä vakuutusturvasta. TYÖAIKA JA RUOKAILU Sopimuksessa sovitaan kirjallisesti opiskelijan työajasta. Työajat noudattavat pääsääntöisesti työaikalakia ( /605). Työntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia päivässä, 35 tuntia viikossa. Opiskelijan työaikaa voi vähentää koulutusalakohtaisesti opiskeluun liittyvät tehtävät tai opintojen henkilökohtaistaminen. Ohjaamiskäynneillä on syytä sopia myös opiskelun kannalta tarpeellisesta viikonloppu-, ilta- tai yötyöstä. Nuorista työntekijöistä annettu laki säätelee työssäoppimisjakson työaikajärjestelyjä (998/1993). Nuoren, vuotiaan, työssäoppijan työaika tulee sijoittaa kello 6:n ja 22:n väliseen aikaan. Jos kysymyksessä on viranomaisten valvoma työ ammatillisen koulutuksen saamiseksi, saa 15 vuotta täyttänyt nuori työntekijä kaksivuorotyötä sovellettaessa olla työssä enintään kello 01:een saakka. Alaikäisen opiskelijan yötyötä varten tarvitaan huoltajan kirjallinen lupa. Opiskelijan ruokailujärjestelyistä työpaikalla sovitaan kirjallisesti. Opiskelijoille, tietyin aikuiskoulutuksen poikkeuksin, kuuluu oppilaitoksen tarjoama ilmainen ruokailu opiskelupäivinä. Opiskelija voi, mikäli työpaikan kanssa sovitaan, käydä ruokailemassa oppilaitoksen ruokalassa. Mikäli opiskelija kustantaa ruokailunsa itse työpäivinään, esimerkiksi työpaikan ruokalassa, voi hän anoa oppilaitoksen määräämän ateriakorvauksen kuittia vastaan. TYÖVAATTEET JA SUOJAVARUSTEET Opiskelijan työssäoppimisjaksoa ja tutkintotilaisuutta koskevaan sopimukseen kirjataan tarvittavien työvaatteiden ja suojavarusteiden hankkiminen ja kustannuksien jakaminen työpaikan ja oppilaitoksen kesken. Työnantajan vastuulla on ohjata opiskelijaa asianmukaisten työsuojainten käyttöön. Työnantajan vastuulla on valvoa, että opiskelija myös käyttää tarvittavia suojaimia.

3 SÄÄDÖKSIÄ NUORISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ Nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) mukaan työnantajan on huolehdittava, että työ ei ole nuoren työntekijän (alle 18-vuotiaan) ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingollista, eikä vaadi häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Valtioneuvosto on säätänyt asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006). Asetuksen mukaan nuori työntekijä voi tehdä työssäoppimispaikassa seuraavissa kohdissa 3 5 mainittuja töitä kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön jatkuvassa valvonnassa. Tällöin on työssäoppimissopimuksen liitteeksi tehtävä selvitys valvonnan ja perehdyttämisen järjestämisestä. Selvitys lähetetään myös tiedoksi asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Valtioneuvoston asetuksessa 475/2006 mainitut nuorille työntekijöille erityisen haitalliset ja vaaralliset työt. 1. työt, joissa esiintyy nuoren työntekijän ikään ja kokemukseen nähden liiallista rasitusta tai huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta, huomattavaa taloudellista vastuuta tai erityisiä vaaroja, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään; 2. yksintyöskentely silloin, kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara; 3. psykiatristen potilaiden ja psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden hoito ja huolto; 4. kuolleiden käsittely ja kuljetus; 5. teurastus; 6. sukellus; 7. työt, jossa altistutaan haitallisesti myrkyllisille aineille tai syöpää, perinnöllisiä perimävaurioita taikka sikiövaurioita aiheuttaville aineille tai aineille, jotka jollakin muulla tavalla voivat vaikuttaa ihmisen terveyteen pysyvästi; 8. palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja erittäin helposti syttyvien nesteiden käsittely ilmeisen vaarallisissa olosuhteissa; 9. työ, jossa altistutaan haitallisesti säteilylle Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen myös nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta 302/ OPISKELIJAN VAKUUTUSTURVA JA KORVAUSVELVOLLISUUS Oppilaitos vakuuttaa opiskelijan tapaturmien varalta käytännön työtilanteissa annettavan koulutuksen, ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien ajalle. Vakuutuksen piiriin kuuluvat työssäoppimiseen liittyvillä siirtymisillä tapahtuneet tapaturmat. Myös opiskelijan välittömästi tehdyt työmatkat ovat vakuutuksen piirissä. Opiskelijalla ei ole oppilaitoksen puolesta vastuuvakuutusta. Työssäoppimisessa, ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa aiheutuneiden vahinkojen korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/1974) mukaisesti. Mikäli työnantajalla on vastuuvakuutus, siirtyvät opiskelijan aiheuttamat vahingot vakuutusehtojen mukaisesti sen korvauspiiriin. Jos opiskelija toiminnallaan aiheuttaa vahinkoa ulkopuolisille, on se jonka lukuun työtä tehdään, lain mukaan vahingonkorvausvelvollinen ulkopuoliselle osapuolelle. Opiskelijan ohjaus- ja valvontavastuu on työnantajalla ja nimetyllä työpaikkaohjaajalla. Jos opiskelija aiheuttaa vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella, voi opiskelija olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen vanhingonkorvauslain (412/1974, 4 luku 1 ) mukaisesti.

4 4 3. OPISKELIJAN VALMIUDET TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLE Oppilaitos valmentaa opiskelijaa työpaikkaa varten ennen työssäoppimisjakson aloitusta. Opiskelijan tulee olla tietoinen velvollisuudestaan noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja turvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. Oppilaitoksen tehtävänä on antaa tieto opiskelijan osaamisesta työpaikalle, jolloin myös varmistetaan se, onko opiskelijalla riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön (738/2002, 3 ja 4 ). Opiskelijalle valitaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja työpaikan toimenkuvan pohjalta soveltuvat työtehtävät. 4. TYÖSSÄOPPIJAN PEREHDYTTÄMINEN Opiskelijalle nimetään oppilaitoksesta ohjaava opettaja ja työpaikalta työpaikkaohjaaja. He vastaavat työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelusta, järjestämisestä ja valvonnasta. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta työssäoppimisjakson aikana. Ohjaus voi tapahtua lähi- tai etäohjauksena opettajalle annettujen resurssien puitteissa. Ohjausajankohdat kirjataan sopimukseen. Työssäoppimispaikkaan perehdyttämisen suunnittelun ja toteuttamisen päävastuu on työpaikkaohjaajalla. Tämän lisäksi jokainen työpaikan työntekijä on vastuussa perehdyttämisestä. Perehdyttämisen tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan työssäoppimispaikan liikeidean ja toiminta-ajatuksen työyhteisön jäsenet ja asiakkaat työyhteisön toimintakulttuurin ja arvomaailman palvelut ja tuotteet, joita työssäoppimispaikassa tuotetaan oman työtehtävän merkityksen työpaikan toimintaprosessissa tuotantotilat palo- ja pelastussuunnitelman työajat ja lomat tauot sosiaali- ym. edut yleiset asiat: poissaolokäytännön, puhelimen käytön, pukeutumisen jne. Työnopastuksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa tekemään työtehtävänsä oikein. Samalla vältetään tapaturmia, virheitä ja epäonnistumisia. Onnistunut työnopastus luo turvallisuuden tunnetta, mikä osaltaan vaikuttaa työilmapiiriin ja työviihtyvyyteen. Työnopastus liittyy aina kiinteästi varsinaiseen työn opettamiseen. Siihen kuuluu seuraavia asioita: oikeiden työmenetelmien ja -tapojen opettaminen koneiden laitteiden, työkalujen turvallinen käyttäminen työssä käytettävien kemiallisten aineiden turvallinen käyttäminen koneiden turvallinen säätö, puhdistaminen ja huoltaminen poikkeustilanteissa toimiminen (esim. korjaustyöt, sähkökatkos, tulipalo, uhkatilanteet).

5 5 5. ERILAINEN OPPIJA TYÖSSÄOPPIJANA Erilaisissa sairauksissa ja vammoissa on erityispiirteitä, jotka voivat vaikuttaa työn tekemiseen ja työturvallisuuteen oppilaitoksessa ja työpaikalla. Opettajan ja työpaikkaohjaajan olisi hyvä tietää opiskelijan sairauksista tai erityisen tuen tarpeesta voidakseen parhaalla mahdollisella tavalla tukea opiskelijaa ja varmistaa hänen työturvallisuutensa. Opiskelija itse, ja alaikäisen opiskelijan ollessa kyseessä, hänen huoltajansa päättävät opiskelijan terveydentilan tiedottamisesta työssäoppimista ohjaavalle opettajalle ja työpaikkaohjaajalle.

6 Lähteitä: Ajantasainen lainsäädäntö. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkki luettelosta (302/2007) Työturvallisuuslaki (738/2002) Vahingonkorvauslaki (412/1974) Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) Opetushallitus. Alakohtaiset työssäoppimisen työsuojeluohjeet. Opetushallitus Työssäoppimisen opas kehittyvä työelämäyhteistyö. Sisäasiainministeriö Oppilaitosten turvallisuus. Työturvallisuuskeskus Työhön perehdyttäminen ja opastus ennakoivaa työsuojelua. 6