Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen

Transkriptio

1 1 / 1 Endomines Oy E 517 Pampalontie HATTU Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon 14 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 517 ENDOMINES OY ENDOMINES OY:N RÄMEPURON KAIVOKSEN VESITARKKAILUJEN YHTEENVETO 14 KUOPIO TUOMAS PURANEN

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. YLEISTÄ 4. SÄÄOLOT 5.1 Säätila 5. Virtaamat ja vesivarat 9 3. TARKKAILUN TOTEUTUS TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU JÄTEVESITARKKAILU Kesä-, heinä- ja elokuu Syys-, loka- ja marraskuu PINTAVESITARKKAILU Rämepuro 53 ja Ilajanjoki 1, 43 ja Ilajanjärvi ja POHJAVESITARKKAILU 19 sivu LIITTEET

4 TIIVISTELMÄ Rämepuron kaivoksen tarkkailuohjelman mukainen seuranta aloitettiin kesäkuussa 14. Tässä yhteenvedossa on käsitelty kahden ensimmäisen vuosineljänneksen tarkkailutuloksia (kesä-elokuu ja syys-marraskuu). Jätevesitarkkailussa (JV1) arseenin, nikkelin ja kiintoaineen neljännesvuosikeskiarvot olivat kesä-elokuussa ja syys-lokakuussa lupaehtojen mukaisia. Rämepurossa (asemat ja 53) veden laatu oli kesäkuussa otetuissa näytteissä hyvin samankaltainen, ainepitoisuudet nousivat yleensä hieman kaivoksen alapuolisella asemalla vertailuasemaan 53 nähden. Heinäkuussa liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat alle ympäristölaatunormitason. Elokuussa louhosvesien vaikutus näkyi mm. sähkönjohtavuuden, typen yhdisteiden ja nikkelin nousuna asemalla vertailuasemaan 53 nähden. Arseenipitoisuus oli selvemmin koholla kaivoksen yläpuolisella vertailuasemalla 53. Syys- ja lokakuussa aseman liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat lievästi koholla, lyijyn ja elohopean liukoiset pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Marraskuussa otetuissa näytteissä asemien veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen, nikkelipitoisuus nousi asemalla selvimmin vertailuasemaan nähden. Liukoisen nikkelin pitoisuudet ylittivät asemalla ympäristölaatunormitason kesäkuun toisessa näytteessä (3.6) sekä elo-lokakuussa. Ilajanjoessa kesäkuussa veden laadussa ei ollut havaittavissa oleellisia eroja vertailuaseman 1 ja louhosvesien alapuolisten asemien 43 ja 7 välillä. Elokuussa mahdolliseen louhosvesien lievään vaikutukseen viittaavat lähinnä sameuden ja nikkelin nousu asemilla 43 ja 7 vertailuasemaan nähden. Nikkelin pitoisuudet olivat kaivoksen alapuolisilla asemilla kuitenkin esimerkiksi ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Marraskuussa nikkelin pitoisuudet nousivat selvästi louhoksen alapuolisilla asemilla 43 ja 7 vertailuasemaan nähden. Nikkelin pitoisuudet (3 37 ) olivat kaivoksen alapuolisilla asemilla myös ympäristölaatunormitasoa suuremmat. Raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten pieniä. Nikkelin nousun lisäksi veden laadussa ei ollut muuten havaittavissa oleellisia eroja vertailuaseman 1 ja louhosvesien alapuolisten asemien 43 ja 7 välillä. Kesäkuussa Ilajanjärven asemien veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen Ilajanjoen kanssa. Elokuussa Ilajanjärvessä syvänneasemalla happitilanne oli alusvedessä selvästi heikentynyt, alusveden heikentynyt happitilanne näkyi mm. ravinteiden ja raudan sisäisenä kuormituksena. Sähkönjohtavuus- ja sameusarvot sekä kiintoaineen pitoisuudet olivat pieniä. Päällysvesi oli humusleimaista, rautapitoista ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa. Levämäärää kuvaavat klorofylli-a:n pitoisuudet olivat fosforin tavoin rehevän veden tasoa. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Rämepuron louhosvesien selvää vaikutusta ei Ilajanjärvessä ollut näytteenottohetkillä havaittavissa Sivu / 1

5 Pohjavesiputkien (PV1 PVP4) happitilanne oli useissa putkissa selvästi heikentynyt, kesäkuussa putken PVP3 vesi oli täysin hapeton. Putkessa PVP1 happitilanne oli hyvä. Heikko happitilanne näkyi putkissa voimakkaana liukoisen raudan nousuna. Kokonaistypen pitoisuudet olivat lievästi koholla putkessa PVP, muissa putkissa typen yhdisteiden pitoisuudet jäivät pieniksi. Sulfaatin pitoisuudet olivat pieniä, sähkönjohtavuus osoitti suolojen vaikutusta selvimmin putkessa PVP. Putkessa PVP havaittiin myös muita putkia enemmän arseenia (11 3 ) ja nikkeliä (19 46 ). Nikkelin ja arseenin pitoisuudet ylittivät esimerkiksi juomaveden laatuvaatimustason ja pohjaveden ympäristölaatunormitason. Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat putkissa yleisesti pieniä tai alle määritysrajan. Pohjavesiputkien veden laadussa ei ollut havaittavissa oleellisia muutoksia aiempaan nähden. Sivu 3 / 1

6 1. YLEISTÄ Rämepuron kaivosalue sijaitsee Ilomantsissa, noin 4 km Hattuvaaran kylästä etelään, tien 5 (Hatuntie) itäpuolella. Kaivosalueen ympäristö on pääosin metsätalousaluetta. Rämepuron kaivosalueelta vedet johdetaan Rämepuron kautta Ilajanjokeen ja edelleen Ilajanjärveen. Virtausmatka kaivospiiriltä Ilajanjokeen on noin 85 m ja Ilajanjärveen noin 16,6 km. Ilajanjärven alapuolinen Ruukinpohjanjoki laskee noin 1,5 km Ilajanjärven alapuolella Venäjän puolelle. Kaivosalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvan Koitajoen valuma-alueella ja tarkemmin Ilajanjärven alueella (4.933). Ilajanjoen valuma-alue on joen laskiessa Ilajanjärveen noin 9 km. Ilajanjoen lisäksi Ilajanjärveen laskee lounaasta Suojoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 63, km. Ilajanjärven luusuaan rajattuna järven valuma-alue on noin km. Rämepuron valuma-alueen pinta-ala on noin 17 km. Rämepuron uoma kulki nykyisen avolouhoksen kohdalta, minkä vuoksi puron uoma on siirretty. Uuden uoman mitoitusvirtaamana on käytetty l/s, mikä vastaa arvioitua Rämepuron kokonaisvirtaamaa. Rämepuron kaivosalueella ylimpänä maakerroksena on,3 1,7 m paksuinen turvekerros, jonka alla pohjamaassa on lajittuneita hiekka- ja sorakerroksia sekä karkearakeisia hiekka- ja soramoreenikerroksia. Rämepuron kaivosalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kaivosaluetta lähin pohjavesialue sijaitsee noin 4 km hankealueesta luoteeseen (Likolamminkangas, , II-luokan pohjavesialue). Pohjaveden pinta on suunnitelluilla avolouhosalueilla lähellä maanpintaa turvekerroksessa. Kaivoksen toiminta käsittää malmikiven louhinnan avolouhoksessa, malmilouheen välivarastoinnin maanpinnalla läjitysalueella, sivukivien ja poistettavien pintamaiden läjityksen läjitysalueilla, malmin kuljetuksen kaivosalueelta yhtiön Pampalon rikastamolle murskattavaksi ja rikastettavaksi, tarvittaessa tehtävän kiviainesten rikotuksen ja murskauksen kaivosalueella sekä kaivostoiminnassa muodostuvien ylijäämävesien johtamisen käsittelyn jälkeen vesistöön. Kaivoksella tarvittava porausvesi otetaan rakennettavasta porakaivosta tai kaivokseen kertyvistä vesistä. Vettä käytetään myös mm. koneiden ja laitteiden pesuun. Avolouhokseen kertyy vesiä suorasta sadannasta sekä vuotovesiä louhosalueen maa- ja kallioperästä. Kaivosvedet keräillään kaivokseen rakennettaville pumppaamoille, joista vedet pumpataan kahta linjaan pitkin maan pinnalle. Puhtaat kaivosvedet pumpataan toista linjaa pitkin ajo-ojaan, josta ne johdetaan Rämepuroon ja käsittelyä vaativat vedet pumpataan selkeytysaltaille käsiteltäviksi ennen ympäristöön johtamista. Myös läjitysalueilla muodostuvat valuma- ja suotovedet sekä muut kaivoksen toimintaalueiden vedet kootaan ja johdetaan käsiteltäväksi selkeytysaltailla ennen ympäristöön johtamista. Vesienkäsittelyaltaista vedet johdetaan avo-ojaa pitkin Rämepuroon, josta vedet virtaavat edelleen Ilajanjoen kautta Ilajanjärveen. Sivu 4 / 1

7 Rämepuron kaivoksella on Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristö- ja vesitalouslupa (nro 36/14/). Tarkkailua tehdään Endomines Oy:n laatiman ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ympäristöluvan mukaan vesienkäsittelyjärjestelmästä juoksutettavan veden ph-arvon on oltava välillä 5,4-9,5. Vesienkäsittelyaltaalta vesistöön juoksutettavan veden osalta on saavutettava seuraavat virtaamapainotteiset aineiden pitoisuuksia ja määriä koskevat vaatimukset neljännesvuosikeskiarvona: - Arseenin pitoisuus enintään 5 - Nikkelin pitoisuus enintään 5 - Kiintoaineen pitoisuus enintään 3 mg/l ja määrä enintään 1 tonnia vuodessa. SÄÄOLOT Tarkkailuvuoden 14 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1-4). Vuosi 14 oli keskiarvoja lämpimämpi, vain tammi-, touko- ja lokakuu jäivät vuosien keskilämpötiloja alemmaksi. Varsinkin helmikuu oli hyvin leuto. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Kuva 1. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 14 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Sivu 5 / 1

8 Kuva. Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 14 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 3. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 14 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Sivu 6 / 1

9 Kuva 4. Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 14 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 43 mm. Kuukauden lopussa lunta oli noin cm, kun sitä normaalisti on reilut 5 cm. Tammikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m ) vaihteli maakunnassa kg/m, kun se tavallisesti on 11 kg/m. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähellä pitkän ajan keskimääräistä arvoa. Suurimmassa osassa maakuntaa lumen paksuus oli helmikuun lopussa 1 5 cm. Maakunnan itäosissa sitä oli paikoitellen kuitenkin lähes puoli metriä. Normaalisti lumipeitteen paksuus on helmikuun lopussa yli 6 cm. Lämpötila oli helmikuussa noin kahdeksan astetta normaalia lämpimämpi. Maaliskuun aikana lumipeite suli pois lähes koko maakunnasta. Maaliskuu oli tavanomaista lauhempi. Näin lauha maaliskuu toistuu keskimäärin pari kertaa vuosisadassa. Huhtikuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateet jäivät vähäiseksi. Ilmatieteenlaitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 1- astetta tavanomaista korkeampi. Sadetta saatiin huhtikuun aikana kolmannes tavallisesta määrästä. Lumien esiintyminen tammi-toukokuussa 14 on esitetty kuvassa 5. Toukokuu oli keskilämpötilaltaan melko tyypillinen, mutta silti lämpötilat vaihtelivat kylmistä säistä aina helteisiin. Sademäärä oli toukokuussa Pohjois-Karjalan maakunnassa noin,5-kertainen. Sivu 7 / 1

10 Kuva 5. Lumen esiintyminen tammi-toukokuussa 14. Kesäkuu alkoi helteisenä, mutta kuukauden loppupuoli oli kolea. Kuukauden keskilämpötilasta muodostui suuressa osassa maata 1- astetta tavanomaista alempi. Kesäkuun sademäärät jäivät maakunnassa lähes kolmanneksen tavanomaista pienemmiksi. Vettä tuli Pohjois-Karjalassa 3-59 millimetriä, kun kesäkuussa sataa keskimäärin 66 milliä. Heinäkuun keskilämpötila oli maan itäosissa asteen tuntumassa. Keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Hellepäiviä oli heinäkuussa yhteensä 16. Kuukausi päättyi rajuihin ukkoskuuroihin, joiden yhteydessä esiintyi voimakkaita tuulenpuuskia. Puuskat aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia. Heinäkuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 76 mm, kun tavallisesti sataa 77 mm. Elokuu oli Pohjois-Karjalassa kuten koko Suomessa tavallista lämpimämpi. Kuukauden alkupuolella helleraja ylittyi päivittäin. Elokuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnan alueella lähes viidenneksen tavanomaista pienempi. Sademäärissä oli kuurosateiden vuoksi paikkakuntakohtaisia eroja. Syyskuun sademäärä Pohjois- Karjalassa oli hieman tavanomaista suurempi ja lämpötila tavanomaista hiukan korkeampi. Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa -3 astetta keskimääräistä kylmempi. Yhtä kylmiä lokakuita on idässä keskimäärin noin viiden vuoden välein. Lokakuun sademäärä Pohjois-Karjalassa oli viidenneksen tavanomaista pienempi. Maakunnassa satoi lokakuun aikana keskimääräinen 53 mm, kun tavallisesti sataa 65 mm. Aurinko pilkahteli marraskuussa tavanomaista vähemmän. Marraskuun sademäärä Pohjois- Karjalassa vaihteli mm, kun tavallisesti sataa 56 mm. Sateet tulivat vetenä ja lumena. Marraskuun lopussa lunta ei juuri maakunnassa ollut. Joulukuun keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi lähes koko maassa. Kuukauden alkupuolisko oli harvinaisen leuto. Joulun aikaan sattui kylmä sääjakso, jolloin Pohjois-Karjalan maakunnan suuret järvet jäätyivät kokonaan. Kylmä jakso jäi lyhyeksi, sillä aivan kuukauden lopussa sää lauhtui voimakkaasti ja lämpötila kohosi vuorokaudessa monin paikoin yli astetta. Suurimmassa osassa Pohjois-Karjalan maakuntaa oli joulukuussa tavanomaista sateisempaa. Kuukauden sädemäärä vaihteli 55 6 mm, kun tavallisesti Sivu 8 / 1

11 joulukuussa sataa 51 mm. Kuvassa 6 on esitetty lumitilanne marras-joulukuussa 14. Kuva 6. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa 14.. Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi normaalia vähemmän. Selvästi sateisin kuukausi oli koko Pohjois-Karjalassa toukokuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi yli kaksi kertaa normaalia enemmän. Vähiten normaaliin verrattuna satoi kesäkuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella selvästi normaalia vähäisempi. Järvien vedenpinnat kääntyivät yleisesti ottaen laskusuuntaan tammikuun aikana. Poikkeuksena Orivesi-Pyhäselkä, jonka vedenkorkeus kohosi cm tammikuun aikana. Arvinsalmen asteikon mukaan Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli tammikuun viimeisenä päivänä 48 cm tavanomaista ylempänä. Pielisen vedenkorkeus oli tammikuun lopussa ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella 75 cm. Helmikuun alun aikana vedenpintojen nousu pysähtyi, mutta pinnat olivat reilusti tavanomaista ylempänä. Maaliskuussa pinnat olivat myös tavanomaista korkeammalla. Huhtikuun lopussa järvien pinnat olivat keskimääräisellä tasolla tai sen yläpuolella. Maakunnan järvien vedenpinnat nousivat toukokuun sateiden ansiosta. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat touko-kesäkuussa keskimääräisen molemmin puolin. Järvien vedenkorkeudet laskivat heinäkuun viimeiseen päivään mennessä yleisesti ottaen keskitason alapuolelle. Järvien vedenkorkeudet laskivat elokuun aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta noin 3 cm. Sama trendi jatkui myös syyskuun. Lokakuun aikana maakunnan järvien vedenpinnat ehtivät laskea sekä loppukuusta taas hieman nousta. Järvien vedenpinnat nousivat yleisesti ottaen marraskuun aikana. Mm. Pielisen vedenpinta nousi 33 cm marraskuun aikana. Kuukauden lopussa vedenkorkeus oli Sivu 9 / 1

12 kuitenkin 11 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta alempana. Järvien vedenpinnat nousivat yleisesti ottaen myös joulukuun aikana. Pielisen vedenpinta nousi 7 cm joulukuun aikana ja kuukauden lopussa vedenkorkeus vastasi ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa. Tammikuussa suurten jokien virtaamat olivat lähes kaksinkertaiset. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat kaksinkertaisesta jopa kolminkertaiseen. Pielis- ja Lieksanjoessa vettä virtasi helmikuussa yli 5 % ja Koitajoessa noin % normaalia enemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat lähes puolitoistakertaisia normaaliin verrattuna. Koita- ja Lieksanjoessa vettä virtasi maaliskuussa puolitoistakertaa normaalia enemmän. Pielisjoen maaliskuun keskivirtaama oli myös lähes puolitoistakertainen. Huhtikuussa Pielisjoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli noin kolmanneksen tavanomaista suurempi. Koitajoen virtaama oli vastaavasti neljänneksen normaalia pienempi. Sateista huolimatta suurempien jokien keskivirtaamat olivat toukokuussa tavanomaista pienempiä. Trendi jatkui myös kesäheinäkuussa. Elokuussa virtaamat olivat jo huomattavasti tavanomaista pienempiä. Pielisjoessa vettä virtasi n. 75 % normaalimäärästä ja Lieksanjoessa hieman yli 6 %. Koitajoen ja pienempien jokien virtaamat jäivät alle puoleen normaalista. Myös syyslokakuussa virtaamat olivat tavanomaista pienemmät. Marraskuussa Pielisjoen ja Koitajoen keskivirtaama oli 9 % tavanomaisesta. Lieksanjoessa virtasi vettä 1,13- kertaisesti ajankohtaan nähden. Joulukuussa Koitajoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli tavanomainen. Pielisjoessa virtasi vettä 9 prosenttia normaalista. Pohjavedenkorkeus oli tammikuun lopussa cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Helmikuun lopun pohjavedenkorkeus oli Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Ilomantsin Kuuksenvaarassa 7 cm, Kontiolahden Jakokoskella 14 cm ja Kontiolahden Jaamankankaalla 5 cm normaalia ylempänä. Maalistoukokuussa pohjavedenpinnat olivat keskimäärin noin 1-3 senttiä tavanomaista korkeammalla. Kesäkuussa Kontiolahden Jaamankankaalla ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjaveden korkeus 7 cm normaalia ylempänä. Kontiolahden Jakokosken pohjavesiasemalla pohjaveden korkeus oli reilut 4 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Lähes samoissa arvoissa mentiin myös heinä- ja elokuu. Syyskuun lopussa pohjavedenpinta oli Ilomantsin Kuuksenvaarassa 11 cm ja Kontiolahden Jakokoskella 13 cm tavanomaista alempana. Kontiolahden Jaamankankaan mittauspisteessä pohjavedenpinta oli vastaavasti 11 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Loka- marraskuussa ei tapahtunut suurempia muutoksia. Joulukuussa pohjavedenpintojen taso vaihteli keskiarvon molemmin puolin eri mittapisteissä. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 5 cm. Tammikuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 3-4 cm. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 4 5 cm. Maaliskuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 3-4 cm. Järvien jäät lähtivät huhtikuun loppupuolella. Sivu 1 / 1

13 Pyhäselkä vapautui jäistä 3. päivä huhtikuuta koko selkäveden osalta. Näin aikaisin jäät ovat lähteneet viimeksi vuonna Pyhäselän jäidenlähtö oli noin puolitoista viikkoa etuajassa. Pielinen vapautui jääkannestaan 8. päivä huhtikuuta, lähes kolme viikkoa etuajassa. 3. TARKKAILUN TOTEUTUS Varsinainen tarkkailuohjelman mukainen seuranta Rämepuron alueella aloitettiin kesäkuussa 14. Tässä raportissa on käsitelty tarkkailutuloksia välillä kesäkuu - marraskuu 14 (kaksi vuosineljännestä). Marraskuussa Ilajanjärvi oli jo jäätynyt ja korvaavat näytteet otettiin tammikuussa 15. Havaintopaikat on esitetty liitekartoissa. 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Jätevesitarkkailu Kesä-, heinä- ja elokuu Rämepuron selkeytysaltaan purkuveden (JV1) ph-arvot vaihtelivat lievästä happamuudesta lievään emäksisyyteen (kuva 7). Kiintoainetta esiintyi yleensä melko niukasti, maksimipitoisuus 3 mg/l havaittiin 1.8 (kuva 7). Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat lievästä rehevästä vedestä erittäin rehevään veteen, todennäköisesti 1.8 korkeampi kiintoainepitoisuus näkyi myös korkeampana kokonaisfosforipitoisuutena. Typen yhdisteitä todettiin elokuussa selvästi kesäkuuta runsaammin, kokonaistypestä myös selvästi suurin osa oli räjähdeaineisiin viittaavassa nitraattimuodossa (kuva 7). Sähkönjohtavuus osoitti lievää suolojen vaikutusta. Rautaa oli vedessä runsaasti, varsinkin elokuussa (kuva 7). Nikkelin pitoisuudet olivat selvästi koholla (13 - ) (kuva 7), muuten tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Kesä-elokuussa arseenin (k.a 4, ), nikkelin (k.a 16 ) ja kiintoaineen (11 mg/l) neljännesvuosikeskiarvot olivat lupaehtojen mukaisia. Kiintoaineen keskiarvossa on huomioitu toiminnanharjoittajan käyttötarkkailutiedot, jotka löytyvät liitteestä. Veden ph-arvot olivat myös lupaehdon mukaisia Syys-, loka- ja marraskuu Rämepuron selkeytysaltaan purkuveden (JV1) ph-arvot osoittivat lievää happamuutta, veden ph-arvot vaihtelivat välillä 6, 6,8 (kuva 7). Kiintoainetta esiintyi 15 3 mg/l (kuva 7). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat koholla, kokonaistypestä myös selvästi suurin osa oli räjähdeaineisiin viittaavassa nitraattimuodossa (kuva 7). Sähkönjohtavuus osoitti lievää suolojen vaikutusta. Rautaa oli vedessä runsaasti (kuva 7). Sivu 11 / 1

14 Nikkelin pitoisuudet olivat selvästi koholla (1-1 ), muuten tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Alumiini määritettiin marraskuun toisesta näytteestä, alumiinin pitoisuus oli selvästi koholla (91 ). Syys-marraskuussa arseenin (k.a 4, ), nikkelin (k.a 18 ) ja kiintoaineen (17 mg/l) neljännesvuosikeskiarvot olivat lupaehtojen mukaisia. Veden ph-arvot olivat myös lupaehdon mukaisia. Kiintoaineen ja ph-arvoissa on huomioitu toiminnanharjoittajan käyttötarkkailutiedot. Sivu 1 / 1

15 mg/l Kiintoaine Lupaehto: virtaamapainotettu neljännesvuosikeskiarvo 3 mg/l ph-arvo Lupaehto: ph-arvo 5,4-9, , ,6 6,4 6, , Arseeni Lupaehto: virtaamapainotettu neljännesvuosikeskiarvo 5 Nikkeli Lupaehto: virtaamapainotettu neljännesvuosikeskiarvo 5 7, 5 6, 5, 4, 15 3, 1, 1, 5, mg/l Sulfaatti Rauta Kok.N NO3+NO Kuva 7. Vesienkäsittelyaltaasta johdettavien (JV1) vesien laatutietoja kesä - marraskuu 14. Sivu 13 / 1

16 4. Pintavesitarkkailu 4..1 Rämepuro 53 ja Rämepuron asema 53 on kaivosvesien yläpuolinen taustapiste ja asema kaivoksen purkuvesien alapuolinen asema, jossa selkeytysaltaan vedet ovat sekoittuneet Rämepuroon. Rämepuron asemien veden laatu oli kesäkuussa otetuissa näytteissä hyvin samankaltainen, ainepitoisuudet nousivat yleensä hieman asemalla vertailuasemaan nähden (kuva 8). Kiintoaineen pitoisuudet ja sameusarvot olivat pieniä. Veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta (kuva 8). Vesi oli rautapitoista (kuva 8) ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lievästi rehevän veden tasoa. Lyijyn, kadmiumin, arseenin ja elohopean pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Liukoisen nikkelin pitoisuus ylitti asemalla kesäkuun lopun näytteessä (3.6) ympäristölaatunormitason (kuva 8). Heinäkuussa liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat alle ympäristölaatunormitason (kuva 8). Elokuussa louhosvesien vaikutus näkyi mm. sähkönjohtavuuden, typen yhdisteiden ja nikkelin nousuna asemalla vertailuasemaan 53 nähden, liukoisen nikkelin pitoisuus oli asemalla myös selvästi ympäristölaatunormitasoa suurempi (kuva 8). Arseenipitoisuus (6 ) oli selvemmin koholla kaivoksen yläpuolisella vertailuasemalla 53 (kuva 8). Happitilanne oli vertailuasemalla 53 selvästi heikentynyt, asemalla hyvä. Rautaa todettiin molemmilta asemilta erittäin runsaasti (kuva 8). Syys- ja lokakuussa aseman liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat lievästi koholla ja selvästi marraskuuta suuremmat, pitoisuudet olivat myös ympäristölaatunormitasoa suuremmat (kuva 8). Lyijyn pitoisuudet olivat pieniä ja elohopean alle määritysrajan. Rämepuron asemien veden laatu oli marraskuussa otetuissa näytteissä hyvin samankaltainen, nikkelipitoisuus nousi asemalla selvimmin vertailuasemaan nähden (kuva 8). Liukoisen nikkelin pitoisuus alitti kuitenkin myös asemalla ympäristölaatunormitason (kuva 8). Kiintoaineen pitoisuudet ja sameusarvot olivat pieniä. Veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Vesi oli rautapitoista ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lievästi rehevän veden tasoa. Lyijyn, kadmiumin, arseenin ja elohopean pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Sivu 14 / 1

17 mg/l Kiintoaine ph-arvo ,8 6,6 6,4 6, 6 5,8 5,6 5, ms/m 5 Sähkönjohtavuus mg/l 5 Sulfaatti Kok.N NO3+NO Nikkeli Pintaveden ympäristölaatunormi Arseeni Rauta Kuva 8. Rämepuron asemien 53 ja veden laatutietoja kesä - marraskuu 14. Metalleista osa on liukoisia pitoisuuksia. Sivu 15 / 1

18 4.. Ilajanjoki 1, 43 ja 7 Kesäkuussa Ilajanjoen asemien happitilanne oli tyydyttävä hyvä ja veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Humusleimaisuus oli voimakas ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän erittäin rehevän veden tasoa. Sähkönjohtavuus osoitti niukkaa suolojen vaikutusta (kuva 9). Raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Veden laadussa ei ollut havaittavissa oleellisia eroja vertailuaseman 1 ja louhosvesien alapuolisten asemien 43 ja 7 välillä (kuva 9). Elokuussa Ilajanjoen happitilanne oli varsinkin asemalla 43 heikko, asemilla 1 ja 7 happitilanne oli tyydyttävä välttävä. Humusleimaisuus oli kesäkuun tavoin voimakas, kokonaisfosforin pitoisuudet olivat selvästi koholla, kaikki Ilajanjoen asemat luokittuivat selvästi ylireheviksi. Rautaa oli vedessä myös erittäin runsaasti (kuva 9). Raskasmetalleista arseenia todettiin kohonneita pitoisuuksia kaikilta asemilta, maksimipitoisuus havaittiin asemalta 43 (kuva 9). Mahdolliseen louhosvesien lievään vaikutukseen viittaavat lähinnä sameuden ja nikkelin nousu asemilla 43 ja 7 vertailuasemaan nähden (kuva 9). Nikkelin pitoisuudet (6,1-11 ) olivat kaivoksen alapuolisilla asemilla kuitenkin esimerkiksi ympäristölaatunormitasoa ( ) pienemmät. Marraskuussa Ilajanjoen asemien happitilanne oli tyydyttävä hyvä ja veden pharvot osoittivat happamuutta. Humusleimaisuus oli voimakas ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän erittäin rehevän veden tasoa. Sähkönjohtavuus osoitti niukkaa suolojen vaikutusta (kuva 9). Vedessä oli runsaasti rautaa (kuva 9). Nikkelin pitoisuudet nousivat selvästi louhoksen alapuolisilla asemilla 43 ja 7 vertailuasemaan nähden (kuva 9). Nikkelin pitoisuudet (3 37 ) olivat kaivoksen alapuolisilla asemilla myös ympäristölaatunormitasoa suuremmat (kuva 9). Raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten pieniä. Nikkelin nousun lisäksi veden laadussa ei ollut muuten havaittavissa oleellisia eroja vertailuaseman 1 ja louhosvesien alapuolisten asemien 43 ja 7 välillä (kuva 9). Sivu 16 / 1

19 mg/l Kiintoaine ,8 6,6 6,4 6, 6 5,8 5,6 5,4 5, 5 ph-arvo ms/m Sähkönjohtavuus mg/l Sulfaatti Kok.N NO3+NO Pintaveden ympäristölaatunormi Nikkeli Arseeni Rauta Kuva 9. Ilajanjoen asemien 1, 43 ja 7 veden laatutietoja kesä - marraskuu 14. Metalleista osa on liukoisia pitoisuuksia. Sivu 17 / 1

20 4..3 Ilajanjärvi ja 3 Kesäkuussa Ilajanjärven asemien veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen Ilajanjoen kanssa. Elokuussa Ilajanjärvessä syvänneasemalla happitilanne oli alusvedessä selvästi heikentynyt, alusveden heikentynyt happitilanne näkyi mm. ravinteiden ja raudan sisäisenä kuormituksena (kuva 1). Päällysvedessä happea riitti vielä hyvin molemmilla havaintoasemilla. Sähkönjohtavuus- ja sameusarvot sekä kiintoaineen pitoisuudet olivat pieniä (kuva 1). Päällysvesi oli humusleimaista, rautapitoista ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa. Levämäärää kuvaavat klorofylli-a:n pitoisuudet olivat fosforin tavoin rehevän veden tasoa. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan (kuva 1). Rämepuron louhosvesien selvää vaikutusta ei Ilajanjärvessä ollut näytteenottohetkillä havaittavissa Sivu 18 / 1

21 mg/l Happi /1 /p-1 m 6,4 6,3 6, 6,1 6 5,9 5,8 5,7 ph-arvo /1 /p-1 m ms/m,8,7,6,5,4,3,,1 Sähkönjohtavuus /1 /p-1 m 4,5 4 3,5 3,5 1,5 1,5 mg/l Kiintoaine /1 /p-1 m 1 Kok.N 6 Kok.P / /1 4 /p-1 m /p-1 m ,5 Nikkeli Pintaveden ympäristölaatunormi 6 Arseeni 5 1,5 1,5 3 /1 /p-1 m /1 /p-1 m Rauta /1 /p-1 m Kuva 1. Ilajanjärven asemien ja 3 veden laatutietoja kesä- ja elokuu 14. (/1 = 1 m ja /p-1 m = metri pohjan yläpuolelta). Sivu 19 / 1

22 4.3 Pohjavesi Pohjavesiputkien (PV1 PVP4) happitilanne oli useissa putkissa selvästi heikentynyt, kesäkuussa putken PVP3 vesi oli täysin hapeton (kuva 11). Putkessa PVP1 happitilanne oli hyvä. Heikko happitilanne näkyi putkissa voimakkaana liukoisen raudan nousuna (kuva 11). Veden ph-arvot olivat happaman puolella (ph-arvot 4,9 6,8), happaminta vesi oli putkessa PVP (kuva 11). Kokonaistypen pitoisuudet olivat lievästi koholla putkessa PVP, muissa putkissa typen yhdisteiden pitoisuudet jäivät pieniksi (kuva 11). Nitraattitypen osuudet kokonaistypestä olivat pieniä tai alle määritysrajan. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat putkissa muuten selvästi ylirehevän veden tasoa, putkessa PVP4 kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa. Kokonaisfosforin nousu johtuu todennäköisesti putkissa esiintyvästä kiintoaineesta. Sulfaatin pitoisuudet olivat pieniä, sähkönjohtavuus osoitti suolojen vaikutusta selvimmin putkessa PVP (kuva 11). Putkessa PVP havaittiin myös muita putkia enemmän arseenia (11 3 ) ja nikkeliä (19 46 ) (kuva 11). Nikkelin ja arseenin pitoisuudet ylittivät esimerkiksi juomaveden laatuvaatimustason ja pohjaveden ympäristölaatunormitason (kuva 11). Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat putkissa yleisesti pieniä tai alle määritysrajan. Pohjavesiputkien veden laadussa ei ollut havaittavissa oleellisia muutoksia aiempaan nähden. Sivu / 1

23 Happi ph-arvo PVP1 PVP PVP3 PVP PVP1 PVP PVP3 PVP ms/m 3 Sähkönjohtavuus mg/l 4 Sulfaatti PVP1 PVP PVP3 PVP4 1 5 PVP1 PVP PVP3 PVP4 1 Kok.N 8 Rauta PVP1 PVP PVP3 PVP4 PVP1 PVP PVP3 PVP4 Nikkeli Arseeni Juomaveden laatuvaatimus Pohjaveden ympäristölaatunormi 1 PVP1 PVP PVP3 PVP Juomaveden laatuvaatimus 1 Pohjaveden ympäristölaatunormi 5 PVP1 PVP PVP3 PVP Kuva 11. Pohjavesiputkien PVP1-PVP4 veden laatutietoja kesä- ja marraskuu 14. Sivu 1 / 1

24 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi LIITTEET 1. Tarkkailutulokset 14. Havaintopaikkakartat Sivu / 1

25 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/9 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (517) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine COD-Cr Kok. N NO3N+NON Kok. P COD-Mn Sulfaatti Rauta Rauta liuk Alumiini Kadmium Cd liuk oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l O mg/l O mg/l / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. /8;,1 13,4 6, , < , / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 6,9 8, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 1:; Näytt.ottaja Anne Valkama;, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 1,7 l/s;,1 19, 6, , / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Mutanen Henna;,1 6, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 8.3;,1 6, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~1 l/s;,1 3, 6, < , / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi,1 P 6, < , / Räme53 Rämepuro 53 Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. /8;,3 13, E E 6,1 3,7 5,, , 6 <, / Räme Rämepuro Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. /8;, 13, E E 6,4 4,4 6,6 4, ,1 5 <, / Räme Rämepuro Näytt.ottaja Henna Mutanen;, / Räme53 Rämepuro 53 Klo 1:; Näytt.ottaja Anne Valkama;,1

26 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu /9 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (517) Pvm. Hav.paikka Nikkeli Ni liuk Arseeni Arsee liuk Lyijy Lyijy liuk Elohopea Hg liuk Klorof.-a / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. /8;,1 13,,4 <, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 18 3, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 1:; Näytt.ottaja Anne Valkama;, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 1,7 l/s;,1 13 6,5 1,3 <, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Mutanen Henna;,1 1 6, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 8.3;,1 1 4, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~1 l/s;,1,9,96 <, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi,1 1,,67 <, / Räme53 Rämepuro 53 Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. /8;,3,87 5,6,1 <, / Räme Rämepuro Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. /8;, 9,6 5,3, <, / Räme Rämepuro Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 33,16 <, / Räme53 Rämepuro 53 Klo 1:; Näytt.ottaja Anne Valkama;,1 1,

27 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/9 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (517) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine COD-Cr Kok. N NO3N+NON Kok. P COD-Mn Sulfaatti Rauta Rauta liuk Alumiini Kadmium Cd liuk oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l O mg/l O mg/l / Räme Rämepuro Klo 1:; Näytt.ottaja Anne Valkama;, / Räme53 Rämepuro 53 Klo 1:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~1 l/s;,1 17,,1 1 6,5 6, ,6 1 <, / Räme Rämepuro Klo 1:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 3 l/s;,1 19, 7,1 77 6, , / Räme Rämepuro Klo 9:3; Näytt.ottaja Mutanen Henna;, / Räme Rämepuro Klo 8.3;, / Räme53 Rämepuro 53 Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;, 1,6 9, 66 6, 3,5 5,1, ,9 15 <, / Räme Rämepuro Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,1 1,8 11,3 81 6, 4,5 5,3 4, ,4 14, / Ilajanj1 Ilajanjoki 1 Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 3 /8; Virt ~4 l/s;,1 13,9 6,9 67 6,1 3,8 4,5 4, , 4 <, / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo Klo 9:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. /8; 1, 1,8 7,8 7 6, 4,5 4,9 6, , 7 <, / Ilajanj7 Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. Klo 11:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 4 C-ast;, 13,4 7,5 7 6,1,9 5,3 6, ,8 5 <, / Ilajanj1 Ilajanjoki 1 Klo 13:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 7 /8;,1 18,,6 8 6,5 5,3 11 9, <,5 66 <, / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 4 /8;,5 18,,7 7,6 6,6 6, ,5 11 <,5

28 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/9 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (517) Pvm. Hav.paikka Nikkeli Ni liuk Arseeni Arsee liuk Lyijy Lyijy liuk Elohopea Hg liuk Klorof.-a / Räme Rämepuro Klo 1:; Näytt.ottaja Anne Valkama;, / Räme53 Rämepuro 53 Klo 1:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~1 l/s;,1 1, 6,7 <, / Räme Rämepuro Klo 1:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 3 l/s;, ,76 <, / Räme Rämepuro Klo 9:3; Näytt.ottaja Mutanen Henna;,1 4,3 <, / Räme Rämepuro Klo 8.3;,1 35,7 <, / Räme53 Rämepuro 53 Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;, 1,,9,17 <, / Räme Rämepuro Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,1 16 3,4,17, / Ilajanj1 Ilajanjoki 1 Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 3 /8; Virt ~4 l/s;,1, 7,4,3 <, / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo Klo 9:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. /8; 1, 4,5 6,3,9 <, / Ilajanj7 Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. Klo 11:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 4 C-ast;, 3, 5,6,8 <, / Ilajanj1 Ilajanjoki 1 Klo 13:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 7 /8;,1 1,5 4,3, / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 4 /8;, ,41,1

29 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/9 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (517) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine COD-Cr Kok. N NO3N+NON Kok. P COD-Mn Sulfaatti Rauta Rauta liuk Alumiini Kadmium Cd liuk oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l O mg/l O mg/l / Ilajanj7 Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. Klo 8:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8;,1 17, 4,7 48 6,7 5,1 4 8, ,9 11 <, / Ilajanj1 Ilajanjoki 1 Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,1 1,5 1,3 73 5,8 4,,8 1, ,9 16, / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,3,8 9,9 69 5,7 4,4 4,6, ,1 18, / Ilajanj7 Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,3,8 11,6 81 5,6 3,7 3,5 1, ,4 19, / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Klo 1:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 16,4 8,3 85 6,,3,6 < ,9 18 <, / Ilaja Ilajanjärvi Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 16, 8,3 84 5,9,3 1,8 < ,9 18 <,5 1 11,9 7,7 7 5,9,3,3 < ,9 19 <, / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Klo 9:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 5 /8; 1,,1 6,8 78 6,3,5,3 3, ,6 19 <, / Ilaja Ilajanjärvi Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 5 /8; 1, 1,6 6,5 73 6,1,6,6 3, ,5 19 <,5 1 14,4 1,6 16 6,,7 4,1 4, ,5 4 <, / PVP1 RÄM Putki PVP1 Rämepuro Klo 14:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta,3 m; Ilm.lt. 4 C-ast; Putki 7, 11,1 9 5,9 1,9 <5 E 5 <5 48 <1,8 11 <, / PVP1 RÄM Putki PVP1 Rämepuro Klo 14:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta,3 m; Putki 5, 1,1 95 5,9, <5 E ,3 3, 3, / PVP RÄM Putki PVP Rämepuro Klo 14:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,58 m; Ilm.lt. 3 C-ast; Putki 6,,51 4,1 5,1 5,5 14 E <,5

30 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/9 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (517) Pvm. Hav.paikka Nikkeli Ni liuk Arseeni Arsee liuk Lyijy Lyijy liuk Elohopea Hg liuk Klorof.-a / Ilajanj7 Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. Klo 8:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8;,1 6,1 31,4, / Ilajanj1 Ilajanjoki 1 Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,1 1,9 4,1,9, / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,3 37 3,3,1 <, / Ilajanj7 Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,3 3,9,3, / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Klo 1:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 1,9 3,1,44 <, / Ilaja Ilajanjärvi Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 1,5 3,,4 <,5 1 1,4 3,,44 <, / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Klo 9:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 5 /8; 1, 1,7 4,1,37, / Ilaja Ilajanjärvi Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 5 /8; 1, 1,6 4,,35 <,5 1, 5,6,71, / PVP1 RÄM Putki PVP1 Rämepuro Klo 14:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta,3 m; Ilm.lt. 4 C-ast; Putki 4,,1 <,5 <, / PVP1 RÄM Putki PVP1 Rämepuro Klo 14:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta,3 m; Putki 1,51 <,5 <, / PVP RÄM Putki PVP Rämepuro Klo 14:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,58 m; Ilm.lt. 3 C-ast; Putki 19 3,8 <,5

31 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 7/9 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (517) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine COD-Cr Kok. N NO3N+NON Kok. P COD-Mn Sulfaatti Rauta Rauta liuk Alumiini Kadmium Cd liuk oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l O mg/l O mg/l / PVP RÄM Putki PVP Rämepuro Klo 14:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,49 m; Putki 5, 3,4 7 4, E , / PVP3 RÄM Putki PVP3 Rämepuro Klo 14:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,66 m; Ilm.lt. 4 C-ast; Putki 3,8, 6,7 91 E 39 <5 3 9,6,3 57 <, / PVP3 RÄM Putki PVP3 Rämepuro Klo 14:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,57 m; Putki 5, 4,8 38 6, E , 1,4 16 <, / PVP4 RÄM Putki PVP4 Rämepuro Klo 13:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,74 m; Ilm.lt. 4 C-ast; Putki 5,8, 1,6 5,9 5, 39 E 3 <5 31 4,5 5, 49 <, / PVP4 RÄM Putki PVP4 Rämepuro Klo 14:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,51 m; Putki 4,8,4 19 6,1 7, 97 E 48 <5 48 1,9 74 <,1

32 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 8/9 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (517) Pvm. Hav.paikka Nikkeli Ni liuk Arseeni Arsee liuk Lyijy Lyijy liuk Elohopea Hg liuk Klorof.-a / PVP RÄM Putki PVP Rämepuro Klo 14:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,49 m; Putki 46 11,3 <, / PVP3 RÄM Putki PVP3 Rämepuro Klo 14:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,66 m; Ilm.lt. 4 C-ast; Putki,5 4,8,71 <, / PVP3 RÄM Putki PVP3 Rämepuro Klo 14:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,57 m; Putki,89 4,4,68 <, / PVP4 RÄM Putki PVP4 Rämepuro Klo 13:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,74 m; Ilm.lt. 4 C-ast; Putki,35 3,8,73 <, / PVP4 RÄM Putki PVP4 Rämepuro Klo 14:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,51 m; Putki,86 4,6,1 <,5

33 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 9/9 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 517 / Ilaja = Ilajanjärvi ( ) 517 / Ilaja3 = 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti ( ) 517 / Ilajan43 = Ilajanjoki 43, Iljansuo ( ) 517 / Ilajanj1 = Ilajanjoki 1 ( ) 517 / Ilajanj7 = Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. ( ) 517 / PVP1 RÄM = Putki PVP1 Rämepuro 517 / PVP RÄM = Putki PVP Rämepuro 517 / PVP3 RÄM = Putki PVP3 Rämepuro 517 / PVP4 RÄM = Putki PVP4 Rämepuro 517 / Räme = Rämepuro ( ) 517 / Räme53 = Rämepuro 53 ( ) 517 / RämeJV1 = Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi MÄÄRITYKSET Vesipinta = Vesipinnan etäisyys putken yläreunasta (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Virt = Lämpöti = Lämpötila Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN 5813 ( ) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure ph = SFS 31 ( ), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN 7888 (1994),korj. 5oC, mittaus huon.lämpöt. Väriluku = SFS-EN ISO 7887, osa 6 (1) Väri suod. = SFS-EN ISO 7887, osa 6 (1), suod. Sameus = SFS-EN ISO 77 (3.6.) K-aine = SFS-EN 87 (5), suodatin Whatman GF/C COD-Cr = ISO 1575 (), fotometrinen menetelmä Kok. N = Sisäinen FIA-menetelmä, modif. SFS-EN ISO (31198) NO3N+NON = SFS-EN ISO (7197), FIA-menetelmä Kok. P = SFS-EN ISO (5) COD-Mn = SFS 336 (1981), autom.titraus Sulfaatti = SFS-EN ISO (9), ionikromatograf.menetelmä Rauta = ICP-MS, SFS-EN ISO (6) ja 1794-(5) Rauta liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (6) ja 1794-(5), suod. Alumiini = ICP-MS, SFS-EN ISO (6) ja 1794-(5) Kadmium = ICP-MS, SFS-EN ISO (6) ja 1794-(5) Cd liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (6) ja 1794-(5), suod. Nikkeli = ICP-MS, SFS-EN ISO (6) ja 1794-(5) Ni liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (6) ja 1794-(5), suod. Arseeni = ICP-MS, SFS-EN ISO (6) ja 1794-(5) Arsee liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (6) ja 1794-(5), suod. Lyijy = ICP-MS, SFS-EN ISO (6) ja 1794-(5) Lyijy liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (6) ja 1794-(5), suod. Elohopea = SFS-EN ISO 1785 (8) Hg liuk = SFS-EN 1483, suodatettu,45 µm Klorof.-a = SFS 577 ( ) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

34 Pvm Kiintoaine mg/l ph Sähkönj. ms/m Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi mv ORP mv lämpötila (näytteenotto) lämpötila (laboratorio) V-padon mittalukema cm Virtaama l/s ,3 1, ,5 13 8, , ,4 11, ,3 13,5 9, ,5, ,6 13,5 9, , ,4 11, ,8 1 6, ,5 7, , , ,7 1, , ,5 17, ,5 6, , ,7 1, ,8 11,5 6, , ,5 7, , 11, ,5 1,5 7, ,5 9, ,5 11, ,4 15,5 1, , ,8 1, ,5 9, , ,3 13, , ,5 1 6, ,5 11, ,1 1 6, ,9 11,5-131,5 1,5 7, , , ,6 13, ,1 14,5 1, ,7 1,8 13,5 9, , ,5 7, ,3 11, ,1 11 5,5

35 Rämepuron selkeytysaltaan purkuveden analyysitulokset JV1 (käyttötarkkailu) Kiintoaine mg/l Sähkönj. ms/m Redox mv ORP mv lämpötila (laborator io) pvm ph ,5 1, , ,5 11, , , 13, ,5 11, , ,8 13, ,6 17, , ,4 16, -3 1, , 18, -41 1, , 15, , , 1, ,3 15, , , 16, , 17, , Keskiarvo 16 6,4 14,

36 Vesipinta aluekartta_3514_euref-fin_str 698El El El 69815El 6981El 69875El * * 7165N 7165N Rpuro PVP 4 Rpuro PVP Muuntaja * Puhtaan veden mittapato 167 PV1 Sähkökeskus Malmin välivarastointi N 71675N 167 Avolouhos Sähkökeskus Pintamaakasa m3 1. ha * Kemikaalin annostelukontti Vesipinta Selkeytysaltaan tuloputki Selkeytysaltaan purkupiste Selkeytysallas 16 m3 77 m Rpuro PVP * 717N 717N Purkuvesi reitti JV m * Sivukiven läjitysalue 5.6 ha Kasan yläpinta +18 Rpuro PVP Aluevaraus.4 ha N 16.7 Rämepuro kaivos Pohjavesi-ja jätevesihavaintopaikat 698El El 69815El 69815El El 69875El SURPAC - Endomines Scale: 1: 5 Plan No. Date: 9-May-14

37 14 Endomines Oy Y-tunnus Puhelin Faxi Sähköposti Pampalontie FI-8967 HATTU, Finland