Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen"

Transkriptio

1 Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008

2 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu kalibrointikautena mitattuihin ja ennallistamisen jälkeen mitattuihin. Pitoisuudet esitetään piste- ja viivakuvaajina, ja vuosittaiset huuhtoumat pylväskaavioina, joissa erotetaan laskennallinen luonnontila ja laskettu toteutunut huuhtouma toisistaan. Tuloksia kommentoidaan tässä osiossa lyhyesti, ja laajempi tulkinta tehdään keskustelu-osiossa Lähtevä oja Pohjoisesta tuleva oja Idästä tuleva oja huhti touko kesä heinä elo syys loka 1.1 Pitoisuudet Kalibrointikauden osalta kaikkien kolmen mittauspisteen mittaukset esitetään tilan säästämiseksi samassa kuvassa. Koko mittausajanjakson osalta kuvaajista tulisi tällä menetelmällä epäselviä, joten kuvaajat on tehty erikseen joka mittauspisteelle. Kuva 1: Kokonaistypen pitoisuus kalibrointikaudella, µg l Kalibrointikausi Kalibrointikauden mittausten päivämäärät olivat: Lähtevä kevät 2.4. (ei Ca, K, Ntot, Mg, Mn, Na, org. C), (ei Ca, K, Ntot, Mg, Mn, Na), ja Lähtevä syksy 10.6., 13.8., ja Pohjoisesta tuleva kevät 2.4. (ei Ca, K, Ntot, Mg, Mn, Na), 29.4.ja Pohjoisesta tuleva syksy 10.6., ja Idästä tuleva kevät (ei Ca, K, Ntot, Mg, Mn, Na), ja Idästä tuleva syksy 10.6., ja Lähtevä oja Pohjoisesta tuleva oja Idästä tuleva oja huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 2: Ammoniumtypen pitoisuus kalibrointikaudella, µg l 1 1

3 Lähtevä oja Pohjoisesta tuleva oja Idästä tuleva oja Lähtevä oja Pohjoisesta tuleva oja Idästä tuleva oja huhti touko kesä heinä elo syys loka huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 3: Nitriitti- ja nitraattitypen pitoisuus kalibrointikaudella, µg l 1 Kuva 5: Kokonaisfosforin pitoisuus kalibrointikaudella, µg l 1 Lähtevä oja Nitriitti- ja nitraattityppi Nitriittija nitraattitypen pitoisuus kalibrointikaudella laski kevään maksimilukemasta, 73, joka mitattiin toukokuun alussa, lähes tasaisesti syyskuun puoleenväliin saakka, jolloin mitattiin minimilukema, 6. Siitä se lähti syksyn edetessä taas nousemaan Lähtevä oja Pohjoisesta tuleva oja Idästä tuleva oja huhti touko kesä heinä elo syys loka Ammoniumtyppi Ammoniumtypen pitoisuus oli korkeimmillaan alkukeväällä ja syksyllä. Suurimmat arvot, 46 ja 45, mitattiin ja Pienin arvo, 6, mitattiin Toukokuussa mitattiin toiseksi pienein arvo, 7. Kesällä pitoisuudet kävivät korkeimmillaan 32 :ssa elokuun 13. päivä. Kuva 4: Fosfaattifosforin pitoisuus kalibrointikaudella, µg l 1 Kokonaistyppi Kokonaistyppi saatiin mitattua vasta kolmannesta, haetusta näytteestä. Sen vuoksi alkukevään pitoisuuksia ei tiedetä, mutta huhtikuun lopusta toukokuun puoleen väliin pitoisuus laski 2

4 610:stä 420 :n. Toukokuusta eteenpäin pitoisuus kasvoi, kunnes se saavutti kalibrointikauden maksimiarvonsa, 770, viimeisessä ennen ennallistamissa otetussa näytteessä, joka otettiin Fosfaattifosfori Fosfaattifosforin pitoisuus oli mittausten alkaessa laskeva. Huhtikuun ensimmäisen ja viimeisen näytteen välillä sen pitoisuus väheni puoleen, 8:sta 4 :n. Tästä se lähti kesän mittaan nousemaan, ja saavutti huippupitoisuutensa, 22, elokuun 13. päivän näytteessä. Syyskuun 16. päivä otetussa näytteessä pitoisuus oli taas lähellä loppukevään pitoisuuksia. Kokonaisfosfori Kokonaisfosforin pitoisuus laski huhtikuun alusta puoleenväliin, jolloin se oli pienimmillään 13. Kesän mittaan pitoisuus nousi tasaisesti kohti elokuun 13. päivän mittausta, jolloin se oli 58. (ks. kuva??) Pohjoisesta tuleva oja Nitriitti- ja nitraattityppi Kevään huippupitoisuus, 140, mitattiin otetusta näytteestä. Tästä se laski loppukevääksi ja alkukesäksi noin 80 :n. Loppukesästä, otetusta näytteestä, mitattiin kesän ja syksyn huippupitoisuus, 110, mutta pitoisuus oli enää 25. Ammoniumtyppi Ammoniumtypen pitoisuus pysyi koko kalibrointikauden ajan alle 90 :ssa. Korkein pitoisuus, 82, mitattiin keväällä otetusta näytteestä. Pitoisuus oli alhaisimmillaan, 12-27, kesällä, ja lähti syksyä kohden taas nousemaan. Kokonaistyppi Kokonaistypen pitoisuus vaihteli 500 ja tuhannen mikrogramman välillä litraa kohti. Pitoisuus oli kesällä pienimmillään, ja maksimipitoisuus mitattiin otetusta näytteestä. Fosfaattifosfori Fosfaattifosforin pitoisuus oli koko kalibrointikauden ajan kolmen ja yhdeksän mikrogramman välillä litraa kohden. Pienin pitoisuus mitattiin otetusta näytteestä, ja suurin otetusta näytteestä. Kokonaisfosfori Kokonaisfosforin pitoisuus vaihteli välillä Pienimmät pitoisuudet mitattiin ennen elokuuta otetuista näytteistä, ja suurin pitoisuus elokuun näytteestä. Idästä tuleva oja NItriitti- ja nitraattityppi Nitriittija nitraattitypen pitoisuus pysytteli enimmäkseen alle 50 :ssa lukuunottamatta loppukevään ja elokuun näytteitä, joissa se oli 93 ja Kalibrointiarvot Kalibrointikauden mittausten ja Koppelojan valumien perusteella laskettiin kevätja syyskausille (joulu-toukokuu ja kesämarraskuu) huuhtoumat, jotka jaettiin vastaavan ajanjakson valumalla. Näin saatiin kalibrointipitoisuudet keväälle ja syksylle. 3

5 1.1.3 Ennallistamisen jälkeiset pitoisuudet Kokonaistyppi Lähtevästä ojasta (kuva 6) mitattu kokonaistypen pitoisuus nousi ennallistamisen jälkeen tasaisesti ensimmäisen ennallistamisen jälkeisen vuoden kesään asti, minkä jälkeen se laski toisen vuoden alkupuoliskolle asti. Tämän jälkeen tapahtui hyvin voimakas pitoisuuden kasvu, minkä jälkeen trendi on ollut hitaasti laskeva. Pitoisuus on lähes järjestelmällisesti ollut alhaisimmillaan kesäisin, lukuunottamatta vuotta 2007, jolloin pitoisuus lähti loppusyksystä laskemaan. Pohjoisesta tulevassa ojassa (kuva 7) kokonaistypen pitoisuus nousi jyrkästi heti ennallistamisen jälkeen. Tämän jälkeen pitoisuus on pysytellyt korkeana, vailla kovin selvää vuodenaikaistrendiä. Pitoisuuden vaihtelu on koko aikana ollut voimakasta Kuva 6: Kokonaistypen pitoisuus lähtevässä ojassa, µg l 1 Idästä tulevassa ojassa (kuva 8) kokonaistypen pitoisuus nousi lievästi ennallistamisen jälkeisenä talvena, ja seuraavana syksynä se nousi äkillisesti hyvin korkealle, missä se pysytteli seuraavaan kesään asti. Tämän jälkeen trendi on ollut loivasti laskeva, kuitenkin niin, että loppuvuodesta on yleensä saatu yksittäisiä korkeita pitoisuuksia Nitriitti- ja nitraattityppi Lähtevästä ojasta (ks. kuva 9) mitatut nitriitti- ja nitraattitypen pitoisuudet ovat koko mittausajanjakson vaihdelleet Kuva 7: Kokonaistypen pitoisuus pohjoisesta tulevassa ojassa, µg l 1 4

6 Kuva 8: Kokonaistypen pitoisuus idästä tulevassa ojassa, µg l 1 voimakkaasti, eikä erityisen selvää trendiä ole havaittavissa. Suurimmat pitoisuudet mitattiin toisen ennallistamisen jälkeisen vuoden alussa, mutta lähelle samaa pitoisuutta ollaan päästy vielä loppuvuodesta Suurimmat pitoisuudet on aina mitattu talvikaudella Kuva 10: Nitriitti- ja nitraattitypen pitoisuus pohjoisesta tulevassa ojassa, µg l Kuva 9: Nitriitti- ja nitraattitypen pitoisuus lähtevässä ojassa, µg l 1 Pohjoisesta tulevasta (ks. kuva 10) ojasta mitattu nitriitti- ja nitraattitypen pitoisuus oli kalibrointikaudellakin varsin korkea verrattuna lähtevän ojan pitoisuuteen. Ennalistamisen jälkeisenä talvena ja seuraavana kesänä pitoisuus pysyi matalana, mutta toisena ja kolmantena talvena se nousi korkealle, laskien kuitenkin aina kesän ajaksi kalibrointikautta alemmalle tasolle. Viimeisenä kolmena talvena pitoisuus on taas osoittanut joitakin nousemisen merkkejä, mutta trendi ei ole selvä. Idästä tulevassa (ks. kuva 11) ojassa nitriitti- ja nitraattitypen pitoisuuksissa on havaittavissa kaksi hyvin voimakasta 5

7 Kuva 11: Nitriitti- ja nitraattitypen pitoisuus idästä tulevassa ojassa, µg l 1 piikkiä, joista ensimmäinen toisena vuotena ennallistamisen jälkeen ja toinen loppuvuodesta Piikkien jälkeen on kuitenkin aina palattu lähelle kalibrointikauden pitoisuuksia. (Ks. kuva 11. Huom. asteikko!) 2008 Kuva 13: Fosfaattifosforin pitoisuus pohjoisesta tulevassa ojassa, µg l Kuva 12: Fosfaattifosforin pitoisuus lähtevässä ojassa, µg l 1 Kuva 14: Kokonaisfosforin pitoisuus lähtevässä ojassa, µg l 1 6

8 Kuva 15: Kokonaisfosforin pitoisuus pohjoisesta tulevassa ojassa, µg l Vuosihuuhtoumat ja - valumat Valumat Valumat vaihtelivat mittausajanjaksona suuresti. Kalibrointivuonna (2001) valuma oli 272 mm ja vuonna mm. Vuonna 2003 se oli koko mittausajanjakson pienin, vain 92 mm. Vuonna 2004 valuma oli lopukesän rankkasateiden vuoksi moninkertainen edellisvuoteen verrattuna ja yleisestikin poikkeuksellisen suuri, 392 mm. Vuonna 2005 valuma oli hieman pienempi kuin kalibrointivuonna, 191 mm. Vuonna 2006 se pieneni edelleen 161 millimetriin. Vuonna 2007 valuma kasvoi edellisvuodesta 229 millimetriin. Kokonaistyppi Kuva 17: Kokonaistypen huuhtouma koko alueelta, kg ha 1 v 1 Kuva 16: Kokonaisfosforin pitoisuus idästä tulevassa ojassa, µg l 1 Koko alue Kokonaistypen huuhtouma koko alueelta lisääntyi jo ennallistamisvuonna hieman, ja sen jälkeen on ollut noin kaksinkertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna (Ks. kuva 17.) 7

9 Kuva 18: Kokonaistypen huuhtouma pohjoiselta osavaluma-alueelta kg ha 1 v 1 Pohjoinen osavaluma-alue Kokonaistypen vuosihuuhtouma pohjoiselta osavaluma-alueelta lisääntyi huomattavasti jo ennallistamisvuonna. Kaksi vuotta ennallistamisen jälkeen se oli lähes kolminkertainen laskennalliseen luonnontilaan nähden, ja sen jälkeen se on ollut noin kaksinkertainen laskennalliseen luonnontilaan nähden. (Ks. kuva 18.) Itäinen osavaluma-alue Kokonaistypen vuosihuuhtouma kohosi ennallistamisen jälkeen kahdessa vuodessa jopa yli kahdeksankertaiseksi laskennalliseen luonnontilaan nähden. Huippunsa jälkeen se on laskenut niin, että viimeisenä mittausvuonna se oli noin puolitoistakertainen luonnontilaan nähden. (Ks. kuva 19.) Nitriitti- ja nitraattityppi Koko alue Nitriitti- ja nitraattitypen huuhtouma koko valuma-alueelta laski huuhtoumaa seuranneena vuotena vähän Kuva 19: Kokonaistypen huuhtouma itäiseltä osavaluma-alueelta kg ha 1 v 1 yli kolmanneksen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. Toisena vuotena ennallistamisen jälkeen se oli noin kaksinkertainen, minä jälkeen se oli kutakuinkin sama kuin laskennallinen luonnontila. Vuosina 2006 ja 2007 huuhtouma oli huomattavasti suurempi, kuin luonnontilassa, niin, että vuonna 2006 se oli jopa lähes kolminkertainen. (Ks. kuva 20). Pohjoinen osavaluma-alue Nitriittija nitraattitypen vuosihuuhtouma pohjoiselta osavaluma-alueelta on ollut ennallistamisen jälkeen lähes järjestelmällisesti pienempi kuin laskennallinen luonnontila. (Ks. kuva 21.) Itäinen osavaluma-alue Nitriittija nitraattitypen huuhtouma isäiseltä osavaluma-alueelta lisääntyi ennallistamisen seurauksena huomattavasti. Se saavutti huippunsa kaksi vuotta ennallistamisen jälkeen, jolloin se oli noin 24-kertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. 8

10 Kuva 20: Nitriitti- ja nitraattitypen huuhtouma koko alueelta, kg ha 1 v 1 Sen jälkeen ylimäärä on vähentynyt melko tasaisesti. (Ks. kuva 22.) Ammoniumtyppi Koko alue Ammoniumtypen huuhtouma koko valuma-alueelta kasvoi jo ennallistamisvuonna lähes kaksinkertaiseksi verrattuna laskennalliseen luonnontilaan. Tämän jälkeen se nousi entisestään niin, että vuonna 2003 se oli lähes kaksikymmenkertainen ja vuonna 2005 viisitoistakertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. Siitä se on lähtenyt vähitellen laskemaan, mutta oli vielä vuonna 2007 yli seitsenkertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. (Ks. kuva 23.) Pohjoinen osavaluma-alue Pohjoisen osavaluma-alueen ammoniumtyppihuuhtouma kasvoi jo ennallistamisvuonna yli kaksinkertaiseksi laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. Huippunsa lisäys saavutti vuonna 2003, jolloin se oli yli Kuva 21: Nitriitti- ja nitraattitypen huuhtouma pohjoiselta osavaluma-alueelta kg ha 1 v 1 24-kertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. Siitä se on lähtenyt vähitellen laskemaan, mutta oli vielä vuonna 2007 yli 8-kertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. (Ks. kuva 24.) Itäinen osavaluma-alue Ammoniumtypen huuhtouma itäiseltä osavalumaalueelta ei kasvanut ennallistamisvuonna juuri lainkaan. Seuraavana vuonna se sen sijaan kasvoi lähes 20-kertaiseksi, ja kahden vuoden kuluttua lähes 90-kertaiseksi laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. Siitä se lähti laskemaan, ja oli vuonna 2007 alle kuusinkertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. (Ks. kuva 25.) Fosfaattifosfori Koko alue Fosfaattifosforin huuhtouma koko valuma-alueelta ei juurikaan reagoinut vielä ennallistamisvuonna. Seuraavina neljänä vuotena se sen sijaan kasvoi 9

11 Kuva 22: Nitriitti- ja nitraattitypen huuhtouma itäiseltä osavaluma-alueelta kg ha 1 v 1 niin, että vuonna 2005 mitattu huuhtouma oli yli 8-kertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. Sen jälkeen huuhtouma on vähitellen lähtenyt laskemaan kohti luonnontilaa, mutta oli vielä vuonna 2007 lähes viisinkertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. (Ks. kuva 26.) Kuva 23: Ammoniumtypen huuhtouma koko alueelta kg ha 1 v 1 jälkeen, jolloin se oli noin kymmenkertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. Sen jälkeen se on melko järjestelmällisesti laskenut niin, että vuonna 2007 mitattu huuhtouma oli alle kolminkertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. (Ks. kuva 28.) Pohjoinen osavaluma-alue Fosfaattifosforin huuhtouma pohjoiselta osavaluma-alueelta nousi jo ennallistamisvuonna yli puolitoistakertaiseksi ja vuoteen 2004 mennessä yli 11-kertaiseksi laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. Tämän jälkeen se on vähentynyt niin, että vuonna 2007 se oli hieman yli viisinkertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. (Ks. kuva 27.) Itäinen osavaluma-alue Fosfaattifosforin huuhtouma itäiseltä osavalumaalueelta saavutti huippunsa jo ensimmäisenä vuotena ennallistamisen Kokonaisfosfori Koko alue Kokonaisfosforin huuhtouma koko valuma-alueelta kasvoi ensimmäisenä vuonna ennallistamisen jälkeen yli kaksinkertaiseksi ja toisena vuonna yli nelinkertaiseksi laskennalliseen luonnontilaan nähden. Tämän jälkeen se näytti vähitellen asettuvan, mutta nousi taas vuonna 2005 lähes viisinkertaiseksi laskennalliseen luonnontilaan nähden, mistä se on vähitellen laskenut niin, että vuonna 2007 se oli noin kolminkertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. (Ks. kuva 29.) 10

12 Kuva 24: Ammoniumtypen huuhtouma pohjoiselta osavaluma-alueelta kg ha 1 v 1 Kuva 25: Ammoniumtypen huuhtouma itäiseltä osavaluma-alueelta kg ha 1 v 1 Pohjoinen osavaluma-alue Kokonaisfosforin huuhtouma pohjoiselta osa-alueelta kasvoi jo ennallistamisvuotena noin kaksinkertaiseksi, ja seuraavana vuonna jo viisinkertaiseksi laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. Huippunsa lisäys saavutti vuonna 2005, jolloin huuhtouma oli yli 7-kertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. (Ks. kuva 30.) Itäinen osavaluma-alue Kokonaisfosforin huuhtouma itäiseltä osavalumaalueelta nousi hieman jo ennallistamisvuotena. Seuraavana vuonna se nousi yli kuusinkertaiseksi ja vuonna 2003 lähes seitsenkertaiseksi laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. Tästä huuhtouman lisäys on vähitellen laskenut niin, että vuonna 2007 se oli noin kaksinkertainen laskennalliseen luonnontilaan verrattuna. (Ks. kuva 31.) Huuhtouman muutos ennallistettua hehtaaria kohden Ammoniumtyppi Ammoniumtypen hehtaarikohtainen huuhtouma kasvoi ennallistamisen jälkeen selvimmin pohjoisella osavaluma-alueella, ja lisäyksen huippu saavutettiin vuonna 2004, minkä jälkeen se on laskenut hitaasti. Itäiseltä osavaluma-alueelta tullut huuhtouma saavutti huippunsa jo vuonna 2003, ja lisäys on vähitellen laskenut lähelle nollaa. Koko valuma-alueelta ammoniumtypen lisähuuhtouma ei ole missään vaiheessa kasvanut kovin suureksi hehtaaria kohden, ja lisähuuhtouman huippu saavutettiin vasta vuonna 2005, minkä jälkeen lisäys on vähitellen laskenut. (Ks. kuva 32.) Nitriitti- ja nitraattityppi Nitriittija nitraattitypen huuhtouma muuttui koko alueelle laskettuna varsin vähän. Pohjoiselta valuma-alueelta se kasvoi huomattavasti vuonna 2003, ja on sen jälkeen laskenut kohti luonnontilaa. Itäiseltä valumalaueelta tuleva huuhtouma laski hieman noin kolmeksi vuodeksi ennallistamisen jälkeen, ja on sen 11

13 Kuva 26: Fosfaattifosforin huuhtouma koko alueelta kg ha 1 v 1 Kuva 27: Fosfaattifosforin huuhtouma pohjoiselta osavaluma-alueelta kg ha 1 v 1 jälkeen ollut lähellä luonnontilaa. (Ks. kuva 33.) Kokonaistyppi Kokonaistypen lisähuuhtouma on ollut lähes jatkuvasti koko alueelle laskettuna pienempi kuin itäiseltä ja pohjoiselta osavaluma-alueelta erikseen. Lisäyksen huippu saavutettiin vuonna 2004, minkä jälkeen se on asettunut viiden kilon molemmille puolille hehtaaria kohden kaikilta alueilta. (Ks. kuva 34.) Fosfaattifosfori Fosfaattifosforin huuhtouma oli ensimmäisenä neljänä vuotena koko alueelle laskettuna pienempi kuin pohjoiselta ja itäiseltä osavaluma-alueelta erikseen. Sen jälkeen se on kuitenkin ollut koko valuma-alueelta hehtaaria kohden suurempi kuin em. osavaluma-alueilta. Itäisen osavaluma-alueen huuhtouman lisäyksen huippu saavutettiin jo ensimmäisenä vuonna ennallistamisen jälkeen, ja toinen, matalampi huippu kolmantena vuotena ennallistamisen jälkeen. Samaan vuoteen osui pohjoisen osavaluma-alueen huippu. Tämän jälkeen molemmat ovat laskeneet hitaasti. (Ks. kuva 35.) Kokonaisfosfori Kokonaisfosforin huuhtouma on ollut toiseksi viimeistä seurantavuotta lukuunottamatta koko alueelta hehtaaria kohden pienempi kuin itäiseltä ja pohjoiselta osavaluma-alueelta. Kaikkien alueiden huuhtoumien lisäyksen huippu ajoittuu vuoteen 2004, minkä jälkeen ne ovat kaikki laskeneet ensin nopeasti ja sitten vähitellen. (Ks. kuva 36.) Läntisen osavaluma-alueen vaikutus huuhtoumiin Edellisten mittausten ja laskentojen perusteella voitiin laskea läntisen, itsekeen ennallistuneen osavaluma-alueen soiden vaikutus huuhtoumiin. Fosfori Fosforia läntinen osavalumaalue sitoi vain ennallistamista seuraavana vuotena. Sen jälkeen se on päästänyt 12

14 Kuva 28: Fosfaattifosforin huuhtouma itäiseltä osavaluma-alueelta kg ha 1 v 1 fosforia, aluksi voimakkaasti kasvaneita, mutta kahtena viimeisenä seurantavuotena vähitellen laskevia määriä. (Ks. kuva 37.) Kuva 29: Kokonaisfosforin huuhtouma koko valuma-alueelta kg ha 1 v 1 Typpi Toisena vuotena ennalistamisen jälkeen läntinen osavaluma-alue sitoi voimakkaasti typpeä sen kaikissa muodoissa. Sen jälkeen vaikutus on vähentynyt, ja kokonaistypen osalta se on kääntynyt jopa kasvavasti luovuttamisen puolelle. (Ks. kuva 38.) Kuva 30: Kokonaisfosforin huuhtouma pohjoiselta osavaluma-alueelta kg ha 1 v 1 13

15 kg/enn.ha/v Itäinen osavaluma alue Pohjoinen osavaluma alue Koko valuma alue Kuva 31: Kokonaisfosforin huuhtouma itäiseltä osavaluma-alueelta kg ha 1 v 1 Kuva 33: Ennallistamisen aiheuttama nitriitti- ja nitraattitypen huuhtouman muutos, kg ennallistettu ha 1 v 1 kg/enn.ha/v Itäinen osavaluma alue Pohjoinen osavaluma alue Koko valuma alue Ennallistamisen vaikutus kg / toimenpidehehtaari / a Itäinen osavaluma alue Pohjoinen osavaluma alue Koko valuma alue Kuva 32: Ennallistamisen aiheuttama ammoniumtypen lisähuuhtouma, kg ennallistettu ha 1 v 1 Kuva 34: Ennallistamisen aiheuttama kokonaistypen lisähuuhtouma, kg ennallistettu ha 1 v 1 14

16 kg/enn.ha/v Itäinen osavaluma alue Pohjoinen osavaluma alue Koko valuma alue Ptot PO Kuva 35: Ennallistamisen aiheuttama fosfaattofosforin lisähuuhtouma, kg ennallistettu ha 1 v 1 Kuva 37: Läntisen osavaluma-alueen soiden vaikutus fosforin huuhtoumaan, kg suo ha 1 v 1 kg/enn.ha/v Itäinen osavaluma alue Pohjoinen osavaluma alue Koko valuma alue Ntot NOx N NH4 N Kuva 36: Ennallistamisen aiheuttama kokonaisfosforin lisähuuhtouma, kg ennallistettu ha 1 v 1 Kuva 38: Läntisen osavaluma-alueen soiden vaikutus typen huuhtoumaan, kg suo ha 1 v 1 15

17 Sisältö 1 Tulokset Pitoisuudet Kalibrointikausi Kalibrointiarvot Ennallistamisen jälkeiset pitoisuudet Vuosihuuhtoumat ja -valumat 7 Viitteet K. Aapala. Korpien ekologisen ominaispiirteet ja suojelutilanne. Teoksessa K. Aapala, toimittaja, Soidensuojelualueverkoston arviointi, osa 490 sarjasta Suomen ympäristö, sivut Suomen ympäristökeskus, H. Heikkilä ja T. Lindholm. Soiden ennallistamistutkimus vuosina , osa 666 sarjasta Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Metsähallitus,

Korven ennallistamisen aiheuttama ravinnekuormitus

Korven ennallistamisen aiheuttama ravinnekuormitus Korven ennallistamisen aiheuttama ravinnekuormitus Soiden ekologian ja suometsätieteen Pro Gradu- tutkielma maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoa varten Helsingin yliopisto, metsäekologian laitos

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen Venäläisten matkailu Suomeen Syksy 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-syyskuussa Suomeen saapui Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta noin 2 miljoonaa venäläistä, kun

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 5/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt hieman vähemmän

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa , Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 (29.3.-4.4.2017) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden kuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Työttömyys sinnitteli edelleen vuoden takaista korkeammalla Työvoiman kysynnän selvä kasvu ei riittänyt painamaan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

POLKUPYÖRÄLASKENNAT HELSINGISSÄ 2014

POLKUPYÖRÄLASKENNAT HELSINGISSÄ 2014 POLKUPYÖRÄLASKENNAT HELSINGISSÄ 2014 Muistio 20.10.2014 / Tuija Hellman Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto 1 Pyöräily 2014 Tarkasteltaessa vuoden alusta syyskuun loppuun konelaskentojen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2012

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2012 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2012 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS I/2012 1 782 diplomi- insinööriä työttöminä maaliskuussa 2012, lomautettuja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/214 Katsaus kaupungin ja seudun kehitykseen 213 [2] Syntyneet Tämän vuoden tammikuun aikana on syntynyt

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla 1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Huhtikuu 2017 ( )

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Huhtikuu 2017 ( ) YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT Huhtikuu 2017 (10.4.-9.5.2017) 1 11.5.2017 Tutkimuksen toteutus: Tilaaja Toteuttaja YLE Uutiset Taloustutkimus Oy Tiedonkeruun ajankohta 10.4.-9.5.2017 Kohde Tiedonkeruumenetelmä

Lisätiedot