LIITE 1 / BILAGA 1. Asemakaavan seurantalomake. Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto. Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]

Transkriptio

1 Asemaaavan seurantalomae IITE / BIAGA Asemaaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 7 Sipoo Täyttämispvm.8.9 Kaavan nimi K 9 Söderullan yritysalue Hyväsymispvm..9 Ehdotuspvm..9 Hyväsyjä -lautaunta Vireilletulosta ilm. pvm..8 Hyväsymispyälä 6 Kunnan aavatunnus K9 Generoitu aavatunnus 79A6 Kaava-alueen pinta-ala [ha],7 Uusi asemaaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemaaavan muutosen pinta-ala [ha],7 Ranta-asemaaava Rantaviivan pituus [m] Raennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset omaraennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä,7, 79,7, - A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä,9 7, 767,6, -7 T yhteensä V yhteensä R yhteensä yhteensä, 6,, E yhteensä,67 9,9, -,6-98 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [-m² +/-] Yhteensä Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä

2 Alamerinnät Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä,7, 79,7, - A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä,9 7, 767,6, -7 KTY-,9, 767,6, -7 T yhteensä V yhteensä R yhteensä yhteensä, 6,, Kadut,,, E yhteensä,67 9,9, -,6-98 ET,67,, -,6-98 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

3 Blanett för uppföljning av detaljplanen Basuppgifter och sammandrag Kommun 7 Sibbo Datum för ifyllning.8.9 Planens namn K 9 Söderulla företagsområde Datum för godännande..9 Förslagsdatum..9 Godännare -nämnd Dat. för meddel. om anh.gör...8 Godänd enligt paragraf 6 Kommunens planod K9 Genererad planod 79A6 Planområdets areal [ha],7 Ny detaljplaneareal [ha] Areal för underjordisa utrymmen [ha] Detaljplaneändringens areal [ha],7 Stranddetaljplan Strandlinjens längd [m] Byggplatser [antal] Med egen strand Utan egen strand Fritidsbost.byggpl. [antal] Med egen strand Utan egen strand Områdesreserveringar Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Exploateringstal [e] Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-] Sammanlagt,7, 79,7, - A sammanlagt P sammanlagt Y sammanlagt C sammanlagt K sammanlagt,9 7, 767,6, -7 T sammanlagt V sammanlagt R sammanlagt sammanlagt, 6,, E sammanlagt,67 9,9, -,6-98 S sammanlagt M sammanlagt W sammanlagt Underjordisa utrymmen Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-] Sammanlagt Syddade byggnader Ändring i syddade byggnader Byggnadssydd [antal] [m²vy] [antal +/-] [m²vy +/-] Sammanlagt

4 Underbetecningar Områdesreserveringar Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Exploateringstal [e] Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-] Sammanlagt,7, 79,7, - A sammanlagt P sammanlagt Y sammanlagt C sammanlagt K sammanlagt,9 7, 767,6, -7 KTY-,9, 767,6, -7 T sammanlagt V sammanlagt R sammanlagt sammanlagt, 6,, Gator,,, E sammanlagt,67 9,9, -,6-98 ET,67,, -,6-98 S sammanlagt M sammanlagt W sammanlagt

5

6

7

8 Hieamäentien asemaaavamuutosalueen hulevesiselvitys iitteet: iite. Valuma-alueartta iite. Yleissuunnitelmaartta Sito Parhaan ympäristön teijät

9 Valuma-alueet ja pääpurureitit Kohde sijaitsee vedenjaaja-alueella Itäosa uuluu Hangelbybäcenin valuma-alueeseen, jona pääpuruyhteys on Porvoonväylän alittava tierumpu, joa lasee Hangelbybäcenin läntiseen haaraan. ounaisosa ohteesta uuluu Sipoonlahden valuma-alueeseen, jossa puruyhteys vesistöön on epäselvä (s. seuraava alvo). uoteisosa uuluu Sipoonjoen valuma-alueeseen, jossa puruyhteys on Örebronoja

10 Valuma-alueet ja pääpurureitit Erisnäsintien alittava 8 mm rumpu pahoin liettynyt, ylävirran puoli n. % ja alavirran n. 9 %. Uoma sueltaa aivoon, virtausreitti mereen epäselvä. Yläpuolella 8 mm rumpu, välissä mm rumpu, tilapäinen?

11 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Suunnittelualueen tuleva hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet arvioidaan purureitin ja - vesistön laadullisen ja määrällisen vastaanottoyvyn perusteella. Yleinen tavoite hulevesien hallinnalle suunnittelualueella on, että raentamisesta ei aiheudu hulevesien määrän tai laadun haitallista muutosta. Tavoitteen tulee toteutua niin raentamisvaiheessa uin valmiillain alueella, miä edellyttää hulevesijärjestelmän etupainotteista ja vaiheittaista raentamista. Esitetyn hulevesien hallintasuunnitelman lähtöohtana on, että alueella muodostuvat hulevedet pyritään hallitsemaan mahdollisimman lähellä niiden syntypaiaa. Merittävin hallinnan tarve muodostuu itäosan aavamuutosalueelle, jossa aavamuutosalueen lisäsi yläpuolinen valuma-alue vanhan Porvoontien pohjoispuolella on täydentymässä (ouluesusen laajennus). Itäosassa myös puruyhteys Porvoonväylän alitse on rajallinen. Itäosassa hulevesien hallinnan tarve muodostuu virtausreittien apasiteetin ja tulvarisin minimoimisen tarpeesta. ounaisosassa maanäytön vaiutus vesitaseeseen on suhteellisesti suurin valuma-alueen pienen oon huomioiden. Virtausreitti Sipoonlahteen ulee täreiden liienneväylien yhteydessä ja se on osin rajallinen. Maanäytön vaiutus vesitaseeseen pyritään minimoimaan hallitsemalla hulevesiä syntypaiaohtaisesti. uoteisosaan edellytetään oonaan uutta hulevesiverostoa Örbonojaan saaa, jona lisäsi edellytetään syntypaiaohtaista hulevesien hallintaa.

12 Hulevesisuunnitelma ITÄOSA ähtöohtana noudattaa olevia virtausreittejä Virtausreitit voidaan orvata tietyin edellytysin putilla uuden atulinjan yhteydessä Hulevesien hallinnalle varataan alueet Uuden Porvoontien eteläpuolelta seä ennen Porvoonväylän alitusta Kiinteistöohtainen hulevesien hallinta, m /m

13 Porvoonväylän rummun reunaehto tasauseen Porvoonväylän alittavan rummun (B) vesijuosu on tasolla +6,. Kuvassa sinisellä on esitetty alue, joa on alle metrin oreudella uivatustasosta (<+ 8, m) Tällä alueella tarvitaan tasausen nostoa Porvoonväylän rumpu, vesijuosu +6, 6

14 Hulevesisuunnitelma ÄNSIOSA Uusien virtausreittien suunnittelu, mahdollisesti pohjoiseen ärbacan autta Jyriin rinteisiin toteutus haastavaa Kiinteistöohtainen hulevesien hallinnan tarve orostuu erityisesti lounaaseen purettavalla valuma-alueella,, m /m 7

15 Mitoitus Hieamäentien alueen tulevan raentamisen oletettiin muodostuvan pinnoiltaan seuraavasti: % attoa % asfalttia % puustoa % nurmea äpäisemättömyys ~ % Uuden Porvoontien pohjoispuolisten alueiden maanäyttö arvioitiin Pähinälehdon alueen aavaartan pohjalta Asuinalueiden (A ja AK) läpäisemättömyydesi arvioitiin 6-7 % Mallinnusessa äytettävät parametrit arvioitiin tulevan maanäytön perusteella 8

16 Mitoitus Uuden Porvoontien alitus alueella A Tulo- ja lähtöoro =, ja, m Pituus =,8 m Kaltevuus =,6 Kapasiteetti = ~8 l/s (7 mm) HQ (/a) = 68 l/s Vaadittava DN = 9 mm Uuden Porvoontien alitus alueella B Tulo- ja lähtöoro = 9,67 ja 9, m Pituus = 9,98 m Kaltevuus =,7 Kapasiteetti = ~7 l/s (7 mm) HQ (/a) = 8 l/s Vaadittava DN = mm Mitoitussade: /a min, l/s/ha Varareitittömän valta- tai antatien mitoitusvirtaaman toistuvuuden tavoitearvo on /a. 9

17 Mitoitus Porvoonväylän alitus Yläpuolinen valuma-alue 7 ha, TIA % Tulo- ja lähtöoro = 6, ja,86 m Pituus = 7,9 m Kaltevuus =, Kapasiteetti = l/s (ny. B) HQ (/a) = l/s (maanäytön tiivistymisen jäleen Vaadittava DN = mm ( ei hallintaa) Mitoitussade: /a min 6,7 l/s/ha Porvoonväylän alittava virtaama saadaan rajoitettua nyyisen rummun apasiteettia vastaavasi viivyttämällä hulevesiä sen yläpuolisella alueella yhteensä n. m Vaadittava tilavuus voidaan jaaa useampaan viivytysaltaaseen virtausreitin varrelle (nrot - artalla) Vaadittava m mahtuu suunnitelmassa varatuille viitteellisille viivytysalueille

18 Yhteenveto ja suosituset jatosuunnitteluun Porvoonväylän alitusta (/a risimitoitus) ja alapuolista reittiä varten tarvitaan viivytystilavuutta yhteensä uoman yhteyteen noin m, miä voidaan jaaa sopiviin ohtiin, ys-artalla (liite) alustava ehdotus sijoittelusta ja tilantarvetarastelu (esisyvyys noin,7m) Kiinteistöille suositetaan hulevesien viivytysvelvoitetta, m /m, joa toteutetaan maanpäällisillä paioitusalueiden biosuodatuspainanteilla tai tonttien välissä/sisällä viherpainanteilla. Hieamäentien pohjoispuolen maanäytön hulevedet viivytetään painanteessa maaston luontaisessa painanteessa (ohde YS artalla) Uuden Porvoontien rummut uusitaan perusparannusen yhteydessä Välittömiä unnossapitoohteita tunnistettiin maastoäynnillä Erisnäsintien alittavassa rummussa (pahasti liettynyt) seä Amiraalintien eteläpuolella pellon hvviemärin puruohdassa (rosapato, joa padottaa yläjuosulle) Hieamäentien pohjoispuolen rinteessä potentiaalinen ohta hulevesien hallintaan

19 SIPOONJOEN VAUMA-AUE ~ 8 8 ra" en ~8 7 B 7 7 T in Itä " 78 Örbon Vedenjaajan tara sijainti epäselvä a ha oja 78 "äntinen haara" HANGEBYBÄCKENIN VAUMA-AUE lä y vä on o orv P HAN GEB YBÄ CKEN 8 ~8 Rumpu erittäin liettynyt Virtausreitti menee aivoon,purureitti mereen epävarma SIPOONAHDEN VAUMA-AUE sint snä Eri ie P 8 Metriä HIEKKAMÄENTIEN HUEVESISEVITYS MERKINNÄT IITE. Valuma-alueartta : (A) Selvitysalueen raja Päävedenjaaja Valuma-alueet Rumpu / hv ja dimensio Pääpurureitit ja virtaussuunnat Selvitysalueesta 6 ha (6%) uuluu Hangelbybäcenin valuma-alueeseen, 8 ha (%) uuluu Sipoonjoen valuma-alueeseen ja ha ( %) Sipoonlahden valuma-alueeseen.

20 ..7 B :8 8 :89 : : : h : rp 6. 7 SIPOO SIBBO 6. 9 Massby. 9.. Tehdasalueen hulevedet valuvat nyyisellään tieojia pitin etelään. Tulevassa tilanteessa hulevedet pyritään johtamaan samaan suuntaan : : 8. : 9, :,9 rp 6 Halli Hall Kallbäc rp7 : ra : 7,,, e il ja, e 8 a lu ,8 : 8,9 Erisnäs Z 6, 86 6,8 : 89:: 8,, ,9 9,9 Z,7 8, :9 6,9 ar II,7 : m 6,8,9 8,7 : : 8,6, 6,6 6,7 9,6,6 : 78 :9,7 9,,9, ,,, : :68 6,, 9,9 :8 8,, 9 ar 6,7 9, 9. 8,6 7, :, 6, :7,7 pmo 9. 6, 9, 6,7 :8 9, IITE. YEISSUUNNITEMA : (A) Koordinaatti- ja oreusjärjestelmä GK/N :7,8 6,6 8,9 9 6, 87 6 :77 9, 9,7, HIEKKAMÄENTIEN HUEVESISEVITYS,7,9 9.9 P 6 6,,7 7,, 7, 8,7 7,7 :6 :,7 6,7 6,6 8, 7 6,8 :7 :6 8,,.6 :8 : , : 7.8 9,6 6 6,9 9.8., 8,6, 6,6,8 7 8,9, : 8, ,6 Hangelby 8,, r :6.,9, :7 9, 9, 9. 8,7 6,,9. 9 : 8,6 7,7 7, 6 6,,.. :7 8, 6.. 9, :7, 6 98., :6.. 6, :6 8, 9,,7 :9 9, 8, 8,,7, 6,,6 8,7 9,7,, 8 6, 6 t ie.8 :8 :68, ra 8.,,,6,8, ,,7,6 nt : e ,6 6,6, :67, 6,9 Hangelby 8 6, :7,.9 7,8, ar,8, 8,, la. 9, 9,,,7,7,9 Råsäng 8,6, :6,,7.,9 6,9 : :76 6, 6, 8, ,7,,7 ~ :9 9, 6, ,, 8 7 9, 7, 8,7 7,7,9 9, :9 :9 8 6, 6: 8, Kallbäc 9,6 7, 6,9., 8, ,6 7, rp6 8,9 6,8, 68 rp9 Halli Hall rp9 9.7.,6. 8, 6:,6, 89:: , :8.6. 7, :8 9 8 :9,7 8, 9,9, 9, 9 8 :9 :9 6,7, 6.7 Kallbäc 8. ra 9 8 : :,,6 rp 6 7 SIPOO SIBBO 6.6 h , 8 :,., ra. :8, 7 : 7. 6: :, 9,. 8:,,,7 6..., 878: 7.,.6.,7 86 rp rp rp ra 9, : : : +,9 rp 9.,8 : : Halli 6: ,6 Hall Erinäs 9., rp rp rp9 6. : Halli Hall ra,, ra : rp7 :. 8 9 : :.6, 86 9 Halli Hall.9 7 SIPOO SIBBO : ,9 7, KABÄCK : 9 : 9. 8 :,7 : :7. :8 : : , Massby rp : :69 Kallbäc.. : iettynyt rumpu unnostettava. Myös sähöaappien ohta Erisnäsin tien lounaispuolella ongelmallinen. : SIPOO SIBBO : , : Hall Halli : : :.9 : ,7 9 8 Hangelby SIPOO SIBBO : : : : :.6 8 Hangelby SIPOO SIBBO 8. : 9.. : 6:9 :7 8, h : :7 rp : :.8 6:7.6 6:8 : ,,6 Tehdas Fabri. : :.7 9. : : : :6 7. : : Fabri : : Paloasema Bränstation :7 8 : : Kallbäc : Tehdas Fabri Fabri : h Tehdas Tehdas , :7. 8. :. : : :7. : : : : : : Hulevesien uusi päävirtausreitti ulee joo avouomana tai putessa tielinjan muaisena. Avouoman vaatima tilavaraus (tarennetaan) tulee huomioida raennusten sijoittelussa Tehdas Fabri :9 : :9 : : sp : :.8. : :7 8m. +7, 9. 7 SIPOO SIBBO 9 Massby p..7.9 Tarapottsogen. 69 :8 7.9 h. :6 7 SIPOO SIBBO Kallbäc 6 6 : : p p. +,79 :8 : : : : 68 : : : : 9. :8.9 : 6 9. :6 : 8 Hangelby 7 :7 : Kallbäc : :6 9. Tulevat raennusmassat sovitetaan tässä ohdassa siten, että hulevesien viivytyselle jää tilaa. 9. : SIBBO Ö. +, ,8 :7 : : h : :8.9 : :. p 8.7 Bondansängen SIPOON JOKI : :9.8 +,86.7. p : Viitteellinen tilavaraus tulevan ouluesusen hulevesien hallintaan : ,7 6. Viitteellinen tilavaraus tulevan päivittäistavaraaupan hulevesien hallintaan : : 9 9 :7 7. : :7 :. 8 Hangelby 8. : , SIPOO SIBBO.. 876: : 7.9 :9. Kallbäc : a b :7 : :97 :. 78 : : : Kallbäc ra Selvitysalueen lounaisosan hulevedet johdetaan hulevesiviemäröinnillä etelään päin sinne, minne nyyäänin alueelta puraa hulevesiviemäri. Aivan Porvoonväylän tuntumassa olevilta alueilta vedet johdetaan mahdollisimman paljon viemäröidysti, mutta osa alueen vesistä tulee väistämättä valumaan Porvoonväylän tieojiin. Tämän alueen hulevesisuunnittelussa orostuu virtausreitin suunnittelu vesistöön saaa seä syntypaiaohtainen hulevesien hallinta.. Asuinalueen hulevedet pyritään ooamaan uuden adun yhteyteen raennettavaan hulevesiviemäriin, joa puretaan olemassa olevaan pelto-ojaverostoon ärbacan suunnalla. Purureittien toteuttaminen jyrään maastoon pohjoiseen tai luoteeseen on haastavaa. Ennen purua pelto-ojaan sijoitetaan viivytysallas alentamaan virtaamahuippuja ja purureitille ohdistuvaa uormitusta : :.7 6 : 8. : Kallbäc 8. : SIPOO SIBBO : : Hulevesien uusi päävirtausreitti ulee joo avouomana tai putessa nyyisen virtausreitin muaisena ja tielinjausta muutetaan sen muaisesi (mahdollisen avouoman tilavaraus huomioiden) :6 9 +8, rp :9 : :97 6. : , :. 876: +8, h : 9 6 : : :9 Tilavaraus hulevesien hallintaan. Yläpuolinen valuma-alue ha Tarvittava viivytystilavuus m³ ja tilavaraus m² (esisyvyys, m) :99.. : :7.8 :. 8 Hangelby : : 8.7 : : : : Uomajaso, jona reunaasvillisuus ja erityispiirteet pyritään säilyttämään a ja b. Nyyinen avouoma säilytetään mahdollisimman pitälti olemassa olevalla luontaisesti matalimmalla reitillään. Uoma voidaan myös putittaa, mutta mitoitusvesimäärät ovat isoja ja ustannuset oreat. Raennusmassat sijoitetaan siten, että uoman/puten vaatima tilavaraus otetaan huomioon. Avouomalle on varattava tila atualueelta : :. Viivyttävä viherpainanne. Viherpainanne tarvitaan ennen Porvoonväylän alitusta, jotta raennetulta alueelta tulevan uoman mahdollinen tulviminen rummun padottaessa voi tapahtua hallitusti. Viherpainanne palvelee myös raentamisen aiaista hulevesien hallintaa. Altaat ja muodostavat yhteensä m viivytystilavuuden, jona avulla varmistetaan Porvoonväylän alittavan rummun apasiteetti raentamisen jäleen. Hallintatarve jaetaan sopiviin ohtiin jatosuunnittelussa Hangelby 8 Kallbäc :88 :7 rp rp : : +, :. : :67. :96 7. : : : :9 : : 9 rp9.. 7 :8..7 :7. 7.8: 9 :87 6 :. : :96 :67 6 : : rp :8 8.6 : :9 :9 9 : ,9 rp rp : :9.8 : : :669 9 Kallbäc : :6. : : 7.9 ~8 7.9 :.7 8. Kallbäc rp :96 rp : M6A Kallbäc rp Massby +,699 9 Massby +, : :, : : rp :.9 h. 9.6 : : : : : : :7 :9 : , 9 rp Viivytysallas/-altaat. Uuden Porvoontien pohjoispuolen läpäisemättömän pinnan osuus ja sen myötä hulevesien määrä tulevat tulevaisuudessa asvamaan. Altaan taroitusena on virtaaman alentaminen ennen raennettavaa aluetta seä suurempien iintoainespartielien ja irtorosien uleutumisen estäminen alavirtaan. Uuden Porvoontien alittavat rummut voidaan mitoittaa suuremmisi niin, että virtaaman viivytystä ei niiden yläpuolella tapahdu, vaan altaat toimivat pääosin viivyttävinä raenteina : rp 6. rp : rp.9.7 : , :7 rp :. +9,67 :96 9 Massby,8.9 : :8. :, rp : rp : , : : : :7.8 6,8 7 7, 8. : 7. :6.6 Selvitysalueen hulevesien esitettyyn hallintaan esitetään seuraavia rataisuja: : iieesus Affärcentrum.6 8. KESKITETYT HAINTARAKENTEET 9.9 : Raenteilla 86 :9 8 Raenteilla ,8.6 :96.8 +, : :77 8 Hangelby 6 Kallbäc 7 rp rp rp :8 9. rp SIPOO SIBBO rp 7 7 rp : :7.,9 8.7 :6,7 : :8 : iieesus Affärcentrum 7 rp T, , : 97, h:67 :78,8 6, ,,9 : 7.6,6...8,9.6 rp6 6.7 : , 6.. rp6 8.6 rp6 rp rp ,,6 ~ : 6, 9,8, 6 7 :6.9 : Vanhan Porvoontien perusparannusen yhteydessä uusittavat rummut. Mitoitus raportissa 6, rp6 rp6 7 9, ,6, : 8, : : :, , 7 : rp6,6 :6 6, Raenteilla 7. : : 8. sp h m.7 : :6 :6 8, ,,8 Kallbäc,9, : ,. :6.8 Terveysasema Hälsostation. :6 8. :7. :9 9 :7 :6 9 8,.9 : iieesus Affärcentrum.9. :6 :9 7 7,6 Huoltoasema Servicestation :9 97 :9. 6 : ,8 : l :6 7 : Avouoman virtaussuunta. 7 7 :67 7 ar Kallbäc 8, 9 Raenteilla 7 rp 7 SIPOO SIBBO rp 8. : 9 8 : :7 7. p 9 Tulevan pintavalunnan viitteellinen virtaussuunta : :8.7 ar : Massby ar l7. l :6 p : :.9 7 9,... : :8 8, Massby 7 7 ar :. : : :86 7 : :8,, 7 SIPOO SIBBO : : :69 :77.8 :8 8,8 Hulevesien viivytysallas 7. 6 Raenteilla Viivyttävä painanne l ar :78. rp. 6. 6,. 6.6 : 6 9, rp 9 rp 96 :66 7,7 7, 8, 8 l. 6, :8,9 7,6 6, :. : : , : :7,8 78 :79 9 : Hv, nyyinen (vesijuosun oro esitetty mustalla) Hv, uusi : : : :6 : : rp 7,,6 :6 :6,6 8 8,6, 7, 8 7, 8, , 9 ar ar :97, : ,,6Massby 6,9 9 :8,,9 6.,, : 7 ar : : :6.9 6,.. : :7 : : Koulu Sola :8. 9 Kallbäc : 7 :, :8 l ar 9 7 :, ,8 7 7, 6 :6 9, 9,8 :8 : : 6, ar,6 7 :67 :86 96 t, , t 8 6,7 8, :8 :, 8 :67 6 7,, ,9,6,,, ar.. Päiväoti Daghem, ar,,, 9 :9,8 7 :7, : 6,6 :6 : 9, 6,, 67 66, : : 6, :9. : : :7 6 7 :8 9 ar l.9 ar,,6 :. : :.,7 :6 :6 ar,6 8,8,7 6, ,,7 :6,9, : 6,8 ar : :8 9. Kallbäc.9.7.7,7 :6.6 Kallbäc 6 ar :7, ar 7,, Z a r,9, ,8 8,, 6,6 8, 77 6,6,8,,6 7,9 7 :6 a r 9,9,7 6 :7 8 7,, 7,6 :,, : 9,8, :6 6,,, 6 ar 9 9,9.7 Päiväoti Daghem,6:9 :9,8 9 6, 6, a r 6,, 7,,,9 9.9 Avouoma, uusi. Avouoma, nyyinen. :6 7 t t,7 : :,, 78,9 ar 6, :,,6 : : 9,, : Z 6, 7, 6 :9 8,6 7,, 69 67,7 6, ar, , 78 :9, ,8 7, 6, 8 9, 7 a r 9, ,,9,8. Z 68 8 ar a r :97,6, 8,,9,,,7,9, , ,9 Kallbäc :6 7:,8 66,, :9 7 89,,,6 7,8 :6 6 6, 6 :6 8 6,8,7, 8,, 9 9 6,,8, :,,6 6, 9 6, 6, 6,, 9, 8,9,,7 : :8,6,6 6, :9,9,, 8 :6 6,,8,8..6.7, :98 :99 8,7 6, 6,6 6,7,,6 6.8 :7,8, ,,7 6, 6, :,8 :,6, Koulu Sola,7,7, 8,7 7,8 7,7 6,7 Z 9 7, 7 6, 8, 7, 8 6 : 9 8 7,,9,6,8 6, 7,, :8 7, :6 6, 7, : 6,8 7, t,8 8 Hangelby Selvitysalueen rajaus.9 : :9 7, 6, 6, 6, 6, :6 : :7...,,8 7, MERKINNÄT :7 6.7,7 9, 8 :. 6. 7, :6,9 :98 6, 6, 6, -99-,6,9 : ,7 : , 9, 9 :6 7,6 :7 :9,9 7 :, 8, 6 8, 8 6,6,,, :88 9 8,9 8,6 : : :7 :6 8,9 9 9, : 6 8 : :89,6 6 :68 7 7, 6, 8,,7 6 :69, 7 8,6 7 8,8 8,7, :7, :6,,7 6 6 : ,, 9 9,, ,6 7, :7 9 6,8 :69 6,8 7 9,, 6, :6, 77,,, 6 :7 68,, 8 :7 t 7 : :,7 :66,, 9 9,6 7,9 9 : 7 :67 9,6 6,6 :6,6 96,8 86 :6 88, 9, 9,9 :6,789 7, :897 9,

21 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys 7.6. Po, MTu Raportti 7.6.

22 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys 7.6. (8) SISÄTÖ TYÖN ÄHTÖKOHDAT.... Työn tausta.... Söderullan alueen tie- ja atuvero.... Alueen ehittyminen ja lähiajan suunnitelmat.... Sibbesborgin maanäyttösuunnitelmat... MAANKÄYTTÖ JA IIKENNE-ENNUSTE... IIKENTEEINEN TOIMIVUUS SÖDERKUAN KESKUSTASSA Nyytilan toimivuus ja liiennevero Tavoitetilanteen liienteellinen toimivuus... 8 SÖDERKUAN IIKENNEVERKON TOIMIVUUS.... Tarastelutilanne ja liiennetuotoset.... Nyytilan toimivuus ja liiennevero.... Tavoitetilanteen liienteellinen toimivuus..... Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt 7) liittymä..... Graniittitien ja Taasjärventien liittymät..... Kalirannantien ja Uuden Porvoontien liittymä.... Vaiutuset liienteen suuntautumiseen ja liiennejärjestelyjen toimivuuteen Seudulliset vaiutuset... 7 PÄÄTEMÄT... 8

23 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys 7.6. (8) Työn lähtöohdat. Työn tausta Tässä työssä on päivitetty vuonna tehdyn selvitysen Sipoon Söderullan liienneselvitys asuasennuste ja liiennetuotosluuja. Työssä on otettu antaa Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt7) liittymän toimivuuteen ennustetilanteessa vuonna. Selvitysen lähtöohtana on tarastella Söderullan alueen liienteellistä toimivuutta ennen Sibbesborgin yleisaavan maanäytön raentamisen alua. Työssä on tarasteltu lähemmin Söderullan esustaorttelien aluetta ja sen maanäytön muutosien liiennetuotosten vaiutusia lähiliienneveroon. Tarastelu esittyy Amiraalintien ja Uuden Porvoontien (mt 7) liittymäjärjestelyihin. aajemmassa tarastelussa on selvitetty Söderullan alueen liienneveron ja sen liittymien liienteellistä toimivuutta. Tarastelu on esittynyt seuraaviin liittymiin ja uusiin yhteysiin: Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt 7) liittymä Amiraalintien ja Söderullantien liittymä Pohjois-Taasjärveltä Pähinälehtoon ulevan yhteyden liittyminen Graniittitien autta Uuteen Porvoontiehen (mt 7) Graniittitien liittymä ilman Pohjois-Taasjärven yhteyttä Tarastelussa on äytetty ennustevuotena vuotta. Ennustetilannetta verrataan nyytilanteen liienteelliseen toimivuuteen. Mitoittavasi ajanohdasi on valittu illan liienteellinen huipputunti, jona liienne oostuu pääosin työmataliienteestä ja asiointiliienteestä. iienneennuste on laadittu päivitetyn Helsingin seudun liiennemallin ja Sipoon unnan ilmoittamien maanäyttöluujen perusteella. Tarastelualueen liiennevero on mallinnettu Synchro/Sim Traffic ohjelmistolla.. Söderullan alueen tie- ja atuvero Söderullan alueen nyyinen tie- ja atuvero ja eri väylien toiminnallinen rooli on esitetty artassa. iienne Söderullaan Helsingin ja Porvoon suunnista ulee Uutta Porvoontietä (maantie 7) pitin. iienne Sipoon Niilän suunnasta ulee Söderullantietä. Yhdessä nämä väylät muodostavat Söderullan pääooojaväylät. Täreimpiä asuinalueiden sisäisiä, paiallisia ooojaväyliä ovat Amiraalintie ja Tasbyntie. Söderullan tieveron esivuoroausiliiennemäärät (KV ) on esitetty uvassa. Söderullan esustan palvelut oostuvat pääosin ouluista, päiväodeista, urheiluesusesta, terveysesusesta seä pienemmistä aupallisten palvelujen ysiöistä. isäsi esustan alueella, Uuden Porvoontien etelä puolella sijaitsee asi päivittäistavaraauppaa. Söderullan esustassa sijaitsee liityntäpysäöintialue polupyörille ja linja-autoyhteydet ulevat Uudella Porvoontiellä muun muassa Helsiniin ja Porvooseen.

24 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys 7.6. (8) Kuva. Söderullan alueen nyytilanne ; atuluoat, KV ja asuasmäärät. Söderullan alueen nyytilan liiennemäärät perustuvat yleisen liiennelasennan esimääräisiin vuoroausiliiennemääriin (uva ) seä nyytilan asuasmäärien liiennetuotosarvioihin. Mitoitustilanteen (illan huipputunti, IHT) mt 7 eteläpuolella sijaitsevien päivittäistavaraauppojen liiennetuotos on arvioitu paripaiojen luumäärän perusteella, niiden äyttöasteen ollessa noin 6 %. Tarastelualueen atuveron apasiteetti on nyytilanteessa riittävä ja liienteellinen toimivuus on yleisesti erittäin hyvä. Nyytilanteessa Uuden Porvoontien (mt 7) esimääräinen vuoroausiliienne on Söderullantien liittymän länsipuolella 6 ajoneuvoa vuoroaudessa. Söderullan esustan ohdalla se KV on noin ajoneuvoa vuoroaudessa ja esustan itäpuolelle saman verran noin ajoneuvoa vuoroaudessa. Söderullantiellä KV on noin ajoneuvoa vuoroaudessa ja Erinäsintiellä 6 ajoneuvoa vuoroaudessa.. Alueen ehittyminen ja lähiajan suunnitelmat Söderullan alueelle ollaan aavoittamassa uusia asuinalueita. Alueet ovat pientalo- ja rivitalovaltaisia ja ne tueutuvat Söderullan esustan palveluihin. Vuoteen mennessä alueelle on muuttanut arviolta noin uutta asuasta. Myös Söderullan eteläpuolella sijaitseva Erisnäsintiehen tueutuva asuinalue asvaa tulevaisuudessa noin asuaalla. Asuasmääräarviot perustuvat Sipoon unnan toimittamiin arvioihin maanäytön toteutumisesta. Söderullan alueelle on suunniteltu toteutuvan vuoteen mennessä noin errosneliön työpaia-alue Porvoonväylän tuntumaan.. Sibbesborgin maanäyttösuunnitelmat Sibbesborgin maanäyttösuunnitelmat raentamisen arvioidaan alavan vasta tämän tarastelun tavoitevuoden jäleen. Sibbesborgin maanäytön tavoitevuosi on 6, jolloin yhdysuntaraenne jouoliiennejärjestelmineen voisi olla pääosin toteutunut. Maanäytön suunnittelun

25 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys 7.6. (8) tavoitteena on vastata pääaupuniseudun asvutarpeeseen ja toisaalta myös yhdysuntaraenteen tavoitteelliseen estävään asvutapaan. Kehitysuvan oletusena on, että vuonna 6 Etelä-Sipoon alueella voi asua asuasta ja siellä voi sijaita n. työpaiaa metroasemien tuntumassa. Sibberborgin yleisaava-alueen laajamittainen raentaminen ja merittävät liiennejärjestelmä uudistuset on tarasteltu eriseen Sibbesborgin suunnittelutyön yhteydessä. Erisnäsin aluetta on taroitus ehittää Sipoon asvustrategian muaisesti uutena asuinalueena palveluineen ja työpaioineen. Alueesta tavoitellaan uutta unnan osa-aluetta, jona raentuminen tueutuu juliseen liienteeseen. Sibbesborgin ja Erinäsin aava-alueiden tuleva liiennevero poieaa merittävästi nyyisestä tie- ja atuverosta. Tässä työssä on tarasteltu tilannetta ennen Söderullan ja Erinäsin laajamittaista uutta raentamista. Osayleisaavaehdotusen liienteellinen perusrataisu on tiheä atuvero, joa yhdistää alueen useaan eri suuntaan. Täreimmät yhteydet ovat Erisnäsin seä poiittainen uusi atuyhteys Hitåsta Kalirannanelle, joa edellyttää siltaa Sipoonlahden yli. Tulevaisuudessa jouoliienne järjestetään aluvaiheessa laajentamalla bussireittejä ja tihentämällä vuoroväliä. Asuasmäärän asvu aiheuttaa tehoaasti järjestetystä jouoliienteestä huolimatta paljon henilöautoliiennettä. Erisnäsin osayleisaavaehdotusen muaista maanäyttöä tulee tarastella osana Etelä- Sipooseen ulottuvaa itämetron ehitysäytävää ja toisaalta Sibbesborgin itsenäisen aupunioonaisuuden osana. Erisnäsin rantaaupunginosa tulee pitällä tähtäimellä liittymään iinteästi Sibbesborgin eseisiin osiin. Sibbesborgista on mahdollista muodostua Porvoon esustan tapaan itsenäinen piuaupuni palveluineen ja tunnistettavine esustoineen vastaohtana ysipuoliselle esiaupunivyöhyeelle tai väljälle haja-asutuselle.

26 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys 7.6. (8) Maanäyttö ja liienne-ennuste Mata määritellään yleensä ysisuuntaisesi siirtymisesi paiasta toiseen. Matat jaetaan liiennemalleissa tyypillisesti otiperäisiin matoihin ja sellaisiin matoihin, joiden lähtö- tai määräpaiana ei ole oti. Tässä työssä liienne-ennusteessa on otettu huomioon aavamuutosien ja - lisäysien asuasmäärien liiennetuotoset. Tarastelussa asumisen matatuotosarvio on lasettu perustuen Sipoon unnan toimittamiin arvioihin asuinalueiden asuasmääristä (Kuva ). iienteellisessä tarastelussa matatuotosarviot on lisätty edellä mainittuihin nyytilan liiennemääriin. Matatuotosluvut perustuvat Ympäristöministeriön iiennetarpeen arviointi maanäytön suunnittelussa (8) oppaaseen. Uusien alueiden matatuotosarvion lasennassa on äytetty asumisen matatuotosluuja alle asuaan aupuniseudulla ja alueluoana esus- ja lähitaajamaa. Tällöin ulutapajaauma henilöautolla on 9 %, polupyörällä 6 %, jalan % ja jouoliienteellä %. asennassa on otettu huomioon oteihin tehtävät vierailumatat. opullinen liiennemäärä on suhteutettu asumisen matatuotosten tuntivaihteluun illan huipputunnin aiana (6 7). Valtaosa nyytilanteen asutusesta sijaitsee alle m säteellä Söderullan esustan palveluista, luuun ottamatta Hansasen aluetta, joten evyen liienteen on oletettu olevan täreä ulumuoto alueen sisäisillä matoilla. Kuva. Söderullan alue tavoitetilanteessa (asuaat ja pääväylien esimääräinen vuoroausiliienne).

27 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys (8) Ennustetilanteessa Uuden Porvoontien (mt 7) esimääräinen vuoroausiliienne on Söderullantien liittymän länsipuolella 67 ajoneuvoa vuoroaudessa. Söderullan esustan ohdalla se KV on noin 7 ajoneuvoa vuoroaudessa ja esustan itäpuolelle noin ajoneuvoa vuoroaudessa. Söderullantiellä KV on noin ajoneuvoa vuoroaudessa ja Erinäsintiellä ajoneuvoa vuoroaudessa.

28 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys (8) iienteellinen toimivuus Söderullan esustassa. Nyytilan toimivuus ja liiennevero Kuvassa. on esitetty Söderullan esustan, Amiraalintien ja Uuden Porvoontien liittymän, nyytilan liiennemäärät. iiennemäärät perustuvat uvassa esitettyihin vuoden esivuoroausiliienteen (KV) luuihin (Kuva ), joita on täydennetty päivittäistavaraauppojen liiennemääräarvioilla. Päivittäistavaraauppojen liiennemäärät perustuvat paripaiojen luumäärien arvioon ja tarastelussa on oletettu äyttöasteen olevan noin 6 % illan huipputunnilla. Amiraalintien ja Uuden Porvoontien liittymän jonopituudet illan huipputunnilla on esitelty uvassa. Simuloinnin perusteella nyytilanteen liiennemäärillä atuverolla ei esiinny merittävää liittymästä aiheutuvaa ajoneuvoon ohdistuvaa viivytystä tai jonoutumista. iittymän liienteellinen toimivuus on hyvä ja sen palvelutaso on A, erittäin hyvä (HCM ). iittymän esimääräinen ajoneuvoohtainen viivytys on noin 8 seuntia. Kuva. Söderullan esustan nyytilan liiennemäärät ja jonopituudet illan huipputunnilla (uva: Synchro).

29 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys (8) Tauluo. iittymän palvelutason selitys ja suhde odotusaioihin (HCM ).. Tavoitetilanteen liienteellinen toimivuus Ennustetilanteen liiennemäärät on arvioitu nyytilanteen liiennemäärien pohjalta. iiennemääriä on täydennetty K-supermaretin laajentamisen liiennetuotosella seä arvioidulla asuasmäärän asvun tuottamalla liiennetuotosella. iienteen suuntautuminen on arvioitu maanäytön sijoittumisen seä Helsingin seudun liiennemallin suuntautumisen perusteella. Kuvassa. on esitetty Amiraalintien ja Uuden Porvoontien liittymän liiennemäärä ja jonoutuminen ennustevuonna. iittymän liienteellinen toimivuus on edelleen hyvä ja sen palvelutaso on B, hyvä (HCM ). iittymän esimääräinen viivytys on noin seuntia (Tauluo ). Tarastelun perusteella K-supermaretin laajennus ei aiheuta ennustetilanteessa () merittävää jonoutumista tai suuria ajoneuvoohtaisia viivytysiä. Kiertoliittymä on Amiraalitien ja Uuden Porvoontien liittymässä liienteellisesti toimiva rataisu. Ennustetilanteissa jonopituudet iertoliittymän ja Kesustatien välillä eivät masimitilanteessaaan ylitä liittymäväliä, joa on suhteellisen lyhyt (alle m). Kuva. Söderullan esustan ennustetilanteen liiennemäärät ja jonopituudet illan huipputunnilla (uva: Synchro).

30 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys (8)

31 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys 7.6. (8) Söderullan liienneveron toimivuus. Tarastelutilanne ja liiennetuotoset Söderullan alueen laajemmassa tarastelussa on analysoitu oo alueen liienneveron toimivuutta seä esitytty tarastelemaan taremmin Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt 7) liittymää seä Amiraalintien ja Söderullantien liittymää. isäsi on tarasteltu ennustetilanteessa uuden Graniittitien liittymistä Uuteen Porvoontiehen (mt 7) ja Graniittitiehen mahdollisesti liittyvän, Pohjois-Taasjärveltä Pähinälehtoon ulevan ooojaadun vaiutusia lähiliienneveroon. Söderullan maanäytön liiennetuotosen vaiutusia on tarasteltu tavoitetilanteessa myös Kalirannantein ja Uuden Porvoontien liittymässä (mt 7). iienteellisen toimivuuden tarastelujen tuesi on laadittu Söderullan ja Erinäsin alueen maanäytön tuottama liienne-ennuste vuoteen. Kuvassa on esitetty uuden maanäytön tuottama liienteen lisäys nyyliiennemääriin. iiennemäärät ovat esitetty ajoneuvoa vuotoaudessa ullain alueella, jolle on aavassa osoitettu tai suunniteltu uutta raentamista. Kuva. Uuden maanäytön tuottama liienteen lisäys nyytilanteesta vuoteen ennustevuoteen (ajoneuvoa vuoroaudessa).. Nyytilan toimivuus ja liiennevero Nyytilanteessa liiennevero toimii hyvin. Söderullantien ja Uuden Porvoontien iertoliittymän palvelutaso on erittäin hyvä (HCM ) ja liittymän esimääräinen viive on noin 7 seuntia.

32 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys 7.6. (8) Amiraalintieltä Söderullantielle liittyvien ajoneuvojen luumäärä on pieni eiä liittymästä aiheudu merittävää ajoneuvoon ohdistuvaa viivytystä tai jonoutumista. iittymä toimii nyytilanteessa hyvin. Nyytilanteen tarastelussa ei ole otettu huomioon Graniittitien liittymää.. Tavoitetilanteen liienteellinen toimivuus.. Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt 7) liittymä Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt 7) liittymää on tarasteltu nyyjärjestelyillä seä iertoliittymänä tavoitetilanteessa vuonna. Ennustetilanteessa nyyiset liittymäjärjestelyt ovat palvelutasoltaan tyydyttävät (uva 6). iittymän oonaisuormitusaste on,7 ja ajoneuvoohtainen viivytys on esimäärin seuntia. Uuden Porvoontien suuntaisen liienteen palvelutaso on hyvä, mutta Söderullantieltä ääntyvä liienne saa tyydyttävän palvelutason (C). Maltillisten liiennemäärien taia Söderullantien suunnan jonoutuminen ei ole merittävä. Kuvassa 7. on esitetty iertoliittymän liiennemäärät ja jonopituudet ennustetilanteessa. Ennustetilanteessa iertoliittymän palvelutaso on erittäin hyvä (HCM ) ja liittymän esimääräinen ajoneuvoohtainen viive on noin seuntia (tauluo ). Kuva 6. Söderullantien ja Uuden Porvoontien liittymän (nelihaara valo-ohjaamaton) ennustetilanteen liiennemäärät ja jonopituudet illan huipputunnilla (uva: Synchro).

33 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys 7.6. (8) Kuva 7. Söderullantien ja Uuden Porvoontien liittymän (iertoliittymä) ennustetilanteen liiennemäärät ja jonopituudet illan huipputunnilla (uva: Synchro). iienteellisen toimivuuden annalta liittymä toimii nyyisillä liiennejärjestelyillä tavoitevuonna. Kiertoliittymän toteuttaminen tulee ajanohtaisesi, un Erinäsin alueen maanäyttö jataa asvua jäleen. Kiertoliittymän toteuttaminen hillitsisi ajonopeusia Uudella Porvoon tiellä ja parantaa liienteen sujuvuutta Söderullantien ja Erinäsintien suunnista.

34 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys 7.6. (8) Amiraalintien ja Söderullantien liittymä iiennemäärän asvu Söderullantiellä vuoteen mennessä on maltillista (uva 8). Uuden asuinalueen liiennetuotos (saapuva ja lähtevä) jaautuu ahteen suuntaan, jolloin liiennemäärä Amiraalintien ja Söderullantien liittymässä ei tule merittävästi asvamaan. Kuva 8. Uuden asuinalueen liiennetuotos ennustetilanteessa. Kuva 9. Söderullantien ja Amiraalintien liittymän ennustetilanteen liiennemäärät ja jonopituudet illan huipputunnilla (uva: Synchro). Kuvassa 9 on esitetty Söderullantien ja Amiraalintien liittymän ennustetilanteen liiennemäärät ja jonopituudet illan huipputunnilla. Simuloinnin perusteella liittymässä ei esiinny merittävää liittymästä aiheutuvaa ajoneuvoon ohdistuvaa viivytystä tai jonoutumista. Söderullantien nopeusrajoitusen ollessa m/h, liittymisen Amiraalintieltä Söderullantielle tulisi onnistua sujuvasti.

35 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys 7.6. (8).. Graniittitien ja Taasjärventien liittymät Uuden Porvoontien varteen on aavoitettu uusi asuinalue, joa yhtyy Uuteen Porvoontiehen (mt 7) ahdella liittymällä: olemassa olevalta Taasjärventieltä seä uudelta, aavoitetulta Graniittitieltä. Alue oostuu pääasiassa asuinerrostalojen orttelialueista ja sen asumisperusteinen liiennetuotos on esitetty uvassa. Alueen suunnittelussa on otettu huomioon mahdollisuus Graniittitien yhteyden jatamisesta Pohjois-Taasjärvelle (uva ). Kuva. Pohjois-Taasjärveltä Pähinälehtoon ulevan yhteyden liittyminen Graniittitien autta Uuteen Porvoontiehen (mt 7), ajoneuvoa/vr. Kuvissa ja on esitetty Taasjärventien liittymän seä Graniittitien liittymän ennustetilanteen liiennemääräarviot ja jonopituudet. Simuloinnin perusteella vuoden ennustetilanteessa ummassaaan liittymässä ei esiinny merittävää liittymästä aiheutuvaa ajoneuvoon ohdistuvaa viivytystä tai jonoutumista.

36 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys 7.6. (8) Kuva. iiennemäärät illan huipputunnilla ennustetilanteessa Uuden Porvoontien (mt 7) liittyessä Taasjärventiehen ja Graniittitiehen (uva: Synchro). Kuva. Jonopituudet illan huipputunnilla ennustetilanteessa Uuden Porvoontien (mt 7) liittyessä Taasjärventiehen ja Graniittitiehen (uva: Synchro). Uuden Porvoontien eteläpuolelle Porvoonväylän läheisyyteen suunniteltu työpaia-alue liittyy Hieamäentien autta Graniittitien liittymään. iittymä voidaan toteuttaa valo-ohjaamattomana liittymänä anavoituna nelihaaraliittymänä. Työpaia-alueen arvioitu liiennetuotos on noin ajoneuvoa vuoroaudessa, joa on huipputuntina noin 6 ajoneuvoa. iiennemäärä on vähäinen eiä aiheuta liienteellisen toimivuuden annalta ongelmia. Graniittitien ja Hieamäentien liittymäohdassa voidaan harita myös iertoliittymän toteuttamista, miäli on toivottavaa lasea ajonopeusia Uudella Porvoontiellä. Molemmat liittymärataisut ovat liienteellisen toimivuuden annalta riittäviä... Kalirannantien ja Uuden Porvoontien liittymä Kalirannantie (mt ) on Söderullan yhteys Porvoonväylälle (vt 7). Yhteyttä äyttävät erityisesti Porvoon suunnasta Söderullan alueelle pyrivä liienne. iiennemallin ennusteen muaan liittymän liiennemäärän asvu oostuu pääasiassa Söderullan maanäytön lisääntymisestä. Tavoitetilanteissa liienteen asvu on maltillinen.

37 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys (8) Kuvassa on esitetty tavoitetilanteiden muaiset liiennemäärät illan huipputuntina seä liittymässä esiintyvä jonoutuminen. iittymäjärjestelyt ovat riittäviä myös tavoitetilanteessa vuonna, un Söderullan suunniteltu maanäyttö on toteutunut. Kuva. iiennemäärät ja jonopituudet illan huipputunnilla ennustetilanteessa Uuden Porvoontien (mt 7) ja Kalirannantien liittymässä (uva: Synchro).. Vaiutuset liienteen suuntautumiseen ja liiennejärjestelyjen toimivuuteen Söderullan alueen uusi maanäyttö on pääosin asuinraentamista. Söderullan alueen suunnitellut atuyhteydet palvelevat uutta maanäyttöä, eivätä muuta olennaisesti jo olemassa olevan maanäytön tuottaman liienteen suuntautumista. Pohjois-Taasjärveltä Pähinälehtoon ulevan yhteyden liittyminen Graniittitien autta Uuteen Porvoontiehen (mt 7) ei aiheuta merittävää läpiululiiennettä. Toteutettuna yhteys palvelisi lähinnä sen varren uusia asuinalueita. Pohjois-Taasjärven asuaita yhteys palvelisi lähinnä uljettaessa Porvoon suuntaan. Pohjois-Taasjärven uusien asuinalueiden liiennetuotos ei uitenaan ole niin merittävä, että se aiheuttaisi merittävää häiriötä Graniittitien ja Uuden Porvoontien liittymään. Pähinälehdon alue tulee asvamaan jopa noin asuaalla. Nopeusrajoitus Uudella Porvoontiellä Graniittitien liittymän ohdalla on nyytilanteessa 6 m/h ja näemä Graniittitieltä Porvoon suuntaan on heio. Tarastelun muainen liittymärataisu toimii ennustetilanteessa hyvin, mutta liienneturvallisuuden annalta iertoliittymä olisi luonteva vaihtoehto olmihaaraliittymään. Kiertoliittymä samalla hidastaisi liiennettä liittymän ohdalla ja taajamaan saavuttaessa.

38 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys (8). Seudulliset vaiutuset Asuinalueiden työperäiset matat suuntautuvat pääosin Söderullan alueen ulopuolelle, jolloin pääasiallinen ulumuoto on henilöauto. Pendelöintiliienne äyttää pääosin Porvoonväylää (vt7) ja Söderullantietä. Ennustetilanteessa Porvoonväylän esimääräinen vuoroausiliienne on noin 6 ajoneuvoa ennustevuonna Söderullan ohdalla. Nyytilanteessa Porvoonväylän liienne on noin ajoneuvoa vuoroaudessa. Söderullan alueen ehitysellä vuoteen ei ole merittäviä seudullisia liiennevaiutusia vaan liienteen asvu on pääasiassa yleistä liienteen asvua Uudellamaalla. Sibbesborgin aava-alueen toteutumisella on laajemmat liiennevaiutuset, mutta ne ajoittuvat vuoden jäleiselle ajalle.

39 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys (8) Päätelmät Nyytilanteessa Söderullan alueen tie- ja atuveron toimivuus on erittäin hyvä. iienneverolla on apasiteettia riittävästi eiä merittävää jonoutumista tai ajoneuvoohtaista viivytystä esiinny alueen tie- ja atuveron liittymissä. Söderullaan suunniteltu maanäyttö on pääasiassa asuinraentamista. Asuinraentamisen lisäsi tarasteluissa otettiin huomioon päivittäistavaraaupan laajennus ja uusi työpaia-alue. iienteen sujuvuuden tai toiminnallisuuden annalta nyyinen liiennevero muaan luien Amiraalitien ja Uuden Porvoonväylän (mt 7) seä Södeullantien ja Uuden Porvoon väylän tulevat iertoliittymät ovat apasiteetiltaan riittäviä tavoitetilanteessa vuonna, un Sipoon tavoitteiden muainen maanäyttö on toteutunut. Söderullantien ja Uuden Porvoontien liittymä on toimivuudeltaan riittävä nyyjärjestelyillä myös vuonna. Söderullan K-maretin ja sosiaali- ja terveysaseman asemaaavamuutos ei aiheuta muutosia Amiraalitien ja Uuden Porvoontien liittymärataisuihin. Kiertoliittymän apasiteetti on riittävä tavoitetilanteissa, jossa S-maret ja K-maret ovat toteutettu aavassa osoitetun -m oonaisina Uuden Porvoontien eteläpuolelle. Tarasteluissa on huomioitu, että aupallisten toimintojen ysyntä asvaa Söderullan väiluvun asvaessa. Asuinraentamiseen liittyvät uudet atuyhteydet palvelevat pääosin uutta maanäyttö eivätä muuta liienteen suuntautumista siten, että siitä aiheutuisi liienteellisen toimivuuden annalta merittävää haittaa.

40 T6 ITÄ-TAASJÄRVI JA K8 B HIEKKAMÄKI ASEMAKAAVOJEN UONTOSEVITYS Esa ammi & Maro Vauhonen..6, muutettu 9..7

41 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. T6 ITÄ-TAASJÄRVI JA K8 B HIEKKAMÄKI ASEMAKAAVOJEN UONTOSEVITYS Sisällys Johdanto... Aineisto ja menetelmät.... ähtöaineisto.... Maastotyöt... Tuloset: Itä-Taasjärvi uonnonolot ja asvillisuus Arvoaat luontoohteet.... Pesimälinnusto iito-orava.... epaot....6 Muut luontodireiivin liitteen IV(a) lajit....7 Muut merittävät lajit... Tuloset: Hieamäi.... uonnonolot ja asvillisuus.... Arvoaat luontoohteet.... Pesimälinnusto.... iito-orava.... epaot....6 Muut luontodireiivin liitteen IV(a) lajit Muut merittävät lajit... 7 Suosituset ähteet ja irjallisuus... 8 Kansi: Kauniisti uiva, mutta haitallisiin vieraslajeihin lueutuva anadanpiisu on vallannut aii Hieamäen alueen hylätyt pellot. Ilmauvat ja pohjaartat Maanmittauslaitos. Valouvat Esa ammi.

42 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. JOHDANTO Sipoon unta on laatimassa asemaaavat Söderullassa sijaitseville alueille T6 Itä- Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Itä-Taasjärven asemaaava-alue sijoittuu nimensä muaisesti Taasjärven itäpuolelle (uva ). Alueella on metsämaaston lisäsi runsaasti vanhaa lomaraennusantaa ja asuinraennusia. Itä-Taasjärven asemaaava-alueen pinta-ala on noin,8 hehtaaria. Hieamäen asemaaava-alue sijaitsee Kallbäcin alueella Porvoonväylän ja maantie 7:n välissä. Alueella on metsämaaston lisäsi peltoja seä asuin-, loma- ja teollisuusraennusia. Hieamäen asemaaava-alueen pinta-ala on noin 9, hehtaaria. Sipoon unta tilasi asemaaavoitusta varten tarvittavat luontoselvityset Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Työn ovat tehneet biologit FM Esa ammi ja FM Maro Vauhonen. Toimesiantoon uuluivat pesimälinnustoselvitys, liito-oravaselvitys, lepaoselvitys seä asvillisuuden ja luontoohteiden inventointi. Tässä raportissa esitellään selvitysten eseiset tuloset ja annetaan joitain suositusia maanäytön suunnittelua varten. Kuva. Selvitysalueiden sijainti.

43 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. AINEISTO JA MENETEMÄT. ähtöaineisto. Maastotyöt Söderullan taajaman laajenemisalueilta on aiemmin tehty asemaaavoitusta varten olme luontoselvitystä, joista ysi (Tammelin 9) sivuaa Itä-Taasjärven aluetta. Itä-Taasjärven alueen reunassa sijaitseva rinne mainitaan Tammelinin raportissa liito-oravalle sopivasi ympäristösi. ajia ei uitenaan tuolloin tavattu. Yrjölän () lausunnossa on esillä Hieamäen alueen itärajalla oleva pähinäpensaslehto, joa mainitaan luonnonsuojelulain muaisena luontotyyppiohteena. Selvitysalueilla tai niiden ympäristössä ei tiettävästi ole tehty muita luontoselvitysiä, joissa voisi olla Itä-Taasjärveä ja Hieamäeä osevia luontotietoja. Selvitysalueiden luontotiedot taristettiin myös ympäristö- ja paiatietopalvelu OIVA:sta, Sipoon unnasta, Uudenmaan EY-esusesta ja Suomen ympäristöesusesta (Eliölajit-tietojärjestelmä). Aineistoissa ei ollut selvitysalueita osevia tietoja. Käytettävissä olivat lisäsi unnan esäuussa 6 järjestämässä asuastilaisuudessa ootut luontotiedot, joissa iinnitettiin huomiota mm. pähinäpensasesiintymiin ja Taasjärven lasupuron asvillisuuteen. Työn tavoitteena oli tehdä asemaaavoitusen ja aavojen vaiutusarvioinnin pohjasi selvitys niistä alueilla sijaitsevista luontoarvoista, jota voidaan atsoa meritysellisisi asemaaavan laadinnassa. Selvityset on tehty asemaaavataruudella soveltaen mm. Södermanin () ohjeita. Kaiissa maastotöissä äytettiin GPS-paianninta (Garmin 6Cx tai 6s), jolla mm. luontoohteet ja lajien havaintopaiat voitiin paiantaa riittävällä taruudella. Työ oostui neljästä eväällä ja esällä 6 toteutetusta osaselvitysestä, jota olivat liito-oravaselvitys, yleispiirteinen pesimälinnustoselvitys, lepaoselvitys seä asvillisuuden ja arvoaiden luontoohteiden inventointi. iito-orava iito-oravien inventointi perustuu lajin helposti tunnistettaviin papanoihin, joita voitaan löytää liito-oravan äyttämien ruoailupuiden tai pesä- ja suojapuiden tyviltä lopputalvella ja eväällä. Myöhemmin jätöset maatuvat nopeasti. Ympäristöhallinnon ohjeiden muaan liito-oravia voidaan luotettavasti inventoida vain eväällä. iito-oravan esiintyminen selvitysalueilla inventoitiin..6. Työ tehtiin Sierlan ym. () julaisun ohjeiden muaisesti. Selvitysalueiden metsäiset osat (pl. taimiot ja puhtaat männiöt) äveltiin attavasti läpi samalla etsien liito-oravan jätösiä sopivien pesä-, suoja- ja ruoailupuiden tyviltä. Näitä ovat mm. olopuut, ooaat haavat, lepät ja oivut seä suuret uuset. isäsi maastossa tarasteltiin liito-oravan tarvitsemia puustoisia uluyhteysiä ympäröiville metsäalueille. iito-oravaselvitysen tei Maro Vauhonen.

44 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Pesimälinnusto Yleispiirteisen pesimälinnustoselvitysen tavoitteena on selvittää ns. huomionarvoisten lajien (s. jäljempänä) ja pesivälle linnustolle täreiden ohteiden esiintyminen alueella. Tällöin ei pyritä selvittämään yleisten lintujen parimääriä tai reviirien sijaintia. Inventoinnissa sovelletaan lintujen reviiriäyttäytymiseen perustuvaa artoituslasentamenetelmää (Kosimies & Väisänen 988), jossa alue ierretään huolellisesti läpi ja havaitut linnut meritään arttapohjalle. asennat tehdään varhain aamulla, jolloin pesimäpaioillaan oleselevat linnut ovat parhaiten havaittavissa (laulu yms.). Asemaaavataruudella tehtävä pesimälinnustoselvitys tulisi toistaa eri aiaan muutolta saapuvien ja eri aiaan pesivien lintujen vuosi vähintään olme ertaa. asennat tehtiin 9...,...6 seä Molempien alueiden lasentaan äytettiin joaisella lasentaierrosella ysi aamu. innustoselvitysessä iinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin huomionarvoisiin lintulajeihin: erityisesti suojeltavat ja muut uhanalaiset lajit silmälläpidettävät lajit alueellisesti uhanalaiset lajit lintudireiivin liitteen I lajit Suomen erityisvastuulajit tiat luuun ottamatta yleistä äpytiaa petolinnut merittävien elinympäristöjen, esim. lehtojen ja vanhojen metsien, ilmentäjälajit. asennassa merittiin muistiin ja artalle aii huomionarvoiset lintulajit äyttämällä Helsingin yliopiston eläinmuseon ohjeen muaisia merintätapoja. Tuloset tulittiin ns. masimiperiaatteen muaisesti, jolloin reviirisi tulittiin ysiin pesintää ilmaiseva havainto (pää)muuttoauden jäleen lajille sopivassa ympäristössä. asennoissa ierrettiin asemaaava-alueiden metsät ja viljelyäytöstä poistuneet peltouviot. Pihamaiden linnustoa tarailtiin teiltä ja viljelyäytössä olleiden peltojen linnustoa peltojen laiteilta äsin. intulasennat tei Esa ammi. epaot Maastotöiden tavoitteena oli selvittää alueiden lepaolajistoa ja eri lajien runsautta seä paiallistaa mahdolliset lepaoille täreät saalistusalueet ja niille johtavat ulureitit. isäsi etsittiin mahdollisia lepaoiden lisääntymis- ja levähdyspaioja (päiväpiilot) taristamalla muutama liito-oravaselvitysen yhteydessä todettu linnunpönttö ja olopuu. Alueilla sijaitsevien raennusten taristaminen ei sisältynyt työhön. epaoselvitysen artoitusmenetelmät noudattavat Suomen lepaotieteellisen yhdistysen () suositusia. Työssä on lisäsi huomioitu mm. Sierlan ym. () ohjeistus.

45 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. epaot ovat Suomen oloissa aiivisia tavallisesti tououusta syys loauuhun. Ne äyttävät mm. ruoailuun eri alueita esän eri vaiheissa, minä vuosi lepaoartoitus tulee toistaa eri ajanohtina, alu-, esi- ja loppuesällä. Eri lepaolajit suosivat erityyppisiä ympäristöjä, miä on otettu huomioon artoitusen suunnittelussa. Maastotyöt suunniteltiin artta-aineiston ja päiväaiaisten maastoäyntien perusteella. Kartoitusreiteissä (uva ) hyödynnettiin jonin verran olemassa olevia teitä ja ulu-uria. Tämä helpottaa reittien toistettavuutta eri artoituserroilla seä vähentää olennaisesti orean asvillisuuden seassa ävelemisestä aiheutuvaa ja lepaoiden aiuluotausäänten uulemista häiritsevää taustamelua. epaoselvitys tehtiin selvitysalueilla esä elouussa 6 olmena yönä (..6., ja..8.), joilla joaisella alueiden reitit ierrettiin läpi sääoloiltaan sopivana tyynenä poutayönä. Kartoituset esitettiin lepaoille parhaiten soveltuville alueille. Maastotöiden ulopuolelle jätettiin ysityiset piha-alueet yms. seä lepaoille soveltumattomat aueat (pellot, hauuaueat jne.). Ennen varsinaisen artoitusen alamista etsittiin lepaoiden päiväpiiloja luonnonoloista, linnunpöntöistä ym. sopivista ohteista. Näistä oli saatu tietoja liitooravaselvitysen yhteydessä. Kartoitusierrosten aloitusajanohta oli noin minuuttia auringonlasun jäleen, valo-olosuhteista riippuen. Tulosten luotettavuuden vuosi lepaoita artoitettiin vain hyvällä säällä, eli poutaisina, melo tyyninä (tuulen voimauus enintään m/s) ja lämpiminä (> + C) öinä. Sade, ova tuuli ja ylmyys vähentävät oleellisesti lepaoiden saalistusaiivisuutta. Selvitys tehtiin ulemalla yöaiaan artoitusreittejä pitin ja uuntelemalla samalla lepaoita annettavan ultraääni-ilmaisimen eli lepaodeteorin (Pettersson Dx) avulla. aitteella voidaan havaita lepaoiden päästämät oreataajuiset aiuluotausäänet. Ääniä nauhoitettiin tarvittaessa digitaalisella tallentimella (Edirol R-9) äyttäen deteorin aialaajennustoimintoa. Kaiien havaintojen sijainnit paiannettiin GPS-laitteella. epaoita ei aina pystytä määrittämään lajilleen ääni- ja näöhavaintojen perusteella. ajipari viisisiippa/isoviisisiippa on erotettavissa ainoastaan anatomisten raenteiden perusteella, joten nämä lajit äsitellään tässä työssä lajiparina nimellä viisisiipat. Todetut lepaoiden äyttämät alueet luoiteltiin ja arvotettiin Suomen lepaotieteellisen yhdistysen () ohjeen muaisesti (luoat I III). epaoinventoinnista ja aineiston tulinnasta vastasi Maro Vauhonen. 6

46 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuva. epaoselvitysen artoitusreitit (punaiset atoviivat) selvitysalueilla. Kasvillisuus ja asvisto seä arvoaat luontoohteet ja lajiesiintymät Itä-Taasjärven asvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin 8.7. Hieamäen alueella selvitys tehtiin.8.6. Molemmat aava-alueet äveltiin attavasti läpi luuun ottamatta pihamaita ja viljelyäytössä olevia peltoja. Alueilta laadittiin biotooppiuvioiden muainen osa-aluejao. Osa-alueilta irjattiin muistiin luonnonolojen yleisuvaus, runsaimmat asvilajit ja mahdolliset merittävät lajit. Taremmat inventoinnit esitettiin luonnonoloiltaan edustavimmilta vaiuttaneille 7

47 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. ohteille, joita olivat mm. raentamattomat ranta-alueet, pienvesien lähiympäristöt, soistuneet maastopainanteet, avoalliot ja puustoltaan iääimmät metsäuviot. Alueilta selvitettiin maastossa arvoaiden luontoohteiden (mm. luonnonsuojelulain 9 :n muaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain luvun :n muaisten pienvesiohteiden, metsälain :n muaisten elinympäristöjen, Suomessa uhanalaisten luontotyyppien (Raunio ym. 8a, b) seä mahdollisten muiden arvoaiden luontoohteiden, uten AKU- tai METSO-riteerit täyttävien ohteiden esiintyminen. Maastoäynneillä havainnoitiin myös muuta eliölajistoa seä arvioitiin huomionarvoisen lajiston annalta merittäviä elinympäristöjä ja ohteita. Kasvillisuus- ja luontoohdeinventoinnista vastasi Esa ammi. TUOKSET: ITÄ-TAASJÄRVI Itä-Taasjärven alueeseen uuluu Taasjärven itäpuolinen lomaraennus- ja asuinraennusalue seä niiden itäpuolinen raentamaton metsäselänne (uva ). Alueen itäreunassa on muutama vanha maalaistalo ja hieman peltoa. uontoselvitys painotettiin raentamattomille ranta- ja metsäalueille. isäsi taristettiin pihamaiden välissä olevat raentamattomat ja aitaamattomat metsäuviot ( tyhjät tontit ).. uonnonolot ja asvillisuus Selvitysalueelta erotettiin luonnonoloiltaan erityyppistä uviota (uva ), joita uvataan seuraavassa. Kuvio. Selvitysalue rajautuu 8 hehtaarin laajuisen Taasjärven itärantaan. Taasjärvi on rehevöitynyt, mutta rantojen asvillisuusvyöhyeet ovat apeat. Itärannalla vuorottelevat asvittomat rantajasot ja enintään muutaman metrin levyiset järviruoo-, pullosara- ja orteasvustot. Ulompana vesialueella asvaa harvaseltaan ulpuaa, rusoärviää ja siimapalpaoa. Rantapuustossa on joitain tervaleppiä mm. järven itäisimmästä päästä alavan lasuojan suulla. Kuvio. Tiheään raennettu, asuintaloista ja vanhoista esäasunnoista oostuva alue. Raennetun alueen yleisilme on melo metsäinen, sillä pihamailla on paljon puustoa ja tonttien reunaosat ovat monin paioin metsäisiä. Alueelta inventoitiin laajimmat raentamattomat ja aitaamattomat metsäalueet (uviot,, ) seä pohjoisosan pihamaita reunustavat pähinäpensasasvustot (s. alaluu.). 8

48 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuva. Itä-Taasjärven asemaaava-alue (sininen rajaus) artta- ja ilmauvapohjalla. 9

49 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuva. Itä-Taasjärven selvitysalueen osa-alueuviot. Kuvio. Selvitysalueen lounaispää on pihamaata, mutta aivan lounaisimmassa ärjessä on raentamaton tuoreen anaan metsäuvio, jona läpi ulee alueelle tuleva tie. Kuvion puusto on varttunutta uusta, seapuuna on muutama oivu ja mänty, pienpuustona on pihlajaa. Alusasvillisuus on tuoreille anaille tyypillistä, mm. mustiaa ja metsäastiaa. Järven pohjua on soistunut. Rantaa reunustaa metrin levyinen räme, jona itäosa on aidatun pihamaan puolella. Räme on selvitysalueen ainoa suo. Sen luonnontila on säilynyt melo hyvänä ja asvillisuus on monipuolista, josin tavanomaista. Rantasuo on paiallisena luontoohteena säilyttämisen arvoinen (s. alaluu.). Kuvio. Pihamaiden, maantien ja selvitysalueen eteläpuolisen hauualueen väliin jäävä pieni metsäuvio, joa on lehtomaisen anaan seametsää. Puusto on varttunutta oivua ja uusta. Alusasvillisuudessa on mm. mustiaa, äenaalia, metsäorvoia ja metsämaitiaa. Kuvion pohjoispäässä on märä painanne, jossa asvaa luhtasaraa, ranta-alpia ja metsäortetta. Tienpuoleisessa reunassa on vanhoja maa-ainesasoja.

50 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuvio. Hylätty pelto, jona asvilajistossa vallitsevat juolavehnä, pelto-ohdae, maitohorsma, arhunputi, mesiangervo ja pensasmaiset pajut (uva ). Peltoalueen itäpuolinen metsäannas on haattu ja asvaa nyyisin tiheää, muutaman metrin oruista oivioa. Alusasvillisuus on tavanomaista tuoreen anaan lajistoa. Kuva. Entistä peltoa selvitysalueen eteläpäässä. Kuvio 6. Peltoalueen pohjoispuolinen pihamaa, jona raennuset on hylätty. Pihamaiden asvillisuus on villiytynyt. Siihen uuluu mm. vadelmaa, noosta, maitohorsmaa, eltamoa, terttuseljaa ja nuoria vaahteroita. Kuviolla ei ole etoja tai muita asvillisuudeltaan arvoaita perinneympäristöjä. Kuvio 7. Selvitysalueen itäreunaan rajautuva peltoalue. Pelto on viljelyäytössä ja sen laiteilla on useita asuinraennusia. Kuvio 8. Taasjärven itäpuolisen metsäalueen eteläpää, joa on allioaluetta ja pellon suuntaan viettävää rinnettä. Rinteen puusto on noin metrin mittaista ja harvennettua. Kuvion eteläosan puusto on männiöä, itärinteellä on uusiseametsää, jossa on ylispuina muutama järeä mänty. Rinteen alusasvillisuutena on mustiaa, ieloa, sananjalaa, metsälauhaa ja metsäastiaa. oivapiirteisen allioalueen puusto on varttunutta, mutta alle ymmenmetristä männiöä. Muu asvillisuus on aruille allioalueille ominaista, mm. anervaa, metsälauhaa, puoluaa, angasmaitiaa seä poronjäälää ja hirvenjäälää.

51 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuvio 9. Kallioharjanteen länsipuolella on tiheäpuustoista varttunutta uusiseametsää. Alusasvillisuudessa on tyypillisten tuoreen anaan lajien lisäsi hieman valovuooa. Muita lajeja ovat mm. mäntyua ja ultapiisu. Kuvio. Noin vuotta sitten harvennettu metsäuvio, jona reunoille on jätetty ylispuisi oivuja ja uusia. Kesiosa on voimaaammin äsiteltyä metsää, johon on asvanut tiheä, alle ymmenmetrinen oivun, uusen ja pihlaja muodostama puusto. Siellä täällä on myös nuoria mäntyjä ja haapoja. Alusasvillisuus oostuu tuoreen anaan lajeista, joista runsaimpia ovat mustia, angasmaitia ja metsälauha. Kuvion esiosan soistunut notelma on ojitettu hauun yhteydessä. Kuvio. Nuori talousmetsäuvio, jona eteläosa on tiheää, alle metriä oreaa oivioa ja pohjoisosa hieman varttuneempaa oivun ja uusen muodostamaa seametsää. Alusasvillisuus on tavanomaista tuoreen anaan lajistoa. Itärinteessä tilustien varrella asvaa pähinäpensaita. Pensaioa on harvennettu, mutta se on paiallisesti merittävä pähinäpensasesiintymä (s. alaluu.). Kuvio. Metsäalueen esiosa on allioista mäntyangasta, jona puusto on ympäristöä vanhempaa. Ylispuina asvaa harvaseltaan ooaita mäntyjä, pienpuustona on vaihtelevasti pihlajaa ja uusta (uva 6). Kenttäerrosessa on tuoreen ja uivahon anaan lajistoa, mm. mustiaa, puoluaa ja metsälauhaa. Pohjaerros on seinäsammalvaltainen ja niuaasviset alliopaljastumat ovat pieniä. Kuvion läntisin osa on tuoreen lehtomaisen anaan rinnettä, jona puustoa on harvennettu. Kasvilajistossa on mm. lehtotesmaa ja allioisimmilla paioilla ivioalvejuurta. Vaateliaampi lehtoasvillisuus puuttuu. Kuvio. Puustoltaan nuoreho metsäalue, joa on paioin väljäsi harvennettua seametsää (uva 7) ja paioin tiheää, harventamatonta uusioa. Alusasvillisuudessa on tuoreen anaan lajistoa. Kuvio. Taasjärven lasupuron ympäristö ja sen itäpuolinen metsärinne. Alue on lehtomaista angasta ja tuoretta lehtoa ja sen puusto on varttunutta, osin vanhaain. Ympäristöstään asvilajistoltaan ja puustoltaan erottuva alue on paiallisesti arvoas luontoohde (s. alaluu.). Kuvio. Selvitysalueen itäreunaan rajautuva metsäalue on harvennettua tuoreen anaan uusioa. Puusto on varttunutta. Kuvion pohjoisreunassa on myös lehtomaisen anaan piirteitä, mm. runsaasti äenaalia. Kuvio 6. Viljelyäytössä oleva pelto, jona esellä pieni, oivioinen metsäsaaree.

52 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuva 6. Mäntyvaltaista tuoreen anaan seametsää uviolla. Kuva 7. Itäosan metsäalue on uviota luuun ottamatta lähes oonaan nuorehoa, talousäytössä olevaa seametsää.

53 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuvio 7. Entinen tilaesus, joa pihamaata reunustavat metsittyvät niityt. Eteläreunassa on metrin levyinen varttuva oivio, muut entiset niittyalueet ovat puoliaueita. Niissä asvaa harvaseltaan iiltopajuja seä nuoria mäntyjä ja oivuja. Muu asvillisuus on tyypillistä ruoho- ja heinäniittyjen lajistoa, uten nurmipuntarpäätä, nurmilauhaa, vuohenputea, oiranputea, nurmiaunoia ja haraanelloa. Kuvio 8. Hauurinne. Joitain vuosia sitten paljaasi haattu rinne asvaa nuorta oivuvesaioa ja tiheää vadelmaasvustoa. Muu asvillisuus oostuu tavanomaisista tuoreen anaan lajeista. Kuvio 9. Harvennusala, jona pohjoispäässä on hauussa säästetty vanha alliomänniö. Muualle on jätetty ylispuisi joitain vanhoja mäntyjä. Niiden atveeseen on sittemmin asvanut nuorta haapaa, oivua ja pihlajaa. Alusasvillisuudessa on mustiaa, puoluaa, ieloa, metsälauhaa ja paioin metsäimarretta. Pohjoispään allioalueella on mustiaa, metsälauhaa, anervaa ja muita aruille allioalueille ominaisia asveja. Kuvio. Pihamaiden välissä oleva vanha uusio, jossa on myös järeitä uusia. Alusasvillisuudessa on mustiaa, ieloa, angasmaitiaa ja metsäalvejuurta. Kuvion pohjoisreunassa on muutama nuori pähinäpensas. Pähinää on enemmän läheisten pihamaiden reunoissa (s. alaluu.). Kuvio. Rantaraennusten ja pihatien väliin jäävä varttunut metsäuvio, joa on paioin harvennettua, paioin luonnontilaisempaa seametsää. Ylispuustona on uusta, mäntyä ja oivua, pienpuustona oivua, pihlajaa ja pihamailta levinneenä vaahteraa ja nuoria tammia. Pähinäpensaita asvaa siellä täällä, eniten uvion pohjoisosassa. Alusasvillisuudessa on lehtomaisen anaan ja tuoreen lehdon lajeja, mm. näsiää, metsäorvoia, metsäurjenpolvea, äenaalia, ieloa ja lehtotesmaa. Kuvion eteläosassa on lounaaseen suuntautuva puuton allioharjanne, jolla asvaa jänönsalaattia, allioimarretta, tuosusimaetta ja hietaastiaa.. Arvoaat luontoohteet Itä-Taasjärven asemaaava-alueella tai sen lähellä ei sijaitse Natura -alueita, valtaunnallisten luonnonsuojeluohjelmien ohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerejä. Alueella ei ole ohteita, jota täyttäisivät luonnonsuojelulain 9 :n muaisten suojeltujen luontotyyppien riteerit. Alueella ei ole myösään METSO-ohjelman riteerit (Syrjänen ym. 6) tai maaunnalliset AKU-riteerit (Salminen & Aalto ) täyttäviä ohteita. Taasjärven lasupuron ympäristössä on tuoretta esiravinteista lehtoa, joa on Suomessa uhanalainen luontotyyppi (Raunio ym. 8a, b). Myös pohjoispään laajin pähinäesiintymä on lehtoa, vaiain se sijaitsee osin pihamaan puolella.

54 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Taasjärven eteläpään rantasuo on melo hyvin säilynyt, paiallisesti arvoas luontoohde. Selvitysalueen pohjoisrajalla uviolla 9 sijaitseva allioalue on tulittavissa metsälain :n muaisesi erityisen arvoaasi elinympäristösi. Metsälaia sovelletaan asemaaava-alueilla ainoastaan maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla. Kallioohde sijaitsee suurimmasi osasi selvitysalueen ulopuolella. Tammelinin (9) mainitsema liito-oravalle sopiva metsärinne (uvio 8) on haattu, eiä sillä ole enää meritystä luontoohteena. Kuva 8. Itä-Taasjärven asemaaava-alueen luontoohteet. = Taasjärven lasupuron lehto, = luoteisosan pähinäpensaslehto, = itäosan pähinäpensaio ja = Taasjärven rantasuo.

55 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuva 9. Taasjärven lasu-uoman lehtoa. Kuva. uoteisosan pähinäpensaslehto äsittää useita ymmeniä ooaita pähinäpensaita. Pääosa pensaista asvaa pihamaiden reunoissa, joiden puusto on aianaan haattu. Kohde ei täytä luonnonsuojelulain muaan suojeltavan pähinäpensaslehdon riteerejä, vaia pensaita on paljon. 6

56 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Taasjärven lasupuron lehto lähiympäristöineen Taasjärven lasupuron alupää virtaa pihamaiden reunassa hieatien varrella. Entisen urssiesusen pohjoispuolella puron ympäristö on säilynyt paremmin. Puroa reunustaa täällä muutaman ymmenen metrin levyinen puronvarsilehto (numero uvassa 8). ehdon puusto on osin vanhaa ja lahopuuta on paioitellen. Alueella asvaa runsaasti pähinäpensaita, mutta tiheää pähinäpensaioa ei ole. Muuta lehtolajistoa ovat mm. näsiä, jänönsalaatti, sinivuoo, valovuoo, mustaonnanmarja ja lehtotesma. Itse puro on noin metrin levyinen ja hieapohjainen. Sen rannalla asvaa mm. hiirenporrasta, lehtopalsamia ja suoelttoa. Alue on ulttuurivaiutteinen, sillä sitä on äytetty lammaslaitumena ja puuainesen varastointipaiana. Puustoa on myös harvennettu (uva 9). Samaan oonaisuuteen uuluu puronvarren itäpuolella oleva peltoon rajautuva metsärinne, jona on vanhaa uusivaltaista seametsää. Alueella asvaa runsaasti järeitä haapoja ja järeitä uusia. Alusasvillisuudessa on tuoreen lehdon lajeja, uten valovuooa, ieloa, jänönsalaattia, metsäorvoia, äenaalia, näsiää ja lehtotesmaa. Taasjärven lasupuron lehto lähiympäristöineen täyttää metsälain :n muaisten monimuotoisuuden annalta erityisen täreiden elinympäristöjen riteerit. Metsälaia ei sovelleta asemaaava-alueilla luuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita. ehdot on Suomessa uhanalainen luontotyyppiryhmä. Pähinäpensasesiintymät Pähinäpensaita asvaa eri puolilla aluetta ysittäisinä pensaina ja muutaman pensaan ryhminä. Paiallisesti arvoaisi luontoohteisi rajattiin laajimmat pähinäpensasesiintymät, joista toinen sijoittuu pihamaiden reunoille alueen pohjoisosaan (numero uvassa 8) ja toinen harvennettuun pellonreunusmetsään selvitysalueen itäreunaan (numero uvassa 8). Pohjoisemman esiintymän (uva ) muita asvilajeja ovat ielo, valovuoo, metsäurjenpolvi, metsäorvoi, näsiä ja evätlinnunherne. Kohteen lähiympäristössäin asvaa runsaasti pähinää pihamaiden laiteilla; esiintymäsi on rajattu yhtenäinen, tihein pähinäpensasasvusto. Alueen itärajalla oleva asvusto on selvästi pienempi. Kooaita pähinäpensaita on metsänreunassa parisenymmentä. isäsi alueella on joitain metsänharvennusesta toipuvia pensaita. Paialla ei asva muita vaateliaita asvilajeja. Kumpiaan esiintymistä ei täytä luonnonsuojelulain muaisen suojeltavan pähinäpensaslehdon vaatimusia. Paiallisina luontoohteina molemmat esiintymät ovat säilyttämisen arvoisia. Taasjärven rantasuo Taasjärven eteläpäässä sijaitseva pieni rantasuo (numero uvassa 8) on säilynyt melo luonnontilaisena ja sitä voidaan pitää muutoin suottomalla suunnittelualueella paiallisesti arvoaana luontoohteena. Noin metriä leveän ja viitisenymmentä metriä pitän rantasuon asvilajisto on monipuolista. Siihen uuluvat 7

57 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. mm. pullosara, jouhisara, raate, pyöreälehtiihoi ja suopursu. Metsänpuoleisessa orpireunusessa on harmaapajua ja mustiaa. Suo on syntynyt rannan soistuessa ja rantanevan levittäytyessä vähitellen vesialueen suuntaan. Nevalle on hiljattain alanut asvaa hiesoivuja (uva ). Kuva. Taasjärven eteläpään rantasuota.. Pesimälinnusto Pesintään viittaavia havaintoja tehtiin lintulajista (tauluo ). ähes aii lajit olivat metsälintuja tai raennetuilla alueilla menestyviä lajeja. Taasjärven vesi- ja rantalinnusto on niua. asennoissa tavattiin telä ( pari), sinisorsa ( paria, saattoivat pesiä alueen länsipuolella), rantasipi ( pari) seä rantalaiturilla pesinyt alaloipari. Metsäalueiden runsaimmat lintulajit olivat pajulintu, peippo, punarinta ja mustarastas, jota uuluvat runsaimpiin lintuihin muuallain Etelä-Suomen metsäalueilla. Vähäluuisiin metsälajeihin uuluivat mm. ultarinta, mustapääerttu ja sirittäjä, jota ovat elinympäristönsä suhteen vaateliaita lehtipuuvaltaisten lehtojen ja nuorten lehtimetsien lajeja. Puustoltaan varttuneita ja vanhoja metsiä suosivista lajeista tavattiin paloäri, puuiipijä, töyhtötiainen ja pyy, jota havaittiin selvitysalueen pohjoisosan varttuneimmissa metsäuvioissa (uva ). Petolinnuista lajistoon uului varpushaua, joa pesi entisen urssiesusen itäpuolisella metsäalueella. Pesää ei lasennoissa löydetty, mutta heinäuussa paialla olesellut, hiljattain pesästä lähtenyt varpushauapoiue osoitti pesinnän onnistuneen. 8

58 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuva. Huomionarvoisten lintulajien havaintopaiat Itä-Taasjärven selvitysalueella vuoden 6 lintulasennoissa. Punainen piste = uhanalainen laji, eltainen piste = lintudireiivin liitteen I laji, vihreä piste = muu vähäluuinen laji. Tauluo. Itä-Taasjärven lintulasennoissa havaitut ja pesimälinnustoon uuluneisi tulitut lajit. aji aji telä x x mustapääerttu x sinisorsa x herneerttu x x varpushaua x x pensaserttu x rantasipi x x ultarinta X alaloi x x x pajulintu x x sepelyyhy x x tiltaltti x x äi x x sirittäjä x äpytia x x x hippiäinen x x paloäri x harmaasieppo x metsäirvinen x x irjosieppo x x västäräi x x x töyhtötiainen x peualoinen x uusitiainen x x rautiainen x x x talitiainen x x x punarinta x x x sinitiainen x x x leppälintu x x puuiipijä x x mustarastas x x x närhi x x räättirastas x x x varis x punaylirastas x x x peippo x x x laulurastas x x x viherpeippo x x lehtoerttu x x punatulu x x 9

59 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Pihamailla ja muilla raennetuilla alueilla viihtyvistä lajeista pesimälinnustoon uuluivat leppälintu, viherpeippo ja västäräi. Myös punatulut tavattiin pihojen tuntumasta, vaia laji pesii metsäalueilla usein auana pihamailta. Pesimälinnustoon aiemmin mahdollisesti uulunutta lehtopöllöä (Tammelin 9) ei tavattu. ehtopöllö jää yöaiivisena lintuna yleensä huomaamatta aamulla tehtävissä lintulasennoissa, joten lajin pesiminen alueella on mahdollista... Huomionarvoiset lintulajit Huomionarvoisten lintulajien esiintyminen painottui alueen pohjoisosaan (uva ). Suurin osa havainnoista tehtiin pihamaiden tuntumassa. Selvimmin metsäalueille painottuvia lajeja olivat äi, varpushaua ja pyy, jota aii tavattiin entisen urssiesusen itäpuoliselta alueelta. Huomionarvoisista lajeista töyhtötiainen, viherpeippo ja punatulu ovat Suomessa uhanalaisia (vaarantuneita) lajeja. intudireiivin liitteen I lajeista havaittiin paloäri ja pyy. Töyhtötiainen pesii Etelä- ja Kesi-Suomessa vanhoissa, tavallisesti mäntyvaltaisissa metsissä. Töyhtötiainen overtaa itse pesäolonsa lahopuuhun ja elää oo iänsä samalla seudulla. aji ei menesty talousmetsissä, joista se ei löydä talvisin riittävästi ravintoa, eiä eväisin sopivaa pesimäpaiaa. Töyhtötiainen on vähentynyt huomattavasti vanhojen metsien huvettua. aji arvioitiin vuonna uhanalaisesi (Tiainen ym. 6). Selvitysalueen pohjoispään alliometsästä tavattiin ysi töyhtötiaispari. Viherpeippo pesii apin eteläosia myöten pihoilla ja peltojen laiteilla. Osa linnuista jää meille talvesi. ajin pesimäanta moninertaistui Suomessa 9-luvun aiana lintujen talviruoinnan ansiosta. Viherpeippojen määrä romahti ymmenisen vuotta sitten pienen osaan entisestä. Romahdusen syynä oli Trichomonas-alueläimen aiheuttama loistauti. VIherpeippoanta ei ole toipunut romahdusesta. aji arvioitiin vuonna uhanalaisesi. Selvitysalueelta löydettiin olme viherpeippoparia, aii pesimiseen sopivilta pihamailta. Punatulu on oo Suomessa pesivä lintu, joa vierailee talvisin pihoilla ja lintulaudoilla. Pesimäajasi laji vetäytyy vanhoihin uusivaltaisiin metsiin, joissa se elelee melo huomaamattomasti. Punatulu on vähentynyt viime vuosiymmeninä huomattavasti ja sen anta arvioitiin vuonna uhanalaisesi. Selvitysalueen asi punatuluparia havaittiin molemmat pihoilla. Pesimäpaiat todennäöisesti sijaitsivat auempana metsissä. Paloäri on EU:n lintudireiivin liitteen I laji, joa suosii vanhoja havu- ja seametsiä. aji tavattiin huhtiuisilla äynneillä (liito-oravaselvitys ja. lintulasenta) selvitysalueen pohjoisosasta ja Granbacan läheltä. Myöhemmillä lasentaerroilla sitä ei havaittu. Paloärjet liiuvat pesimäaiana laajalla alueella, miä vaieuttaa reviirien tulintaa. uultavaa on, että pesäpaia sijaitsi selvitysalueen ulopuolella.

60 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Pyy on paialintu, joa elää puustoltaan eri-iäisillä metsäalueilla, joissa asvaa tavallisesti ainain seapuuna leppiä ja oivuja. aji viihtyy parhaiten osteapohjaisessa maastossa, esim. metsäpurojen varsilla ja orvissa. Pyy on EY:n lintudireiivin liitteen I laji. Alueen ainoa pyyreviiri todettiin selvitysalueen oillisosassa (uva )... innustoltaan täreät alueet. iito-orava. epaot Suurin osa alueen huomionarvoisista lintulajeista tavattiin pihoilta ja niiden läheltä. Kurssiesusen itäpuolinen metsäalue osoittautui metsälinnuston annalta parhaasi ohteesi. Sen pesimälinnustoon uuluivat mm. äi, pyy ja varpushaua, joita alueen muista osista ei tavattu. Huomattava osa urssiesusen itäpuolisesta alueesta on hiljattain äsiteltyä talousmetsää, eiä siellä ole esimerisi vanhoille metsille ominaista linnustoa. Selvitysalueelta ei ole perusteltua rajata linnustollisesti täreitä alueita. Selvitysessä ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Asemaaava-alueelta tai sen lähiympäristöstä ei ole myösään aiempia tietoja lajin esiintymisestä. Itä- Taasjärven alueella on vain vähän liito-oravan elinympäristösi hyvin sopivaa metsää; parhaiten sopivaa aluetta on Taasjärven lasu-uoman puronvarsilehto ja sen itäpuolinen metsäuvio, jossa asvaa runsaasti ooaita haapoja. iito-oravalle sopivin alue on rajattu muiden luontoarvojen perusteella arvoaasi luontoohteesi (Taasjärven lasupuron lehto). Itä-Taasjärven alueen selvitysessä tehtiin esällä 6 melo vähän lepaohavaintoja. Tehtyjen lepaohavaintojen paiat ilmenevät uvasta. Merittävä osa alueesta on lepaoiden annalta sopimattomia tai niille heiosti soveltuvia elinympäristöjä (hauualueet, taimiot ja nuoret metsät, pellot ja muut aueat). Alueella on myös runsaasti piha-alueita, joita ei voitu havainnoida. Pohjanlepao on esiooinen lepaolaji, jolle ominaisia elinympäristöjä ovat erilaiset metsäiset tai puustoiset ulttuurimaisemat myös aupungeissa. aji välttelee laajoja puuttomia alueita. Pohjanlepaot saalistavat tyypillisesti yli viiden metrin ja jopa metrin oreudella maan pinnasta, usein puunlatvojen tasalla. Suomessa pohjanlepaoa on tavattu pohjoisinta appia myöten ja se onin yleisin ja runsain lepaolajimme. Selvitysessä tehtiin esäuun äynnillä neljä, heinäuun äynnillä asi ja elouun äynnillä ysi pohjanlepaohavainto (uva ). Selvitysalueen pohjoisosasta esäuussa tehdyt pohjanlepaohavainnot osenevat ysilöä. Viisi- ja isoviisisiippaa ei voida varmuudella erottaa toisistaan pelän maastohavainnon perusteella. Tässä selvitysessä lajiparista äytetään nimitystä viisisiipat. Molemmat ovat pieniooisia, tyypillisesti metsissä tai niiden reunoilla ja pienillä auioilla saalistavia lajeja. Viisisiippa suosii ilmeisesti isoviisisiippaa enemmän

61 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. ulttuuriympäristöjen metsiöitä. oppuesällä viisisiipat siirtyvät usein metsistä saalistamaan avoimemmilla alueilla, uten rannoilla tai pihoilla. Isoviisisiippa on edellistä selvemmin metsälaji ja sitä voi tavata jopa mäntyanailla. Suomessa molempia lajeja tavataan maan etelä- ja esiosissa ja ne ovat melo yleisiä. Selvitysessä tehtiin esäuun äynnillä olme, heinäuun äynnillä asi ja elouun äynnillä ysi havainto viisisiipoista (uva ). Kuva. epaohavainnot Itä-Taasjärven alueella. Ympyräsymboli = pohjanlepao ja olmiosymboli = viisisiipat. Sininen väri = havainto esäuussa, vihreä väri = havainto heinäuussa ja punainen väri = havainto elouussa.

62 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Selvitysessä ei todettu lepaoiden pesäpaioja tai päiväpiiloja eiä tallaisista saatu tietoja myösään alueen asuailta. On mahdollista, että lepaoiden lisääntymis- ja levähdyspaioja sijaitsee selvitysalueella tai sen läheisyydessä olevissa raennusissa. On myös mahdollista, että alueella on sellaisia luonnonoloja tai muita sopivia päiväpiiloja, joita ei tässä selvitysessä havaittu. Tulosten perusteella rajattiin ysi arvoas lepaoalue. Sen rajaus on sama uin uvaan 8 merityllä arvoaalla luontoohteella numero eli Taasjärven lasupuron lehdolla. Rajauset on tehty havaintojen sijoittumisen ja puuston raenteen tai ilmauvassa erottuvien elinympäristön rajojen perusteella. Taasjärven lasupuron lehto atsottiin luoan III alueesi eli muusi lepaoiden äyttämäsi alueesi (s. Suomen lepaotieteellinen yhdistys ). Perusteena oli lähinnä alueen (todennäöisesti) hyvin pieni ysilömäärä. Kohteella tehtiin vain viisisiippahavaintoa joaisella äyntierralla ja niistäin osa saattoi osea samoja ysilöitä..6 Muut luontodireiivin liitteen IV(a) lajit Selvitysalueen metsäisissä osissa on jonin verran irjoveroperhoselle sopivaa elinympäristöä. ajin esiintymisestä Itä-Taasjärven alueella tai sen ympäristössä ei ole aiempia tietoja eiä sitä inventoitu tämänään työn osana. Selvitysalueella ei arvioitu olevan muille luontodireiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. eräät sudenorennot, viitasammao) hyvin sopivia elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäöistä. Viitasammaon esiintyminen on mahdollista Taasjärven eteläpäässä..7 Muut merittävät lajit Itä-Taasjärven alueelta ei ole tiedossa aiempia havaintoja muista huomionarvoisista eliölajeista. Myösään tässä selvitysessä ei todettu uhanalaisten ja silmälläpidettävien (iuo ym. 6, Rassi ym., Tiainen ym. 6) tai muiden huomionarvoisten eläin- ja asvilajien esiintymiä luuun ottamatta alaluvussa. äsiteltyjä lintulajeja. Alueella ei arvioitu olevan sellaisia elinympäristöjä tai ohteita, joissa muiden huomionarvoisten eliölajien esiintyminen olisi todennäöistä tai jota olisivat niille täreitä.

63 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. TUOKSET: HIEKKAMÄKI Hieamäen alueen länsipäässä on maaseutumaisena säilynyt Tarapotintie seä Tarapotenin työpaia-alue, jona itäpuolella on laaja hauualue (uva ). Alueen esiosassa on Bondasentien alupään asuin- ja loma-asuntoalueet seä Bondasentien ja Porvoonväylän välinen peltoalue, josta osa on säilynyt viljelyäytössä. Itäpäässä on peltoihin rajautuva metsäalue ja muutama asuinraennus. uontoselvitys painotettiin alueen metsäisiin osiin. Hauualueet, hevoslaitumet ja hylätyt pellot taristettiin yleispiirteisemmin. Pihamailla ja aidatuilla teollisuustonteilla ei äyty, mutta niiltä havaitut linnut merittiin muistiin.. uonnonolot ja asvillisuus Selvitysalueelta erotettiin peltojen ja pihamaiden ulopuolelta 6 luonnonoloiltaan erityyppistä uviota (uva ), jota uvataan seuraavassa. Kuvio. Pihapiiristä, hevoslaitumista ja varttuneista lehtipuumetsiöistä oostuva alue. Metsälaiujen puusto on lähinnä oivua ja niiden alusasvillisuudessa vallitsevat maitohorsma, vadelma, metsäapila, arhunputi ja hietaastia. Hevoslaitumet ovat rinneniittyjä, joiden asvillisuus oostuu tavanomaisista nurmilaitumien lajeista. Ketoja tai muita arvoaita perinnebiotooppeja laidunniityillä ei ole. Kuvio. Hevoslaitumena äytetty rinneniitty, jona länsipuolella on metsittyvä pihapiiri ja itäpuolella Tarapotintien ja Hieamäentien välissä varttuvaa lehtimetsää. Metsiöön on tuotu aianaan iviä ja maa-ainesta. Maasto on epätasaista ja asvillisuus ulttuurivaiutteista. ajistoon uuluvat mm. vadelma, vuohenputi, yläellua, oiranheinä ja nurmirölli. Puusto on tiheää oivioa, seapuuna asvaa vaahteraa, raitaa ja tuomea. aidunalueen asvillisuus on ulunutta ja asvilajisto tehoaasti laidunnetuille alueille ominaista. Kuvio. Pihamaiden väliin jäävä metsäalue, jossa on asi allioista mäeä ja niiden välinen laasomainen painanne. Alue on uusivaltaista, varttunutta seametsää, joa muuttuu mäien laella matalasi alliomänniösi. Etelärinteillä on lehtomaisen anaan asvillisuutta, mm. äenaalia, valovuooa ja metsäalvejuurta, ainain ysi pähinäpensas ja ympäristön pihamailta levinneenä jounen nuori vaahtera. Muualla on tuoreen anaan mustiavaltaista asvillisuutta. Kallioalueilla vallitsevat puolua, metsälauha, seinäsammal ja muut niuaravinteisten allioiden lajit. aasopainannetta pitin ulee vesijohtolinja, joa saa valuvesiä ympäröiviltä rinteiltä. Putilinjalla asvaa mm. lesenlehteä, metsäalvejuurta ja hiirenporrasta. Tarapotintien pohjoispuolella tienvarressa on pieni notelma, josta alaa pihamaiden välitse pellolle laseva oja. Notelmassa on ostean lehdon asvillisuutta, mm. mesiangervoa, rönsyleiniiä, amerianhorsmaa, mustaheruaa, orpiaislaa ja hiirenporrasta. Puusto on harvennettua oivua ja vaahteraa.

64 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuva. Hieamäen asemaaava-alue (sininen rajaus) artta- ja ilmauvapohjalla.

65 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuva. Hieamäen selvitysalueen osa-alueuviot. P = pihamaa tai pelto, jona asvillisuutta ei inventoitu. Kuvio. Kallioinen metsäalue Tarapotintien ja teollisuusraennusten välissä. Etelärinteessä on puustoltaan varttuvaa mäntyvaltaista uivahon ja tuoreen anaan seametsää. Sen alusasvillisuutta luonnehtivat mustia, puolua ja metsälauha. Ylempänä on varttunutta alliomänniöä, jona puusto on pääosin alle ymmenmetristä. Ysittäisiä eloja ja lahopuita on siellä täällä (uva 6). oivasti umpuilevaa alliota peittävät poronjäälät, puolua, angasmaitia, anerva ja metsälauha. Vaateliaammat allioasvit ovat niuoja. Niihin uuluvat mäitervao, allioielo ja tuosusimae. Kuvion läntisin pää on varttunutta lehtomaisen anaan seametsää. Puusto on uusivaltaista, seapuuna asvaa mäntyä ja oivua ja pienpuustona pihlajaa. Kenttäerrosessa on harvaseltaan mm. sinivuooa ja oravanmarjaa. Kuvio. Varttuvaa, harvennettua puustoa asvava alliometsäalue. Ylispuisi on jätetty harvaseltaan isoja mäntyjä, mutta muuten alueella asvaa nuorta, alle ymmenmetristä mäntyä ja oivua. Kallioiset alueet ovat loivapiirteisiä ja niiden valtaasveja ovat mustia, puolua, anerva, ahosuolaheinä ja metsälauha. Kallioperän ravinteisuudesta ertovat vaateliaammat asvilajit puuttuvat. Kallioiden välisten painanteiden puusto on oivuvaltaista. Muuhun asvilajistoon uuluvat mm. ielo, metsäapila, angasmaitia ja nurmilauha. Kuvion länsipäässä pellonlaiteella on pieni heinäniitty, jota on aiemmin äytetty laidunalueena. 6

66 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuva 6. Aamuinen maisema Kallbäcin etelärinteen alliolta. Kuviot 6 ja 7. Kallbäcin mäi on haattu lähes oonaan paljaasi, mutta jyrä pohjoisrinne on säästetty. Rinne on vanhaa, tiheäpuustoista uusioa (uva 7), jossa asvaa myös järeitä uusia ja mäntyjä. Metsäalue muodostuu ahdesta erillisestä uviosta, joiden välissä on iilamainen peltoalue. Pohjoispuolella on peltoa ja eteläpuolella laaja hauualue. Runsaslahopuustoinen metsä täyttää METSOohjelman vallintariteerit ja se on melo pienestä pinta-alastaan huolimatta paiallisesti arvoas luontoohde (s. alaluu.). Kuvio 8. Heinäpelto, jona pohjoisreunasta alaa peltojen ympäröimä metsäsaaree. Saareeen reuna on lehtomaista angasta, jona puustona on varttunutta uusta, oivua ja mäntyä. Alusasvillisuudessa on mm. ieloa, äenaalia, valovuooa ja vähän mustiaa. Pellonpuoleisessa reunassa on nuoria vaahteroita. Kuvio 9. Tuore hauuauea, johon on jätetty harvaseltaan mäntyjä ja oivuja (uva 8). Kenttäerros on hauun jäleen heinittynyt ja myös muut hauusta hyötyvät lajit ovat runsastuneet. Niihin uuluvat mm. myös maitohorsma ja matalana vesaona asvavat oivu ja pihlaja. Suurin osa uviosta on tuoretta angasta, itäpään allioalueella on myös uivahon anaan asvillisuutta. Kuvion pohjoisin pää on muuta aluetta rehevämpää. Alusasvillisuudessa on lehtomaisen anaan lajeja ja myös uusia tuloasasveja, uten jättipalsamia, anadanpiisua ja tahmavillaoa. 7

67 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuva 7. Kallbäcin pohjoisrinne on runsaslahopuustoista vanhaa uusimetsää. Keväinen näymä uvion 6 esiosasta. Kuvio 7 on puustoltaan hieman nuorempaa ja lahopuuta on vähemmän. Kuva 8. Kallbäcin pohjoisrinteen vanha metsä rajautuu tuoreeseen hauualueeseen, joa ulottuu teollisuusraennusille asti. 8

68 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Pellonreunaan uvion 7 itäpuolelle on jätetty ymmenisen metriä leveä seapuustoinen aistale, jona suojissa asvaa muutama suuri pähinäpensas. Pähinää on runsaammin hauuauean puolella, jossa on joitain ymmeniä metrin oruisia, hauusta toipuvia pensaita. Paialle asvaa tiheähö pähinäpensaio, jos pensaat saavat vapaasti asvaa. Pähinäpensaita asvava alue on rajattu säilyttämisen arvoisesi (alaluu.), vaia sen nyytila on auana luonnontilaisesta. Kuvio. Entinen loma-asuntoalue, jona raennusista osa on purettu ja osa on tyhjillään. Pihamaat ovat metsittyneet, mutta huomattava osa vanhoista omenapuista ja muista pihaasveista on jäljellä. Mesiangervo, vuohenputi ja omealupiini ovat äytön loputtua vallanneet laajat alueet. Kuvion eteläpäässä lähellä Porvoonväylää on pieni notelma, jossa asvaa otansiipeä; entisen pihamaan reunalla oleva esiintymä on todennäöisesti istutusperäinen. Porvoonväylää reunustavat apeat metsiöt ovat tiheitä, varttuvia oivioja, joissa on seapuuna harmaaleppää. Alusasvillisuudessa on mm. vuohenputea, rönsyleiniiä ja mesiangervoa. Kuvio. Hylätty pelto, jona esellä on äytössä oleva pihapiiri raennusineen. Pellolla on muutamia pensasmaisia oivuja ja tuomia, mutta muutoin se on oreaa ruoho- ja heinäniittyä (uva 9). Kasvilajistoon uuluvat mm. hietaastia, nurmipuntarpää, arhunputi, oiranputi, maitohorsma ja hyvin runsaana asvava anadanpiisu. Pihamaiden puoleisissa reunoissa on nuoria oivua, muutamia uusia seä villiytyneitä oristepensaita ja omealupiinia. Kuvion pohjoispään pienessä metsäieleeessä asvaa varttunutta uusta ja oivua. Muu asvillisuus oostuu lehtomaisen anaan lajeista, mm. ielosta, mustiasta, lilluasta, lehtotesmasta ja nuouhelmiästä. Kuvio. Pieni peltojen reunustama metsäielee Granbacan itäpuolella. Puusto on nuorehoa tiheää lehtipuustoa, lähinnä oivua, raitaa ja haapaa. Pienpuustona on rytöistä tuomea ja alusasvillisuutena ieloa, maitohorsmaa, metsäortetta, rönsyleiniiä ja juolavehnää. Pensaserrosessa on muutama pähinäpensas, joita asvaa enemmän loivassa rinteessä selvitysalueen rajan länsipuolella. Kuvio. Uuden Porvoontien pohjoispuolinen metsäalue, jona molemmilla puolilla on vanhat, asuinäytöstä poistuneet raennuset. Kuviolla asvaa runsaasti pähinäpensaita. Huomattava osa uviosta on rajattu säilyttämisen arvoisesi luontoohteesi (s. alaluu.). Kuvio. Hauualue. Selvitysalueen itäpäässä olevan metsäniemeeen esiosa on haattu joitain vuosia sitten. Hauuta on täydennetty hiljattain uvion eteläosassa. Hauualueelle on jätetty ylispuisi jonin verran oivuja ja mäntyjä. Hauun jäleen paialle on asvanut tiheä, metrin oruinen puusto, joa oostuu oivusta, pihlajasta ja uusista. Kenttäerrosessa on lähinnä tuoreen anaan lajistoa. Kuvion länsi- ja eteläosassa asvaa joitain pähinäpensaita. 9

69 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuva 9. Osa Hieamäen pelloista on hylätty, mutta enin osa on vielä äytössä. Kuvassa uvion eteläosaa. Kuvio. Varttunut uusiseametsä, jona pohjoispäässä on pieni soistuma. Puusto on tiheää ja lahopuuta on runsaasti, sillä aluetta ei ole viime vuosiymmeninä äsitelty. Kuvion pohjoisosassa asvaa runsaasti pähinäpensaita. Metsäalue on paiallisesti arvoas luontoohde (s. alaluu.). Kuvio 6. Hiljattain harvennettua tuoreen anaan seametsää. Kasvilajisto on tavanomaista ja puusto harvennushauun jäljiltä melo nuorta. Ympäröivää peltoa ei ole viime vuosina viljelty, mutta pelto ei vielä ole alanut metsittyä.. Arvoaat luontoohteet Hieamäen asemaaava-alueella tai sen lähellä ei sijaitse Natura -alueita, valtaunnallisten luonnonsuojeluohjelmien ohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerejä. Alueella on muutamia säilyttämisen arvoisia luontoohteita, jota täyttävät joo METSO-ohjelman riteerit tai ovat luonnonsuojelulain 9 :n tai metsälain :n taroittamia ohteita. Näihin uuluvat Uuden Porvoontien pohjoispuolinen pähinäpensaslehto seä Kallbäcin rinteen ja alueen oillisosan runsaslahopuustoinen uusimetsä. Kallbäcin metsäalueen pohjoisreunalla oleva pähinäpensasesiintymä on suurimmasi osasi haattu. Esiintymän säilyttäminen on silti suotavaa, sillä pähinäpensaat toipuvat hauista nopeasti. Selvitysalueella ei todettu maaunnalliset AKU-riteerit (Salminen & Aalto ) täyttäviä ohteita.

70 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Uuden Porvoontien pähinäpensaio Kohteella (numero uvassa ) asvaa noin 8 yli asimetristä pähinäpensasta. Alueen puusto säilynyt melo hyvin ja alusasvillisuudessa on tuoreen lehdon ja lehtomaisen anaan lajistoa, mm. mustiaa, äenaalia, metsäurjenpolvea, valovuooa, metsäorvoia, nuouhelmiää ja lehtotesmaa. Pähinälehdot ovat Suomessa luontotyyppinä erittäin uhanalaisia (Raunio ym. 8a, b). Uuden Porvoontien pähinäpensaio täyttää luonnonsuojelulain muaisten suojeltujen pähinäpensaslehdon riteerit ja se on tuittavissa myös metsälain :n taroittamasi reheväsi lehtolaiusi, joa tulisi ottaa huomioon puuston äsittelyssä. Metsälaia ei sovelleta asemaaava-alueilla luuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita. Pähinäpensaiden sijaintitiedot on toimitettu Sipoon untaan. Alueen pinta-ala on, hehtaaria. Kuva. Hieamäen asemaaava-alueen luontoohteet. = pähinäpensaslehto, = oillisosan runsaslahopuustoinen metsä, = Kallbäcin rinteen metsä ja = Kallbäcin pähinäpensasesiintymä. Koillisosan runsaslahopuustoinen metsä Alueen oillisosan uusimetsä (numero uvassa ) on pitään ollut metsätalousäytön ulopuolella. Hauuauean ja pellon välinen metsiö on pääosin lehtomaista angasta, jona runsaimpia asvilajeja ovat äenaali, valovuoo ja ielo. Puusto on vanhaa uusioa, jossa on seapuina ooaita haapoja. Alueella on paljon lahopuuta seä pystypuuna että maahan aatuneena. Alue täyttää lahopuuston määrän ja luonnontilaisuutensa perusteella METSO-ohjelman riteerit

71 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. (Syrjänen ym. 6). Alueen arvoa lisää pohjoispään pieni soistuma, jona asvillisuudessa on lehtoorven piirteitä (lajistossa on mm. hiirenporrasta, äenaalia ja metsäortetta). Korpialueen eteläpuolella on melo runsas pähinäpensasesiintymä. Tiheän puuston atveessa vähällä valolla asvaneet pähinäpensaat eivät ole ovin ooaita, mutta niitä on useita ymmeniä. Kooaampia pähinäpensaita on alueen esiosassa, jossa niitä on niuemmin. Metsiön eteläreunan vanhassa hieauopassa on mäyrän tai etun pesäluolasto. Metsäalue muodostaa pienen (, hehtaaria), mutta monipuolisen ohteen, jona arvo asvaa lahopuuston määrän lisääntyessä. Kallbäcin pohjoisrinteen runsaslahopuustoinen metsä Kahdesta lähes erillisestä uviosta oostuva tiheäpuustoinen rinnemetsä, jossa on erittäin runsaasti uusilahopuuta (numero uvassa ). Puusto ei ole erityisen vanhaa, mutta metsätaloutta rinteessä ei ole harjoitettu useaan vuosiymmeneen. Tuulen aatamia puita ei myösään ole orjattu. Rinteen yläosa on tuoretta angasta, alarinteellä on lehtomaisen anaan asvillisuutta. Metsäalueen länsiosan läpi johtaa pieni notelma, jona asvillisuus on hieman muuta metsää rehevämpää. ajistoon uuluvat mm. metsäalvejuuri, vaahtera (nuoria) ja rönsyaanaali. Metsäalue täyttää lahopuuston määrän ja luonnontilaisuutensa perusteella METSO-ohjelman riteerit (Ympäristöministeriö 8). Vanhat uusivaltaiset tuoreet anaat ovat Suomessa uhanalaisia (Raunio ym. 8a, b). Alueen pinta-ala on, hehtaaria. Kallbäcin pähinäpensasesiintymä Kallbäcin hauualueen pohjoisreunassa (numero uvassa ) asvaa pienellä alueella muutamia ymmeniä pähinäpensaita, joista suurin osa on aadettu hauun yhteydessä. Kannoista vesoneet pensaat olivat esällä 6 noin metrin mittaisia. Pähinäpensaat asvavat valoa saatuaan nopeasti. Paialle asvaa näyttävä pähinäpensaio, jos pensaita ei aadeta puuston harvennusen yhteydessä eiä aluetta äytetä muuhun taroituseen. Pähinäpensaita asvavan alueen pintaala on noin, hehtaaria.. Pesimälinnusto Hieamäen alueen pesimälinnusto on tavanomaista raennettujen alueiden ja maaseutualueiden linnustoa. Pesintään viittaavia havaintoja tehtiin 9 lintulajista (tauluo ), joista suurin osa eri-iäisissä seametsissä toimeen tulevia lajeja. Vanhoja metsiä suosivista lajeista tavattiin paloäri, hömötiainen ja puuiipijä, ysi pari utain (havaintopaiat uvassa ). Rehevien lehtimetsien vähäluuisia lajeja olivat mustapääerttu ( reviiriä) ja ultarinta ( reviiri). Kanalinnut, tiat äpytiaa luuun ottamatta seä petolinnut puuttuivat. Hiirihaua tosin havaittiin erran, mutta todennäöisesti se pesi alueen ulopuolella.

72 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Peltolinnustoon uuluivat töyhtöhyyppä (useita pareja), iuru (useita pareja), punavarpunen ( pari) ja eltasiru ( paria). Ainoa vesilintu mahdollisesti naarasta etsivät sinisorsaoiras ierteli peltoalueen ojia. Pellon ruoavieraisiin uuluivat alaloi ja naaa, joita tavattiin useita aiilla lasentaerroilla. Raennettujen alueiden ja pihamaiden lintuja olivat västäräi, ivitasu (reviiri raenteilla olevan tien varrella), tili ( pari), ottarainen ( pari ja pellolla useita ruoailevia), piuvarpunen ( pari) ja viherpeippo ( pari). Kuva. Huomionarvoisten lintulajien havaintopaiat Hieamäen selvitysalueella vuoden 6 lintulasennoissa. Punainen piste = uhanalainen laji, eltainen piste = lintudireiivin liitteen I laji, vihreä piste = muu vähäluuinen laji. Tauluo. Hieamäen lintulasennoissa havaitut ja pesimälinnustoon uuluvisi tulitut lajit. aji aji sinisorsa x ultarinta x töyhtöhyyppä x x x pajulintu x x x sepelyyhy x x x hippiäinen x äi x harmaasieppo x äpytia x x irjosieppo x paloäri x hömötiainen x iuru x uusitiainen x metsäirvinen x talitiainen x x x västäräi x sinitiainen x x x rautiainen x x x puuiipijä x x

73 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. punarinta x x x varis x x ivitasu x ottarainen x mustarastas x x x piuvarpunen x x räättirastas x x peippo x x x laulurastas x x x tili x x lehtoerttu x x punatulu x mustapääerttu x punavarpunen x herneerttu x eltasiru x x x pensaserttu x x.. Huomionarvoiset lajit Huomionarvoisten lintulajien reviirit sijaitsivat hajallaan eri puolilla aluetta (uva ). Huomionarvoisista lajeista hömötiainen, viherpeippo ja punatulu ovat Suomessa uhanalaisia (vaarantuneita) lajeja ja punavarpunen silmälläpidettävä. intudireiivin liitteen I lajeista havaittiin paloäri. Hömötiainen pesii Etelä- ja Kesi-Suomessa vanhoissa metsissä. Hömötiainen overtaa itse pesäolonsa lahopuuhun. aji ei menesty talousmetsissä, sillä se ei löydä niistä talvisin riittävästi ravintoa, eiä eväisin sopivaa pesimäpaiaa. Hömötiainen on vähentynyt huomattavasti vanhojen metsien huvettua. aji arvioitiin vuonna uhanalaisesi (Tiainen ym. 6). Alueen ainoa hömötiainen tavattiin Kallbäcin pohjoisrinteen vanhasta metsästä (uva ). Viherpeippo pesii apin eteläosia myöten pihoilla ja peltojen laiteilla. Osa linnuista jää meille talvesi. ajin pesimäanta moninertaistui Suomessa 9-luvun aiana lintujen talviruoinnan ansiosta. Viherpeippojen määrä romahti ymmenisen vuotta sitten pienen osaan entisestä. Romahdusen syynä oli Trichomonas-alueläimen aiheuttama loistauti. VIherpeippoanta ei ole toipunut romahdusesta. aji arvioitiin vuonna uhanalaisesi. Selvitysalueella todettiin vain ysi viherpeipporeviiri, joa oli pihamaan tuntumassa Uuden Porvoontien pohjoispuolella. Punatulu on oo Suomessa pesivä lintu, joa vierailee talvisin pihoilla ja lintulaudoilla. Pesimäajasi laji vetäytyy vanhoihin uusivaltaisiin metsiin, joissa se elelee melo huomaamattomasti. Punatulu on vähentynyt viime vuosiymmeninä huomattavasti ja sen anta arvioitiin vuonna uhanalaisesi. aji tavattiin ahdessa paiassa Kallbäcin hauualuetta reunustavista metsistä, jota sopivat sen pesimäpaioisi. Punavarpunen on 9-luvun aiana aaosta Suomeen levinnyt lintulaji, jona elinympäristöä ovat puoliaueat pensaioiset alueet. Huomattava osa maamme punavarpusista pesii hylättyjen peltojen laiteilla. Selvitysalueella todettiin ysi punavarpusreviiri lajille tyypilliseen tapaan hylätyllä pellolla. Punavarpunen on vähentynyt Suomessa viime vuosiymmeninä ja sen anta on arvioitu silmälläpidettäväsi. Paloäri on EU:n lintudireiivin liitteen I laji, joa suosii vanhoja havu- ja seametsiä. aji tavattiin aiilla äyntierroilla Kallbäcin metsäalueelta. Pesäpaia

74 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. jäi epäselväsi, mutta todennäöisesti paloäri pesi teollisuusiinteistöjen lähellä joo metsässä tai hauuauean männyissä... innustoltaan täreät alueet. iito-orava. epaot Huomionarvoisten lintulajien elinalueet sijoittuvat eri puolille Hieamäen selvitysaluetta. Alueelta ei voida osoittaa linnustoltaan erityisen täreitä ohteita. Selvitysessä ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Asemaaava-alueelta tai sen lähiympäristöstä ei ole myösään aiempia tietoja lajin esiintymisestä. Hieamäen alueella on vain vähän liito-oravan elinympäristösi hyvin sopivaa metsää. Hieamäen alueen selvitysessä tehtiin esällä 6 hyvin vähän lepaohavaintoja. Tehtyjen lepaohavaintojen paiat ilmenevät uvasta. Suurin osa alueesta on lepaoiden annalta sopimattomia tai niille heiosti soveltuvia elinympäristöjä (hauualueet, taimiot ja nuoret metsät, pellot ja muut aueat). Alueella on myös jonin verran teollisuus- ja piha-alueita, joita ei voitu havainnoida. Pohjanlepao on esiooinen lepaolaji, jolle ominaisia elinympäristöjä ovat erilaiset metsäiset tai puustoiset ulttuurimaisemat myös aupungeissa. aji välttelee laajoja puuttomia alueita. Pohjanlepaot saalistavat tyypillisesti yli viiden metrin ja jopa metrin oreudella maan pinnasta, usein puunlatvojen tasalla. Suomessa pohjanlepaoa on tavattu pohjoisinta appia myöten ja se onin yleisin ja runsain lepaolajimme. Selvitysessä tehtiin esäuun äynnillä asi ja heinäuun äynnillä ysi pohjanlepaohavainto (uva ). Elouun äynnillä ei havaintoja tehty lainaan. Viisi- ja isoviisisiippaa ei voida varmuudella erottaa toisistaan pelän maastohavainnon perusteella. Tässä selvitysessä lajiparista äytetään nimitystä viisisiipat. Molemmat ovat pieniooisia, tyypillisesti metsissä tai niiden reunoilla ja pienillä auioilla saalistavia lajeja. Viisisiippa suosii ilmeisesti isoviisisiippaa enemmän ulttuuriympäristöjen metsiöitä. oppuesällä viisisiipat siirtyvät usein metsistä saalistamaan avoimemmilla alueilla, uten rannoilla tai pihoilla. Isoviisisiippa on edellistä selvemmin metsälaji ja sitä voi tavata jopa mäntyanailla. Suomessa molempia lajeja tavataan maan etelä- ja esiosissa ja ne ovat melo yleisiä. Selvitysessä tehtiin esäuun äynnillä asi ja heinäuun äynnillä ysi viisisiippahavainto (uva ). Elouun äynnillä ei havaintoja tehty lainaan.

75 T6 Itä-Taasjärvi ja K8 B Hieamäi. Asemaaavojen luontoselvitys. Kuva. epaohavainnot Hieamäen alueella. Ympyräsymboli = pohjanlepao ja olmiosymboli = viisisiipat. Sininen väri = havainto esäuussa ja vihreä väri = havainto heinäuussa. Elouussa ei alueella tehty lainaan lepaohavaintoja. Selvitysalueen itäosassa ei tehty lepaohavaintoja millään äyntierralla. Selvitysessä ei todettu lepaoiden pesäpaioja tai päiväpiiloja eiä tallaisista saatu tietoja myösään alueen asuailta. On mahdollista, että lepaoiden lisääntymis- ja levähdyspaioja sijaitsee selvitysalueella tai sen läheisyydessä olevissa raennusissa. On myös mahdollista, että alueella on sellaisia luonnonoloja tai muita sopivia päiväpiiloja, joita ei tässä selvitysessä havaittu. Tulosten perusteella ei rajattu arvoaita lepaoalueita (vrt. Suomen lepaotieteellinen yhdistys ). On mahdollista, että viisisiippojen ysilömäärät olivat todellisuudessa Kallbäcin pohjoisrinteen uusioissa suuremmat uin selvitysessä havaittiin. Metsäalue oli puustoltaan tiheää ja vaieauluista, minä vuosi 6