MONISTE 8/2007 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU PUUTARHATALOUDEN PERUSTUTKINNOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONISTE 8/2007 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU PUUTARHATALOUDEN PERUSTUTKINNOSSA"

Transkriptio

1 MONISTE 8/2007 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU PUUTARHATALOUDEN PERUSTUTKINNOSSA

2 Opetushallitus ja tekijä Taitto: Tmi Eija Högman ISBN (nid.) ISBN (pdf) Edita Prima Oy, Helsinki 2007

3 SISÄLLYS JOHDANTO 5 1 TYÖSSÄOPPIMINEN ON OSA AMMATILLISTA PERUSKOULUTUSTA 7 2 KOULUTUKSEN, TYÖSSÄOPPIMISEN JA TYÖTURVALLISUUDEN SANASTOA 9 3 TYÖTURVALLISUUS OSANA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEITA 12 4 TYÖTURVALLISUUSLAKI 15 5 NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ Opiskelijan oikeus turvalliseen työympäristöön Nuorille työntekijöille erityisen haitalliset työt Nuorille työntekijöille vaaralliset työt Nuorille työntekijöille sopivia kevyitä töitä Ilmoitus nuoren työntekijän käyttämisestä vaarallisiin töihin Opastus ja perehdytys nuorille työntekijöille erityisen haitallisiin ja vaarallisiin töihin Erityisen haitallisia ja vaarallisia töitä koskevat poikkeusluvat Työaika 20 6 TYÖSSÄOPPIMISEN OSAPUOLTEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Työssäoppimisen työturvallisuusvastuulliset osapuolet Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet Ohjaavan opettajan velvollisuudet Työnantajan velvollisuudet Työpaikkaohjaajan velvollisuudet Työssäoppijan velvollisuudet Verkostoituneiden työssäoppimispaikkojen ja yhteisten työpaikkojen vastuukysymykset Työsuojeluyhteistoiminta työpaikoilla Opiskelijan työterveyshuolto ja ensiapu 28 7 VAATIMUKSET PUUTARHA-ALAN TYÖSSÄOPPIMIS- PAIKOILLE 30 8 TYÖSSÄOPPIJOIDEN VAKUUTTAMINEN Opiskelijan vakuutusturva Vahingonkorvausvelvollisuus Työssäoppiminen ulkomailla 32 3

4 9 PUUTARHA-ALAN VAAROJEN KARTOITUS JA TORJUNTA Lakisääteiset vaatimukset vaarojen kartoitukselle Riskien arviointiprosessi Riskien arviointi käytännössä Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen riskien arvioinnissa Riskien arviointi laatu- ja työturvallisuusjärjestelmissä Työtapaturmat ja ammattitaudit puutarha-alalla Työtapaturmavaarat ja vaarojen torjunta puutarha-alan töissä Työoloihin liittyviä vaaroja ja kuormitustekijöitä VAAROILTA SUOJAUTUMINEN Suojainten hankinta ja kustannusten jako Henkilönsuojainten rakenteelliset perusominaisuudet Puutarha-alan töissä tarvittavia suojaimia Suojainten käyttö ja käytön valvonta OPISKELIJAN VALMIUDET TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLE TYÖSSÄOPPIJAN PEREHDYTTÄMINEN ERILAINEN OPPIJA TYÖSSÄOPPIJANA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT 68 TYÖSSÄOPPIMISTA JA TYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVIA LAKEJA JA ASETUKSIA 72 LÄHDELUETTELO 73 PUUTARHA-ALAN TYÖSSÄOPPIMISEN JA TYÖTURVALLISUUDEN INTERNET-OSOITTEITA 74 LIITTEET 75 Liite 1. Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa 76 Liite 2. Työssäoppijan perehdyttämisohje 83 Liite 3. Työturvallisuuspassi (esimerkki) 85 Liite 4. Työsuojelun toimintaohjelma pienyrityksille 88 Liite 5. Vaarojen kartoitus- ja riskien arviointilomake 90 Liite 6. Vaaratilanneilmoitus 95 Liite 7. Nostolaitteiden ja eräiden muiden työvälineiden tarkastukset laiteryhmittäin 96 4

5 JOHDANTO Työssäoppiminen on oleellinen osa ammatillisen perustutkinnon suorittamista ja tulevan ammatin hallintaa. Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Opintojen alussa jaksojen voivat olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkiä ja monipuolisia, jotta opiskelija saa tilaisuuden oppia työelämän kannalta riittävän suuria kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Näin ollen ennen työssäoppimisjaksoa oppilaitoksen, työnantajan sekä opiskelijan on perehdyttävä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyviin vastuukysymyksiin ja vakuutuksiin. Työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Tämän oppaan tarkoituksena onkin koota kaikki oleellisesti puutarha-alan työturvallisuuteen liittyvät kysymykset samoihin kansiin, sillä työssäoppimisen työturvallisuuteen liittyy lukuisa määrä eri lähteissä esiintyviä säädöksiä ja ohjeistuksia. Opas on tarkoitettu opettajien, työnantajien sekä työpaikkaohjaajien tueksi tavoitteena laadukas puutarha-alan työssäoppimisjakso ilman tapaturmia. Tämä puutarha-alan työssäoppimisen työsuojelun opas on syntynyt Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Luonnonvara-alan työssäoppimisverkoston projektissa Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteessä. Oppaan on kirjoittanut Tuomo Hannukkala. Opaskirjaa suunniteltiin ja valmisteltiin työryhmässä, johon kuuluivat: Puutarhuriyrittäjä Marko Kaijansinkko Työsuojeluvaltuutettu Pertti Kylmälä Vihertyönjohtaja Anne Lehto Tarkastaja Asko Ojala Projektikoordinaattori Jari Laine Puutarha-alan opettaja Tarja Pahkasalo Suunnittelija Tuomo Hannukkala Opetusneuvos Susanna Tauriainen Kaijansinkon puutarha Lahden Seudun kuntatekniikka Lahden Seudun kuntatekniikka Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri Koulutuskeskus Salpaus Asikkala Koulutuskeskus Salpaus Asikkala Koulutuskeskus Salpaus Asikkala Opetushallitus Kiitokset kuuluvat myös seuraaville opaskirjaa eri vaiheissa kommentoineille ja kirjaan tietoja toimittaneille henkilöille: Opettajat Eija Muranen ja Terttu Soini sekä tuotantotiimi, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos; Kasvihuonevihannesviljelyneuvoja Tom Murmann, Kauppapuutarhaliitto; 5

6 Kehityspäällikkö Markus Pyykkönen, Sosiaali- ja terveysministeriö; Yrittäjä Harri Taavila, Kalkkisten PihaPuu; Työturvallisuustutkija Mika Tynkkynen, Tapaturmavakuutus laitosten liitto sekä Puutarha-alan opettaja Iiris Viljakainen, Koulutuskeskus Salpaus. Helsingissä Susanna Tauriainen opetusneuvos 6

7 1 TYÖSSÄOPPIMINEN ON OSA AMMATILLISTA PERUSKOULUTUSTA Ammatillisen peruskoulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle ammatissa tarvittava teoreettinen ja käytännön osaaminen. Oppilaitoksessa annettavan opetuksen sekä harjoitustöiden ja ammattiosaamisen näyttöjen lisäksi koulutukseen sisältyy kiinteänä osana työssäoppiminen. Perustutkinnot ovat laajuudeltaan 120 opintoviikkoa eli kolme vuotta, josta työssäoppimisen osuus on vähintään 20 opintoviikkoa. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Työssäoppiminen on työpaikalla aidossa työympäristössä tapahtuva osa koulutuksesta. Sen tarkoituksena on antaa opiskelijalle tulevassa ammatissa tarvittavia valmiuksia, opettaa työelämän toimintatapoja sekä harjaannuttaa opiskelijaa soveltamaan oppilaitoksessa opittuja asioita käytännön työtehtäviin. Hyvässä työssäoppimistilanteessa sekä työnantaja että työssäoppija hyötyvät toisistaan. Työssäoppimisen yksi tarkoitus onkin lähentää työelämää ja koulutusta toisiinsa. Työssäoppiminen on suunniteltua, ohjattua, tavoitteellista ja arvioitua opiskelua. Työssäoppiminen perustuu kirjallisiin sopimuksiin oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan välillä. Yleensä sopimuksia tehdään kaksi, joista toinen on toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen puitesopimus ja toinen on opiskelijasopimus, joka tehdään erikseen jokaista työssäoppimisjaksoa varten. Työssäoppimispaikkojen ja oppilaitosten välillä on kiinteä suhde eli puhutaan ns. työssäoppimisverkostoista. Näin työssäoppiminen on helpompi toteuttaa suunnitelmallisesti ja turvallisesti. Opetushallitus on määritellyt työssäoppimisen perustavoitteet vahvistamissaan opetussuunnitelman perusteissa. Oppilaitokset tekevät tältä pohjalta kukin oman opetussuunnitelmansa. Puutarha-alan ammateissa työskennellään usein itsenäisenä yrittäjänä, joten opintoihin sisältyy myös yrittäjävalmennusta. Työssäoppimisen tavoitteet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) ja työssäoppimissuunnitelmaan (TOPS). Työssäoppimisen ja oppilaitoksessa suoritettavien opintojen tulee täydentää toisiaan tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijan tavoitteiden toteutumista seurataan työssäoppimisen aikana ja sen jälkeen. Opiskelijalle annetaan ohjausta ja palautetta edistymisestään. Työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti ilman palkkaa, eikä opiskelija ole työsuhteessa työssäoppimispaikkaan. Tällöin opiskelijalla säilyy hänelle opiskelupaikan myötä kuuluvat etuudet, kuten terveydenhoito, ruokailu ja vakuutukset. Työssäoppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa (738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmää- 7

8 räykset sitovat työssäoppimispaikkaa samalla tavoin kuin työsuhteessa olevien työntekijöiden työnantajaa. Ammatillisen peruskoulutuksen aloittaessaan opiskelijat ovat usein alle 18-vuotiaita, jolloin heihin sovelletaan soveltuvin osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. 8

9 2 KOULUTUKSEN, TYÖSSÄOPPIMISEN JA TYÖTURVALLISUUDEN SANASTOA Ammattiosaamisen näyttö Todellisen ammattitaidon osoittamistapa. Nuorten koulutuksessa ammattiosaamisen näyttö on työelämän kanssa yhteistyössä suunniteltu ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä järjestetty tilanne, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ergonomia Työpisteen rakenteiden, työvälineiden, kalusteiden ja työmenetelmien kehittäminen ihmisten ominaisuuksien, toimintojen ja kykyjen mukaisiksi. HOJKS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Perusopetuslain mukaan HOJKS tulee laatia erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle. HOPS Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. HOPS on opiskelijan tekemä suunnitelma siitä, mitä opintoja hän suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä. Koulutuksen järjestäjä Tässä opaskirjassa ammatillinen oppilaitos. Koulutusala Yläkäsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu erilaisille yhteiskunnan ja työelämän aloille. Koulutusohjelma Koulutusohjelmalla tarkoitetaan monitieteistä opintojen kokonaisuutta, jolla on tieteelliset tai taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Luovuttaja Valmistaja, maahantuoja, myyjä tai henkilö, joka luovuttaa tuotteen myytäväksi tai käytettäväksi. Jos työssäoppija työssäoppimispaikassa käyttää toisen yrittäjän konetta, on tämä toinen yrittäjä lainsäädännön tarkoittama luovuttaja. Nuori työntekijä Alle 18-vuotias työntekijä. Pelastussuunnitelma Pelastuslain (468/2003) ja pelastustoimesta annetun asetuksen (787/2003) mukainen suunnitelma, jonka tarkoituksena on ehkäistä vaaratilanteiden syntymistä toiminnassa, varautua henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen sekä varautua sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, jotka omatoimisesti ovat mahdollisia. 9

10 Perustutkinto Toisen asteen ammatillinen tutkintona on osoitus lähinnä suoritustason ammattitaidosta. Tutkintoon johtava koulutus on joko laaja-alaista tai eriytyvää. 120 opintoviikon laajuinen koulutus antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Yhden perustutkinnon sisällä voi olla useita koulutusohjelmia. Puutarhatuotanto Puutarhatuotantoon sisältyy kasvihuoneviljely sekä avomaanviljely. Riski Haitallisen tapahtuman todennäköisyys ja vakavuus. Riskin arviointi Arviointiprosessi, jossa arvioidaan työpaikalla ilmenevästä vaarasta työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuva riski. Riskien hallinta Tarkoittaa systemaattista toimintaa riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja poistamiseksi tai pienentämiseksi. TOPS Henkilökohtainen työssäoppimisen suunnitelma. Suunnitelmassa määritellään kunkin jakson tavoitteet, oppimistehtävät, kesto ja ajoitus sekä opiskelija-arvioinnin menettelytavat. Turvallisuus Tarkoittaa yhteisön tai järjestelmän tilaa silloin, kun siihen liittyvät riskit ovat hyväksyttäviä. Työnantaja Työn teettäjä, joka oman johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää palveluksessaan olevaa työvoimaa. Työturvallisuuslakia (738/2002) sovellettaessa työnantajan velvollisuudet koskevat samalla tavoin työn teettäjää, joka oman johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää toisen työnantajan palveluksessa olevaa työvoimaa. Työturvallisuuslain soveltamisalueeseen sisältyvät vuokratyössä olevat sekä työssäoppijat. Työntekijä Henkilö, joka työskentelee työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työssäoppija on vuokratyössä oleva työntekijä. Työpaikkaohjaaja Työnantajan nimeämä henkilö, jonka tehtävänä on mm. perehdyttää opiskelija työyhteisöön ja työturvallisuuteen liittyviin asioihin sekä ohjata turvallisiin työtapoihin. Työpaikkaohjaaja toimii työnantajan edustajana. Työssäoppija Opiskelija, joka koulutuksen yhteydessä työskentelee työssäoppimispaikassa työnantajan johdon ja valvonnan alaisena olematta välttämättä työsuhteessa työnantajaan. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työssäoppija on vuokratyössä oleva työntekijä. 10

11 Työssäoppimispaikka Työssäoppimispaikka on työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työssäoppijan työnantaja. Työsuojelu Työsuojelun perustavoite on pitää yllä ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Se kattaa työn fyysisen turvallisuuden ja terveellisyyden lisäksi palvelussuhteen ehdot sekä henkisen hyvinvoinnin. Työtapaturma Työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa tapahtuva äkillinen, ennalta arvaamaton ja ulkoisen tekijän aiheuttama tapahtuma, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Työturvallisuuskortti Työturvallisuuskortti on työturvallisuuden parantamiseksi erityisesti yhteisillä työpaikoilla kehitetty valtakunnallinen menettelytapa. Työturvallisuuskortti osoittaa, että sen haltija on saanut yleisen perehdyttämiskoulutuksen työturvallisuusasioihin. Työturvallisuuspassi Työturvallisuuspassi on oppilaitoksen antama todistus, joka kertoo opiskelijan työturvallisuusosaamisen tason ja mihin koneisiin, laitteisiin, ja työturvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin hän on saanut opastusta. Vaara Tekijä tai olosuhde, joka voi aikaansaada haitallisen tai vaarallisen tapahtuman. Vakava työtapaturma Yli 1 kuukauden työkyvyttömyyden aiheuttanut vahinko. Tapaturma katsotaan vakavaksi myös silloin, kun siitä aiheutunut seuraus jää todennäköisesti pysyväksi. (Kuolemaan johtaneet vahingot tilastoidaan erikseen, eikä niitä lueta näihin tapauksiin.) Viherala Viheralaan kuuluvat viheralueiden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito sekä niitä palvelevat toiminnot. Yhteinen työpaikka Työpaikka, jolla työskentelee oman työnjohtonsa alaisena joko kahden työnantajan työntekijöitä tai yhden työnantajan työntekijöitä (työntekijä) ja vähintään yksi itsenäinen työnsuorittaja. Yhteinen työpaikka syntyy vain, jos näiden suorittama työ tapahtuu samanaikaisesti tai peräkkäin siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Jos työpaikalla kaksi yrittäjää tekee yhteistyötä, joista vähintään toisella on työpaikassa työssäoppija, syntyy yhteinen työpaikka, jossa molemmat yrittäjät ovat velvollisia noudattamaan työturvallisuuslakia. Viheralueiden rakentaminen Viheralueiden rakentamiseen eli viherrakentamiseen sisältyy mm. rakennuskohteen kasvillisuuden raivaus, maanrakennustyöt, kasvualustan perustaminen, istutusten teko, nurmikon kylvö ja kivityöt. 11

12 3 TYÖTURVALLISUUS OSANA OPETUS- SUUNNITELMAN PERUSTEITA Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman perustavoitteena työturvallisuuden osalta on, että opiskelijan oikeus ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaiseen turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu sekä oppilaitoksessa, että työssäoppimispaikassa. Lisäksi oppilaitos antaa opiskelijalle valmiuksia työturvallisuuden ja työterveyden omatoimiseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulevassa työelämässään. Työturvallisuus on esillä useissa kohdissa opetushallituksen v päättämissä puutarhatalouden perustutkinnon opetussuunnitelman perusteissa (Dnro 17/011/2001). Työsuojelusta ja työterveydestä huolehtiminen on otettu puutarhatalouden perustutkinnon opetussuunnitelmassa tavoitteeksi ja yhdeksi painopistealueeksi. Sen lisäksi, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa on säädetty, on työssäoppimisessa opetussuunnitelman mukaan noudatettava seuraavaa: kaikkien työssäoppimisen osapuolten on oltava selvillä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista vastuunjaosta voidaan tarvittaessa sopia erikseen ennen työssäoppimisen aloittamista on työssäoppimispaikan ja oppilaitoksen yhteisesti varmistettava, että työssäoppija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita Opetussuunnitelmassa on huomioitu nuorten työntekijöiden suojelemiseksi annettu lainsäädäntö. Siinä mainittuja nuoria työntekijöitä koskevia säädöksiä ovat mm. laki nuorista työntekijöistä (998/1993) ja sen perusteella annetut säädökset: työministeriön päätös nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/1993) ja vaarallisista töistä (1432/1993). Lisäksi opetussuunnitelmassa mainitaan asetus nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986, korvattu asetuksella 475/2006) sekä vahingonkorvauslaki (412/1974). Puutarhatalouden opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että koulutuksen tulee antaa opiskeljoille valmiuksia työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen: Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnistaa työhön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaa suunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön. Hän osaa pitää huolta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään. Puutarhatalouden perustutkinnon ja koulutusohjelmien työturvallisuusosaamisen tavoitteena on: Puutarhatalouden perustutkinnon suorittaneen on osattava huolehtia omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan, jolloin hänen on tunnettava omaan työhönsä liittyvät työturvallisuuden ja ergonomian vaatimukset. Hänen on osattava asennoitua oikein työntekoon ja kehittää taitojaan ja tietojaan jatkuvasti. 12

13 Opetushallitus tulee tarkistamaan valtioneuvoston asettaman Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnan kehittämisesityksen mukaisesti kaikkien toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteet siten, että opiskelija voi koulutuksensa aikana saada viimeisimmän tiedon oman terveytensä edistämiseen ja terveysliikuntaan. Suurin osa kehittämisesityksistä voidaan ottaa huomioon jo nykyisten opetussuunnitelmien mukaisessa koulutuksessa. Puutarhatalouden perustutkinnon opintojen sekä eri koulutusohjelmien tavoitteet työturvallisuusosaamiselle: Yhteiset opinnot, yhteiset ammatilliset opinnot sekä pakolliset opinnot: hänen on osattava tehdä kasvinsuojelutöitä ja käyttää tavallisinta torjunta-aineiden levityskalustoa, osattava toimia kasvinsuojelutöissä työturvallisuutta noudattaen sekä tuotteiden puhtaudesta huolehtien opiskelijan on osattava säilyttää ja käyttää oikein sekä hävittää asianmukaisesti puutarha-alalla tarvittavia aineita ja osattava ottaa huomioon aineiden erikoisominaisuudet niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta opiskelijan on osattava tunnistaa ja tulkita alalla käytettävien aineiden, materiaalien ja tuotteiden merkinnöistä niiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osattava toimia tilanteen edellyttämällä tavalla hänen on osattava valita tarkoitukseen sopiva suojavarustus opiskelijan on osattava suorittaa torjunta-aineiden käyttöön oikeuttavat ja suositeltavat tutkinnot hänen on osattava noudattaa puutarha-alan koneiden käytössä työturvallisuuteen liittyviä määräyksiä ja ohjeita hänen on osattava käyttää turvallisesti tarvitsemiaan sähkölaitteita opiskelijan on osattava ylläpitää työkykyään ja tunnettava työkykyyn vaikuttavien fyysisten, psyykkisten sekä sosiaalisten tekijöiden perusasiat, osattava työskennellä ergonomisesti ja tunnettava ergonomiaan liittyvää fysiikkaa opiskelijan tulee omaksua keskeiset taidot ja tiedot terveellisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi ja hänen tulee osata hyödyntää liikuntaa oman terveytensä, hyvinvointinsa ja toiminta- ja työkykynsä edistäjänä sekä osattava ehkäistä terveyttä kuluttavia ja edistää terveyttä uudistavia tekijöitä opiskelijan on osattava tunnistaa työn ja terveyden väliset yhteydet ja ammattialansa keskeiset kuormitustekijät ja osattava kehittää työskentelytapojaan sekä työympäristöään turvalliseksi ja terveelliseksi yhteistyössä muiden kanssa hänen on osattava käyttää työterveyshuollon palveluja ja työpaikkaliikunnan mahdollisuuksia työkyvyn ylläpitämiseksi hänen on osattava työpaikallaan pitää huolta omasta, työtovereidensa, asiakkaitten ja sivullisten turvallisuudesta sekä työympäristönsä siisteydestä ja järjestyksestä hänen on osattava antaa ensiapua tavallisimmissa työpaikkatapaturmissa ja hänellä on oltava EA-1:tä vastaavat taidot ennen työssäoppimisjaksoa Puutarhatuotannon koulutusohjelma opiskelijan on osattava työskennellä turvallisesti ja ergonomisesti erilaisissa puutarhatuotannon töissä ja myös kylmässä tai kuumassa ympäristössä tai muuten poikkeavissa olosuhteissa 13

14 hänen on osattava käyttää kasvihuone- ja avomaantuotannossa tarvittavia koneita ja laitteita ja hänen on osattava noudattaa niitä koskevia käyttö- ja työturvallisuusohjeita hänen on osattava noudattaa omavalvontasuunnitelmaa pakatessaan syötäviä tuotteita opiskelijan on osattava puhdistaa ja tarvittaessa desinfioida työympäristönsä sekä käyttämänsä laitteet hyväksytyllä ja tarkoituksenmukaisella tavalla Viheralan koulutusohjelma opiskelijan on osattava työskennellä tehokkaasti taloudellisesti ja turvallisesti opiskelijan on osattava käyttää viherrakentamisessa ja viheralueiden ylläpidossa tarvittavia koneita ja laitteita sekä noudattaa niitä koskevia käyttö- ja turvallisuusohjeita hänen on osattava aktiivisesti välttää vaaratilanteita, joten hänen tulee tunnistaa viherrakennustöiden ja työmaiden turvallisuusriskit sekä osattava seurata olosuhteiden muuttumista työmaalla hänen on osattava valita kuhunkin työhän sopivat suojavarusteet ja henkilökohtaiset suojaimet sekä kehittää työtään ja työympäristöään turvallisemmaksi Kukka- ja puutarhakaupan koulutusohjelma opiskelijan on osattava työskennellä turvallisesti hänen on osattava pitää myymälää tai muuta myyntipaikkaa sellaisessa järjestyksessä, että siellä on turvallista liikkua Valinnaiset opinnot Erikoiskasvituotanto opiskelijan on osattava käyttää erikoiskasvituotannon peruskoneita ja laitteita sekä noudattaa niitä koskevia käyttö- ja turvallisuusohjeita Taimitarhatuotanto opiskelijan on osattava käyttää taimitarhatuotannon peruskoneita ja laitteita sekä noudattaa niitä koskevia käyttö- ja turvallisuusohjeita hänen on osattava päivittäishuoltaa laitteita ja koneita ja seurata niiden kuntoa sekä toimia tarkoituksenmukaisesti häiriötilanteissa Golfkenttien rakentaminen ja ylläpito hänen on osattava työskennellä itsensä ja ympäristönsä kannalta turvallisesti Viherrakentamisen kivityöt opiskelijan on itsenäisesti osattava käyttää rasitusvammoilta ja työtapaturmilta säästäviä työtapoja ja apulaitteita ja hänen on osattava työskennellä itsensä sekä ympäristönsä kannalta turvallisesti Viherrakentamisen puutyöt hänen on osattava työskennellä itsensä ja ympäristönsä kannalta turvallisesti Puiden hoito hänen on tunnettava vaarallisten puiden tunnusmerkkejä hänen on osattava kaataa tavallisia puita ja osattava työskennellä puiden hoidossa itsensä sekä ympäristönsä kannalta turvallisesti Opiskelijan osaamistason arvioinnissa työturvallisuuden ja turvallisten työtapojen hallitseminen sekä työturvallisuuden kehittämisen taidot sisältyvät arvioitaviin asioihin. Työturvallisuusasioiden hallinta on oleellinen osa ammattiosaamista. 14

15 4 TYÖTURVALLISUUSLAKI Työturvallisuuslain (738/2002) lähtökohtina ovat vaarojen tunnistaminen, vaarojen poistaminen ja työturvallisuuden jatkuva parantaminen. Työturvallisuuslaki tukee siten nolla tapaturmaa -periaatetta. Tässä ajattelumallissa yhtään tapaturmaa ei pidetä hyväksyttävänä, vaan pyrkimys on jatkuvan parantamisen kautta kohti nollaa tapaturmaa. Työnantajalle on työturvallisuuslain (738/2002) 8 :ssä säädetty yleinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan on tarpeellisin toimenpitein huolehdittava työntekijöiden työturvallisuudesta ja työterveydestä. Huolehtimisvelvoitetta rajaavat vain ylivoimaiset ja ennalta arvaamattomat tekijät, joihin ei voida kohtuudella varautua. Työturvallisuuslaki painottaa työpaikan omaa osuutta sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä työturvallisuuden ja työterveyden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Myös työntekijän on osaltaan kaikin käytettävissään olevin keinoin huolehdittava omasta sekä muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain 10 :ssä on säädetty työn vaarojen arvioinnista ja selvittämisestä. Työnantaja on velvoitettu tunnistamaan ja arvioimaan työympäristön riskit ja mahdollisuuksien mukaan poistamaan ne. Työnantajalla on velvollisuus tehdä työturvallisuuslain 9 :n tarkoittama työsuojelun toimintaohjelma. Se sisältää työturvallisuustoimenpiteiden yleiset linjaukset ja toimintatavat sekä yksityiskohtaisemman työsuojelun toimintasuunnitelman. Työsuojelun toimintaohjelman laatimisvelvoite koskee kaikkia työpaikkoja. Tämän kirjan liiteosuudessa on malli pienyrityksille soveltuvasta työsuojelun toimintaohjelmasta (Liite 4). Henkisen työsuojelun asiat sekä ergonomia on työturvallisuuslaissa nostettu perinteisen fyysisen työturvallisuuden ja tapaturmien torjunnan rinnalle. 15

16 5 NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ 5.1 Opiskelijan oikeus turvalliseen työympäristöön Ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain mukaan (630/1998) opiskelijalla on oi keus turvalli seen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on selvittää opetussuunnitel man laatimi sen yhteydessä, miten tämä voidaan toteuttaa sekä oppilaitoksessa opiskelun, että työssäoppimisen aikana. 5.2 Nuorille työntekijöille erityisen haitalliset työt Nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) mukaan työnantajan on huolehdittava, että työ ei ole nuoren työntekijän (alle 18-vuotiaan) ruu miilli selle tai henkiselle kehitykselle vahingollista, eikä vaadi häneltä suurempaa ponnis tusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Valtioneuvoston asetuksessa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) on säädetty edellytyksistä, joilla nuorilla työntekijöillä voidaan teettää nuorista työnte kijöistä annetun lain (998/1993) tarkoittamia erityisen haitallisia tai vaarallisia töitä. Asetuksen 475/2006 mukaan nuori työntekijä voi tehdä työssäoppimispaikassa seuraavan taulukon 1. kohdissa 3-5 mainittuja töitä kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön jatkuvassa valvonnassa. Tällöin on työssäoppimissopimuksen liitteeksi tehtävä selvitys valvonnan ja perehdyttämisen jär jestämisestä. Selvitys lähetetään myös tiedoksi asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Työhön, johon nuorella on jo ammatillinen perustutkinto, sovelletaan vain asetuksen 475/2006 opetusta ja ohjausta koskevaa kohtaa (5 ). Ohjausta ja opetusta koskevat vaatimukset on selvitetty myöhemmin kohdassa 5.6. Taulukko1. Valtioneuvoston asetuksessa 475/2006 mainitut nuorille työntekijöille erityisen haitalliset työt 1) työt, joissa esiintyy ikään ja kokemukseen nähden liiallista rasitusta tai huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta, huomattavaa taloudellista vastuuta tai erityisiä vaaroja, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai vält tämään 2) yksintyöskentely silloin kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara 3) psykiatristen potilaiden ja psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden hoito ja huolto 4) kuolleiden käsittely ja kuljetus 5) teurastus 6) työt, jossa altistutaan haitallisesti myrkyllisille aineille tai syöpää, perinnöllisiä perimävaurioita taikka sikiövaurioita aiheuttaville aineille tai aineille, jotka jollakin muulla tavalla voivat vaikuttaa ihmisen terveyteen pysyvästi 7) palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja erittäin helposti syttyvien nesteiden käsit tely ilmeisen vaarallisissa olosuhteissa 8) työ, jossa altistutaan haitallisesti säteilylle 16

17 5.3 Nuorille työntekijöille vaaralliset työt Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerk kiluet telosta (302/2007) on kuvattu nuorille työntekijöille vaarallisia töitä. Luettelossa mainit tuihin töihin ei saa käyttää alle 16-vuotiasta työntekijää. 16 vuotta täyttänyt työntekijä saa tehdä luettelossa mai nittua työtä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu, että työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista tai työolosuhteista ei aiheudu hänelle tai työstä johtuen muille henkilöille eri tyistä tapaturman- tai tervey den vaurioitumisen vaaraa. Puutarha- ja viherympäristössä on useita asetuksessa 302/2007 lueteltuja nuorille työntekijöille vaarallisia töitä. Taulukko 2. Sosiaali- ja terveysministeriön esimerkkiluettelossa (302/2007) lueteltuja puutarha- ja viheralalla esiintyviä vaarallisia töitä Vaaratekijät STM:n esi merkkiluet te lossa (302/2007) 1. Mekaaniset vaa ratekijät Leikkaantumisen tai puristumisen erityinen vaara tai muu erityinen vaara voi olla esimerkiksi seuraavilla työvälineillä: 1) sirkkelillä, pyörösahalla, vannesahalla, muulla kuin automaattisella syöttölaitteella ja terän koteloinnilla varustetulla höyläkoneella, moottorisahalla, jyrsinkoneella, levyleikkurilla ja muulla vastaavalla konevoimalla toimivalla leikkurilla, avonieluisella murskauskoneella, hiekansirotuslaitteella, muulla kuin toimintaan kytketyllä karansuojalla varustetulla kiinteästi asennetulla pylväs- tai pöytäporakoneella, kulmahiomakoneella, metallisorvilla, kaasuhitsaus- ja kaasuleikkauslaitteella, pulttipistoolilla, paineilmalla tai vastaavalla toimivalla naulaimella ja muulla vastaavalla koneella, laitteella ja työvälineellä, jolla omalla varomattomuudella voi aiheuttaa vakavan työtapaturman, 2) traktorilla, jossa ei ole turvaohjaamoa tai joka on varustettu vinssillä, kuormausnosturilla, kaivinkoneella tai etu- tai takakuormaimella taikka johon on liitetty mekaanista voimansiirtoa tarvitseva työkone, trukilla lukuun ottamatta hidasta tavaran siirtoon käytettävää niin sanottua matalanostotrukkia, maansiirtokoneella, metsätyökoneella, leikkuupuimurilla, sekä vaativissa olosuhteissa moottorikäyttöisellä ruohonleikkurilla, moottorikelkalla ja mönkijällä, 3) konekäyttöisellä nosto- ja siirtolaitteella kuljettajana, merkinantajana tai hoitajana lukuun ottamatta kiinteästi asennetun painonappiohjauksella varustetun hissin ohjaamista sekä nostimella, taljalla tai vastaavalla laitteella oman työkappaleen nostamisessa sekä 4) henkilönostolaitteella. Työssä voi olla erityinen kemiallinen vaara, kun altistutaan haitallisessa määrin seuraaville aineille ja valmisteille: 1) Aine ja valmiste, joka luokitellaan vaarallisten aineiden luettelon mukaisesti: a) erittäin myrkylliseksi ja merkitään varoitusmerkillä T+ ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R26 (Erittäin myrkyllistä hengitettynä.), R27 (Erittäin myrkyllistä joutuessaan iholle.), R28 (Erittäin myrkyllistä nieltynä.) tai R39 (Erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara.); b) myrkylliseksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R23 (Myrkyllistä hengitettynä.), R24 (Myrkyllistä joutuessaan iholle.), R25 (Myrkyllistä nieltynä.), R39 (Erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara.) tai R48 (Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle.); c) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R48 (Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle.); d) syövyttäväksi ja merkitään varoitusmerkillä C ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R35 (Voimakkaasti syövyttävää.) tai R34 (Syövyttävää.); e) räjähtäväksi ja merkitään varoitusmerkillä E ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R2 (Räjähtävää iskun, hankauksen, avotulen tai muun sytytyslähteen vaikutuksesta.) tai R3 (Erittäin helposti räjähtävää iskun, hankauksen, avotulen tai muun sytytyslähteen vaikutuksesta.); Vaa ratekijöitä saat taa esiintyä mm. seuraa vissa puutarha-alan töissä: ruohonleikkureiden ja siimaleikkureiden käyttö, korkeiden puiden ja pensaiden leikkaus torjunta-aineiden käsittely ja käyttö 17

18 f) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R39 (Erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara.); g) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R68 (Pysyvien vaurioiden vaara.); h) herkistäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R42 (Altistuminen hengitysteitse voi aiheuttaa herkistymistä.); i) herkistäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xi ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R43 (Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä.); j) syöpää aiheuttavaksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R45 (Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa.); k) perimää vaurioittavaksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R46 (Saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita.); l) lisääntymiselle vaaralliseksi (vaikutukset hedelmällisyyteen) ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R60 (Voi heikentää hedelmällisyyttä.); m) lisääntymiselle vaaralliseksi (kehityksen häiriöt) ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R61 (Vaarallista sikiölle.) ja n) ärsyttäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xi ja jollakin vaaraa osoittavista lausekkeista R12 (Erittäin helposti syttyvää.), R42 (Altistuminen hengitysteitse voi aiheuttaa herkistymistä.) tai R43 (Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä.). 2) Aine ja valmiste, jota tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksessa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000). 3) Lyijy ja sen yhdisteet sikäli kuin ne imeytyvät ihmisen elimistöön. 4) Asbesti ja 5) Ympäristön tupakansavu. torjunta-aineiden käsittely ja käyttö (jatkuu) 3. Fysikaaliset vaaratekijät Seuraavissa töissä voi olla erityinen fysikaalinen vaara: a) työt, joissa voimakas melu voi aiheuttaa kuulovaurion vaaraa, b) työt voimakkaasti tärisevillä työkoneilla, c) työt, joissa voi altistua terveydellisille vaaroille kylmyyden tai kuumuuden vuoksi ja d) työt erityisen korkeassa tai matalassa ilmanpaineessa. e) säteilytyöt ja muut vastaavat vaarallista säteilyä sisältävät tehtävät 4. Sähköiset vaaratekijät Erityinen sähköinen vaara voi olla jännitetyössä ja työssä paljaiden jännitteisten osien läheisyydessä sekä vahvavirtalaitteiden ja hissien huolto- ja korjaustyössä. 5. Ruumiillinen liikarasitus Ruumiillinen liikarasitus voi liittyä raskaiden taakkojen nostoon sekä muuhun yksipuolisesti kuormittavaan työhön. kuumuus ja lämpötilaerot kasvihuonetyössä sähkölaitteiden käyttö kosteissa tiloissa lannoitesäkkien ym. painavien taakkojen nostelu 6. Biologiset vaaratekijät Erityinen vaara voi olla työssä, jossa voi altistua työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1155/1993) tarkoitettuun ryhmään II IV kuuluvalle biologiselle tekijälle. Erityinen tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaara voi olla myös seuraavissa töissä: 1) maanalaisessa työssä kaivoksissa ja kaivannoissa tai muuten sellaisissa olosuhteissa, joissa on sortumis- ja luhistumisvaara, 2) räjäytystyössä ja muussa räjähdystarvikkeiden käsittelyssä, 3) alusten lastaukseen ja purkamiseen välittömästi kuuluvassa työssä, 4) kiskoajoneuvojen kuljettamisessa rautateillä ja kiskoliikenteessä sekä vaihde- ja järjestelytyössä ratapihoilla, 5) vaaraa aiheuttavassa huolto-, puhdistus- ja korjaustyössä, 6) viranomaisten tarkastuksen alaiseksi määrättyjen paineellisten laitteiden tarkastus-, huolto- ja korjaustyössä, 7) rakennusten purkutyössä, 8) säiliötyössä, jossa on tukehtumisen tai muu vastaava vaara, 9) pylväs- ja mastotyössä ja muussa työssä, johon liittyy ilmeinen putoamisvaara, 10) työssä vaarallisten eläinten kanssa, 11) koe-eläinten hoitotyössä, 12) paineenalaisia, nesteytettyjä tai liuotettuja kaasuja sisältävien laitteiden käsittelyssä valmistamista, varastointia tai käyttöä varten, 13) koneen aiheuttamassa pakkotahtisessa työssä, joissa on suorituspalkka tai rasittavassa toistotyössä. homeet, pöly ja allergian aiheuttajat varasto- ja kasvihuonetiloissa maanrakennustöissä työskentely putkikaivannoissa ym. kasvihuoneiden rakennus- ja korjaustyöt silloin, kun niihin liittyy putoamisvaara 18

19 5.4 Nuorille työntekijöille sopivia kevyitä töitä Työministeriön päätös nuorille työntekijöille sopivista kevyistä töistä (1431/1993) si sältää esimerk kiluettelon töistä, joita on lupa teettää 14 vuotta täyttäneellä tai saman kalenterivuoden ai kana täyttävällä nuorella henkilöllä. Kevyellä työllä luette lossa tarkoitetaan työtä, jossa työolosuh teet, työympäristö, työn vaatimukset, työn ai heuttama vastuu sekä ruumiillinen ja henkinen kuor mittavuus eivät ole haitallista nuoren terveydelle, kehitykselle tai kou lun käynnille. Taulukko 3. Työministeriön päätöksen 1431/1993 mukaisia nuorille työntekijöille sopivia ke vyitä puutarha-alan töitä istutus-, poiminta- ja aputyöt varastotyössä ja vastaavassa tavaroiden vastaanotto, lajittelu, käsittely ja lähetys sekä merkintä- ja laskentatyö puhtaanapito- ja siivoustyössä huoneistojen, esimerkiksi toimistojen siivous siten, että työssä ei käsitellä aineita tai välineitä, jotka voivat aiheuttaa terveydellistä vaaraa tai haittaa muut kevyet työt, jotka työympäristöltään, työn vaatimuksiltaan, työn aiheuttamalta vastuultaan sekä ruumiilliselta ja henkiseltä kuormittavuudeltaan vastaavat edellä mainittuja töitä 5.5 Ilmoitus nuoren työntekijän käyttämisestä vaarallisiin töihin Ennen asetuksen 302/2007 esimerkkiluettelossa tarkoitetun vaarallisen työn aloittamista on siitä tehtävä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tekevät työssäoppimis paikka ja koulutuksen järjestäjä yhteistoiminnassa. Ilmoituksen tulee sisältää seuraavat työpaikan sopivuutta vaarallisen työhön osoittavat tiedot työn tekijöistä, suunnitellusta työstä ja työpaikalla vaaran torjumiseksi tehtävistä toimenpiteistä: 1) työntekijäryhmien yleinen valmius aiottuun työhön 2) vaarojen selvittäminen ja arviointi 3) kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille vaaratekijöille altistumisen luonne ja kesto 4) työvälineiden valinta ja turvallinen käyttö 5) poikkeukselliset työajat ja niiden perusteet 6) opastuksen ja ohjauksen järjestäminen 7) muut työturvallisuutta valmistelevat toimenpiteet Työn ja työolosuhteiden aiheuttaman vaaran suuruutta nuoren työntekijän terveydelle arvioitaessa käytetään työterveyshuoltoa apuna. 5.6 Opastus ja perehdytys nuorille työntekijöille erityisen haitallisiin ja vaarallisiin töihin Asetuksen 475/2006 tarkoittamaa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista työtä tekevä nuori työntekijä on perehdytettävä ja ohjattava: 19

20 1) työpaikan olosuhteisiin, työn turvalliseen tekemiseen ja työn mahdollisiin terveysvaaroihin ja niiden torjuntaan 2) koneiden, laitteiden sekä kemiallisten tuotteiden toimintaan sekä työmenetelmiin 3) turvallisiin menettelytapoihin koskien: tuotannon aloitusta, lopetusta, koneiden puhdistusta, säätöä, huoltoa ja korjausta sekä tuotannon häiriötilanteita, kone- ja laitevikoja 4) koneiden, laitteiden sekä kemiallisten tuotteiden turvallisuusmääräyksiin, työsuojelua koske vien säännösten mukaan noudatettaviin menettelytapoihin ja varotoimenpiteisiin sekä ensiapuohjeisiin Ennen uuden työvaiheen aloitusta on varmistettava, että nuori työntekijä on riittävän hyvin pereh tynyt kyseiseen työhön ja sen vaaroihin ja osaa noudattaa työturvallisuusohjeita. Työn aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota nuoren työntekijän ohjaukseen ja valvontaan. Nuori työntekijä on kunkin työvaiheen tai työmenetelmän omaksumisen ajaksi sijoitettava työskentele mään kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön opastuksen ja valvonnan alaisena. 5.7 Erityisen haitallisia ja vaarallisia töitä koskevat poikkeusluvat Poikkeusluvan hakeminen tulee kysymykseen silloin, kun asetuksen 475/2006 säädöksiä ei kaikin osin voida täyttää, mutta opiskelijan olisi opintojen edistymisen kannalta silti välttämätöntä päästä tekemään kyseisiä töitä. Asianomaisella työsuojeluviranomaisella on oikeus antaa määräämillään ehdoilla antaa lupa poiketa valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) säännöksistä 16 vuotta täyttäneen nuoren työntekijän osalta, jos se on hänen ammatilli sen kehityk sensä kannalta välttämätöntä. Ehtona on, että nuori työs kentelee kokeneen ja ammatti taitoisen hen kilön valvonnan alaisena ja että asetuk sen (475/2006) tarkoituksen toteutuminen on muulla tavoin riittävästi var mistettu. 5.8 Työaika Koska työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti ilman työsuhdetta, ei työssäoppijoihin sovel leta työehtosopimuksen tai työaikalain säännöksiä. Perusperi aatteena työssäoppijoiden työajoille voidaan kuitenkin pitää, että työssäoppijoi den työ aika ei ylitä työaikalaissa (605/1996) ja nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) säädettyjä työaikoja. 20

21 Taulukko 4. Nuorten työntekijöiden työajat (Lähde: Työsuojelupiirit, ). NUORTEN TYÖAJAT, YLITYÖT, TYÖAJAN SIJOITTUMINEN, TAUOT JA LEPOAJAT v v HUOM! Säännöllinen työ aika 7 h/vrk 35 h/vko 8 h/vrk 40 h/vko Ylityö Kielletty Enintään 80 h/v poikkeusluvalla lisäksi 40 h/v vuotiaiden työaika enintään 9 h/vrk 48 h/vko Työajan sijoittu mi nen Klo 8 20 (painavista syistä klo 6 20 sekä ko titalous työssä klo 23 asti) Klo 6 22 (kotitalo ustyössä klo 23 asti) 15 v täyttänyt 2- vuo rotyössä ammattikou lutuksen saami seksi (työssäoppimi nen) enintään klo 24 asti Ruokatauko 30 min, jos työaika on yli 4 h 30 min/vrk 30 min, jos työaika on yli 4 h 30 min/vrk Keskeytymätön vuo rokausilepo 14 h/vrk 12 h/vrk Viikkolepo 38 h/vko 38 h/vko Puutarha-alalla on paljon töitä, jotka ovat luonteeltaan kausiluonteisia. Tällöin on ajoittain tarvetta tehdä pitempiäkin työpäiviä. Tämä asia on otettava huomioon jo työssäoppimispaikkojen kanssa työssäoppimisesta neuvoteltaessa ja kirjattava se työssäoppimista koskeviin sopimuksiin. 21

22 6 TYÖSSÄOPPIMISEN OSAPUOLTEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Turvallinen työympäristö on tärkeä tekijä työssä viihtymisen ja työn tuottavuuden kannalta. Hyvän työturvallisuuden aikaansaaminen työpaikalle edellyttää, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneet työskentelemään yhteistyössä tämän päämäärän hyväksi. 6.1 Työssäoppimisen työturvallisuusvastuulliset osapuolet Vastuu työssäoppimispaikan työturvallisuudesta on työnantajalla (työssäoppimispaikalla). Lisäksi koulutuksen järjestäjällä sekä työssäoppijalla on omat työturvallisuutta ja yhteistyötä koskevat vel voitteensa. 6.2 Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet Koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen) vastuulla on järjestää opiskelijalle työssäop pimispaikka. Käytännössä on hyödyllistä, että opiskelija itse osallistuu työssäoppimis paikan hankkimiseen. Täl löin opiskelija saa harjoitusta työnhakua varten. Koulutuksen järjestäjän on tässäkin tapauksessa varmistettava työssäoppimispaikan turvallisuus ja soveltuvuus opiskelijalle. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että työssäoppimispaikalla on riittävät edellytykset työs säoppimisen järjestämiseksi. Kun edellytykset työssäoppimiselle on todettu olevan ole massa, kou lutuksen järjestäjä tekee työssäoppimispaikan kanssa kirjalliset sopimukset. Koulutuksen järjestäjä vastaa omalta osaltaan opiskelijan työturvallisuudesta. Silloin kun työs säop piminen ei tapahdu työsuhteessa, on koulutuksen järjestäjä työtur valli suuslain (738/2002) 3 :n mukaan vuokratyönantajan asemassa. Työturvallisuuteen liittyviä koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia: huolehtia, että opettajilla ja työpaikkaohjaajilla on riittävä koulutus ja tietämys työturvallisuuteen vaikuttavista asioista vastata siitä, että opiskelijalle on annettu tarvittavat perusvalmiudet turvalliseen työskente lyyn ja opiskeluun työpaikalla, joihin sisältyy mm. turvallisten työtapojen hal linta, suojau tuminen työn vaaroilta sekä ensiaputaidot (Ks. kohta 11 OPISKELIJAN VALMIUDET TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLE) selvittää ennen opiskelijan työssäoppimista koskevan sopimuksen tekemistä, millä tavoin työs säoppiminen voidaan järjestää turvallisesti varmistaa, että työssäoppimispaikassa on tehty työturvallisuuslain (738/2002) 10 ja 11 :n tarkoittamat työn vaaroja ja haittoja koskevat selvitykset 22

23 tiedottaa työssäoppimispaikalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/ 1998) 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta selvittää yhteistyössä työssäoppimispaikan kanssa työssäoppimisessa tarvittavat henkilön suojaimet ja niiden saatavuus vastata opiskelijan valmiuksia koskevan tiedon välittämisestä työssäoppimispai kalle en nen työssäoppimisjakson aloittamista tiedottaa opiskelijoille tavoitteista ja työturvallisuudesta ennen työssäoppimisjak son alkamista varmistaa, että työssäoppimispaikka on tehnyt työsuojelupiiriin ilmoituksen nuorista työssä op pijoista ja hakenut mahdollisesti tarvittavat poikkeusluvat ottaa vastuuvakuutus työssäoppijoitaan varten järjestää opiskelijoille terveydenhuolto myös työssäoppimisjakson aikana 6.3 Ohjaavan opettajan velvollisuudet Ohjaavan opettajan tehtävänä on toimia oppilaitoksessa järjestettävässä opetuk sessa työturvallisuuden valmentajana. Opiskelijan siirryttyä työssäoppimispaikalle, ohjaava opettaja toimii oppilaitoksen yhteyshenkilönä työturvallisuusasioissa yhteis työssä työnantajan tai työpaikkaohjaajan kanssa. Työturvallisuuteen liittyviä ohjaavan opettajan velvollisuuksia: tuntea hyvin puutarha-alan työpaikat ja toimia yhteistyössä niiden kanssa tuntea puutarha-alan ammatteihin liittyvät vaarat ja riskit varmistaa ennakkoon, että työpaikka on sopiva työssäoppimispaikaksi varmistaa työssäoppimispaikan soveltuvuus opiskelijalle antaa opiskelijalle riittävät perustiedot työturvallisuudesta ja turvallisista työta voista en nen työssäoppimispaikalle siirtymistä valmentaa opiskelijaa tunnistamaan riskejä ja välttämään niitä selvittää opiskelijalle ennen työssäoppimisjaksoa työn ammattitaitovaatimukset varmistaa, että opiskelija ymmärtää työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeudet selvittää opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle eri osapuolten vastuut ja tehtävät tiedottaa opiskelijan valmiuksista työssäoppimispaikalle pitää yhteyttä opiskelijaan ja työpaikkaohjaajaan koko työssäoppimisjakson ajan Työturvallisuuteen liittyvät kysymykset on tarpeen käydä läpi opiskelijan henkilökoh taista opinto suunnitelmaa (HOPS) ja työssäoppimissuunnitelmaa (TOPS) tehtäessä. 6.4 Työnantajan velvollisuudet Työnantajalla on velvollisuus noudattaa työturvallisuuslain määräyksiä työssäoppimi sen yh teydessä samalla tavoin kuin on säädetty palkattujen työntekijöiden kohdalla. Työnantajalla on työturvallisuuslain (738/2002) mukaisesti yleinen huolehtimisvel voite. Vel voite sisältää työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön sekä työn tekijän henkilö kohtaisiin edellytyksiin liittyvät asiat. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toi menpiteet. 23

24 Mahdollisuuksien mukaan työnantajan tulee noudattaa seuraavia pääperiaat teita: vaarat ja haitat estetään jo ennakolta poistetaan olemassa olevat vaarat ja haitat mikäli mahdollista jos poistaminen ei ole mah dollista ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla koko työympäristöön yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan en nen yksilölli siä toimenpiteitä tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehitys otetaan huomioon työturvallisuu den parantamisessa Valtioneuvoston päätös työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvalli sesta käytöstä ja tarkastamisesta (856/1998) edellyttää, että työnantajan työssäoppijan käyttöön an tamat koneet, laitteet ja työvälineet ovat turvallisia käyttää. Työssäoppijalla pitää olla käytettävis sään näihin tarvittavat ohjeet. Työssäoppijat ovat usein nuoria henkilöitä, joten työnantajan on otettava huomioon nuoria työnte kijöitä koskevat erityssäädökset. Työnantajan velvollisuuksia: selvittää järjestelmällisesti työhön, työympäristöön ja työoloihin liittyvät haitta- ja vaarate ki jät (Ks. kohta 9 PUUTARHA-ALAN VAAROJEN KARTOITUS JA TORJUNTA) selvittää vaarojen arvioinnin yhteydessä työssäoppimisessa tarvittavat henkilönsuojaimet laatia työpaikalle työturvallisuuslain (738/2002) edellyttämä työsuojelun toimintaohjelma työ turvalli suuteen liittyvien asioiden hoitamista ja kehittämistä varten vastata työssäoppijan käyttöön luovutettavien koneiden, laitteiden, työvälineiden ja työssä tar vittavien kemikaalien turvalli suu desta ja näihin tarvittavista ohjeista hänen ymmärtä mällään kielellä ylläpitää riittävää ensiapuvalmiutta työpaikalla (ensiaputarvikkeet, -koulutus ja -ohjeet) määritellä ennen työssäoppimisjakson aloittamista työn edellyttämät ammattitaitovaatimuk set sekä erityispiirteet ja ilmoittaa ne lähettävälle oppilai tokselle nimetä työpaikkaohjaaja työssäoppijan perehdyttäjäksi, opastajaksi ja yhteyshenkilöksi sekä hänelle varahenkilö tehdä nuorista työssäoppijoista ilmoitukset työsuojelupiiriin ja hakea mahdolli sesti tarvittavat poikkeusluvat varmistaa, että opiskelijalla on tarvittavat henkilönsuojaimet ja valvoa, että työn edellyttä miä suojaimia käytetään varmistaa yhdessä oppilaitoksen kanssa ennen työn aloittamista, että opiskelijalla on riittä vät perustiedot työstä ja hän tuntee työsuojelumääräykset varmistaa, että opiskelijalla on työssä tarvittavat luvat kunnossa (esim. traktorin ajokortti, tu lityölupa) tiedottaa henkilöstölle työssäoppijan tulosta työpaikalle, työssäoppijan tavoitteista ja mah dolli sista työssäoppijalta kielletyistä töistä ottaa huomioon työtehtäviä annettaessa opiskelijan henkilökohtaiset edellytykset tehtä vien hoitamiseen (mm. ikä, kokemus, ammattitaito ja terveys) järjestää työssäoppijalle riittävä yhteydenpitomahdollisuus työnantajaan, työnantajan edus ta jaan tai muihin työntekijöihin, tarvittaessa on oltava mahdolli suus avunpyyntöön 24

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Oppilaitos turvallisena työpaikkana

Oppilaitos turvallisena työpaikkana Oppilaitos turvallisena työpaikkana 1 JAKO OPPILAITOS TYÖPAIKKANA TYÖSSÄOPPIMISTYÖPAIKKA OPPILAITOKSEN OMAT TYÖMAAT 2 OPPILAITOS TYÖPAIKKANA Lainsäädäntö Työturvallisuuslaki 738/2002 Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Miten turvallisuusosaamista kehitetään Stadin ammattiopistossa? Tuija Levlin Stadin ammattiopisto Prosessiteollisuus

Miten turvallisuusosaamista kehitetään Stadin ammattiopistossa? Tuija Levlin Stadin ammattiopisto Prosessiteollisuus Miten turvallisuusosaamista kehitetään Stadin ammattiopistossa? Tuija Levlin Stadin ammattiopisto Prosessiteollisuus Työtä ohjaavat: - perustutkinnon perusteet (OPH) sekä - oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Lukion luokkatilat. Monisteet ja kirjallisuusmateriaali. koulujemme luokkatiloissa. Luokkatilat, työsalit ja työssäoppimispaikka.

Lukion luokkatilat. Monisteet ja kirjallisuusmateriaali. koulujemme luokkatiloissa. Luokkatilat, työsalit ja työssäoppimispaikka. TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa/

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Käytön tuen prosessien vakiointi 15 osp Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Prosessien tunnistaminen ja vakiointi 8 osp Työssäoppiminen 7 osp

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/ /naytto/tutkinnonosat

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/ /naytto/tutkinnonosat https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/1721199/naytto/tutkinnonosat Taimitarhakasvien tuottaminen Koodi: 100759 tunnistaa taimitarhatuotannon kasveja suunnitella taimitarhakasvien viljelyn lisäyksestä

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä työskentelemällä yrityksessä, jossa valmistetaan ja kehitetään sulautettuja järjestelmiä.

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 787/2014 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 14.4.2016 Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä 3.5.2016 Johtoryhmä Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\ ) Tavoitteet /tulokset Suunnittele

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. asennusten suunnit-

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. asennusten suunnit- Hyväksymismerkinnät 1 (5) Pientalon ilmavaihtotyöt Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä osallistumalla pientalon ilmanvaihtotöiden asennuksiin työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa,

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Alma Talent 2017 Helsinki 11., uudistettu painos Copyright 2017 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

YTY-hankkeen helmiä OPAS MUKAUTTAMISEEN MUKAUTETUT TAVOITTEET, OPETUS JA ARVIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4.

YTY-hankkeen helmiä OPAS MUKAUTTAMISEEN MUKAUTETUT TAVOITTEET, OPETUS JA ARVIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. YTY-hankkeen helmiä OPAS MUKAUTTAMISEEN MUKAUTETUT TAVOITTEET, OPETUS JA ARVIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4.2016 Seija Eskola Validia Ammattiopisto Sisältö Erityisopetuksen

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot