KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA Ari Westermark Kirjenumero 972/13

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13"

Transkriptio

1 KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013 Ari Westermark 2013 Kirjenumero 972/13

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Kuhakantojen kehitys tutkimusalueella TUTKIMUSALUEET Ruovesi Kuorevesi Kerteselkä PYYNTIMENETELMÄ Poikaspyyntiverkko Istutustauko Pyyntiajankohta Verkkojen likaantuminen TULOKSET TUTKIMUSALUEEN AIEMMAT KOEKALASTUKSET MUUT LISÄÄNTYMISTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU VIITTEET:

4

5 Kalaosasto/AW Kirjenumero 972/13 KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUO- VEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA JOHDANTO Kuha ja siika ovat Suomen sisävesien istutetuimmat kalalajit. Pirkanmaan reittivesissä kuhaistutukset aloitettiin luvuilla, jolloin istutustoiminnalle oli vankka tarve. Teollistumisen seurauksena pistekuormitus oli lisääntynyt voimakkaasti, mikä heikensi vedenlaatua paikoin hyvin merkittävästi. Vesistöjen tilan heikentyminen heijastui myös kaloihin. Kuhakannat taantuivat selvästi ja paikoin hävisivät kokonaan. Kuhakantojen yleisen heikkenemisen taustalla oli myös viileistä kesistä aiheutunut heikko lisääntymismenestys yhdistettynä kalastuksen sotavuosien jälkeiseen elpymiseen. Ojitusten myötä lisääntynyt kiintoainekuormitus muutti lisääntymisalueiden pohjan rakennetta ja heikensi lisääntymismenestystä. Pitkään jatkuneiden ja laaja-alaisten kuhaistutusten avulla kuhakannat saatiin elpymään. Kuha runsastui voimakkaasti, mutta istutetut kuhat olivat yleensä muuta kuin järven omaa, jo mahdollisesti kokonaan hävinnyttä kantaa. Muun muassa Vanajaveden kuhakantaa on istutettu lukemattomiin Suomen järviin. Perimältään sekoittumattomia alkuperäisiä kuhakantoja ei luultavasti ole juuri enää jäljellä. Tästä huolimatta 2000-luvulla kuhakannat ja saaliit ovat olleet monissa järvissä runsaampia kuin kertaakaan viime vuosikymmenten aikana. Erilaiset vesistöt voivat ylläpitää erivahvuisia kuhakantoja. Vesistön rehevyys ja perustuotannon suuruus rajoittavat kuhille sopivien ravintokalojen määrää. Sopivien saaliskalojen runsaus rajoittaa kuhakannan kokoa ja vaikuttaa myös järven kuhien kasvuvauhtiin. Lisäksi kilpailu muiden petokalojen kanssa vaikuttaa kuhien menestymiseen. Kuha on ahveneen ja haukeen verrattuna tehokas saalistaja heikoissa valaistusolosuhteissa. Tästä syystä johtuen kuha on usein selvästi runsain petokala ruskeissa humusvesissä tai eteläisen Suomen savisameissa järvissä. Vastaavasti kirkkaissa järvissä kuha on ahventa heikompi kilpailija ja vaatii menestyäkseen riittävän laajoja ja syviä syvännealueita. Kuhakantoja ja eri järvien kuhasaaliita ei siis kannata koskaan suoraan verrata toisiinsa, vaan tarkastelussa tulee aina huomioida vesistön potentiaalinen tuotantokyky ja muut erityispiirteet. ( 03 ) PL 265, Tampere

6 2 Vahvistuneiden kuhakantojen ja aiempaa suotuisempien olosuhteiden ansiosta myös kuhan lisääntyminen onnistuu nykyisin takavuosia paremmin. Kuitenkin avovesikauden lämpötilaolosuhteilla (lämpösumma) on huomattava merkitys kulloinkin syntyvän kuhavuosiluokan runsauteen. Eräissä järvissä muutamien runsaimpien vuosiluokkien (hellekesät) tiedetään muodostaneen merkittävän osan koko 2000-luvun kuhasaaliista. Keskimääräistä kylmempinä kesinä voi puolestaan syntyä vuosiluokkia, joiden runsaus on ehkä vain kymmenesosa vahvan vuosiluokan poikasmäärästä. Mitä suuremmiksi kuhan poikaset ennättävät kasvukauden lämmön turvin kasvaa, sitä paremmat edellytykset niillä on selviytyä ensimmäisestä kriittisestä talvesta. Suomessa istutukset on selvästi eniten käytetty kalakantojen hoitotoimenpide. Paikoin pitkään jatkuneet istutukset ovat muodostuneet ikään kuin perinteeksi, jonka muuttaminen on osoittautunut vaikeaksi. Vahvistuneet kuhakannat ovat ruokkineet käsitystä, että istutustoimet tuottavat hyvää tulosta ja ovat välttämättömiä kalastuskelpoisten kantojen ylläpitämiseksi. Istutustoiminta on saattanut muodostaa vahvoja siteitä tilaajan ja toimittajan välille. Tällöin istutusten pienentäminen tai niistä luopuminen on muodostunut vaikeaksi. Istutuksia jatketaan vuosittain varmuuden vuoksi, vaikka todellisuudessa luontainen lisääntyminen olisi jo riittävällä tasolla. Yhtä kaikki, ympäristöhallinnon nykyisen linjauksen mukaan kalakantojen hoito tulee jatkossa enemmissä määrin perustua kalakantojen luontaiseen lisääntymiseen ja kalavarojen kestävään käyttöön. Kestävällä käytöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä kalastuksen järjestämistä niin, että kalastus ei rajoita lisääntyvän populaatiota kokoa. Tämän linjauksen mukaan istutuksista tulisi vähitellen luopua. On selvää, että jossakin tapauksissa kalalajien luontainen lisääntyminen on edelleen heikkoa tai lisääntymiselle ei ole realistisia mahdollisuuksia. Tällaisissa ongelmatilanteissa istutustoiminta olisi jatkossakin perusteltua. Ruoveden-Kuoreveden kalastusalue tilasi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä selvityksen kuhan luontaisesta lisääntymisestä hallinnoimillaan vesialueilla. Poikaspyynneillä toteutetun tutkimusten tavoitteena oli selvittää lisääntyykö kuha luontaisesti Ruovedellä, Kuorevedellä ja Kerteselällä, sekä kuinka runsasta mahdollinen poikastuotanto mainituilla alueilla on. Tutkimukset rahoitettiin Hämeen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen myöntämillä harkinnanvaraisilla kalatalouden kehittämisvaroilla. 1.1 Kuhakantojen kehitys tutkimusalueella Kuoreveden kuhaistutukset aloitettiin vuonna Vuosittaiset istutusmäärät olivat suurimmillaan 90-luvun alkupuolella. Runsaiden istutusten seurauksena Kuoreveden verkkopyynnin kuhayksikkösaalis saavutti noin 100 g tason 1990-luvun lopulla (Kuva 1.1). Samaan aikaan kuhan istutusmäärät pienenivät, mikä näkyi saalismäärien notkahtamisena 2000-luvun alkuvuosina. Vuonna 2010 Kuoreveden pohjoisosan verkkopyynnin kuhayksikkösaalis oli tarkkailuhistorian suurin (160 g/verkko). Kuitenkin vuonna 2011 pohjoisosan kuhayksikkösaalis kääntyi laskuun (60 g/verkko), mutta pysyi kuitenkin edelleen 2000-luvun yleistä tasoa korkeampana. Kuoreveden eteläosan kuhayksikkösaalis (180 g/verkko) oli vuonna 2011 korkeampi kuin kertaakaan koko tarkkailuhistorian aikana (Holsti & Väisänen 2013).

7 Ruoveden osalta kirjanpitokalastusaineistoa löytyy Aittoselän ja Majaselän väliseltä alueelta (Matilainen 2010). Tällä alueella kuhan yksikkösaalis oli suurimmillaan vuonna 2005 (Kuva 1.3). Tämän jälkeen yksikkösaalis laski neljän vuoden ajan, ja päätyi kutakuinkin samalle tasolle kuin se oli 90-luvulla. g/pyydysvrk Kuha pohjoisosa eteläosa Kuva 1.1. Kuhan yksikkösaaliin kehitys kirjanpitokalastuksessa (verkot mm) Kuorevedellä vuosina (Lähde: Holsti & Väisänen 2013) kpl g/pyydysvrk Istutukset (kpl) Yksikkösaalispohjoisosa Yksikkösaalis eteläosa Kuva 1.2. Kuhan kirjanpitokalastuksen verkkoyksikkösaalis ja kuhan vuosittaiset istutusmäärät Kuorevedellä vuosina (Lähde: Holsti & Väisänen 2013).

8 4 Kuva 1.3. Kuhan yksikkösaaliin kehitys kirjanpitokalastuksessa. (Lähde: Matilainen 2010) 2. TUTKIMUSALUEET Poikaspyynnit tehtiin Ruoveden-Kuoreveden kalastusalueen hallinnoimilla järvillä (Kuva 2.1). Kuhan tunnettuja lisääntymisalueita pyrittiin selvittämään osakaskunnille ja alueen kalastajille tehtyjen kyselyiden avulla. Saatujen vastausten pohjalta valittiin vuodelle 2013 kolme tutkimusaluetta. Näille alueille poikaspyyntiverkkoja laskettiin oletettujen kutupaikkojen tuntumaan, jotta nollikaspoikasten saamiseen olisi parhaat mahdolliset edellytykset. Kuva 2.1. Poikaspyyntien tutkimusalueet (Karttaikkuna).

9 5 2.1 Ruovesi Ruovedellä reitin ylin ja samalla itäisin tutkimusalue sijaitsi Paloselällä (Kuva 2.2). Keskimmäinen tutkimusalue sijaitsi Sotkanselällä (Kuva 2.3) ja seuraava Ruoveden kunnan taajaman koillispuolella (Kuva 2.4). Ruoveden tavoin mahdollisia lisääntymisalueita pyrittiin ennakkoon kartoittamaan myös Kuorevedellä ja Kerteselällä. Kuorevedellä koekalastettiin kaksi aluetta. Toinen tutkimusalue sijaitsi järven pohjoisosassa (Kuva 2.5) ja toinen järven eteläosassa (Kuva 2.6). Kerteselällä poikaspyyntiverkot laskettiin lähinnä järven pohjoispäähän (Kuva 2.7). Seuraavilla sivuilla esitetyissä kuvissa on esitetty vuosien 2013 ja 2012 verkkopaikat. Kuvissa kesänvanhoja (0+) kuhia tuottaneet verkkopaikat on merkitty vihreällä värillä. Ne paikat mistä kesänvanhoja kuhia ei saatu on merkitty vastaavasti punaisella viivalla. Kuva 2.2. Ruoveden (Vilppulan) Paloselän pyyntialue ja verkkojen pyyntipaikat.

10 6 Kuva 2.3. Ruoveden Sotkanselän pyyntialue ja verkkojen pyyntipaikat. Kuva 2.4. Ruoveden reitin alin pyyntialue ja verkkojen pyyntipaikat.

11 7 2.2 Kuorevesi Kuva 2.5. Kuoreveden pohjoisosan pyyntipaikat. Kuva 2.6. Kuoreveden eteläosan pyyntipaikat.

12 8 2.3 Kerteselkä Kuva 2.7. Kerteselän pyyntipaikat. 3. PYYNTIMENETELMÄ 3.1 Poikaspyyntiverkko Kuhan kesänvanhoja poikasia kalastettiin poikaspyyntiin suunnitellulla verkkomallilla. Tutkimuksessa käytetyt verkot koostuivat kahdesta erilaisesta osasta. Molemmat osat ovat pituudeltaan 15 m ja korkeudeltaan 1,5 m. Näin kokonaispituudeksi muodostuu 30 metriä. Toisen osan solmuväli on 6,25 mm (langan vahvuus 0,10 mm) ja toisen osan solmuväli 8 mm (langan vahvuus 0,15 mm). Samat kaksi solmuväliä on käytössä myös standardinmukaisissa verkkokoekalastuksissa käytetyssä Nordicverkossa. Molemmilla solmuväleillä saadaan kuhanpoikasia riippuen koekalastusten ajankohdasta ja kuhavuosiluokan kasvusta. Kahden eri solmuvälin käytön toivottiin vähentävän kuhan poikasten koon vaihtelun vaikutusta saaliiseen. Kaikki verkot ovat kokoselektiivisiä pyydyksiä. Etenkin käytetty solmuväli määrittää tyypillisen saaliskalan keskikoon. Eri lajit tarttuvat verkkoon kuitenkin jossain määrin eri tavoin. Esimerkiksi kuha takertuu verkkoon usein jo hampaistaan tai kiduskannen piikistä. Vastaavasti esimerkiksi made jää usein verkon silmään pään takaa ruumiin korkeammasta kohdasta. Myös verkon hapaassa käytetyllä langanvahvuudella on suuri vaikutus pyytävyyteen. Kaikkein pienisilmäisimmissä tutkimusverkoissa joudutaan väistämättä käyttämään varsin paksua lankaa suh-

13 9 teessa solmuväliin (esim. 6,25 solmuvälissä langan vahvuus 0,10 mm). Mikäli käytetyn langan suhteellinen paksuus olisi samaa luokkaa kuin esim. tavallisissa kuhaverkoissa, tulisi koekalastusverkosta niin hapero, ettei se kestäisi ollenkaan pyynnin rasitusta sekä kiinni jääneiden kalojen päästelyä. Näin kaikkein pienimpien solmuvälien monofiilistä valmistettu havas on suhteellisen kankea vaikuttaen pyytävyyteen negatiivisesti. Silti joillain tuottoisimmilla kuhavesillä Nordic-verkon 5 mm ja 6,25 mm paneeleilla saadaan jopa satojen 0+ kuhien saaliita. 3.2 Istutustauko Kuhien luontaisen lisääntymisen selvitys vaikeutuu oleellisesti, mikäli kuhaistutuksia ei keskeytetä tutkimusvuosien ajaksi. Pienetkin istutusmäärät pilaavat poikaspyynnin lähtökohdat, kun saaliiksi saatujen kuhanpoikasten alkuperää ei voida varmuudella tietää ainakaan ilman kalliita DNAmäärityksiä. Tästä syystä kaikkien istutustahojen tulisi olla informoituja ja sitouttaa istutustaukoon tutkimuksen ajaksi. Ruoveden-Kuoreveden kalastusalue sekä alueella toimivat osakaskunnat sitoutuivat kuhan istutustaukoon vuosina 2012 ja Pyyntiajankohta Kustannussyistä vuoden 2012 poikastutkimukset tehtiin samaan aikaan kalataloudellisten velvoitetarkkailujen Nordic-verkkokoekalastusten kanssa. Nordic-verkkokoekalastusten tavanomainen toteutusaika elokuun lopussa määritti näin myös kuhan poikastutkimuksen kenttätöiden ajoittumisen. Vuonna 2013 alueella ei tehty Nordic-pyyntejä, mutta edelleen poikaspyynnit tehtiin elokuun lopulla. Vuonna 2013 poikasverkoilla kalastettiin Ruovedellä yhteensä 16 verkkovuorokautta (Taulukko 3.1). Verkkopaikkojen tiedot ja pintaveden lämpötila pyyntihetkellä on esitetty Taulukosta 3.1. Verkkojen tarkat pyyntipaikat löytyvät Kuvista Ruoveden tutkimusalueilla koekalastukset tehtiin välisenä aikana. Tuona ajankohtana pintaveden lämpötila vaihteli välillä 17,2 17,7 C. Poikasverkot olivat pyynnissä noin vuorokauden ajan. Pyyntipaikan syvyys oli keskimäärin 4 6 metriä. Kaikki verkot laskettiin pohjaan ilman välikohoja.

14 10 Taulukko 3.1. Poikaspyyntiverkkojen numeroidut paikat ja muita tietoja. Lasku pvm. Pyyntisyvyys (m) Pintaveden lämpötila Likaantuminen Kuha 0+ (kpl) Ruovesi ,0-6,8 pohja 20,4 LL ,5-6,4 pohja 20,4 RL ,7-5,7 pohja 19,5 RL ,8-5,2 pohja 19,5 RL ,0-6,5 pohja 19,6 L ,0-6,0 pohja 19,6 RL ,5-5,2 pohja 18,8 L ,4-5,5 pohja 18,8 RL ,2-4,8 pohja 19,0 L ,0-5,3 pohja 19,1 L ,5-4,9 pohja 18,6 PK ,5-5,5 pohja 19,4 PK ,8-5,6 pohja 19,5 PK ,5-5,5 pohja 19,0 PK ,2-6,0 pohja 19,1 RL ,0-6,7 pohja 19,3 RL - Kuorevesi ,2-4,5 pohja 18,2 L ,4-5,7 pohja 18,2 RL ,3-5,0 pohja 18,5 LL ,2-5,7 pohja 18,5 LL ,6-5,5 pohja 18,4 LL ,8-5,5 pohja 18,4 LL ,5-5,6 pohja 18,5 LL ,4-5,0 pohja 18,6 LL - Kerteselkä ,2-3,8 pohja 18,4 LL ,5-4,3 pohja 18,2 LL ,2-5,0 pohja 18,0 L ,9-4,8 pohja 18,5 LL ,2-4,0 pohja 18,2 L ,7-4,6 pohja 18,4 L ,7-4,6 pohja 18,5 L ,7-5,5 pohja 18,5 L Verkkojen likaantuminen Koeverkkojen limoittumista arvioitiin silmämääräisesti (Kuva 3.1). Asteikon paras luokitus on puhdas ja huonoin pyyntikelvoton. Kaikki verkot likaantuivat vähintään jossain määrin. Jotkin poikasverkoista arvioitiin pyyntikelvottomiksi likaantumisen takia. Likaantuminen parantaa verkkojen näkyvyyttä ja heikentää samalla pyyntitehoa. Ruovedellä likaantuminen oli selvästi runsainta. Peräti neljäsosa Ruovedellä pyynnissä olleista verkoista arvioitiin pyyntikelvommiksi (Kuva 3.2). Vuoden 2012 poikaspyynneissä verkot eivät likaantuneet läheskään yhtä pahoin kuin vuoden 2013 elokuussa. Kerteselällä tilanne oli selvästi parempi, eikä yhtään verkkoa arvioitu runsaasti likaantuneeksi. Kuorevedellä 13 % verkoista oli runsaasti likaantuneita (Kuva 3.1).

15 11 Ruovesi 2013 (16 verkkoa) Kuorevesi 2013 (8 verkkoa) Pyyntikelvoton 25 % Runsaasti likaantunut 44 % Likaantunut 25 % Lievästi likaantunut 6 % Puhdas Lievästi likaantunut Likaantunut Runsaasti likaantunut Pyyntikelvoton Likaantunut 12 % Runsaasti likaantunut 13 % Lievästi likaantunut 75 % Puhdas Lievästi likaantunut Likaantunut Runsaasti likaantunut Pyyntikelvoton Kerteselkä 2013 (8 verkkoa) Puhdas Lievästi likaantunut 37 % Lievästi likaantunut Likaantunut Likaantunut 63 % Runsaasti likaantunut Pyyntikelvoton Kuva 3.1. Verkkojen likaantuminen tutkimusalueilla. Kuva 3.2. Verkkojen likaantuminen tutkimusalueilla.

16 kuha ahven hauki kiiski kuore salakka särki g kpl TULOKSET Poikaspyynneissä kuhan poikasia saatiin hyvin vähän (Taulukko 4.1). Ruoveden eri selkäalueiden yhteenlaskettu saalis oli 12 kpl 0+ kuhaa. Yksi Ruovedeltä saaduista kuhista oli selvästi suurikokoisempi (paino 600 g). Muiden Ruoveden saaliskuhien pituus vaihteli välillä mm (Taulukko 4.2), joten ne olivat pituutensa puolesta selvästi vuonna 2013 syntyneitä 0+ poikasia. Kerteselän ainoa kuhanpoikanen oli 65 mm pitkä. Kuorevedeltä ei vuoden 2013 koekalastuksissa saatu ainuttakaan kuhan poikasta. Taulukko 4.1. Vuoden 2013 poikaspyyntien saalis lajeittain (kpl) Ruovesi Kuorevesi Kerteselkä 6,25 mm 8 mm 6,25 mm 8 mm 6,25 mm 8 mm kuha ahven hauki 1 kiiski kuore 9 salakka 4 särki 6 22 Kaikki yhteensä Vuoden 2013 poikaspyyntien lukumääräisesti runsain saalislaji oli ahven. Ahven oli selvästi runsain saalislaji kaikissa kolmessa tutkimusjärvessä (Kuva 4.1). Kolmen tutkimusjärven yhteenlaskettu ahvensaalis oli noin 12 kg ja 900 kpl. Myös kiiskiä saatiin saaliiksi enemmän kuin kuhia. Särkikalasaalis puolestaan oli jopa kuhasaalista pienempi Ruovesi, Kuorevesi, Kerteselkä 2013 g kpl Kuva 4.1. Vuoden 2013 poikaspyyntien kilomääräiset ja yksilömääräiset kokonaissaaliit.

17 13 Taulukko 4.2. Vuoden 2013 poikaspyynneissä saatujen 0+ kuhien pituudet (mm) Ruovesi Kuorevesi Kerteselkä 6,25 mm 8 mm 6,25 mm 8 mm 6,25 mm 8 mm kuha (mm) kuha (mm) kuha (mm) kuha (mm) kuha (mm) kuha (mm) 66 kuha (mm) 66 kuha (mm) keskipituus 63,3 87, TUTKIMUSALUEEN AIEMMAT KOEKALASTUKSET Myös vuoden 2012 kuhan poikaspyyntien saalis oli vähäinen. Vuonna 2012 poikaspyyntejä tehtiin Ruovedellä, mutta ei Kuorevedellä tai Kerteselällä. Tuolloin 0+ ikäryhmän kuhia tuli Ruovedeltä saaliiksi yhteensä vain 4 kpl, eli 0,25 kpl/verkko (Holsti 2012). Tuolloin Sotkanselältä tuli yksi poikanen ja Ruoveden edustan selkäalueelta 3 kpl. Reitin eteläisimmiltä tutkimusalueilta, eli Rautaselältä ja Ohrionselältä kuhan poikasia ei saatu. Taulukko 5.1. Ruoveden Nordic-verkkokoekalastuksissa saatujen kuhien määrä solmuväleittäin vuosina 2009 ja Nordic-koekalastukset solmuväli (mm) Kaikki yhteensä Kuormitusalue (A) , , , , Yhteensä Vertailualue (B) 5 6, , , , Yhteensä Kaikki yhteensä

18 14 Kalataloudelliseen velvoitetarkkailuun liittyen Ruovedellä on kalastettu Nordic-verkoilla vuosina 2009 ja Tarkkailualue on jaettu kuormitusalueeseen ja vertailualueeseen, joissa molemmilla kalastetaan kunakin tarkkailuvuonna 20 verkkovuorokautta. Vuonna 2012 Ruoveden Nordicverkkokoekalastusten kuhasaalis oli 15 kpl, joista kuitenkin vain kaksi oli pituutensa puolesta ikäryhmää 0+. Vastaavasti vuonna 2009 koekalastusten saalis oli 12 kuhaa, joista 0+ ikäryhmää oli 3 kpl. Sekä kuhapoikastutkimuksen että Nordic-verkkokoekalastusten perustella voidaan siis todeta, että kuha lisääntyy Ruovedellä luontaisesti. Koska saadut poikasmäärät olivat erittäin pieniä, ei koekalastusten tulosten perusteella voida arvioida kuhan luontaisen lisääntymisen runsautta. 6. MUUT LISÄÄNTYMISTUTKIMUKSET Pirkanmaan kuhakantojen luontaista lisääntymistä on selvitetty poikaspyyntien avulla jo aiemmin. Verkkokoekalastusten (mm. Kivinen 2007) lisäksi menetelmänä on käytetty myös poikasnuottauksia (Hölli 2010). Vuonna 2006 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys teki kuhan poikaspyyntejä Vanajan reitillä Hämeenlinnan kalastusalueen tilaamana. Tuolloin käytössä oli solmuväliltään 6,25 ja 8 mm verkkoja, mitkä olivat pituudeltaan 25 m ja korkeudeltaan 1,5 m (Kivinen 2007). Vuosina 2009 ja 2010 Kyrösjärvellä käytettiin poikasnuottaa kalakannan rakenteen sekä kuhan poikasten esiintymisen selvittämiseksi (Hölli 2010). Tuolloin kahden vuoden pyyntien yhteenlaskettu kuhan poikassaalis (0+) oli 4 kpl. Koska vuonna 2012 Siuron reitillä ja Ruovedellä toteutetun kuhan lisääntymisselvityksen saalis oli hyvin heikko, päätettiin käytettyjen poikasverkkojen toimivuutta kokeilla myös Vanajan reitin yläosan selkäalueilla. Poikasverkkoja laskettiin pyyntiin vuoden 2012 Nordic-verkkokoekalastusten yhteydessä (Taulukko 6.1). Syyskuun puolivälissä Hattulanselällä laskettiin kaksi poikasverkkoa, jolloin pyynti tapahtui kaksi viikkoa Ruoveden poikaspyyntien jälkeen. Hattulanselältä saatiin saaliiksi 21 kpl kyseisen kesän kuhanpoikasta. Verkkokohtainen yksikkösaalis oli siten yli 10 kpl/verkko, kun se kyseisenä vuonna Siuron reitillä oli 0,125 kpl/verkko ja Ruovedellä 0,25 kpl/verkko. Suurin osa (19 kpl) Hattulanselältä saaduista poikasista tuli 6,25 mm solmuvälistä. Istutustietojen perusteella nämäkin kuhat olivat peräisin luontaisesta lisääntymisestä. Vanajaveden reitillä koemielessä tehty koekalastus osoittaa, että kuhan poikastutkimuksessa käytetty verkko oli varsin toimiva. Tulos osoittaa myös sen, että Siuron reitillä ja Ruovedellä tehdyt kuhan poikasten verkkokoekalastukset toteutettiin todennäköisesti liian aikaisin. Kylmästä kesästä johtuen kuhan poikaset olivat todennäköisesti vielä liian pieniä tarttuakseen koeverkkoon. Taulukko 6.1. Kuhan poikasverkkojen saalis Vanajaveden Hattulanselällä vuonna Vanajavesi Lasku aika Pyyntisyvyys Pintaveden läpötila Vertikaalivyöhyke Kuha 0+ Hattulanselkä Verkko ,4-4,7 14,3 Pohja 15 Verkko ,8-6,6 14,3 Pohja 6

19 15 Aiempien verkkokoekalastusten yhteydessä kuhan 0+ poikasten saaliit ovat olleet vielä selvästi vuotta 2012 suurempia. Etenkin vuonna 2006 syntynyt vuosiluokka oli erittäin runsas. Kyseisenä vuonna Kernaalanjärvestä, Miemalanselästä ja Hattulanselästä saatiin Nordic-verkkokoekalastuksissa noin 900 kpl 0+ kuhia (Kuva 6.1). Vuosina 2009 ja 2012 kuhan poikassaalis oli vain noin kpl/vuosi. Tämä kertoo huomattavista vuosien välisistä eroista kuhan lisääntymisen onnistumisessa. Kpl Vanajaveden reitin yläosa mm 8 mm 6,25 mm 5 mm Kuva 6.1. Vanajaveden reitin yläosan selkäalueiden (Kernaalanjärvi, Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Nordic-verkkokoekalastusten pienisilmäisten paneeleiden 0+ ikäisten kuhien kokonaissaalis vuosina 2006, 2009 ja TULOSTEN TARKASTELU Vuoden 2013 poikaspyyntien kuhasaalis oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisvuonna, vaikka kesä 2013 oli lämmin ja siten luultavasti lisääntymiselle otollisempi. Ruovedeltä 0+ kuhia tuli saaliiksi 12 kpl, kun vuotta aiemmin saalis oli 4 kpl. Kerteselällä ja Kuorevedellä poikasverkkopyyntejä ei ollut aiemmin tehty. Kerteselältä saatiin yksi kesänvanha kuhan poikanen, mutta Kuorevedeltä ei ainuttakaan. Vuoden 2012 kesä oli selvästi keskimääräistä kylmempi ja sateisempi. Monissa Pirkanmaan vesissä pintaveden lämpötila ylsi 20 asteeseen vain hetkellisesti. Vuonna 2013 vedet lämpenivät aikaisen hellejakson takia selvästi tavanomaista nopeammin. Kuhalle suotuisa lämmin kasvukausi jatkui myös suhteellisen pitkälle syksyyn. Monissa koekalastushankkeissa tämä näkyi varsin runsaina poikassaaliina. Kasvukausien väliset lämpötilaerot eivät yksinään riitäkään selittämään Ruoveden- Kuoreveden kalastusalueen järvien pieniä poikassaaliita. Vaikuttaa siltä, ettei nyt käytetty menetelmä kykene antamaan riittävän tarkkaa kuvaa luontaisen lisääntymisen onnistumisesta Ruoveden, Kuoreveden ja Kerteselän tyyppisissä vesistöissä. Sinänsä yksittäisten saaliiksi saatujen poikasten perusteella voidaan varmistua siitä, tapahtuuko järvessä lainkaan kuhan luontaista lisääntymistä. Tämä kuitenkin edellyttää istutustaukoa tutkimusvuosien aikana. Kuhakantojen hoidon kannalta olisi kuitenkin oleellista tietää myös se, miten runsaita poikasmääriä kunakin vuonna syntyy. Luultavasti kaikissa Suomen kuhajärvissä esiintyy merkittäviä eroja vuosi-

20 16 luokkien välisessä runsaudessa. Tällaisten erojen havainnointiin muutamien kuhanpoikasten saalismäärät eivät ole riittäviä. Esimerkiksi Vanajavesi on huomattavasti Ruovettä rehevämpi ja tuottavampi vesistö. Tämä lähtökohta mahdollistaa selvästi suuremman kuhatuoton, kuin verrattain karuissa ja syvissä humusvesissä on edes mahdollista. Monista rehevien alueiden savisameista vesistä saadut kuhan poikasmäärät ovat joskus useita kymmeniä tai jopa satoja yksilöitä yhtä Nordic-verkkoa kohden. Kuhan poikastiheyksissä on siis erittäin suuria vesistökohtaisia eroja, mutta myös kuhalle sopivien ravintokalojen määrä ja kasvun edellytykset vaihtelevat järvien välillä. Syvissä reittivesissä kuhan poikasten päätyminen verkkoihin on epätodennäköisempää kuin matalissa järvissä. On hyvin mahdollista, että kuhanpoikaset ovat pyyntihetkellä jossain muussa vesikerroksessa, kuin missä puolitoista metriä korkeat verkot ovat. Myös verkkojen likaantuminen rajoittaa pyyntitehoa merkittävästi. Elokuussa 2013 etenkin Ruoveden verkot olivat erittäin likaisia. Ero oli huomattava verrattuna vuotta aikaisempaan tilanteeseen. Ruskean limakerroksen peittämä tiheä havas muodostaa seinämäisen esteen, minkä kalat voivat havaita selvästi helpommin kuin puhtaan, vasta pyyntiin lasketun verkon. Pyyntikelvottomat verkot vähensivät koekalastuksen tehokkuutta eniten Paloselän alueen virtaavissa kapeikoissa. Leväongelmista huolimatta poikasverkkopyynnit pitää kuitenkin tehdä loppukesällä tai syyskuun alussa, jolloin poikaset ovat kasvaneet riittävän suuriksi verkkoon tarttumisen kannalta. Aikaisin keväällä verkkojen likaantuminen saattaa olla vähäisempää, mutta silloin pyynti jouduttaisiin kohdentamaan suurempikokoisiin poikasiin (esim. ikäryhmä 1+). Kevään kylmässä vedessä poikasten päätyminen verkkoon on epätodennäköisempää kuin kesällä. Syksyn edetessä poikaset hakeutuvat talvehtimissyvänteisiin, jolloin niiden tavoittaminen jälleen entisestään vaikeutuu. Käytetyssä poikaspyyntimenetelmässä on puutteita ainakin tutkitun kaltaisissa järvissä. Ruoveden ja Kerteselän osalta saatiin tieto siitä, että luontaista lisääntymistä tapahtuu. Silti edes kahden peräkkäisen vuoden saaliin perusteella ei juuri pystytä arvioimaan vuosiluokkien runsautta. Kuorevedestä ei poikaspyynnissä saatu kuhia, mutta kalastusalueen kokouksessa annettujen puheenvuorojen perusteella kuha on lisääntynyt myös Kuorevedessä. Tämä oli tullut ilmi nuottasaaliissa havaittujen poikasten myötä. Muista havainnoista mainittiin mm. se, että Ruoveden paunettisaaliin joukossa oli ollut erittäin runsaasti kesällä 2013 kuoriutuneita kuhan poikasia. Tämän tyyppisiin vesistöihin tuleekin jatkossa suunnitella vaihtoehtoisia menetelmiä kuhan luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi. Vuosina pidettyä istutustaukoa pystytään edelleen hyödyntämään lisääntymistutkimuksissa. Suomunäytteitä keräämällä voidaan takautuvasti arvioida kunakin vuonna syntyneiden kuhavuosiluokkien runsautta. Kattavan suomunäyteaineiston keräämiseksi tehtävään kannattaa opastaa alueella aktiivisesti kalastavia henkilöitä. Suomunäytteiden kerääminen tulisi olla käynnissä viimeistään noin viisi vuotta istutustauon alettua. Oikeaan ajankohtaan vaikuttaa kuitenkin merkittävistä kuhan järvikohtainen kasvunopeus. Kuorevedellä tehdyn velvoitetarkkailun mukaan kuha näyttää 90- luvulla kasvaneen pyyntikokoon (n. 40 cm) noin 6-7 vuodessa. Sittemmin 2000-luvulla on ollut useita kuhalle suotuisia kasvukausia. Tämän ansiosta monissa järvissä kuhat ovat kasvaneet selvästi aiempaa nopeammin. Muun muassa Vanajan reitin selkäalueilla kuhat kasvavat nykyisin 40 cm kokoon ainoastaan neljän kasvukauden aikana (Westermark 2013). Luultavasti kuhan kasvu on voinut parantua myös Ruoveden-Kuoreveden kalastusalueella. Niinpä suomunäytteitä on kerättävä viimeistään 2017, mahdollisuuksien mukaan jopa aiemmin. Velvoitetarkkailuihin kuuluvat verkkokoekalastukset tehdään Ruovedellä seuraavan kerran vuonna Silloin voidaan saada näytteitä ainakin joistain vuosina syntyneistä kuhista. Usean vuoden aikana kerätyn suomunäyteaineiston analysoinnin kautta voidaan tehdä päätelmiä siitä, onko saaliskalojen joukossa myös istutustauon aikana syntyneitä kuhia, tai missä suhteessa eri

21 17 vuosiluokat ovat saaliin joukossa edustettuina. Nykyään tiedetään, että yksittäinen vahva vuosiluokka voi vastata huomattavaa osaa jopa useamman vuoden yhteenlasketusta kuhasaaliista. Vahvasta vuosiluokasta kalastetaan ensin etenkin nopeakasvuisimpia yksilöitä, seuraavina vuosina hitaammin mittakoon saavuttavia yksilöitä. Heikko vuosiluokka tai etenkin peräkkäiset heikot vuosiluokat voivat puolestaan romahduttaa saaliin. Verkkokoekalastukset ja suomunäytteiden kerääminen täydentävät tutkimusmenetelminä toisiaan. Suomunäytteillä saadaan aikanaan varsin tarkka kuva kuhakannan kehityksestä, mutta verkkokoekalastuksilla voidaan pienten kalojen muodossa saada ajantasaisempaa tietoa. Mikäli esim. verkkokoekalastusten perusteella saadaan viitteitä heikosta vuosiluokasta, voitaisiin tämä ehkä huomioida tulevien vuosien kalastuksessa. Parhaassa tapauksessa edellä mainittujen tutkimusmenetelmiä yhdistämällä saadaan mahdollisimman kattava kuva kuhan luontaisesta lisääntymisestä tutkimusalueilla. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Kalastotutkija, FM Ari Westermark Hyväksynyt: Osastonjohtaja Olli Piiroinen Lähteet: Holsti. H Kuhan luontaisen lisääntymisen selvittäminen poikasverkkokoekalastuksilla Siuron reitillä ja Ruovedellä vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Kirje nro 1065/12, 16 s. + liitteet. Hölli, O Kyrösjärven kalastoselvitys Pirkanmaan kalatalouskeskus. 21 s. + liitteet. Kivinen, S Ruoveden kalataloudellinen tarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. 28 s. + liitteet. Kivinen, S Hämeenlinnan kalastusalueen kuhan poikastutkimus. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Kirje nro 185/SK, 10 s. + liitteet. Matilainen, T Mäntän alapuoleisen vesialueen kalataloudellinen tarkkailu vuosina 2007 ja Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus, Tutkimusraportti 89/2010, 35 s. Westermark, A Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu nro 695, 97 s. + liitteet.

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata

Lisätiedot

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue 25.5 26 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä.

Lisätiedot

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere 2.4.2014 MITÄ TARKOITTAA KUHAKANTOJEN VAARANTAMINEN? Sukupuutto? Ei pelkoa Loppuuko kalat jigittämällä? Ei pelkoa Onko muita

Lisätiedot

Selkämeren kalasto ja kalastus

Selkämeren kalasto ja kalastus Selkämeren kalasto ja kalastus Muuttuva Selkämeri seminaari Kuuskajaskari 25.5.211 Juha Hyvärinen Kalastomuutokset Selkämeren eteläosassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia viimeisten 3 vuoden

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kuhan lisääntyminen ja kasvu Pirkanmaan järvillä

Kuhan lisääntyminen ja kasvu Pirkanmaan järvillä Kuhan lisääntyminen ja kasvu Pirkanmaan järvillä Erityistarkastelussa: Roine, Mallasvesi, Pälkänevesi, Ruovesi, Ukonselkä, Kerteselkä ja Mouhijärvi Kalatalousneuvoja Ismo Kolari ismo.kolari@ahven.net Suunnittelija

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 24.3.2015 Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Oulun läänin kalastusaluepäivät, Vuokatti, 19.11.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema

Lisätiedot

Itäisen Suomenlahden kuha tutkimustuloksia vuosilta 1999 2005

Itäisen Suomenlahden kuha tutkimustuloksia vuosilta 1999 2005 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2 2006 Itäisen Suomenlahden kuha tutkimustuloksia vuosilta 1999 2005 Vesa Vanninen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Saarijärven koekalastus 2014

Saarijärven koekalastus 2014 Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.

MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustietoa Nordic-koeverkkokalastuksesta... 4 3. Kalan iän- ja kasvunmäärityksen

Lisätiedot

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä Anssi Vainikka (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu) Hannu Huuskonen (UEF), Risto Eronen (UEF), Pekka Hyvärinen (Luke), Mikko Olin (HY), Jukka Ruuhijärvi

Lisätiedot

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Lapin 13. kalatalouspäivät, Rovaniemi 1.11.216 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004 1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Johdanto Pohjois-Virmas on keskikokoinen, vesialaltaan (ilman Etelä-Virmasta) 767 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään

Lisätiedot

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma Jussi T. Pennanen, Matti Salminen ja Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 4114 KUOPION KAUPUNKI SAVON SELLU OY KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 12.5.2011 PÄIVITETTY 7.2.2012 JUKKA HARTIKAINEN KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Kalastus ja muikkukannat

Kalastus ja muikkukannat Kalastus ja muikkukannat Jouko Sarvala Ekologian osasto, Biologian laitos Turun yliopisto, FI-20014 Turku Kuva: Jouko Sarvala Kalastus vaikuttaa voimakkaasti kalakantoihin Maailman merillä ylikalastus

Lisätiedot