Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Transkriptio

1 Helsinki Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto valtioneuvoston selonteosta 4/2012 vp, joka koskee sähköisen median viestintäpoliittista ohjelmaa. Lausuntonaan liitto toteaa seuraavaa: Pääviestit Televisio- ja radioalan yritykset ovat keskeisiä toimijoita suomalaisen av-kulttuurin ja musiikkikulttuurin kentässä. Mitä paremmin televisio- ja radioalan yritykset voivat, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on rahoittaa kotimaista kulttuuria ja työllistää luovan alan tekijöitä. Tämän vuoksi sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma vaikuttaa suoraan myös maamme kulttuurin elinvoimaisuuteen. Sähköisen median viestintäpoliittiseen ohjelmaan sisältyy useita linjauksia, jotka tukevat monipuolisten televisio- ja radiopalveluiden kehittämistä ja sen myötä kansallista av- ja musiikkikulttuuria. Viestinnän Keskusliitto kannattaa erityisesti: o ohjelmistolupamenettelyn keventämistä o verkkotoimilupien jakamista vertailevalla menettelyllä huutokauppojen sijaan o vapaasti vastaanotettavien lähetysten jakamista nykytekniikalla vuoteen 2026 o laaja-alaisen työryhmän asettamista valmistelemaan siirtymäsuunnitelmaa sekä o ehdotusta toimintasuunnitelmasta suomalaisen radiotoiminnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi ja kaupallisen viestinnän kieltoa lyhytaikaiseen radiotoimintaan osoitetuilla taajuuksilla. Taajuusalueen 700 MHz siirtäminen televisiotoiminnasta matkaviestinkäyttöön vuonna 2017 on mielestämme ennenaikainen. Muutos pakottaa maksutelevisiotoimijat siirtymään uuteen lähetysstandardiin (DVB-T2) todennäköisesti ennen kuin vastaanotinlaitekanta on riittävän suuri mahdollistamaan kannattavan liiketoiminnan. Liian varhaisesta siirtymästä aiheutuvat tulonmenetykset heikentävät tv-yhtiöiden mahdollisuuksia rahoittaa kotimaista av-tuotantoa ja musiikkia. Liitto esittää, että 700 MHz taajuusalue säilytetään televisiotoiminnan käytössä vuoteen 2020 saakka. Television ja radion ohjelmasisältöjen on oltava katsojien ja kuulijoiden saatavilla heidän haluamillaan vastaanottotavoilla. Televisio- ja radiotoimijoiden on voitava tarjota sisältöpalvelujaan perinteisten maanpäällisten ja kaapelilähetysten ohella myös IPjakeluna, mikä mahdollistaa innovatiivisten interaktiivisten palvelujen kehittämisen. Tähän tarvitaan niin sanottua ryhmälähetystekniikkaa (IP multicast) Liitto esittää, että keinoja operaattoreiden IP-verkkojen yhteenliittämiseksi

2 2 ryhmälähetyksiä varten ryhdytään välittömästi selvittämään, esimerkiksi tietoyhteiskuntakaaren valmistelun yhteydessä. Korotetuista taajuusmaksuista tulisi luopua. Median haastavassa murrosvaiheessa jakelukustannuksia tulisi pyrkiä supistamaan, ei kasvattamaan. Ylimääräiset kustannukset heikentävät lähettäjäyritysten mahdollisuuksia panostaa sisältöön. Televisiolla ja radiolla on tärkeä merkitys suomalaiselle av- ja musiikkikulttuurille Sähköisellä viestinnällä on keskeinen merkitys kotimaiselle kulttuurille. Asiaa havainnollistavat seuraavat kuviot, jotka kuvaavat radion ja television osuutta av-alan liikevaihdosta ja työllisyydestä sekä elokuvien katselua (lähde: Audiovisuaalinen kulttuuri digitaalisessa ympäristössä. Poliittiset linjaukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:31):

3 3 Radio- ja televisiotoimijat ovat myös merkittäviä musiikkialan rahoittajia Suomessa. Radio- tvtoimijat maksoivat Teostolle ja Gramexille yhteensä lähes 35 miljoonaa euroa vuonna 2011 (lähde: Teoston ja Gramexin vuosikertomukset). Voidaan sanoa, että tv- ja radioalan hyvinvointi vaikuttaa audiovisuaalisen ja musiikkialan hyvinvointiin. Jos tv- ja radioyhtiöiden tulokset syystä tai toisesta heikkenevät, alan mahdollisuudet rahoittaa sisältötuotantoa supistuvat vastaavasti. Sähköisen viestinnän elinvoimaisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Alan oikeudellista toimintaympäristöä määrittää viestinnän sääntelyn ohella mm. mainontaa ja markkinointia, tekijänoikeuksia, tietosuojaa, verotusta ja sananvapautta koskeva sääntely. Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma sisältää linjauksia, joilla on tärkeä merkitys tv- ja radiotoiminnan tulevaisuuden kannalta. Yleistä selonteosta Viestinnän Keskusliiton mielestä on arvokasta, että hallitus on sähköisen median viestintäpoliittista ohjelmaa koskevassa selonteossa pyrkinyt monilla keinoin edistämään kotimaisen viestintäalan menestymisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Pidämme tärkeänä, että sähköiseen mediaan liittyviä kysymyksiä tarkastellaan kokonaisuutena eikä irrallisina yksittäisaloitteina. Liitto on tyytyväinen erityisesti seuraaviin selonteossa tehtyihin linjauksiin: Ohjelmistolupamenettelyn keventäminen. Television ja radion ohjelmistoluvat ja niihin sisältyvät lupaehdot rajoittavat perustuslain turvaamaa sananvapautta jokaiselle kuuluvaa oikeutta ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapauden kannalta on myönteistä, että selonteon peruslähtökohtana on ohjelmistolupamenettelyn keventäminen. Televisio- ja radiotoiminnalle tulisi mahdollisuuksien mukaan osoittaa aina niin paljon

4 4 taajuuskapasiteettia, ettei niukkuutta taajuuksista syntyisi. Muutoin ohjelman tavoite toimilupamenettelyn keventymisestä ei käytännössä toteudu. Ei taajuushuutokauppoja. On hyvä, ettei ohjelmaan ole sisällytetty televisio- ja radiotaajuuksien taajuushuutokauppoja, vaan taajuudet jaetaan vertailevassa menettelyssä niin sanotulla kauneuskilpailulla. Taajuushuutokaupoissa maksetut hinnat päätyisivät viime kädessä sisältötuotannon kustannuksiksi tilanteessa, jossa mainospanostusten siirtyminen media-alalta muille aloille vaikeuttaa jo muutoinkin sisältötoiminnan rahoitusta. Vapaasti vastaanotettavien televisiolähetysten jatkaminen nykytekniikalla vuoteen Katsojien ja televisiotoimijoiden kannalta on tärkeää, että siirtymä DVB-T lähetysstandardista DVB-T2 standardiin tapahtuu rauhallisesti ja hallitusti. Nopea pakkosiirtymä uuteen tekniikkaan vähentäisi kokonaiskatselua, jos kaikki katsojat eivät olisi valmiita investoimaan uusiin laitteisiin pelkästään paremman kuvanlaadun vuoksi. Tämä puolestaan johtaisi saatavilla olevan ohjelmatarjonnan supistumiseen ja heikentäisi lähettäjäyritysten mahdollisuuksia investoida erityisesti kotimaiseen ohjelmasisältöön. Laaja-alaisen työryhmän asettaminen siirtymäsuunnitelman valmisteluun luo hyvät edellytykset hoitaa siirtymä uuteen lähetystekniikkaan joustavasti ja eri osapuolten näkemykset yhteen sovittaen. Radiotoiminnan elinvoimaisuuden turvaaminen. Radioala on mediamarkkinoilla suhteellisen pieni, mutta tärkeä toimija. Siihen liittyy erityispiirteitä, jotka on otettava huomioon jakeluun ja taajuuksiin liittyviä ratkaisuja tehtäessä. Pidämme kannatettavana, että monipuolisen radiotoiminnan toimintaedellytysten turvaamiseksi laaditaan erillinen toimintasuunnitelma. Myönteistä ohjelmassa on lisäksi lyhytaikaiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytön selkeyttäminen niin, ettei kaupallisen viestinnän harjoittaminen ole näillä taajuuksilla sallittua Lyhytaikaisilla toimiluvilla ei tule harjoittaa vakinaiseen radiotoiminaan rinnastettavaa toimintaa. 700 MHz:n taajuusalue matkaviestintään vasta 2020 Selonteon mukaan taajuusalue 700 MHz siirretään televisiotoiminnasta matkaviestintään vuonna Maksutelevisiotoiminta jouduttaisiin tällöin siirtämään DVB-T2 lähetystekniikkaan. Maksutelevisiotoiminnan näkökulmasta olisi kohtalokasta toteuttaa siirtymä liian aikaisessa vaiheessa, kun T2-vastaanottimien laitekanta on liian suppea kyetäkseen tuottamaan lähetystoiminnan kannattavuuden kannalta riittävästi tuloja. Tappioiden minimoimiseksi tvyhtiöt joutuisivat supistamaan tarjontaansa ja vähentämään henkilöstöä. Tämä ei olisi yhteiskunnan edun mukaista. Arviomme mukaan ohjelmassa esitetty vuosi 2017 on liian aikainen ajankohta T2-siirtymälle. Myös maksutelevisiokanavia tulee voida jakaa edelleen nykyisellä lähetystekniikalla niin kauan kuin se on tarpeellista katsojien saatavilla olevan monipuolisen tarjonnan, kotimaisen avkulttuurin ja tv-toimijoiden kannalta.

5 5 Taajuusalueen 700 MHz taajuuskoordinointia ja EU-sääntelyä tulisi seurata ja säilyttää alue Suomessa televisiotoiminnan käytössä vuoteen 2020 saakka. Pidämme tätä tarpeellisena, jotta siirtymä voidaan toteuttaa hallitusti ja joustavasti ja saavuttaa viestintäpoliittisen ohjelman tavoitteet. Käsityksemme mukaan kansainvälisessä ja EU:n taajuuspolitiikassa 700 MHz:n alueen käyttömahdollisuutta ollaan laajentamassa siten, että taajuutta voitaisiin käyttää televisiolähetysten ohella langattoman laajakaistan tarpeisiin. Keskusteluissa on korostettu sitä, että taajuuden siirtäminen matkaviestinkäyttöön toisi merkittäviä rasitteita televisiotoiminnalle juuri kun käynnissä on siirtyminen taajuuskapasiteettia vaativiin formaatteihin, kuten HD tai 3D. Tähän nähden selonteossa mielestämme kiirehditään taajuusalueen siirtoa matkaviestinkäyttöön turhan nopealla aikataululla. Ryhmälähetystekniikka käyttöön avoimessa internetissä Katsojat ovat yhä kiinnostuneempia vastaanottamaan audiovisuaalisia sisältöjä erilaisia jakelukanavia ja päätelaitteita hyödyntäen myös avoimessa internetissä. Menestyäkseen yhä kiristyvässä kilpailussa televisiotoimijoiden on voitava jakaa ohjelmasisältöjä monissa eri kanavissa. Lineaariset televisiolähetykset maanpäällisissä verkoissa ja kaapelitelevisioverkoissa ovat tällä hetkellä sisältöjen keskeisiä välitystapoja. Ei kuitenkaan ole ajateltavissa, että televisiotoimijat jättäisivät avoimen internetin ja interaktiivisten palvelujen kehittämismahdollisuudet hyödyntämättä. Niin sanotun ryhmälähetystekniikan (IP multicast) avulla ohjelmat on mahdollista siirtää tehokkaasti yhtenä lähetteenä ja monistaa ne yksittäisiksi lähetteiksi (unicast) vasta mahdollisimman lähellä katsojia. Näin voitaisiin minimoida laajakaistaverkkojen ylikuormittuminen, mikä heikentää ohjelmien katsojakokemusta ja katsomisen laatua. Ryhmälähetystekniikan hyödyntäminen laajemmin kuin yksittäisten operaattoreiden omissa verkoissa edellyttää kuitenkin sitä, että eri operaattoreiden verkot muokataan multicastyhteensopiviksi. Liitto esittää, että keinoja operaattoreiden IP-verkkojen yhteenliittämiseksi ryhmälähetyksiä varten ryhdytään välittömästi selvittämään. Selvitystyö voitaisiin panna alulle esimerkiksi tietoyhteiskuntakaaren valmistelun yhteydessä. Ei korotettuja taajuusmaksuja Liitto vastustaa ohjelmassa esitettyjä korotettuja taajuusmaksuja. Verkkotoimilupien haltijat vyöryttäisivät taajuusmaksut asiakkaidensa eli televisio- ja radioyhtiöiden maksettaviksi ja lähetystoiminnan kustannusrasitus kasvaisi. Maksut olisivat omiaan johtamaan tarjonnan supistamiseen, mikä ei mielestämme voi olla hyväksyttävä viestintäpoliittinen tavoite. Vaikka taajuusmaksut näyttävät päältä katsoen tuottavan rahaa valtion kassaan, maksuista aiheutuvat dynaamiset vaikutukset voivat johtaa päinvastaiseen lopputulokseen. Jos maksut ovat suuruudeltaan merkittäviä, ne aiheuttavat menetettyjen työpaikkojen vuoksi verotulojen menetyksiä ja työllisyyskustannusten kasvua.

6 6 Ehdotetut taajuusmaksut ovat suuruudeltaan suhteellisen vaatimattomia tavoiteltuihin taajuuksien käytön tehostamisvaikutuksiin nähden. Pidämme kuitenkin mahdollisena, että jo puhtaasti fiskaalisista syistä maksuja tultaisiin ennen pitkää korottamaan. Taajuusmaksut voivat johtaa kielteiseen kierteeseen, jossa televisio- ja radiotoimijoiden mahdollisuudet investoida luoviin sisältöihin vähentyisivät. Edellä mainituista syistä esitämme, että korotetuista taajuusmaksuista luovuttaisiin. Viestinnän Keskusliitto ry Satu Kangas johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset viestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä ja yhteisöä, jotka työllistävät noin henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, RadioMedia sekä televisioalan yritykset MTV MEDIA ja Nelonen Media. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Valtteri Niiranen Satu Kangas toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka puhelin puhelin matkapuhelin matkapuhelin