ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ HENKILÖSTÖKERTOMUS

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004

2 YLEISTÄ TOIMINNASTA...1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...4 Henkilöstömäärän kehitys...4 Vakanssit ammattiryhmittäin ja tulosyksiköittäin...7 Henkilöstön ikäjakauma...7 TYÖPANOS...9 Työpanos laskennallisina virkoina...9 Osa-aikatyö...10 Poissaolot...11 Sairauspoissaolot...12 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS...14 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN...15 Koulutus ja perehdytys...15 Työnohjaus...17 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI...18 Työterveyshuollon toimintatietoja...18 Työhyvinvointi...19 Virkistys- ja vapaa-ajan toiminta...19 TYÖYHTEISÖN TOIMINTA-ARVIOINTI...20 YHTEISTOIMINTA...21 Yhteistyötoimikunta...21 Työsuojelutoimikunta...22 Luottamusmiestoiminta...23 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET...23 Palkkakustannukset...23 Tunnuslukuja...24

3 1 YLEISTÄ TOIMINNASTA Tutkimus- ja hoitojonoja purettiin ja samalla varauduttiin vuonna 2005 voimaan tulevaan ns. hoitotakuuseen. Sähköisen potilaskertomuksen ja alueellisen tietojärjestelmän käyttöönoton valmistelua jatkettiin tavoitteena saada uusi järjestelmä käyttöön viimeistään vuonna Laatu- ja strategiatyötä koskeva prosessi käynnistettiin syksyllä Uudisosan rakentamishankkeen suunnittelua vietiin eteenpäin. Sairaanhoitopiirin johdossa tapahtui muutoksia johtajaylilääkäri Pekka Ruohosen jäätyä osaaikaeläkkeelle ja siirryttyä toisen työnantajan palvelukseen vuoden 2004 alusta ja hallintoylihoitaja Kaija Heikuran vaihdettua työpaikkaa vuoden 2004 lopussa. Seudullista, alueellista ja laajempaakin yhteistyötä on tehty erilaisten projektien ja hankkeiden merkeissä. Sairaanhoitopiirissä on meneillään useita yhteistyöhankkeita, joissa sairaanhoitopiiri on hankkeen vetäjänä tai osallisena. Osa hankkeista jatkuu edelliseltä vuodelta ja osa on uusia. Kertomusvuonna käynnissä olleita hankkeita ovat mm. Santra alueellinen puhelinneuvontaprojekti (Etelä-Savon Ensineuvo), Nestori nettineuvontahanke, Ester alueellinen terveydenhuollon potilastietojärjestelmän käyttöönottoprojekti, Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen aluetietojärjestelmähanke, alueellinen apuvälinekeskushanke, Sonetti projektiin liittyvä digitaalisen kuvantamisen hanke, talous- ja henkilöstöhallinnon alueellinen kehittämishanke. Mikkelin kaupungin Majakka-hanke toteutui kesällä Vuoden 2004 alussa tulivat voimaan terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskevat erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain muutokset sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi täydennyskoulutusta koskevan laatusuosituksen. Uusien säännösten mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Asetuksen mukaan koulutus perustuu väestön terveystarpeisiin, muuttuviin hoitokäytäntöihin sekä yksilön koulutustarpeiden arviointiin, joiden tulisi perustua henkilökohtaisin osaamiskartoituksiin. Koulutuksesta tulee laatia suunnitelma ja sitä seurataan systemaattisesti. Tarvittavia toimenpiteitä uusien määräysten toteuttamiseksi pohdittiin eri yhteyksissä. Yhteistoimintaelimessä käsiteltiin elokuussa 2004 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä Teknisten sopimuksen henkilökohtaisen lisän maksamisen yleisiä periaatteita sekä arviointijärjestelmää. Sopimusmääräysten mukaan henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteena on viranhaltijan/työntekijän henkilökohtaiset työtulokset ja ammatinhallinta. Ennen kuin henkilökohtaista lisää voidaan maksaa, tehdään henkilökohtainen työsuorituksen arviointi yhteisesti hyväksyttyä arviointijärjestelmää hyväksikäyttäen. Sairaanhoitopiirissä käytettiin sopimusten mukaiset,

4 maksuun tulleet järjestelyerät henkilökohtaisiin lisiin. Edellisenä vuonna toteutettua tehtävien vaativuuden arvioinnin prosessia jatkettiin syksyllä Sairaanhoitopiirin historiassa valittiin ensimmäistä kertaa vuoden hoitotyöntekijä. Vuosittain on päätetty palkita joko yksittäinen hoitotyöntekijä tai työyksikkö erityisen ansioituneesta toiminnasta. Ensimmäisenä vuonna ehdotuksia hoitotyön palkinnon saajiksi tuli kaikkiaan seitsemän, joista osaa oli ehdottanut yksittäiset työntekijät ja/tai työyhteisöt. Hoitotyön tutkimus- ja kehittämistyöryhmä valitsi hakijoista yksimielisesti palkinnon saajaksi syöpäsairaanhoitaja Ulla Hokkasen. Hoitotyön palkinto, joka on symbolinen Florence Nightingale-öljylamppu, ojennettiin Ulla Hokkaselle hoitotyön juhlaseminaarissa Kuntaliiton ansiomerkkien anomiseen liittyviä käytäntöjä sekä muita mahdollisia henkilökunnan huomioimistapoja on käsitelty viimeisen kahden vuoden aikana useita kertoja sekä yhteistyötoimikunnassa että johtoryhmässä. Yhteistyötoimikunta edellytti elokuussa 2004, että henkilökunnalle tehdään kysely, jotta saadaan tietoa siitä, millaista huomioimistapaa henkilökunta arvostaa. Kysely tehtiin lokakuussa 2004 ja sen tuloksia käsiteltiin marraskuussa. Tuolloin nimettiin työryhmä laatimaan esitys uusiksi toimintatavoiksi, joissa keskeisenä asiana on pohtia uusia korvaavia käytäntöjä aiemmin käytössä olleille Kuntaliiton ansiomerkeille. Laki kunnallisesta viranhaltijasta ja laki kuntalain muuttamisesta tulivat voimaan edellisen vuoden marraskuussa. Kuntalain muutoksen keskeisenä sisältönä on virkasuhteen käytön rajaaminen kunnissa ja kuntayhtymissä sellaisiin tehtäviin, joissa käytetään julkista valtaa. Tavoitteena oli, että virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi tehdään sairaanhoitopiirissä yhdellä kertaa sopimismenettelyä noudattaen. Aikataulutavoitteena oli saada muutos toteutettua lukien, mutta toteutus jäi kesken yhden ammattijärjestön riitautettua käytössä ollut työsopimusmalli. Muutosprosessin jälkeen sairaanhoitopiirin vakansseista on virkoja noin 15 %. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tekniikan tulosyksikkö laati vuosina yhteistyössä sairaanhoitopiirin pilottiyksiköiden sekä YTI-tutkimuskeskuksen kanssa ympäristöjärjestelmään liittyvät selvitykset ja asiakirjat. Ympäristöjärjestelmän tarkoituksena on, että sairaanhoitopiirissä otetaan ympäristönäkökohdat huomioon perustehtävän mukaisesti ja toimitaan sitä velvoittavan ympäristölainsäädännön vaatimusten mukaisesti toteuttaen toiminnassa kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristöjärjestelmän keskeisimmät asiakirjat ovat ympäristökäsikirja ja ympäristöohjelma. Ympäristötyön toteuttamiseen ja työn etenemisen seurantaan sairaanhoitopiiriin nimettiin ympäristötyöryhmä. Ympäristöjärjestelmä hyväksyttiin käyttöönotettavaksi vuoden 2005 alusta lukien. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä uudistui lokakuussa Lakiin lisättiin säännökset huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä, työntekijän sähköpostin suojasta sekä kameravalvonnasta. Huumausainetestauksessa lähtökohtana on, että työnhakija tai työntekijä itse

5 3 toimittaa työnantajalle todistuksen testistä. Muuten menettelyt työnhakijan ja työssäolevan kohdalla ovat erilaiset. Työpaikalla tulee määritellä yhteistoimintamenettelyssä ne työtehtävät, joissa todistusta huumausainetesteistä pyydetään tai edellytetään. Sairaanhoitopiiriin nimettiin loppuvuonna työryhmän valmistelemaan esitystä lain vaatimista toimenpiteistä. Sairaanhoitopiirin sisäisen kotisivuston, Intranetin käyttöönotto alkoi Keväällä linjattiin yleisiä periaatteita, joiden mukaan jokaisessa työpisteessä on Intranetin käyttömahdollisuus ja että jokaisella työntekijällä tulee olla mahdollisuus saada organisaatiossa jaettava yleinen informaatio, koska Viikkotiedotteen paperijakelu päätettiin lopettaa vuodenvaihteessa Intranetin käytöstä järjestettiin syksyllä useita koulutustilaisuuksia, joihin osallistui runsaasti henkilökuntaa. Marraskuussa 2004 tehtiin työyhteisön toiminta-arviointi koko henkilökunnalle strukturoituna kyselynä. Ensimmäistä kertaa kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisesti. Yksityiskohtainen analyysi kyselystä valmistuu vuoden 2005 keväällä. Sairaanhoitopiirissä valmisteltiin lähtöhaastattelulomake otettavaksi käyttöön vuoden 2005 alussa. Tavoitteena on, että kaikki sairaanhoitopiiristä pois lähtevät työntekijät täyttäisivät lomakkeen joko sähköisesti tai paperiversiona. Lomakkeesta työyksikkö saa arvokasta tietoa toimintatapojen edelleen kehittämiseen. Joustavan työajan sopimus on edelleen voimassa eikä sen piiriin kuuluvien määrässä (noin 800 henkilöä) ei tapahtunut oleellista muutosta. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin vuoden 2002 henkilöstökertomus palkittiin kunniamaininnalla Sanoista tekoihin, Henkilöstötalous- ja työkykykilpailussa Kuopiossa Kilpailussa kerättiin kokemuksia henkilöstön tilaa koskevan tiedon keruusta, tilastoinnista, raportoinnista ja hyödyntämisestä. Kilpailuun osallistui 24 henkilöstöraporttia, joista lopullisessa tarkastelussa oli mukana kymmenen. Keväällä 2004 julkaistun henkilöstöraporttisuosituksen mukaisesti henkilöstökertomuksen tehtävänä on antaa tietoa luottamushenkiöille, johdolle ja esimiehille henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstökertomuksessa kuvataan toteutunutta kehitystä, mutta henkilöstökertomukseen pyritään sisällyttämään tietoa myös siitä, miten varaudutaan tulevaan. Sen tulisi auttaa päätösten vaikutusten ennakoinnissa ja toteutumisen seurannassa.

6 4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstömäärän kehitys Virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien määrää kuvaavissa luvuissa on käytetty seuraavaa käytäntöä: mikäli vertailutiedot perustuvat vakanssipohjan tietoihin, on käytetty lukua 1.198,25, mutta mikäli tiedot on ehrm:n lukuja, on virkojen ja työsopimussuhteisten määrää kuvaava lukumäärä yhdeksän vakanssia pienempi eli 1.187,1. Tämä johtuu siitä, että Priman/eHRM:n vakanssipohjassa ei ole mukana harjoittelijoita ja amanuensseja (yhteensä seitsemän) sekä siitä, että osa viroista on perustettu 1.6. ja 1.8. lukien luvulla on henkilöstön kokonaismäärän kehitys ollut hiljalleen laskeva. Sairaanhoitopiirin perustamisesta vuodesta 1991 alkaen on virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien kokonaismäärä vähentynyt 86:llä. Lukumäärinä muutokset vuodesta 1991 vuoteen 2004 näyttävät seuraavilta: Ammattiryhmä Erotus % vuoden 1991 viroista Lääkärit Eriast. sh ja vast , Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitoh Tutk. ja hoitoa avust. - 10,5-10 Huoltohenkilöstö - 52,5-20 Hallinto- ja taloushenk. - 14,25-15 YHTEENSÄ - 85, VIRKOJEN JA TSS. TEHTÄVIEN MÄÄRÄ AMMATTIRYHMITTÄIN V Lääkärit 1 Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 2 Muut hoitohenkilöt 3 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 4 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 5 Huoltohenkilöt 6 Hallinto- ja taloushenkilöt 7

7 5 Virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien määrä oli vuoden 2004 lopussa 1.198,25, mikä on 11,5 vakanssia enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Uusia virkoja tai työsopimussuhteisia tehtäviä perustettiin sairaanhoitopiiriin vuoden 2004 aikana seuraavasti: - yksi ylilääkärin virka infektiosairauksiin ja tartuntatauteihin lukien, viran sijoituspaikkana on konservatiivinen tulosyksikkö - 0,5 ylilääkärin virka onkologiaan korvaamaan ostopalveluin hankittuja palveluja lukien - yksi ylilääkärin virka sairaanhoidollisiin palveluihin päivystysalueelle lukien, tehtäviin kuuluu päivystystoimintojen organisointi sekä alueellisen ensihoidon koulutuksen ja ohjauksen järjestäminen - yksi erikoislääkärin virka konservatiiviseen tulosyksikköön lukien, kyseessä on pitkäaikaisen sijaisuuden vakinaistaminen - yksi osastonhoitajan virka sairaanhoidollisiin palveluihin päivystysalueelle lukien, alueellisen hankkeen toiminnallisen suunnittelun ja siihen liittyvien käytännön toimenpiteiden käynnistämiseksi - neljä sairaanhoitajan työsopimussuhteista tehtävää korvaamaan äkillisiä poissaoloja ns. kiertosairaanhoitajiksi, joista kaksi sijoittuu konservatiiviseen tulosyksikköön ja kaksi operatiiviseen tulosyksikköön lukien - yksi apuvälineyksikönhoitajan työsopimussuhteinen tehtävä sairaanhoidollisten palvelujen tulosyksikköön lääkinnälliseen kuntoutukseen lukien, koska apuvälineyksikön toiminnan vaativuus ja volyymi ovat moninkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana - yksi turvallisuuspäällikön virka tekniikan tulosyksikköön lukien, koska uudistuneet lait ja muuttuneet määräykset ovat tuoneet uusia velvoitteita sairaanhoitopiirille - sosiaalityön yksikön toimistovirkailijan osa-aikaisen työsopimussuhteisen tehtävän muuttaminen kokoaikaiseksi sairaanhoidollisten palvelujen tulosyksikössä lukien, työpanoksen lisäyksestä 17,24 % kohdentuu ammattikirjastoon ja muu aika sosiaalityön yksikköön potilasasiamiestoiminnan laajenemisesta johtuviin tehtäviin - ns. teknisenä virkana perustettiin ylilääkärin virka operatiiviseen tulosyksikköön (valitusprosessin keston ajaksi) Nimike- sekä virka- ja tehtävämuutokset kohdistuivat vuonna 2004 kaikkiaan 33 virkaan tai työsopimussuhteiseen tehtävään. Muutoksista henkilöstörakenteellisia muutoksia eri ammattiryhmien välillä oli kymmenen. Muutokset toteutettiin viittä lukuunottamatta lukien. Suurin osa muutoksista oli vakituisessa palvelussuhteessa olevien viran/työtehtävän nimikkeen muutoksia, koska nimikkeiden on haluttu vastaavan paremmin vallitsevaa käytäntöä ja/tai työtehtäviä. Esimerkiksi konekirjoittajille otettiin uutena nimikkeenä käyttöön tekstinkäsittelijän nimike, koska heidän työvälineensä ovat muuttuneet kirjoituskoneista atk-laitteiksi. Työterveyshuoltolain muuttumisen myötä henkilökunnan työterveyshuollon terveydenhoitajien nimikkeet muutettiin työterveyshoitajiksi.

8 6 Vuoden 2004 alussa lakkautettiin täyttämättömänä ollut 0,5 henkilökunnan lääkärin virka. Virka vapautui viranhaltijan siirryttyä toisen työnantajan palvelukseen ja korvaava virka oli jo olemassa PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ VUOSINA Vakinaiset virat ja tss. tehtävät Sijaiset, määräaikaiset Yhteensä Palvelussuhteiden määrä (sairaanhoitopiiriin virka- tai työsuhteessa olevat) on suurempi kuin sairaanhoitopiirin vakanssipohja, koska luvussa on mukana vakinaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden lisäksi heidän poissaoloihinsa otetut sijaiset ja muut määräajaksi palkatut työntekijät. Palvelussuhteessa oli vuoden 2004 lopussa yhteensä henkilöä, mikä on täsmälleen samaa tasoa kuin edellisen vuoden lopussa. Palvelussuhteessa olevien keskimääräinen lukumäärä on vuositasolla Sijaisten ja määräaikaisten osuus palkansaajista on pysynyt tasaisena. Se on jatkuvasti ollut noin viidennes palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrästä: kertomusvuonna 22 % ja edellisenä vuonna 20,5 %. Vakinaistamistoimilla on pyritty siihen, että lyhytaikaisia sijaisia ei tarvittaisi niin paljoa, mutta poissaolojen kasvu ja osa-aikatyön lisääntyminen näyttävät pitävän määräaikaisten lukumäärän vakiintuneella tasolla. Vakinaisia oli vuoden lopussa 17 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa, vaikkakin avoimia virkoja ja tehtäviä on pyritty aktiivisesti täyttämään. Vakanssipohjasta oli vuoden lopussa avoimia virkoja ja vakinaistamattomia työsopimussuhteisia tehtäviä 108,5, joista oli määräaikaisesti hoidettuna noin 66 %.

9 7 Vakanssit ammattiryhmittäin ja tulosyksiköittäin VIRAT JA TSS. TEHTÄVÄT AMMATTIRYHMITTÄIN Hallinto- ja taloushenkilöt 78,25 Lääkärit 124 Huoltohenkilöt 212 6,5 % 10,3 % 17,7 % Tutk. ja hoitoa avust. henkilöt 98,5 Tutk.- ja hoitohenkilöt 50 8,2 % 4,2 % Muut hoitohenkilöt ,2 % 42,9 % Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 513,5 Yhteensä 1198,25 (v yht. 1186,75) Ammattiryhmissä vuonna 2004 tehdyt lisäykset ja muutokset näkyvät siten, että lääkäreiden määrä lisääntyi neljällä, eriasteisten sairaanhoitajien ja vastaavien määrä lisääntyi 13:lla, muiden hoitohenkilöiden määrä väheni yhdeksällä, tutkimus- ja hoitohenkilöitä tuli yksi lisää, tutkimusta ja hoitoa avustavien määrä pysyi samana ja huoltohenkilöstön määrä kasvoi yhdellä sekä hallinto- ja taloushenkilöiden määrä lisääntyi 1,5:llä. Tulosyksiköittäin tarkasteltuna muutokset kohdistuivat konservatiiviseen, operatiiviseen ja sairaanhoidollisten palveluiden tulosyksiköihin sekä tekniikkaan. Henkilöstön ikäjakauma Naisia sairaanhoitopiirissä palvelussuhteessa olevista on 82,7 % ja miehiä 17,3 %.

10 8 HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA Vakinaiset Sijaiset, määräaikaiset Yhteensä Suurin osa (59 %) sairaanhoitopiirin vakinaisesta henkilöstöstä sijoittuu ikäryhmiin 45-49, ja vuotta. Sijaisista ja määräaikaisista kolmannes (32 %) on ikäryhmässä ja seuraavaksi eniten heitä on sekä että vuotiaissa. Sairaanhoitopiirin vakituisen henkilöstön keski-ikä on 46,8 vuotta ja sijaishenkilöstön 34,7 vuotta, koko henkilöstön keski-ikä on 44,2 vuotta. Kaikkien palvelussuhteessa olevien naisten keski-ikä on 44,2 vuotta ja miesten 43,8 vuotta. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ AMMATTIRYHMITTÄIN ,7 44,0 49,2 47,5 49,3 49,3 50, Lääkärit Eriast. sairaanhoitajat ja vast. M uut hoit ohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutk. ja hoitoa avust. henkilöt Huoltohenkilöt Hallinto- ja t aloushenkilöt

11 9 Keski-iät ovat vuositasolla pysyneet suunnilleen samoina, koska sairaanhoitopiirin palvelukseen on vakinaistamisen myötä tullut myös nuorempia. Pientä laskua on havaittavissa eriasteisten sairaanhoitajien ja lääkäreiden kohdalla. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna ensimmäistä kertaa yhden ammattiryhmän eli hallinto- ja taloushenkilöiden keski-ikä ylitti 50 vuoden rajan. TYÖPANOS Työpanos laskennallisina virkoina Työpanoslaskelmat on tehty siten, että sairaanhoitopiirin sekä vakituisen että sijaishenkilöstön palvelussuhdepäivistä on vähennetty vastaavan henkilöstön poissaolopäivät. Työpanos on kasvanut vuosittain. Kertomusvuonna se oli 1.052,1 laskennallista virkaa, kertomusvuotta edeltävänä vuonna 1.048,9 ja sitä edellisenä 1.026,7 laskennallista virkaa. Työpanoksen nousuun on vaikuttanut vakanssimäärän kasvu sekä myös se, että vakansseihin on saatu henkilökuntaa. Vakinaisen henkilöstön osuus tehdystä työpanoksesta oli 73 %, mikä on sama luku kuin vuotta aikaisemmin. Työpanos vaihtelee kuukausittain, koska siihen vaikuttavat mm. vuosilomat sekä toiminnan vaihtelut TYÖPANOS AMMATTIRYHMITTÄIN V Lääkärit Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 2 Muut hoitohenkilöt 3 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 4 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 5 Huoltohenkilöt 6 Hallinto- ja taloushenkilöt Kertomusvuonna työpanoksen lisäys oli kokonaisuudessaan kuitenkin vain 3,2 laskennallista virkaa kun se edellisvuonna oli 22. Tulosyksiköittäin

12 10 Osa-aikatyö tarkasteltuna kokonaistyöpanos lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna muissa tulosyksiköissä paitsi operatiivisessa ja psykiatrian tulosyksiköissä. Osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä on palvelussuhteessa olevien kokonaismäärään suhteutettuna noussut edellisten vuosien tasosta. Vuonna 2001 ja 2002 noin 8 % henkilöstöstä teki osa-aikatyötä, vuonna 2003 vastaava luku oli 9,6 %. Kertomusvuonna se oli noussut 11,5 %:iin. Suurin yksittäinen syy osa-aikaiseen työhön oli harkinnanvarainen osittainen virkavapaa/työloma, jossa on lisäystä henkilömäärällä mitattuna edelliseen vuoteen 40 %. Seuraavaksi eniten oli osittaisella hoitovapaalla olevia, jossa on vastaavan suuruinen lisäys edelliseen vuoteen verrattuna kuin osittaisen virkavapaan/työlomankin kohdalla. Edellisen vuoden lukuihin verrattuna osaaikaeläkkeellä olevien määrä on pysynyt samana, sen sijaan osa-aikalisällä olo on viimeisten vuosien aikana vähentynyt huomattavasti. OSA-AIKATYÖTÄ TEHNEIDEN HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN V Lääkärit Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoit ohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt V yhteensä 153 henkilöä,v yhteensä 133 henkilöä ja v yhteensä 113 henkilöä. Osa-aikatyötä tekevät henkilöt jakautuivat vuonna 2004 osa-aikaisuuden mukaan seuraavasti: osittainen virkavapaa/työloma 67, osittainen hoitovapaa 32, osa-aikaeläke 28, osatyökyvyttömyyseläke 14, osa-aikalisä 10 ja osaaikainen kuntoutustuki 2. Eniten osa-aikatyötä henkilömäärään suhteutettuna tehdään tutkimus- ja hoitohenkilöt sekä hallinto- ja taloushenkilöt -ryhmissä, joissa molemmissa osa-aikatyötä tekee 20 % vakituisesta henkilöstöstä.

13 11 Poissaolot Vuonna 2004 poissaolopäiviä oli yhteensä kalenteripäivää. Päivien lukumäärä lisääntyi edellisvuodesta 8.999:lla. Vuonna 2003 vastaava erotus edellisen vuoden lukuun oli Poissaolopäivissä on mukana sekä palkalliset, osapalkkaiset että palkattomat päivät. Kaikista poissaolopäivistä oli vuosilomia lähes puolet (47 %). Vuosilomien laskentatavassa mukaan tulevat täysillä viikolla myös lauantait ja sunnuntait, jonka vuoksi vuosilomapäivien lukumäärä/henkilö on suurempi kuin henkilön laskennallisten vuosilomapäivien määrä. Seuraavaksi suurimmat poissaolojen syyryhmät olivat lakisääteiset poissaolot (22 %) ja sairauspoissaolot (16 %). Ns. muiden poissaolojen taso (15 %) oli edellisestä vuodesta kasvanut. Lakisääteiset poissaolopäivät kasvoivat 9 %:lla eli päivillä mitattuna päivällä (edellisen vuoden kasvu päivää). Lakisääteiset poissalot -ryhmässä on tilastoituna mm. äitiys-, vanhempain- ja isyysvapaat, hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaat sekä eläkelaitoksen myöntämät kuntoutustuet. Edelliseen vuoteen verrattuna kuntoutustukipäiviä ja vuorotteluvapaapäiviä oli vähemmän, mutta opintovapaita ja palkattomia hoitovapaita edellistä vuotta enemmän: eläkelaitoksen myöntämissä kuntoutustukipäivissä oli vähennystä 836 päivää ja vuorotteluvapaapäivissä 671 päivää, palkattomat opintovapaapäivät olivat lisääntyneet 843 päivällä ja lasten hoitamiseen myönnettävät palkattomat hoitovapaapäivät 545 päivällä. Määräaikaisia kuntoutustukia ei tässä tilastossa lueta sairauspoissaoloihin, sen sijaan työterveyshuollon tilastoissa ne ovat sairauspoissaoloihin laskettavaa aikaa. Sairauspoissaoloissa on mukana kaikki sairauspoissaolot sekä työtapaturmista, vapaa-ajantapaturmista, ammattitaudeista, liikennevahingoista tai vastaavista johtuvat poissaolot. Muut poissaolot -ryhmän päivät olivat lisääntyneet edellisestä vuodesta paljon (kasvua 35 %). Poissalopäivistä suurimmat ryhmät olivat toisen työnantajan palveluksessa toiminen, joka on palkatonta poissaoloaikaa, sekä erilaiset palkalliset koulutuspäivät. Kasvua selittää molempien ryhmien merkittävä lisäys: toisen tehtävän hoitamiseen käytettävät päivä olivat lisääntyneet päivällä ja ulkopuoliset koulutuspäivät päivällä. Kumpikin ryhmä muodostaa noin neljäsosan muut poissaolot -ryhmän päivien määrästä. Lisäksi osittainen virkavapaus/työloma, yksityisasiat ja lääkäreiden aktiivivapaapäivät muodostivat osan kyseisen ryhmän poissaolopäivistä. Poissaolopäivät muutettuna laskennallisiksi viroiksi vastasivat 338 virkaa (päivien kokonaismäärä jaettuna 365:llä). Vakanssipohjaan suhteutettuna poissaolot olivat 28 % koko vakanssimäärästä (em. laskennallinen virkojen määrä prosentteina vakanssimäärästä). Yhtä virkaa kohden poissaolopäiviä oli 103. Poissaoloissa vakanssimäärään suhteutettuna on edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä.

14 12 POISSAOLOT PV/VAKANSSI AMMATTIRYHMITTÄIN VUONNA Lääkärit Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat M uut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huoltohenkilöt Hallinto- ja t aloushenkilöt Vuosiloma Sairausloma Lakisääteiset Muut Sairauspoissaolot Sairauspoissaolotietoja saadaan sairaanhoitopiirissä kahdesta eri tietojärjestelmästä. Prima henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan järjestelmään sairauspoissaolopäivät viedään sairausajanpalkan maksamiseen vuoksi. Työterveyshuollon Mediatri-ohjelmisto luokittelee sairaupoissaoloja sairauspäivien lisäksi myös sairauksien syykoodien mukaan. Sairauspoissaoloseurannan avulla pyritään tunnistamaan niitä prosesseja, jotka alentavat yksilön työ- ja toimintakykyä tai lisäävät henkilöstön sairastavuutta. Ennakoivilla toimenpiteillä pyritään myös ehkäisemään ennenaikaiselle eläkkeelle joutumista. Sairauspäiviä oli Priman tilaston mukaan vuonna 2004 yhteensä Sairauspäivissä on nousua edelliseen vuoteen verrattuna päivää. Omaan ilmoitukseen perustuvia poissaolopäiviä (enintään kolme päivää kerrallaan) sairauspoissaolopäivien määrästä oli reilu kymmenesosa. Laskennallisina virkoina sairauspoissaoloja oli 56 viran verran (sairauspoissaolopäivät jaettuna 365:llä). Yhtä vakinaista vakanssia kohden oli keskimäärin 17 sairauspoissaolopäivää ja kaikkia palvelussuhteessa olevia kohti 15 sairauspäivää. Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärässä ammattiryhmittäin tarkasteltuna oli edelliseen vuoteen verrattuna merkittävää lisäystä tutkimusta ja hoitoa avustavilla henkilöillä sekä hallinto- ja taloushenkilöillä.

15 13 Ammattiryhmittäin tarkasteltuna muut hoitohenkilöt -ryhmän sekä tutkimusta ja hoitoa avustavien henkilöiden sairastavuus on ollut suurinta. Määräaikaisten kuntoutustukien osuus on niin ikään suurin muut hoitohenkilöt -ryhmän kohdalla. Vähiten sairastavuutta on lääkäreillä ja tutkimus- ja hoitohenkilöillä. Tilastot ovat kuitenkin suuntaa antavia, sillä henkilöstön määrä vaihtelee jatkuvasti eikä vakiointia seurattavan ryhmän suhteen suoriteta. Muutama pitkä eläkkeeseen johtava sairausloma jossakin ammattiryhmässä saattaa muuttaa tilastoja merkittävästi. SAIRAUSPOISSAOLOT PV/VAKANSSI AMMATTIRYHMITTÄIN V Lääkärit Eriast. sairaanhoit ajat ja vast. Muut hoit ohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutk. ja hoitoa avust. henkilöt Huoltohenkilöt Hallinto- ja t aloushenkilöt Sairaanhoitopiirin työterveyshuollon sairauspoissaolotilastoinnissa otettiin vuonna 2002 käyttöön kansainvälinen ICD 10 luokitus. Merkittävät sairauspoissaolosyiden ryhmät olivat edelleenkin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (31 % kaikkien poissaolopäivien määrästä), mieltenterveydenhäiriöt (23 % kaikkien poissaolopäivien määrästä) sekä hengityselinten sairaudet (12 % kaikkien poissaolopäivien määrästä). Suurin kasvu vuoteen 2003 verrattuna on tapahtunut tuki- ja liikuntaelinten sairauksien määrässä. Työterveysyshuollon Mediatri-ohjelmalla pystytään sairaspoissaolopäivät luokittelemaan lyhyisiin (1-3 päivää) ja pitkiin (yli 4 päivää tai yli 30 päivää) sairauspoissaoloihin. Sairauspäivien kokonaismäärästä ns. lyhyitä oli noin viidennes ja niissä yli puolet oli hengityselinten sairauksia. Seuraavaksi suurimmat lyhyitä poissaoloja aiheuttavat ryhmät olivat tartuntataudit sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Pitkien sairauspoissaolojen tilastoinnissa on mukana myös määräaikaisten kuntoutustukien taustalla olevat sairauspoissaolot, joita vuoden 2004 aikana oli noin kalenteripäivää. Kun tarkastellaan yli 30 päivää kestäviä sairauspoissaoloja, lähes puolet muodostuu mielenterveyshäiriöistä ja neljännes johtuu tuki- ja liikuntaelinten sairauksista.

16 14 Sellaisia työtapaturmia ja ammattitauteja, joista haettiin korvausta vakuutusyhtiöltä, tilastoitiin 16 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lukumäärältään viime vuosi ei kuitenkaan poikkea keskimääräisestä tilanteesta. Hieman alle kolmannes työtapaturmista tilastoitiin kohtaan putoaminen, esineisiin satuttaminen ja kompastuminen. Saman verran työtapaturmia oli kohdassa liukastuminen. Kaikista tapauksista 29 % oli sattunut työmatkalla. Kolmanneksi suurin ryhmä oli viilto-, leikkaus- tai pistohaavan aiheuttama tapaturma. Työtapaturmia ja ammattitauteja oli tilastoitu kaikista tulosyksiköistä. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Kertomusvuonna uusia vakinaisia henkilöitä palkattiin 43. Lisäksi neljä vakinaista henkilöä vaihtoi sairaanhoitopiirin sisällä virasta tai tehtävästä toiseen. Vuonna 2003 vakinaistettiin 80 uutta viranhaltijaa ja työntekijää ja sitä edeltävänä vuonna palkattiin 91 uutta henkilöä. Lääkäritilanne oli kohtalainen, esimerkiksi psykiatriaan saatiin kertomusvuoden aikana neljä vakinaista lääkäriä. Hoitohenkilöstössä suurin vaje oli laboratoriohoitajista ja röntgenhoitajista. Vakinaistetut jakautuivat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit 8 (sisältää myös erikoistuvia lääkäreitä), eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 26, muut hoitohenkilöt 1, tutkimus- ja hoitohenkilöt 4, tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 1, huoltohenkilöt 3 sekä hallinto- ja taloushenkilöt 2. Tarkasteltaessa vakinaistettuja ammattiryhmittäin muutosta oli tapahtunut siten, että eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat -ryhmässä vakinaistettiin 20 vähemmän ja huoltohenkilöt ryhmässä yhdeksän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakinainen palvelussuhde päättyi oman pyynnön perusteella 19 henkilöltä. Palvelussuhde päättyi eläkkeelle siirtymisen vuoksi 37 henkilöltä, joista vanhuuseläkkeelle jäi 26 henkilöä (edellisenä vuonna 16 henkilöä) ja työkyvyttömyyseläkkeelle yhdeksän (edellisenä vuonna viisi henkilöä). Varhennetulle vanhuuseläkkeelle sekä työttömyyseläkkeelle jäi yksi henkilö. Yksilölliselle varhaiseläkkeelle ei kertomusvuonna jäänyt ketään. Osaaikaeläkkeelle siirtyi kaksi henkilöä (edellisenä vuonna kuusi). Osatyökyvyttömyyseläkepäätöksen sai kertomusvuonna viisi henkilöä kun vuotta aikaisemmin määrä oli kaksi. Määräaikaisella kuntoutustuella oli vuoden aikana 14 henkilöä (edellisenä vuonna 17) ja osittaisella kuntoutustuella 2 henkilöä (edellisenä vuonna kolme). Kymmenen vuoden aikajänteellä luonnollisen poistuman ennustetaan sairaanhoitopiirissä olevan sellainen, että vuoteen 2014 mennessä vanhuuseläkkeelle jää yhteensä 381 henkilöä. Ennuste saattaa lähivuosina hieman muuttua, sillä vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen tavoitteena on kannustaa henkilöstöä pysymään työssä nykyistä pitempään.

17 15 VANHUUSELÄKKEELLE HENKILÖITÄ V HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Koulutus ja perehdytys Henkilöstökoulutuksen avulla turvataan henkilöstön ammatillinen osaaminen ja kehittyminen. Henkilöstön koulutuspäivien tilastointi muuttui erikoissairaanhoitolain muutoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen voimaantulon myötä vuonna Tilastoihin on laskettu mukaan ulkopuolisen koulutuksen lisäksi myös sisäinen toimipaikkakoulutus siten, että osallistuminen kahteen puolen päivän koulutustilaisuuteen muodostaa yhden kokopäiväisen osallistumisen. Koulutus on edellisvuodesta lisääntynyt, vaikka tilannetta tarkasteltaisiin samalla tavalla kuin vuonna Sairaanhoitopiirissä koulutukseen käytettiin rahaa euroa, mikä on edelliseen vuoteen verrattuna 18 % enemmän. Vuoden 2004 koulutuskustannusten osuus oli 1,08 % palkkasummasta, jossa on lisäystä edellisestä vuodesta 0,17 prosenttiyksikköä. Sairaanhoitopiiristä joko ulkopuoliseen tai sisäiseen tilastoituun koulutukseen osallistui vuoden 2004 aikana noin henkilöä. Kaikkiaan koulutuspäiviä oli 5.378, mikä on 4,5 päivää vakanssia kohden. Ulkomaisia koulutuspäiviä oli hieman edellisvuotta enemmän eli 479 päivää (edellisenä vuonna 436 päivää).

18 ,6 Lääkärit KOULUTUS PV/VAKANSSI AMMATTIRYHMITTÄIN V ,1 Eriast. sairaanhoitajat ja vast. 4,1 Muut hoitohenkilöt 9,4 Tutkimus- ja hoitohenkilöt ,7 2,0 Tutk. ja hoitoa Huoltohenkilöt avust. henkilöt 2,4 Hallinto- ja taloushenkilöt Elokuussa 2004 käynnistettiin oppisopimuskoulutuksena ammatillinen täydennyskoulutus mielenterveyshoitajille, lastenhoitajille ja perushoitajille. Osallistujia yhden lukuvuoden kestävään monimuotoiseen täydennyskoulutukseen on 14. Sairaanhoitopiirin hoitohenkilöstölle ja sairaalaapulaisille järjestetään vuosien 2004 ja 2005 aikana useita hygieniakoulutuspäiviä. Hygieniaosaaminen osoitetaan suorittamalla yhden päivän kestävä koulutus, mikä sisältää Elintarvikeviraston hygieniaosaamistestin. Omana paikallisena koulutuksena järjestettiin jatkoa vuonna 2002 käynnistyneelle ns. koherenssikoulutukselle, johon osallistui 34 eri ammattiryhmiin kuuluvaa työntekijää. Sairaanhoitopiirin laatu- ja strategiatyöhön liittyen aloitettiin kehitystyön yhdyshenkilöitten koulutus marraskuussa Koulutukseen osallistuu 28 henkilön moniammatillinen ryhmä, joiden asiantuntemusta käytetään kehitysprojektien ja laadun kehittämishankkeiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Edellisenä vuonna alkanut pitkäkestoinen lapsi- ja nuorisopsykoterapiakoulutus jatkui. Tietojärjestelmien käytön perusvalmiuksia lisääviä koulutuksia järjestettiin kertomusvuoden aikana useita. Tietohallintoyksikkö järjesti Wordtekstinkäsittelyohjelmiston koulutusta eri ryhmille sekä Exceltaulukkolaskentaohjelmiston koulutusta sitä tarvitseville. Lisäksi annettiin koulutusta PowerPoint-ohjelmiston käyttöön, Tiimipostin käyttöön sekä mikrotietokoneen käyttöön. Radiologian yksikkö järjesti PACS-järjestelmän käyttöönotosta tietoiskutyyppistä koulutusta. Lisäksi oli Duodecimin

19 17 terveysporttikoulutusta, ohjausta Intranetin käyttöön sekä infoja tulevasta sähköisestä potilaskertomuksesta. Alueellista koulutusyhteistyötä oli useilla lääketieteen erikoisaloilla sekä muissa yhteisissä asioissa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Alueellisia koulutustilaisuuksia tilastoitiin kertomusvuonna 22 (edellisenä vuonna 23). Eri yhteisöjen henkilökuntaan kuuluvia osallistujia tilaisuuksissa on arvioitu olleen noin Aiheina puolitai kokopäivän kestävissä koulutuksissa olivat mm. syöpäpotilaan kipu ja kivun hoito, lääkinnällinen kuntoutus, hoitotyön kirjaaminen, päihteet, kroonisen haavan hoito, sairaalahygienia, säteilysuojelu, kuulo ja ikääntyminen, hallintolaki sekä kehityskeskustelu työsuorituksen arvioinnissa. Omalle henkilöstölle järjestettyjä tilastoituja toimipaikkakoulutuksia ei ollut niin paljon kuin edellisinä vuosina. Osan tai koko päivän kestäviä tilaisuuksia oli noin kaksikymmentä ja niissä osallistujia noin 600. Vuoden 2004 koulutusaiheita olivat mm. hoitotyön kirjaamisen lainsäädäntö, urasuunnittelu, elinluovutukset, tiimityöskentely, perheväkivallan kohtaaminen, laastarivero, eläkkeet, työ- ja henkilöturvallisuus sekä eri tietojärjestelmien hyödyntäminen. Työyksiköiden kaikkia omia koulutus- ja kehittämistilaisuuksia ei ole tilastoitu. Perehdytystä järjestettiin edellisten vuosien tapaan usean erilaisen koulutustilaisuuden muodossa. Sairaanhoitopiirin talousarviossa on tutkimus- ja kehittämismäärärahaa suunnitelmissa hyväksyttyihin kustannuksiin. Vuodesta 2000 alkaen muutkin julkisen terveydenhuollon laitokset kuin yliopistot ovat päässeet osallisiksi yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimukseen jaettavista varoista eli tutkimukseen myönnetystä erityisvaltionosuudesta. Kyseistä rahaa oli vuonna 2004 käytettävissä euroa ja sitä käytettiin tutkimusvapaisiin, tutkimuslaitteisiin, julkaisujen tekniseen toteuttamiseen sekä muihin vastaaviin kustannuksiin. Työnohjaus Työnohjaus on väline oman ammattitaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Työnohjaus tapahtuu joko yksilö-, ryhmä- tai yhteisötyönohjauksena. Sairaanhoitopiirissä toimiva työnohjaustyöryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna Sairaanhoitopiirin työnohjaajaluettelo, jossa on tiedot 27 sairaanhoitopiirin työnohjaajasta, päivitettiin vuoden lopulla. Sairaanhoitopiirin työnohjaajista 13 osallistui opintomatkalle, joka tehtiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Siellä tutustuttiin työnohjaustoiminnan organisoitumiseen eri ammattiryhmissä ja erikoisaloilla. Työnohjauksen kysyntä kasvoi edelleen somaattisten tulosyksiköiden osalta. Sairaanhoitopiirissä annettu työnohjaus jakaantui siten, että psykiatrian tulosyksikön sisäistä yksilötyönohjausta oli 52 % ja sisäistä ryhmätyönohjausta 12 %, tulosyksiköiden välistä yksilö- ja ryhmätyönohjausta oli yhteensä 27 % ja sairaanhoitopiirin ulkopuolelle annettua yksilö- ja

20 18 ryhmätyönohjausta oli yhteensä 9 %. Psykiatrian tulosyksikön sisäisen työnohjauksen määrällinen kehitys on pysynyt edellisvuoden tasolla. Psykiatrian tulosyksiköstä 23 työntekijää ja 19 erilaista ryhmää sai ulkopuolista työnohjausta. Psykiatrian tulosyksikön sairaanhoitopiirin eri tulosyksiköiden henkilöstölle antama työnohjaus kasvoi 16 % edellisestä vuodesta ja sairaanhoitopiirin ulkopuolelle annetun työnohjauksen määrä väheni 27 % edelliseen vuoteen verrattuna. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI Työterveyshuollon toimintatietoja Psykologin avoinna ollut osa-aikainen tehtävä saatiin täytettyä ja tämän myötä työterveyshuollon moniammatillinen tiimi saattoi toimia kokonaisena elokuun 2004 loppuun saakka. Tuolloin lääkärin työpanos väheni, koska avoimeksi tulleeseen lääkärin virkaan ei ollut hakijoita. Loppuvuoden ajan työterveyshuollon lääkärin tehtävässä toimi kolme keskussairaalassa erikoistuvaa lääkäriä omien tehtäviensä ohella. Työterveyshuollossa oli sairauskäyntejä yhteensä (edellisenä vuonna 2.641). Työaikana sairaanhoitoon käytettiin tuntia (edellisenä vuonna 881 tuntia). Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon käytettiin tuntia (vuotta aikaisemmin 1.456). Työpaikkakäynteihin, ryhmätoimintaan sekä alustusten pitoon käytettiin työaikaa tuntia (edellisenä vuonna 457 tuntia). Työterveyshuolto osallistui mm. työsuojelutoimikunnan ja tykytyöryhmän toimintaan. Tavoitteiden mukaisesti ennaltaehkäisevään työhön käytetty aika on lisääntynyt. Ammatillisesti syvennettyä lääkinnällisen kuntoutuksen kurssia kutsutaan ASLAK-kurssiksi. TYK-kurssi on työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. Kertomusvuonna toteutettiin lääkäreiden, hoitotyöntekijöiden ja toimistotyöntekijöiden ASLAK-kurssit. Uusina kursseina anottiin ASLAKkurssia keskijohdolle sekä TYK-kurssia tekniikan tulosyksikön työntekijöille, jotka hyväksyttiin aloitettavaksi vuonna Kuntoutuskurssien seurantaa järjestettiin suunnitelmien mukaisesti. Työterveyshuollon fysioterapeutti järjesti henkilökunnalle viikottain vesivoimistelua ja fysiokimppaa. Fysioterapeutin työssä korostui erityisesti työergonomia, koska mm. riskien arvioinnin myötä ergonomisiin ongelmiin on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Työterveyshuollon toimintana pidettiin myös rentoutusharjoituksia tekstinkäsittelijöille. Psykologi tutustui organisaatioon avainhenkilöiden kautta. Hänen työnsä kohdistui yksilötyön lisäksi akuuttien työyhteisökonfliktien selvittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Mikkelin kaupungin ja sairaanhoitopiirin edustajien kanssa pidettiin alkuvuodesta 2004 neuvottelu, jossa käsiteltiin työterveyshuollon toimintojen lähivuosien suunnitelmia ja yhteistyökysymyksiä. Tähän liittyen

21 19 työterveyshuollon henkilökunta teki tutustumismatkan Kotkaan Kymen työterveyden toimintaan. Muuttuva työelämä ja sen asettamat uudenlaiset haasteet saivat työterveyshuollon miettimään mahdollisuuksia vaikuttaa työyksiköiden ja työntekijöiden työhyvinvointiin. Näiden pohdintojen tuloksena kehitettiin YTY (Yhdessä toiminnan ytimeen) -hankkeen projektisuunnitelma ja anottiin sille rahoitusta Työministeriön työelämän kehittämisohjelmalta (Tykes). Hankkeen aloittaminen siirtyi vuodelle 2005 ja toteutuksessa tulee olemaan mukana jo suunnitteluvaiheessa konsulttina toiminut Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus. Työhyvinvointi Sairaanhoitopiirin tyky-työryhmä kokoontui kertomusvuoden aikana vain yhden kerran, sillä lokakuussa sairaanhoitopiiriin nimettiin uusi työryhmä. Työhyvinvointityöryhmän tehtävänä on pohtia ja tehdä konkreettisia esityksiä siitä, miten sairaanhoitopiirin työhyvinvointia voitaisiin seurata ja miten edistää. Uusi toimintaohje vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisestä otettiin käyttöön keväällä Uutena toimintana sairaanhoitopiirissä aloitettiin työllistämistuella palkatun hierojan palvelujen tarjoaminen henkilökunnalle maaliskuun 2004 puolivälissä. Sairaanhoitopiirin työyksiköillä on ollut mahdollisuus viettää liikuntailtapäivä kevään-syksyn aikana. Aikaisempina vuosina järjestettyjen ns. koherenssi kurssien jatkoksi suunniteltiin Yhdessä porukalla paremmin - atk:ta, elämisen taitoja ja moniammatillisuutta -kurssit. Osallistujia oli yhteensä 34 ja he olivat nyt nuorempia kuin aikaisemmilla kursseilla olleet. Osallistujien painopistettä suunnattiin enenevässä määrin huoltohenkilöstöön. Hankkeeseen sisältyi elämänhallintaan, yhteistoiminnallisuuteen ja työyhteisön kehittämiseen liittyviä koulutuksessa käsiteltäviä teemoja sekä atk:n perustaitojen opiskelua. Kurssit toteutettiin kuten aikaisemmatkin vastaavat koulutuskokonaisuudet TE-keskuksen työvoimapoliittisen rahoituksen tuella yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Virkistys- ja vapaa-ajan toiminta Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilökuntayhdistys Syke ry. aloitti virallisesti toimintansa syksyllä 2003, joten kertomusvuosi oli uuden yhdistyksen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Sairaanhoitopiirin hallitus myönsi henkilöstön virkistystoimintaan vuonna 2004 avustuksena rahaa euroa. Sitä käytettiin oman kunnon ylläpitoon kuten esimerkiksi salivuoroihin, kuntosali-, jumppa-, uimahalli- tmv. lippuihin, liikunnallisiin kilpailuihin sekä kulttuuriharrastuksiin kuten konsertti-, teatteri- ja muihin vastaaviin tapahtumiin ja retkiin. Moision sairaalan kuntosalissa ja uimahallissa oli käytössä henkilökunnan vuorot. Mikkelissä kesällä 2002 pidettyjen sairaaloiden välisten golfkilpailujen tuotolla hankittiin sairaanhoitopiirille pelioikeus Tahko Golf Glub

22 20 Oy:n hallitsemalta golfkentältä Nilsiästä. Pelioikeus on henkilökunnan ja luottamushenkilöiden käytössä. Anianniemen virkistysalue toimii kesäaikana henkilökunnan vapaaajanviettopaikkana. Mökeissä oli kesällä 2004 käyttövuorokausia 115, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 117. Seurueet käyttivät päärakennusta ja saunaa 18 kertaa, perhesaunaa käytettiin 30 kertaa ja yksittäisiä saunojia oli 11. Kertomusvuonna saatiin käyttökorvauksilla tuloja euroa. Alueen kehittäminen rakennuksia kunnostamalla ja viihtyisyyttä parantamalla ovat tulevien vuosien haasteita. TYÖYHTEISÖN TOIMINTA-ARVIOINTI Työyhteisön toiminta-arviointi toteutettiin marraskuussa 2004 koko henkilöstölle viidennen kerran. Toiminta-arviointi antaa tulosyksiköille ja työyksiköille mahdollisuuden saada tiivistettyä tietoa yhteistyön, johtamisen ja työn resurssoinnin onnistumisesta. Toiminta-arvioinnin tavoitteena on lisätä organisaation eri tasoilla tapahtuvaa tiedotusta ja vuorovaikutusta. Toimintaarviointia voidaan käyttää apuvälineenä johtamisessa ja työolojen kehittämisessä oleellista eivät ole tulokset vaan se, millaisia johtopäätöksiä ja toimenpiteitä toiminta-arvioinnista seuraa. Koko sairaanhoitopiirin henkilöstöstä kyselyyn vastanneiden osuus laski edellisen kyselyn 67 %:sta 56 %:iin. Seuraavassa kuviossa on esitetty koko sairaanhoitopiirin tulokset nykytilasta vuonna 2004 (tummempi palkki) ja vuonna 2003 (vaaleampi palkki): HENKILÖSTÖN ARVIO NYKYTILASTA V Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö Muutosten hallinta työyksikössä Ongelmat pystytään käsittelemään omaassa työyksikössä Yhteistyön sujuvuus työyksikössä Hyvä työilmapiiri Esimiessuhteiden toimivuus työyksikössä Esimiesten ja henkilöstön välinen tiedonkulku työyksikössä Työstä saatu säännöllinen palaute esimieheltä Itsenäisyys työnteossa Mahdollisuudet hyödyntää omia kykyjä tehokkaasti työssä Vaikutusmahdollisuudet omien työtehtävien suunnitteluun Mahdollisuus saada työnohjausta Mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen Työtulosten vaikutus palkkaukseen

23 21 Koko sairaanhoitopiirin tasolla toiminta-arvioinnista saadut tulokset olivat hyvät, sillä jokaisen vastauksen keskiarvo oli noussut edellisen vuoden kyselyn tuloksista. Selviä muutoksia parempaan suuntaan oli tapahtunut kolmessa kohdassa. Vuonna 2004 henkilöstön kokemukset muutosten hallinnasta työyksiköissä, työstä saatu säännöllinen palaute esimieheltä ja työtulosten vaikutus palkkaukseen olivat aikaisempaa selvästi positiivisempia. Tulosten ääripäät eli itsenäisyys työnteossa ja työtulosten vaikutus palkkaukseen olivat säilyttäneet asemansa, vaikkakin molemmissa oli muutosta parempaan suuntaan. Mahdollisuudet hyödyntää omia kykyjä työssä, osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä saada työnohjausta koettiin edelleen hyviksi. Sairaanhoitopiirin koko henkilöstön tulevaisuuden odotukset vuonna 2004 olivat pääosin myönteisiä. Kysymyksessä kuinka uskot asioiden olevan tulevaisuudessa itsenäisyyttä työnteossa, eri ammattiryhmien välisen yhteistyön sujumista sekä mahdollisuutta osallistua ammatilliseen koulutukseen pidettiin edelleen hyvinä. Työsuorituksen arvioinnin ja henkilökohtaisen lisän käyttöönoton myötä luotetaan siihen, että työtuloksilla on vaikutusta palkkaukseen. Kritiikkiä kohdistui oman työn mahdollisuuksiin: edellisen vuoden tuloksiin nähden sekä mahdollisuudet hyödyntää omia kykyjä tehokkaasti työssä että vaikutusmahdollisuudet omien työtehtävien suunnitteluun uskottiin huonontuvan. Ei myöskään uskottu työnohjauksen saamisen mahdollisuuksiin. Työstä saatu palaute ja yhteistyö koettiin pääosin toimiviksi. YHTEISTOIMINTA Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta toimii sairaanhoitopiirissä henkilöstön ja työnantajan välisenä edustuksellisena yhteistyöelimenä. Vuonna 2004 yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimi työnantajan edustaja, hallintoylihoitaja Kaija Heikura ja varapuheenjohtajana henkilöstön edustaja, mielenterveyshoitaja Markku Heikkinen. Sihteerinä toimi henkilöstöpäällikkö. Yhteistyötoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa ja pöytäkirjaan kirjattiin yhteensä 59 asiakohtaa. Yhteistyötoimikunta käsitteli vuoden kuluessa viittä aloitetta. Viime vuosina on aloitteissa ollut useasti esillä henkilökunnan tupakointi työajalla. Loppuvuonna yhteistyötoimikunnassa kirjattiin kannanotto, jonka mukaan terveyden edistämisen työryhmältä odotetaan esitystä konkreettisiksi toimenpiteiksi uuden, entistä tiukemman hallitustason linjauksen saamiseksi. Yksi aloitteista koski keskussairaalan ala-aulan opastekylttejä ja yksi flexim-avaimella tapahtuvan työpaikkaruokailun laajentamista Moision sairaalassa. Kaksi aloitetta oli sellaisia, jotka tulivat käsittelyyn Intranetin palautetoiminnon kautta. Niistä toisessa kiinnitettiin huomiota henkilökunnan pysäköintitarroihin

24 22 ja toisessa esitettiin siirtymistä sähköiseen palkkalaskelmaan. Aloitepalkkioita ei aloitteista maksettu. Yhteistyötoimikunta käsitteli mm. edellisen vuoden tilinpäätöksen, henkilöstökertomuksen, arviointiraportin, seuraavan vuoden talousarviovalmistelun raamin ja lopullisen talousarvioehdotuksen, useita lainsäädäntöuudistuksia sekä muita henkilöstöön ja toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Työsuojelutoimikunta Työsuojelutoimikunta hoitaa työsuojelun valvonta-asetuksen 29 :ssä säädettyjä tehtäviä. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimi turvallisuuspäällikkö Jukka Aho ja sihteerinä työsuojeluvaltuutettu Minna Joutsimäki. Työsuojelutoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa ja pöytäkirjoihin kirjattiin 55 tietyn asian käsittelyä koskevaa asiakohtaa. Työaikaa työsuojelutehtävien hoitamiseen käyttivät työsuojeluvaltuutetuista Minna Joutsimäki ja Jarkko Putkonen. Merkittävä työsuojelullinen kokonaisuus oli riskien arviointi, joka saatiin työyksiköissä niin pitkälle, että tilannekartoitukset käytiin läpi jokaisessa työyksikössä turvallisuuspäällikön johdolla. Riskien arviointi tehdään edelleenkin joka työyksikössä vuosittain ja tarvittaessa useamminkin. Työsuojelutoimikunnan kokouksissa käytiin läpi kertomusvuoden aikana tehdyt työpaikkakäynnit, joita oli 34 sekä niihin liittyvät jatkotoimenpiteet. Työpaikkakäynteihin liittyvien rutiinien kehittäminen on saanut kiitosta henkilökunnalta. Sairaanhoitopiirissä on vuodesta 2000 alkaen seurattu henkilökuntaan kohdistuvaa väkivaltaista käyttäytymistä. Vuonna 2003 tilastoitiin 150 väkivaltaista käyttäytymistä kun vastaava lukumäärä edellisenä vuonna oli 101. Tilastointitapa muuttui lukien, jolloin otettiin käyttöön uusi turvallisuuspoikkeamajärjestelmä. Vuoden 2003 tilastointitapaa vastaavalla tavalla on tilastoituna vuoden 2004 osalta vain viiden kuukauden tiedot. Viiden kuukauden ajalta on potilaan väkivaltaista käyttäytymistä henkilökuntaa kohtaan ollut Moision sairaalassa 37 tapauksen ja keskussairaalassa 22 tapauksen verran. Väkivaltaisesta käyttäytymisestä suurin osa on uhkauksia, mutta myös tönimistä sekä kolhuja ja naarmuja tms. esiintyi merkittävissä määrin. Joissakin tapauksissa kohteena oli omaisuus. Sairaanhoitopiirissä kesäkuun 2004 alussa käyttöön otettu uusi sähköinen turvallisuuspoikkeamajärjestelmä on kokonaisvaltainen turvallisuuden seurantajärjestelmä. Turvallisuuspoikkeamailmoitus täytetään Intranetissä silloin, kun työpaikalla tapahtuu tavanomaisesta hyvästä turvallisuustasosta poikkeava uhka, vaara, onnettomuustapahtuma tai tapaturma. Järjestelmällä ilmoitetaan sekä henkilökuntaan että myös potilaisiin ja asiakkaisiin kohdistuvat turvallisuuspoikkeamat. Turvallisuuspoikkeamien tilastoinnilla ja raportoinnilla tavoitellaan riskienhallinnan ja siihen liittyvän päätöksenteon parantamista. Seitsemän kuukauden ajalta poikkeavia tapauksia ilmoitettiin

25 23 142, joista väkivaltatilanteita oli 74 %. Seuraavaksi eniten oli läheltä piti -tilanteita sekä muita vahinkoja. Tekijänä oli potilas (88 %:sesti) ja kohteena henkilökunta (81 %:sesti). Luottamusmiestoiminta Sairaanhoitopiirissä toimii neljä pääluottamusmiestä: Heikki Laine/Juko, Lea Salomaa/TNJ, Markku Heikkinen/KTV ja Riitta Tarkiainen/KVL. Luottamusmiesjärjestelmässä tapahtui seuraavia muutoksia: Juko ry:n luottamusmies Unto Päivärinta muutti toiselle paikkakunnalle ja TNJ:n varapääluottamusmies Timo Salon jäi vuorotteluvapaalle eikä heidän tilalleen valittu uusia luottamusmiehiä. Luottamusmiehet ja työnantajan edustajat pitivät vuoden 2004 aikana useita virallisia ja epävirallisia neuvotteluja sekä tapasivat myös muissa merkeissä. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Palkkakustannukset Tilinpäätöksessä palkkojen kokonaissumma oli euroa, mikä on 46,3 % käyttömenoista. Palkat kasvoivat edellisestä vuodesta 3,6 % (edellisen vuoden nousu oli 6,4 %). Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen ja kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen alaisille henkilöstölle tuli lukien noin 1,7 % yleiskorotus. Sairaanhoitopiirin vakituisen henkilöstön palkkausasioita käsittelevä palkkatoimikunta kokoontui kertomusvuonna seitsemän kertaa ja se käsitteli yhteensä 76 asiakohtaa. Puheenjohtajana palkkatoimikunnassa toimi hallituksen puheenjohtaja Maija-Liisa Paananen. KVTES:n piirissä oleville oli jaettavana 0,5 %:n ja teknisten sopimuksen piirissä oleville 0,7 %:n paikallinen järjestelyerä lukien, joka liittyi kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämisohjelmaan vuosille Sopimusmääräyksiin sisältyi ehto, että kyseisistä järjestelyvaraeristä on käytettävä vähintään 0,2 % henkilökohtaisiin lisiin. Sairaanhoitopiirissä erät käytettiin kokonaisuudessaan henkilökohtaisten lisien maksamiseen yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Henkilökohtaisen lisän sai 135 henkilöä. Lisäksi jatkettiin tehtävien vaativuuden arvioinnin (tva) prosessia talousarviossa olleella euron erillismäärärahalla, josta korotuksia saatiin 54 henkilölle. Edellisenä vuonna tva-prosessin myötä korotuksen sai noin 800 KVTES:n alaista henkilöä ja teknisten sopimuksen piiristä 36 henkilöä. Kokemuslisäjärjestelmän uudistus toteutettiin lukien KVTES:n piiriin kuuluvien osalta. Tämä tarkoitti sitä, että henkilöllä ollut 1. kokemuslisä siirrettiin peruspalkkaan ja että henkilöllä olleet toinen ja kolmas kokemuslisä muuttuivat henkilökohtaiseksi vuosisidonnaiseksi lisäksi. Henkilöllä, jolla ei ollut yhtään kokemuslisää , peruspalkka