Päijänrannan asemakaava

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17610

2 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander Sisällysluettelo 1 Yleistä hulevesiselvityksestä Hulevesien määrä Yhteenveto... 7 Liitteet -

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hulevesiselvitys 2 (7) Päijänrannan asemakaava 1 Yleistä hulevesiselvityksestä 2 Hulevesien määrä Hulevesiselvityksen tarkoituksena on tarkastella alueella muodostuvaa huleveden määrää, kun asemakaavan mukainen rakentaminen on toteutunut. Nykyisin alue on metsämaastoa. Kaavoitettavan alueen itäreunalle laskee Tilusoja, mitä kautta pintavesiä valuu laajalta alueelta, mm. Myllyjärvestä, Päijänteeseen. Hulevesiselvityksessä lasketaan mitoitussateen tuottama pintavaluntavesien (huleveden) määrä, sekä suunnitellaan alueen rakentamisen kannalta sopivat purkupaikat Päijänteeseen. Hulevesitarkastelun kohteena oleva alue on kohtalaisen jyrkkäpiirteistä, maaston kaltevuus on monin paikoin yli 15 %. Hulevesitarkastelun kohteena olevan alueen koko on noin 84 ha. Alue pitää sisällään Päijänrannan uuden kaava-alueen sekä lisäksi kaavoitetun alueen yläpuolella sijaitsevan metsäalueen. Kuva 1. Hulevesiselvityksen aluerajaus ja purkupaikat vesistöön. Aluerajaus on tehty siten, että kaikki pintavaluntana kulkeutuva sade ja sulamisvesi voidaan johtaa Päijänrannan kaava-alueen kautta vesistöön.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hulevesiselvitys 3 (7) Alueen rakentamisen myötä hulevesien määrä tarkastelualueelta vesistöön kasvaa merkittävästi. Tässä selvityksessä on laskettu mitoitussateen tuottama kokonaisvesimäärä, jotta kiintoaineen kulkeutuminen vesistöön voitaisiin estää, toteuttamalla alueelle purkupisteille tai niiden lähistölle laskeutusaltaita. Maaston suuri kaltevuus kasvattaa maksimivirtaamia huolimatta siitä, että alueen hulevedet on suunniteltu johdettavan ojissa, mikä omalta osaltaan hidastaa vedenvirtausta. Hulevesitarkastelun alue jakautuu 6 erilliseen purkautumisalueeseen. Hulevesilaskennassa alue on jaettu yhteensä 55 osavaluma-alueeseen, siten että rakennuskorttelit, kadut, viheralueet sekä metsä muodostavat omat alueensa. Kuva 2. Purkautumisalueet ja suunnitellut valumareitit. Sateen aiheuttama valunta osavaluma-alueilta on jaoteltu siten, että metsä pidättää käytetyn mitoitussateen kokonaan (ei valuntaa alueelta ulos), viheralue pidättää mitoitussateesta 10 mm ja vettä läpäisemättömät pinnat 2 mm, ennen valunnan alkamista. Rakennuskortteleiden pinta-alasta kattopintaa sekä muuta vettä läpäisemätöntä pintaa oletetaan olevan 30 %, muun osan ollessa viheraluetta. Katualueilla vastaava vettä läpäisemättömän pinnan osuus on 50 %. Satama-alue poikkeaa näistä siltä osin, että vettä läpäisemättömän pinnan osuus on 90 %. Näiden edellä mainittujen tekijöiden koosteena :n käyttämällä FCGSWMM- ohjelmalla laskien on laskettu mitoitussateen (15 min kerran 10 vuodessa, 156 l/s ha; 14,1 mm) aiheuttamat virtaamat. Mitoitussateen aiheuttama virtaama tarkastelualueelta Päijänteeseen on noin 1100 m³.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hulevesiselvitys 4 (7) Kuva 3. Alueilta purkautuva kokonaisvesimäärä mitoitussateella.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hulevesiselvitys 5 (7) Alueen 4 purkautumiskohtaan ennen Päijännettä rakennetaan viivytysallas, mikä mitoitetaan 1 vuorokauden viipymälle. Viivytysaltaan kautta ohjataan puolet Päijänrannan kaava-alueen hulevesistä, mm kaikki satama-alueen vedet. Kuva 4. Viivytysallas. Seisoessaan viivytysaltaassa hulevedessä kulkeutunut kiintoaine laskeutuu altaan pohjalla, eikä pääse vesistöön.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hulevesiselvitys 6 (7) Mikäli alueelle toteutetaan toinenkin viivytysallas, sijoittuu se alueen itäreunalle. Kuva 5. Viivytysallas 2. Toteuttamalla 2 viivytysallasta, alueella kahteen eri purkautumiskohtaan, saadaan 2/3- osaa kaava-alueen kaikista hulevesistä kulkemaan viivytysaltaiden kautta ja näin kiintoaineen kulkeutuminen vesistöön on pääosin estetty.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hulevesiselvitys 7 (7) Myös alueen 1 hulevesien mukana kulkeutuvan kiintoaineen määrä saadaan pääosin hyvin vähäiseksi, pitkään maastossa luonnonmukaisessa uomassa toteutettavilla virtauksen rauhoitusjaksoilla. 3 Yhteenveto Kuva 6. Alueen 1 viivytysoja. Päijänrannan kaava-alueella hulevesien hallinta toteutetaan ojien ja kahden viivytysaltaan avulla. Kahdella viivytysaltaalla, mitkä mitoitetaan siten, että mitoitussateen tuottama vesimäärä voidaan varastoida 1 vuorokauden ajaksi altaaseen, estetään tehokkaasti mahdollisen kiintoaineen pääsy Päijänteeseen. Kahden

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hulevesiselvitys 8 (7) viivytysaltaan kautta kulkevan huleveden osuus on 2/3 osaa koko alueen hulevesistä. Kun alueen 1 viivytysojan kautta kulkeva vesimäärä lasketaan kiintoaineen kulkeutumisen estäväksi rakenteeksi, saadaan koko Päijänrannan kaava-alueen hulevesistä hallittua 85 %. Antti Smolander suunnittelupäällikkö, ins.