Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen

Transkriptio

1 1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie HATTU Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon 213 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 5127 ENDOMINES OY ENDOMINES OY:N PAMPALON KAIVOKSEN VESITARKKAILUJEN VUOSIYHTEENVETO 213 KUOPIO TUOMAS PURANEN

3 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. YLEISTÄ 2 2. SÄÄOLOT Säätila Virtaamat ja vesivarat 6 3. TARKKAILUN TOTEUTUS 7 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Juoksutusvesi Kaivos- ja suotovedet Pintavesi Pohjavesi YHTEENVETO 17 LIITTEET

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 1. YLEISTÄ Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi antamallaan päätöksellä Endomines Oy:lle Pampalon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristöluvan (nro 23/8/2, Dnro ISY-24-Y-271). Päätöksessä todetaan mm. seuraavaa: 3. Käenjoen valuma-alueen suuntaan johdettavat vedet on pyrittävä juoksuttamaan keskitetysti kevät- ja syystulvien aikana. Juoksuttamisen ajankohdasta on ilmoitettava ennalta Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. 4. Rikastamoa, rikastushiekka-allasta, selkeytysaltaita ja biologista puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Rikastushiekka-altaan ylitevesi on käsiteltävä kemiallisesti tai vastaavantehoisella menetelmällä siten, että vesistöön johdettavan veden happamuuden on oltava välillä 6-9, kiintoainepitoisuuden alle 2 mg/l ja nikkelipitoisuuden alle 1, mg/l. Pitoisuusrajat on saavutettava jokaisella mittauskerralla. Määräyksen noudattamisen täyttymisen arvioinnissa on otettava huomioon näytteen ottamisesta ja analysoinnista aiheutuva kokonaisvirhe. Rikastushiekka-altaan ylitevesien kemikalointia ja jälkiselkeytystä tai vastaavan tasoista menetelmää koskeva vesienkäsittelysuunnitelma sijoitus- ja mitoitustietoinen on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen vesien johtamista rikastushiekka-altaasta. Tarkkailu toteutettiin Endomines Oy:n laatiman (päivätty ) tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesienkäsittelysuunnitelma toimitettiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi SÄÄOLOT 2.1 Säätila Tarkkailuvuoden 213 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1-4). Vuosi 213 oli lämpötiloiltaan muuten normaali mutta maaliskuu oli tavanomaista selvästi kylmempi ja helmi- touko-, kesä-, marras- ja joulukuut olivat selvästi tavanomaista lämpimämpiä. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Sivu 2 / 2

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 1. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 213 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 2. Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 213 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Sivu 3 / 2

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 3. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 213 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 4. Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 213 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin 34 mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 51 mm. Kuukauden lopussa lunta oli 4-65 cm, kun sitä normaalisti on reilut 5 cm. Lumikuorma (kg/m²) vaihteli maakunnassamme 64 84, kun se tavallisesti on noin 12 kg/m². Helmikuun keskilämpötila oli Pohjois- Karjalassa vajaat -5,5 C. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lukema oli yli viisi astetta lämpimämpi. Lumen paksuus oli helmikuun lopussa maakunnan pohjois- ja länsiosassa hieman alle puoli metriä ja muualla 5 6 cm. Lumipeite pysyi Sivu 4 / 2

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy maaliskuussa lähes samana ja oli kuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa hieman yli puoli metriä. Huhtikuussa keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Vesisateiden ja lämpimien päivien ansiosta lumipeite hupeni huhtikuun loppupuolella nopeasti. Kuun lopussa lunta oli enää lähinnä suojaisissa notkopaikoissa. Lumien esiintyminen helmi-toukokuussa 213 on esitetty kuvassa 5. Toukokuussa sademäärä oli noin neljänneksen tavanomaista pienempi. Kuva 5. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa 213. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli C. Tavallisesti kesäkuussa on noin 3 3,5 astetta viileämpää. Lämpimintä oli kuun ensimmäisellä ja toisella viikolla, jolloin lämpötila kohosi useampana päivänä hellelukemiin. Kesäkuun sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja. Keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 65 mm. Määrä vastaa pitkänajan (vuosien ) keskiarvoa. Suurimmat sateet ajoittuivat kuukauden toiselle viikolle. Heinäkuun keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna suurimmassa osassa maata hieman tavanomaista alempi. Poikkeama jäi kuitenkin alle asteeseen. Heinäkuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 63 mm, kun tavallisesti sataa 77 mm. Sateet olivat kuuroluonteisia, mistä johtuen sademäärissä oli paikkakohtaisia eroja. Koko maan elokuun keskilämpötila oli vaihteli välillä, mikä oli pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Elokuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnan alueella noin kolmanneksen tavanomaista suurempi. Sademäärissä oli paikkakuntakohtaisia eroja. Syyskuun sademäärä Pohjois- Karjalassa oli tavanomaista pienempi. Lokakuu oli tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi Pohjois-Karjalassa. Pohjois- Karjalan maakunnan lokakuun keskilämpötila oli asteen verran tavanomaista lämpimämpi. Lokakuun alkupuoli oli lämmintä. Kuukauden puolivälissä sää kylmeni huomattavasti jolloin satoi myös ensilumi. Kuukauden lopussa sää lämpeni uudelleen ja lumet sulivat pois. Marraskuu oli 3 3,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden keskilämpötila vaihteli +2 - asteeseen. Marraskuussa satoi Pohjois- Karjalassa lähes puolitoistakertaisesti. Kuukauden sademäärä oli 83 mm, kun tavallisesti sataa 56 mm. Sateet tulivat vetenä ja räntänä sekä lumena. Marraskuun Sivu 5 / 2

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy lopussa lunta oli noin 1 cm. Joulukuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi. Pakkaset olivat vähissä ja päivät mentiin -5 asteen välillä. Räntä- ja vesisateita tuli runsaasti, eikä lumi pysynyt maassa kerralla kovinkaan pitkään. Sateita saatiin selvästi tavanomaista enemmän, joka nostatti virtaamia joissa ja pintoja järvissä. Kuva 6. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi normaalia enemmän. Selvästi sateisin kuukausi oli Lieksassa elokuu ja Joensuussa kesä- syys- loka- ja marraskuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi selvästi keskimääräistä enemmän. Vähiten normaaliin verrattuna satoi maaliskuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella selvästi normaalia runsaampi. Myös joulukuu oli hyvin sateinen. Tammikuun lopussa ja helmikuussa järvien vedenkorkeudet olivat normaaliin ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeammalla, vaihdellen muutamista senteistä aina puoleen metriin saakka. Samanlainen trendi jatkui myös maaliskuussa. Lumen sulaminen käänsi huhtikuussa järvien vedenkorkeudet nousuun. Maakunnan järvien vedenpinnat vaihtelivat touko-kesäkuussa keskimääräisen molemmin puolin. Maakunnan järvien vedenkorkeudet laskivat heinäkuun viimeiseen päivään mennessä keskitason alapuolelle. Pohjois-Karjalan järvien vedenpinnat ehtivät nousta hieman elokuun puolivälissä, mutta kääntyivät laskusuuntaan loppukuuta kohti. Syyskuun päättyessä suurempien järvien vedenpinnat olivat ajankohdan keskiarvoja alempana. Lokakuussa pinnat laskivat aluksi ja kuun loppua kohden lähtivät taas nousuun, mutta kuun lopussa vedenkorkeudet olivat keskiarvoa alempana. Järvien vedenpinnat nousivat marraskuun aikana mm. Pielisen vedenpinta kohosi 43 cm marraskuussa. Järvien vedenpinnat nousivat selvästi joulukuun aikana runsaiden vesi- ja räntäsateiden johdosta. Jokien virtaamat vaihtelivat tammikuussa keskimääräisen molemmin puolin. Pielisjoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli tammikuussa viidenneksen normaalia suurempi. Koitajoessa virtasi vettä lähes tavanomainen määrä. Saimaan norpan suojelemiseksi Pielisen luonnontilaista juoksutusta suurennettiin väliaikaisesti lähes koko helmikuun ajan. Em. syystä Pielisjoen keskivirtaama oli helmikuussa yli kolmanneksen tavanomaista suurempi. Myös muissa suuremmista uomissa virtasi helmikuussa vettä tavallista runsaammin. Pienempien jokien virtaamat olivat lähellä ajankohdan tyypillisimpiä lukemia. Saimaan norpan suojelemiseksi suurennettu Sivu 6 / 2

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Pielisen juoksutus lisäsi Pielisjoen maaliskuun keskivirtaamaa lähes viidenneksen tavanomaista suuremmaksi. Muiden suurempien uomien virtaamat olivat maaliskuussa keskimäärin 9 prosenttia normaalista. Pienempien jokien virtaamat maaliskuussa olivat tavanomaiset. Huhtikuussa Pielisjoen keskivirtaama oli noin kuudenneksen ja Koitajoen noin neljänneksen tavallista pienempi. Joidenkin pienempien jokien virtaamat olivat lähes puolitoistakertaisia normaaliin verrattuna vesisateista ja lumien sulamisesta johtuen. Suurempien jokien keskivirtaamat olivat tavanomaista pienempiä toukokuun aikana. Trendi jatkui myös kesä-heinäkuussa ja elo-lokakuussa virtaamat olivat selvästi keskiarvoa pienemmät. Marraskuussa virtaamat kääntyivät kasvuun ja Pielisjoen keskivirtaama oli marraskuussa 11 %, Lieksanjoen 23 % ja Koitajoen 6 % tavanomaista suurempi. Joulukuussa jokien keskivirtaamat olivat selvästi normaalia suuremmat runsaiden sateiden johdosta. Pohjavedenkorkeudet olivat tammikuun lopussa cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Pinnat pysyivät lähes samoissa arvoissa myös helmi-, maalis- ja huhtikuun ajan. Toukokuussa ainoastaan Ilomantsin Kuuksenvaaran mittauspisteessä pohjaveden pinnankorkeus oli tavanomaista matalampana, muissa mittauspisteissä normaalia korkeammalla. Kesäkuussa alkanut pohjavesipintojen lasku jatkui myös heinäkuussa ja pinnat vaihtelivat keskiarvon molemmin puolin eri mittauspisteissä. Pohjavesipintojen taso vaihteli havaintopisteittäin myös elo- lokakuussa. Marraskuussa pohjaveden pinnat olivat yleisesti ottaen korkeammalla kuin keskimäärin, vain Nurmeksen Juutilankankaan pisteellä pohjaveden pinta oli normaalia alempana. Routaa ei vielä vuoden lopussa ollut kerinyt muodostua lauhoista keleistä johtuen. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 5-1 cm. Tammikuun päättyessä jään-paksuus oli yleisesti ottaen noin 4 cm. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 5 cm. Myös maaliskuun päättyessä jäiden paksuudet olivat yleisesti noin 5 cm. Huhtikuun lopussa järvien jäät olivat paikoin ohentuneet jo niin heikoiksi, ettei niiden paksuutta voitu mitata. Kuukauden 24. päivä Koitereella oli hyvin haurasta jäätä 33 cm. Pyhäselän Roukalahdella oli 2. päivä jäätä vielä 39 cm, Pielisellä Nurmeksen sataman edustalla 4 cm ja Ilomantsinjärvellä 37 cm. Pyhäselkä vapautui jäistä koko selkäveden osalta. Pyhäselällä jäidenlähtö ajoittuu keskimääräiseen ajankohtaan. 3. TARKKAILUN TOTEUTUS Tarkkailuohjelman mukaiset kaivos-, suoto- ja pintavesinäytteet otettiin 25.2., 22.5., 14.8 ja Helmikuussa purkuojassa virtaama oli niin pieni, ettei näytettä saatu. Rikastushiekka-altaalta juoksutettiin ylitevesiä vuoden 213 aikana kolmella eri juoksutusjaksolla ( , ja ). Tarkkailuohjelman mukaisia juoksutusnäytteitä otettiin juoksutuksien aikana noin kolmen viikon välein. Sivu 7 / 2

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Pohjavesiputkien veden laadun tarkkailu toteutettiin ohjelman mukaisesti kahdesti vuodessa 23.5 ja Lisäksi putkien pinnankorkeudet mitattiin 25.2 ja Pohjavesiputket tyhjennettiin ennen näytteenottoa. Näytteet analysoitiin Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa ja jokaisesta tarkkailukerrasta on laadittu erillinen lausunto. Sosiaalijätevesien puhdistamon toiminnasta on laadittu erilliset lausunnot, jotka ovat tämän raportin liitteenä. Havaintopaikat on esitetty liitekartoissa. 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Juoksutusvesi Juoksutettu vesimäärä oli vuonna 213 yhteensä ,2 m 3. Juoksutusvesinäytteiden vesi sisälsi runsaasti typen yhdisteitä, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat pääosin ylirehevän veden tasoa. Vedestä todettiin kohonneita pitoisuuksia sulfaattia, myös liukoisten suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus oli koholla. Sulfaatin pitoisuudet olivat kuitenkin esimerkiksi juomaveden suositustason mukaisia. Raskasmetalleista arseenia todettiin tammi-helmikuun juoksutuksen aikana hieman kohonneita pitoisuuksia (16 18 µg/l), pitoisuudet ylittivät mm. STM:n juomaveden laatuvaatimustason (1 µg/l). Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Veden ph-arvot (7,2-9,7) sekä kiintoaineen (3-24 mg/l) ja nikkelin (1,1-2,3 µg/l) pitoisuudet olivat yhtä näytettä lukuun ottamatta lupaehtojen mukaisia. Toisen juoksutusjakson viimeisessä näytteessä (4.6.) kiintoaineen pitoisuus oli ympäristölupaehtotasoa suurempi. Näytteestä määritettiin myös kiintoaineen hehkutusjäännös, jonka mukaan kiintoaineesta selvästi suurin osa oli orgaanista ainesta (esimerkiksi levää). Voimistuneeseen levätuotantoon viittaa osaltaan myös korkea ph-arvo, joka oli myös lupaehtoa suurempi. Juoksutustulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä Kaivos- ja suotovedet Kaivoksesta pumpattava vesi ja selkeytysaltaan vesi kuuluvat kaivoksen sisäiseen kiertoon. Purkuojan vesi on rikastushiekka-altaan ja selkeytysaltaan suotovesiojista purkautuvaa vettä, joka sisältää suoto- ja sadevesiä. Sivu 8 / 2

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kaivoksesta rikastushiekka-altaalle pumpattava vesi oli kiintoaine- ja suolapitoista sekä ravinteikasta (kuva 7). Kokonaistypestä suurin osa oli nitraattimuodossa (kuva 7), joka viittaa räjähdeaineiden käyttöön. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat lievästi rehevästä vedestä erittäin rehevään veteen. Sulfaattia todettiin vedestä kohonneita pitoisuuksia (kuva 7) ja veden ph-arvot osoittivat selvää emäksisyyttä. Liukoisen arseenin pitoisuus oli (19 µg/l) helmikuussa hieman koholla ja selvästi muita havaintokertoja suurempi (kuva 7). Arseenin pitoisuus ylitti helmikuussa esimerkiksi STM:n juomaveden laatuvaatimustason. Liukoisten metallien pitoisuudet olivat muuten pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Selkeytysaltaan veden ph-arvot osoittivat myös emäksisyyttä (ph-arvot 8,2-8,7). Vesi oli ravinteikasta ja suolapitoista, kokonaisfosforin pitoisuudet olivat elokuuta lukuun ottamatta ylirehevän veden tasoa (>1 µg/l) (kuva 7). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat myös elokuuta lukuun ottamatta selvästi kaivosvettä suuremmat (kuva 7). Allastus pienensi yleisesti kiintoainepitoisuuksien lisäksi typen yhdisteiden pitoisuuksia kaivoksesta pumpattavan veteen nähden (kuva 7). Raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi tai alle määritysrajan, arseenia todettiin kaivosveden tavoin helmikuussa hieman kohonnut pitoisuus (kuva 7). Purkuojan vedessä ph-arvot osoittivat lievää emäksisyyttä. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat lievästi rehevästä vedestä rehevään veteen. Typen yhdisteitä oli vedessä selvästi kaivoksesta pumpattavaa vettä ja selkeytysallasta vähemmän, kokonaistypestä selvästi suurin osa nitraattimuodossa (kuva 7). Rautaa vedestä todettiin varsinkin elo- ja marraskuussa runsaasti. Raskasmetallien pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä tai alle määritysrajan. Lupaehdot täyttyivät veden ph-arvon (7,3-7,6) ja nikkelin (6,2-11 µg/l) osalta kaikilla havaintokerroilla. Kiintoaineen pitoisuus oli lupaehtoa suurempi elokuussa (3 mg/l), muilla havaintokerroilla kiintoaineen pitoisuudet (1,4 3 mg/l) olivat lupaehtojen mukaisia. Sivu 9 / 2

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l Kiintoaine Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja µg/l Kok.P Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja ms/m Sähkönjohtavuus Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja mg/l Sulfaatti Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja µg/l Kok.N Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja µg/l NO3N+NO2N Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja µg/l Nikkeli Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja µg/l Arseeni Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja Kuva 7. Kaivoksesta rikastushiekka-altaalle pumpattavan veden, selkeytysaltaan ja purkuojan veden laatutietoja vuoden 213 havaintokerroilla. Sivu 1 / 2

13 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4.3 Pintavesi Juoksutus Riitaojan suuntaan oli touko- ja marraskuun näytteenottokerroilla käynnissä. Lietojan vesi oli väriluvun ja CODMn-pitoisuuden perusteella voimakkaan humuspitoista ja veden ph-arvot osoittivat selvää happamuutta, humusleimaisuus ja happamuus olivat elo- ja marraskuussa selvästi alkuvuotta voimakkaammat. Sähkönjohtavuusarvo osoitti niukkaelektrolyyttisyyttä (kuva 8). Kokonaisfosforin pitoisuus oli lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Rautaa todettiin vedestä ajoittain runsaasti (kuva 8), raskasmetallien pitoisuudet jäivät alle määritysrajan tai pieniksi. Riitaojassa vesi oli loppuvuoden näytteissä selvemmin humusleimaista, veden pharvot olivat kaikilla havaintokerroilla lähellä neutraalia. Rautaa oli vedessä erittäin runsaasti, varsinkin helmi- ja elokuussa (kuva 8). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat myös yleisesti muita pintavesiasemia suuremmat ja vaihtelivat erittäin rehevästä vedestä ylirehevään veteen (kuva 8). Vedestä todettiin touko- ja marraskuussa mm. kohonneita pitoisuuksia typen yhdisteitä ja sulfaattia (kuva 8), joka viittaa käynnissä olleen juoksutuksen vaikutukseen. Myös sähkönjohtavuusarvot olivat juoksutuksen aikaan muita havaintokertoja suuremmat (kuva 8). Raskasmetalleista arseenia todettiin hieman kohonneita pitoisuuksia helmi- ja elokuussa (14-19 µg/l) (kuva 8), jolloin juoksutus ei ollut käynnissä. Arseenipitoisuudet olivat helmi- ja elokuussa myös esimerkiksi juomaveden laatuvaatimustasoa suuremmat. Pampalon alueella on maaperässä luontaisesti runsaasti arseenia, ja mm. suurimmat tunnetut turpeen arseenipitoisuudet Suomessa on havaittu juuri Pampalon alueelta (Virtanen et. al 1997). Näytepisteen läheisyydessä on myös mm. arseenikiisuesiintymä. Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Sivakkojoen asemien vesi oli yleisesti hapanta, niukkaelektrolyyttistä sekä humus- ja rautapitoista (kuva 8), joka on asemille luontaista. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat lievästi rehevästä vedestä rehevään veteen. Sivakkojoen alemmalla (asema 1) veden laadussa näkyi touko- ja marraskuussa juoksutusvesien vaikutus lähinnä vertailuasemaan nähden kohonneina typen yhdisteiden pitoisuuksina sekä lievänä sulfaatin ja sähkönjohtavuuden nousuna (kuva 8). Muuten veden laatu oli Sivakkojoen asemilla pääosin hyvin samankaltainen (kuva 8). Arseenipitoisuudet olivat molemmilla asemilla hieman koholla (12 µg/l) elokuussa, myös vertailuasemalla. Arseenipitoisuudet olivat elokuussa myös hieman juomaveden laatuvaatimustasoa suuremmat. Sivakkojoen molempien asemien raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten alle määritysrajan tai pieniä. Sivu 11 / 2

14 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l ph-arvo Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko mg/l Sulfaatti Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko ms/m 7 Sähkönjohtavuus Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko1 µg/l 12 Kok.P Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko µg/l Kok.N Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko µg/l NO3N+NO2N Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko µg/l Rauta Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko µg/l Arseeni Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko Kuva 8. Pintavesiasemien veden laatutietoja vuoden 213 havaintokerroilla. Sivu 12 / 2

15 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Helmikuussa 213 Hattujärven asemilla alusveden happitilanne oli välttävä - tyydyttävä, asemalla 1 (Korkeasaari) päällysvedessä oli havaittavissa myös voimistunutta hapen kulumista (kuva 9). Aseman 1 alusvedessä oli havaittavissa selvää typen yhdisteiden, sulfaatin ja sähkönjohtavuuden nousua, joka viittasi vielä helmikuussa päättyneen juoksutuksen vaikutukseen (kuva 9). Kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Päällysveden kokonaisfosforin perusteella Hattujärvi luokittui lievästi reheväksi. Asemien vesi oli päällysvedessä hapanta ja humusleimaista, happamuus ja humusleimaisuus olivat hieman voimakkaammat lähempänä Sivakkojoen suualuetta sijaitsevalla asemalla 1 (kuva 9). Raskasmetallien pitoisuudet olivat molemmilla asemilla pieniä tai alle määritysrajan. Elokuussa Hattujärven asemalla 1 (Korkeasaari) vesi oli vielä lämpötilakerrostunut, alusvesi oli lähes hapeton (kuva 9). Heikentynyt happitilanne näkyi mm. ravinteiden ja raudan sisäisenä kuormituksena (kuva 9). Alusvedessä ilmeni myös selvää sameutta. Matalammalla havaintoasemalla 2 (Rutikkaniemi) lämpötilakerrostuneisuutta ei ollut havaittavissa ja happitilanne oli päällys- ja alusvedessä samaa tasoa, happea riitti vedessä hyvin (kuva 9). Veden laatu oli myös muutoin hyvin tasalaatuista koko vesirungossa. Päällysveden kokonaisfosforin perusteella Hattujärvi luokittui lievästi reheväksi. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet osoittivat kohtalaista levätuotantoa, levämäärän perusteella asemat luokittuivat reheviksi. Veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta ja väriluvut ja CODMn-pitoisuudet humusleimaisuutta. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan tai pieniä, arseenia todettiin Hattujärven aseman 1 alusvedestä mm. selvästi STM:n juomaveden laatuvaatimustasoa enemmän (29 µg/l), aseman 1 alusveden maksimipitoisuus oli myös selvästi helmikuuta suurempi (kuva 9). Juoksutus oli loppunut kesäkuun alussa, joten arseenin nousu selittyy todennäköisesti valuma-alueen maa- ja kallioperän luontaisilla ominaisuuksilla. Sivu 13 / 2

16 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l Happi Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m 6,8 6,6 6,4 6,2 6 5,8 5,6 5,4 5,2 5 4,8 ph-arvo Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m mg/l O COD Mn Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m mg/l Sulfaatti Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l Kok.P Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l Kok.N Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l Rauta Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l Arseeni Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m Kuva 9. Hattujärven havaintoasemien asemien 1 ja 2 veden laatutietoja vuoden 213 havaintokerroilla. 1m = 1 metrin näytesyvyys ja p-1m = 1 metri pohjan yläpuolelta. Sivu 14 / 2

17 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4.4 Pohjavesi Pohjavesiputket PVP1 ja PVP2 sijaitsevat läjitysalueiden ympäristössä ja putket PVP3 ja PVP4 rikastushiekka- ja jälkiselkeytysaltaiden laidoilla. Useiden pohjavesiputkien veden laatua heikensi runsas kiintoaines (kuva 1), joka johtuu putkien vähävetisyydestä. Typen yhdisteitä todettiin selvästi aiempaa runsaammin selkeytysaltaan laidalla sijaitsevasta putkesta PVP3, varsinkin marraskuussa (kuva 1). Kokonaistyppi oli käytännössä kokonaisuudessaan nitraattimuodossa (kuva 1). Läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevasta putkesta PVP2 todettiin selvästi eniten suoloja, rautaa sekä raskasmetalleista nikkeliä (kuva 1). Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti putkissa pieniä tai alle määritysrajan, mm. arseenia todettiin kaikista putkista vain pieniä pitoisuuksia (kuva 1). Putkien veden ph-arvot vaihtelivat välillä 5,8-6,6. Sivu 15 / 2

18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l Kiintoaine PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 6,8 6,6 6,4 6,2 6 5,8 5,6 5,4 ph-arvo PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 ms/m Sähkönjohtavuus PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 mg/l Sulfaatti PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 µg/l Kok.N PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 µg/l Rauta PVP1 PVP3 PVP2 PVP µg/l Nikkeli PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 µg/l Arseeni PVP1 PVP3 PVP2 PVP Kuva 1. Pohjavesiputkien veden laatutietoja vuoden 213 havaintokerroilla. Sivu 16 / 2

19 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Pohjavesiputkien veden laatua verratessa tutkittujen suureiden osalta valtioneuvoston asetuksessa (341/29) annettuihin pohjaveden ympäristölaatunormeihin, niin putkessa PVP2 ympäristölaatunormitaso ylittyi selvästi nikkelin ja sulfaatin osalta. Kadmiumia, elohopeaa ja arseenia todettiin hieman ympäristölaatunormitasoa ylittävät pitoisuudet yksittäisissä putkissa. Pohjavesiputkien pinnan korkeudet putken päähän (m) olivat seuraavat: PVP1 3,62 2,46 3,29 2,46 PVP2 4,94 4,41 4,42 4, PVP3 2,33 2,6 1,88 1,89 PVP4 1,66 1,46 1,66 1,23 5. YHTEENVETO Pampalon kaivoksen velvoitetarkkailun toteutti vuonna 213 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Endomines Oy:n laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaivoksesta rikastushiekka-altaalle pumpattu vesi oli kiintoaine- ja suolapitoista sekä ravinteikasta. Kokonaistypestä suurin osa oli nitraattimuodossa, joka viittaa räjähdeaineiden käyttöön. Sulfaattia todettiin vedestä kohonneita pitoisuuksia ja veden ph-arvot osoittivat selvää emäksisyyttä. Liukoisen arseenin pitoisuus oli (19 µg/l) helmikuussa hieman koholla ja selvästi muita havaintokertoja suurempi. Arseenin pitoisuus ylitti helmikuussa mm. STM:n juomaveden laatuvaatimustason. Liukoisten metallien pitoisuudet olivat muuten pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Selkeytysaltaan veden ph-arvot osoittivat myös emäksisyyttä. Vesi oli ravinteikasta ja suolapitoista, kokonaisfosforin pitoisuudet olivat elokuuta lukuun ottamatta ylirehevän veden tasoa. Allastus pienensi yleisesti kiintoaineen lisäksi typen yhdisteiden pitoisuuksia kaivoksesta pumpattavaan veteen nähden. Raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi tai alle määritysrajan, arseenia todettiin kaivosveden tavoin helmikuussa hieman kohonnut pitoisuus. Juoksutusvesimäärä oli vuonna 213 yhteensä ,2 m 3. Juoksutusvesinäytteiden vesi sisälsi runsaasti typen yhdisteitä, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat pääosin ylirehevän veden tasoa. Vedestä todettiin kohonneita pitoisuuksia sulfaattia, myös liukoisten suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus oli koholla. Sulfaatin pitoisuudet olivat kuitenkin esimerkiksi juomaveden suositustason mukaisia. Raskasmetalleista arseenia todettiin tammi-helmikuun juoksutuksen aikana hieman kohonneita pitoisuuksia (16 18 µg/l), pitoisuudet ylittivät mm. STM:n juomaveden laatuvaatimustason (1 µg/l). Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Sivu 17 / 2

20 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Veden ph-arvot (7,2-9,7) sekä kiintoaineen (3-24 mg/l) ja nikkelin (1,1-2,3 µg/l) pitoisuudet olivat yhden näytteen kiintoainepitoisuutta ja ph-arvoa lukuun ottamatta lupaehtojen mukaisia. Purkuojan vedessä ph-arvot osoittivat lievää emäksisyyttä. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat lievästi rehevästä vedestä rehevään veteen. Typen yhdisteitä oli vedessä selvästi kaivoksesta pumpattavaa vettä ja selkeytysallasta vähemmän, kokonaistypestä selvästi suurin osa nitraattimuodossa. Rautaa vedestä todettiin varsinkin elo- ja marraskuussa runsaasti. Raskasmetallien pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä tai alle määritysrajan. Lupaehdot täyttyivät veden ph-arvon (7,3-7,6) ja nikkelin (6,2-11 µg/l) osalta kaikilla havaintokerroilla. Kiintoaineen pitoisuus oli lupaehtoa suurempi elokuussa (3 mg/l), muilla havaintokerroilla myös kiintoaineen pitoisuudet (1,4 3 mg/l) olivat lupaehtojen mukaisia. Lietojan vesi oli väriluvun ja CODMn-pitoisuuden perusteella voimakkaan humuspitoista ja veden ph-arvot osoittivat selvää happamuutta. Sähkönjohtavuusarvo osoitti niukkaelektrolyyttisyyttä. Kokonaisfosforin pitoisuus oli lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Rautaa todettiin vedestä ajoittain runsaasti, raskasmetallien pitoisuudet jäivät alle määritysrajan tai pieniksi. Riitaojassa vesi oli rautapitoista ja veden ph-arvot olivat kaikilla havaintokerroilla lähellä neutraalia. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat myös yleisesti muita pintavesiasemia suuremmat ja vaihtelivat erittäin rehevästä vedestä ylirehevään veteen. Vedestä todettiin touko- ja marraskuussa mm. kohonneita pitoisuuksia typen yhdisteitä ja sulfaattia, joka viittaa käynnissä olleen juoksutuksen vesien vaikutukseen. Myös sähkönjohtavuusarvot olivat juoksutusten aikaan muita havaintokertoja suuremmat. Raskasmetalleista arseenia todettiin hieman kohonneita pitoisuuksia helmi- ja elokuussa (14-19 µg/l), jolloin juoksutus ei ollut käynnissä. Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Sivakkojoen asemien vesi oli yleisesti hapanta, niukkaelektrolyyttistä sekä humus- ja rautapitoista, joka on asemille luontaista. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat lievästi rehevästä vedestä rehevään veteen. Sivakkojoen alemmalla (asema 1) veden laadussa näkyi touko- ja marraskuussa juoksutusvesien vaikutus lähinnä vertailuasemaan nähden kohonneina typen yhdisteiden pitoisuuksina sekä lievänä sulfaatin ja sähkönjohtavuuden nousuna. Muuten veden laatu oli Sivakkojoen asemilla pääosin hyvin samankaltainen. Arseenipitoisuudet olivat molemmilla asemilla hieman koholla elokuussa, myös vertailuasemalla. Sivakkojoen molempien asemien raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten alle määritysrajan tai pieniä. Hattujärvessä asemalla 1 alusveden happitilanne oli heikentynyt, elokuussa alusvesi oli lähes hapeton. Elokuun heikentynyt happitilanne näkyi mm. ravinteiden ja raudan sisäisenä kuormituksena. Matalammalla havaintoasemalla 2 happitilanne säilyi vähintään tyydyttävänä. Aseman 1 alusvedessä oli havaittavissa helmikuussa selvää typen yhdisteiden, sulfaatin ja sähkönjohtavuuden nousua, joka viittasi juoksutuksen vaikutukseen. Kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Sivu 18 / 2

21 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Päällysveden kokonaisfosforin perusteella Hattujärvi luokittui lievästi reheväksi. Elokuussa levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet osoittivat kohtalaista levätuotantoa, levämäärän perusteella asemat luokittuivat reheviksi. Päällysvedessä ph-arvot osoittivat vähintään lievää happamuutta ja vesi oli voimakkaan humusleimaista. Rautaa todettiin Hattujärven asemilta runsaasti. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan tai pieniä, arseenia todettiin elokuussa Hattujärven aseman 1 alusvedestä mm. selvästi STM:n juomaveden laatuvaatimustasoa enemmän (29 µg/l). Kevään juoksutus lopetettiin kesäkuun alussa, joten arseenin nousu selittyy todennäköisesti valuma-alueen maaja kallioperän luontaisilla ominaisuuksilla. Pohjavesiputkien (PVP1-PVP4) veden laatua heikensi runsas kiintoaines, joka johtuu putkien vähävetisyydestä. Typen yhdisteitä todettiin selvästi aiempaa runsaammin selkeytysaltaan laidalla sijaitsevasta putkesta PVP3, varsinkin marraskuussa. Kokonaistyppi oli käytännössä kokonaisuudessaan nitraattimuodossa. Läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevasta putkesta PVP2 todettiin selvästi eniten suoloja, rautaa sekä raskasmetalleista nikkeliä. Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti putkissa pieniä tai alle määritysrajan, arseenia todettiin kaikista putkista vain pieniä pitoisuuksia. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi VIITTEET Virtanen, K., Kokkola, M. & Sandberg, E Turpeen geokemialliset tutkimukset Ilomantsin Pampalossa. Vuorimiesyhdistys. Sarja B 64, LIITTEET 1. Tarkkailutulokset Havaintopaikkakartat Sivu 19 / 2

22 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine Ka.hehkj. Kaheh.häv. COD-Cr COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N Kok. P Kalium Kalium liu Kalsium Ca liuk Natrium Na liuk oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Virt ~7 l/s;,1 3,8 8, < E 68 E / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Klo 1:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; Virt ~9 l/s;,1 12, 9, < / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 14, 9, < / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Jää cm; Lumi cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,1 6, 8, < / Lietoja Lietoja 51 Jää cm; Lumi cm; Klo 13:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~4 l/s;,1,8 6,4 4, ,1 4,9 1, / Lietoja Lietoja 51 Kok.syv.,2 m; Näk.syv. >,2 m; Klo 9:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; Virt ~7 l/s;,1 8, 6,9 2, ,9 2,9 1, / Lietoja Lietoja 51 Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 8 l/s;,2 12, 5,5 3,5 38 < ,56 4,3 1, / Lietoja Lietoja 51 Kok.syv. >,3 m; Näk.syv.,3 m; Klo 9:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; Virt 125 l/s;,1 3, 5,1 3, 31 < ,5 3,1 1, / Sallas Selkeytysallas Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; 1,,1 8, < / Sallas Selkeytysallas Klo 9:25; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;,1 14, 8, < / Sallas Selkeytysallas Klo 13:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 18, 8, ,3 < / Sallas Selkeytysallas Jää cm; Lumi cm; Klo 1:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,1 2,5 8, < / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Mutanen Henna; Kaivosta lähtevä 7, < / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Mutanen Henna; Kaivosta lähtevä 7, < Akkreditoitu testauslaboratorio T47

23 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Magnesium Mg liuk Sulfaatti Rauta Rauta liuk Sinkki Sinkki liu Kupari Kupari liu Kromi Kromi liuk Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Nikkeli Ni liuk Alum. liuk Arseeni Arsee liuk Elohopea Klorof.-a mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Virt ~7 l/s;, <1 2, 1,4 <,5 <,5 5,2 19 <, / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Klo 1:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; Virt ~9 l/s;,1 9, <1 2,8 3,4 <,5 <,5 4,8 35 8,2, / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 8, <1 2,1 5,1 <,5,52 5,1 6,2 <, / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Jää cm; Lumi cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,1 9, <1 2,4 4,1 <,5 <,5 9,4 9,7 <, / Lietoja Lietoja 51 Jää cm; Lumi cm; Klo 13:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~4 l/s;,1 1,6 6,7 11 2, <,5,92 <,5,23 1,4 1,2 <, / Lietoja Lietoja 51 Kok.syv.,2 m; Näk.syv. >,2 m; Klo 9:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; Virt ~7 l/s;,1,89 3,4 89 4,2 3, 1,2 <,5,46 1,8 1,9 <, / Lietoja Lietoja 51 Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 8 l/s;,2 1,2 3,8 13 2,2,67 1,2 <,5,45 1,9 2,2, / Lietoja Lietoja 51 Kok.syv. >,3 m; Näk.syv.,3 m; Klo 9:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; Virt 125 l/s;,1,88 4, 79 2,4,86 1, <,5,46 1,6 1,5, / Sallas Selkeytysallas Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; 1, 8, ,8 1,2,54,32 2,4 18 <, / Sallas Selkeytysallas Klo 9:25; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;,1 6, ,8 2,4 1,1,54,51 2, 9,8 <, / Sallas Selkeytysallas Klo 13:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 5, ,3 2,9,76,61,86 1,5 9,1 <, / Sallas Selkeytysallas Jää cm; Lumi cm; Klo 1:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,1 3, ,6 3,4 2,6,64,65 1,7 8,8 <, / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Mutanen Henna; Kaivosta lähtevä 9,2 2 1 <1 1,8 1, <,5,39 1,9 17 <, / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Mutanen Henna; Kaivosta lähtevä 8, ,3 1,9 1,4,5,4 2,3 18 <,1 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

24 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine Ka.hehkj. Kaheh.häv. COD-Cr COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N Kok. P Kalium Kalium liu Kalsium Ca liuk Natrium Na liuk oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:15; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 7, < / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:; Näytt.ottaja Mutanen Hanna; Kaivosta lähtevä 8, ,4 < / Juoks Juoksutusvesi Klo 9:35; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; Kaivosta lähtevä 14, 7, < / Juoks Juoksutusvesi Klo 8:; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Juoksutusvesi 9,7 68 E , / Juoks Juoksutusvesi Klo 8:45; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 7, , / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Mutanen Henna/Simanainen Anne; Kaivosta lähtevä 7, , / Juoks Juoksutusvesi Jää cm; Lumi cm; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; Virt 2 l/s; Kaivosta lähtevä 2,4 7, ,6 < / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 7,5 88 E 7 7,8 < / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Anne Simanainen; Kaivosta lähtevä 7, ,7 < / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Kok.syv.,15 m; Näk.syv. >,15 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; Virt,47 l/s;,1 14,7 7, ,4 < , / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 14:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,5 14,8 7, < , / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Jää cm; Lumi cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; Virt 1,9 l/s;,5 2, 7, , < , / Riitao23 Riitaoja 23 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~8 l/s;,5 2,5 6, , , / Riitao23 Riitaoja 23 Kok.syv.,3 m; Näk.syv. >,3 m; Klo 11:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; Virt ~9 l/s;,1 14, 7, ,9 5, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

25 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Magnesium Mg liuk Sulfaatti Rauta Rauta liuk Sinkki Sinkki liu Kupari Kupari liu Kromi Kromi liuk Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Nikkeli Ni liuk Alum. liuk Arseeni Arsee liuk Elohopea Klorof.-a mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:15; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 8, ,1 1,4,88 <,5,17 1,9 16 <, / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:; Näytt.ottaja Mutanen Hanna; Kaivosta lähtevä 5, ,4 2,2,82 <,5,39 2,3 7,2 <, / Juoks Juoksutusvesi Klo 9:35; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; Kaivosta lähtevä 6, <1,95 1,1,6,3 1,9 8,5, / Juoks Juoksutusvesi Klo 8:; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Juoksutusvesi 6, <1 1,2,94,69,28 2, 1 <, / Juoks Juoksutusvesi Klo 8:45; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 5, <1 1,2,73 <,5,33 1,2 7,8, / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Mutanen Henna/Simanainen Anne; Kaivosta lähtevä 4, <1 3,1,96,55,18 1,1 6,9 <, / Juoks Juoksutusvesi Jää cm; Lumi cm; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; Virt 2 l/s; Kaivosta lähtevä 4, ,6 2,4 1,4,57,35 1,6 6,7 <, / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 3, <1 2,7 2,,77,45 1,6 8,8 <, / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Anne Simanainen; Kaivosta lähtevä 3, <1 2,3 2,2,69,33 1,6 9, <, / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Kok.syv.,15 m; Näk.syv. >,15 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; Virt,47 l/s;,1 8, ,4,69,28 <,5 <,5 6,2 4,2, / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 14:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,5 7, ,1 4,6 3,9,7 1,5 8,6 6,7 <, / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Jää cm; Lumi cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; Virt 1,9 l/s;,5 9, ,1 1,2,37,59, ,8 <, / Riitao23 Riitaoja 23 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~8 l/s;,5 6, , <,5,38 <,5,65 3,9 19 <, / Riitao23 Riitaoja 23 Kok.syv.,3 m; Näk.syv. >,3 m; Klo 11:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; Virt ~9 l/s;,1 6, ,5,77,39,52,15 1,8 9,1 <,5 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

26 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine Ka.hehkj. Kaheh.häv. COD-Cr COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N Kok. P Kalium Kalium liu Kalsium Ca liuk Natrium Na liuk oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 2 l/s;,1 11,2 6, , , / Riitao23 Riitaoja 23 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; Virt 35 l/s;,1 2,5 6, , / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Jää cm; Lumi cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~4 l/s;,1 1,5 5,7 2,4 28 < ,54 2,5 1, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Kok.syv.,6 m; Näk.syv. >,6 m; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; Virt ~2 l/s;,3 1,8 5,1 1,9 3 < ,32 1,6, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 1:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 35 l/s;,2 13,2 4,7 2,9 39 < ,16 2,3 1, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Kok.syv. >,4 m; Näk.syv.,4 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; Virt ~1 l/s;,3 3, 4,5 3,5 38 < ,29 2,3 1, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Jää cm; Lumi cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~5 l/s;,1,5 6,2 5, ,6 4,9 3, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 12:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Virt ~35 l/s;,1 12,5 5,8 8,2 25 < , 4,7 4, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 11:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 45 l/s;,2 13,2 5,3 3,5 42 2, ,8 3,7 1, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Kok.syv. >,4 m; Näk.syv.,4 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; Virt ~11 l/s;,2 3, 4,7 5,4 35 < ,7 4,1 2, / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 6,2 m; Näk.syv.,8 m; Jää 35 cm; Lumi 45 cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,5 8,5 59 5,5 3,7 28, ,5 3,8 1,9 5, 2,6 7,7 57 6, , , / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; 1 18,4 7,3 78 6,5 3, 16 1, ,2 3,1 1,7 6, 12,1,13 1,2 6,1 4, ,7 4, 1, / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,8 m; Jää 5 cm; Lumi 2 cm; Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,4 11,5 8 5,8 2,5 24, ,61 2,9 1,3 3, 1,8 8,9 64 5,5 2,8 25 1, ,86 3,1 1,4 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

27 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Magnesium Mg liuk Sulfaatti Rauta Rauta liuk Sinkki Sinkki liu Kupari Kupari liu Kromi Kromi liuk Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Nikkeli Ni liuk Alum. liuk Arseeni Arsee liuk Elohopea Klorof.-a mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 2 l/s;,1 5, ,6,6,56 <,5,21 4,3 14, / Riitao23 Riitaoja 23 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; Virt 35 l/s;,1 4, ,4 1,6,5,5,32 3, 6,6 <, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Jää cm; Lumi cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~4 l/s;,1,6 2, 18 3,1 <,5,79 <,5,71,79 6,9 <, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Kok.syv.,6 m; Näk.syv. >,6 m; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; Virt ~2 l/s;,3,39 1,8 13 2,3 <,5,65 <,5,54,67 6,, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 1:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 35 l/s;,2,5 2,2 22 3,6 1,2,77 <,5 1,5 1,4 12, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Kok.syv. >,4 m; Näk.syv.,4 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; Virt ~1 l/s;,3,47 2,9 15 6, 2,2,7 <,5 1,2 1,1 7,, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Jää cm; Lumi cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~5 l/s;,1 1, ,4 <,5,79 <,5,57,87 6,4, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 12:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Virt ~35 l/s;,1 1, ,4,55,57 <,5,43,72 4,8, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 11:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 45 l/s;,2,78 4,1 28 2,7,86,82 <,5 1, 1,3 12, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Kok.syv. >,4 m; Näk.syv.,4 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; Virt ~11 l/s;,2,73 9,8 15 3,6,69,66 <,5,6,8 5,7, / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 6,2 m; Näk.syv.,8 m; Jää 35 cm; Lumi 45 cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,67 5,6 18 7,,81,7 <,5,53,85 7,5,7 5, 2, ,7 1,1,78 <,5,54 1,2 5,, / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; 1,61 4, 12 1,4,32,36 <,5,23,54 6,7 <,5 6,,73 4,4 56 2,9,58,65 <,5,52,81 29, / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,8 m; Jää 5 cm; Lumi 2 cm; Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,55 2,8 16 3,4 <,5,51 <,5,46,66 7,1 <,5 3,,59 3,9 16 4,2,52,52 <,5,49,72 6,9 <,5 Akkreditoitu testauslaboratorio T47