MONISTE 17/2006 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONISTE 17/2006 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNOSSA"

Transkriptio

1 MONISTE 17/2006 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNOSSA

2 2. muutettu painos Opetushallitus ja tekijä Taitto: Tmi Eija Högman ISBN (nid.) ISBN (pdf) Edita Prima Oy, Helsinki 2006

3 SISÄLLYS JOHDANTO 5 1 TYÖSSÄOPPIMINEN ON OSA AMMATILLISTA PERUSKOULUTUSTA 7 2 KOULUTUKSEN, TYÖSSÄOPPIMISEN JA TYÖTURVALLISUUDEN SANASTOA 9 3 TYÖTURVALLISUUS OSANA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEITA 12 4 TYÖTURVALLISUUSLAKI 14 5 NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ Opiskelijan oikeus turvalliseen työympäristöön Nuorille työntekijöille erityisen haitalliset työt Nuorille työntekijöille vaaralliset työt Nuorille työntekijöille sopivia kevyitä töitä Ilmoitus nuoren työntekijän käyttämisestä vaarallisiin töihin Opastus ja perehdytys nuorille työntekijöille erityisen haitallisiin ja vaarallisiin töihin Erityisen haitallisia ja vaarallisia töitä koskevat poikkeusluvat Työaika 19 6 TYÖSSÄOPPIMISEN OSAPUOLTEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Työssäoppimisen työturvallisuusvastuulliset osapuolet Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet Ohjaavan opettajan velvollisuudet Työnantajan velvollisuudet Työpaikkaohjaajan velvollisuudet Työssäoppijan velvollisuudet Verkostoituneiden työssäoppimispaikkojen ja yhteisten työpaikkojen vastuukysymykset Työsuojeluyhteistoiminta työpaikoilla Opiskelijan työterveyshuolto ja ensiapu 27 7 VAATIMUKSET MAATALOUSALAN TYÖSSÄOPPIMIS- PAIKOILLE 29 8 TYÖSSÄOPPIJOIDEN VAKUUTTAMINEN Opiskelijan vakuutusturva Vahingonkorvausvelvollisuus Työssäoppiminen ulkomailla 32 3

4 9 MAATALOUSALAN VAAROJEN KARTOITUS JA TORJUNTA Lakisääteiset vaatimukset vaarojen kartoitukselle Riskien arviointiprosessi Riskien arviointi käytännössä Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen riskien arvioinnissa Riskien arviointi laatujärjestelmissä Työtapaturmat ja ammattitaudit maatalousalalla Työtapaturmavaarat ja vaarojen torjunta maatalousalan töissä Työoloihin liittyviä vaaroja ja kuormitustekijöitä VAAROILTA SUOJAUTUMINEN Suojainten hankinta ja kustannusten jako Henkilönsuojainten rakenteelliset perusominaisuudet Maatalousalan töissä tarvittavia suojaimia Suojainten käyttö ja käytön valvonta OPISKELIJAN VALMIUDET TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLE TYÖSSÄOPPIJAN PEREHDYTTÄMINEN ERILAINEN OPPIJA TYÖSSÄOPPIJANA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT 55 TYÖSSÄOPPIMISEN TURVALLISUUTTA KOSKEVIA LAKEJA JA ASETUKSIA 56 LÄHDELUETTELO 57 TYÖSSÄOPPIMISEN JA TYÖTURVALLISUUDEN INTERNET-OSOITTEITA 58 LIITTEET 59 Liite 1. Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa 59 Liite 2. Työssäoppijan perehdyttämisohje 67 Liite 3. Työsuojelun toimintaohjelma pienyrityksille 69 Liite 4. Työturvallisuuden tarkistuslista ja riskien arviointi 71 Liite 5. Vaaratilanneilmoitus 75 Liite 6. Nostolaitteiden ja eräiden muiden työvälineiden tarkastukset laiteryhmittäin 76 4

5 JOHDANTO Työssäoppiminen on oleellinen osa ammatillisen perustutkinnon suorittamista ja tulevan ammatin hallintaa. Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppi misjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Opintojen alussa jaksojen tulee olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkiä ja monipuoli sia, jotta opiskelija saa tilaisuuden oppia työelämän kannalta riittävän suuria kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Varsinkin maatalouden ammattiin opiskellessa, työssäoppiminen on suu relta osin sidottu kasvukauteen, kylvämiseen, muokkaamiseen ja sadonkorjuutöihin. Jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Näin ollen ennen työssäoppi misjaksoa oppilaitoksen, työnantajan sekä opiskelijan on perehdyttävä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyviin vastuukysymyksiin ja vakuutuksiin. Työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Tämän oppaan eräänä tarkoituksena olikin koota kaikki oleellisesti maatalousalan työturvallisuu teen liittyvät kysymykset samoihin kansiin, sillä työssäoppimisen työturvallisuuteen liittyy lukuisa määrä eri lähteissä esiintyviä säädöksiä ja ohjeistuksia. Opas on tarkoitettu opettajien, työnantajien sekä työpaikkaohjaajien tueksi tavoitteena laadukas maatalousalan työssäoppimisjakso ilman tapaturmia. Tämä maatalousalan työssäoppimisen työsuojelun opas on syntynyt Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Luonnonvara-alan työssäoppimisverkoston projektissa Päijänne-Instituutissa. Oppaan on kirjoittanut Tuomo Hannukkala. Opasta suunniteltiin ja valmisteltiin työryhmässä, johon kuuluivat: Tarkastaja Asko Ojala Työsuojeluasiamies Erkki Rekola Projektipäällikkö Inkeri Ritamäki Toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola Tutkija Päivi Rissanen Maatalousyrittäjä/yritysuunnittelija Olli Suntiola Opettaja Ilkka Murto Projektikoordinaattori Jari Laine Kirjoittaja Tuomo Hannukkala Opetusneuvos Susanna Tauriainen Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri Maatalousyrittäjien eläkelaitos Seinäjoen Ammattioppilaitos Maaseudun työnantajaliitto Kuopion aluetyöterveyslaitos Suntiolan tila/proagria Häme Päijänne-instituutti Päijänne-instituutti Päijänne-instituutti Opetushallitus Kiitämme myös seuraavia työryhmän ulkopuolelta oppaan kommentointiin sekä kirjoitustyössä tar vittavien tietojen toimittamiseen osallistuneita henkilöitä: Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus; Projektipäällikkö Kyösti Louhelainen, Kuopion alue työterveys laitos; Kehityspäällikkö Markus Pyykkönen, Sosiaali- ja terveysministeriö; Asiamies Carl-Henrik Lemström, Työturvallisuuskeskus; Työsuojelupäällikkö 5

6 Esko Vainionpää, Seinäjoen Ammattioppilaitos; Tutkija Janne Karttunen, Työtehoseura; Toimistopäällikkö Erkki Eskola, Maa talousyrittäjien eläkelaitos; Eläinlääkäri Heikki Sirkkola, Päijänne-instituutti; Eläinlääkäri Ari-Matti Pyyhtiä, Padasjoen kunta; Opettaja Merja Nummela, Päijänne-instituutti. Helsingissä Susanna Tauriainen opetusneuvos 6

7 1 TYÖSSÄOPPIMINEN ON OSA AMMATILLISTA PERUSKOULUTUSTA Ammatillisen peruskoulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle ammatissa tarvittava teo reetti nen ja käytännön osaaminen. Oppilaitoksessa tapahtuvan ope tuksen ja harjoitustöi den sekä ammat tiosaamisen näyttöjen lisäksi am matilliseen koulutukseen sisältyy kiinteänä osana työssäoppiminen. Perustutkinnot ovat laajuudel taan 120 opintoviikkoa eli kolme vuotta, josta työssäoppimisen osuus on vähintään 20 opintoviik koa. Yksi opin toviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Työssäoppiminen on työpaikalla aidossa työympäristössä tapahtuva osa koulutuksesta. Sen tarkoi tuksena on antaa opiskelijalle tule vassa ammatissa tarvittavia valmiuksia, opettaa työelä män toimin tatapoja sekä harjaannuttaa opiskelijaa soveltamaan oppilai toksessa opittuja asioita käytännön työ tehtäviin. Hy vässä työssäoppimistilanteessa sekä työnantaja että työssäoppija hyötyvät toisis taan. Työssäoppi misen yksi tarkoitus onkin lähentää työelämää ja koulutusta toisiinsa. Työssäoppiminen on suunniteltua, ohjattua, tavoitteellista ja arvioitua opiskelua. Työssäoppi minen perustuu kirjallisiin sopimuksiin oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan välillä. Yleensä sopimuksia tehdään kaksi, joista toinen on toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen puite sopimus ja toinen on opiskelijasopi mus, joka tehdään erikseen jokaista työssäoppimis jaksoa varten. Työssäoppimis paikkojen ja oppi laitosten välillä on kiinteä suhde eli pu hutaan ns. työssäoppimisverkostoista. Näin työssäoppiminen on helpompi toteuttaa suunnitelmallisesti ja turvallisesti. Opetushallitus on määritellyt työssäoppimisen perustavoitteet vahvistamissaan opetussuunni telman perusteissa. Oppilaitokset tekevät tältä pohjalta kukin oman opetussuunnitelmansa. Maatalouden ammateissa työskennellään useimmiten itsenäisenä yrittä jänä, joten opintoihin sisältyy myös yrit täjävalmennusta. Työssäoppimisen tavoitteet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) ja työssäoppimissuunnitelmaan (TOPS). Työssäoppimisen ja oppilaitoksessa suori tettavien opinto jen tulee täydentää toisiaan tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijan tavoittei den toteutumista seu rataan työssäoppimisen aikana ja sen jälkeen. Opiskelijalle annetaan ohja usta ja palautetta edistymi sestään. Työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti ilman palkkaa, eikä opiskelija ole työsuhteessa työssä oppimispaikkaan. Tällöin opiskelijalla säilyy hänelle opiskelupaikan myötä kuuluvat etuudet, ku ten terveydenhoito, ruokailu ja vakuutukset. Työssäoppiminen rinnastetaan työtur vallisuuslaissa (738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset si tovat työssäoppi mis paikkaa samalla tavoin kuin työsuhteessa olevien työnteki- 7

8 jöiden työnantajaa. Ammatillisen peruskoulutuksen aloit taessaan opiskelijat ovat usein alle 18-vuotiaita, jolloin heihin sovelle taan soveltuvin osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. 8

9 2 KOULUTUKSEN, TYÖSSÄOPPIMISEN JA TYÖTURVALLISUUDEN SANASTOA Ammattiosaamisen näyttö Todellisen ammattitaidon osoittamistapa. Nuorten koulutuksessa ammattiosaamisen näyttö on työ elämän kanssa yh teistyössä suunniteltu ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä järjestetty ti lanne, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttä män ammattitaidon. Ergonomia Työpisteen rakenteiden, työvälineiden, kalusteiden ja työmenetelmien kehittäminen ihmisten omi naisuuksien, toimintojen ja kykyjen mukaisiksi. HOJKS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Perusopetuslain mu kaan HOJKS tulee laatia erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle. HOPS Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. HOPS on opiskelijan tekemä suunnitelma siitä, mitä opin toja hän suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä. Koulutuksen järjestäjä Tässä oppaassa ammatillinen oppilaitos. Koulutusala Yläkäsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu erilaisille yhteiskunnan ja työ elämän aloille. Koulutusohjelma Koulutusohjelmalla tarkoitetaan monitieteistä opintojen kokonaisuutta, jolla on tieteelliset tai tai teelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Luovuttaja Valmistaja, maahantuoja, myyjä tai henkilö, joka luovuttaa tuotteen myytäväksi tai käytettä väksi. Jos työssä oppija työssäoppimispaikassa käyttää toisen yrittäjän konetta, on tämä toinen yrittäjä lain säädännön tarkoittama luovuttaja. MATA Maatalousyrittäjien lakisääteinen tapaturmavakuutus. Mela Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Mela hoitaa maanviljelijöiden, kalastajien ja poronhoitajien sosiaa livakuutusta. 9

10 Myel Maa- ja metsätalousyrittäjien, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsen tensä työeläkevakuutus. Nuori työntekijä Alle 18-vuotias työntekijä. Pelastussuunnitelma Pelastuslain (468/2003) ja pelastustoimesta annetun asetuk sen (787/2003) mukainen suunnitelma, jonka tarkoituksena on ehkäistä vaaratilanteiden syntymistä toiminnassa, varautua henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautua sellaisiin pelastustoimenpitei siin, jotka omatoimisesti ovat mahdollisia. Perustutkinto Toisen asteen ammatillinen tutkintona on osoitus lähinnä suoritustason ammattitaidosta. Tutkintoon johtava koulutus on joko laaja-alaista tai eriytyvää. 120 opintoviikon laajuinen koulutus antaa ylei sen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Yhden perustutkinnon sisällä voi olla useita koulutusohjelmia. Riski Haitallisen tapahtuman todennäköisyys ja vakavuus. Riskin arviointi Arviointiapahtuma, jossa arvioidaan työpaikalla ilmenevästä vaarasta työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuva riski. Riskien hallinta Tarkoittaa systemaattista toimintaa riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja pienentämiseksi. TOPS Henkilökohtainen työssäoppimisen suunnitelma. Suunnitelmassa määritellään kunkin jakson ta voitteet, oppimistehtävät, kesto ja ajoitus sekä opiskelija-arvioinnin menettelytavat. Turvallisuus Tarkoittaa yhteisön tai järjestelmän tilaa silloin, kun siihen liittyvät riskit ovat hyväksyttäviä. Työnantaja Työn teettäjä, joka oman johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää palveluksessaan ole vaa työ voi maa. Työturvallisuuslakia (738/2002) sovellettaessa työnantajan velvollisuudet koskevat samalla tavoin työn teettäjää, joka oman johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää toisen työn antajan palve luksessa olevaa työvoimaa. Työturvallisuuslain soveltamisalueeseen sisältyvät vuokratyössä olevat sekä työssäoppijat. Työntekijä Henkilö, joka työskentelee työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työturvallisuus lain (738/2002) mukaan työssäoppija on vuokratyössä oleva työntekijä. 10

11 Työpaikkaohjaaja Työnantajan nimeämä henkilö, jonka tehtävänä on mm. perehdyttää opiskelija työyhteisöön ja työ turvallisuuteen liittyviin asioihin sekä ohjata turvallisiin työtapoihin. Työpaikkaohjaaja toi mii työn antajan edustajana. Työssäoppija Opiskelija, joka koulutuksen yhteydessä työskentelee työssäoppimispaikassa työnantajan joh don ja valvonnan alaisena olematta välttämättä työsuhteessa työnantajaan. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työssäoppija on vuokratyössä oleva työntekijä. Työssäoppimispaikka Työssäoppimispaikka on työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työssäoppijan työnantaja. Työtapaturma Työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa tapahtuva äkillinen, ennalta arvaamaton ja ulkoisen tekijän aiheuttama tapahtuma, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Työturvallisuuskortti Työturvallisuuskortti on työturvallisuuden parantamiseksi erityisesti yhteisillä työpaikoilla ke hitetty valtakunnallinen menettelytapa. Työturvallisuuskortti osoittaa, että sen haltija on saanut yleisen pe rehdyttämiskoulutuksen työturvallisuusasioihin. Työturvallisuuspassi Työturvallisuuspassi on oppilaitoksen antama todistus, joka kertoo opiskelijan työ tur vallisuusosaa misen tason ja mihin koneisiin, laitteisiin, ja työturvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin hän on saanut opastusta. Vaara Tekijä tai olosuhde, joka voi aikaansaada haitallisen tai vaarallisen tapahtuman. Vakava työtapaturma Yli 1 kuukauden työkyvyttömyyden aiheuttanut vahinko (Kuolemaan johtaneet vahin got tilas toi daan erikseen eikä niitä lueta näihin tapauksiin.). Tapaturma katsotaan vakavaksi myös sil loin, kun siitä aiheutunut seuraus jää todennäköisesti pysyväksi. Yhteinen työpaikka Työpaikka, jolla työskentelee oman työnjohtonsa alaisena joko kahden työnantajan työnteki jöitä tai yhden työnantajan työntekijöitä (työntekijä) ja vähintään yksi itsenäinen työnsuo rittaja. Yhteinen työpaikka syntyy vain, jos näiden suorittama työ tapahtuu samanaikaisesti tai peräkkäin siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Jos työpaikalla kaksi yrittäjää tekee yh teistyötä, joista vähintään toisella on työpaikassa työssäoppija, syntyy yhteinen työpaikka, jossa molemmat yrittäjät ovat velvollisia noudattamaan työturvallisuusla kia. 11

12 3 TYÖTURVALLISUUS OSANA OPETUS- SUUNNITELMAN PERUSTEITA Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusta voitteena työturvallisuuden osalta on, että opiskelijan oikeus ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaiseen turvalli seen opiskeluympäristöön toteutuu sekä oppilaitoksessa, että työssäoppimispaikassa. Lisäksi op pilaitos antaa opiskelijalle valmiuksia työturval lisuuden ja työterveyden omatoimi seen ylläpitämi seen ja kehittämiseen tulevassa työ elämässään. Työturvallisuus on esillä useissa kohdissa ope tus hallituksen v päättämissä maatalousalan perustutkinnon opetussuunnitelman perus teissa (Dnro 24/011/2001). Työsuojelusta ja työterveydestä huolehtiminen on otettu maatalousalan pe rustutkin non opetussuun ni telmassa tavoitteeksi ja yhdeksi painopiste alueeksi. Sen lisäksi, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa on säädetty, on työssäoppimi sessa opetussuunnitelman mukaan noudatettava seuraavaa: kaikkien työssäoppimisen osapuolten on oltava selvillä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista vastuunjaosta voidaan tarvittaessa sopia erikseen ennen työssäoppimisen aloittamista on työssäoppimispaikan ja oppilaitoksen yhteisesti varmistettava, että työssäoppija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuo jeluohjeita Opetussuunnitelmassa on huomioitu nuorten työntekijöiden suojelemiseksi annettu lainsää däntö. Siinä mainittuja nuoria työntekijöitä koskevia säädöksiä ovat mm. laki nuorista työnte kijöistä (998/1993) ja sen perusteella annetut säädökset: työmi nisteriön päätös nuo rille sopi vista kevyistä töistä (1431/1993) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002). Lisäksi opetussuunnitel massa mainitaan asetus nuorten työnteki jäin suojelusta (508/1986, korvattu asetuksella 475/2006) sekä vahin gonkorvauslaki (412/1974). Opetushallituksen v päättämissä maatalousalan opetussuunnitelman perus teissa todetaan: Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnis taa työhön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaa suunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön. Hän osaa pitää huolta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään. 12

13 Opetushallitus tulee tarkistamaan valtioneuvoston asettaman Terveyttä edistävän liikunnan neuvot telukunnan kehittämisesityksen mukaisesti kaikkien toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteet siten, että opiskelija voi koulutuksensa aikana saada viimeisimmän tiedon oman tervey tensä edistämiseen ja terveysliikuntaan. Suurin osa kehittämisesityksistä voidaan ottaa huomioon jo nykyisten opetussuunnitelmien mukaisessa koulutuksessa. Työturvallisuusasiat sisältyvät maatalousalan perustutkinnon opetussuunnitelmassa opintojen ja työssäoppimisen ta voitteisiin ja keskeisiin asiasisältöihin (Yrittäminen maaseutuympäristössä ja Maatilatalouden yleistaidot 3.2.2). Tavoitteena, on että opiskelija osaa mm: käyttää traktoria turvallisesti perävaunun ja eri maatalouskoneiden kanssa sekä käsitellä lait teita ja kuormaa turvallisesti ja riskejä välttäen käyttää ja huoltaa maatilan töissä merkittävimpiä koneita turvallisesti ja käyttää tarvittavia suojavälineitä pitää huolta työpaikallaan omasta, työtovereidensa, asiakkaiden ja sivullisten turvallisuudesta huolehtia työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä tehdä kotieläinten hoitotyöt turvallisesti ja huolehtia tarttuvien eläintautien ennaltaehkäisystä ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat kasvinviljelytöissä käyttää ja huoltaa moottori- ja raivaussahaa turvallisesti käyttää turvallisesti tavallisimpia metallityövälineitä käyttää turvallisesti rakennustöissä tavallisimpia käsityökaluja ja koneita tapaturmatilanteiden varalta EA 1:n sisältämät taidot ylläpitää omaa työkykyään ja tietää työkykyyn vaikuttavista fyysisistä, psyykki sistä ja sosiaalisista tekijöistä osaa käyttää työterveyshuollon palveluja Opiskelijan osaamistason arvioinnissa työturvallisuuden ja turvallisten työtapojen hallitsemi nen sekä työturvallisuuden kehittämisen taidot sisältyvät arvioitaviin asioihin. Työturvallisuusasioiden hallinta on oleellinen osa ammattiosaamista. 13

14 4 TYÖTURVALLISUUSLAKI Työturvallisuuslain (738/2002) lähtökohtina ovat vaarojen poistaminen ja työturvallisuuden jat kuva parantaminen. Työturvallisuuslaki tukee siten nolla tapaturmaa -periaatetta. Tässä aja tusmal lissa yhtään tapaturmaa ei pidetä hyväksyttävänä, vaan pyrkimys on jatkuvan parantamisen kautta kohti nollaa tapaturmaa. Työnantajalle on työturvallisuuslain (738/2002) 8 :ssä säädetty yleinen huolehtimisvelvoite. Työn an tajan on tarpeellisin toimenpitein huolehdittava työntekijöiden työturvallisuudesta ja työter veydestä. Huolehtimisvelvoitetta rajaavat vain ylivoimaiset ja ennalta arvaamat tomat tekijät, joihin ei voida kohtuudella varautua. Työturvallisuuslaki (738/2002) painottaa työpaikan omaa osuutta sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteis työtä työturvallisuuden ja työtervey den ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Myös työnte kijän on osaltaan kaikin käytettävissään olevin keinoin huolehdittava omasta sekä mui den työnte kijöiden tur vallisuudesta ja terveydestä. Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaaro jen en naltaehkäisyä. Työturvallisuuslain 10 :ssä on säädetty työn vaarojen arvioinnista ja selvittä mi sestä. Työnantaja on velvoitettu tunnistamaan ja arvioimaan työympäristön riskit ja mahdol li suuk sien mukaan poistamaan ne. Työnantajalla on velvollisuus tehdä työturvallisuuslain 9 :n tarkoittama työsuojelun toimintaohjelma. Se sisältää työtur vallisuustoimenpi teiden yleiset linjaukset ja toimintatavat sekä yksityiskohtaisemman työsuojelun toimintasuunnitelman. Työsuojelun toimintaohjelman laatimisvelvoite koskee kaikkia työpaikkoja. Tämän kir jan liiteosuudessa on malli pien yrityksille so veltuvasta työsuojelun toimintaohjelmasta (Liite 3). Henkisen työsuojelun asiat sekä ergonomia on työturvallisuuslaissa nostettu perinteisen fyysisen työturvallisuuden ja tapaturmien torjunnan rinnalle. 14

15 5 NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ 5.1 Opiskelijan oikeus turvalliseen työympäristöön Ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain mukaan (630/1998) opiskelijalla on oikeus turvalli seen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on selvittää opetussuunnitel man laatimi sen yhteydessä miten tämä voidaan toteuttaa sekä oppilaitoksessa opiskelun, että työssäoppimisen aikana. 5.2 Nuorille työntekijöille erityisen haitalliset työt Nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) mukaan työnantajan on huolehdittava, että työ ei ole nuoren työntekijän (alle 18-vuotiaan) ruu miilli selle tai henkiselle kehitykselle vahingollista, eikä vaadi häneltä suurempaa ponnis tusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Valtioneuvoston asetuksessa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) on säädetty edellytyksistä, joilla nuorilla työntekijöillä voidaan teettää nuorista työnte kijöistä annetun lain (998/1993) tarkoittamia erityisen haitallisia tai vaarallisia töitä. Asetuksen 475/2006 mukaan nuori työntekijä voi tehdä työssäoppimispaikassa seuraavan taulukon 1. kohdissa 3-5 mainittuja töitä kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön jatkuvassa valvonnassa. Tällöin on työssäoppimissopimuksen liitteeksi tehtävä selvitys valvonnan ja perehdyttämisen jär jestämisestä. Selvitys lähetetään myös tiedoksi asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Työhön, johon nuorella on jo ammatillinen perustutkinto, sovelletaan vain asetuksen 475/2006 opetusta ja ohjausta koskevaa kohtaa (5 ). Ohjausta ja opetusta koskevat vaatimukset on selvitetty myöhemmin kohdassa 5.6. Taulukko1. Valtioneuvoston asetuksessa 475/2006 mainitut nuorille työntekijöille erityisen haitalliset työt 1) työt, joissa esiintyy ikään ja kokemukseen nähden liiallista rasitusta tai huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta, huomattavaa taloudellista vastuuta tai erityisiä vaaroja, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai vält tämään 2) yksintyöskentely silloin kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara 3) psykiatristen potilaiden ja psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden hoito ja huolto 4) kuolleiden käsittely ja kuljetus 5) teurastus 6) työt, jossa altistutaan haitallisesti myrkyllisille aineille tai syöpää, perinnöllisiä perimävaurioita taikka sikiövaurioita aiheuttaville aineille tai aineille, jotka jollakin muulla tavalla voivat vaikuttaa ihmisen terveyteen pysyvästi 7) palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja erittäin helposti syttyvien nesteiden käsit tely ilmeisen vaarallisissa olosuhteissa 8) työ, jossa altistutaan haitallisesti säteilylle 15

16 5.3 Nuorille työntekijöille vaaralliset työt Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluet telosta (128/2002) on kuvattu nuorille työntekijöille vaarallisia töitä. Luettelossa mainittuihin töihin ei saa käyttää alle 16-vuotiasta työntekijää. 16 vuotta täyttänyt työntekijä saa tehdä luettelossa mai nittua työtä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu, että työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista tai työolosuhteista ei aiheudu hänelle tai työstä johtuen muille henkilöille eri tyistä ta paturman- tai tervey den vaurioitumisen vaaraa. Maatalousympäristössä on toiminnan monipuolisuudesta johtuen runsaasti asetuksessa 128/2002 lueteltuja nuorille työntekijöille vaaralli sia töitä. Taulukko 2. Sosiaali- ja terveysministeriön esimerkkiluettelossa 128/2002 lueteltuja maatalousalalla esiintyviä vaarallisia töitä: Vaaratekijät STM:n esi merkkiluet te lossa (128/2002) 1. Mekaaniset vaa ratekijät Mekaanisten vaaratekijöiden aiheuttama erityinen vaara voi olla työssä seuraavilla koneilla, laitteilla ja työvälineillä: 1) 3 A, 3 B ja 4 luokkaan kuuluvalla laserlaitteella, sirkkelillä, pyö rösahalla, vannesahalla, höyläkoneella, moottorisahalla, jyrsinkoneella, levyleikkurilla ja muulla vastaavalla konevoimalla toimivalla leikkurilla, avonieluisella murskauskoneella, hiekansirotuslaitteella, pylväsporako neella, kulmahiomakoneella, metallisorvilla, kaasuhitsaus- ja kaasuleik kauslaitteella, paineilmalla tai vastaavalla toimivalla naulaimella ja muulla vastaavalla koneella, laitteella ja työvälineellä, jolla omalla va romattomuudella voi aiheuttaa vakavan työtapaturman, 2) traktorilla, jossa ei ole turvaohjaamoa tai joka on varustettu vinssillä, kuormausnosturilla, kaivinkoneella tai etu- tai takakuormaimella taikka johon on liitetty erillistä voimansiirtoa tarvitseva työkone, trukilla lukuun ottamatta hidasta tavaran siirtoon käytettävää niin sanottua mata lanostotrukkia, maansiirtokoneella, metsätyökoneella, leikkuupuimurilla, turpeennostokoneella, sekä vaativissa olosuhteissa moottorikel kalla ja mönkijällä, 3) konekäyttöisellä nosto- ja siirtolaitteella kuljettajana, merkinantajana tai hoitajana lukuun ottamatta kiinteästi asennetun painonappiohjauk sella varustetun hissin oh jaamista sekä nostimella, taljalla tai vastaa valla laitteella oman työkappaleen nosta misessa sekä 4) henkilönostolaitteella ja henkilönostimella. Vaa ratekijöitä saat taa esiintyä mm. seuraa vissa luonto- ja ympäristö alan töissä: Kunnossapito- ja huoltotyöt. Kasvinviljelytyöt ja kotieläintalouteen liittyvät työt. 2. Kemialliset vaaratekijät Työssä voi olla erityinen kemiallinen vaara, kun altistutaan haitallisessa määrin seuraaville aineille ja valmisteille: 1) Aine ja valmiste, joka luokitellaan kemikaalilain (744/1989) 19 :ssä tarkoitetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen tai 11 :ssä tarkoitetun vaarallisten ainei den luettelon mukaisesti: a) erittäin myrkylliseksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R26 (Erittäin myrkyllistä hengitettynä.), R27 (Erittäin myrkyllistä joutuessaan iholle.), R28 (Erittäin myrkyllistä nieltynä.) tai R39 (Erittäin vakavien pysyvien vauri oiden vaara.); b) myrkylliseksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R23 (Myrkyllistä hengitettynä.), R24 (Myrkyllistä joutuessaan iholle.), R25 (Myrkyllistä nieltynä.), R39 (Erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara.) tai R48 (Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle.); c) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R48 (Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle.); d) syövyttäväksi ja merkitään varoitusmerkillä C ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R35 (Voimakkaasti syövyttävää.) tai R34 (Syövyttävää.); e) räjähtäväksi ja merkitään varoitusmerkillä E ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R2 (Räjähtävää iskun, hankauksen, avotulen tai muun sytytyslähteen vaikutuksesta.) tai R3 (Erittäin helposti räjähtävää iskun, hankauksen, avotulen tai muun sytytyslähteen vaikutuksesta.); Kasvinviljelytyöt, kotieläintalouteen liittyvät työt ja kunnossapitotyöt. 16

17 f) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R39 (Erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara.); g) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R40 (Pysyvien vaurioiden vaara.); h) herkistäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R42 (Altistuminen hengitysteitse voi aiheuttaa herkistymistä.); i) herkistäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xi ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R43 (Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä.); j) syöpää aiheuttavaksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R45 (Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa.); k) perimää vaurioittavaksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R46 (Saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita.); l) lisääntymiselle vaaralliseksi (vaikutukset hedelmällisyyteen) ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R60 (Voi heikentää hedelmällisyyttä.); m) lisääntymiselle vaaralliseksi (kehityksen häiriöt) ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R61 (Vaarallista sikiölle.) ja n) ärsyttäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xi ja jollakin vaaraa osoittavista lausekkeista R12 (Erittäin helposti syttyvää.), R42 (Altistuminen hengitysteitse voi aiheuttaa herkistymistä.) tai R43 (Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä.). 2) Aine ja valmiste, jota tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksessa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000). 3) Lyijy ja sen yhdisteet sikäli kuin ne imeytyvät ihmisen elimistöön. 4) Asbesti ja 5) Ympäristön tupakansavu. 3. Fysikaaliset vaaratekijät Seuraavissa töissä voi olla erityinen fysikaalinen vaara: a) työt, joissa voimakas melu voi aiheuttaa kuulovaurion vaaraa, b) työt voimakkaasti tärisevillä työkoneilla, c) työt, joissa voi altistua terveydellisille vaaroille kylmyyden tai kuumuuden vuoksi ja d) työt erityisen korkeassa tai matalassa ilmanpaineessa. Traktorityöt. Monien käsityökoneiden käyttö. Ulkotyöt kylmällä säällä. 4. Sähköiset vaaratekijät Erityinen sähköinen vaara voi olla jännitetyössä ja työssä paljaiden jännitteisten osien läheisyydessä sekä vahvavirtalaitteiden ja hissien huolto- ja korjaustyössä. Sähkölaitteiden käyttö ulkona ja kosteissa tiloissa. 5. Ruumiillinen liikarasitus Ruumiillisen liikarasituksen vaara voi olla nostotyössä, jossa taakan paino ylittää jatkuvasti 20 kg miehillä ja 15 kg naisilla sekä muussa yksipuolisesti kuormittavassa työssä. 6. Biologiset vaaratekijät Erityinen vaara voi olla työssä, jossa voi altistua vakavan sairastumisen aiheuttavalle biologiselle tekijälle. 7. Eräät työt Erityinen tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaara voi olla myös seuraavissa töissä: 1) maanalaisessa työssä kaivoksissa ja kaivannoissa tai muuten sellaisissa olosuhteissa, joissa on sortumis- ja luhistumisvaara, 2) räjäytystyössä ja muussa räjähdystarvikkeiden käsittelyssä, 3) alusten lastaukseen ja purkamiseen välittömästi kuuluvassa työssä, 4) kiskoajoneuvojen kuljettamisessa rautateillä ja kiskoliikenteessä sekä vaihde- ja järjestelytyössä ratapihoilla, 5) vaaraa aiheuttavassa huolto-, puhdistus- ja korjaustyössä, 6) viranomaisten tarkastuksen alaiseksi määrättyjen paineellisten laitteiden tarkas tus-, huolto- ja korjaustyössä, 7) rakennusten purkutyössä, 8) säiliötyössä, jossa on tukehtumisen tai muu vastaava vaara, 9) pylväs- ja mastotyössä ja muussa työssä, johon liittyy ilmeinen putoamisvaara, 10) työssä vaarallisten eläinten kanssa, 11) koe-eläinten hoitotyössä, 12) paineenalaisia, nesteytettyjä tai liuotettuja kaasuja sisältävien laitteiden käsittelyssä valmistamista, varastointia tai käyttöä varten, 13) koneen aiheuttamassa pakkotahtisessa työssä, jossa on suorituspalkka. Raskaiden taakkojen kantaminen monissa maatalousalan töissä. Eläinten hoitotyöt joissakin tilanteissa. Työskentely putkikaivannoissa ym. Vaarallisten eläin ten hoitotyöt. 17

18 5.4 Nuorille työntekijöille sopivia kevyitä töitä Työministeriön päätös nuorille työntekijöille sopivista kevyistä töistä (1431/1993) si sältää esimerk kiluettelon kevyistä töistä, joita on lupa teettää 14 vuotta täyttäneellä tai saman kalente rivuoden ai kana täyttävällä nuorella henkilöllä. Kevyellä työllä luette lossa tarkoitetaan työtä, jossa työolosuh teet, työympäristö, työn vaatimukset, työn ai heuttama vastuu sekä ruumiillinen ja henkinen kuor mittavuus eivät ole haitallista nuoren terveydelle, kehitykselle tai kou lun käynnille. Taulukko 3. Työministeriön päätöksen 1431/1993 mukaisia nuorille työntekijöille sopivia ke vyitä maatalousalan töitä: istutus-, poiminta- ja aputyöt sekä vaarattomien kotieläinten ruokinta varastotyössä ja vastaavassa tavaroiden vastaanotto, lajittelu, käsittely ja lähetys sekä merkintä- ja laskentatyö puhtaanapito- ja siivoustyössä huoneistojen, esimerkiksi toimistojen siivous siten, että työssä ei käsitellä aineita tai välineitä, jotka voivat aiheuttaa terveydellistä vaaraa tai haittaa muut kevyet työt, jotka työympäristöltään, työn vaatimuksiltaan, työn aiheuttamalta vastuultaan sekä ruumiilliselta ja henkiseltä kuormittavuudeltaan vastaavat edellä mainittuja töitä 5.5 Ilmoitus nuoren työntekijän käyttämisestä vaarallisiin töihin Ennen asetuksen 128/2002 esimerkkiluettelossa tarkoitetun vaarallisen työn aloittamista on siitä tehtävä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tekevät työssäoppimis paikka ja koulutuksen järjestäjä yhteistoiminnassa. Ilmoituksen tulee sisältää seuraavat työpaikan sopivuutta vaarallisen työhön osoittavat tiedot työn tekijöistä, suunnitellusta työstä ja työpaikalla vaaran torjumiseksi tehtävistä toimenpiteistä: 1) työntekijäryhmien yleinen valmius aiottuun työhön 2) vaarojen selvittäminen ja arviointi 3) kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille vaaratekijöille altistumisen luonne ja kesto 4) työvälineiden valinta ja turvallinen käyttö 5) poikkeukselliset työajat ja niiden perusteet 6) opastuksen ja ohjauksen järjestäminen 7) muut työturvallisuutta valmistelevat toimenpiteet Työn ja työolosuhteiden aiheuttaman vaaran suuruutta nuoren työntekijän terveydelle arvioitaessa käytetään työterveyshuoltoa apuna. 5.6 Opastus ja perehdytys nuorille työntekijöille erityisen haitallisiin ja vaarallisiin töihin Asetuksen 475/2006 tarkoittamaa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista työtä tekevä nuori työntekijä on perehdytettävä ja ohjattava: 18

19 1) työpaikan olosuhteisiin, työn turvalliseen tekemiseen ja työn mahdollisiin terveysvaaroihin ja niiden torjuntaan 2) koneiden, laitteiden sekä kemiallisten tuotteiden toimintaan sekä työmenetelmiin 3) turvallisiin menettelytapoihin koskien: tuotannon aloitusta, lopetusta, koneiden puhdistusta, säätöä, huoltoa ja korjausta sekä tuotannon häiriötilanteita, kone- ja laitevikoja 4) koneiden, laitteiden sekä kemiallisten tuotteiden turvallisuusmääräyksiin, työsuojelua koske vien säännösten mukaan noudatettaviin menettelytapoihin ja varotoimenpiteisiin sekä ensiapuohjeisiin Ennen uuden työvaiheen aloitusta on varmistettava, että nuori työntekijä on riittävän hyvin pereh tynyt kyseiseen työhön ja sen vaaratekijöihin ja osaa noudattaa työturvallisuusohjeita. Työn aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota nuoren työntekijän ohjaukseen ja valvontaan. Nuori työntekijä on kunkin työvaiheen tai työmenetelmän omaksumisen ajaksi sijoitettava työskentele mään kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön opastuksen ja valvonnan alaisena. 5.7 Erityisen haitallisia ja vaarallisia töitä koskevat poikkeusluvat Poikkeusluvan hakeminen tulee kysymykseen silloin, kun asetuksen 475/2006 säädöksiä ei kaikin osin voida täyttää, mutta opiskelijan olisi opintojen edistymisen kannalta silti välttämätöntä päästä tekemään kyseisiä töitä. Asianomaisella työsuojeluviranomaisella on oikeus antaa määräämillään ehdoilla antaa lupa poiketa valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) säännöksistä 16 vuotta täyttäneen nuoren työntekijän osalta, jos se on hänen ammatilli sen kehityk sensä kannalta välttämätöntä. Ehtona on, että nuori työs kentelee kokeneen ja ammatti taitoisen hen kilön valvonnan alaisena ja että asetuk sen (475/2006) tarkoituksen toteutuminen on muulla tavoin riittävästi var mistettu. 5.8 Työaika Koska työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti ilman työsuhdetta, ei työssäoppijoihin sovel leta työehtosopimuksen tai työaikalain säännöksiä. Perusperi aatteena työssäoppijoiden työajoille voidaan kuitenkin pitää, että työssäoppijoi den työ aika ei ylitä työaikalaissa (605/1996) ja nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) säädettyjä työaikoja. 19

20 Taulukko 4. Nuorten työntekijöiden työajat (Lähde: Työsuojelupiirit, ). NUORTEN TYÖAJAT, YLITYÖT, TYÖAJAN SIJOITTUMINEN, TAUOT JA LEPOAJAT v v HUOM! Säännöllinen työ aika 7 h/vrk 35 h/vko 8 h/vrk 40 h/vko Ylityö Kielletty Enintään 80 h/v poikkeusluvalla lisäksi 40 h/v vuotiaiden työaika enintään 9 h/vrk 48 h/vko Työajan sijoittu mi nen Klo 8 20 (painavista syistä klo 6 20 sekä ko titalous työssä klo 23 asti) Klo 6 22 (kotitalo ustyössä klo 23 asti) 15 v täyttänyt 2- vuo rotyössä ammattikou lutuksen saami seksi (työssäoppimi nen) enintään klo 24 asti Ruokatauko 30 min, jos työaika on yli 4 h 30 min/vrk 30 min, jos työaika on yli 4 h 30 min/vrk Keskeytymätön vuo rokausilepo 14 h/vrk 12 h/vrk Viikkolepo 38 h/vko 38 h/vko Maatalousalalla on töiden kausiluonteisuudesta johtuen ajoittain tarvetta tehdä pitempiäkin työpäiviä esimerkiksi sadonkorjuuaikoina. Tämä asia on aiheellista ottaa huomioon jo työssäoppimispaikkojen kanssa työssäoppimisesta neuvoteltaessa ja kirjata se työssäoppimista koskeviin sopimuksiin. 20

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen ,

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen , Kaupunginhallitus 5 09.06.2014 Kaupunginhallitus 10 23.02.2015 Kaupunginhallitus 7 04.04.2016 Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina 2014-2017 / Ajankäytön järjestäminen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Laissa ammatillisesta koulutuksesta (787/ ) todetaan, että kou lutuk sen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma.

Laissa ammatillisesta koulutuksesta (787/ ) todetaan, että kou lutuk sen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma. Hallitus 30 24.04.2015 Hallitus 42 12.06.2015 Hallitus 50 28.08.2015 Hallitus 88 18.12.2015 Hallitus 47 17.06.2016 Hallitus 58 26.08.2016 Opetussuunnitelmien hyväksyminen 27/40/401/2015 KYH 30 Laissa ammatillisesta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Alma Talent 2017 Helsinki 11., uudistettu painos Copyright 2017 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. asennusten suunnit-

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. asennusten suunnit- Hyväksymismerkinnät 1 (5) Pientalon ilmavaihtotyöt Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä osallistumalla pientalon ilmanvaihtotöiden asennuksiin työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Oppilaitos turvallisena työpaikkana

Oppilaitos turvallisena työpaikkana Oppilaitos turvallisena työpaikkana 1 JAKO OPPILAITOS TYÖPAIKKANA TYÖSSÄOPPIMISTYÖPAIKKA OPPILAITOKSEN OMAT TYÖMAAT 2 OPPILAITOS TYÖPAIKKANA Lainsäädäntö Työturvallisuuslaki 738/2002 Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa:

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa: Varhaiskasvatus- ja 25 17.03.2016 koulutuslautakunta Henkilöstö- ja työllisyysjaosto 29 19.04.2016 Virkojen perustaminen ja tuntiopettajien siirtäminen virkoihin 89/01.01.00/2013 VARKOLK 17.03.2016 25

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus

Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus Kunnanhallitus 59 23.03.2016 Kunnanhallitus 94 23.05.2016 Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus 1.1.2017 107/010/013/2015 KHALL 59 Selostus: Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen... 3 1 Arvioijat...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 24 Karkaisu ja jäähdytys Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA Sivistyslautakunta 21 25.03.2015 Sivistyslautakunta 33 22.04.2015 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA 2015 2016 SIVLTK 21 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Arviointi Tiedustelee työturvallisuutta ja

Lisätiedot

Miten turvallisuusosaamista kehitetään Stadin ammattiopistossa? Tuija Levlin Stadin ammattiopisto Prosessiteollisuus

Miten turvallisuusosaamista kehitetään Stadin ammattiopistossa? Tuija Levlin Stadin ammattiopisto Prosessiteollisuus Miten turvallisuusosaamista kehitetään Stadin ammattiopistossa? Tuija Levlin Stadin ammattiopisto Prosessiteollisuus Työtä ohjaavat: - perustutkinnon perusteet (OPH) sekä - oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

YTY-hankkeen helmiä OPAS MUKAUTTAMISEEN MUKAUTETUT TAVOITTEET, OPETUS JA ARVIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4.

YTY-hankkeen helmiä OPAS MUKAUTTAMISEEN MUKAUTETUT TAVOITTEET, OPETUS JA ARVIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. YTY-hankkeen helmiä OPAS MUKAUTTAMISEEN MUKAUTETUT TAVOITTEET, OPETUS JA ARVIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4.2016 Seija Eskola Validia Ammattiopisto Sisältö Erityisopetuksen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot