Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Transkriptio

1 Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

2 Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille, kalanviljelijöille, kalakauppiaille, kalanjalostusteollisuudelle ja kuluttajille Rannikkokalastuksen selkäranka (3. tärkein laji) merialueella silakan ja kilohailin jälkeen Tuonti 23 % Siian ruokakalaviljely 22 % Ammattikalastus sisävesillä 3 % Merialueen ammattikalastus 19 % Vapaaajankalastus sisävesillä 21 % Vapaa-ajan kalastus merellä 12 %

3 Uhanalainen vaellussiika 2010 Lajien punainen lista Suomessa määritteli vaellussiian vaarantuneeksi Tärkeimmät syyt: Vanhat synnit kuten lisääntymisalueiden menetys voimarakentamisen vuoksi Saaliskalojen pitkään jatkunut pieneneminen ja nuorentuminen ja saaliin väheneminen, osin istutusten vähenemisestä johtuen (ns. yleishyödylliset istutukset) Erityisesti eteläiset pienet kannat ja ns. suistosiiat vaarassa

4 Mielipidekysely Siikaworkshopin osallistujille (17 henkilöä) , Helsinki Asiantuntija-arvio siikasaaliiden vähentymisen syistä Itämerellä 7. Siikakannan sisäiset muutokset 1 % Karisiika 7. Siikakannan sisäiset muutokset 6 % Vaellussiika 6. Muutokset biologisessa ympäristössä 15 % 1. Kalastus 24 % 5. Muutokset meressä 4 % 6. Muutokset biologisessa ympäristössä 12 % 1. Kalastus 28 % 5. Muutokset meressä 43 % 3. Muutokset valumaalueilla Istutukset % 3 % 4.Muutokset joissa 2 % 4.Muutokset joissa 25 % 3. Muutokset valumaalueilla 13 % 2. Istutukset 12 %

5 Kesänvanhojen vaellussiikojen ruiskuvärjäykset Kemijokisuulla ja merkkipalautukset Vaellussiiat ovat tehokkaan kalastuksen kohteena koko syönnösvaelluksensa ajan Suurin osa kaloista pyydetään ennen kuin ne ehtivät kutea kertaakaan Isutustulokset vaihtelivat kg / kesäistä istukasta Eteläisellä Perämerellä tulokset vuosien istutksista olivat kg / 1000 istukasta Molemmilla alueilla istutukset olivat taloudellisesti kannattavat Istutusalue % 6 % 32 % 17 % 7 %

6 Istutustulokset voisivat olla paremmat Paras tuotto saavutettaisiin nostamalla verkkojen solmuväliä, koska verkko on tärkein siian pyyntiväline ja se on erittäin kokovalikoiva > 40 mm or > 43 mm or > 43 mm > 43 mm Siikatyöryhmän suositusten perusteella kalastusasetusta muutettiin Verkkojen solmuväliä säädeltiin Siian kalastusta joissa rajoitettiin

7 Lipposaalis kg Kesänvanhojen istutusmäärä TORNIONJOELTA KÄYTETTÄVISSÄ PITKÄN AJAN SAALIS- JA ISTUTUSTILASTO Lipposaalis Kukkolankoskelta ja istutukset 5-7 v aiemmin

8 Istutettujen määrä kpl Kesänvanhoina istutettujen siian poikasten ja lipolla 5-7 v myöhemmin saatujen kalojen määrän välinen riippuvuus r= Lipposaaliin määrä kpl

9 Lipposiikojen keskipaino grammaa Verkkovuorokaudet kpl Kukkolankoskelta saatujen siikojen keskipaino (neliöt) ja ammattimaisen verkkokalastuksen pyyntiponnistus Pohjanlahdella (punainen viiva) r = , P =

10 Vaellussiian poikasten vaellus mereen Tutkittu tiheällä lipolla ja smolttiruuvilla Simo- ja Tornionjoessa Siianpoikasia saatiin koskien alapuolisilta rannoilta lipolla touko-kesäkuun vaihteessa, mutta smolttiruuvista vasta kesäkuun puolivälistä lähtien, jolloin poikaset olivat n. 30 mm pitkiä Vaelluksen käynnistyttyä poikasmäärät kasvoivat nopeasti ja saavuttivat huippunsa parissa viikossa yleensä kesäkuun lopulla Tulosten perusteella vaellussiian poikaset näyttäisivät vaeltavan joesta aktiivisesti eikä pelkästään ajelehtivan mereen

11 1.kesä 10.kesä 20.kesä 30.kesä 10.heinä 20.heinä 30.heinä 10.elo 20.elo 25.elo 28.elo 27.elo 30.elo 29.elo 31.elo Poikasten kpl-määrä Veden lämpötila C Smolttiruuvin saalis Tornionjoesta ,0 20, ,0 10,0 5,0 0, C 2005 C 2006 C 2007 C 2008 C 2009

12 Mitä ei tiedetä: Vaellussiian luontaisen lisääntymisen määrä niin luonnon- kuin padotuissakin joissa tuntematon Ajankohtainen aihe, koska velvoiteistutusten tasosta parhaillaan keskustellaan (Kemijoki, Iijoki, Oulujoki, Kymijoki) Viime aikojen smolttitulokset Tornionjoelta ja Simojoelta ovat saaneet pohtimaan, ovatko nykyiset istutustasot riittävän korkeat. Istutustasot määrättiin 30 v sitten, jolloin lohen luontainen tuotanto oli paljon vähäisempää kuin nykyisin Toisin kuin lohella tietämys vaellussiiasta on paljon vähäisempää, siikavelvoitteet määriteltiin aikoinaan lähinnä historiallisten saalistietojen ja joidenkin istutustulosten pohjalta Luontaisen tuotannon suuruutta voitaisiin arvioida merkintätakaisinpyynnin avulla käyttäen alitsariinimerkintöjä ja smolttiruuvipyyntiä. Tornionjoen ongelmana on joen suuri koko, mikä vaatisi suuria istutuksia ja laajamittaista aineiston käsittelyä Luontaisesti lisääntyvien siikojen säästämisen ja istutuksista peräisin olevien siikojen kalastamisen järjestäminen on ongelmallista laajan yhteisen vaellusalueen takia. Velvoiteistutukset tuottavat satojen tonnien siikamassan, mitä ei kannata jättää hyödyntämättä