Sipoon kunta. Taasjärven hulevesiselvitys

Transkriptio

1 Sipoon unta Taasjärven hulevesiselvitys..

2 ().. Sipoon unta SISÄTÖ JOHDANTO.... Suunnittelun lähtöohdat ja tavoitteet.... Suunnitteluorganisaatio.... Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet... SEVITYSAUEEN KUVAUS.... Selvitysalueen sijainti ja nyytila.... Tuleva maanäyttö.... Valuma-alue ja virtausreitit.... Taasjärvi... HUEVESIEN HAINTATARPEEN ARVIOINTI... TOIMENPIDE-EHDOTUKSET.... Yleistä.... Taasjärven valuma-alue.... Uudet aava-alueet..... T Kalliomäi..... T Pähinälehto II..... T Taasjärvi IV..... Raentamisen aiainen hallinta... YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... iitteet: iite. Seudullinen asemauva : iite. Nyyiset purureitit ja valuma-alueet : iite. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma : Kansiuva: Taasjärvi uvattuna aaosta (uva: auri Hilainen).

3 Johdanto. Suunnittelun lähtöohdat ja tavoitteet Työssä laaditaan hulevesiselvitys Taasjärven läheisyydessä sijaitseville aavaalueille T. Kalliomäi, T. Pähinälehdon laajennus seä T. Taasjärvi IV. Työn aiana sovittiin että selvitysessä huomioidaan myös jo raennetut alueet Taasjärven valuma-alueella. Selvitystyö sisältää suunnittelualueen nyyisten valuma-alueiden, virtausreittien ja hulevesitilanteen tastelun, uuden maanäytön vaiutusten vioinnin, tulveittien määrittelyn, hulevesien hallintataeen vioinnin ja ehdotuset haitallisten vaiutusten vähentämisesi seä toimenpidesuositusten antamisen asemaaavasuunnittelua vten. Työssä on äytetty oreusjärjestelmää N ja raportissa esitetyt oreusluemat ovat sen muaisia.. Suunnitteluorganisaatio Selvitysen on laatinut Sito Oy ja onsultin työryhmään uuluivat dipl.ins. Perttu Hyöty, dipl.ins. auri Hilainen ja mais.it. Antti-Jaao Kosenniemi. Työn tilaajana on ollut Sipoon unta, yhteyshenilönään Jo yytinen. Sipoon unnasta työhön osallistui myös Matti Kanerva.. Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet Hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on vähentää raentamisesta aiheutuvia haitallisia vesitaloudellisia vaiutusia. Näitä haitallisia vesitaloudellisia vaiutusia ovat mm. purovesistöjen virtaamien äärevöityminen (tulvimisen ja uivumisen lisääntyminen) ja vaiutuset alueen pohjavesitasapainoon. Hulevesien hallinnan suunnittelu laaditaan valuma-aluelähtöisesti. Valuma-aluetta tastellaan oonaisuutena ja tavoitteena on, että valuma-alueelle ohdistuvien maanäytöllisten muutosten myötä vesitaloudellinen tasapaino muuttuu mahdollisimman vähän eiä hulevesistä aiheudu haittaa terveydelle, turvallisuudelle, luonnolle, viihtyisyydelle tai muulle yhdysuntaenteen toimivuudelle. Hulevesien hallintatoimenpiteet voidaan ryhmitellä seuraavasti: Hulevesien muodostumisen ehäiseminen ja määrän vähentäminen Syntyneiden hulevesien imeyttäminen Hulevesien uljettamien lia-ainesten vähentäminen Hulevesivirtaamien tasaaminen viivyttämällä SEVITYSAUEEN KUVAUS. Selvitysalueen sijainti ja nyytila Hulevesiselvitys osee Taasjärven valuma-aluetta seä uusia aava-alueita järven etelä- ja pohjoisosassa. Selvitysalueen rajaus perustan ja ilmauvan päällä on esitetty uvassa. Kuvassa on esitetty tastelualueen pinnanmuodot ja maaperäolosuhteet.

4 ().. Sipoon unta Kuva. Selvitysalueen rajaus perustan ja ilmauvan (MM) päällä Kuva. Selvitysalueen rajaus maastomallin ja maaperätan (MM/GTK) päällä.

5 . Tuleva maanäyttö Selvitysalueelle sijoittuu olme uutta aava-aluetta, joiden aavaprosessi on phaillaan äynnissä. Uudet aava-alueet ovat T Pähinälehdon laajennus, T Kalliomäi seä T Taasjärvi IV. Uudet aava-alueet on esitetty mm. uvassa sivulla. Pähinälehdon laajennusen toitusena on laajentaa Pähinälehdon asuinerrostaloaluetta Uuden Porvoontien vteen ja pohjoiseen seä itään päin. Kalliomäestä on aavailtu asuntojaaumaltaan monipuolista asuinaluetta. Taasjärvi IV puolestaan laajentaa ja täydentää Taasjärven pohjoispuolelle sijoittuvaa omaotitaloaluetta. Selvitysessä tastellaan myös Taasjärven pohjoispuolella sijaitsevan omaotialueen raentamisvaiheen hulevesien hallintaa. Alueella on jo voimassaoleva asemaaava ja sen raentaminen on phaillaan äynnissä. Kuva. Ajantasainen yhdistelmätta selvitysalueen voimassaolevista asemaaavoista.. Valuma-alue ja virtausreitit Selvitysalueesta merittävä osa uuluu Taasjärveen purautuvaan valumaalueeseen, joa uuluu Hangelbybäcenin vesistöalueeseen. Selvitysalueen lounaisosan valuma-alue uuluu Sipoonjoen vesistöalueeseen ja luoteisosat Grundträsin autta Nevasjoeen lasevaan vesistöalueeseen. Taasjärvi purautuu yhden lasuojansa autta Hangelbybäceniin, joa lasee mereen Hangelbyvienissä.

6 ().. Sipoon unta Tuleva Kalliomäen aava-alue sijaitsee nimensä muaisesti mäellä, joa toimii vedenjaajana Sipoonjoen ja Hangelbybäcenin vesistöalueiden välissä. Kaava-alueen tulevasta uudesta maanäytöstä vain liepeet sijaitsevat Taasjärveen lasevalla valuma-alueella ja merittävämpi osa uudesta maanäytöstä lasee Sipoonjoen suuntaan. Myös Pähinälehdon laajennusalue sijoittuu osin vedenjaajana toimivalle selänteelle. Uusi aava-alue sijaitsee uitenin oonaisuudessaan Hangelbybäcenin vesistöalueella. Se purautuu Hangelbybäceniin eri reittejä pitin. Vain pieni osa Pähinälehdon laajennusalueesta uuluu Taasjärven valuma-alueeseen ja valtaosa purautuu Hangelbybäceniin eteläisiä reittiä pitin. Taasjärvi IV aava-alueelta ei lase vesiä Taasjärveen, vaan se purautuu suoraan Hangelbybäceniin ja osittain myös Grundträsin suuntaan.. Taasjärvi Kuva. Selvitysalue, aava-alueet ja päävirtausreitit Taasjärvi on Sipoossa sijaitseva latvajärvi. Järvi on ooltaan n., ha ja esisyvyyden on vioitu olevan alle m. Taasjärven altaan valuma-alue on ooltaan melo pieni järven ooon suhteutettuna. Järveen ei lase yhtään puroa tai suurempaa ojaa, vaan valunta järveen tapahtuu pienten ojien ja norojen autta seä pintavaluntana.

7 Järvi sijaitsee etelä-pohjois suuntaisten allioselänteiden välisessä painanteessa. Koreimmillaan valuma-aluetta rajaavat selänteet nousevat n. metriin mpy. Järven esivedenpinnan oreus on tasolla n. metriä mpy. Järven vedenpinnan oreus ei vioiden muaan vaihtele merittävästi. Sipoon unta on teettänyt Taasjärvelle perustilan selvitysen ja unnostussuunnitelman. Selvitysen muaan Taasjärveä uormittavat lähinnä valuma-alueen hulevedet ja haja-asutusen jätevedet. Uloinen uormitus on vioitu vähäisesi ja vion muaan Taasjärven rehevyyttä ylläpitää järven sisäinen uormitus. Selvitysessä todetaan, että Taasjärvellä voidaan vsin pienin toimenpitein estää tilannetta heienemästä, mutta tilan selvä pantaminen on haastavaa. Jatotoimenpiteisi esitetään temman unnostussuunnitelman laatimista ja lähtöohdasi järven uloisen uormitusen vähentäminen. Uloisen uormitusen vähentämisellä voidaan pitällä aiavälillä vaiuttaa myös sisäisen uormitusen pienentymiseen. Raportin lopussa esitetään seuraavia jatotoimenpiteitä lisätutimusten lisäsi: unnostusen ja tavoitteiden määrittely sidosryhmien anssa haja-asutusen jätevesien äsittelyn tason selvittäminen ja saattaminen vähintään asetuset vaatimusten tasolle hulevesien tehostettu äsittely raennettavilla asuinalueilla hulevesien äsittelyjärjestelmien toimivuuden seuranta, huolto ja unnossapito hapetussuunnitelmien teettäminen ja talviaiainen hapetus maltillinen, viristysäyttöä pantava vesiasvien poisto Taasjärvelle vuonna tehdyn sedimenttiselvitysen perusteella ei voitu ysiselitteisesti vioida sisäisen ja uloisen uormitusen suhdetta. Sedimenttinäytteen ( pl) ulonäön perusteella vioitiin suuntaa antavasti että järven ehityshistoriassa on ollut vaihe, jolloin pohjan läheisissä happiolosuhteissa on tapahtunut äänne huonompaan suuntaan. HUEVESIEN HAINTATARPEEN ARVIOINTI uonnontilaisten alueiden vähentyessä veden imeytyminen ja haihdunta vähenee. Tämä johtuu mm. asvillisuuden ja vettä luontaisesti pidättävän maan pintaerrosen häviämisestä, maaperän tiivistämisestä seä vettä läpäisemättömien pintojen, uten attojen seä asfaltoitujen atujen, teiden ja pihojen lisääntymisestä. uonnollisen imeytymisen ja haihtumisen vähentyessä suurempi osa sadevedestä muuttuu pintavalunnasi. Taasjärvi voidaan luoitella heräsi vesistösi valuma-alueen suhteellisen pienuuden, seä järven mataluuden vuosi. Taasjärven voi olettaa reagoivan herästi ympäristössä tapahtuviin muutosiin jolloin on perusteltua mahdollisimman tehoaasti puuttua myös hulevesien aiheuttamaan uormituseen. Määrällinen hallinta eli hulevesien viivyttäminen virtaamapiiinen tasaamisesi ei Taasjärveen johtuvalle valunnoille ole merittävässä roolissa. Taasjärvi tasaa tehoaasti virtaamaa alajuosulle. Kalliomäen aava-alueella maanäyttö muuttuu nyyisestä suoalueiden laiuttamasta allioisesta metsästä errostalo- ja omaotitaloalueesi. Mäeltä tuleva valunta asvaa ja tulee esittymään Mäntymäentien tien uivatusjärjestelmään. Hulevesien hallintaa tulee osittain jaaa tuleville ortteleille ja alapuolisen vesistön laadun annalta iinnittää huomioita paioitus- ja tiealueiden hulevesien laadulliseen hallintaan. Alueen jyriin rinteisiin ei tule osoittaa purureittejä ja myös raentamisen aiaisten hulevesien hallitsematonta puramista rinteisiin tulee välttää. Taasjärven perustilan selvitys ja unnostussuunnitelma.. Ramboll. Taasjärven unnostussuunnittelu- sedimenttiselvitys.. Ramboll.

8 ().. Sipoon unta Pähinälehdon aava-alueen laajennusen maanäyttö muuttuu pohjoisosan nyyisestä osteasta metsästä ja eteläosan pelto/haja-asutusalueesta tiiviisi asuinalueesi. Pähinälehdon aava-alueen alajuosulle on suunnitteilla työpaia-aluetta jolloin laadullisen hallinnan lisäsi myös määrällisen hallintaan tulee iinnittää huomiota. Taasjärvi IV aava-alueelta pääosa hulevesistä uivattuu osteioalueen läpi Hangelbybäceniin. Osa raentamisesta ulottunee myös Grundträsin valuma-alueelle mutta myös täällä on purureitillä hulevesiä tasaava ja puhdistava osteio/painanne ennen järveä. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET. Yleistä Alla olevissa appaleissa on ryhmitelty toimenpide-ehdotuset osa-alueittain uusille aava-alueille seä jo raennetulle Taasjärven valuma-alueelle. Pähinälehdon ja Kalliomäen osalta vältetään veden johtamista Taasjärveen, eli tältä osin Taasjärven valuma-alue voi hiuan pienentyä. Vaiutus Taasjärveen johtuvaan valuntaan on uitenin hyvin pieni ja topografia ja uuden maanäytön vaiutus vedenlaatuun huomioiden muutos on Taasjärven annalta pempi. Aluperäistä asvillisuutta ja pintamaata tulee säilyttää uusilla tonteilla mahdollisuusien muaan, miä lisää sadeveden pidättymistä ja imeytymistä tontilla ja siten vähentää valuntaa aava-alueelta. isäsi se pantaa tonttien asvillisuuden osteusolosuhteita. Taasjärveen valuvien hulevesien laadullisessa hallinnassa nyyisellä rantaosteiolla on merittävä vaiutus. Kosteioalue tulee säilyttää ja mahdollisesti pienillä toimenpiteillä tehostaa sen toimintaa. Kaiilla uusilla aava-alueilla pyritään hyödyntämään ympäristön omat tjoumat; osteiot ja soistuneet painanteet maanäytön suomien mahdollisuusien muaan.. Taasjärven valuma-alue Taasjärven valuma-alue jaautuu useisiin osavaluma-alueisiin, jota on esitetty liitteen talla. Taasjärven itäranta on vanhempaa haja-asutusaluetta (osavaluma-alueet.-.) ja länsi- seä pohjoisrannan asuinalueet (.-.,.-.) puolestaan uudempaa ja vielä osin raentamattomia pientalotontteja. Osavaluma-alueella. sijaitsee toteutettu imeytysaivo. Se on uitenin ooltaan melo pieni, eiä se toimi uten on toitus sillä alueen pohjavesi on orealla ja ulottuu aivoon. Se toimii uitenin saapesällisenä aivona, miä vähentää iintoainesen uleutumista järveen. Sen huoltovälin tulisi uitenin olla mahdollisimman tiheä, jotta saapesä olisi mahdollisimman usein tyhjä. Kaivon autta ulee myös vain osa alueen hulevesistä. Valtaosa uleutuu rantaitin ojaa pitin suoraan rantaosteion autta järveen. Kiintoainesen laseuttamista vten olisi suositeltavaa toteuttaa vielä laseutusaltaat tai enttäiviupit lasuojien aluosaan niin, että ne olisi raennettavissa ja ylläpidettävissä rantaitilta äsin. Järven puoleiseen päähän lasuojia tulisi sijoittaa ojaato, joa estää oiovirtauset järveen ja ylläpitää rantaosteion osteusolosuhteita. Ojaaton ylivuotoynnysen tulee sijaita rantaitin hv-rumpujen vesijuosun oron alapuolella. Ojaato voidaan toteuttaa esim. asaamalla enttäivistä pato, jossa on moreenisydän. Ojaaton raentamiselle suotuisa ajanohta on talvi, jolloin maa on roudassa ja työoneilla voi lii-

9 ua. Mahdollinen ylläpito tapahtuu ranta-alueelta äsin. Jatosuunnittelussa tulee tentaa hallintaenteiden sijainnit.. osavaluma-alueella on toteutettu pieniä vesiaiheina toimivia altaita. Ne ovat taeenmuaisia mutta melo pieniä. Altaiden purureittien suille suositellaan toteuttaa vastaava ojaato, uin osavaluma-alueelle.. Sille ei ole uitenaan toitusenmuaista osoittaa erillistä huoltoreittiä. Kosteio on itsessään merittävä hulevesien laatua pantava raenne, jona läpi huoltoreitin raentaminen voi olla järvelle haitallisempaa, uin siitä saatava hyöty. Ojaaton raentamiselle suotuisa ajanohta on talvella, maan ollessa roudassa. Kuva. Ojaaton periaate Osavaluma-alueelle. sijoitetaan biosuodatuspainanne rantaitin pohjoispuolelle ojan myötäisesti. Biosuodatuspainanne on toimivin tunnettu vaihtoehto raennustyömaiden räjähdeainejäämien (nitraatit) eräämiseen. Menetelmä on hyvä vielä raentamisvaiheen jäleenin. Biosuodatusessa vesi ohjataan ulemaan asvualustan läpi, se erätään asvualustan alta salaojilla ja ootaan aivoon, joa puretaan raitin alitse rummussa rantaosteioon. Järven suuntaan viettävässä maastossa biosuodatuspainanteeseen toteutetaan ojaatoja, jota padottavat veden suodatuspainanteen lammioitumisaltaisiin. ammioitumistilavuuden täytyttyä vesi vuotaa ojaaton yli seuraavaan vastaavaan altaaseen jne. ammioitumistilavuuden mitoituseen äytetään mm sadetta, miä attaa n. - % vuotuisista vuoroausisateista., ha suuruisella valuma-alueella (valuntaerroin,) tuo vastaa n. m ooista lammioitumistilavuutta. Jyrimmällä osuudella iinnitetään huomiota veden virtausnopeuden hidastamiseen toteuttamalla vastaavia ojaatoja mutta ilman biosuodatusta. Näin ollen aluosa toimii vain virtaamaa hidastaen ja sedimenttiä laseuttaen ja loppuosa toimii biosuodattimena. Raennustyömaavaiheen aiainen hulevesi voi sisältää runsaasti esim. iintoainesta, miä on perusteltua laseuttaa aluosan lasutusaltaisiin ennen sen johtamista biosuodatuseen. Biosuodatusraenne on perusteltua toteuttaa raitin vierelle, jolloin raittia voidaan hyödyntää työmaatienä ja toisaalta ylläpidon huoltoreittinä.

10 ().. Sipoon unta Kuva. Biosuodatuspainanteen periaate. Pintavalunta ohjataan painanteeseen. Painanteessa asvaa puhdistusvaiutteista asvillisuutta. Kasvualusta toimii hulevesiä suodattaen. Kasvualustan alle asennetaan uivatuserros, jossa salaoja erää suotautuneen veden. Salaojista vedet ootaan aivojen autta rantaitin alittaviin hv-rumpuihin. Ojaatot toteutetaan esim. pulterista, ojaatojen ylivuotoynnys määrittelee lammioitumisalueen tilavuuden. Padossa on moreenisydän.. ammioitumisalueen tilavuus mitoitetaan mm sadetapahtuman muaan. Ylivuotoaivo estää veden tulvimisen raitin yli. Uudet aava-alueet Kuva. Esimeriuva biosuodatuspainanteesta Alla on lueteltu uusien aava-alueiden erityispiirteitä ja niihin liittyviä toimenpideehdotusia ja suositusia. Yleisesti suositetaan huomioimaan hulevedet jatoaavoitusessa esimerisi seuraavanlaisella aava-määräysellä: Hulevesiä tulee ohjata istutusille, biosuodatusalueille ja luonnollisiin tai raennettuihin painanteisiin ennen liittymistä yleiseen hulevesijärjestelmään tai maastoon puramista. Hulevesien viivytysraenteiden yhteenlasetun mitoitustilavuuden tulee olla, m³ joaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä ohti. Viherattoja ei tvitse lasea viivytettävään pinta-alaan. Viivytysraenteiden tulee tyhjentyä tunnin uluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla hallittu ylivuoto. Hulevesiä saa tvittaessa hallitusti ohjata viereiselle viher/metsäalueelle. Hulevesien viivyttämistavoite osee myös raennustyömaa-aiaisia järjestelyitä.

11 Esimerejä tontti/ortteliohtaisesta hulevesien hallinnasta Uudet aava-alueet sijoittuvat pääosin allioiseen tai muuten huonosti vettä läpäisevään maastoon joten imeyttäminen on laajassa mittaaavassa mahdotonta. Maanalaisia hulevesien viivytysraenteita tulee välttää allioisessa maastossa louhinnan välttämisesi. Kuvaan on oottu esimerejä tontti/ortteliohtaisista hulevesien hallintamenetelmistä. Paioitus- ja liiennealueiden hulevedet suositetaan johdettavasi hulevesiä viivyttävän ja niiden laatua pantavien biosuodatusraenteiden autta. Suhteellisen puhtaat atto- ja pihavedet tulisi johtaa virtaama hidastaviin alteviin viheainanteisiin/avouomiin ennen sadevesiviemäriin johtamista... T Kalliomäi Kuva. Esimerejä hulevesien viivytys- ja äsittelyraenteista tontti- ja orttelimittaaavassa. Paioitusalueen hulevesien suodatusraenne, orttelialueen imeytys- ja viivytysalueet seä attovesien johtaminen pinnassa tontin reunan painanteeseen (oi.alh) Kalliomäen hulevesien viitteelliset johtamissuunnat on esitetty liitteen talla. ähtöohtaisesti tulee välttää hulevesien johtamista jyräpiirteiseen maastoon eroosiorisin vähentämisesi Rinnealueiden orttelien reunoilta voi johtaminen Mäntymäentien hv-viemäriin muodostua vaieasi. Nisaojalla/viheainanteella voidaan johtaa osa alueen. hulevesistä etelään runoviemäriin. Kaava-alueen pohjoisosa johdetaan osittain suoalueelle, eilausaineiston perusteella alustavan purutason painanteeseen tulee olla vähintään +, ja ylivuotoreitti vmistettava Jos osa-alue. hulevedet johdetaan Taasjärven suuntaan tulee vmistaa hallittu puraminen maastoon ja hyödyntää suopainanteita alueen oillispuolella. Alueen pohjoispuolen raennusten suuntaan ei uivatus/hulevesiä tule ohjata. Hulevesiopas. Kuntaliittto.

12 ().. Sipoon unta Alueen. hulevedet tulisi johtaa pääosin länteen hulevesiviemärissä. Maastoon aaoon tvittaessa purettavalle hulevedelle tulee järjestää hallittu puru esimerisi muotoilemalla maastoon/piha-alueelle painanne virtaamapiiien tasaamisesi. Paioitusalueen hulevesien johtamista metsäalueelle tulee välttää. Paioitusalueen hulevedet suositetaan erättävän viheainanteisiin ja suodatettavan maaerrosen läpi ennen johtamista runoviemäriin... T Pähinälehto II Pohjoisosa Pähinälehdon laajennusen hulevesien viitteelliset johtamissuunnat on esitetty liitteen talla. iitteen ttapohjalle on tuotu myös suunnittelut ja osittain jo raennetut Pähinälehdon aava-alueen hulevesiviemärit. Pähinälehdon suunnittelussa on aiemmin esitetty aavan eselle jäävän osteion/soistuman hyödyntämistä hulevesien laatua pantavana ja virtaamia tasaavana raenteena. Pähinälehdon laajentumisen pohjoisosan luoteispuolelle jäävää osteio esitetään hyödynnettävän vastaavaan toituseen. Aivan aava-alueen oillisreuna joudutaan johtamaan todennäöisesti idässä ulevaan ojaan. Kaavan luoteisosan orttelin hulevedet tulisi johtaa ensisijaisesti itään osteioon Taasjärveen lasevan jyrän rinteen sijaan. Etelä- ja itäosa.. T Taasjärvi IV Kaavan itäosan rinnealueen (alue. liitteen talla) hulevedet johdetaan etelään lasevaan ojaan. Oja lasee aava-alueen eteläosan läpi ja alittaa Uuden Porvoontien rummussa. Rumpu oli maastoäynnin perusteella huonossa unnossa ja uoma on tiettävästi nostanut vettä Uuden Porvoontien pohjoispuolen evyen liienteen väylälle. Kaavan länsiosan (alue.) läpi lasee nyytilanteessa ttatastelun perusteella avouoma, johon lasee osa oulu- ja päiväotialueen hulevesistä seä uivatussuunnitelman muaan osa Pähinälehdon hulevesistä (alue.). Avouoma lasee etelään rummun autta, jota ei maastoäynnillä suoraan havaittu asvillisuuden seasta. Molempien rumpujen vedenvälitysyy seä niiden alapuolisten uomaosuusien vedenvälitysyy on tistettava ja tvittaessa rummut uusittava ja uomat perattava vastaamaan yläpuolisen alueen muuttuvia valuntaolosuhteita. Uusille orttelialueille suositetaan hulevesien viivytysvelvoitetta, m³/m² läpäisemätöntä pintaa ohden ja erityisesti paioitus- ja liiennöityjen alueiden hulevesien laadullista äsittelyä esimerisi biosuodatusraentein. isäsi alueen eselle jäävää osteioaluetta ja itäpuolen ojan viereisiä laaeita alueita ehdotetaan muoattavan, tvittaessa evyin patoraenteinen, ranasateiden aiheuttamien valuntapiiien paisunta-alueisi. Viivytystilavuudet ja puruvirtaamaa rajoittavat raenteet tulee mitoittaa temmin jatosuunnittelussa. Taasjärvi IV aava-alue sijoittuu pääosin Hangelbybäcenin vesistöalueen pohjoisimpaan latvaosaan. Taasjärvi IV:n aavoitustyö ei ole vielä äynnistynyt, eiä uuteen maanäyttöön perustuvaa hulevesien hallinnan suunnittelua voi vielä tehdä. Uusi maanäyttö tulee todennäöisesti sijoittumaan rinnealueille. Rinteiden väliin jää osteioalue, jolta Hangelbybäcenin saa alunsa. Grundträsiin laseva osa aavaalueesta on ooltaan pienempi ja sein lasee järveen osteion/painanteen läpi. Kosteioalueita säästetään niin, että niitä voidaan hyödyntää hulevesien hallinnassa. Rinnealueilla muodostuvat hulevedet ohjataan jatossain laason pohjalla sijaitseviin osteioihin, miä on myös välttämätöntä osteion luontovojen säilymisen

13 annalta. Vedet ovat omaotitaloalueen pääosin puhtaita atto- ja pihavesiä. Erityishuomio tulee uitenin iinnittää raentamisen aiaiseen hulevesien hallintaan. Miäli maanäytön järevän äytön annalta on välttämätöntä pienentää nyyisen osteion pinta-alaa, tulisi jäljelle jäävä osteio mitoittaa seä hulevesien laadullisen, että määrällisen taeen muaan. Nyrisääntö on, että jäljelle jäävä osteio olisi pinta-alaltaan minimissään n. % valuma-alueen pinta-alasta, mutta mielellään tätä suurempi. Kosteiojen toimintaa tehostetaan tvittaessa evyin patoraentein oiovirtausten estämisesi ja huleveden viipymän asvattamisesi... Raentamisen aiainen hallinta Raentamisen aiaiset hulevedet sisältävät huomattavia määriä iintoainesta. Kiintoaineuormitusen lisäsi ympäristöä uormittaa työmaaoneiden öljy- ja polttoainepäästö, irtorosat seä ympäristön annalta haitalliset emiaalit uten maalit ja liuottimet. Ysittäistä pisteuormitusta aiheuttavat toiminnot (esim. aivantojen pumppaus) tulee huomioida työmaasuunnitelmassa/työmaavesien äsittelysuunnitelmassa erityisten huolellisesti. Työmaalta ei tule lasea suoraan vesistöön tai ojaan runsaasti iintoainetta, lietettä tai haitallisia aineita sisältäviä hule- tai uivatusvesiä. Työn aiainen hulevesien hallinta on suunniteltava huolellisesti, ja tämä saattaa vaiuttaa oo raennusohteen toteutusjärjestyseen. Maanpintaa sitovaa asvillisuutta tulisi säästää mahdollisimman paljon, etenin puru-uomien läheisyydessä. Raentamisvaiheen hulevesien äsittelyyn on suositeltavaa äyttää ysinertaisia raenteita, esimerisi maastonpainanteisin patoamalla toteutettavia lasetusaltaita. Jos lopullisesi toitettu hulevesiraenne toteutetaan myös raennusaiaisten valumien äsittelyyn, on huolehdittava eroosiosuojausesta ja tvittaessa poistettava erääntyvä iintoaine. Työmaavesien äsittelyn on uvattu mm. HSY:n laatimassa työmaavesiohjeessa. Ohjetta muaillen työmaavesien äsittelysuunnitelman tulisi sisältää ainain seuraavat ohdat: Arvioidaan poistettavien vesien määrä ja laatu Valitaan poistettavien vesien johtamistapa ja ohde Valitaan ja mitoitetaan tvittavat vesien äsittelyjärjestelmät Poistettavien vesien laadun seurannan taeen viointi ja seurannan/raportoinnin suunnittelu Käsittelyjärjestelmän äyttö- ja huoltotoimenpiteiden suunnittelu Vesien johtaminen ja äsittely poieus- ja onnettomuustilanteissa Vastuuhenilöiden nimeäminen edellä esitettyihin ohtiin Taasjärven pohjoispuolelle tässä työssä esitetty biosuodatuspainanne tulisi ottaa äyttöön jo alueen raentamisen aiana. Muun puhdistushyödyn lisäsi biosuodatusella voidaan vaiuttaa myös mahdollisten räjäytystöiden aiheuttamaan typpiuormituseen. Kalliomäen ja Pähinälehdon laajennusen aava-alueilla tulee minimoida iintoainesta sitovan pintamaan poisto seä välttää hulevesien johtamista jyriin rinteisiin. Tempi raentamisen aiainen hulevesien hallinta tulee täsmentää työmaasuunnitelmissa. Raentamisen aiana suositetaan hyödynnettävän hulevesien hallinnassa raentamisen alle oonaan tai osittain jääviä suo/osteio painanteita. Hulevesiopas.. Kuntaliitto. Työmaavesiohje. HSY. Helsingin aupuni.

14 ().. Sipoon unta Yhteenveto ja johtopäätöset Tämän työssä laadittiin hulevesiselvitys Taasjärven valuma-alueelle seä järven lähiympäristössä teeillä oleville asemaaavoille. Valuma-alueelle jo raennetun ympäristön osalta tunnistettiin alueita joissa evyehöillä toimenpiteillä voidaan olemassa olevaan maastoa hyödyntäen vaiuttaa positiivisesti järveen johtuvan huleveden laatuun. Uusien aava-haneiden osalta ei lähtöohtaisesti suositeta hulevesien johtamista Taasjärveen. Vaia valuma-alue näin pienenee hiuan voidaan järven veden laadun annalta vioida rataisun olevan uitenin pempi. Hulevesien hallinnan hajautumisesi jo syntypaialle suositetaan ortteli/tonttiohtaista hallintatavoitetta, m³ sataa vettäläpäisemätöntä neliötä ohden. Pähinälehdon aava-alueella tulee myös hyödyntää olemassa olevia osteioita ja painanteita ranempien virtaamien hallintaa vten. Näin ehäistään maanäytön muutosten aiheuttaman virtaamien asvun mahdollista haittaa alajuosulle suunnitellulle maanäytölle. Jatosuunnittelussa uivatusveron ja osteiojen ja painanteiden muodostamien tulva-alueiden mitoituset tulee tistaa. Samalla suunnitellaan järjestelmän ysityisohdat, tennetaan sijoittumispaiat ja vmistetaan yhteensovittaminen muihin unnallistenisiin järjestelmiin ja raenteisiin. Vsinaisten hulevesijärjestelmän lisäsi Taasjärven vedenlaadun annalta on myös ensivoisen täreää miten valuma-alueella toimitaan. Asuaat ja muut alueella liiuvat voivat omalta osalta vaiuttaa järven vedenlaatuun ja sen viristysvojen säilymiseen. Suositusia asuaille: Pyritään säilyttämään tontin aluperäistä maan pintaerrosta ja asvillisuutta Kiinnitetään huomiota puuthan ja nurmialueiden lannoittamiseen ja torjuntaaineiden äyttöön. Kierrätetään puuthajätteet ompostoimalla ja hyödynnetään luonnonmuaisena lannoitteena. Huolehditaan vesiluonnolle haitallisten aineiden, uten liuottimien, rasvojen ja öljyjen, turvallisesta säilytysestä ja asianmuaisesta hävittämisestä. Vältetään ajoneuvojen pesemistä valuma-alueella. Kerätään oirien jätöset ja estetään irtorosien uleutuminen lähijärveen. Suojataan avoimet pinnat, erityisesti luisat, eroosiolta. Sito Oy

15 ,, :,,,,,,,,,,,,,,,,,, :,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,, : :,, :,,,,,,,,,,,,,,,,, : :,,, Massby :,,, : : Valunta johdetaan osteiopainanteeseen, jota ehitetään tvittaessa patoraentein,,,, :,,, :,,,,, :,, :,,,, Gr un dtr äs, in tie,,,,,,,, MA,,,,,,,, : : : :. : : :,, :, Z : :,,,,,, :,, :, a r,. :,, :.... IITE. ASEMAPIIRUSTUS : (A)...Hilainen/A-J Kosenniemi Hangelby.. :. :. :. :..... :.. MERKINNÄT Päävedenjaaja Sivuvedenjaaja Osavaluma-alueet Kosteio, vioitu Suo, mitattu... : TAASJÄRVEN HUEVESISEVITYS. Kallbäc. :.... :. Hangelby :. : :.. : :. : Nyyiset rummut, apasiteetti heio : :. : : : :. : :. :.. : : : :..... : : :. :.:.... :.. :.. : Massby.... Uoma siirretään/putitetaan tvittaessa esim etelään tien viereen.... : :. : : :.. : :.. : Kallbäc. Massby.. :... Kallbäc. :.... MA.... Kallbäc.. : m. :... :... :. :... :.. : m :. :.. : :. : --.. m :. : Massby... :.. :..... : :.... m... m : :... :. : m. :..... K.. : Kallbäc :. :.,. : :. :. m. --. : :... K m. m.. m,. K.. :, m. :.. m. G :..... :. p m. K.. :. m :. : : :. K. :.. :, iieesus Affärcentrum.. :.. iieesus Affärcentrum m.. :. m m :. K K :. :,... : m... m. :. : :..... K : m m. sp h m..... :.. :. Kallbäc.. :.... m Kallbäc. m : SIPOO SIBBO m K. :.., K. :. m. m... :.. : m :. :.... iieesus Affärcentrum.... :... :.. : l.. :.... :. :.. m m m :. : m m m. :. :... Massby : l.. : : l..... S KOUU JA URHEIUPUISTO.. :. p. :. :. : :.. : m.. : K K.,. :. : :... :... Raenteilla.. l :.... :.. : : : :. : m.. : :, m :.. :... :. m.... : K :... :, :. :. m.,.. l.., :. : : K.... :.. : m : K : : Koulu Sola. Kallbäc :,,,,,,,... :. :. Päiväoti Daghem, :. lähtö : m. :. : : ori l,,,, :...,, : : Kallbäc T PÄHKINÄEHTO II. lähtö.. :. ori :.... ra.. Pähinälehto II:n itäosan hulevedet avouoma autta etelään. Uoman vteen vataan paisuntatilavuutta ylivirtaamatilanteita vten : ra,, : : Kallbäc., :,, :, :,,,,,, :. lähtö Tistettava Mäntymäentien Päiväoti hv-viemärin apasiteetti Daghem :,. ori.,,,,,,,,,,, a r,,,,, : : :,,,,, : :. Hangelby... :.... :..,.. : ori,, :., Kallbäc,,,..,, :... :. lähtö, : ori, :,,,,,,,,,...,,,,,... : :...,,, :.,. : lähtö,, :. :... Massby : : SIPOO SIBBO :. SIPOO SIBBO. Hangelby Pähinälehto II hulevedet olemassa olevan osteion autta etelään. :.,,,,,,. : raenteilla :,,,,,, : : ori :,,,, :,,,,,. :.. : : :,,.,,, lähtö :,, lähtö : :.. : : : : Tvittaessa reuna-alueiden hulevedet puretaan hallitusti maaston hyödyntäen olemassa olevia maaston painanteita ori, lähtö,, :,,,,. :... ori, :,,,, :. :, : :. : lähtö Viivyttävä nisaoja, ei suoraa purua jyrään rinteseen :,,,,,,,, :,,, : t :,,, :, ori lähtö : :. ori, ori. :,,,,, :,, : T ITÄ-TAASJÄRVI Reuna-alueen hulevedet etelään. Tasausen edellyttäessä hallittu puraminen jyrään rinteeseen. : :. :. lähtö T KAIOMÄKI.. : : :,,, lähtö,,,,,,, :....,, :. : : :,,,,,,,,, t,, : ori.. Massby :,,,,, : : :.. Puistopolun pengertä hyödynnetään tvittaessa pintavalunnan pysäyttämisesi alapuolisille iinteistöille, t :. :, :. :,, : Massby :... : Kallbäc :, : :. : :, : : :. Tasträs., : : : :, :,,,,,,. :,,,,. : :.. uoteisosasta hulevedet johdetaan suopainanteeseen tulevien orojen salliessa., : : : :... :,,, :. : : :,, : :, : :. :, : : :. :,, : : : : :., : :,, :,, :,,, :,,,,,,, Z,, :,,, : :,. :, Välterärr :,, :,,,,, :, : : : : : :, :. :... :. :. :, : : : : :., :, : : :, : :,,,, :,. : : : : : :,. :, :. : :, Kallbäc... Suun./ra. hv-viemäri (Pähinälehto ) Nyyinen avouoma Rumpu Allas/painanne, ny. Tuleva hv-viemäri (viitteellinen) Tuleva avouoma/nisaoja(viitteellinen) Biosuodatuspainanne Ojaato Viivytysallas/painanne.,,,,., : Z,,,,,, : : : :,.. : :, : : :, : : :, :,, : : :,,,,,. :.,, :, :,,. Tasträs Suoran virtausreitin ataisu ja iintoainesen hallinta painanteilla :,,,,, :, : : : : : :,,, : :, :. :. :,,, : :, : :,,, : : :, :., : :,, : : :. : :, :, :,,,,,, :,, :, : : : : :,, :,,., :, :, : :,,,, :, :, : :.. : :,, :, :, :,. : : : :, : :, :, :. : : : :,, : :, :,.. :,, :. : : : Suoran virtausreitin ataisu ja iintoainesen hallinta painanteilla, : : : Massby,,, : :.. : : : :,, :., : :, :,,,.., : : :, Massby :, :, :, : :,, : : :,. : :.. : : : :. :. :, :,, : raenteilla :. :. : : : : : :. :,, :, :. Biosuodatuspainanne lv:n pohjoispuolelle SIPOO SIBBO Massby :,, : :. : :.,,, :. : : : : Massby : : : : :, :. : :. : : : : :, : : : : :, :. : :. : : : Nyyisen painanteen liimääräinen sijainti, :, : : : : : : :. : :.. :. : : :.. Massby,, : :. : : :.. :. : :. : :. : :. : : : : : :. : : : : : : :, :. : : : : : : : :. : : : :. Grundträset : : : Grundträset, :, Grundträset : : : : : :. :.. :. : : : :. :,. :, Massby : SIPOO SIBBO : : :. :., : :,. :,.,, :,,, : : :,, : :,,,, Grundträsin suuntaan valunta ootaan avouomaan ja esiäsitellään ennen johtamista rantaosteioon,

16 ,,,.,,,,,,,,, : :,, :,,,,,,,,,,,,,,,, : :,, : Massby,,, : :,,, :,, :,,,,, :,,,, Gr un dtr äs T TAASJÄRVI IV,, inti e,,,,,,, MA,,,,,,,,,, :. : : :,,,, :, :,,,,,,, ori lähtö,,,, :,, :, a r,, : : :.,. : l..... : l :..... :.. MA Kallbäc.. :.. IITE. NYKYISET PURKUREITIT : (A) A.J.Kosenniemi..... :... Hangelby.... :. Oja/puro (virtaussuunta) Pieni oja/puro (virtaussuunta) Suopainanne Kosteio... MERKINNÄT Päävedenjaaja Sivuvedenjaaja Selvitysalueen rajaus Uusi asemaaava-alue : : TAASJÄRVEN HUEVESISEVITYS. : :... :..... :. : : :..:.. : :.. :... :.. :. : : : : :.. Massby :.. Massby :... :... m :... : : :. : :.. : : : : -- :... : :.... HANGEBYBÄCKENIN VAUMA-AUE Massby :. :. :... : T.. :. :... :... :. Kallbäc. :.. :.. :,.... : : :....,. :. :.... :.... : :. :, :. :... iieesus Affärcentrum. :... p :.,... : :. :. T. :... :. iieesus Affärcentrum sp h m.. :... :.., :,... Kallbäc :. : l... :. :. : :.. :.. SIPOO SIBBO :. :. : :.. :.. : Kallbäc... :.. :... : : p. : :.. :., : : :.. : :..... P :. Raenteilla.. :... :.... Massby.... :.. : :... : : :. :. : : : Päiväoti Daghem : : :... : Koulu Sola. :... Kallbäc : :.,, : ori.....,. lähtö.. Kallbäc :. ori. : :.. :. lähtö l.. : lähtö.. :. :., T PÄHKINÄEHDON AAJENNUS... ra.,. ra.. Päiväoti Daghem :... ori.,, : : Kallbäc. :, :,,,,,,, :,,, :, ori,, a r,, : :,,,, :. :.... :..,,, Kallbäc :., :., :.. lähtö,. ori. :,.,,,..,,,,,, :,, :. :.,,. lähtö....,, :,.,,., : : :. : : : : raenteilla : ori,,, T KAIOMÄKI,,,,,, : SIPOONJOEN VAUMA-AUE :... : Massby :,, : lähtö lähtö,..,. SIPOO SIBBO : : : ori Hangelby. : :,,. :,, :,, SIPOO SIBBO..,.., : :. lähtö, :,,, :, : :. : : : ori lähtö,. ori, ori,,,. : lähtö,. :,. :,,,, : :,. : : :., : lähtö :.. :.. :, :,, :,,, : : ori :. :, :,, t : : : :, Massby, :. Massby,. :, :. : :. :,,,,, : : Kallbäc : :., : Tasträs :, :.. : : : : :,,, :, : : : :,,, :.,... : : :,,,, :, : :,,,,. :. : : : : :, :, : : : : : :,,, : :, :,,, :. :,,, :,,, :, Välterärr TAASJÄRVI. :. :.,,.., :,, : : : : : : : :. : : :, : : : : : :,. : : : : :., : : :. :. : :., : : : : :, Kallbäc :, :,,.,, : : :,,,,,, :,,, :, : :,,, :,, : :,. :, :. : : : : : : :,,.,,,.. :,,,, :, :, :,, : Tasträs : :, : : :, :. :. :, : :, : :,,, :,, : : : : : : : :.. : : :,, :, :,, :,, :,, :., :. :,,,,, :,, :, : : :. : : : : :,, : : : : : : :..,,, :, : :,,. : :, : : :,,.,, :,, : :. :. : Massby. : :,, : : : :, : : :. :. : : :,, : :, :.,, : :, :. :, Massby :,, : : : :.,, :,, : : :., : raenteilla.. : : : SIPOO SIBBO Massby : : :,. : : :,, : :. : : : : :,,, Massby. : : : :, :. :. : : :. :. : : : : : : : : : : : :,,. : : : : Grundträset : : : : : : :. :.. : : :. :.,, : Massby : :. : :.. :. :. : : : : :. : : : : : : : : GRUNDTRÄSKET : : : : : :. : : : : : : : :. : : : : Grundträset : :, Grundträset :. : NEVASJOEN VAUMA-AUE : : : :. :. : : : : :.. :,. : : Massby, :. SIPOO SIBBO, : :. : : :. :,. :,, :,, :, :,,, :, : : :,,.

17 NEVASJOEN VAUMA-AUE SIPOONJOEN VAUMA-AUE HANGEBYBÄCKENIN VAUMA-AUE I NJOK SIPOO P m TAASJÄRVEN HUEVESISEVITYS IITE. SEUDUINEN ASEMAPIIRROS : (A).. A.J. Kosenniemi MERKINNÄT Päävedenjaaja Sivuvedenjaaja Selvitysalueen rajaus Uusi asemaaava-alue Pääpurureitit

18 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. Po, MTu Raportti..

19 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. () SISÄTÖ TYÖN ÄHTÖKOHDAT.... Työn tausta.... Söderullan alueen tie- ja atuvero.... Alueen ehittyminen ja lähiajan suunnitelmat.... Sibbesborgin maanäyttösuunnitelmat... MAANKÄYTTÖ JA IIKENNE-ENNUSTE... IIKENTEEINEN TOIMIVUUS SÖDERKUAN KESKUSTASSA.... Nyytilan toimivuus ja liiennevero.... Tavoitetilanteen liienteellinen toimivuus... SÖDERKUAN IIKENNEVERKON TOIMIVUUS.... Tastelutilanne ja liiennetuotoset.... Nyytilan toimivuus ja liiennevero.... Tavoitetilanteen liienteellinen toimivuus..... Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt ) liittymä..... Graniittitien ja Taasjärventien liittymät..... Kalirannantien ja Uuden Porvoontien liittymä.... Vaiutuset liienteen suuntautumiseen ja liiennejärjestelyjen toimivuuteen.... Seudulliset vaiutuset... PÄÄTEMÄT...

20 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. () Työn lähtöohdat. Työn tausta Tässä työssä on päivitetty vuonna tehdyn selvitysen Sipoon Söderullan liienneselvitys asuasennuste ja liiennetuotosluuja. Työssä on otettu antaa Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt) liittymän toimivuuteen ennustetilanteessa vuonna. Selvitysen lähtöohtana on tastella Söderullan alueen liienteellistä toimivuutta ennen Sibbesborgin yleisaavan maanäytön raentamisen alua. Työssä on tasteltu lähemmin Söderullan esustaorttelien aluetta ja sen maanäytön muutosien liiennetuotosten vaiutusia lähiliienneveroon. Tastelu esittyy Amiraalintien ja Uuden Porvoontien (mt ) liittymäjärjestelyihin. aajemmassa tastelussa on selvitetty Söderullan alueen liienneveron ja sen liittymien liienteellistä toimivuutta. Tastelu on esittynyt seuraaviin liittymiin ja uusiin yhteysiin: Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt ) liittymä Amiraalintien ja Söderullantien liittymä Pohjois-Taasjärveltä Pähinälehtoon ulevan yhteyden liittyminen Graniittitien autta Uuteen Porvoontiehen (mt ) Graniittitien liittymä ilman Pohjois-Taasjärven yhteyttä Tastelussa on äytetty ennustevuotena vuotta. Ennustetilannetta verrataan nyytilanteen liienteelliseen toimivuuteen. Mitoittavasi ajanohdasi on valittu illan liienteellinen huipputunti, jona liienne oostuu pääosin työmataliienteestä ja asiointiliienteestä. iienneennuste on laadittu päivitetyn Helsingin seudun liiennemallin ja Sipoon unnan ilmoittamien maanäyttöluujen perusteella. Tastelualueen liiennevero on mallinnettu Synchro/Sim Traffic ohjelmistolla.. Söderullan alueen tie- ja atuvero Söderullan alueen nyyinen tie- ja atuvero ja eri väylien toiminnallinen rooli on esitetty tassa. iienne Söderullaan Helsingin ja Porvoon suunnista ulee Uutta Porvoontietä (maantie ) pitin. iienne Sipoon Niilän suunnasta ulee Söderullantietä. Yhdessä nämä väylät muodostavat Söderullan pääooojaväylät. Täreimpiä asuinalueiden sisäisiä, paiallisia ooojaväyliä ovat Amiraalintie ja Tasbyntie. Söderullan tieveron esivuoroausiliiennemäärät (KV ) on esitetty uvassa. Söderullan esustan palvelut oostuvat pääosin ouluista, päiväodeista, urheiluesusesta, terveysesusesta seä pienemmistä aupallisten palvelujen ysiöistä. isäsi esustan alueella, Uuden Porvoontien etelä puolella sijaitsee asi päivittäistavaauppaa. Söderullan esustassa sijaitsee liityntäpysäöintialue polupyörille ja linja-autoyhteydet ulevat Uudella Porvoontiellä muun muassa Helsiniin ja Porvooseen.

21 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. () Kuva. Söderullan alueen nyytilanne ; atuluoat, KV ja asuasmäärät. Söderullan alueen nyytilan liiennemäärät perustuvat yleisen liiennelasennan esimääräisiin vuoroausiliiennemääriin (uva ) seä nyytilan asuasmäärien liiennetuotosvioihin. Mitoitustilanteen (illan huipputunti, IHT) mt eteläpuolella sijaitsevien päivittäistavaauppojen liiennetuotos on vioitu pipaiojen luumäärän perusteella, niiden äyttöasteen ollessa noin %. Tastelualueen atuveron apasiteetti on nyytilanteessa riittävä ja liienteellinen toimivuus on yleisesti erittäin hyvä. Nyytilanteessa Uuden Porvoontien (mt ) esimääräinen vuoroausiliienne on Söderullantien liittymän länsipuolella ajoneuvoa vuoroaudessa. Söderullan esustan ohdalla se KV on noin ajoneuvoa vuoroaudessa ja esustan itäpuolelle saman verran noin ajoneuvoa vuoroaudessa. Söderullantiellä KV on noin ajoneuvoa vuoroaudessa ja Erinäsintiellä ajoneuvoa vuoroaudessa.. Alueen ehittyminen ja lähiajan suunnitelmat Söderullan alueelle ollaan aavoittamassa uusia asuinalueita. Alueet ovat pientalo- ja rivitalovaltaisia ja ne tueutuvat Söderullan esustan palveluihin. Vuoteen mennessä alueelle on muuttanut violta noin uutta asuasta. Myös Söderullan eteläpuolella sijaitseva Erisnäsintiehen tueutuva asuinalue asvaa tulevaisuudessa noin asuaalla. Asuasmääräviot perustuvat Sipoon unnan toimittamiin vioihin maanäytön toteutumisesta. Söderullan alueelle on suunniteltu toteutuvan vuoteen mennessä noin errosneliön työpaia-alue Porvoonväylän tuntumaan.. Sibbesborgin maanäyttösuunnitelmat Sibbesborgin maanäyttösuunnitelmat raentamisen vioidaan alavan vasta tämän tastelun tavoitevuoden jäleen. Sibbesborgin maanäytön tavoitevuosi on, jolloin yhdysuntaenne jouoliiennejärjestelmineen voisi olla pääosin toteutunut. Maanäytön suunnittelun

22 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. () tavoitteena on vastata pääaupuniseudun asvutaeeseen ja toisaalta myös yhdysuntaenteen tavoitteelliseen estävään asvutapaan. Kehitysuvan oletusena on, että vuonna Etelä-Sipoon alueella voi asua asuasta ja siellä voi sijaita n. työpaiaa metroasemien tuntumassa. Sibberborgin yleisaava-alueen laajamittainen raentaminen ja merittävät liiennejärjestelmä uudistuset on tasteltu eriseen Sibbesborgin suunnittelutyön yhteydessä. Erisnäsin aluetta on toitus ehittää Sipoon asvustrategian muaisesti uutena asuinalueena palveluineen ja työpaioineen. Alueesta tavoitellaan uutta unnan osa-aluetta, jona raentuminen tueutuu juliseen liienteeseen. Sibbesborgin ja Erinäsin aava-alueiden tuleva liiennevero poieaa merittävästi nyyisestä tie- ja atuverosta. Tässä työssä on tasteltu tilannetta ennen Söderullan ja Erinäsin laajamittaista uutta raentamista. Osayleisaavaehdotusen liienteellinen perusrataisu on tiheä atuvero, joa yhdistää alueen useaan eri suuntaan. Täreimmät yhteydet ovat Erisnäsin seä poiittainen uusi atuyhteys Hitåsta Kalirannanelle, joa edellyttää siltaa Sipoonlahden yli. Tulevaisuudessa jouoliienne järjestetään aluvaiheessa laajentamalla bussireittejä ja tihentämällä vuoroväliä. Asuasmäärän asvu aiheuttaa tehoaasti järjestetystä jouoliienteestä huolimatta paljon henilöautoliiennettä. Erisnäsin osayleisaavaehdotusen muaista maanäyttöä tulee tastella osana Etelä- Sipooseen ulottuvaa itämetron ehitysäytävää ja toisaalta Sibbesborgin itsenäisen aupunioonaisuuden osana. Erisnäsin rantaaupunginosa tulee pitällä tähtäimellä liittymään iinteästi Sibbesborgin eseisiin osiin. Sibbesborgista on mahdollista muodostua Porvoon esustan tapaan itsenäinen piuaupuni palveluineen ja tunnistettavine esustoineen vastaohtana ysipuoliselle esiaupunivyöhyeelle tai väljälle haja-asutuselle.

23 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. () Maanäyttö ja liienne-ennuste Mata määritellään yleensä ysisuuntaisesi siirtymisesi paiasta toiseen. Matat jaetaan liiennemalleissa tyypillisesti otiperäisiin matoihin ja sellaisiin matoihin, joiden lähtö- tai määräpaiana ei ole oti. Tässä työssä liienne-ennusteessa on otettu huomioon aavamuutosien ja - lisäysien asuasmäärien liiennetuotoset. Tastelussa asumisen matatuotosvio on lasettu perustuen Sipoon unnan toimittamiin vioihin asuinalueiden asuasmääristä (Kuva ). iienteellisessä tastelussa matatuotosviot on lisätty edellä mainittuihin nyytilan liiennemääriin. Matatuotosluvut perustuvat Ympäristöministeriön iiennetaeen viointi maanäytön suunnittelussa () oppaaseen. Uusien alueiden matatuotosvion lasennassa on äytetty asumisen matatuotosluuja alle asuaan aupuniseudulla ja alueluoana esus- ja lähitaajamaa. Tällöin ulutapajaauma henilöautolla on %, polupyörällä %, jalan % ja jouoliienteellä %. asennassa on otettu huomioon oteihin tehtävät vierailumatat. opullinen liiennemäärä on suhteutettu asumisen matatuotosten tuntivaihteluun illan huipputunnin aiana ( ). Valtaosa nyytilanteen asutusesta sijaitsee alle m säteellä Söderullan esustan palveluista, luuun ottamatta Hansasen aluetta, joten evyen liienteen on oletettu olevan täreä ulumuoto alueen sisäisillä matoilla. Kuva. Söderullan alue tavoitetilanteessa (asuaat ja pääväylien esimääräinen vuoroausiliienne).

24 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. () Ennustetilanteessa Uuden Porvoontien (mt ) esimääräinen vuoroausiliienne on Söderullantien liittymän länsipuolella ajoneuvoa vuoroaudessa. Söderullan esustan ohdalla se KV on noin ajoneuvoa vuoroaudessa ja esustan itäpuolelle noin ajoneuvoa vuoroaudessa. Söderullantiellä KV on noin ajoneuvoa vuoroaudessa ja Erinäsintiellä ajoneuvoa vuoroaudessa.

25 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. () iienteellinen toimivuus Söderullan esustassa. Nyytilan toimivuus ja liiennevero Kuvassa. on esitetty Söderullan esustan, Amiraalintien ja Uuden Porvoontien liittymän, nyytilan liiennemäärät. iiennemäärät perustuvat uvassa esitettyihin vuoden esivuoroausiliienteen (KV) luuihin (Kuva ), joita on täydennetty päivittäistavaauppojen liiennemäärävioilla. Päivittäistavaauppojen liiennemäärät perustuvat pipaiojen luumäärien vioon ja tastelussa on oletettu äyttöasteen olevan noin % illan huipputunnilla. Amiraalintien ja Uuden Porvoontien liittymän jonopituudet illan huipputunnilla on esitelty uvassa. Simuloinnin perusteella nyytilanteen liiennemäärillä atuverolla ei esiinny merittävää liittymästä aiheutuvaa ajoneuvoon ohdistuvaa viivytystä tai jonoutumista. iittymän liienteellinen toimivuus on hyvä ja sen palvelutaso on A, erittäin hyvä (HCM ). iittymän esimääräinen ajoneuvoohtainen viivytys on noin seuntia. Kuva. Söderullan esustan nyytilan liiennemäärät ja jonopituudet illan huipputunnilla (uva: Synchro).

26 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. () Tauluo. iittymän palvelutason selitys ja suhde odotusaioihin (HCM ).. Tavoitetilanteen liienteellinen toimivuus Ennustetilanteen liiennemäärät on vioitu nyytilanteen liiennemäärien pohjalta. iiennemääriä on täydennetty K-supermetin laajentamisen liiennetuotosella seä vioidulla asuasmäärän asvun tuottamalla liiennetuotosella. iienteen suuntautuminen on vioitu maanäytön sijoittumisen seä Helsingin seudun liiennemallin suuntautumisen perusteella. Kuvassa. on esitetty Amiraalintien ja Uuden Porvoontien liittymän liiennemäärä ja jonoutuminen ennustevuonna. iittymän liienteellinen toimivuus on edelleen hyvä ja sen palvelutaso on B, hyvä (HCM ). iittymän esimääräinen viivytys on noin seuntia (Tauluo ). Tastelun perusteella K-supermetin laajennus ei aiheuta ennustetilanteessa () merittävää jonoutumista tai suuria ajoneuvoohtaisia viivytysiä. Kiertoliittymä on Amiraalitien ja Uuden Porvoontien liittymässä liienteellisesti toimiva rataisu. Ennustetilanteissa jonopituudet iertoliittymän ja Kesustatien välillä eivät masimitilanteessaaan ylitä liittymäväliä, joa on suhteellisen lyhyt (alle m). Kuva. Söderullan esustan ennustetilanteen liiennemäärät ja jonopituudet illan huipputunnilla (uva: Synchro).

27 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. ()

28 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. () Söderullan liienneveron toimivuus. Tastelutilanne ja liiennetuotoset Söderullan alueen laajemmassa tastelussa on analysoitu oo alueen liienneveron toimivuutta seä esitytty tastelemaan temmin Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt ) liittymää seä Amiraalintien ja Söderullantien liittymää. isäsi on tasteltu ennustetilanteessa uuden Graniittitien liittymistä Uuteen Porvoontiehen (mt ) ja Graniittitiehen mahdollisesti liittyvän, Pohjois-Taasjärveltä Pähinälehtoon ulevan ooojaadun vaiutusia lähiliienneveroon. Söderullan maanäytön liiennetuotosen vaiutusia on tasteltu tavoitetilanteessa myös Kalirannantein ja Uuden Porvoontien liittymässä (mt ). iienteellisen toimivuuden tastelujen tuesi on laadittu Söderullan ja Erinäsin alueen maanäytön tuottama liienne-ennuste vuoteen. Kuvassa on esitetty uuden maanäytön tuottama liienteen lisäys nyyliiennemääriin. iiennemäärät ovat esitetty ajoneuvoa vuotoaudessa ullain alueella, jolle on aavassa osoitettu tai suunniteltu uutta raentamista. Kuva. Uuden maanäytön tuottama liienteen lisäys nyytilanteesta vuoteen ennustevuoteen (ajoneuvoa vuoroaudessa).. Nyytilan toimivuus ja liiennevero Nyytilanteessa liiennevero toimii hyvin. Söderullantien ja Uuden Porvoontien iertoliittymän palvelutaso on erittäin hyvä (HCM ) ja liittymän esimääräinen viive on noin seuntia.

29 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. () Amiraalintieltä Söderullantielle liittyvien ajoneuvojen luumäärä on pieni eiä liittymästä aiheudu merittävää ajoneuvoon ohdistuvaa viivytystä tai jonoutumista. iittymä toimii nyytilanteessa hyvin. Nyytilanteen tastelussa ei ole otettu huomioon Graniittitien liittymää.. Tavoitetilanteen liienteellinen toimivuus.. Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt ) liittymä Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt ) liittymää on tasteltu nyyjärjestelyillä seä iertoliittymänä tavoitetilanteessa vuonna. Ennustetilanteessa nyyiset liittymäjärjestelyt ovat palvelutasoltaan tyydyttävät (uva ). iittymän oonaisuormitusaste on, ja ajoneuvoohtainen viivytys on esimäärin seuntia. Uuden Porvoontien suuntaisen liienteen palvelutaso on hyvä, mutta Söderullantieltä ääntyvä liienne saa tyydyttävän palvelutason (C). Maltillisten liiennemäärien taia Söderullantien suunnan jonoutuminen ei ole merittävä. Kuvassa. on esitetty iertoliittymän liiennemäärät ja jonopituudet ennustetilanteessa. Ennustetilanteessa iertoliittymän palvelutaso on erittäin hyvä (HCM ) ja liittymän esimääräinen ajoneuvoohtainen viive on noin seuntia (tauluo ). Kuva. Söderullantien ja Uuden Porvoontien liittymän (nelihaa valo-ohjaamaton) ennustetilanteen liiennemäärät ja jonopituudet illan huipputunnilla (uva: Synchro).

30 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. () Kuva. Söderullantien ja Uuden Porvoontien liittymän (iertoliittymä) ennustetilanteen liiennemäärät ja jonopituudet illan huipputunnilla (uva: Synchro). iienteellisen toimivuuden annalta liittymä toimii nyyisillä liiennejärjestelyillä tavoitevuonna. Kiertoliittymän toteuttaminen tulee ajanohtaisesi, un Erinäsin alueen maanäyttö jataa asvua jäleen. Kiertoliittymän toteuttaminen hillitsisi ajonopeusia Uudella Porvoon tiellä ja pantaa liienteen sujuvuutta Söderullantien ja Erinäsintien suunnista.

31 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. () Amiraalintien ja Söderullantien liittymä iiennemäärän asvu Söderullantiellä vuoteen mennessä on maltillista (uva ). Uuden asuinalueen liiennetuotos (saapuva ja lähtevä) jaautuu ahteen suuntaan, jolloin liiennemäärä Amiraalintien ja Söderullantien liittymässä ei tule merittävästi asvamaan. Kuva. Uuden asuinalueen liiennetuotos ennustetilanteessa. Kuva. Söderullantien ja Amiraalintien liittymän ennustetilanteen liiennemäärät ja jonopituudet illan huipputunnilla (uva: Synchro). Kuvassa on esitetty Söderullantien ja Amiraalintien liittymän ennustetilanteen liiennemäärät ja jonopituudet illan huipputunnilla. Simuloinnin perusteella liittymässä ei esiinny merittävää liittymästä aiheutuvaa ajoneuvoon ohdistuvaa viivytystä tai jonoutumista. Söderullantien nopeusrajoitusen ollessa m/h, liittymisen Amiraalintieltä Söderullantielle tulisi onnistua sujuvasti.

32 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. ().. Graniittitien ja Taasjärventien liittymät Uuden Porvoontien vteen on aavoitettu uusi asuinalue, joa yhtyy Uuteen Porvoontiehen (mt ) ahdella liittymällä: olemassa olevalta Taasjärventieltä seä uudelta, aavoitetulta Graniittitieltä. Alue oostuu pääasiassa asuinerrostalojen orttelialueista ja sen asumisperusteinen liiennetuotos on esitetty uvassa. Alueen suunnittelussa on otettu huomioon mahdollisuus Graniittitien yhteyden jatamisesta Pohjois-Taasjärvelle (uva ). Kuva. Pohjois-Taasjärveltä Pähinälehtoon ulevan yhteyden liittyminen Graniittitien autta Uuteen Porvoontiehen (mt ), ajoneuvoa/vr. Kuvissa ja on esitetty Taasjärventien liittymän seä Graniittitien liittymän ennustetilanteen liiennemääräviot ja jonopituudet. Simuloinnin perusteella vuoden ennustetilanteessa ummassaaan liittymässä ei esiinny merittävää liittymästä aiheutuvaa ajoneuvoon ohdistuvaa viivytystä tai jonoutumista.

33 Sipoon Söderullan liienteellinen selvitys.. () Kuva. iiennemäärät illan huipputunnilla ennustetilanteessa Uuden Porvoontien (mt ) liittyessä Taasjärventiehen ja Graniittitiehen (uva: Synchro). Kuva. Jonopituudet illan huipputunnilla ennustetilanteessa Uuden Porvoontien (mt ) liittyessä Taasjärventiehen ja Graniittitiehen (uva: Synchro). Uuden Porvoontien eteläpuolelle Porvoonväylän läheisyyteen suunniteltu työpaia-alue liittyy Hieamäentien autta Graniittitien liittymään. iittymä voidaan toteuttaa valo-ohjaamattomana liittymänä anavoituna nelihaaliittymänä. Työpaia-alueen vioitu liiennetuotos on noin ajoneuvoa vuoroaudessa, joa on huipputuntina noin ajoneuvoa. iiennemäärä on vähäinen eiä aiheuta liienteellisen toimivuuden annalta ongelmia. Graniittitien ja Hieamäentien liittymäohdassa voidaan hita myös iertoliittymän toteuttamista, miäli on toivottavaa lasea ajonopeusia Uudella Porvoontiellä. Molemmat liittymärataisut ovat liienteellisen toimivuuden annalta riittäviä... Kalirannantien ja Uuden Porvoontien liittymä Kalirannantie (mt ) on Söderullan yhteys Porvoonväylälle (vt ). Yhteyttä äyttävät erityisesti Porvoon suunnasta Söderullan alueelle pyrivä liienne. iiennemallin ennusteen muaan liittymän liiennemäärän asvu oostuu pääasiassa Söderullan maanäytön lisääntymisestä. Tavoitetilanteissa liienteen asvu on maltillinen.