ESPOOLAISTEN HYVINVOINNIN TILA 2013

Transkriptio

1 ESPOOLAISTEN HYVINVOINNIN TILA 2013 Syyskuu 2013 Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 Ihmiset ovat kaupungin tärkein voimavara - heidän hyvinvointinsa on ykkösasia. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

2 Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 raportin valmistelu: Keskushallinto: Teuvo Savikko Tuula Miettinen Palveluliiketoimi: Arja Munter Sivistystoimi: Merja Nordling Sosiaali- ja terveystoimi Liisa Kosonen Katri Lagerblom Elina Palojärvi Päivi Petrelius Tekninen ja ympäristötoimi Tiina Kosama Julkaisija: Espoon kaupunki Ulkoasu: Tiina Kosama Painos: 250 kpl Paino: Painatuskeskus Sivu 2

3 T I I V I S T E L M Ä Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 raportissa kuvataan monipuolisesti espoolaisten asukkaiden hyvinvointia. Raportin alussa tarkastellaan hyvinvoinnin edistämisen painopisteitä, joita ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Raportin rakenne perustuu kansallisen sähköisen hyvinvointikertomuksen suositukseen. Raportissa on kuvattu Espoon väestörakenteen ominaisuuksia sekä vieraskielisen väestön tilannetta. Kaikkien ikäryhmien kannalta on kuvattu mm. väestön osallisuutta, terveyttä ja toimintakykyä sekä tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Erikseen on vielä tarkasteltu lasten ja varhaisnuorten, nuorten aikuisten työikäisten ja ikäihmisten hyvinvoinnin tilaa. Lopuksi on vielä arvioitu kuntalaisten käyttämiä palveluita ja espoolaisen hyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Espoolaisten hyvinvoinnista on saatu mielenkiintoista uutta tietoa mm. nuorten kouluterveyskyselyn tuloksista, Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH), maahanmuuttajien tilanteesta (Maamu-tutkimus) sekä uusimmasta kuntapalveluiden laatu tutkimuksesta. Monessa suhteessa espoolaiset kokevat hyvinvointinsa hyväksi. Hyvinvointi on kuitenkin sisällöllisesti hyvin laaja käsite ja eri väestö- ja ikäryhmien välillä on suuria eroja. Esimerkiksi noin 9 % espoolaisista tuntee itsensä yksinäiseksi ja noin 60 % kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi. Alkoholin käytössä kunnostautuvat espoolaiset miehet, sillä työikäisistä miehistä noin 44 % käyttää liikaa alkoholia, kun naisten osuus on 24 %. Hyvin huolestuttava kehityspiirre on pienituloisuusrajan alapuolella elävien lasten määrän kehitys. Suomessa määrä on kolminkertaistunut 1990-luvun puolivälistä alkaen. Sama kehityssuunta on tapahtunut myös Espoossa. Pienituloisuusrajan alapuolella elää Espoossa nykyisin noin lasta. Samantyyppinen kehityssuunta näkyy myös mm. vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien vuotiaiden määrän kehityksessä. Vuonna 2000 tukitoimien piirissä oli noin lasta ja vuonna 2011 noin lasta. Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat elinvoimainen ja nuorekas ikärakenne, korkea syntyvyys ja positiiviseksi kääntynyt muuttoliike. Vahvuuksia ovat myös koulutettu väestö ja alhainen taloudellinen huoltosuhde. Espoolaiset ovat myös muuta maata terveempiä. Vahvuutena voi pitää myös vieraskielisten maahanmuuttoa, joka entisestään nuorentaa väestöä ja tuo lisäresursseja nuorten työikäisten pieneneviin ikäryhmiin. Kehittämistarpeita on ensisijaisesti lasten ja nuorten pahoinvoinnin osalta ja erityisesti vieraskielisten lasten kohdalla on suhteellisesti paljon pahoinvointia. Espoossa on myös paljon hyvinvointieroja eri alueiden välillä. Huolestuttavaa on myös terveyskyselyissä esille tulleet runsas alkoholin käyttö sekä erilaiset mielenterveysongelmat. Sivu 3

4 S A M M A N D R A G Rapporten Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 beskriver Esbobornas välbefinnande ut många olika synvinklar. I början av rapporten granskas tyngdpunkterna inom främjandet av välbefinnande, det vill säga främjandet av hälsa och välmående bland barn och ungdomar samt minskade lokala skillnader i välfärd och hälsa. Rapportens struktur bygger på en rekommendation av Institutet för hälsa och välfärd (THL). Rapporten beskriver befolkningsstrukturen i Esbo och förhållandena bland de kommunbor som har ett annat modersmål än finska eller svenska. För samtliga åldersgrupper beskrivs bland annat befolkningens delaktighet, hälsa och funktionsförmåga samt jämlikhet och rättvisa. Dessutom granskas situationen bland småbarn och barn i skolåldern, unga vuxna i arbetsför ålder samt äldre separat. Slutligen utvärderas de tjänster som kommunborna använder samt styrkorna och utvecklingsbehovet av hälsa och välfärd i Esbo. Ny intressant information har uppdagats om Esbobornas hälsa och välfärd, bland annat genom resultaten från skolhälsoenkäten, den regionala hälso- och välfärdsundersökningen, invandrarnas situation samt den nyaste undersökningen om kvaliteten på de kommunala tjänsterna. Esboborna upplever på många sätt att de mår bra. Hälsa och välfärd är dock ett mycket vitt begrepp och det finns stora skillnader mellan olika befolknings- och åldersgrupper. Exempelvis känner sig omkring nio procent av Esboborna ensamma och omkring 60 procent upplever att deras livskvalitet i snitt är god. Männen i Esbo utmärker sig genom alkoholanvändningen, då 44 procent av männen i arbetsför ålder använder för mycket alkohol. För kvinnorna i Esbo är andelen 24 procent. Ett mycket oroande drag är utvecklingen hos barn som lever under låginkomstgränsen. Antalet har tredubblats i Finland sedan mitten av 1990-talet. Samma trend går också att se i Esbo. I dag lever omkring Esbobarn under låginkomstgränsen. En likadan utveckling syns också bland annat i antalet barn i åldern 0 17 år som tar del av barnskyddets stödåtgärder inom öppenvården. År 2000 var antalet omkring barn, men år 2011 var antalet omkring barn. De goda sidorna med tanke på hälsa och välfärd bland Esboborna är den livskraftiga och ungdomliga befolkningsstrukturen, den höga nativiteten och den positiva inflyttningen till kommunen. De utbildade invånarna och den låga ekonomiska försörjningskvoten är också styrkor. Esboborna är friskare än folk på andra håll i landet. Man kan också se inflyttningen av folk med andra modersmål än finska eller svenska som en styrka, eftersom den bidrar till en allt yngre befolkning och medför nya resurser för invånarna i arbetsför ålder. Sivu 4

5 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ESPOOSSA... 6 Hyvinvoinnin edistämisen painopistealueet Espoossa ESPOOLAISTEN HYVINVOINNIN TILA Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 8 Väestöennusteet... 9 Kansainvälistyvä Espoo Vieraskielisten asuminen Perheet ja asuntokunnat Kaikki ikäryhmät Osallisuus Terveys ja toimintakyky Turvallisuus Asuminen Toimeentulo Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheiden taloudelliset haasteet Perheiden taloudellinen tilanne rajoittaa lasten koulutus- ja harrastusmahdollisuuksia Lastensuojelun asiakasmäärä kasvaa Nuoret ja nuoret aikuiset Kouluterveyskysely Nuorisotyöttömyys Nuorista aikuisista useampi kuin joka kymmenes saanut toimeentulotukea Työikäiset Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on laskenut Työttömyys Työkyky Ulkomaalaistaustaiset työikäiset Ikäihmiset Kuntalaisten palvelut Suurten kaupunkien asukkaista espoolaiset tyytyväisimpiä palveluihin Usein palvelut toimivat hyvin, parannettavaakin on Terveyskeskuspalveluista paljon tutkimustietoa Tyytyväisyys terveyskeskuskäyntiin samalla tasolla kuin vuonna Osa kuntalaisista ei koe saaneensa tarvitsemaansa apua Palvelutyytyväisyyden erot alueiden välillä Ongelmien esiintymisen alueellisia eroja ESPOOLAISTEN HYVINVOINNIN VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHTEET Vahvuudet: Haasteet: LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Sähkoisen hyvinvointikertomuksen taulukot Liite 2. Kuntapalvelututkimuksen palveluryhmäkohtaiset indeksit aluettain Sivu 5

6 Espoolaisten hyvinvoinnin tila HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ESPOOSSA Kuntalain ensimmäisen pykälän mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Toukokuussa 2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki määrittelee toimenpiteet, joita kunnan pitää toteuttaa hyvinvoinnin edistämisessä ja raportoinnissa. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointija terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. (Terveydenhuoltolaki /1326) Espoon ensimmäisen hyvinvointikertomus valmistui 2009 ja sitä on täydennetty vuonna laaditulla hyvinvointibarometrillä. Espoolaisten hyvinvoinnin tila -raportissa kuvataan espoolaista väestöä, hyvinvointia sekä palvelujen käyttöä. Hyvinvointiraportin yhtenä lähteenä on käytetty THL:n sähköistä hyvinvointikertomusta, jota on täydennetty mm. THL:n Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen ATH -tutkimuksesta saaduilla tiedoilla. Tarkastelunäkökulmaksi on valittu sähköisessä hyvinvointikertomuksessa käytetty elinvaihetarkastelu. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt vuodesta lähtien ATH- (Alueellinen terveys- ja hyvinvointi) -tutkimusta, jonka avulla kerätään väestöryhmittäistä seurantatietoa keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä ( ATH -kysely lähetettiin espoolaiselle ja vastausprosentti oli 44 % eli noin espoolaista vastasi kyselyyn. Ikäryhmittäin vastausprosentit olivat seuraavat: yli 75-vuotiaat: 70 %, vuotiaat: 64 % ja vuotiaat: 34 %. Vastausaktiivisuus yksittäisiin kysymyksiin vaihteli, mutta keskimäärin vastaajista oli miehiä noin ja naisia Suuralueittain vastauksia tuli noin 400, joista enemmistö oli naisia. Espoo on käynnistänyt viiden laajan poikkihallinnollisen kehitysohjelman valmistelun keväällä Ohjelmat ovat nuorten elinvoimaisuus, elinvoimaa ikääntyville, osallistuva Espoo, kestävä kehitys ja elinvoima sekä innovatiivisuus ja kilpailukyky. Ohjelmat ovat valtuustokauden pituisia ja niillä pyritään saamaan kokonaisvaltainen ote ohjelman aihealueeseen. Espoolaisen hyvinvoinnin tila raportti on syöteaineistoa näihin ohjelmiin ja tarjoaa niille kattavan läpileikkauksen espoolaisten hyvinvoinnista. Sivu 6

7 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän tehtävänä on edistää espoolaisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta, linjata Espoon kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja vastata sitä konkretisoivan toimintaohjelman laatimisesta, ohjata alueellisten hyvinvointityöryhmien toimintaa, välittää tietoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä omalle toimialalleen sekä tukea sovittujen toimenpiteiden toteutumista. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii sivistystoimen johtaja Sampo Suihko. Hyvinvointityöryhmä Hyvinvointityöryhmä vastaa hyvinvointiraportoinnin käytännön toteutuksesta. Hyvinvointityöryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet: Keskushallinto Teuvo Savikko Tuula Miettinen Palveluliiketoimi Arja Munter Sivistystoimi Merja Nordling Sosiaali- ja terveystoimi Liisa Kosonen Katri Lagerblom Elina Palojärvi Päivi Petrelius Tekninen ja ympäristötoimi Tiina Kosama Alueelliset hyvinvointiryhmät Alueelliset hyvinvointityöryhmät toimivat Espoon viiden palvelupiirin alueella Espoon keskuksessa, Espoonlahdessa, Leppävaarassa, Matinkylä-Olarissa ja Tapiolassa. Alueelliset hyvinvointityöryhmät ovat poikkihallinnollisia ja niissä on myös järjestöjen, seurakunnan ja poliisin edustus, joten ryhmät tuntevat hyvin alueensa hyvinvointitilanteen ilon- ja huolenaiheineen. Ryhmät toimivat eri alueilla eri tavoin, mutta kaikki kokevat tärkeäksi oman alueen muihin toimijoihin tutustumisen ja verkottumisen. Hyvinvoinnin edistämisen painopistealueet Espoossa Hyvinvointibarometrissa vuodelta hyvinvoinnin edistämisen painopistealueiksi nostettiin Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Hyvinvoinnin edistämisen kehittämiskohteiksi barometrissä nostettiin alueellisen tiedon kuvaamistapojen ja alueiden välisten eroja kuvaavien mittareiden kehittäminen, jotta palvelutarjontaa voidaan kohdentaa entistä tarkemmin. Samoin positiivisen diskriminaation mallia tulee kehittää, jotta voidaan huolehtia palvelujen tasavertaisesta saatavuudesta kunnan eri asuinalueilla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän asemaa toiminnan johtamisessa tulisi vahvistaa ja tarkastella mahdollisuuksia yhdistää se muihin kaupunkitasoisiin samaa aihepiiriä käsitteleviin ryhmiin (esim. turvallisuusorganisaatio). Samalla pitäisi määritellä tarkemmin, mitkä asiat ovat ryhmän vastuulla, miten ne sinne valmistellaan ja miten niiden toimeenpano läpi kaupunkiorganisaation varmistetaan. Alueellisten hyvinvointityöryhmien toimintamahdollisuuksia tulisi lisätä ja määritellä selkeämmin niille kuuluvat tehtävät. Sivu 7

8 2 ESPOOLAISTEN HYVINVOINNIN TILA 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Väestön ominaisuudet ovat kaupungin elinvoiman näkökulmasta merkittävin tekijä. Espoo on monessa suhteessa varsin elinvoimainen; syntyvyys on korkealla tasolla ja kuolleisuus vielä suhteellisen vähäistä. Väestönmäärän kasvulla on merkittävä nuorentava vaikutus kunnan ikärakenteeseen, sillä muuttovoittona saatava väestö on pääosin nuorta. Kasvu estää, tai ainakin hidastaa, sekä taloudellisen että demografisen huoltosuhteen heikkenemistä. Espoon väestöllinen huoltosuhde 1 onkin pienempi kuin Suomessa keskimäärin. Kuitenkin Espoon tilanne on huonompi kuin Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Oulussa. Tähän vaikuttaa se, että Vantaata lukuun ottamatta vertailukaupungit ovat Espoota merkittävämpiä opiskelukaupunkeja. TAULUKKO 1. VÄESTÖRAKENTEEN KESKEISIÄ INDIKAATTOREITA (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Indikaattori Huoltosuhde, demografinen 43,2 43,1 43,3 43,9 44,9 46,1 47,2 Väestö Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 6,7 7,3 8,0 8,7 9,4 10,3 11,3 34, ,9 34,9 35,1 35,3 Vuoden 2013 alussa espoolaisia oli henkeä. Vuoden aikana asukasluku oli kasvanut lähes yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin: henkeä ja 1,7 %. Suurimmat väestönlisäykset saivat Suur-Leppävaara, Vanha-Espoo ja Suur-Matinkylä. Vuoden 2013 alussa espoolaisista oli suomenkielisiä 80,7 %, ruotsinkielisiä 7,8 % ja vieraskieliä 11,3 %. Yli 65-vuotiaiden määrä oli kasvanut vuoden aikana hengellä 12,6 %:iin espoolaisista. Vuoden 2011 merkittävästä väestönkasvusta henkeä tuli muuttovoittona, mikä muodosti lähes puolet väestönlisäyksestä. Ennakkotietojen mukaan vuoden väestönkasvusta muuttovoiton määrä ja osuus on samaa tasoa, noin 49 %. Molempina vuosina muuttovoitosta pääosa on tullut siirtolaisuudesta, mutta myös maan sisäinen muuttovoitto on ollut Espoolle voitollinen. Taloudellinen huoltosuhde 2 ottaa huomioon myös väestön taloudellisen aktiivisuuden ja työllisyysasteen ohella on keskeinen hyvinvoinnin mittari (Tilastokeskus). Konkreettisesti taloudellinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta henkeä työllisen on elätettävä itsensä lisäksi. Espoon taloudellinen huoltosuhde on ollut varsin hyvä, mutta vuoden taloudellinen notkahdus näkyy selvästi huoltosuhteen kasvuna. Kuitenkin muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Espoon huoltosuhde on Vantaan ja Helsingin ohella alhaisin. 1 alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden suhde vuotiaiden määrään (100 henkilöä) 2 työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summa jaettuna työllisten määrällä Sivu 8

9 VÄESTÖENNUSTEET Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektioissa (Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy) Espoolle on laadittu kolme väestöprojektiovaihtoehtoa vuoteen Niiden lähtökohtana ovat koko Helsingin seudulle laaditut vaihtoehdot. KUVIO 1. ESPOON VÄESTÖ 1980 JA PROJEKTIOVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2050 (ESPOON KAUPUNGIN JA HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖPROJEKTIOT ) Väestöennustekartasta nousevat selvästi esille pienalueet, joissa on paljon uudisasuntotuotantoa. Näillä alueilla lasten ja työikäisten määrä kasvaa selvästi. Sen sijaan kerrostalovaltaisilla, pääosin ja 80-luvuilla rakennetuilla pienalueilla väki vähenee ja vanhenee. Metron rakentumisen myötä tapahtuva uudis- ja täydennysrakentaminen tulee muuttamaan tätä tilannetta. (Kuvio 2.) Vuosien väestöennusteessa arvioidaan, että Espoon väestön määrä kasvaa asukkaalla vuosittain. Espoon väestönkasvusta yli kaksi kolmasosaa on syntyneiden enemmyyttä., muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. (Kuvio 3) Sivu 9

10 KUVIO 2. ESPOON VÄESTÖENNUSTE PIENALUEITTAIN (ESPOON KAUPUNKI, VERKKOTILASTOPALVELU) Sivu 10

11 KUVIO 3. ESPOON VÄESTÖENNUSTE IKÄRYHMITTÄIN (ESPOON KAUPUNKI, VERKKOTILASTOPALVELU) KANSAINVÄLISTYVÄ ESPOO Espoon asukkaista yhä useampi on muuttanut tänne ulkomailta tai on täällä syntynyt maahan muuttaneiden vanhempien lapsi. Vuoden aikana maahanmuuttajataustaisten määrä kohosi 10,3 %:sta 11,3 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2013 alussa Määrä oli kasvanut yli asukkaalla vuoden aikana eli maahanmuuton tuoma väestönlisäys Espoossa oli 37 %. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut 7,9 %:iin ja näin suomenkielisten osuus laski 80,8 %:iin. KUVIO 4. ESPOON VÄESTÖENNUSTE KIELIRYHMITTÄIN (ESPOON KAUPUNKI, VERKKOTILASTOPALVELU) Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Vieraskielisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla, samalla kun suomenkielisten osuus oli laskenut. Sivu 11

12 Ruotsinkielisten oli pudonnut tai pysynyt ennallaan kaikilla suuralueilla. Vieraskielisiä oli eniten Vanha- Espoossa ja Suur-Matinkylässä asuvissa. Pienin muunkielisten osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa oli vähiten myös ruotsinkielisiä. Keskimääräistä enemmän vieraskielisyys oli lisääntynyt jo ennestään vahvoilla vieraskielisyysalueilla. Syksyllä valmistuneen ennusteen mukaan vieraskielisten osuuden kasvu voimistuu: vuonna 2020 lähes 16 % espoolaisista on vieraskielisiä ( asukasta), vuonna % ( asukasta) ja vuonna % ( asukasta). KUVIO 5. VIERASKIELISTEN MÄÄRÄ IKÄRYHMITTÄIN (HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE TILASTOJA 5:2013 HELSINGIN KAUPUNKI, TIETOKESKUS) VIERASKIELISTEN ASUMINEN Entistä useampi maahanmuuttajataustainen espoolainen asuu alueella, jossa huomattava osa alueen asukkaista on myös maahanmuuttajataustaisia. Katja Vilkaman (2011) väitöskirjan mukaan alueellinen eriytyminen on vahvistunut ja alueelliset erot kasvaneet. On syntynyt tiivistyviä maahanmuuttajataustaisten asumiskeskittymiä, jotka ovat kuitenkin monikulttuurisia eivätkä tiettyjen etnisten ryhmien keskittymiä. (Katja Vilkama, Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2011:2) Vuoden 2013 alussa vieraskielisiä asui eniten Vanha-Espoossa (15 %), Suur-Matinkylässä (13 %) ja Suur- Leppävaarassa (12 %) ja vähiten Suur-Espoonlahdessa (9 %), Suur-Tapiolassa (8 %), Suur-Kauklahdessa (7 %) ja Pohjois-Espoossa (6 %). PERHEET JA ASUNTOKUNNAT Vuoden alussa espoolaiset asuivat asuntokunnassa. Espoolaisen asuntokunnan koko oli 2,25 henkeä. Näistä yhden hengen asuntokuntien osuus oli 35,3 %. Osuus on kasvanut tasaisesti, mutta vuoden taantuma näkyi tässäkin kehityksessä, sillä se pysäytti osuuden kasvun. Yksin asuminen alkoi yleistyä uudelleen vuonna. Yksinasuminen sinällään ei ole riskitekijä, mutta voi muodostua sellaiseksi, jos siihen liittyy yksinäisyyttä tai toiminnallisia vaikeuksia, jotka haittaavat arkielämästä selviytymistä. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Espoossa yksin asuminen on vielä vähäistä, mikä johtuu suurelta osalta Espoon muita nuoremmasta ikärakenteesta. Sivu 12

13 2.2 Kaikki ikäryhmät TAULUKKO 2. HYVINVOINTIETOJA KAIKISTA IKÄRYHMISTÄ (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Indikaattori Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Kela) 1 77,6 77,6 76,5 76,5 76,9 77,2 Asunnottomat yksinäiset/ 1000 asukasta ja lkm 1, , , , , ) Yhden osaindeksin laskentatapaa muutettiin vuonna : erityiskorvausoikeusindeksi laajennettiin kattamaan myös rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden korvausoikeudet sekä kliinisten ravintovalmisteiden korvausoikeudet. Muutoksen yhteydessä osaindeksin nimi muutettiin lääkekorvausoikeusindeksiksi ja kaikki Terveyspuntarin aineistot päivitettiin takautuvasti uuden laskutavan mukaisiksi. Kelan sairastavuusindeksillä mitaten Espoossa väestö on selvästi terveempää kuin koko maassa. Indeksiin sisältyy kolme osatekijää, erityiskorvattavat lääkeet-, työkyvyttömyys- ja kuolleisuusindeksit. OSALLISUUS Vuoden kunnallisvaaleissa äänestettiin hieman aktiivisemmin kuin koko maassa. Espoon äänestysprosentti oli 59,3 ja koko maan 58,3. Espoolaiset äänestäjät olivat myös aktiivisimpia äänestäjiä kuuden suurimman kaupungin joukossa. Muissa suurissa kaupungeissa äänestysaktiivisuus vaihteli Vantaan 51,0 prosentista Helsingin 57,4 prosenttiin. KUVIO 6. ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS VUONNA JA. VIISI AKTIIVISINTA JA VIISI PASSIIVISINTA ÄÄNESTYSALUETTA ESPOOSSA Olarinpuisto-Päivänkehrä 75,5 76,5 Westend 73,9 77,1 Jupperi 72,4 73,2 Koivu-Mankkaa 72,3 76,3 Pohjois-Tapiola 71,9 72,6 Espoo 59,3 62,6 Otaniemi 49,3 60,3 Pohjois-Leppävaara 47,9 49,1 Kirkkojärvi 46,4 49 Jouppi-Kirstinsyrjä 41,9 46 Sokinvuori-Kirstinmäki 37,4 43,6 Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut Korkeimmat äänestysprosentit olivat Olari-Mankkaa-Pohjois-Tapiola akselilla, Haukilahti-Westend akselilla, Suvisaaristossa ja Jupperissa. Alhaisimmat äänestysprosentit olivat Espoon keskus Kirstinmäki Kirkkojärvi akselilla, Pohjois-Leppävaarassa, Otaniemessä ja Ala-Kivenlahdessa Sivu 13

14 Kun asukkailta kysyttiin syksyllä Kuntapalvelujen laatu tutkimuksessa arviota siitä, miten hyvin kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet on hoidettu Espoossa, kolmasosa vastaajista piti niitä huonosti hoidettuina. Neljäsosa katsoi, että vaikuttamismahdollisuuksia on hoidettu hyvin. KUVIO 7. MITEN HYVIN KUNTALAISTEN VAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUDET ON HOIDETTU ASUINKUNNASSANNE (KUNTAPALVELUJEN LAATU -TUTKIMUS ) KUVIO 8. AKTIIVISESTI OSALLISTUVIEN OSUUS (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. ATH-tutkimuksessa Sivu

15 osallistumisaktiivisuutta kartoitettiin kysymällä osallistumisesta jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän, hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan. ATH-tutkimuksen mukaan espoolaiset ovat hieman muita suomalaisia aktiivisempia, kun lähes 30 % espoolaisista ilmoitti osallistuvansa aktiivisesti erilaisiin toimintoihin. Aktiivisimpia ollaan Tapiolan ja Leppävaaran alueilla. KUVIO 9. ITSENSÄ YKSINÄISEKSI TUNTEVIEN OSUUS (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi Keskimäärin 9 % espoolaisista tuntee itsensä yksinäiseksi. Yksinäisyyden kokemisessa on eroja eri alueiden välillä. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Useiden ATH-tutkimuksessa käytettyjen indikaattoreiden perusteella Espoossa on hyvinvointieroja eri alueiden ja väestöryhmien välillä. Näitä indikaattoreita ovat etenkin elämänlaadun ja terveyden kokeminen, toimeentulo sekä monet elintapojen indikaattorit. ATH-tutkimuksen mukaan noin 60 % espoolaisista kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi. Matalasti koulutetut kokevat elämänlaatunsa huonommaksi kuin korkeammin koulutetut. Elämänlaatu on korkeimmillaan vuotiaiden ikäryhmässä, mutta laskee 75 vuotta täyttäneiden ryhmässä. Sivu 15

16 KUVIO 10. ELÄMÄNLAATUNSA (WHOQOL-8) KESKIMÄÄRIN HYVÄKSI TUNTEVIEN OSUUS (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi Espoolaisista 27 % kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi, mikä on vähemmän kuin muualla Suomessa. Terveyden kokemisessa on paljon vaihtelua iän, koulutuksen ja asuinalueen mukaan. KUVIO 11. TERVEYTENSÄ KESKITASOISEKSI TAI SITÄ HUONOMMAKSI KOKEVIEN OSUUS (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi Psyykkistä kuormittuneisuutta kartoitettiin MHI-5 kysymyksillä (Mental Health Index) siitä, miltä vastaajasta on tuntunut neljän viime viikon aikana. Alakysymykset liittyivät hermostuneisuuden tuntemuksiin, matalaan mielialaan, tyyneyden ja rauhallisuuden tuntemuksiin, alakuloisuuden ja apeuden Sivu 16

17 tuntemuksiin sekä onnellisuuden kokemiseen. Espoolaisista 13 % kokee olevansa psyykkisesti merkittävästi kuormittunut. KUVIO 12. PSYYKKISESTI MERKITTÄVÄSTI KUORMITTUNEIDEN OSUUS (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi Esimerkiksi päihteiden käyttö, ylipainoisuus tai liikunnan puute ovat hyvinvoinnin riskitekijöitä, joiden seuraukset näkyvät vasta tulevaisuudessa. Matalasti koulutettujen elintavat ovat tunnetusti korkeasti koulutettuja huonommat ja monenlaiset riskitekijät kasaantuvat tähän ryhmään. Miesten elintavat ovat usein huonompia kuin naisilla. KUVIO 13. ALKOHOLIA LIIKAA KÄYTTÄVIEN OSUUS (AUDIT-C) (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi Sivu 17

18 Alkoholinkäyttö nousee merkittävänä hyvinvoinnin riskitekijänä molemmilla sukupuolilla, mutta miehillä vielä enemmän vuotiaista espoolaismiehistä 44 % käyttää liikaa alkoholia (AUDIT-C) ja matalan koulutustason miehistä 51 %. Vastaavasti vuotiaista naisista 24 % käyttää liikaa alkoholia ja matalan koulutusryhmän naisista 26 %. Alkoholinkäyttö vähenee selvästi vanhemmissa vastaajaryhmissä. Alkoholinkäyttö on Espoossa muuta maata yleisempää matalan koulutustason vastaajaryhmässä ja vähäisempää korkean koulutuksen vastaajaryhmässä. AUDIT on maailmanlaajuisesti käytettävä alkoholinkäyttöä mittaava 10 kysymyksen lomake, johon vastaamalla saa kuvan alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä ja haitoista. AUDIT-C on tiivistetty kolmeen kysymykseen: 1. "Kuinka usein juotte olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Ottakaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautitte vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. Ympyröikää se vaihtoehto, joka lähinnä vastaa omaa tilannettanne." Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) en koskaan, 2) noin kerran kuukaudessa tai harvemmin, 3) 2-4 kertaa kuukaudessa, 4) 2-3 kertaa viikossa ja 5) 4 kertaa viikossa tai useammin. 2. "Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olette ottanut niinä päivinä, jolloin käytitte alkoholia?" Vastausvaihtoehtoina olivat 1) 1-2 annosta, 2) 3-4 annosta, 3) 5-6 annosta, 4) 7-9 annosta ja 5) 10 tai enemmän. Yksi alkoholiannos on esimerkiksi: pullo (33 cl) keskiolutta tai lasi (12 cl) mietoa viiniä tai ravintola-annos (4 cl) väkeviä. 3. "Kuinka usein olette juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia?" Vastausvaihtoehtoina olivat 1) en koskaan, 2) harvemmin kuin kerran kuukaudessa, 3) kerran kuukaudessa, 4) kerran viikossa ja 5) päivittäin tai lähes päivittäin. Kukin kysymys pisteyttiin 0-4 ja pisteet laskettiin yhteen, jolloin kokonaispistemääräksi voi saada Tarkastelussa liikakäytön pisterajoina on miehillä vähintään 6 pistettä ja naisilla vähintään 5 pistettä saaneiden osuus. KUVIO 14. PÄIVITTÄIN TUPAKOIVIEN OSUUS (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi Espoolaisista 11 % tupakoi, mikä on vähemmän kuin muualla Suomessa, mutta kaupungin eri alueiden välillä tupakoinnissa on suuria eroja. Miehet tupakoivat naisia enemmän. Espoon kaupunki on ollut savuton kaupunki vuoden alusta lähtien. Espoo on sitoutunut Savuton kunta -toimenpideohjelman kriteereihin, joiden tarkoituksena on tukea kuntalaisten, henkilöstön ja ympäristön savuttomuutta. Sivu 18

19 KUVIO 15. LIIKUNTATOTTUMUKSET (KUNTAPALVELUJEN LAATU -TUTKIMUS ) Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Turku ja Vantaa Kuntapalvelujen laatu tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin vapaa-ajan liikunnan harrastamisen tiheyttä. Työ- ja koulumatkaliikuntaa ei laskettu mukaan. Tutkimuksen mukaan Espoossa harrastetaan aktiivista, vähintään neljä kertaa viikossa tapahtuvaa vapaa-ajan liikuntaa, vähemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin. Terveys, mielenterveys ja syrjintä - vieraskieliset Vuonna valmistuneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Maahanmuuttajien hyvinvointi- ja terveystutkimuksen (Maamu) mukaan espoolaiset kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset ovat tyytyväisiä elämänlaatuunsa. Etnisten ryhmien ja myös naisten ja miesten välillä on kuitenkin eroja elintavoissa ja hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöissä. Koettu terveys on koko väestöä huonompaa kurdi- ja venäläistaustaisilla naisilla. Somali- ja kurditaustaiset, ja erityisesti naiset, harrastavat vähemmän kuntoliikuntaa kuin kantaväestö ja ylipaino on heillä yleisempää. Somalitaustaisten kasvisten syönti on vähäistä. Toimintakykyvaikeuksien ja diabeteksen ehkäisyä tarvitaan. Mielenterveyspalveluita käytetään saman verran kuin kantaväestössä, mutta tarve on suurempi. Vakavia masennus- ja ahdistusoireita kokee 17 % venäläistaustaisista ja 38 % kurditaustaisista, joilla useimmilla on traumatausta. Kynnystä palveluihin on madallettava. Lukutaito, joka on osa sosiaalista toimintakykyä, on huono tai puuttuva 11 %:lla somalitaustaisista ja suomenkielentaito huono tai puuttuva 21 %:lla somalivastaajista, 16 %:lla kurditaustaisista ja 15 %:lla venäläistaustaisista. Maahanmuuttajat tarvitsevat lisätietoa terveyspalvelujärjestelmästä ja muista julkisista palveluista. On kehitettävä entistä joustavampia, monikulttuurisia ja poikkihallinnollisia palveluita. Syrjintäkokemukset heikentävät maahanmuuttajien hyvinvointia. Nimittelyä ja epäkunnioittavaa kohtelua oli kokenut prosenttia Maamu-tutkimukseen osallistuneista, uhkailua ja häirintää 14 % somalitaustaisista. Sivu 19

20 Keski- ja Pohjois- Espoo Espoonlahti Matinkylä- Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 TURVALLISUUS Espoo-strategian valtuustokauden tavoitteen mukaan espoolaiset kokevat asuinalueensa, yhteisönsä ja kaupunkikeskuksensa turvallisina. Tavoitteena on myös, että turvallisuuden tunnetta koskevat tutkimustulokset säilyvät hyvinä. Espoolaiset ovat pääosin tyytyväisiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä oman asuinalueensa turvallisuuteen. Suurin osa Kuntapalvelujen laatu tutkimuksen kyselyyn syksyllä vastanneista on tyytyväisiä myös asuinalueensa keskuksen turvallisuuteen sekä lasten ja nuorten turvallisuuteen. Kantaa ottaneiden enemmistö piti tapaturmien ehkäisyä hyvin hoidettuna. Suurin osa vastaajista ei osannut ottaa kantaa päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisyn, väestöryhmien suhteiden edistämisen tai syrjäytymisen estämisen hoitoon. Näihin asioihin kantaa ottaneiden enemmistö piti niitä kuitenkin huonosti hoidettuina. Ilmastonmuutoksen ja ympäristöuhkien torjuntaa pidettiin jokseenkin yhtä usein hyvin kuin huonosti hoidettuna. KUVIO 16. MITEN HYVIN OMAN ASUINALUEEN KESKUKSEN TURVALLISUUS ON HOIDETTU ASUINKUNNASSA (KUNTAPALVELUJEN LAATU -TUTKIMUS ) Olari Tapiola Leppävaara Espoo Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Asuinalueensa samoin kuin asuinalueensa keskuksen turvallisuuteen muita espoolaisia tyytyväisempiä ovat Tapiolan suuralueen asukkaat. Keski- ja Pohjois-Espoon asukkaat taas ovat tyytymättömämpiä asuinalueensa keskuksen turvallisuuteen kuin muiden alueiden asukkaat, joskin alueen tulos on parantunut selvästi. Sivu 20

21 KUVIO 17. NIIDEN OSUUS, JOTKA OVAT TYYTYVÄISIÄ ASUINALUEENSA TURVALLISUUTEEN (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Naiset Miehet Kaikki Espoo Leppävaara Espoo Vantaa Suomi Myös ATH-tutkimuksen mukaan espoolaiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä asuinalueensa turvallisuuteen. Sivu 21

22 ASUMINEN Asunnottomuus ja erityisesti pitkäaikaisasunnottomuus väheni vuoden aikana. Asunnottomia oli 70 vähemmän kuin vuonna Pitkäaikaisasunnottomuutta vähensi Helsingin Diakonissalaitoksen omistaman Kuninkaankallion asumisyksikön valmistuminen ja kaupungin omistaman Olarinluoman vastaanottokodin laajennusosan valmistuminen. S-Asunnot Oy:lle Saunalahteen valmistui nuorten tukiasuntoja. Nuorten, maahanmuuttajien ja perheiden asunnottomuus on lisääntynyt. TAULUKKO 3. TILASTOTIETOA ASUNNOTTOMUUDESTA ESPOOSSA (TYT ASUNTOPALVELUT) Vuosi Yksinäiset asunnottomat joista pitkäaikaisasunnottomia joista nuoria (alle 25 v) joista maahanmuuttajia Perheet ja pariskunnat perheet ja pariskunnat (hlöä yht) näistä maahanmuuttajaperheitä maahanmuuttajaperheissä hlöä yht Yhteensä KUVIO 18. YKSINÄISET ASUNNOTTOMAT ESPOOSSA JA ASUNNON SAANEET (TYT ASUNTOPALVELUT) Vuokra-asuntoa hakevien määrä pääkaupunkiseudulla on kaksinkertaistunut vuoteen 2005 verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntoa jonottaa yli kotitaloutta. Espoossa vuoden lopun tilanne oli parempi kuin edellisenä vuonna, asuntoa haki noin asunnonhakijaa. Hakijamäärän kasvu on ollut suurinta Helsingissä ( asunnonhakijaa). Sivu 22

23 KUVIO 19. VUOKRA-ASUNNON HAKIJAT ESPOOSSA 2006 (TYT ASUNTOPALVELUT) hlöä 5 hlöä 4 hlöä 3 hlöä 2 hlöä 1 hlö Vuokra-asunnon saaneiden määrä on pienentynyt pääkaupunkiseudulla vuodesta 2006 alkaen. Espoossa vuoden tilannetta paransi vuoden aikana valmistuneet uudet kohteet, yli 400 asuntoa. KUVIO 20. VUOKRA-ASUNNON SAANEET ESPOOSSA 2006 (TYT ASUNTOPALVELUT) hlöä 5 hlöä 4 hlöä 3 hlöä 2 hlöä 1 hlö Sivu 23

24 Asumistuki Pääkaupunkiseudulla yleisen asumistuen saajia oli lähes vuoden lopussa. Helsingissä heitä asui , Espoossa ja Vantaalla Kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudulla yleisen asumistuen saajien määrä kasvoi 8,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. (Helsingin seudun suunnat 1/2013) KUVIO 21. YLEISEN ASUMISTUEN SAAJAT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA (HELSINGIN SEUDUN SUUNNAT 3/2013) Espoossa asumistuen saajien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta Vuoden 2013 kesäkuun lopussa lähes asuntokuntaa sai asumistukea. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan tilanteeseen oli 11,1 prosenttia. (Helsingin seudun suunnat 3/2013) Sivu 24

25 KUVIO 22. YLEISEN ASUMISTUEN SAAJAT ESPOOSSA 2009 (HELSINGIN SEUDUN SUUNNAT 3/2013) TOIMEENTULO Tulonjaon epätasaisuus on kasvanut Espoossa 1990-luvun puolivälistä lähtien mitattuna Gini-kertoimella, joka on yksi yleisimmin käytetty tuloerojen mittari. Vuoden 2001 jälkeen tuloerot ovat välillä kaventuneet ja vuodesta 2009 lähtien taas kasvaneet. Gini-kerroin ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Gini-kertoimen laskennassa asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Kulutusyksikköluku huomioi sen, että asuntokunnat ovat kooltaan ja rakenteeltaan erikokoisia. Asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot on muodostettu laskemalla yhteen asuntokunnan jäsenten yhteenlasketut palkkatulot, yrittäjätulot, omaisuustulot (pl. laskennalliset tuloerät) sekä saadut tulonsiirrot ja vähentämällä näistä maksetut tulonsiirrot. Asuntokunnan kulutusyksikköluku summataan asuntokunnan jäsenistä siten, että asuntokunnassa yksi aikuinen saa arvon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat arvon 0,5 ja alle 13-vuotiaat lapset saavat arvon 0,3. Kulutusyksikköluvulla jaetusta käytettävissä olevasta rahatulosta käytetään yleisesti nimitystä ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo, mikä Gini-kertoimen laskennassa viedään asuntokunnan jokaiselle jäsenelle. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Gini-kertoimessa tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja yhden välillä. Gini-kertoimen arvot esitetään usein myös sadalla kerrottuna, jolloin kertoimen maksimiarvo on 100. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Sivu 25

26 Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 KUVIO 23. GINI-KERROIN, KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT, % (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (%), Espoo Kunnan yleinen pienituloisuusaste Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. KUVIO 24. PIENITULOISISSA KOTITALOUKSISSA ASUVAT HENKILÖT JA KUNNAN YLEINEN PIENITULOISUUSASTE (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvat henkilöt Kunnan yleinen pienituloisuusaste (%) 10 % Espoon pienituloisuusaste on kasvanut voimakkaasti 90-luvun puolivälin jälkeen. Kun vuonna 1995 alle neljä prosenttia espoolaisista asui pienituloisessa kotitaloudessa, niin vuonna 2011 jo melkein joka Sivu 26

27 kymmenes espoolainen kuuluu pienituloiseen kotitalouteen. Yhteensä heitä oli vuoden 2011 lopussa noin Pääkaupunkiseudulla toimeentulotuen asiakkaiden määrä kasvoi lähes 10 prosenttia huhti-kesäkuun aikana viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kesäkuun lopussa 2013 Helsingissä toimeentulotukea sai , Vantaalla ja Espoossa lähes asukasta. (Helsingin seudun suunnat 3/2013) KUVIO 25. TOIMEENTULOTUEN SAAJAT ESPOOSSA (HELSINGIN SEUDUN SUUNNAT 3/2013) Vuonna ,6 % ulkomaalaisista oli toimeentulotuen piirissä. Ulkomaalaisista oli ollut toimeentulotuen asiakkaina vuoden aikana. Ulkomaalaisia espoolaisia oli vuoden 2011 alussa. Suomalaisista 5,7 % sai toimeentulotukea vuonna Espoolaiset pystyvät kattamaan kotitaloutensa menot paremmin kuin vantaalaiset tai suomalaiset keskimäärin. Vaikeuksia on joka neljännellä ja alueelliset erot ovat suuria. Sen sijaan matalan koulutustason vastaajista 39 % oli sitä mieltä, että kotitalouden menojen kattaminen tuloilla on hankalaa. Tilanne on samanlainen koko maassa, vastaava osuus on 38 %. Korkean koulutuksen ryhmässä puolestaan espoolaisten tilanne on muuta maata parempi. Sama trendi näkyy myös siinä, ovatko vastaajat joutuneet rahan puutteen vuoksi tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä. Sivu 27

28 Keski- ja Pohjois- Espoo Espoonlah ti Matinkylä - Olari Tapiola Leppävaa ra Espoo Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 KUVIO 26. KOTITALOUDEN MENOJEN KATTAMINEN TULOILLA HANKALAA (%) (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi KUVIO 27. OLEN TÄMÄN HETKISEEN TALOUDELLISEEN TILANTEESEENI TYYTYVÄINEN (KUNTAPALVELUJEN LAATU ) Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksessa selvitettiin myös espoolaisten taloudellista toimeentuloa mm. esittämällä väite "Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen." Kolme neljästä (74 %) vastaajasta oli kuten kolmena edellisenäkin vuotena täysin tai ainakin osittain samaa mieltä väitteen kanssa. Kahdeksan prosenttia espoolaisista ei ole lainkaan tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Palvelupiirien välillä ei vastausjakaumissa ole tilastollisesti merkitseviä eroja, vaikka taloudelliseen tilanteeseensa tyytyväisten osuudet alueittain jonkin verran vaihtelevatkin. Sivu 28

29 Keski- ja Pohjois- Espoo Espoonla hti Matinkylä - Leppävaa ra Espoo Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 Taloudellista tilannetta kartoitettiin tarkemminkin kysymällä mm. onko joutunut rahapulan vuoksi tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta ja onko rahapula rajoittanut koulutus- ja harrastusmahdollisuuksia. Joka kymmenes (12 %) vastaajista on joutunut tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta, Espoon keskuksen palvelupiirin alueella muuta Espoota useammin. KUVIO 28. OLEN RAHAPULAN VUOKSI JOUTUNUT VIIME AIKOINA TINKIMÄÄN LÄÄKKEISTÄ TAI MUUSTA TERVEYDENHOIDOSTA (KUNTAPALVELUJEN LAATU ) Olari Tapiola 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin erimieltä Rahapula rajoittaa joka kuudennen (17 %) omia tai lasten harrastuksia, Espoon keskuksen palvelupiirin alueella muita enemmän, joka neljännen (27 %) kohdalla. Taloudellinen tilanne rajoittaa myös koulutusmahdollisuuksia, omia tai lasten, joka kymmenennen (9 %) vastaajan kohdalla. Kuusi prosenttia kertoi joutuvansa usein lainaamaan rahaa ruokaan, hakemaan sitä varten toimeentulotukea tai hakemaan ilmaista ruokaa ruokajonosta. Sivu 29

30 2.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Espoossa asui yli perhettä vuoden alussa. Varsinaisia lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, oli Yli perheessä oli ainakin kolme alaikäistä lasta. Monimuotoisuus, joka on jo nyt arkipäivää päivähoidossa, koulussa ja lasten ja nuorten palveluissa, voimistuu lähivuosina. Vuonna alle 7-vuotiaista espoolaisista 12 % (2 950) oli vieraskielisiä ja vuotiaista 9 % (2 776). Vieraskielisten osuus on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla ja vuonna 2020 vieraskielisiä lapsia ennustetaan olevan Tärkeätä on varmistaa lasten ja nuorten oppiminen ja jatkokoulutusmahdollisuus. Perusopetuksen oppilaista lukuvuonna 2013 oli 12 % vieraskielisiä ja erityistä tukea saavista vieraskielisiä oli 20 %. TAULUKKO 4. TILASTOTIETOA LAPSIPERHEISTÄ (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Indikaattori Lapsiperheet, % perheistä ja lkm 47, , , , , , , Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä ja lkm 19, , , , , , , Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista ja lkm Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ja (lkm) 25, , , , , , , , , , , , , Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ja lkm 64, , , , , , , Lasten pienituloisuusaste 8, Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit (0-7 - vuotiaat) 9, , , , , Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, lkm ja % lapsiperheistä , , , , , ,7 LAPSIPERHEIDEN TALOUDELLISET HAASTEET Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä lähti vuonna nousuun. Vuonna 2011 lähes kymmenesosa lapsiperheistä sai toimeentulotukea. Sivu 30

31 KUVIO 29. TOIMEENTULOTUKEA SAANEET LAPSIPERHEET ESPOOSSA (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä KUVIO 30. PIENITULOISISSA KOTITALOUKSISSA ASUVAT ALLE 18-VUOTIAAT (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Pienituloisissa kotitalouksissa asuvat alle 18-vuotiaat Lasten pienituloisuusaste (%) 12 % Pienituloisuusaste (köyhyysriski, at-risk-of-poverty) kuvaa ns. pienituloisuusrajan alapuolelle jäävän väestön osuutta koko väestöstä. Lasten pienituloisuusaste (lapsiköyhyys) kuvaa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden osuutta kaikista alle 18-vuotiaista. Pienituloisuusraja perustuu kotitalouksien kulutusyksikköä kohden laskettuun käytettävissä olevan tulon mediaaniin. Pienituloisiksi katsotaan ne, joiden tulot jäävät pienemmiksi kuin 60 % mediaanista. Pienituloisuusrajan alapuolella elävien lasten määrä on kolminkertaistunut Suomessa 1990-luvun puolivälistä alkaen. Sivu 31

32 Lasten pienituloisuusaste on kasvanut myös Espoossa. Se oli vuonna %, vuonna 2004 noin 7,5 % ja vuonna jo 10 %. Pienituloisuusrajan alapuolella elää Espoossa nykyisin noin lasta. Lapsiperheiden taloudelliset vaikeudet ja toimeentulotuen tarve on yhteydessä useisiin muihin lasten ja nuorten hyvinvoinnin riskitekijöihin (esim. Paananen ym. ). Keski- ja Pohjois- Matinkylä- Taloudellinen eriarvoisuus näkyy lasten arjessa syrjintänä ja kiusaamisena: köyhimpiä kiusataan eniten. (Kelan tuore tutkimus ) Huolestuttavaa on lapsiperheiden pienituloisuuden kasautuminen. Suhteellisesti muita perheitä useammin taloudellisia vaikeuksia koetaan yksinhuoltajaperheissä, ulkomaalaistaustaisten lasten perheissä, monilapsisissa perheissä sekä pienten lasten perheissä. PERHEIDEN TALOUDELLINEN TILANNE RAJOITTAA LASTEN KOULUTUS- JA HARRASTUSMAHDOLLISUUKSIA Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksessa kartoitettiin vastaajien taloudellista tilannetta kysymällä mm. onko joutunut rahapulan vuoksi tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta ja onko rahapula rajoittanut koulutus- ja harrastusmahdollisuuksia. Joka kuudes (17 %) vastaaja kertoi rahapulan rajoittavan omia tai lasten harrastuksia, Espoon keskuksen palvelupiirin alueella muita enemmän, joka neljännen (27 %) kohdalla. KUVIO 31. TALOUDELLINEN TILANTEENI RAJOITTAA OMIA TAI LAPSENI KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA (KUNTAPALVELUJEN LAATU ) Olari Tapiola Leppävaara Espoo Espoo Espoonlahti Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Espoossa perheiden taloudellisen tilanteen vaikeudet rajoittavat jossain määrin vuosittain n. 10 %:n koulutusmahdollisuuksia joko lasten tai vanhempien osalta. Erot alueilla vaihtelevat jonkin verran. Paras tilanne on Tapiolassa ja Leppävaarassa, kun taas Espoonlahdessa, Keski-Espoossa ja Matinkylä-Olarin alueella taloudellinen tilanne vaikeuttaa paljon tai jonkin verran vanhempien tai lasten koulutusmahdollisuuksia yli 10 %:lla asukkaista. Sivu 32

33 Keski- ja Pohjois- Matinkylä- Olari Tapiola Leppävaara Espoo KUVIO 32. MINULLA EI OLE TALOUDELLISTEN SYIDEN VUOKSI JUURIKAAN MAHDOLLISUUKSIA KÄYTTÄÄ RAHAA OMIIN TAI LASTEN HARRASTUKSIIN (KUNTAPALVELUJEN LAATU ) Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Espoo Espoonlahti Taloudellisten haasteiden vaikutukset perheiden harrastusmahdollisuuksiin ovat huomattavasti suuremmat kuin koulutusmahdollisuuksiin. Koko Espoon tasolla taloudelliset haasteet vaikeuttavat perheiden harrastamista lähes 20 %:n kohdalla. Perheiden harrastuksiin käytettävät varat eroavat osin huomattavastikin alueellisessa tarkastelussa. Tilanne on erityisen hyvä Tapiolan alueella, kun taas haasteellisin tilanne on Keski-Espoon ja Matinkylä-Olarin alueiden perheillä. KUVIO 33. MITEN HYVIN NUORTEN HARRASTUSTOIMINTA ON HOIDETTU ASUINKUNNASSA (KUNTAPALVELUJEN LAATU - TUTKIMUS ) Sivu 33

34 Nuorten harrastustoimintaa pitää 38 % espoolaisista hyvin hoidettuna syksyllä tehdyn Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksen mukaan. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt neljä prosenttiyksikköä. Harrastustoimintaan tyytyväisten määrä on laskenut hieman vuoden 2011 jälkeen muualla paitsi Matinkylä-Olarin alueella. Kuitenkin aiempiin vuosiin verrattuna tyytyväisyys on parantunut lähes koko Espoossa. Myös niiden osuus on vähentynyt, jotka ovat kokeneet, että nuorten harrastustoiminta on hoidettu huonosti asuinkunnassa. LASTENSUOJELUN ASIAKASMÄÄRÄ KASVAA Lastensuojelun asiakasmäärät ovat Espoossa kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Lastensuojelussa oli vuoden lopussa kaikkiaan asiakasta, mikä on 7,5 % lapsiväestöstä. Kasvua vuodesta 2011 oli 6,7 % ja vuodesta jopa 20,7 %. Lastensuojelun asiakkaista valtaosa on asiakkaana avohuollossa. Espoolaisista lapsista oli vuonna kodin ulkopuolelle sijoitettuna 1,2 %. Lastensuojelun asiakasmäärien lisääntyminen on yhteydessä uuteen lastensuojelulakiin, joka tuli voimaan vuoden alussa. Kynnys lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on madaltunut ja ilmoituksen perusteella käynnistettävä lakisääteinen lastensuojelutarpeen selvitys kasvattaa asiakkaiden määrää. Lastensuojelun tarvetta on alle 40 %:lla asiakkaista, joille on tehty lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojelua on viime vuosina kehitetty ja se on yhä keskeisempi lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukipalvelu, mikä voi osaltaan selittää kasvua. Lastensuojelussa perheitä voidaan tukea esimerkiksi perhetyön ja sosiaaliohjauksen avulla. Muut tukipalvelut eivät ole kehittyneet yhtä nopeasti. Lastensuojeluasiakkuuksien vähentäminen edellyttää ehkäisevän työn ja varhaisen tuen tehostamista peruspalveluissa. KUVIO 34. LASTENSUOJELUN AVOHUOLLOLLISTEN TUKITOIMIEN PIIRISSÄ VUOTIAITA VUODEN AIKANA (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Lastensuojelun asiakkaissa maahanmuuttajataustaiset ovat yliedustettuina. Sijoitetuista tai avohuollon tukitoimien piirissä olevista oli vuonna 2011 vieraskielisiä 27,5 % (vrt. vieraskielisten alaikäisten osuus väestöstä 10,3 %). Maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan varhaista puuttumista, perheiden tukemista, lasten ja nuorten harrastuksiin kannustamista sekä tuloksellista koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa. Etnisten vähemmistöjen kynnys palveluihin on pidettävä matalana. Sivu 34

35 Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 KUVIO 35. HUOSTASSA OLLEET 0-17-VUOTIAAT VIIMEISIMMÄN SIJOITUSTIEDON MUKAAN, ESPOO (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) 700 1, , Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,6 0,4 0,2 0 Espoossa on kehitystarpeita koulupäivän liikuntaa lisääviin toimenpiteisiin verrattuna koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tilanteeseen. Espoossa ei hyödynnetä pitkiä liikuntavälitunteja lainkaan oppilaiden liikkumaan aktivoimiseksi. Lisäksi oppilaiden aktivointi koulumatkaliikuntaan sekä koulujen pihojen kehittäminen liikkumiseen innostavaksi lähiliikuntapaikaksi ovat Espoossa sairaanhoitopiiriä matalammalla tasolla. Sen sijaan sisäliikuntapaikkojen hyödyntäminen liikuntatuntien ulkopuolella koulupäivän aikana on erittäin hyvällä tasolla. (Lähde: TEA-viisari) KUVIO 36. ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOHOITOKÄYNNIT, LASTENPSYKIATRIA / VUOTIASTA (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) käynnit / vuotiasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta Sivu 35

36 2.4 Nuoret ja nuoret aikuiset Nuorilla tarkoitetaan ikäryhmää yläkouluikäisistä Nuorisolain määrityksen mukaisesti 29-vuotiaisiin asti. Otsikossa käytetty nuoret aikuiset-termi viittaa siihen, että monissa palveluissa nuorten määritelmä päättyy esimerkiksi 18- tai 25-vuotta täyttäneisiin (mm. työhallinto) ja tätä vanhemmat lasketaan kuuluvaksi aikuisten palveluihin. Pääosa Espoon nuorista ja nuorista aikuisista voi hyvin, omaa riittävän hyvät sosiaaliset verkostot ja vapaaajanharrastukset, sekä löytää itselleen joko itsenäisesti tai aikuisten tuella tarpeeseensa vastaavat palvelut sekä mielekkään koulutus- ja työuran. Pääosa nuorista tulee toimeen universaaleilla peruspalveluilla, mutta osa tarvitsee enemmän tukea yhteiskuntaan kiinnittymiseen sekä hyvinvointiinsa. TAULUKKO 5. TILASTOTIETOJA NUORISTA JA NUORISTA AIKUISISTA (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Indikaattori Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta ja lkm Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ja lkm 12, , , , , , Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta ja lkm (Sotkanet, TEM, Tilastokeskus/ työssäkäyntitilasto) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ja lkm 4, , , , , , , , , , , , ,6 708 Kesäkuussa vuotiasta työtöntä Koulutuskuntayhtymä Omnia tekee etsivää nuorisotyötä yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Siinä tavoitettiin vuonna yhteensä yli tuhat nuorta, joista 818 kohdattiin vähintään alkuhaastattelun merkeissä. Tavoittamisen aikaan työttömänä työnhakijana, mutta ei ilmoittautuneena TE-toimistoon oli 267 nuorta. Ruotsinkielisen etsivän nuorisotyön Svepsin kohderyhmänä ovat kaikki pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset nuoret. Vuonna Sveps tavoitti yhteensä 46 espoolaisnuorta, joista suurin osa oli kohtaamishetkellä työttömänä, muttei ilmoittautuneena TE-toimistoon. (Lähde: Raportit ELY-keskukselle toimintavuodesta ) Espoon yläkoululaisten ja lukiolaisten koulupsykologikäyntejä oli lukuvuonna yhteensä Kuraattorikäyntejä Espoon perusopetuksen yläkoulussa sekä lukiossa oli lukuvuonna kaikkiaan Nuorisopoliklinikan (Nupoli) asiakasmäärä on laskenut vuodesta 2011 (1 509) vuoteen (1 322). Ensisijainen käyntisyy vuonna oli mielenterveys (34 %) ja toisena oli raskauden ehkäisy. Päihde käyntisyynä oli 14 %:lla. (Lähde: Nuorisopoliklinikan tilastot) Espoon nuorisoasemalla kävi vuoden aikana 329 nuorta, joista alaikäisiä 125. Tulosyynä 52,3 %:lla (yhteensä 172:lla nuorella) oli erilaiset riippuvuudet. Näistä pääpäihteenä 60 %:lla alkoholi. A-klinikalla alle 30-vuotiaita asiakkaita oli vuonna yhteensä 247 nuorta. Tulosyynä oli aina oma tai läheisen päihteidenkäyttö. Kriisi- ja vieroitusosastolla oli 99 alle 30-vuotiasta nuorta. (lähde: A- klinikan tilastot) Sivu 36

37 Psykiatrisilla sairaanhoitajilla terveysasemilla asioi vuonna yhteensä 105 iältään vuotiasta nuorta ja psykologeilla 102 nuorta. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden (EMPPU) avokuntoutusosastolla oli vuoden aikana hoidettavana 60 nuorta. Asunnottomia nuoria oli Espoossa vuonna yhteensä 125. Luku on kasvava interventioista (mm. tukiasunnot) huolimatta. (Lähde: ARA, Asunnottomat, Selvityksiä 1/2013) KUVIO 37. ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOHOITOKÄYNNIT, NUORISOPSYKIATRIA VUOTIAAT (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria lkm Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian palveluissa (HUS) oli vuonna kaikkiaan 1033 espoolaisasiakasta ja käyntejä kirjattiin kaikkiaan Näin ollen käyntejä oli yhtä nuorta kohden n. 11,7. KOULUTERVEYSKYSELY Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi uudet, vuotta 2013 koskevat, kouluterveyskyselyn tulokset Tulokset on vasta käsitelty valtakunnallisesti, kunta ja koulukohtaiset tulokset ovat saatavilla vuoden lopussa. Edelliseen kyselyyn nähden on tapahtunut myönteistä kehitystä mm. alkoholinkäytön ja tupakoinnin osalta. Myös liikuntaa harrastetaan aikaisempaa enemmän. Keskusteluyhteys vanhempiin on parantunut ja oppilaita kuunnellaan myös paremmin koulussa ja he voivat vaikuttaa koulun asioihin. Koululääkärin ja psykologin puheille pääsyn vaikeaksi koki kuitenkin lähes 40 % oppilaista. Tupakoi päivittäin Espoolaisten peruskoululaisten päivittäinen tupakointi vähentyi vuodesta 2002 vuoteen 2006 asti, mutta vuoden Kouluterveyskyselyn mukaan tupakoivien osuus kääntyi jälleen kasvuun. Kyselyn tulosten mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 14 % tupakoi päivittäin. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tupakoi päivittäin 13 % ja samanikäisistä ammattiin opiskelevista 39 %. Päivittäinen tupakointi oli hieman yleisempää peruskoulua käyvillä pojilla kuin tytöillä. Toisella asteella ei ollut päivittäisen tupakoinnin osalta sukupuolten välisiä eroja. Sivu 37

38 Espoolaisten nuorten päivittäinen tupakointi oli vuonna yhtä yleistä kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Koko maahan verrattuna, Espoon peruskoululaisten tupakointi oli hieman harvinaisempaa ja toisen asteen opiskelijoilla yhtä yleistä kuin Suomessa keskimäärin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Peruskoululaisten ja lukiolaisten humalajuomisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosituhannen alun tilanteeseen nähden. Ammattiin opiskelevien humalajuominen laski 5 prosenttiyksikköä vuosien ja välillä. Vuoden Kouluterveyskyselyn tuloksissa tyttöjen ja poikien humalajuomisessa ei ollut eroa. Vuonna peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 17 % ilmoitti juovansa itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Lukion 1. ja 2 vuoden opiskelijoista vastaava osuus oli 31 % samanikäisistä ammattiin opiskelevista 39 %. Peruskoulun yläluokkalaisten ja ammattiin opiskelevien humalajuominen oli vuonna yhtä yleistä kuin pääkaupunkiseudulla ja koko maassa keskimäärin. Lukiolaisten humalajuominen oli sen sijaan hieman yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin ja huomattavasti yleisempää kuin koko maassa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Espoolaisten peruskoululaisten ja lukiolaisten huumekokeilut vähenivät 2000-luvun alusta vuosituhannen puoliväliin tultaessa, mutta kääntyivät viimeisimmissä Kouluterveyskyselyn tuloksissa jälleen selvään kasvuun.vuoden kyselyn mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 12 % oli kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vastaava osuus oli 25 % ja samanikäisillä ammattiin opiskelevilla 31 %. Laittomien huumeiden kokeilut olivat pojilla yleisempiä kuin tytöillä sekä perusopetuksessa että toisella asteella. Espoolaisten nuorten huumekokeilujen yleisyys ei poikennut merkittävästi pääkaupunkiseudun nuorten huumekokeilujen yleisyydestä. Vuonna koko Suomeen verrattuna Espoon peruskoululaisten huumekokeilut olivat sen sijaan hieman keskimääräistä yleisempiä ja toisen asteen opiskelijoiden huumekokeilut huomattavasti keskimääräistä yleisempiä. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Sekä peruskoululaisten että lukiolaisten kokemus omasta terveydentilastaan on kohentunut hieman vuosituhannen alusta. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 15 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi vuonna. 1. ja 2 vuoden lukio-opiskelijoista vastaava osuus oli 17 % ja samanikäisistä ammattiin opiskelevista 25 %. Tytöt kokivat oman terveydentilansa poikia yleisemmin joko keskinkertaiseksi tai huonoksi. Espoossa peruskoulun yläluokkalaiset ja lukiolaiset kokivat oman terveydentilansa hyväksi yhtä yleisesti kuin Uudenmaan ja koko Suomen peruskoululaiset keskimäärin. Ammattiin opiskelevat nuoret sen sijaan pitivät omaa terveydentilaansa heikompana kuin samanikäiset maakunnassa tai koko maassa keskimäärin. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Masentuneisuutta kokevien nuorten osuus ei ole muuttunut Espoossa merkittävästi 2000-luvun aikana. Vuonna espoolaisista peruskoulun yläluokkalaisista 13 %, lukiolaisista 11 % ja ammattiin opiskelevista 12 % koki keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta R-BDI mittarilla mitattuna. Tyttöjen masentuneisuus on poikien masentuneisuutta yleisempää. Yleisintä se oli peruskoulussa, jossa 18 % yläluokkalaisista tytöistä koki keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. Espoolaisten nuorten masentuneisuus ei poikennut yleisyydeltään pääkaupunkiseudun tai koko maan nuorten tilanteesta. Sivu 38

39 Ylipaino Peruskoululaisten ja lukiolaisten ylipaino lisääntyi hieman vuosien välillä, mutta vähentyi tämän jälkeen samalle tasolle, mitä se oli vuosituhannen alussa. Vuonna espoolaisista peruskoulun yläluokkalaisista 10 % oli ylipainoisia, lukiolaisista 9 % ja ammattiin opiskelevista 20 %. Poikien ylipaino oli yleisempää kuin tyttöjen. Yleisintä ylipaino oli ammattiin opiskelevilla pojilla, joista ylipainoisia oli lähes joka neljäs. Sekä peruskoulun yläluokkalaisten että lukiolaisten ylipaino oli Espoossa keskimääräistä vähäisempää vuonna. Ylipainoisten ammattiin opiskelevien osuus oli sen sijaan Espoossa hieman suurempi kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Koko aineiston keskiarvosta se ei kuitenkaan poikennut. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan korkeintaan 1h viikossa Vähän liikuntaa harrastavien peruskoululaisten ja lukiolaisten osuus on vähentynyt Espoossa 2000-luvun aikana.vuoden Kouluterveyskyselyn mukaan espoolaisista peruskoulun yläluokkalaisista 30 % harrasti hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vastaava osuus oli 31 % ja ammattiin opiskelevilla 47 %. Toisella asteella pojat harrastivat liikuntaa yleisemmin kuin tytöt, mutta peruskoulussa sukupuolten välistä eroa ei ollut. Verrattaessa Espoon tuloksia pääkaupunkiseudun ja vuoden koko aineistoon, oli havaittavissa, että espoolaiset peruskoululaiset harrastivat liikuntaa hieman keskimääräistä yleisemmin. Toisella asteella lukiolaisten tulokset eivät poikenneet keskiarvosta, mutta ammattiin opiskelevien liikunnan harrastaminen oli hieman yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan ja taloudelliset haasteet Nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen edellytyksenä on tukea perusopetuksen aikana nuorten kasvua, oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalisia suhteita sekä mielekästä vapaa-ajantoimintaa. KUVIO 38. KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET VUOTIAAT (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Koulutuksen ulkopuolelle jaaneet vuotiaat, lkm Koulutuksen ulkopuolelle jaaneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta vaestosta Sivu 39

40 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten määrä on Espoossa pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuoden jälkeen. Vuoden 2011 lopulla koulutuksen ulkopuolella oli n. 12,2 % espoolaisnuorista. Lukumääränä tämä tarkoittaa yhteensä nuorta. Vieraskielisillä on viisinkertainen riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle kantaväestöön verrattuna ja erityisen suuri se on asunnottomilla ja perheisiin kuuluvilla naisilla. Vuonna espoolaisista vieraskielisistä vuotiaista 21 %:lla (567 nuorella) ei ollut peruskoulun jälkeistä koulutusta tai työtä (tiedot Pekka Myrskylä, Tilastokeskus, 2013). Todellinen luku voi olla hieman alempi, koska ulkomailla suoritettu koulutus ei näy tilastossa. Keväällä Espoossa jäi toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle yhteishaun jälkeen 10 % suomenkielisistä ja 26 % muunkielisistä nuorista. Koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet koskevat myös romaninuoria. Espoon pitää varmistaa, että nuoret suorittavat tutkinnon, mm. etsivää työtä ja ohjausta kehittämällä. Hyvä avaus on aikuislukion tarjoama peruskoulun päättötodistukseen tähtäävä koulutus nuorille osana Osallisena Suomessa hanketta, johon osallistui lukuvuonna noin 100 hiljattain Suomeen muuttanutta enimmäkseen heikosti koulutettua vuotiasta nuorta. NUORISOTYÖTTÖMYYS Nuorisotyöttömien (18-24-vuotiaat) osuus vastaavan ikäisestä työvoimasta on alkuvuonna 2013 kasvanut vuoden tilanteesta selkeästi. Vuoden kesäkuussa TE-toimiston kirjoilla oli 930 alle 25-vuotiasta espoolaisnuorta. Kesäkuussa 2013 alle 25-vuotiaita espoolaisia työttömiä nuoria oli henkilöä. Kasvu on 47,5 % vuoden aikana. Alle 20-vuotiaita työttömiä nuoria oli vuonna yhteensä 110 henkilöä ja vuonna 2013 luku on 199 henkilöä. Kasvu alle 20-vuotiaiden työttömien nuorten osalta oli vuoden aikana yhteensä 76,4 %. Heikoimmassa tilanteessa ovat Espoon keskuksen ja Espoonlahden palvelupiirien nuoret. Molemmilla alueilla työttömyys on määrällisesti jo nyt suurta. Lisäksi nuorisotyöttömyys on jyrkässä kasvussa. Myös Matinkylä-Olarin ja Leppävaaran alueen nuorten työttömyysaste on vahvasti noususuhdanteinen. Tapiolan alueella ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuosina KUVIO 39. NUORISOTYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ JA OSUUS IKÄLUOKASTA (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Sivu 40

41 Toukokuussa 2013 yli kolme kuukautta työttömänä työnhakijana TE-toimistossa olleiden alle 25- vuotiaiden nuorten osuus oli 32,9% kun se vuotta aiemmin oli 7,5%. Tavoitetila Nuorisotakuun mukaan on 0%. Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen Nuorisotakuun keinoin Espoossa pyritään vaikuttamaan nuorten koulutus-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- ja työpaikkojen löytymiseen aiempaa tehokkaammin yhteistyössä kaupungin, työvoimahallinnon ja koulutuskuntayhtymä Omnian sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Espoo-tarinan toteuttamiseksi käynnistettävistä poikkihallinnollisista ohjelmista erityisesti Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti nuorten hyvinvointia. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma vastaa nuorten elämän ja yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta merkityksellisiin asioihin, kuten opiskeluun, työelämään ja harrastustoimintaan kiinnittymiseen, sekä mm. nuorten asunnottomuuden vähentämiseen. Ohjelmassa huomioidaan maahanmuuttajien, vammaisten sekä romaninuorten hyvinvointiin liittyvät erityiskysymykset osana kokonaisuutta. NUORISTA AIKUISISTA USEAMPI KUIN JOKA KYMMENES SAANUT TOIMEENTULOTUKEA Toimeentulotuen merkitys nuorten aikuisten taloudessa on kasvanut viime vuosina. Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden ruokakunnan päämiesten osuus samanikäisestä väestöstä kasvoi neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2006 vuoteen. Toisaalta sitä ennen vuoteen 2007 asti suuntaus oli pitkään laskeva joitakin vuosia lukuun ottamatta. Toimeentulotuen saaminen pitkäaikaisesti on myös lisääntynyt viime vuosina. TAULUKKO 6. NUORET AIKUISET, VUOTIAAT, TOIMEENTULOTUEN SAAJAT (RUOKAKUNNAN PÄÄMIEHET) Lkm Osuus vuotiaista, % keskiväkiluvusta vuotiaita saanut toimeentulotukea ,3 12,5 saanut toimeentulotukea kk ,2 3,1 saanut toimeentulotukea 12 kk 72 0,3 Vuoden toimeentulotukea saaneiden nuorten määrä: nuorta (lähde: Effica) KUVIO 40. TOIMEENTULOTUKEA SAANEET VUOTIAAT (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, lkm Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Sivu 41

42 Edellä olevia tietoja tulkittaessa on huomattava, että tietoja on saatavilla vain toimeentulotukea saavien ruokakuntien päämiehistä. Ruokakunnassa voi kuitenkin olla useampi vuotias tai yli 24-vuotiaan ruokakunnassa voi olla alle 25-vuotias jäsen. Todellinen toimeentulotukea saavien alle 25-vuotiaiden määrä ja osuus väestöstä ovat siten isompia kuin edellä kuvatut vuotiaiden ruokakuntien päämiesten määristä kertovat luvut. (Päivi Petrelius ja Eveliina Cammarano ) 2.5 Työikäiset Espoossa oli vuoden viimeisellä neljänneksellä työllistä työvoimaa noin ja työttömiä noin Työllisiä oli noin vuoden takaista vähemmän. Vuoden viimeisellä neljänneksellä Espoossa oli työvoimatutkimuksen mukaan noin työpaikkaa, mikä oli hieman enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työpaikkojen määrä Espoossa on kasvanut jo lähes kaksi vuotta yhtäjaksoisesti. Monet espoolaisten työikäisten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit ovat selvästi kuusikkokunnissa asuvia ikätovereitaan paremmalla tasolla. TAULUKKO 7. TILASTOTIETOA TYÖIKÄISISTA (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Indikaattori Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista 3, , , , , , , Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta ja lkm 6, , , , , , , Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 6, , , , , , ,6 929 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä ja lkm Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta ja lkm Työttömät, % työvoimasta ja lkm 5, , , , , , , Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä ja lkm 28, , , , , , , Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1, , , , , , Sivu 42

43 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAAVIEN MÄÄRÄ ON LASKENUT Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus ko. ikäryhmästä on Espoossa laskenut vuodesta 2007 lähtien 4,3 %:iin vuonna Sitä ennen 2000-luvulla osuus pysyi 4,7 %:ssa. Koko maassa osuus väheni 8,9 %:sta 8,6 %:iin vuodesta 2009 vuoteen Kelan Tutkimusosasto on tarkastellut Nettityöpaperissaan (39/, Blomgren, Virta) Kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyksiä vuosina ja keskittynyt erityisesti vuosien ja 2011 väliseen muutokseen. Raportissa todetaan että kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus nousi 30,1 %:sta 35,7 %:iin aikavälillä 2011 ja että vastaavaa hylkäysosuuksien nousua tapahtui myös työeläkejärjestelmässä, jossa osuus nousi 22 %:sta 25 %:iin. Vuosien 2011 välisen muutoksen analyysi ei tuonut esiin yhtä selkeää syytä Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuksien kasvulle. Sen sijaan havaittiin joitakin kasvuun osaltaan myötävaikuttavia tekijöitä. Eläkkeen hakemisalttiuden kasvaminen saattaa osittain olla yhteydessä vuosien 2009 ja heikkoon taloussuhdanteeseen, työttömyyden uhkaan ja työttömyyteen. Raportissa myös oletetaan, että kun väestön terveydentila on yleisesti kohentunut, niin eläkkeen hakijoissakin on yhä enemmän yhä terveempiä ja työkykyisempiä hakijoita, mistä johtuen hylkäysosuudet kasvavat mikäli arviointikriteerit pysyvät ennallaan. Myös yhteiskunnalliset tavoitteet, mm. työurien pidentämisen tavoite, saattaa vaikuttaa niin, että kuntoutuksen mahdollisuutta pyritään käyttämään aiempaa useammin, erityisesti nuorten kohdalla. Raportissa todetaan Niina Kuuvan arvioineen pro gradu -tutkielmassaan () haastateltuaan työeläkejärjestelmän vakuutuslääkäreitä mahdolliseksi, että kohtuullisuusharkinnan periaatteet ovat saattaneet säästöjen paineessa tiukentua. Lisäksi todetaan, että hylkäysosuuksien kasvun taustalla saattavat vaikuttaa sellaiset tekijät, jotka eivät avaudu tilastotietoon perustuvalla tarkastelulla, vaan tarvittaisiin monipuolista analyysiä yksilötason aineistosta, asiantuntijalääkäreiden arvioinneista ja lakien tulkinnasta. KUVIO 41. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAAVAT VUOTIAAT (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Sivu 43

44 Tilastossa ovat mukana henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. (Tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNet) TYÖTTÖMYYS Espoossa oli vuoden 2013 kesäkuussa lähes työtöntä työnhakijaa. Näistä nuoria vuotiaita oli 1 372, määrä oli kasvanut lähes 48 % vuoden takaisesta vuotiaiden työnhakijoiden määrä oli kasvanut vuoden takaisesta 37,6 %, heitä oli yli Työttömistä lähes 20 % oli ollut yli vuoden työttömänä. TAULUKKO 8. TYÖTTÖMYYSTILASTOJA JA 2013 (TEM TYÖNVÄLITYSTILASTO) Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Työttömyyttä voidaan pitää rakenteellisena, jos se ei vähene, vaikka samanaikaisesti työllisyysaste on korkea ja joillakin aloilla vallitsee työvoimapula. Vaikeasti työllistyvät ovat työikäisiä, jotka liikkuvat työttömyyden, työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja lyhyiden työsuhteiden välillä ja heillä on vaikeuksia työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Elinkeinorakenteen muutos ja työelämän vaativuus voivat olla syynä siihen, että työttömän ammatillista osaamista vastaavia työpaikkoja ei ole tarjolla. Lisäksi ikä, vajaakuntoisuus, terveydelliset ja psykososiaaliset ongelmat voivat vaikeuttaa työllistymistä. Sivu 44

45 KUVIO 42. VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT VUOTIAAT (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) TYÖKYKY Espoolaiset arvioivat työkykynsä heikentyneen harvemmin kuin suomalaiset keskimäärin. Espoossa naiset kokevat miehiä useammin työkykyisyytensä heikentyneeksi, mikä poikkeaa selvästi koko maan ja Vantaan tiedoista. KUVIO 43. TYÖKYKYISYYTENSÄ HEIKENTYNEEKSI (ENINTÄÄN 7/10) ARVIOIVIEN OSUUS (%) (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi Sivu 45

46 ATH-tutkimuksen mukaan noin joka viides vuotiaista espoolaisista ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään asti, muista suomalaisista taas useampi kuin joka neljäs. Matalasti koulutetuista espoolaisista noin 30 % ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään asti. KUVIO 44. NIIDEN OSUUS, JOTKA USKOVAT, ETTÄ TODENNÄKÖISESTI EIVÄT JAKSA TYÖSKENNELLÄ VANHUUSELÄKEIKÄÄN SAAKKA (%) (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi Miesten elintavat ovat usein naisten elintapoja huonompia, poikkeuksen tekee liikunta. ATH-tutkimuksen mukaan vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua harrastaa espoolaisista vuotiaista miehistä 33 % ja naisista 26 %. Alkoholinkäyttö nousee merkittävänä hyvinvoinnin riskitekijänä molemmilla sukupuolilla, mutta miehillä vielä enemmän vuotiaista espoolaismiehistä 44 % ja naisista 24 % käyttää liikaa alkoholia (AUDIT-C). Unettomuus vaivaa pääsääntöisesti enemmän naisia. ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖIKÄISET Vuoden joulukuussa ulkomaalaisten espoolaisten työttömyysaste oli 18,3 % ja Espoon yleinen työttömyysaste oli 6,5 %. Samaan aikaan ulkomaalaisten työttömyysaste oli Helsingissä 24,3 % ja Vantaalla 29,4 %. Lähes täysin suhdanteista riippumatta ulkomaan kansalaisten työttömyysaste on noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen on kotoutumisen keskeisin haaste. Maahanmuuttajien työllisyystilanteen kohentaminen on Espoossa myös elintärkeää yleisen työllisyyspolitiikan onnistumisen kannalta, koska maahanmuuttajien osuus työikäisestä väestöstä kasvaa vauhdilla. Tuoreen väestöennusteen mukaan vieraskielisten osuus työikäisestä väestöstä on vuonna 2030 Espoossa 24,1 %. Sivu 46

47 KUVIO 45. TYÖTTÖMIEN OSUUS TYÖVOIMASTA JA ULKOMAALAISTEN TYÖTTÖMIEN OSUUS ULKOMAALAISESTA TYÖVOIMASTA , ,9 15,7 6,5 5,5 5,8 6,8 Joulukuu 2011 Joulukuu Joulukuu 2009 Joulukuu Työttömien osuus työvoimasta Espoossa Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta Espoossa Koulutuksen vastaamattomuuden ja riittämättömän suomen kielen taidon lisäksi osasyynä työttömyyteen on TEM:n tuoreen tutkimuksen (Discrimination in the Finnish Labor Market, ) mukaan rakenteellinen syrjintä. Espoon kaupunki on pyrkinyt toteuttamaan henkilöstöpoliittisia tavoitteitaan, joiden mukaan maahanmuuttajien osuuden henkilöstöstä tulisi vastata heidän väestöosuuttaan. Vuoden lopussa kaupungin henkilöstöstä oli vieraskielisiä 4,6 % (144 miestä, 492 naista). Samaan aikaan vieraskielisten osuus kaupunkilaisista oli 11,3 %. Kaupungin esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien vieraskielisten määrä on kasvanut tasaisesti. KUVIO 46. ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN TYÖTTÖMYYSASTE ESPOOSSA SYNNYINALUEEN MUKAAN Sivu 47

48 Työvoimaan kuuluvien ulkomaalaistaustaisten työttömyys oli korkein Lähi-idässä syntyneillä, joista lähes joka toinen oli työttömänä. Lähes yhtä yleistä työttömyys oli Pohjois-Afrikassa syntyneillä. Keskiverto espoolaisten työttömyyttä harvemmin olivat työttömänä Pohjois-Amerikassa syntyneet. Päällystystyö (Espoon aineistopankki) Sivu 48

49 2.6 Ikäihmiset Espoossa 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti seuraavina vuosikymmeninä. 65 vuotta täyttäneiden määrä on noussut viime vuosina yli henkilöllä vuosittain, vuodesta lähtien määrä nousee yli henkilöllä joka vuosi. Vastaavasti 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut henkilöllä vuosittain. Vuonna Espoossa oli 75 vuotta täyttäneitä 4,7 % väestöstä, kun koko maassa luku oli 8,2 %. TAULUKKO 9. TILASTOTIETOJA IKÄIHMISISTÄ (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) Indikaattori vuotta täyttäneet ja osuus väestöstä 75 vuotta täyttäneet ja osuus väestöstä , , , , , , , , , , ,5 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, lkm , ,7 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä ja lkm Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ja lkm 4, , , , , ,8 316 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ja lkm 10, , , , , , Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ja lkm 2, , , , , , ,5 474 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä ja lkm 46, , , , , , , Vuosille laaditun Espoon ikääntymispoliittisen ohjelman mukaan ikäihmisten palvelujen kehittämisen lähtökohtana on omaehtoisen ikääntymisen, elämisen ja asumisen tukeminen. Omaehtoisen Sivu 49

50 ikääntymisen edellytyksinä nähdään ympäristön esteettömyys, riittävä tiedon ja palvelujen saatavuus sekä kotona asumisen tukeminen. Espoo saavuttaa hyvin valtakunnalliset ikääntyneiden kotona asumisen tavoitteet, jotka on määritelty Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisen palveluiden laatusuosituksessa (). Yli 91 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona. Espoossa on laatusuositusta vähemmän ikääntyneitä pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden espoolaisten määrä on vähentynyt selkeästi vuodesta 2006 lähtien, vaikka tämä ikäryhmä on lukumääräisesti kasvanut. Kyse on selkeästä palvelurakenteeseen tehdystä muutoksesta. KUVIO VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN ASUMISMUODOT VUONNA 2011 (TILASTO- JA INDIKAATTORIPANKKI SOTKANET) 2,8 % 5,4 % Kotona asuvat 91,6 % Tehostetussa palveluasumisessa asuvat Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat Vuonna 2011 kotona asui 91,6 % 75 vuotta täyttäneistä espoolaisista (koko maa 89,6 %), tehostetussa palveluasumisessa asui 5,4 % (koko maa 5,9 %) ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 2,8 % (koko maa 4,4 %). Yksinasuvien iäkkäiden osuus on pysynyt vuosien myötä melko vakiona, mutta yksinasuvien lukumäärä kasvaa, koska tämän väestöryhmän määrä kasvaa. Vuonna 2011 lukumäärällisesti yksinasuvia yli 74-vuotiaita oli noin 4 900, joista 80 % oli naisia. Vuonna 2011 säännöllisen kotihoidon asiakkaina oli 9,5 % 75 vuotta täyttäneistä espoolaisista. Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukaan %:n tulisi saada säännöllistä kotihoitoa. Vertailukunnissa säännöllistä kotihoitoa saavien osuus on korkeampi (vrt. liitetaulukko). Kyse voi olla kuntien erilaisista toimintatavoista asiakkuuksien kirjaamisen suhteen: Espoossa kotihoito aloitetaan arvioinnin jälkeen pääsääntöisesti tilapäisenä kotihoitona ja muutaman kuukauden jälkeen arvioidaan tarve säännölliselle kotihoidolle. Omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä kasvoi vuodesta 2006 vuoteen :stä 315:een. Tukea sai vuonna 2011 Espoossa 2,7 % 75 vuotta täyttäneistä (koko maa 4,4 %). Espoossa täyttä kansaneläkettä saavien osuus väestöstä on 1,5 %, mikä on vähemmän kuin useissa muissa suurissa kaupungeissa. Täyttä kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden osuus on laskenut Espoossa, mikä kertoo tulotason noususta. Eläkkeensaajien asumistukea vuonna 2011 sai Espoossa 4,2 % asuntokunnista (koko maa 7,1 %). Sivu 50

51 KUVIO 48. ELÄKKEENSAAJIEN ASUMISTUKEA SAANEET Eläkkeensaajien asumistukea saaneet lkm Yksinasuva mies Parisuhteessa mies Yksinasuva nainen Parisuhteessa nainen Lähde: Kelasto THL:n ATH-tutkimuksen mukaan espoolaisista 75 vuotta täyttäneistä miehistä 57 % ja naisista 70 % kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi, muun Suomen vastaavat luvut ovat miehillä 63 % ja naisilla 69 %. Vähintään kaksi viikkoa jatkunutta masennusoireilua viimeisen vuoden aikana oli ollut Espoossa joka viidennellä ikäihmisellä, kun muualla Suomessa masennusoireilua oli ollut noin joka neljännellä. Espoolaisista 75 vuotta täyttäneistä naisista 41 % kokee elämänlaatunsa hyväksi, muualla Suomessa 39 % naisista kokee näin. Saman ikäryhmän espoolaisista miehistä 54 % kokee elämänlaatunsa hyväksi, muualla Suomessa 46 %. KUVIO 49. ELÄMÄNLAADUN KOKEMINEN (ATH ) 75 vuotta täyttäneistä espoolaisista naisista 15 % tuntee itsensä yksinäiseksi, mikä on samaa luokkaa kuin muualla Suomessa. Espoolaisista iäkkäistä miehistä taas yksinäisyyttä kokee noin 11 %, mikä on hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Sivu 51

52 KUVIO 50. YKSINÄISYYDEN KOKEMINEN (ATH ) Ikäihmisten arkiaskareista selviytymistä kartoitettiin kysymyksillä, jotka liittyivät peseytymiseen, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen, pukeutumiseen, ateriointiin, kevyiden kotitöiden tekemiseen, raha- ja kauppa-asioiden hoitamiseen sekä lääkityksestä huolehtimiseen. Espoolaisista 75 vuotta täyttäneistä naisista 27 % kokee vaikeuksia päivittäisissä arkiaskareissa, mikä on enemmän kuin muualla Suomessa (24 %). Saman ikäryhmän miehistä vaikeuksia kokee noin 17 % niin Espoossa kuin muualla Suomessa. KUVIO 51. ARKIASKAREISSA (ADL+IADL) SUURIA VAIKEUKSIA KOKEVIEN OSUUS (%) (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara 75+ -vuotiaat: Naiset 75+ -vuotiaat: Miehet 75+ -vuotiaat Kaikki Espoo Vantaa Suomi Sivu 52

53 Sirpa Immosen väitöskirjan 3 () mukaan alkoholi liittyy ikääntyneiden elämään ja sen painoarvon voidaan olettaa lisääntyvän suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Väitöstutkimuksen kyselyyn vastanneista (1 395 henkilöä) noin 72 % ilmoitti käyttävänsä alkoholia ja määritellyn alkoholinkäytön riskirajan ylitti noin 11 % vastaajista. Riskikäyttö oli yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä ( vuotiaat) ja miesten keskuudessa. Alkoholin käytön syiksi ilmoitettiin yleisimmin hauskanpito ja juhliminen sekä sosiaaliset tilanteet. Alkoholin käyttö väheni iän myötä, mutta alkoholia lääkinnällisiin tarkoituksiin käyttävien osuus kasvoi iän myötä. Riskikäyttäjien alkoholinkäytön syyt liittyivät kohtuukäyttäjiä useammin elämän tarkoituksettomuuteen sekä ahdistuksen, masennuksen ja yksinäisyyden lievittämiseen. Noin 62 % alkoholia käyttävistä ilmoitti käyttävänsä myös lääkkeitä. Aurorakoti (Kuvaaja Tuire Ruokosuo) 3 Immonen, S.. Perspectives on alcohol consumption in older adults. Academic dissertation. University of Helsinki. Unigrafia, Helsinki. Sivu 53

54 2.7 Kuntalaisten palvelut SUURTEN KAUPUNKIEN ASUKKAISTA ESPOOLAISET TYYTYVÄISIMPIÄ PALVELUIHIN Vuonna Finnish Consulting Group Oy:n toteuttamien Kaupunki- ja kuntapalvelututkimusten (lyh. Kuntapalvelujen laatu -tutkimus) mukaan Espoossa ollaan hieman tyytyväisempiä kunnan palveluihin kuin muissa suurissa kaupungeissa. Espoo-strategiassa kaikkia toimialoja koskevana valtuustoon nähden sitovana tulostavoitteena vuodelle on Asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Tulostavoitteen toteutumista mitataan kuntapalvelututkimusten laajalla asuinkuntaindeksillä. Viimeiset neljä vuotta espoolaisten tyytyväisyys on pysynyt samalla, keskimäärin tyydyttävällä tasolla. Tapiolan palvelupiirissä asukkaat ovat tyytyväisempiä ja Espoon keskuksen palvelupiirissä tyytymättömämpiä kuin muualla Espoossa. Matinkylä-Olarissa asukkaiden tyytyväisyys hieman lisääntyi vuodesta KUVIO 52. LAAJA ASUINKUNTAINDEKSI, 54 PALVELUA (KUNTAPALVELUJEN LAATU -TUTKIMUS ) Espoo Leppävaara 3,59 3,60 3,56 3,57 3,62 3,68 3,57 3,59 Tapiola Matinkylä- Olari 3,42 3,57 3,56 3,58 3,70 3,69 3,72 3, Espoonlahti Keski- ja Pohjois- Espoo 3,43 3,42 3,58 3,62 3,57 3,59 3,51 3,56 3,00 3,20 3,40 3,60 3,80 4,00 Palveluryhmienkin muutokset ovat pääsääntöisesti pysyneet neljä vuotta samalla tasolla. Sosiaalipalveluihin ollaan hieman tyytyväisempiä kuin vuonna Liitteessä 2 on kuvattu palveluryhmäkohtaiset tulokset alueittain. Sivu 54

55 KUVIO 53. PALVELURYHMÄKOHTAISET INDEKSIT (KUNTAPALVELUJEN LAATU -TUTKIMUS ) Turvallisuus 1* Turvallisuus 2** Ympäristöpalvelut Yhdyskuntatekniset palvelut Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Tiedottaminen ja neuvonta Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Pelastuspalvelut Opetuspalvelut Liikuntapalvelut Kulttuuri- ja sivistyspalvelut 3,46 3,28 4,07 3,98 3,58 3,45 3,77 3,72 3,39 3,34 3,38 3,40 3,39 3,41 3,13 2,89 3,95 3,90 4,07 3,96 3,86 3,82 4,01 3,95 Espoo Espoo ,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin * Turvallisuus 1-indeksiin sisältyy yhdeksän turvallisuuteen liittyvää asiaa: yleinen järjestys ja turvallisuus, asuinalueen turvallisuus, oman asuinalueen keskuksen turvallisuus, lasten ja nuorten turvallisuus, päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisy, väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistäminen, syrjäytymisen estäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja palotapaturmien ehkäisy ja ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien uhkien torjunta. ** Turvallisuus 2-indeksiin sisältyvät: yleinen järjestys ja turvallisuus sekä asuinalueen turvallisuus. USEIN PALVELUT TOIMIVAT HYVIN, PARANNETTAVAAKIN ON Vuoden Kuntapalvelujen laatu tutkimuksen mukaan espoolaiset ovat edelleen usein tyytymättömiä terveyskeskuksen lääkäri- ja hammaslääkäripalveluihin. Neuvolat ja sairaalapalvelut toimivat selvästi paremmin. Vanhusten kotihoitoa Kuntapalvelujen laatu tutkimuksen vastaajat pitivät useimmin huonosti kuin hyvin hoidettuna, tosin suurimmalla osalla ei ollut asiasta mielipidettä, eikä omaishoidon tukeakaan pidetty kovin hyvin hoidettuna. Lasten päivähoitoa piti suurin osa kantaa ottaneista vastaajista hyvin hoidettuna. Vammaispalveluiden ja muiden sosiaalipalveluiden hoitoa ei yleensä osattu arvioida, mutta kantaa ottaneista melko moni piti niitä huonosti hoidettuina. Opetus-, sivistys-, vapaa-aika- ja liikuntapalveluihin ollaan yleensä tyytyväisiä kuten aiemminkin. ATHtutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä espoolaisesta katsoo saaneensa tarpeeseensa nähden riittävästi liikuntapalveluita. Sivu 55

56 KUVIO 54. NIIDEN OSUUS, JOTKA OVAT SAANEET TARPEESEENSA NÄHDEN RIITTÄVÄSTI LIIKUNTAPALVELUITA (%) (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi Espoolaisista päivähoitolasten vanhemmista valtaosa on tyytyväisiä päivähoitopaikkaan. Erittäin tai melko hyvän arvosanan antoi 90 % vanhemmista. Samoin noin yhdeksän kymmenestä arvioi hyväksi kodin ja hoitopaikan yhteistyön, toiminnan lasten kanssa, henkilökunnan ammattitaidon ja ilmapiirin ja turvallisuuden. Enemmistö, ei kuitenkaan yhtä usein, oli tyytyväisiä muihinkin päivähoidosta kysyttyihin asioihin. Tilojen kuntoa ja varusteita piti melko tai erittäin hyvänä 68 % vanhemmista. Henkilökunnan riittävyyttä samoin kuin ryhmän kokoa piti 61 % hyvänä. Myös Espoon peruskoulun oppilaiden vanhemmat antoivat koululle hyviä arvosanoja. Ala-asteella ja yläasteella eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat tilojen kunto ja varusteet. Joka neljäs arvioi ne melko tai erittäin huonoksi. Ala-asteikäisten vanhemmista 23 % oli tyytymättömiä luokkakokoon. Kouluterveydenhuollon arvioi huonoksi ala-asteella ja yläasteella 16 %. Yläasteikäisten vanhemmista 14 % oli tyytymättömiä valinnaisten aineiden määrään. Myös museoihin ja muihin kulttuuripalveluihin oltiin tyytyväisiä toisin kuin toreihin ja torikauppaan, joihin useat ovat edelleen tyytymättömiä. Yhdeksän kymmenestä espoolaisesta on ATH-tutkimuksen sitä mieltä, että on saanut kulttuuripalveluja riittävästi. Sivu 56

57 KUVIO 55. NIIDEN OSUUS, JOTKA OVAT SAANEET TARPEESEENSA NÄHDEN RIITTÄVÄSTI KULTTUURIPALVELUITA (%) (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi Yhdyskuntateknisiin palveluihin espoolaiset ovat pääosin tyytyväisiä. Tyytyväisimpiä oltiin juomaveden laatuun, jota piti hyvänä 92 % vastaajista. Useimmin parannettavaa nähtiin katujen ja teiden hoidossa, kierrätystoiminnassa, kevyen liikenteen turvallisuudessa ja julkisessa liikenteessä. Ympäristön hoitoon ja tilaan ollaan Espoossa yleensä tyytyväisiä. Eniten arvostetaan luonto- ja retkeilyreittejä, siisteyttä ja ilman laatua. Kuitenkin useampi kuin joka neljäs pitää ympäristön siisteyttä ja melun torjuntaa huonosti hoidettuina. Pelastustoimen palveluihin oli suurin osa kantaa ottaneista tyytyväisiä. Espoon yhdyskuntarakenteeseen ollaan pääosin tyytyväisiä, sen sijaan vuokra-asuntojen ja tonttien tarjontaa pidetään useammin huonosti kuin hyvin hoidettuna. Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksessa espoolaisilta kysyttiin myös, mitä Espoon kaupungin hoitamia tai järjestämiä palveluita tulisi parantaa. Neljän viidestä (82 %) mielestä palveluissa on parannettavaa. Vain yksi prosentti katsoi, ettei palveluja tarvitse parantaa. Useimmin parannettavaa nähtiin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalveluissa, joka kolmannen (30 %) vastaajan mielestä ja toiseksi useimmiten katujen ja teiden hoidossa (18 %). Runsas neljäsosa (29 %) espoolaisista katsoo, että talouden tasapainottamiseksi palveluissa voitaisiin tehostaa toimintaa tai vähentää panostuksia. Viidesosa (18 %) on sitä mieltä, että mistään ei voida vähentää. Useimmin viiden vähennettävän tai tehostettavan asian joukkoon nousi kulttuuripalvelut. Sen mainitsi 11 prosenttia kaikista vastanneista. Museoista voisi lähes yhtä usean (8 %) mielestä vähentää. TERVEYSKESKUSPALVELUISTA PALJON TUTKIMUSTIETOA Kelan sairastavuusindeksillä mitaten Espoossa väestö on selvästi terveempää kuin koko maassa. Terveyskeskuksen lääkäripalveluita käytetään vähemmän kuin koko maassa. Kun espoolaisista vajaa 40 % oli ATH-tutkimuksen mukaan käyttänyt terveyskeskuslääkäripalveluja viimeisten 12 kuukauden aikana, vastaava osuus koko maassa oli runsas 50 %. Yksityislääkäripalvelujen kohdalla tilanne on päinvastainen. Espoossa niitä käyttää useampi kuin koko maassa keskimäärin. Sivu 57

58 KUVIO 56. VÄHINTÄÄN KERRAN 12 VIIME KK AIKANA TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIPALVELUITA KÄYTTÄNEIDEN OSUUS (%) (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi KUVIO 57. VÄHINTÄÄN KERRAN 12 VIIME KK AIKANA YKSITYISLÄÄKÄRIPALVELUITA KÄYTTÄNEIDEN OSUUS (%) (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi Terveyskeskuksen lääkäripalveluihin espoolaiset ovat useammin tyytymättömiä kuin tyytyväisiä. Melkein puolet espoolaisista on tyytymättömiä niihin, tyytyväisiä on kolmasosa. Tyytymättömien osuus on lisääntynyt vuodesta 2011 viisi prosenttiyksikköä. Sivu 58

59 Keski- ja Pohjois- Espoo Espoonlahti Matinkylä- Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 KUVIO 58. MITEN HYVIN KUNNAN TERVEYSKESKUKSEN LÄÄKÄRIPALVELUT ON HOIDETTU ASUINKUNNASSANNE (KUNTAPALVELUJEN LAATU -TUTKIMUS ) Olari Tapiola Leppävaara Espoo Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Kun THL:n ATH-tutkimuksessa kysyttiin onko saanut terveyskeskuslääkärin palveluita riittävästi tarpeeseensa nähden, runsas 40 % espoolaisista katsoi, ettei ollut saanut niitä tarpeeksi, useampi kuin koko maassa keskimäärin. KUVIO 59. NIIDEN OSUUS, JOTKA EIVÄT OLE SAANEET TARPEESEENSA NÄHDEN RIITTÄVÄSTI TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN PALVELUITA (%) (ATH ) Espoo Pohjois-Espoo Espoo Vanha-Espoo Espoo Kauklahti Espoo Espoonlahti Espoo Matinkylä Espoo Tapiola Espoo Leppävaara Naiset Miehet Kaikki Espoo Vantaa Suomi Sivu 59

60 TYYTYVÄISYYS TERVEYSKESKUSKÄYNTIIN SAMALLA TASOLLA KUIN VUONNA Terveyskeskuksessa viimeisten 12 kuukauden aikana käyneiden arviot viimeisimmästä käynnistä eivät ole vuoden Kaupunkipalvelututkimuksen mukaan muuttuneet vuodesta. Espoolaiset ovat melko tyytyväisiä kulkuyhteyksiin, henkilökunnan palvelualttiuteen, hoidon laatuun sekä hoidon hyödyllisyyteen. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa ajan saanti, odotusaika vastaanotolla (jonotusaika) sekä hoitotarvikkeiden saanti. KUVIO 60. TERVEYSKESKUSINDEKSIN 10 OSATEKIJÄÄ ESPOOSSA (Kuviossa on katkaistu asteikko. (1= erittäin tyytymätön, 5 = erittäin tyytyväinen) Espoon kuntapalvelujen laatu -tutkimuksessa terveyskeskuksen lääkäripalveluja käyttäneiden vastaajien tyytyväisyyden keskiarvo oli 2,8 1. Kuntaliiton TNS-Gallup illa vuonna teettämässä asiakastyytyväisyysmittauksessa Espoon terveyskeskuksen lääkärin vastaanotto sai paremman arvosanan, keskiarvon 4,20 2, mikä on samalla tasolla kuin kaikkien tutkimuskaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu ja Turku) keskiarvo (4,17). Samoin Espoon lääkärin vastaanoton yhdeksän eri osatekijää saivat hyvät arviot kuten kaikki tutkimuskaupungitkin keskimäärin. 1 asteikolla 1-5, 1 = Erittäin huono 5 = Erittäin hyvä 2 asteikolla 1-5, 1 = Erittäin huono, 2 = Huono 5 = Erinomainen Espoon terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanotto sai Kuntaliiton asiakastyytyväisyysmittauksessa kokonaisuudessaankin hyvän arvosanan. Kokonaisindeksin arvo 4,18 asteikolla tulkittiin tutkimuksessa merkitsevän erittäin hyvää toiminnan tasoa. Kaikkien tutkimuskuntien keskiarvo oli samalla tasolla (4,16). OSA KUNTALAISISTA EI KOE SAANEENSA TARVITSEMAANSA APUA Arkielämää vaikeuttavia omia tai perheenjäsenen ongelmia Kuntapalvelujen laatu tutkimuksen kyselyssä syksyllä ilmoittaneista espoolaisista osa ei saanut lainkaan tai ei ainakaan riittävästi apua, vaikka oli sitä hakenut. Joka kymmenes (11 %) espoolainen on hakenut apua työttömyyteen, joka kahdeskymmenes (5 %) kokee saaneensa apua riittävästi, mutta joka kahdeskymmenes (5 %) liian vähän tai avun hakemisesta huolimatta ei lainkaan (1 %). Taloudellisiin ongelmiinsa apua on hakenut melkein joka kymmenes, kahdeksan prosenttia. Heistä osa, neljä prosenttia espoolaisista, ei ollut saanut apua riittävästi eikä yksi prosentti lainkaan. Asumisongelmiin oli apua hakenut joka kymmenes (9 %) espoolainen, joka kahdeskymmenes ei ollut saanut apua riittävästi (4 %) tai ei lainkaan (2 %). Kuntapalvelujen laatu tutkimuksen mukaan sairaus, oma tai perheenjäsenen, on vaikeuttanut joka neljännen (23 %) espoolaisen vastaajan elämää. Apua oli hakenut joka viides (18 %) espoolainen, joka Sivu 60

61 Keski- ja Pohjois- Espoo Espoonlahti Matinkylä- Olari Tapiola Leppävaara Espoo Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 kymmenes (11 %) oli saanut apua riittävästi. Vähemmistö, 6 prosenttia espoolaisista ei koe saaneensa apua riittävästi tai ei lainkaan (1 %). KUVIO 61. HAETTU JA SAATU APU ONGELMIIN: ELÄMÄÄ VAIKEUTTAVA SAIRAUS (KUNTAPALVELUJEN LAATU -TUTKIMUS ) ,5 3,4 3, ,6 4 3, ,5 4 2, ,7 4 3, ,8 2 2, ,5 2 4, ,8 8,2 10,0 7,9 7 9,8 8 9,6 5,7 8 9, , ,7 Vanhuksen hoidon järjestäminen on ollut ongelma kuudelle prosentille vastaajista kuten vuonna 2011:kin. Puolet heistä ei joko ole hakenut apua asiaan tai ovat hakeneet ja saaneet apua riittävästi. Toinen puoli, kolme prosenttia kyselyyn vastanneista, on hakenut apua, mutta ei koe saaneensa apua riittävästi. PALVELUTYYTYVÄISYYDEN EROT ALUEIDEN VÄLILLÄ , , , ,9 0 6, ,7 7,0 7 7,6 7 12,3 7 8, ,5 6, ,9 1,1 1,2 0, ,4 Kuntapalvelututkimusten laajan asuinkuntaindeksin perusteella Tapiolan palvelupiirissä asukkaat ovat tyytyväisempiä ja Espoon keskuksen palvelupiirissä tyytymättömämpiä Espoon palveluihin kuin muiden palvelupiirien asukkaat. Matinkylä-Olarin palvelupiirissä tyytyväisyys on hieman noussut vuodesta Palvelutyytyväisyydessä ei palvelupiirien välillä ole juurikaan tilastollisesti merkitseviä eroja. Yhteensä 74 asiasta tai palvelusta pyydettiin arvioimaan, miten hyvin ne on hoidettu. Enimmillään vain kuuden asian kohdalla tyytymättömyys nousi muuta Espoota suuremmaksi Matinkylä-Olarin palvelupiirissä. Siellä asukkaat olivat muita espoolaisia useammin tyytymättömiä perhe- ja väkivaltaongelmien ehkäisyyn, syrjäytymisen estämisen hoitoon, työväenopistoon, toreihin ja torikauppaan, uimahalleihin sekä liikenneoloihin autoilijan kannalta. Espoon keskuksen palvelupiirissä taas oltiin muuta Espoota tyytymättömämpiä oman asuinalueen keskuksen turvallisuuteen, lasten ja nuorten turvallisuuden hoitoon, väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämiseen, kuntalaisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin ja omaishoidon tukeen. Myös Espoonlahden palvelupiirissä oltiin muuta Espoota tyytymättömämpiä yhteensä viiteen kysytyistä asioista. Tyytymättömämpiä oltiin kunnan palveluista tiedottamiseen, sairaalapalveluihin, kulttuuripalveluihin, juomaveden laatuun sekä pelastustoimintaan. Tapiolan palvelupiirissä oltiin muuta Espoota tyytymättömämpiä kierrätystoimintaan. 5 7,5 1,2 2 8, , ,9 1 1,0 0, Ei haettu Saatu riittävästi Ei saatu riittävästi Ei saatu lainkaan Sivu 61

62 ONGELMIEN ESIINTYMISEN ALUEELLISIA EROJA Espoon keskuksen palvelupiirin asukkaat ilmoittivat monia Kuntapalvelujen laatu tutkimuksessa kartoitettuja arkielämää vaikeuttavia omia tai perheenjäsenen ongelmia enemmän kuin muut espoolaiset. Pitkäaikaisia lomautuksia, taloudellisia ongelmia, liian suuria lainoja, asumiseen liittyviä ongelmia, sairauksia tai vammoja, päihdeongelmia ja ruuan puutetta on useammalla Espoon keskuksen asukkaalla kuin muilla. Taloudellisten syiden vuoksi siellä joudutaan muuta Espoota enemmän tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta. Siellä useammat joutuvat myös tinkimään harrastuksista. Tapiolan palvelupiirin asukkaat kärsivät muita espoolaisia harvemmin lomautuksista, sairauksista ja päihdeongelmista ja terveydenhoidosta ja harrastuksista joudutaan siellä tinkimään harvemmin kuin muualla. Matinkylä-Olarin palvelupiirin vastaajat raportoivat muita useammin kiusaamisen olevan ongelmana. Sivu 62

63 3 ESPOOLAISTEN HYVINVOINNIN VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHTEET VAHVUUDET: Espoon vahvuutena on elinvoimainen ja kasvava väestö, korkea syntyvyys ja positiivinen muuttovoitto. Väestön sairastavuusindeksi on maan parhaita. Vahvuutena on myös väestön korkea koulutus- ja tulotaso. Espoo saa paljon muuttovoittoa vieraskielisistä ja myös tämä on tulevaisuuden voimavara. Espoo on siis varsin elinvoimainen. Kaupunkirakenteellisesti Espoo on monipuolinen. Kaupunki on muotoutunut viiden suuren kaupunkikeskuksen muodostamaksi verkostoksi. Kaupungissa on runsaasti erityyppisiä asuinalueita, joissa on kohtuullinen palveluvarustus ja joista on lyhyet matkat virkistysalueille. Rakennuskanta on monipuolista ja suhteellisen nuorta. Elinkeinorakenteeltaan kaupunki on monipuolinen, joskin ICT-alan taloudelliset vaikeudet ovat heijastuneet myös Espooseen työttömyyden selvänä kasvuna. Kaupungissa on varsin paljon palvelualan työpaikkoja ja erityisesti täällä on paljon korkean teknologian yritystoimintaa. Kaupunki pyrkii tuottamaan kuntalaisten tarvitsemat peruspalvelut omana tuotantonaan. Kaupunki on kuitenkin myös merkittävä palveluiden ostaja. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimen ja varhaiskasvatuksen palveluita ostetaan paljon yksityisiltä toimijoilta. Kuntalaiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä kaupungin tuottamiin palveluihin. Eniten tyytymättömyyttä kohdistuu terveys- ja vanhustenpalveluihin. HAASTEET: Kaupungin keskeiset haasteet kohdistuvat ikääntyvän väestön määrän nopeaan kasvuun, nuorten syrjäytymiseen ja alueiden välisiin hyvinvointieroihin. Haasteta ovat myös pienituloisuuden ja erityisesti pienituloisten lapsiperheiden määrän kasvu. Sosiaaliset tukiverkostot eivät suojaa kaikkia, ja erityisesti toimeentulotuen tarve kasautuu maahanmuuttaja-, pienten lasten ja monilapsisiin perheisiin. Myös ikääntyvän väestön palvelutarpeet kasvavat ja eriytyvät nopeasti. Lasten ja nuorten osalta koetaan vanhemmuuden puutetta, yksinäisyyttä ja maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on muita huomattavasti suurempi riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Vieraskielisen väestön kotoutuksen hoitaminen onkin keskeinen haaste. Kaupunkirakenteellisesti monikeskuksisuus synnyttää palveluiden rakentamistarvetta ja osa alueista voi jäädä palveluiden suhteen katveeseen. Joillain alueilla rakennuskanta on yksipuolista ja osa alueista tulee laajojen peruskorjaustoimenpiteiden kohteeksi. Tulevaisuuden työvoimatarpeen näkökulmasta riittävän monipuolinen vuokra-asuntokanta ja -tuotanto on välttämätön. Kaupungin palvelutuotannon osalta erityisen tärkeää on riittävien peruspalveluiden tuottaminen kasvavalle väestölle. Palvelut eivät kaikilta osin ole riittävän kattavia ja joidenkin palveluiden saantiajat ovat liian pitkiä. Sivu 63

64 LÄHTEET ARA, Asunnottomat, Selvityksiä 1/2013 ATH : Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH). Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen asiakastietojärjestelmä Effica Espoon kaupunki: Espoon väestöennuste Espoon kaupunki: Hyvinvointibarometri. Espoolaisten hyvinvoinnin edistäminen. Espoon kaupunki, kaupunkitieto ja kaupunkikehitys: Eetvartti II neljännes 2013, Espoon toimintaympäristökatsaus Espoon kaupunki: Tekninen ja ympäristötoimi (TYT), asuntopalvelut Espoon kaupunki: Verkkotilastopalvelu FCG Koulutus ja konsultointi: Kaupunki- ja kuntapalvelut Helsingin kaupunki, tietokeskus: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Tilastoja 5:2013. Helsingin seudun suunnat 1 / Toimitus ja julkaisija: Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsingin seudun suunnat 3 / Toimitus ja julkaisija: Helsingin kaupungin tietokeskus. Immonen, S.. Perspectives on alcohol consumption in older adults. Academic dissertation. University of Helsinki. Unigrafia, Helsinki. Kela: Tilastotietokanta Kelasto. Kuntapalvelujen laatu tutkimus : FCG Koulutus ja konsultointi: Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot Raportteja Espoosta 1/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Sähköinen hyvinvointikertomus. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, Tilastokeskus. Työ- ja elinkeinoministeriö. Discrimination in the Finnish Labor Market, Työ- ja elinkeinoministeriö: Työnvälitystilasto. Vilkama Katja: Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2011:2 Sivu 64

65 LIITTEET LIITE 1. SÄHKOISEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TAULUKOT Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima V1 = Helsinki V2 = Vantaa V3 = Tampere V4 = Oulu V5 = Turku V6 = Koko maa Vertailukunnat suhteessa kuntaan Sivu 65

66 Kaikki ikäryhmät V1 = Helsinki V2 = Vantaa V3 = Tampere V4 = Oulu V5 = Turku V6 = Koko maa Vertailukunnat suhteessa kuntaan Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Sivu 66

67 Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Helsinki V2 = Vantaa V3 = Tampere V4 = Oulu V5 = Turku V6 = Koko maa Vertailukunnat suhteessa kuntaan Sivu 67

68 Työikäiset V1 = Helsinki V2 = Vantaa V3 = Tampere V4 = Oulu V5 = Turku V6 = Koko maa Vertailukunnat suhteessa kuntaan Ikäihmiset Dementiaindeksi ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien suhteutettuna väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Sivu 68