Kala- ja vesimonisteita nro 63
|
|
- Jukka-Pekka Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kala- ja vesimonisteita nro Ari Haikonen ja Petri Karppinen Kalastorakenteen ja kalojen poikastuotantoalueiden selvitys liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiin
2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy, Mekaanikonkatu, 0080 Helsinki Julkaisuaika: lokakuu 0 Tekijät: Ari Haikonen ja Petri Karppinen Julkaisun nimi: Kalastorakenteen ja kalojen poikastuotantoalueiden selvitys liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiin Julkaisun laji: Moniste Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro
3 Sisällys Johdanto... Selvitysalue... Aineisto ja menetelmät... Tulokset Habitaattikartoitus Ammattikalastajahaastattelu Gulf olympia -poikaspyynti Poikasnuottaus Coastal -koeverkkopyynti.... Vaelluskalat... Kruunuvuorenselän kalasto... Kirjallisuus Liitteet... 0
4 Johdanto Kala- ja vesitutkimus Oy toteutti kesällä 0 kalastorakenteen selvityksen sekä poikastuotantoalueiden kartoituksen liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointi prosessiin (Helsingin kaupunki 00). Työn tilaajana oli Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Selvitysalue Kalastoselvitykset kohdennettiin oletetulle vaikutusalueelle sekä eri hankevaihtoehtojen kohdealueille (kuva ). Vaikutusalueesta kuitenkin rajattiin pois itäisimmät osat, sillä oletuksella, että hankkeen vaikutukset eivät suuren etäisyyden ja veden heikon kulkeutumisen vuoksi ulotu kalaston osalta niin kauas itään. Kuva. Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetty arvioitu hankkeen vaikutusalue sekä eri hankevaihtoehtojen keskeisten kohdealueiden sijainnit. Aineisto ja menetelmät Habitaattikartoituksessa arvioitiin ranta-alueiden soveltuvuutta eri kalalajien kutu- ja poikasalueeksi. Kartoitus tehtiin toukokuussa ennen muiden kenttätöiden aloittamista, jotta alueesta saataisiin hyvä yleiskuva ja taustatietoja eri menetelmien koealojen sijoittelemiseksi arvioidulla vaikutusalueella. Helsingissä ammatikseen kalastavilta henkilöiltä on kalastustiedustelujen (mm. Haikonen 00) yhteydessä tiedusteltu heidän näkemystään ahvenen, kuhan, siian, silakan ja mateen lisääntymisalueista. Lisäksi haastateltiin erikseen yhtä Kruunuvuorenselällä kalastavaa ammattikalastajaa.
5 Selvitysalueelle sijoitettiin 00 m pituisia Gulf olympia -linjoja (kuvat ja ). Gulf olympia on veneen keulan sivuille kiinnitettävä parillinen haavipyydys. Haavit keräävät poikasia noin m ja, m syvyydellä. Gulf Olympia -pyydyksellä kartoitetaan silakan ja muiden vapaan veden poikasten esiintymistä sekä poikastuotantoalueiden sijoittumista oletetulla vaikutusalueella ja sen läheisyydessä. Gulf olympia -pyynti on VELMU-tutkimushankkeessa ( u/) laajemmin käyttöön otettu menetelmä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos käyttää menetelmää mm. silakan, kuoreen, ahvenen ja kuhan poikastuotantoalueiden kartoittamiseen. Gulf olympia -poikaspyynnin yhteydessä mitattiin myös YSI -mittarilla veden lämpötila, saliniteetti sekä sameus. Happi mitattiin Marvet Junior mittarilla. Kuva. Toinen, veneen oikealle sivustalle kiinnitetty, Gulf olympia -pyydys viritettynä pintaan.
6 Kuva. Kruunuvuorenselän Gulf olympia -linjasto vuonna 0. Alueella tehtiin poikasnuottauksia viidellä nuottaukseen hyvin soveltuvalla nuottauspaikalla (kuvat ja ). Poikasnuottauksella kartoitettiin rantavyöhykkeen kalalajistoa ja poikastuotantoa. Poikasnuottauksessa käytetyn nuotan reidet ovat 0 m, perä m ja nuotan korkeus,8 m. Nuotan reisien silmäharvuus on mm ja perän mm. Saadut kalat tunnistettiin lajilleen, lukuun ottamatta tokkoja, jotka määritettiin suvulleen. Lisäksi kalat mitattiin ja ryhmiteltiin kahteen ikäluokkaan: 0+ ja yli -vuotiaat.
7 Kuva. Poikasnuottausta Helsingin merialueella. Kuva. Poikasnuottauspaikkojen sijainti Kruunuvuorenselällä. Kalastorakennetta selvitettiin Coastal-koeverkkopyynnillä Pyyntiponnistus oli 0 verkkoyötä (kuva ). Verkot laskettiin illalla ja koettiin aamulla. Verkot olivat pyynnissä keskimäärin tuntia. Saaliiksi saadut kalat mitattiin cm:n, ja punnittiin g:n tarkkuudella. Verkkopaikkojen koordinaatit on esitetty liitteessä. Coastal-koeverkkopyynti on vakiintunut menetelmä, jolla kartoitetaan kalalajistoa ja kalaston rakennetta rannikkoalueella. Coastal-verkko on,8 m korkea, m pitkä ja koostuu yhdeksästä eri silmäkokoa (0 0 mm) olevasta paneelista. Menetelmää käytetään mm. Helsingin edustan kalataloustarkkailussa (Haikonen ym. 0). Menetelmän rajoituksena on, että pyynti kohdistuu ajankohdan vuoksi lähinnä lämpimän veden kalalajeihin, kuten ahvenkaloihin ja yleisimpiin särkikaloihin. Koeverkkopyynti ei
8 anna luotettavaa kuvaa esimerkiksi lohikalojen, hauen ja mateen esiintymisestä, sama koskee monia tavallisia merikaloja, kuten silakkaa ja kilohailia. Kuva. Coastal koeverkkokalastuksen pyyntipaikat Kruunuvuorenselällä. Koekalastukset aloitettiin kesäkuun alussa Gulf -pyynnillä, jolloin ensimmäiset silakan poikaset ovat kuoriutuneet (kuva 7). Poikasnuottaukset aloitettiin kesäkuun loppupuolella, kun kevätkutuisten lajien ensimmäiset poikaset ovat kuoriutuneita. Coastal koeverkkopyynti tehtiin viikon aikana elokuun lopulla. koeverkkopyynti poikasnuottaus Gulf -linjat pvm Kuva 7. Kenttätöiden ajoittuminen Kruunuvuorenselällä vuonna 0.
9 Tulokset. Habitaattikartoitus Rantaviivasta rakennettujen rantojen osuus oli % (kuva 8). Todellisuudessa rakennettujen rantojen osuus oli vieläkin suurempi, sillä osa rakenteista oli tehty pengertämällä ranta luonnonmukaisen näköisesti. Kivi-sora rannan osuus oli myös %. Kallion osuus oli 7 %. Ruovikot sijaitsivat pääasiassa lahdissa: Vanhankaupunginlahdessa sekä Tahvonlahdessa. Muualla havaitut ruovikot olivat kasvaneet kovaan pohjaan eivätkä ne siten voi toimia kevätkutuisten lajien lisääntymisalueina. Kuva 8. Kruunuvuorenselän rantahabitaatit. Ammattikalastajien mukaan Vanhankaupunginlahti toimii usean eri kalalajin lisääntymisalueena ja on näin yksi keskeisimmistä lisääntymisalueista Helsingissä (kuva 9). Vanhankaupunginlahdella kutevat mm. ahven, kuha, hauki ja made. Lisäksi ruovikkoinen lahti toimii usean särkikalan lisääntymisalueena. Ahvenen kutupaikoiksi ilmoitetaan lisäksi useita alueita eri puolilla selvitysaluetta. Karisiian ilmoitettiin kutevan Mustikkamaan ja Korkeasaaren alueella, mikä on mahdollista myös habitaatin perusteella. Alueella on karisiian kutuun soveltuvaa kivi-sora -pohjaa. Habitaatin puolesta potentiaalisia siian lisääntymisalueita on myös Laajasalon eteläosassa. 7
10 Kuva 9. Kruunuvuorenselällä ja sen läheisyydessä sijaitsevat eri kalalajien lisääntymisalueet ammattikalastustiedustelujen ja haastattelun perusteella.. Ammattikalastajahaastattelu Haastatellun ammattikalastajan pyynti alueella tapahtuu pääasiassa isosilmäisillä verkoilla (solmuväli > 0 mm). Taloudellisesti merkittävät saalislajit ovat ahven, kuha, siika ja kampela. Sivusaaliina saadaan myös runsaasti särkiä ja lahnoja.. Gulf olympia -poikaspyynti Silakka oli selvästi yleisin Gulf olympia -poikaspyynnin saalislaji (kuva 0 ja liite ). Silakan poikasia saatiin jokaiselta koelinjalta. Silakanpoikasia tuli saaliiksi erityisesti Kruunuvuorenselän pohjoisosista, josta saatiin myös vastakuoriutuneita (< 0 mm) yksilöitä (kuva ). Tutkimusten mukaan silakan vastakuoriutuneiden poikasten esiintyminen näytteissä kuvastaa karkeasti silakan kutualueiden sijoittumista (Härmä ja Lappalainen 009). Pienten poikasten esiintyminen viittaakin siihen, että silakka lisääntyy ainakin jossakin määrin myös Kruunuvuorenselällä. Seuraavaksi yleisin saalis oli tokot, joita niitäkin saatiin lähes jokaiselta koelinjalta. Ahvenia tavattiin kolmella koelinjalla, pääasiassa Vanhankaupunginlahdella. Satunnaisia havaintoja saatiin myös kolmipiikistä, kuoreesta ja siloneulasta. Koelinjakohtaiset saaliit ja linjojen koordinaatit on esitetty liitteessä. Veden lämpötila vaihteli Gulf -pyyntien aikana välillä 0 oc. 8
11 Kuva 0. Eri kalalajien osuudet Kruunuvuorenselän Gulf -linjoilla vuonna 0. 9
12 Kuva. Silakan vastakuoriutuneiden (< 0 mm) ja vanhempien poikasten (> 0 mm) osuudet Kruunuvuorenselän Gulf -linjoilla vuonna 0.. Poikasnuottaus Nuottasaaliit koostuivat pääasiassa ahvenen, silakan ja tokkojen poikasista (kuva ; taulukko ). Ahvenen poikasia saatiin erityisesti Laajasalon luoteisosasta (nuottauspaikka Nu) ja Korkeasaaren etelärannalta Hylkysaaren kupeesta (nuottauspaikka Nu). Silakan ja tokkojen poikasia tuli eniten Laajasalon etelärannoilta (kuva ). Lisäksi saatiin runsaasti salakkaa, kolmipiikkejä, särkiä, ja jonkun verran kuhan poikasia. Laajasalon luoteiskulmassa (nuottapaikka Nu) nuottaan jäi parvi aikuisia kilohaileja. Laajasalon etelärannoilla nuotasta löytyi myös joitakin hieman harvinaisempia lajeja kuten silo- ja särmäneula sekä nokkakala (taulukko ja ). 0
13 Taulukko. Poikasnuottauksessa saatujen 0+ -ikäisten kalojen yksilömäärät (kpl) koealoittain vuonna 0. Nu Nu Nu Nu7 Nu8 ahven kolmi- kuha kymmen- nokka- salakka piikki piikki kala Yhteensä Koeala silakka siloneula särki tokko yhteensä Kuva. Poikasnuottauksessa havaitut yleisimpien lajien 0+ -poikasien osuudet Kruunuvuorenselällä vuonna 0. Taulukko. Yli -vuotiaiden kalojen yksilömäärät (kpl) koealoittain poikasnuottaussaaliissa. Koeala ahven hauki kilo- kolmihaili piikki Nu Nu Nu Nu7 Nu8 Yht. 70 kymmen- lahna nokkapiikki kala 0 7 salakka sorva särki särmä- yhteensä neula
14 . Coastal -koeverkkopyynti Koeverkkopyynnissä saatiin saaliiksi kaikkiaan kalalajia. Kokonaissaalis oli 70 kiloa ja 70 yksilöä. Vedenlämpötila oli pyyntiajankohtana noin 9 oc. Kokonaisyksikkösaaliit olivat 09 kpl/verkko ja, kg/verkko. Lukumääräsaaliissa selvästi yleisin laji oli ahven, kun painosaaliissa merkittävin laji oli särki (taulukko ). Lajiryhmittäin tarkasteltuna petokalojen (yli cm ahven, hauki ja kuha) lukumääräinen osuus oli pieni, vain 8 %, kun särkikalojen osuus oli %. Painosaaliista petokalojen osuus oli % ja särkikalojen %. Verkkokohtaiset lukumäärä- ja painosaaliit on esitetty liitteissä ja. Taulukko. Kruunuvuorenselän koeverkkopyynnin prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna 0. Laji Ahven Kuha Hauki Kiiski Särki Salakka Pasuri Lahna Vimpa Kilohaili Mustatäplätokko Yhteensä Ahvenkalat Särkikalat Ahven > cm Petokalat kpl g yksikkösaalis kpl/verkko 8 0, , 0, kokonaissaaliit, lukumääräosuus % % % 0,0 % 0 % % % % % 8% 0, % 0, % 00 % % % % 8% yksikkösaalis g/verkko yksikkösaaliit ja %keskiosuus paino, g 8 % % 0 % 79 % % 88 % % 8 % 7 % 8 0,0 % 9 0, % 7 00 % % % 7 % % Ahventa ja särkeä esiintyi jokaisella koeverkkopaikalla (kuva ja liite ). Kiiskeä esiintyi 8, kuhaa, pasuria sekä lahnaa paikalla. Aiemmin silmälläpidettäväksi lajiksi luokiteltua vimpaa saatiin kaikkiaan verkkopaikalta. Tulokaslaji mustatäplätokkoa saatiin viideltä eri paikalta. Kappalemääräisesti suurimmat verkkosaaliit saatiin alueen eteläosassa sijaitsevan Pitkäluodon läheisyydestä, jossa varsinkin ahvenen ja vimman osuudet olivat merkittäviä.
15 Kuva. Kalalajien kappalemääräiset osuudet Kruunuvuorenselän koeverkkopaikoilla vuonna 0. Painomääräisesti särjen osuus oli merkittävä jokaisella koekalastusalueella (kuva ja liite ). Suurin kokonaissaalis (,9 kg) tuli verkkopaikalta Kr. Kuva. Eri kalalajien painomääräiset osuudet Kruunuvuorenselän koeverkkopaikoilla vuonna 0.
16 Suurin osa ahvenista oli pieniä (0+ - ja -vuoden ikäisiä) eikä isoja yksilöitä juuri esiintynyt (kuva ). Särjissä sen sijaan esiintyi kookkaampiakin yksilöitä (kuva ). Kummallakaan lajilla ei puutu vuosiluokkia eli kannoissa ei ole havaittavissa lisääntymishäiriöitä yks pituusluokka, cm. Kuva. Ahvenen pituusluokkajakauma Kruunuvuorenselällä vuonna 0. 0 yks pituusluokka, cm. Kuva. Särjen pituusluokkajakauma Kruunuvuorenselällä vuonna 0.. Vaelluskalat Kruunuvuorenselällä esiintyy meritaimenta, lohta ja vaellussiikaa, jotka vaeltavat Vantaanjoelle tai sen suualueelle. Alueella vaeltaa myös ankeriaita sekä nahkiaisia. Meritaimen vaeltaa Vantaanjoelle pääasiassa elo-lokakuussa, mutta vaellusta esiintyy myös muina ajankohtina alkukesästä loppusyksyyn. Meritaimen lisääntyy Vantaanjoessa luontaisesti ja lisäksi jokeen ja sen suualueelle istutetaan taimenen poikasia (Haikonen ym. 007, Karppinen ym. 009). Taimenen vaelluspoikaset lähtevät joesta merivaellukselle kevät-kesällä. Aikuisia meritaimenia saadaan yleisesti saaliiksi verkoilla syksyisin ja keväisin.
17 Lohen elinkierto on samanlainen kuin meritaimenella, mutta sitä esiintyy vain vähäisiä määriä taimeneen verrattuna. Nykykäsityksen mukaan vaellussiika ei lisäänny Vantaanjoessa. Jokisuulle istutetaan kuitenkin vuosittain runsaasti vaellussiian poikasia. Istutukset tehdään syksyisin, jonka jälkeen kesän vanhat siiat vaeltavat ulommas merialueelle syönnökselle. Takaisin jokisuulle nämä kalat palaavat noin viiden vuoden jälkeen. Siikojen kutuvaellus tapahtuu syys-lokakuussa. Vaelluskalojen kutuvaellusta turvaamaan on perustettu Vantaanjoen kalaväylä (kuva 7). Kalaväylällä ei saa pitää ankkuroitavia pyydyksiä, kuten esim. verkkoja. Kuva 7. Vantaanjoen kalaväylä.
18 Kruunuvuorenselän kalasto Kruunuvuorenselän selvityksessä saatiin saaliiksi kaikkiaan 0 eri kalalajia (taulukko ). Vastakuoriutuneista lajeista yleisimpänä esiintyivät ahven, silakka, salakka, kolmipiikki sekä tokko. Nämä lajit myös lisääntyvät selvitysalueella ja sen lähialueilla. Taulukko. Kruunuvuorenselän selvityksessä havaittujen kalalajien runsaus ikäluokittain. Laji ahven kuha hauki kiiski särki salakka pasuri lahna vimpa kilohaili mustatäplätokko kymmenpiikki kolmipiikki nokkakala silakka siloneula sorva tokko kuore särmäneula ikäluokka 0+ > -v kohtalainen kohtalainen kohtalainen vähäinen vähäinen kohtalainen vähäinen vähäinen vähäinen vähäinen kohtalainen vähäinen vähäinen kohtalainen vähäinen Yli -vuotiaiden kalalajien esiintymiseen tuloksissa vaikuttavat käytettyjen menetelmien lisäksi niiden vaellukset synnyinpaikaltaan syönnösalueelle ja takaisin kutualueille, jotka puolestaan vaihtelevat vuodenajan ja ympäristöolosuhteiden mukaan. Tutkimuksen ajankohdan ja käytettyjen menetelmien vuoksi alueella ei tästä syystä tavattu viileän veden aikaan yleisesti esiintyviä kalalajeja kuten yli yksivuotias silakka, kari- ja vaellussiika, kampela sekä meritaimen ja lohi. Muita alueelle tyypillisiä kalalajeja, joita todennäköisesti esiintyy alueella, vaikkei niitä tässä tutkimuksessa havaittu, ovat Kankaan (007) mukaan: ankerias, mutu, nahkiainen, säynävä, suutari, sulkava, seipi, made, härkäsimppu, rasvakala, kivinilkka, tuulenkala ja kampela. Taloudellisesti merkittävimmät lajit alueella ovat kuha ja ahven. Ammattikalastajien pyyntipaikkoja ja saaliita on käsitelty ammattikalastustiedusteluissa (mm. Haikonen 00, 0). Selvityksen perusteella ahven lisääntyy usealla alueella Helsingin edustalla. Kevätkutuisten kalalajien (ahven, hauki ja särkikalat) lisääntymisalueet sijoittuvat kuitenkin pääasiassa ruovikkoiseen Vanhankaupunginlahteen, kuten myös kesäkutuisen kuhan
19 (kuva 8). Kuha lisääntyy myös Vartiokylänlahdella. Silakan poikastuotantoalueet sijaitsevat sisälahtien ulkopuolella kovilla pohjilla. Kuva 8. Selvitysalueen ja sen läheisyydessä sijaitsevien ahvenen, kuha, hauen, mateen, siian ja silakan poikastuotantoalueiden sijainnit tämän selvityksen perusteella. Uhanalaisia lajeja ei tässä selvityksessä havaittu. Uhanalaisuusluokituksen saaneista kalalajeista Kruunuvuorenselällä esiintyy kuitenkin ajoittain ainakin äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu meritaimen, erittäin uhanalainen vaellussiika ja ankerias, vaarantuneeksi luokitellut lohi ja karisiika sekä silmällä pidettävä nahkiainen. Puutteellisesti tunnetuista lajeista selvityksessä tavattiin nokkakala ja tulokaslaji mustatäplätokko. Vuoden 0 eri menetelmillä kerätyn aineiston perusteella ahvenien keskipituus kasvoi kesän kuluessa kahdeksasta millimetristä 7 millimetriin. Ahvenen poikaset ovat ensimmäisen kesän jälkeen 0 70 mm pituisia (Koli 990). Kuhan 0+ -poikasia havaittiin heinäkuun puolivälissä sekä elokuun alussa. Tänä aikana ne kasvoivat 7 mm:stä 7 mm:n pituisiksi (kuva 9). Heinäkuu oli poikkeuksellisen lämmin vuonna 0, mikä näkyy ahvenen ja kuhan hyvänä kasvuna. 7
20 80 keskipituus, mm ahven 0 silakka 0 tokko 0 kuha pvm Kuva 9. Kruunuvuorenselällä eri menetelmillä tehdyissä selvityksissä havaitut yleisimpien lajien keskipituudet selvitysajankohtina vuonna 0. 8
21 Kirjallisuus Haikonen, A. 00. Ammattikalastus Helsingin edustan merialueella vuonna 009. Kala- ja vesitutkimus Oy. Moniste. Haikonen, A. 0. Ammattikalastus Helsingin edustan merialueella vuonna 00. Kala- ja vesitutkimus Oy. Moniste. Haikonen, A., Köngäs, P. ja Laamanen, M. 0. Helsingin edustan merialueen kalataloustarkkailu vuosina Kala- ja vesiraportteja. Haikonen, A., Paasivirta, L. ja Vatanen, S Vantaanjoen yhteistarkkailu - Kalasto ja pohjaeläimet vuonna 00. Kala- ja vesimonisteita. Kala- ja vesitutkimus Oy. Helsingin kaupunki. 00. Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Kaupunkisuunnitteluvirasto. Härmä ja Lappalainen 009. Sampling of herring larvae in shallow archipelago are surface samples sufficient. ICES CM 009/I:0. Kangas, N Helsingin kalaston historiaa, muutoksia ja nykypäivää. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita /007. Karppinen, P., Haikonen, A. ja Relander, J. Vantaanjoen taimenen ja lohen vaellustutkimus vuosina Kala- ja vesimonisteita. Kala- ja vesitutkimus Oy. Koli, L Suomen kalat. WSOY. 9
22 7 Liitteet Liite. Gulf olympia -poikaspyyntilinjojen koordinaatit sekä kokonaissaaliit lajeittain. Käytetty koordinaatisto on KKJ, kaista. koelinja Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 Yhteensä x y ahven kolmipiikki kuore silakka siloneula tokko yhteensä
23 Liite. Gulf olympia -poikaspyynnin yhteydessä mitatut veden sameus, lämpötila ja saliniteetti. Koeala Ajankohta Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 o sameus, NTU 8.. 9, 7,,,7,,,7,7,,8,7,,,7,,0,,0 8,,0.. 9,* 7,*,8,8,,,0,0,7,7,9,7,,,8,,8,,, 7.7.,,,0,,,8,7,,9,9,,,,,,,,,, veden lämpötila, C 0.7., 0,,8,,8,,7 9,8, 7,8,,9 9,,7,9,7,,,, 8.. 7,, 0,7 0,8,,,0,,7,7 0, 0,7, 0,9,8,7,,,0 0,.. 9, 7, 7,,,,,9,,0,0,,,0,9,,, 7,,, 7.7.,, 0,8 0, 0, 0,8,,0,, 0,7 0, 0, 0,7 0,, 0, 0, 0, 0, 0.7.,0,,0,,8 0,0,9,7,0,0 0,,9,, 9,9,0 0,,, 0, salinititeetti 8..,,8 7,9 8,0 7,9 7, 7, 7, 7,, 8, 8,0 7,7 7,9 7,7 7,8 7,0 8, 8, 8,..,,,9,0,,9,8,,,,7,,,,9,7,9,,8, ,,8,,,,0,8,,0,,7,9,,,,,,,,8,8,,0,,0,,8,,7,0,0,8,,9,,9,,9,7,8 * kova tuuli oli sekoittanut matalan merenlahden veden
24 Liite. Coastal -verkkopaikkojen koordinaatit, pyydyksien pyyntisyvyysvyöhyke sekä näkösyvyys. Käytetty koordinaatisto on KKJ, kaista. koeala Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 x syvyysnäkösyvyys, m y vyöhyke, m, ,9 7-0, 779 -, 7 -, , , ,0 7 -, , 770 -, , 70 -, 700-0, , 77-0, 7 0-, 7 -, 7-0, , 78 0-
25 Liite. Coastal -verkkojen verkkokohtaiset lukumääräsaaliit. Koeala Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 Yhteensä ahven kuha hauki kiiski särki salakka pasuri lahna vimpa kilohaili mustatäplätokko yhteensä
26 Liite. Coastal -verkkojen verkkokohtaiset painosaaliit (g). Koeala Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 Yhteensä ahven kuha hauki kiiski särki salakka pasuri lahna vimpa kilohaili mustatäplätokko yhteensä
VARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotRÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen
Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen
Kala- ja vesimonisteita nro 76 Ari Haikonen Taimenen vaelluspoikaspyynti Ingarskilajoessa vuonna 212 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Kesäkuu 212 Kirjoittaja(t): Ari Haikonen
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotYDINVOIMALAITOSHANKE
60K30029.25 FENNOVOIMA OY YDINVOIMALAITOSHANKE KALOJEN LISÄÄNTYMISALUEKARTOITUKSET PYHÄJOELLA, RUOTSINPYHTÄÄLLÄ JA SIMOSSA 2 (79) Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PYHÄJOKI... 4 2.1 Ammattikalastajahaastattelut...
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
Lisätiedot9M UPM Kymmene Oyj
9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN
LisätiedotKala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen
Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotHIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010
HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotRUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN
Vastaanottaja Helsingin Satama Asiakirjatyyppi YVA-selvitys Päivämäärä Syyskuu 2012 RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN RUOPPAUSMASSOJEN
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotMeriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella. Kala- ja vesijulkaisuja nro 180
Kala- ja vesijulkaisuja nro 180 Ari Haikonen, Petri Karppinen & Sauli Vatanen Meriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella Suunnitelma
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotKarhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012
Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotNousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella
Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotVantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015
Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
LisätiedotBALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS
Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä Joulukuu 2013 BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANKKEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotKalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin
Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden
LisätiedotLuonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä
Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotEurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007
Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010
KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden
LisätiedotRaportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista
Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotSaarijärven koekalastus 2014
Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotKERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotLÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018
LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2
LisätiedotRuissalon Krottilanlahden kalanpoikaslajiston kartoitus vuonna 2006
Ruissalon Krottilanlahden kalanpoikaslajiston kartoitus vuonna 2006 Natura-kohde / Natura site: Ruissalon lehdot FI0200057 Krottilanlahti ja kalanpoikaslinjat Lounais-Suomen urbaanit Natura 2000 -alueet
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
LisätiedotPasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto
30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotSomeron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017
Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Johdanto Vuonna 2005 voimaan tulleen vesienhoitolain mukaan kalataloushallinto ja Luonnonvarakeskus (aikaisemmin
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.
LisätiedotKokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa
Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Anna Väisänen 15.3.2019 Velvoitetarkkailusta Toteutettu kalataloudellisena yhteistarkkailuna 1970-luvulta
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotOvatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotEn överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan
En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotPaimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016
Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset
LisätiedotTuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 85. Ari Haikonen, Sauli Vatanen, Jouni Kervinen & Petri Karppinen
Kala- ja vesimonisteita nro 85 Ari Haikonen, Sauli Vatanen, Jouni Kervinen & Petri Karppinen Kalasto ja poikastuotanto Pyhäjoen edustan merialueella vuonna 2012 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
Lisätiedot