Kala- ja vesimonisteita nro 63

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kala- ja vesimonisteita nro 63"

Transkriptio

1 Kala- ja vesimonisteita nro Ari Haikonen ja Petri Karppinen Kalastorakenteen ja kalojen poikastuotantoalueiden selvitys liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiin

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy, Mekaanikonkatu, 0080 Helsinki Julkaisuaika: lokakuu 0 Tekijät: Ari Haikonen ja Petri Karppinen Julkaisun nimi: Kalastorakenteen ja kalojen poikastuotantoalueiden selvitys liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiin Julkaisun laji: Moniste Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro

3 Sisällys Johdanto... Selvitysalue... Aineisto ja menetelmät... Tulokset Habitaattikartoitus Ammattikalastajahaastattelu Gulf olympia -poikaspyynti Poikasnuottaus Coastal -koeverkkopyynti.... Vaelluskalat... Kruunuvuorenselän kalasto... Kirjallisuus Liitteet... 0

4 Johdanto Kala- ja vesitutkimus Oy toteutti kesällä 0 kalastorakenteen selvityksen sekä poikastuotantoalueiden kartoituksen liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointi prosessiin (Helsingin kaupunki 00). Työn tilaajana oli Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Selvitysalue Kalastoselvitykset kohdennettiin oletetulle vaikutusalueelle sekä eri hankevaihtoehtojen kohdealueille (kuva ). Vaikutusalueesta kuitenkin rajattiin pois itäisimmät osat, sillä oletuksella, että hankkeen vaikutukset eivät suuren etäisyyden ja veden heikon kulkeutumisen vuoksi ulotu kalaston osalta niin kauas itään. Kuva. Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetty arvioitu hankkeen vaikutusalue sekä eri hankevaihtoehtojen keskeisten kohdealueiden sijainnit. Aineisto ja menetelmät Habitaattikartoituksessa arvioitiin ranta-alueiden soveltuvuutta eri kalalajien kutu- ja poikasalueeksi. Kartoitus tehtiin toukokuussa ennen muiden kenttätöiden aloittamista, jotta alueesta saataisiin hyvä yleiskuva ja taustatietoja eri menetelmien koealojen sijoittelemiseksi arvioidulla vaikutusalueella. Helsingissä ammatikseen kalastavilta henkilöiltä on kalastustiedustelujen (mm. Haikonen 00) yhteydessä tiedusteltu heidän näkemystään ahvenen, kuhan, siian, silakan ja mateen lisääntymisalueista. Lisäksi haastateltiin erikseen yhtä Kruunuvuorenselällä kalastavaa ammattikalastajaa.

5 Selvitysalueelle sijoitettiin 00 m pituisia Gulf olympia -linjoja (kuvat ja ). Gulf olympia on veneen keulan sivuille kiinnitettävä parillinen haavipyydys. Haavit keräävät poikasia noin m ja, m syvyydellä. Gulf Olympia -pyydyksellä kartoitetaan silakan ja muiden vapaan veden poikasten esiintymistä sekä poikastuotantoalueiden sijoittumista oletetulla vaikutusalueella ja sen läheisyydessä. Gulf olympia -pyynti on VELMU-tutkimushankkeessa ( u/) laajemmin käyttöön otettu menetelmä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos käyttää menetelmää mm. silakan, kuoreen, ahvenen ja kuhan poikastuotantoalueiden kartoittamiseen. Gulf olympia -poikaspyynnin yhteydessä mitattiin myös YSI -mittarilla veden lämpötila, saliniteetti sekä sameus. Happi mitattiin Marvet Junior mittarilla. Kuva. Toinen, veneen oikealle sivustalle kiinnitetty, Gulf olympia -pyydys viritettynä pintaan.

6 Kuva. Kruunuvuorenselän Gulf olympia -linjasto vuonna 0. Alueella tehtiin poikasnuottauksia viidellä nuottaukseen hyvin soveltuvalla nuottauspaikalla (kuvat ja ). Poikasnuottauksella kartoitettiin rantavyöhykkeen kalalajistoa ja poikastuotantoa. Poikasnuottauksessa käytetyn nuotan reidet ovat 0 m, perä m ja nuotan korkeus,8 m. Nuotan reisien silmäharvuus on mm ja perän mm. Saadut kalat tunnistettiin lajilleen, lukuun ottamatta tokkoja, jotka määritettiin suvulleen. Lisäksi kalat mitattiin ja ryhmiteltiin kahteen ikäluokkaan: 0+ ja yli -vuotiaat.

7 Kuva. Poikasnuottausta Helsingin merialueella. Kuva. Poikasnuottauspaikkojen sijainti Kruunuvuorenselällä. Kalastorakennetta selvitettiin Coastal-koeverkkopyynnillä Pyyntiponnistus oli 0 verkkoyötä (kuva ). Verkot laskettiin illalla ja koettiin aamulla. Verkot olivat pyynnissä keskimäärin tuntia. Saaliiksi saadut kalat mitattiin cm:n, ja punnittiin g:n tarkkuudella. Verkkopaikkojen koordinaatit on esitetty liitteessä. Coastal-koeverkkopyynti on vakiintunut menetelmä, jolla kartoitetaan kalalajistoa ja kalaston rakennetta rannikkoalueella. Coastal-verkko on,8 m korkea, m pitkä ja koostuu yhdeksästä eri silmäkokoa (0 0 mm) olevasta paneelista. Menetelmää käytetään mm. Helsingin edustan kalataloustarkkailussa (Haikonen ym. 0). Menetelmän rajoituksena on, että pyynti kohdistuu ajankohdan vuoksi lähinnä lämpimän veden kalalajeihin, kuten ahvenkaloihin ja yleisimpiin särkikaloihin. Koeverkkopyynti ei

8 anna luotettavaa kuvaa esimerkiksi lohikalojen, hauen ja mateen esiintymisestä, sama koskee monia tavallisia merikaloja, kuten silakkaa ja kilohailia. Kuva. Coastal koeverkkokalastuksen pyyntipaikat Kruunuvuorenselällä. Koekalastukset aloitettiin kesäkuun alussa Gulf -pyynnillä, jolloin ensimmäiset silakan poikaset ovat kuoriutuneet (kuva 7). Poikasnuottaukset aloitettiin kesäkuun loppupuolella, kun kevätkutuisten lajien ensimmäiset poikaset ovat kuoriutuneita. Coastal koeverkkopyynti tehtiin viikon aikana elokuun lopulla. koeverkkopyynti poikasnuottaus Gulf -linjat pvm Kuva 7. Kenttätöiden ajoittuminen Kruunuvuorenselällä vuonna 0.

9 Tulokset. Habitaattikartoitus Rantaviivasta rakennettujen rantojen osuus oli % (kuva 8). Todellisuudessa rakennettujen rantojen osuus oli vieläkin suurempi, sillä osa rakenteista oli tehty pengertämällä ranta luonnonmukaisen näköisesti. Kivi-sora rannan osuus oli myös %. Kallion osuus oli 7 %. Ruovikot sijaitsivat pääasiassa lahdissa: Vanhankaupunginlahdessa sekä Tahvonlahdessa. Muualla havaitut ruovikot olivat kasvaneet kovaan pohjaan eivätkä ne siten voi toimia kevätkutuisten lajien lisääntymisalueina. Kuva 8. Kruunuvuorenselän rantahabitaatit. Ammattikalastajien mukaan Vanhankaupunginlahti toimii usean eri kalalajin lisääntymisalueena ja on näin yksi keskeisimmistä lisääntymisalueista Helsingissä (kuva 9). Vanhankaupunginlahdella kutevat mm. ahven, kuha, hauki ja made. Lisäksi ruovikkoinen lahti toimii usean särkikalan lisääntymisalueena. Ahvenen kutupaikoiksi ilmoitetaan lisäksi useita alueita eri puolilla selvitysaluetta. Karisiian ilmoitettiin kutevan Mustikkamaan ja Korkeasaaren alueella, mikä on mahdollista myös habitaatin perusteella. Alueella on karisiian kutuun soveltuvaa kivi-sora -pohjaa. Habitaatin puolesta potentiaalisia siian lisääntymisalueita on myös Laajasalon eteläosassa. 7

10 Kuva 9. Kruunuvuorenselällä ja sen läheisyydessä sijaitsevat eri kalalajien lisääntymisalueet ammattikalastustiedustelujen ja haastattelun perusteella.. Ammattikalastajahaastattelu Haastatellun ammattikalastajan pyynti alueella tapahtuu pääasiassa isosilmäisillä verkoilla (solmuväli > 0 mm). Taloudellisesti merkittävät saalislajit ovat ahven, kuha, siika ja kampela. Sivusaaliina saadaan myös runsaasti särkiä ja lahnoja.. Gulf olympia -poikaspyynti Silakka oli selvästi yleisin Gulf olympia -poikaspyynnin saalislaji (kuva 0 ja liite ). Silakan poikasia saatiin jokaiselta koelinjalta. Silakanpoikasia tuli saaliiksi erityisesti Kruunuvuorenselän pohjoisosista, josta saatiin myös vastakuoriutuneita (< 0 mm) yksilöitä (kuva ). Tutkimusten mukaan silakan vastakuoriutuneiden poikasten esiintyminen näytteissä kuvastaa karkeasti silakan kutualueiden sijoittumista (Härmä ja Lappalainen 009). Pienten poikasten esiintyminen viittaakin siihen, että silakka lisääntyy ainakin jossakin määrin myös Kruunuvuorenselällä. Seuraavaksi yleisin saalis oli tokot, joita niitäkin saatiin lähes jokaiselta koelinjalta. Ahvenia tavattiin kolmella koelinjalla, pääasiassa Vanhankaupunginlahdella. Satunnaisia havaintoja saatiin myös kolmipiikistä, kuoreesta ja siloneulasta. Koelinjakohtaiset saaliit ja linjojen koordinaatit on esitetty liitteessä. Veden lämpötila vaihteli Gulf -pyyntien aikana välillä 0 oc. 8

11 Kuva 0. Eri kalalajien osuudet Kruunuvuorenselän Gulf -linjoilla vuonna 0. 9

12 Kuva. Silakan vastakuoriutuneiden (< 0 mm) ja vanhempien poikasten (> 0 mm) osuudet Kruunuvuorenselän Gulf -linjoilla vuonna 0.. Poikasnuottaus Nuottasaaliit koostuivat pääasiassa ahvenen, silakan ja tokkojen poikasista (kuva ; taulukko ). Ahvenen poikasia saatiin erityisesti Laajasalon luoteisosasta (nuottauspaikka Nu) ja Korkeasaaren etelärannalta Hylkysaaren kupeesta (nuottauspaikka Nu). Silakan ja tokkojen poikasia tuli eniten Laajasalon etelärannoilta (kuva ). Lisäksi saatiin runsaasti salakkaa, kolmipiikkejä, särkiä, ja jonkun verran kuhan poikasia. Laajasalon luoteiskulmassa (nuottapaikka Nu) nuottaan jäi parvi aikuisia kilohaileja. Laajasalon etelärannoilla nuotasta löytyi myös joitakin hieman harvinaisempia lajeja kuten silo- ja särmäneula sekä nokkakala (taulukko ja ). 0

13 Taulukko. Poikasnuottauksessa saatujen 0+ -ikäisten kalojen yksilömäärät (kpl) koealoittain vuonna 0. Nu Nu Nu Nu7 Nu8 ahven kolmi- kuha kymmen- nokka- salakka piikki piikki kala Yhteensä Koeala silakka siloneula särki tokko yhteensä Kuva. Poikasnuottauksessa havaitut yleisimpien lajien 0+ -poikasien osuudet Kruunuvuorenselällä vuonna 0. Taulukko. Yli -vuotiaiden kalojen yksilömäärät (kpl) koealoittain poikasnuottaussaaliissa. Koeala ahven hauki kilo- kolmihaili piikki Nu Nu Nu Nu7 Nu8 Yht. 70 kymmen- lahna nokkapiikki kala 0 7 salakka sorva särki särmä- yhteensä neula

14 . Coastal -koeverkkopyynti Koeverkkopyynnissä saatiin saaliiksi kaikkiaan kalalajia. Kokonaissaalis oli 70 kiloa ja 70 yksilöä. Vedenlämpötila oli pyyntiajankohtana noin 9 oc. Kokonaisyksikkösaaliit olivat 09 kpl/verkko ja, kg/verkko. Lukumääräsaaliissa selvästi yleisin laji oli ahven, kun painosaaliissa merkittävin laji oli särki (taulukko ). Lajiryhmittäin tarkasteltuna petokalojen (yli cm ahven, hauki ja kuha) lukumääräinen osuus oli pieni, vain 8 %, kun särkikalojen osuus oli %. Painosaaliista petokalojen osuus oli % ja särkikalojen %. Verkkokohtaiset lukumäärä- ja painosaaliit on esitetty liitteissä ja. Taulukko. Kruunuvuorenselän koeverkkopyynnin prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna 0. Laji Ahven Kuha Hauki Kiiski Särki Salakka Pasuri Lahna Vimpa Kilohaili Mustatäplätokko Yhteensä Ahvenkalat Särkikalat Ahven > cm Petokalat kpl g yksikkösaalis kpl/verkko 8 0, , 0, kokonaissaaliit, lukumääräosuus % % % 0,0 % 0 % % % % % 8% 0, % 0, % 00 % % % % 8% yksikkösaalis g/verkko yksikkösaaliit ja %keskiosuus paino, g 8 % % 0 % 79 % % 88 % % 8 % 7 % 8 0,0 % 9 0, % 7 00 % % % 7 % % Ahventa ja särkeä esiintyi jokaisella koeverkkopaikalla (kuva ja liite ). Kiiskeä esiintyi 8, kuhaa, pasuria sekä lahnaa paikalla. Aiemmin silmälläpidettäväksi lajiksi luokiteltua vimpaa saatiin kaikkiaan verkkopaikalta. Tulokaslaji mustatäplätokkoa saatiin viideltä eri paikalta. Kappalemääräisesti suurimmat verkkosaaliit saatiin alueen eteläosassa sijaitsevan Pitkäluodon läheisyydestä, jossa varsinkin ahvenen ja vimman osuudet olivat merkittäviä.

15 Kuva. Kalalajien kappalemääräiset osuudet Kruunuvuorenselän koeverkkopaikoilla vuonna 0. Painomääräisesti särjen osuus oli merkittävä jokaisella koekalastusalueella (kuva ja liite ). Suurin kokonaissaalis (,9 kg) tuli verkkopaikalta Kr. Kuva. Eri kalalajien painomääräiset osuudet Kruunuvuorenselän koeverkkopaikoilla vuonna 0.

16 Suurin osa ahvenista oli pieniä (0+ - ja -vuoden ikäisiä) eikä isoja yksilöitä juuri esiintynyt (kuva ). Särjissä sen sijaan esiintyi kookkaampiakin yksilöitä (kuva ). Kummallakaan lajilla ei puutu vuosiluokkia eli kannoissa ei ole havaittavissa lisääntymishäiriöitä yks pituusluokka, cm. Kuva. Ahvenen pituusluokkajakauma Kruunuvuorenselällä vuonna 0. 0 yks pituusluokka, cm. Kuva. Särjen pituusluokkajakauma Kruunuvuorenselällä vuonna 0.. Vaelluskalat Kruunuvuorenselällä esiintyy meritaimenta, lohta ja vaellussiikaa, jotka vaeltavat Vantaanjoelle tai sen suualueelle. Alueella vaeltaa myös ankeriaita sekä nahkiaisia. Meritaimen vaeltaa Vantaanjoelle pääasiassa elo-lokakuussa, mutta vaellusta esiintyy myös muina ajankohtina alkukesästä loppusyksyyn. Meritaimen lisääntyy Vantaanjoessa luontaisesti ja lisäksi jokeen ja sen suualueelle istutetaan taimenen poikasia (Haikonen ym. 007, Karppinen ym. 009). Taimenen vaelluspoikaset lähtevät joesta merivaellukselle kevät-kesällä. Aikuisia meritaimenia saadaan yleisesti saaliiksi verkoilla syksyisin ja keväisin.

17 Lohen elinkierto on samanlainen kuin meritaimenella, mutta sitä esiintyy vain vähäisiä määriä taimeneen verrattuna. Nykykäsityksen mukaan vaellussiika ei lisäänny Vantaanjoessa. Jokisuulle istutetaan kuitenkin vuosittain runsaasti vaellussiian poikasia. Istutukset tehdään syksyisin, jonka jälkeen kesän vanhat siiat vaeltavat ulommas merialueelle syönnökselle. Takaisin jokisuulle nämä kalat palaavat noin viiden vuoden jälkeen. Siikojen kutuvaellus tapahtuu syys-lokakuussa. Vaelluskalojen kutuvaellusta turvaamaan on perustettu Vantaanjoen kalaväylä (kuva 7). Kalaväylällä ei saa pitää ankkuroitavia pyydyksiä, kuten esim. verkkoja. Kuva 7. Vantaanjoen kalaväylä.

18 Kruunuvuorenselän kalasto Kruunuvuorenselän selvityksessä saatiin saaliiksi kaikkiaan 0 eri kalalajia (taulukko ). Vastakuoriutuneista lajeista yleisimpänä esiintyivät ahven, silakka, salakka, kolmipiikki sekä tokko. Nämä lajit myös lisääntyvät selvitysalueella ja sen lähialueilla. Taulukko. Kruunuvuorenselän selvityksessä havaittujen kalalajien runsaus ikäluokittain. Laji ahven kuha hauki kiiski särki salakka pasuri lahna vimpa kilohaili mustatäplätokko kymmenpiikki kolmipiikki nokkakala silakka siloneula sorva tokko kuore särmäneula ikäluokka 0+ > -v kohtalainen kohtalainen kohtalainen vähäinen vähäinen kohtalainen vähäinen vähäinen vähäinen vähäinen kohtalainen vähäinen vähäinen kohtalainen vähäinen Yli -vuotiaiden kalalajien esiintymiseen tuloksissa vaikuttavat käytettyjen menetelmien lisäksi niiden vaellukset synnyinpaikaltaan syönnösalueelle ja takaisin kutualueille, jotka puolestaan vaihtelevat vuodenajan ja ympäristöolosuhteiden mukaan. Tutkimuksen ajankohdan ja käytettyjen menetelmien vuoksi alueella ei tästä syystä tavattu viileän veden aikaan yleisesti esiintyviä kalalajeja kuten yli yksivuotias silakka, kari- ja vaellussiika, kampela sekä meritaimen ja lohi. Muita alueelle tyypillisiä kalalajeja, joita todennäköisesti esiintyy alueella, vaikkei niitä tässä tutkimuksessa havaittu, ovat Kankaan (007) mukaan: ankerias, mutu, nahkiainen, säynävä, suutari, sulkava, seipi, made, härkäsimppu, rasvakala, kivinilkka, tuulenkala ja kampela. Taloudellisesti merkittävimmät lajit alueella ovat kuha ja ahven. Ammattikalastajien pyyntipaikkoja ja saaliita on käsitelty ammattikalastustiedusteluissa (mm. Haikonen 00, 0). Selvityksen perusteella ahven lisääntyy usealla alueella Helsingin edustalla. Kevätkutuisten kalalajien (ahven, hauki ja särkikalat) lisääntymisalueet sijoittuvat kuitenkin pääasiassa ruovikkoiseen Vanhankaupunginlahteen, kuten myös kesäkutuisen kuhan

19 (kuva 8). Kuha lisääntyy myös Vartiokylänlahdella. Silakan poikastuotantoalueet sijaitsevat sisälahtien ulkopuolella kovilla pohjilla. Kuva 8. Selvitysalueen ja sen läheisyydessä sijaitsevien ahvenen, kuha, hauen, mateen, siian ja silakan poikastuotantoalueiden sijainnit tämän selvityksen perusteella. Uhanalaisia lajeja ei tässä selvityksessä havaittu. Uhanalaisuusluokituksen saaneista kalalajeista Kruunuvuorenselällä esiintyy kuitenkin ajoittain ainakin äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu meritaimen, erittäin uhanalainen vaellussiika ja ankerias, vaarantuneeksi luokitellut lohi ja karisiika sekä silmällä pidettävä nahkiainen. Puutteellisesti tunnetuista lajeista selvityksessä tavattiin nokkakala ja tulokaslaji mustatäplätokko. Vuoden 0 eri menetelmillä kerätyn aineiston perusteella ahvenien keskipituus kasvoi kesän kuluessa kahdeksasta millimetristä 7 millimetriin. Ahvenen poikaset ovat ensimmäisen kesän jälkeen 0 70 mm pituisia (Koli 990). Kuhan 0+ -poikasia havaittiin heinäkuun puolivälissä sekä elokuun alussa. Tänä aikana ne kasvoivat 7 mm:stä 7 mm:n pituisiksi (kuva 9). Heinäkuu oli poikkeuksellisen lämmin vuonna 0, mikä näkyy ahvenen ja kuhan hyvänä kasvuna. 7

20 80 keskipituus, mm ahven 0 silakka 0 tokko 0 kuha pvm Kuva 9. Kruunuvuorenselällä eri menetelmillä tehdyissä selvityksissä havaitut yleisimpien lajien keskipituudet selvitysajankohtina vuonna 0. 8

21 Kirjallisuus Haikonen, A. 00. Ammattikalastus Helsingin edustan merialueella vuonna 009. Kala- ja vesitutkimus Oy. Moniste. Haikonen, A. 0. Ammattikalastus Helsingin edustan merialueella vuonna 00. Kala- ja vesitutkimus Oy. Moniste. Haikonen, A., Köngäs, P. ja Laamanen, M. 0. Helsingin edustan merialueen kalataloustarkkailu vuosina Kala- ja vesiraportteja. Haikonen, A., Paasivirta, L. ja Vatanen, S Vantaanjoen yhteistarkkailu - Kalasto ja pohjaeläimet vuonna 00. Kala- ja vesimonisteita. Kala- ja vesitutkimus Oy. Helsingin kaupunki. 00. Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Kaupunkisuunnitteluvirasto. Härmä ja Lappalainen 009. Sampling of herring larvae in shallow archipelago are surface samples sufficient. ICES CM 009/I:0. Kangas, N Helsingin kalaston historiaa, muutoksia ja nykypäivää. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita /007. Karppinen, P., Haikonen, A. ja Relander, J. Vantaanjoen taimenen ja lohen vaellustutkimus vuosina Kala- ja vesimonisteita. Kala- ja vesitutkimus Oy. Koli, L Suomen kalat. WSOY. 9

22 7 Liitteet Liite. Gulf olympia -poikaspyyntilinjojen koordinaatit sekä kokonaissaaliit lajeittain. Käytetty koordinaatisto on KKJ, kaista. koelinja Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 Yhteensä x y ahven kolmipiikki kuore silakka siloneula tokko yhteensä

23 Liite. Gulf olympia -poikaspyynnin yhteydessä mitatut veden sameus, lämpötila ja saliniteetti. Koeala Ajankohta Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 o sameus, NTU 8.. 9, 7,,,7,,,7,7,,8,7,,,7,,0,,0 8,,0.. 9,* 7,*,8,8,,,0,0,7,7,9,7,,,8,,8,,, 7.7.,,,0,,,8,7,,9,9,,,,,,,,,, veden lämpötila, C 0.7., 0,,8,,8,,7 9,8, 7,8,,9 9,,7,9,7,,,, 8.. 7,, 0,7 0,8,,,0,,7,7 0, 0,7, 0,9,8,7,,,0 0,.. 9, 7, 7,,,,,9,,0,0,,,0,9,,, 7,,, 7.7.,, 0,8 0, 0, 0,8,,0,, 0,7 0, 0, 0,7 0,, 0, 0, 0, 0, 0.7.,0,,0,,8 0,0,9,7,0,0 0,,9,, 9,9,0 0,,, 0, salinititeetti 8..,,8 7,9 8,0 7,9 7, 7, 7, 7,, 8, 8,0 7,7 7,9 7,7 7,8 7,0 8, 8, 8,..,,,9,0,,9,8,,,,7,,,,9,7,9,,8, ,,8,,,,0,8,,0,,7,9,,,,,,,,8,8,,0,,0,,8,,7,0,0,8,,9,,9,,9,7,8 * kova tuuli oli sekoittanut matalan merenlahden veden

24 Liite. Coastal -verkkopaikkojen koordinaatit, pyydyksien pyyntisyvyysvyöhyke sekä näkösyvyys. Käytetty koordinaatisto on KKJ, kaista. koeala Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 x syvyysnäkösyvyys, m y vyöhyke, m, ,9 7-0, 779 -, 7 -, , , ,0 7 -, , 770 -, , 70 -, 700-0, , 77-0, 7 0-, 7 -, 7-0, , 78 0-

25 Liite. Coastal -verkkojen verkkokohtaiset lukumääräsaaliit. Koeala Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 Yhteensä ahven kuha hauki kiiski särki salakka pasuri lahna vimpa kilohaili mustatäplätokko yhteensä

26 Liite. Coastal -verkkojen verkkokohtaiset painosaaliit (g). Koeala Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 Yhteensä ahven kuha hauki kiiski särki salakka pasuri lahna vimpa kilohaili mustatäplätokko yhteensä

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 76 Ari Haikonen Taimenen vaelluspoikaspyynti Ingarskilajoessa vuonna 212 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Kesäkuu 212 Kirjoittaja(t): Ari Haikonen

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOSHANKE

YDINVOIMALAITOSHANKE 60K30029.25 FENNOVOIMA OY YDINVOIMALAITOSHANKE KALOJEN LISÄÄNTYMISALUEKARTOITUKSET PYHÄJOELLA, RUOTSINPYHTÄÄLLÄ JA SIMOSSA 2 (79) Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PYHÄJOKI... 4 2.1 Ammattikalastajahaastattelut...

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN Vastaanottaja Helsingin Satama Asiakirjatyyppi YVA-selvitys Päivämäärä Syyskuu 2012 RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN RUOPPAUSMASSOJEN

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012 Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen

Lisätiedot

BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS

BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä Joulukuu 2013 BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANKKEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS

Lisätiedot

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014 Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Saarijärven koekalastus 2014

Saarijärven koekalastus 2014 Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Ruissalon Krottilanlahden kalanpoikaslajiston kartoitus vuonna 2006

Ruissalon Krottilanlahden kalanpoikaslajiston kartoitus vuonna 2006 Ruissalon Krottilanlahden kalanpoikaslajiston kartoitus vuonna 2006 Natura-kohde / Natura site: Ruissalon lehdot FI0200057 Krottilanlahti ja kalanpoikaslinjat Lounais-Suomen urbaanit Natura 2000 -alueet

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto 30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.

Lisätiedot

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 85. Ari Haikonen, Sauli Vatanen, Jouni Kervinen & Petri Karppinen

Kala- ja vesimonisteita nro 85. Ari Haikonen, Sauli Vatanen, Jouni Kervinen & Petri Karppinen Kala- ja vesimonisteita nro 85 Ari Haikonen, Sauli Vatanen, Jouni Kervinen & Petri Karppinen Kalasto ja poikastuotanto Pyhäjoen edustan merialueella vuonna 2012 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

ANKERIAS (Anguilla anguilla) ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Hoitokalastusta Vesijärvellä Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 150. Ari Haikonen, Jani Helminen, Petri Karppinen, Jouni Kervinen ja Sauli Vatanen

Kala- ja vesimonisteita nro 150. Ari Haikonen, Jani Helminen, Petri Karppinen, Jouni Kervinen ja Sauli Vatanen Kala- ja vesimonisteita nro 15 Ari Haikonen, Jani Helminen, Petri Karppinen, Jouni Kervinen ja Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vedenotto- ja lauhdeveden purkualueen kalastoselvitykset vuonna

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004 KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 5.2.2015 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A tai B luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B =Punnittu kaupan

Lisätiedot

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13 KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013 Ari Westermark 2013 Kirjenumero 972/13 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1 Kuhakantojen kehitys tutkimusalueella... 2

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tähän julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot