KARTANON KAAVARUNKOALUEEN HULEVESISELVITYS

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta KARTANON KAAVARUNKOALUEEN HULEVESISELVITYS Loppuraportti -P..

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta I Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... Selvitysen lähtöohdat ja tavoitteet.... Projein organisaatio.... Käsitteitä... SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA.... Selvitysalueen sijainti, valuma-alueet ja reitit.... Maanäyttö.... Maa- ja allioperä seä pohjavesialueet... HYDROLOGINEN TARKASTELU.... Suunniteltu maanäyttö.... Maanäytön hydrologiset vaiutuset..... Valuma-alueet ja reitit..... Läpäisemättömien pintojen määrä ja hulevesien muodostuminen..... Pohjavesialueet..... Maisemallisesti ja luontoarvoiltaan huomioitavat ohteet..... Pilaantuneet alueet.... Tulvaherät alueet... HULEVESIEN HALLINNAN TARVE JA TAVOITTEET.... Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet.... Hulevesien hallinnan tarve... HULEVESIEN HALLINTATOIMENPITEET.... Kiinteistöohtaiset toimenpiteet..... Hulevesien muodostumisen vähentäminen..... Hulevesien pintajohtaminen..... Hulevesien viivytys.... Kesitetyt toimenpiteet..... Yleisuvaus..... Sijainti..... Mitoitus.... Tulvareitit.... Muut toimenpiteet.... Kesitettyjen viivytysraenteiden ja tulvareittien toteuttamisjärjestys... HULEVESIEN HALLINTATOIMENPITEILLÄ SAAVUTETTAVAT TAVOITTEET... YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... LTE Valuma-alueartta :.. LTE Kartano I aavaruno ja ideasuunnitelma Maanäyttöluonnos.. (Aritehdit Anttila & Rusanen Oy) LTE Kesitettyjen hulevesien hallintatoimenpiteiden sijaintiartta :.. LTE Kartta tulvaheristä alueista :..

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P SIPOON KUNTA KARTANON KAAVARUNKOALUEEN HULEVESISELVITYS JOHDANTO. Selvitysen lähtöohdat ja tavoitteet. Projein organisaatio. Käsitteitä Tehtävänä on laatia Sipoon unnassa sijaitsevan Kartano I:n aavarunoalueelle hulevesiselvitys. Selvitysalue sijaitsee Niilän ja Martinylän unnanosien alueella noin, m Sipoon esusen pohjoispuolella. Nyyisin selvitysalue ( ha) on pelto- ja metsävaltaista aluetta, joa maanäyttösuunnitelmien muaan muuttuu uudesi puutarhaaupunimaisesi asuinalueesi. Alueelle osoitetaan yleisten palvelujen alueita seä monipuolista asuinraentamista errostalo-, pienerrostalo- ja pientaloalueiden muodossa. Selvitysalueella vettä läpäisemättömien pintojen osuus tulee maanäyttömuutosten myötä muuttumaan merittävästi nyyiseen verrattuna. Työssä arvioidaan aavarungon muaisen raentamisen vaiutusia hulevesien määrään ja johtamiseen, seä arvioidaan esitetyn ja iinteistöohtaisen hulevesien hallinnan tarvetta ja mahdollisuusia. Hulevesiselvitys on tehty onsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työn projeipäälliönä on toiminut dipl.ins. Perttu Hyöty ja suunnittelijana dipl.ins. Elisa Puuronen. Työn tilaaja on Sipoon unta, jossa yhteyshenilönä on toiminut aavoittaja Pilvi Nummi-Sund. Valunnalla taroitetaan sitä osaa sadannasta, joa virtaa vesistöä ohti maan pinnalla, maaperässä tai allioperässä. Hulevesillä taroitetaan raennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita raennettaessa veden normaali iertoulu häiriintyy johtuen luontaisen asvillisuuden seä vettä pidättävän maan pintaerrosen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heiosti vettä läpäisevien pintojen raentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuusien heientyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehoas uivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta muaansa enemmän erilaisia epäpuhtausia, uten iintoainesta, ravinteita seä baeereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti oottu ojilla ja hulevesiviemäreillä ja johdettu pois raennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehoaasti osteuden aiheuttamien haittojen ehäisemisesi. Tästä voi seurata useita ongelmia, uten vesistöihin ohdistuvan epäpuhtausuormitusen asvua, eroosiota puru-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista seä asvien ja eläinten elinolojen huononemista. US EPA.. Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA--R--. Washington D.C.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA. Selvitysalueen sijainti, valuma-alueet ja reitit Selvitysalue sijoittuu pääosin. jaovaiheen valuma-alueelle (.), jona pinta-ala on, m ja joa lasee Sipoonjoeen Ollbäcenin autta. Itäpuolella osia selvitysalueesta sijoittuu Sipoonjoen alaosan alueelle (.). Selvitysalueen yleissijainti on esitetty uvassa. Kuva. Selvitysalueen sijainti.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P Selvitysalue on pinta-alaltaan noin ha. Selvitysalueella ei ole hulevesiviemäröintiä. Suurin osa selvitysalueen valumavesistä lasee selvitysalueen läpi virtaavaan Ollbäceniin lasevaan ojaan, jona pääuoman pituus on noin m. Putousoreutta ojalla on noin m, josta suurin osa on ojan alaosalla. Uoman alaosa on osimainen ja maisemallisesti arvoas. Selvitysalueen länsiosan vesiä lasee myös Ollbäceniin lasevaan Gretasbäceniin. Pienehöiltä alueilta selvitysalueen itäpuolella vedet lasevat ojiin, joihin johdetaan hulevesiä nyyisiltä asuinalueilta ja jota lasevat edelleen Pornaisten tien itäpuolella peltojen läpi virtaaviin ojiin ja Sipoonjoeen. Kaavarunoalueen sijoittuminen valuma-alueille selvitettiin ja alueelle rajattiin olme päävaluma-aluetta. Valuma-alue, jona alueelle pääosa selvitysalueesta sijoittuu, jaettiin suunnittelua varten edelleen pienemmisi osavalumaalueisi (Kuva ). Selvitysalueen sijainti, osavaluma-alueet, päävedenjaajat ja purureitit on uvattu myös liitteenä olevassa valuma-alueartassa. Kuva. Valuma-aluejao selvitysalueella.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P. Maanäyttö Selvitysalue on pääosin raentamatonta pelto- ja metsäaluetta. Pohjoisosassa on aiivisessa äytössä oleva uloilualue. Pohjoisosassa sijaitsee myös entinen ampumarata. Selvitysalueen eteläosassa on nyyisin pientaloaluetta seä Kerava-Kilpilahti-radan varressa Sipoon unnan vario raennusineen. Alla olevassa uvassa (Kuva ) on esitetty selvitysalue ilmauvassa. Kuva. Selvitysalue ilmauvassa.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P. Maa- ja allioperä seä pohjavesialueet Selvitysalueen maaperä on suurelta osin savimaata. Alueen pohjoisosa ja viljelysmaisemasta esiin nousevat uulat ovat oreimmilta osiltaan alliota ja uuloiden ympärillä maaperä on moreenia. (AA&R ja Ramboll ) Osittain selvitysalueelle länsipuolella sijoittuu Niilän vedenhanintaa varten täreä pohjavesialue (I luoa). Osittain selvitysalueelle sen itäosassa sijoittuu puolestaan Nordanån pohjavesialue (I luoa). Kuva. Pohjavesialueet selvitysalueella (OIVA-ympäristötietopalvelu).

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P HYDROLOGINEN TARKASTELU. Suunniteltu maanäyttö Selvitysalueelle laaditun aavarungon muaan Kartano I -alueelle raennetaan asuinalue noin uudelle asuaalle. Alueen tehoaimmin raennetut alueet sijoittuvat alueen eteläosiin mahdollisimman lähelle Niilän asemaa. Alueen pohjois- ja itäosissa raentaminen on pientalotyyppistä mutta aupuniraenne on silti tiivis ja raentaminen tehoasta. Ollbäcen- ja Gretasbäcen-purolaasot muodostavat leveän vihervyöhyeen ja Kartanon esustan läpi ulee aupunimaisempi raennetun ympäristön esellä uleva puistoraitti, jona varrelle palvelut esittyvät. Alueen pohjoisosassa on laaja uloilualue (Kuva ). Suunniteltu maanäyttö on esitetty taremmin liitteessä. Suunnitellun maanäytön myötä vettä läpäisemättömien pintojen määrä selvitysalueella asvaa huomattavasti nyyisestä. Kuva. Suunniteltu maanäyttö ja valuma-aluejao.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P. Maanäytön hydrologiset vaiutuset.. Valuma-alueet ja reitit Raentamisen myötä alueen hulevesien johtaminen ja tarvittavat hallintatoimenpiteet on suunniteltava. Raentaminen vaiuttaa virtausreitteihin ja vaiutusia voi olla myös valuma-aluejaoihin. Hulevesien hallinnan suunnittelussa esillä on ollut vaihtoehto, jossa osavaluma-alueen. vedet äännettäisiin lasemaan valuma-alueelle. Selvitysalueen raentuessa valuma-alueen hulevesien pääpurureittinä oleva uoma voidaan säilyttää avoimena ja osana viristysalueita ainain osavaluma-alueen. alaosalle saaa. Osavaluma-alueen. yläosassa voi olla putitettu osuus tarpeen hulevesien johtamisessa asuinalueiden läpi puistoosuudelle, missä uoma voi virrata avoimena Ollbäceniin lasuun saaa... Läpäisemättömien pintojen määrä ja hulevesien muodostuminen Maanäytön muutosen hydrologisia vaiutusia arvioidaan perustuen muutosiin läpäisemättömien pintojen määrässä. Sateen aiheuttamiin virtaamiin vaiuttaa läpäisemättömien pintojen määrä valuma-alueella, osa niiltä muodostuu suurin osa hulevesistä. Läpäisemättömien pintojen oonaismäärän arvioinnissa vettä läpäisevienin pintojen oletetaan olevan osittain läpäisemättömiä, jolloin esimerisi myös läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu jonin verran välitöntä hulevesivaluntaa. Oletus pätee etenin ranasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät yene pidättämään tai imemään aiea niille satavaa vettä. Raennetuilla alueilla läpäisemättömien pintojen laatu tasoittuu ja altevuudet asvavat raentamattomiin alueisiin verrattuna, jolloin raennetuilla alueilla pintojen painanteisiin varastoituvan veden, eli painannesäilynnän määrä on pienempi uin raentamattomilla alueilla. Raennetuilla alueilla myös päällystämättömät pinnat ovat tiiviimpiä luonnontilaan verrattuna. Pintojen tasaaminen ja päällystäminen asvattaa virtausnopeusia, jolloin huleveden purautuminen alueelta nopeutuu ja äärevöityy. Hulevesien oonaismäärän ja virtaaman asvuun vaiuttavat myös raennettujen alueiden yleensä tehoaat eräämis- ja johtamistavat. Tarasteluissa äytetyt läpäisemättömän pinnan osuudet (TIA) ja painannesäilynnän ominaisarvot erilaisille pinnoille on esitetty alla olevassa tauluossa (Tauluo ). Tauluo. Hulevesiselvitysessä äytetyt pintojen TIA- ja painannesäilynnän arvot. Pinta TIA (%) Painnesäilyntä (mm) Katto, Läpäisemätön päällyste (asfaltti) Puoliläpäisevä päällyste (iveyset, sora) Läpäisevä pinta (maa, nurmi) Metsä Alla olevassa tauluossa (Tauluo ) on esitetty läpäisemättömien pintojen oonaismäärät TIA (%) valuma-alueittain nyyisin ja tulevassa aavarungon muaisessa maanäytössä. Suunnitellun aavarungon muaisen raentamisen myötä valuma-alueen maanäyttö muuttuu merittävästi. Valumaalueilla ja muutoset ovat pieniä.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P.. Pohjavesialueet Tauluo. Läpäisemättömien pintojen oonaismäärä TIA (%) valumaalueilla nyyisin ja tulevassa maanäyttösuunnitelman muaisessa tilanteessa. TIA (%) Valuma-alue Ala (ha) Nyyisin Tuleva.,.,.,.,,, Edellä olevassa tauluossa (Tauluo ) esitetyn lisäsi aavarungon muaisesti maanäyttö muuttuu Ollbäcenin valuma-alueen alaosassa, ha alueella maatalous-, viher- ja metsäalueista raennetuisi asuin- ja atualueisi. Läpäisemättömien pintojen oonaismäärä nousee alueella, jonne maanäyttömuutoset ohdistuvat (, ha) %:sta %:iin. Pieni osa aavarungon muaisista maanäyttömuutosista sijoittuu valuma-alueen länsipuolella Gretasbäcenin valuma-alueelle, missä, ha alueella maatalous-, viher- ja metsäalueista muuttuu raennetuisi asuin- ja atualueisi. Maanäyttösuunnitelmien muaan uusia raennettavia asuinalueita seä tieja yleisten raennusten alueita sijoittuu selvitysalueen itä- ja länsiosissa oleville I-luoan pohjavesialueille (Kuva ). Hulevesien johtamisen ja hallintatoimenpiteiden suunnittelussa tulee huomioida vaiutuset pohjavesiin. Raentaminen ja läpäisemättömien pintojen määrän lisääntyminen vähentää maaperään imeytyvän veden ja syntyvän pohjaveden määrää. Raennettujen alueiden hulevedet sisältävät epäpuhtausia, joilla voi olla haitallisia vaiutusia pohjaveden laadulle.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P Kuva. Suunniteltu maanäyttö pohjavesialueilla... Maisemallisesti ja luontoarvoiltaan huomioitavat ohteet Hulevesien hallinnan suunnittelussa tulee huomioida vaiutuset selvitysalueen arvoaisiin luonto- ja maisemaohteisiin. Gretasbäcen, Ollbäcen ja valuma-alueen hali virtaavan uoman alaosa sisältävät maisemallisesti arvoaita uomaosuusia. Raentamisesta aiheutuvalla virtaamien asvulla ja sen myötä lisääntyvällä uomaeroosiolla voi olla haitallisia vaiutusia valuma-alueen alaosan uomaosuudella mutta vaiutuset Gretasbäcenin ja Ollbäcenin uomassa ovat pieniä. Selvitysalueen pohjoisosassa aavarungossa lähiviristysalueesi merityllä alueella asuinalueiden välissä sijaitsee arvoas soistuma, joa näyy ilmauvassa (Kuva ) avoimena alueena metsän esellä. Asuin- ja tiealueiden raentaminen soistuman välittömään läheisyyteen vaiuttaa alueen vesitalouteen ja luontoarvoihin.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P.. Pilaantuneet alueet. Tulvaherät alueet Kaavarunoalueen pohjoisosassa osittain Gretasbäcenin valuma-alueelle ja osittain valuma-alueella. sijaitsee entinen ampumarata, jona äyttö on lopetettu vuonna. Alueella tullaan teemään tarvittavat selvityset maaperään pilaantuneisuuteen liittyen, minä pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan alueen unnostus. Ampurata-alueilla ympäristöön joutuu lyijyä. Muita haitta-aineita voivat olla antimoni, arseeni, upari, sini, nieli ja PAH-yhdisteet. Alueen tutimus- ja unnostustoimenpiteiden aiana voi olla vaarana, että haitta-aineita pääsee uleutumaan hulevesien muana alapuolisiin vesistöihin ja pohjavesialueelle. Valuma-alueen ulopuolella ei selvitysalueella ole erityisen tulvaheriä alueita johtuen selvitysalueen osien sijainnista valuma-alueiden ääriosissa ja maaston suuresta altevuudesta. Valuma-alueella tulvaheriä ovat pääuoman varrella alueet, joilla uoman altevuus on pieni ja ympäristön maasto alavaa (Kuva ). Tulvaherimmät ovat alueet valuma-alueen alaosassa, missä virtaamat ovat suurimmat. Tulvaherät alueet on esitetty myös liitteessä. Kuva. Tulvaherät alueet selvitysalueella.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P HULEVESIEN HALLINNAN TARVE JA TAVOITTEET. Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet. Hulevesien hallinnan tarve Hulevesien hallinnan ja johtamisen yleisiä hyviä periaatteita on uvattu tyypillisesti prioriteettijärjestysellä, jossa ensisijaisesti ehäistään hulevesien muodostumista ja niihin ohdistuvaa laatuhaittaa. Seuraavana tuleva toimintatapa on hulevesien äsittely ja hyödyntäminen syntypaiallaan (hulevesien äyttö ja maahan imeyttäminen). Kolmantena järjestysessä on hulevesien johtaminen pois syntypaialtaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodattaminen maassa ja maan pinnalla) ja neljäntenä hulevesien johtaminen pois syntypaialtaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista (viivyttäminen avouomissa). Viimeisenä prioriteettijärjestysessä on hulevesien johtaminen hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. Prioriteettijärjestystä voidaan soveltaa myös Kartanon selvitysalueella, missä toimintatavoista äyttöelpoisia ovat aii, paitsi hulevesien johtamista hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön ei suositella. Koo selvitysaluetta osee ensimmäinen periaate, jona muaan hulevesien syntymistä ja niihin ohdistuvaa laatuhaittaa tulee ehäistä. Koo selvitysalueella ja erityisesti valuma-alueen ulopuolisilla raennettavilla alueilla pätevät periaatteet, joiden muaan hulevesiä pyritään äsittelemään ja hyödyntämään syntypaiallaan seä johtamaan pois syntypaialta suodattavilla ja hidastavilla järjestelmillä. Kesitettyjä hulevesien hallintatoimenpiteitä on mahdollista toteuttaa valuma-alueella. Selvitysalueen raentuessa hulevesien määrällisen ja laadullisen hallinnan tarve asvaa ja uusilla raennettavilla alueilla hulevesien hallintatoimenpiteet voidaan huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Raentumisen myötä alueella muodostuvat hulevesivirtaamat asvavat, minä vaiutusesta asvavat myös virtaamat alapuolisissa vesistöissä. Raentumisen myötä veden imeytyminen maaperään ja syntyvän pohjaveden määrä vähenee. Myös ravinne-, iintoaine- ja epäpuhtausuormitusolosuhteet muuttuvat maanäyttömuutosten vaiutusesta. Etenin atu- ja pysäöintialueilla syntyvät hulevedet voivat sisältää epäpuhtausia, joiden joutuminen pohjaveteen tulee estää. Jo alueen raennusvaiheessa ja erityisesti entisen ampumaradan alueella tehtävien pilaantuneen maaperän tutimus- ja unnostustoimenpiteiden yhteydessä on huolehdittava riittävistä hulevesien hallintatoimenpiteistä. Riittävillä hulevesien hallintatoimenpiteillä voidaan estää hulevesien tulvimisesta aiheutuvia haittoja asutuselle, liienteelle ja muille toiminnoille. Hulevesien hallintatoimenpiteillä estetään myös vastaanottavien vesistöjen ja pohjavesien tilaan ohdistuvia haitallisia vaiutusia. Selvitysalueelle sijoittuu osittain asi veden hanintaa varten täreää pohjavesialuetta.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P HULEVESIEN HALLINTATOIMENPITEET. Kiinteistöohtaiset toimenpiteet Koo selvitysalueella mutta erityisesti valuma-alueen ulopuolisissa selvitysalueen osissa on huomioitava iinteistöohtaiset hulevesien hallintatoimenpiteet. Valuma-alueilla ja selvitysalueen uudet asuinalueet sijoittuvat valuma-alueiden yläosiin ja alapuolinen valuma-alue on raennettua. Hulevesien hallintatoimenpiteet tulee suunnitella siten, etteivät alapuoliset olemassa olevat hulevesiverostot ja ojastot yliuormitu. Pohjavesialueille sijoittuvilla alueilla hulevedet, jota voivat sisältää haitallisia määriä epäpuhtausia, uten atu- ja pysäöintialueilla syntyvät hulevedet, tulee äsitellä laatua parantavalla tavalla, esimerisi biosuodatusalueilla tai ohjata pohjavesialueen ulopuolelle. Hulevedet, joissa epäpuhtauspitoisuudet ovat pieniä, uten attovedet ja ei-liiennöitävillä alueilla muodostuvat vedet, voidaan imeyttää maaperään... Hulevesien muodostumisen vähentäminen Hulevesivaluntaa voidaan vähentää minimoimalla läpäisemättömien pintojen määrää ja lisäämällä läpäiseviä viherpintoja ja läpäiseviä päällysteitä, jolloin valuma-alueilla tapahtuu enemmän imeytymistä ja haihduntaa. Selvitysalue on suurelta osin huonosti vettä läpäisevää savimaata, miä rajoittaa imeyttävien hallintamenetelmien äyttöä. Imeytysmenetelmissä tulee huomioida myös rajoituset pohjavesialueilla. Välitöntä hulevesivaluntaa voidaan vähentää myös imeyttämisen sijasta muilla menetelmillä uten viheratoilla, pihaasvillisuudella ja läpäisevillä päällysteillä, jota viivyttävät hulevesiä ja lisäävät haihduntaa. Viheratoilla taroitetaan asvillisuudella peitettyä attopintaa, joa pidättää ja suodattaa vettä. Viheraton asvillisuuserroseen pidättynyt vesi haihtuu joo suoraan tai asvillisuuden äyttämänä. Viheratoilla pystytään usein pidättämään matalan intensiteetin sateet oonaan, un taas ranemmilla sateilla ylimääräinen vesi valuu asvillisuuserrosen pinnalla ja johdetaan normaalisti ränneillä ja syösyputilla eteenpäin. Viheratot soveltuvat erityisen hyvin atosten ja piharaennusten yhteyteen, mutta niiden äytölle ei ole raenteellista estettä myösään muissa ohteissa. Esimeri viherattojen äytöstä on esitetty alla olevassa uvassa (Kuva ). Kuva. Esimeri viheratoista. (Veg Tech Ab.)

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P Hulevesivaluntaa voidaan vähentää myös läpäisevien päällysteiden uten reiälaattojen ja iveysten äytöllä. Varsinaisten reiälaattojen ohessa myös väljästi saumatut betoniiveyset ovat hulevesien vähentämisen annalta selvästi asfalttipintoja parempi vaihtoehto. Läpäisevät päällysteet vähentävät tehoaasti etenin matalan intensiteetin sadetapahtumien aiheuttamaa hulevesivaluntaa, osa päällyste ehtii imeä suurimman osan sille satavasta vedestä. Vaia läpäisevän päällysteen vedenläpäisyyy ajan mittaan pienenisiin, näillä tapahtuva hulevesien muodostuminen ja virtaaminen on tavallisilla sadetapahtumilla aina vähäisempää, uin esimerisi tiiviillä asfalttipinnoilla. Suuren intensiteetin ranasateilla läpäisevä päällyste toimii liimain asfalttipinnan tavoin, josin pintavalunnan virtausnopeudet jäävät asfalttipintoja alhaisemmisi. Esimeri läpäisevän päällysteen äytöstä pysäöintialueella on esitetty alla olevassa uvassa (Kuva ). Kuva. Esimeri läpäisevän päällysteen äytöstä pysäöintialueella (FCG).. Hulevesien pintajohtaminen Hulevesivirtaamia voidaan alentaa äyttämällä hulevesiviemäröinnin rinnalla hulevesien pintajohtamista, esimerisi ouruja, ivettyjä painanteita ja linjauivatusta. Periaatteena voi olla, että pintarataisuja äytetään hulevesien eräämiseen pienten hulevesiviemäreiden sijasta, ja vasta esittyneet virtaamat ohjataan huleveden ooojaviemäreihin. Hulevesiviemäröinti toimii näin myös pintarataisujen tulvareittinä. Pintarataisuilla voidaan erätä hulevedet esimerisi pysäöinti- ja jalanulualueilta ja johtaa biopidätysalueille tai hulevesiviemäriin. Pintajohtamisen etuna on hulevesien hitaampi virtaus, miä alentaa hetellisiä virtaamapiiejä esimerisi hulevesiviemäriveron solmupisteissä. Pintajohtamismenetelmän ysityisohdissa tulee huomioida talviunnossapidon ja puhdistusen vaatimuset. Esimeri hulevesien pintajohtamisesta ivetyllä alueella on esitetty alla olevassa (Kuva ).

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P Kuva. Esimeri hulevesien pintajohtamisesta ivetyllä alueella. (FCG) Hulevesien pintajohtamista voidaan hyödyntää myös attovesien johtamisessa seä osana pihojen istutusalueita, mitä on havainnollistettu alla olevassa esimeriuvassa (Kuva ), jossa attovedet johdetaan hulevesiä hidastavan ivipesän läpi. Kuva. Esimeri hulevesien pintajohtamisesta osana istutusia. (FCG) Katualueen hulevesiä voidaan johtaa hulevesiviemäröinnin sijasta myös adun reunaojaan raennettavalla viherpainanteella, jossa hulevesivirtausta hidastetaan asvillisuuden ja iveysten tai pienten pohjapatojen avulla (Kuva ).

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P Kuva. Esimeri hulevesien johtamisesta adun reunaojassa. (FCG).. Hulevesien viivytys Hulevesien viivyttämisellä pyritään hulevesivirtaamien porrastamiseen pidemmälle ajanjasolle, jolloin purureittien hetellinen uormitus alenee ja tulvimisrisi pienenee. Tontin sisällä hulevesiä voidaan viivyttää joo maanalaisilla ennostoilla tai maanpäällisillä painanteilla. Maanpäällinen hulevesien viivytys voidaan toteuttaa biopidätysalueilla, jota ovat osa pihaasvillisuutta. Biopidätysalueet ovat asvillisuuspainanteita, joihin on taroitusena varastoida ja puhdistaa hulevesiä. Biopidätysalueelle johdetut vedet poistuvat alutilanteessa ainoastaan suodattumalla maaerrosten läpi, millä on hulevesiä puhdistava vaiutus. Suodatusta voidaan tehostaa raenteen salaojitusella, joa johtaa vedet tontin hulevesiviemäriveroon. Veden pinnan tason noustessa biopidätysalueella määrätylle tasolle, ylimää-

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P räiset hulevedet johdetaan ylivuotoraenteen autta hallitusti hulevesiviemäriveroon. Pysäöintialueen yhteyteen toteutettua hulevesiä viivyttävää biopidätysaluetta on havainnollistettu alla olevassa uvassa (Kuva ). Kuva. Biopidätysalue pysäöintialueen yhteydessä. (FCG) Miäli tilaa maanpäällisiin viivytysrataisuihin ei ole, voidaan järjestelmä toteuttaa myös maanalaisena aivantona, joa on täytetty vapaalta tilavuudeltaan suurella materiaalilla, uten louheella tai erityisillä ennostoilla (uva ) Kuva. Maanalainen ennosto raennusvaiheessa Tampereen Tyitienadulla. (FCG)

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P Maanalaiset hulevesiennostot ovat tyypillisesti muoviaseteista päälleäin ja viereäin oottuja raenteita. Muoviennostojen etu on niiden suuri, jopa % hyötytilavuus, jolloin suhteellisen pienellä raennetilavuudella saavutetaan suuriain hulevesien viivytystilavuusia. Maanpäällinen tila voidaan äyttää tehoaasti muihin toimintoihin. Maanalaiset ennostot voidaan liittää ongelmitta hulevesiviemäriveroon ja erilaisiin tontin aivojärjestelyihin. Oiein raennettuna ennostot eivät vaiuta yläpuolisten osien liiennöitävyyteen. Maanalainen viivytysraenne voidaan toteuttaa myös erillisenä säiliönä tai suurista putista raennettuna järjestelmänä.. Kesitetyt toimenpiteet.. Yleisuvaus Hulevesien esitettyjä hallintatoimenpiteitä ovat valuma-alueelle suunnitellut hulevesien viivytysaltaat. Viivytysaltaat voidaan suunnitella siten, että niissä on pysyvä vesipinta ja ne monipuolistavat maisemauvaa seä edistävät viristysäyttöä. Altaiden ranta-alueet muotoillaan loivisi ja vesirajaan voidaan istuttaa alueella asvavia osteioasvilajeja ja rantaasvillisuutta. Tulvatasanteille voidaan ylvää tulvaniittyä. Kasvillisuus parantaa rantojen stabiliteettia ja lisää alueen viihtyisyyttä. Alla olevassa uvassa (Kuva ) on esitetty esimeri asuinalueella olevasta hulevesialtaasta... Sijainti Kuva. Hulevesiallas Vantaan Kartanoosen asuinalueella. (FCG) Kesitetyisi toimenpiteisi on suunniteltu viivytysalueita osavaluma-alueelle., missä viivytysalue sijoittuu aavarungossa meritylle puistoalueelle (VP), seä osavaluma-alueille. ja., missä viivytysalueet sijoittuvat lähiviristysalueille (VL) (Kuva ). Kuvassa esitetyt viivytysalueiden pinta-alat ovat arvioituja mitoitussateella (erran vuodessa toistuva puoli tuntia estävä sade) viivytysalueille tarvittavia pinta-aloja. Mitoitus on uvattu taremmin seuraavassa appaleessa (..)

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P.. Mitoitus Kuva. Hulevesien viivytysalueiden sijainti. Kaavarungon muaisessa maanäytössä aiheutuvia hulevesivirtaamia selvitettiin perustuen ohdassa.. esitettyihin valuma-alueiden ominaisuusiin. Lisäsi määritettiin osavaluma-alueiden esimääräinen altevuus, valumareittien pituus ja laatu seä osavaluma-alueiden muoto, jota vaiuttavat virtaaman muodostumiseen osavaluma-alueilla seä virtausaiaan tarastelupisteeseen. Valuma-alueen pääuomasta laadittiin area malli perustuen Sipoon unnan antaartan oreustietoihin. Hulevesivirtaaman arvioinnissa äytettiin EPA SWMM-ohjelmistoa. Mitoitussateena hulevesitarastelussa on äytetty erran vuodessa toistuvaa puoli tuntia estävää sadetta, jona esimääräinen intensiteetti on, mm/min ( l/s*ha). Mitoitussateen esto valittiin siten, että vedet ehtivät virrata valuma-alueen ääriosista tarasteltaviin pisteisiin. Toimenpiteiden suunnittelun yhteydessä tarasteluja tehtiin myös erran vuodessa ja erran vuodessa toistuvilla puoli tuntia estävillä ranasateilla, joiden esimääräiset intensiteetit ovat, mm/min (, l/s*ha) ja, mm/min (, l/s*ha). Alla olevassa uvassa (Kuva ) on esitetty arvioidut virtaamat valumaalueen pääuoman eri ohdissa. Kerran vuodessa toistuvassa min ranasadetilanteessa suurin virtaama valuma-alueen alaosassa on, m /s. Osavaluma-alueen. alaosassa suurin virtaama on, m /s, osava-

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P luma-alueen. alaosassa, m /s ja osavaluma-alueen. alaosassa, m /s. Kuva. Arvioidut virtaamat valuma-alueen pääuoman eri ohdissa. Viivytysaltaat mitoitetaan ja toteutetaan siten, että ne viivyttävät ovien ranasateiden lisäsi yleisesti toistuvien sateiden aiheuttamia hulevesiä. Altaissa on pysyvä avovesipintainen alue seä pysyvän vesipinnan yläpuolelle jää tulvatilaa huleveden väliaiaista varastointia varten eli n. viivytystilavuutta. Altaiden pysyvän vesipinnan alueen tulisi olla esisyvyydeltään vähintään metri. Tässä selvitysessä altaiden mitoitusessa on esitytty niiden tilan tarpeen selvittämiseen. Viivytysalueiden mitoittamista varten valuma-aluejaoa tarennettiin hiuan siten, että saatiin määritettyä suunniteltujen viivytysalueiden yläpuoliset valuma-alueet seä viivytysalueelle tulevat virtaamat. Suurin viivytysallas sijoittuu valuma-alueelle. ja sen tilavuus mitoitussateella (erran vuodessa toistuva min estoinen sade) on noin m. Ylempänä valumaalueella sijaitsevat asi viivytysallasta ovat pienempiä. Alla olevassa tauluossa (Tauluo ) on esitetty suunniteltujen viivytysaltaiden tilavuudet erran, ja vuodessa toistuvassa ranasadetilanteessa. Tauluo. Suunniteltujen viivytysalueiden mitoitus. Viivytysaltaan tilavuus (m ) Valuma-alue Mitoitussateen ( min) toistuvuus /a /a /a...

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P Viivytysaltaiden tilavuutta ja tyhjenemistä mitoitussateella on uvattu alla olevassa uvassa (Kuva ). Suurin viivytysallas tyhjenee vähän yli vuoroauden uluttua sateen alamisesta ja pienemmät altaat nopeammin.. Tulvareitit Kuva. Viivytysaltaiden tilavuus erran vuodessa toistuvassa min estävässä ranasadetilanteessa. Valuma-alueen pääuomasta laaditussa areassa mallissa ei ole huomioitu uomassa olevia rumpuja ja niiden padottavaa vaiutusta, miä aiheuttaa epävarmuutta virtaamien arviointiin. Hulevesien vähentämisen, viivyttämisen ja perinteisen johtamisen lisäsi on selvitysalueella suunniteltava erityistilanteita varten hulevesien tulvareitit. Tulvareiteillä turvataan hulevesien hallittu johtaminen ja raenteiden uivana pysyminen sadetilanteissa, joissa hulevesiveroston ja hallintamenetelmien apasiteetti ylittyy. Täreimpinä tulvareitteinä toimivat alueen läpi ulevat pääojat rumpuineen. Taremmassa suunnittelussa täytyy varmistaa, että ne toteutetaan riittävän suurina myös tulvatilanteen virtaamien johtamiseen. Raennettavien alueiden sisällä tulvareittejä voidaan muodostaa esimerisi äyttämällä yhtenäisiä reunaiveysiä, jolloin hulevedet pysyvät tiettyyn rajaan asti atualueella. Pihojen altevuudet tulee suunnitella siten, että valumasuunnat ovat poispäin raennusista ja altevuudet riittävät hulevesien sujuvaan pintajohtamiseen. Katualueelta tulvavedet tulisi pyriä johtamaan maaston painanteisiin tai ojiin, joissa hulevedet eivät aiheuta aineellisia vahinoja eivätä haittaa alueiden äyttöä muuten uin hetellisesti. Suunnitellut viivytysaltaat varustetaan ylivuotoynnysellä siten, että mitoitussadetta suuremmilla sateilla altaan ylittäessä mitoitustilavuuden vedet purautuvat ynnysen yli alapuoliseen uomaan eivätä leviä hallitsemattomasti suunniteltua suuremmalle alueelle.

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P. Muut toimenpiteet Selvitysalueen hulevesien johtamisen suunnittelussa on esillä ollut myös vaihtoehto, jossa osavaluma-alueen. hulevedet äännettäisiin osavalumaalueen alaosassa siten, että ne lasevat valuma-alueelle Paippistentien viertä ulevaan ojaan, joa lasee edelleen Sipoonjoeen. Ojaan lasee nyyisin hulevesiä lähes oonaan raennetulta valuma-alueelta. Vain valuma-alueen yläosat, jota uuluvat selvitysalueeseen ovat nyyisin raentamattomia. Paippistentien viertä ulevan ojan ja siinä olevien rumpujen mitoitus ei luultavasti ole riittävä osavaluma-alueen. hulevesien ääntämisestä aiheutuvan entistä suuremman virtaaman johtamiseen, minä vaiutusesta alueen tulvarisi asvaa. Miäli osavaluma-alue. äännetään lasemaan valumaalueelle, voidaan osavaluma-alueelle suunnitellulla hulevesien viivytysaltaalla pienentää alapuolisia virtaamia. Kuitenin, un osavaluma-alueen ääntö ei vaiuta merittävästi osavaluma-alueilla. ja. sijaitsevien viivytysalueiden tilantarpeeseen ja viivytysalue osavaluma-alueella. on tarpeellinen myös virtaussuunnan äännön yhteydessä, ei hulevesien lasusuunnan ääntäminen ole välttämättä perusteltua.. Kesitettyjen viivytysraenteiden ja tulvareittien toteuttamisjärjestys Esitetyt viivytysaltaat ja tulvareitit on suositeltavaa toteuttaa ennen yläpuolisen valuma-alueen raentumista. Viivytysaltaat pystyvät ysinään viivyttämään oman lähivaluma-alueensa ja yhdessä yläpuolisen altaan anssa oo yläpuolisen valuma-alueen hulevesivirtaamat tasolle, joa ei aiheuta tulva- tai eroosiohaittaa. Tällöin altaat on toteutettava siten, että virtaussuunnassa yläpuolinen allas on valmiina ensin tai samanaiaisesti alapuolisen altaan anssa. Altaat voidaan toteuttaa suunnitellun aavoitusjärjestysen muaisesti pohjoisesta etelään, mutta unin altaan toteutussuunnittelun yhteydessä on taristettava myös alapuolisten altaiden mitoitus ja oonaisuuden toiminta. HULEVESIEN HALLINTATOIMENPITEILLÄ SAAVUTETTAVAT TAVOITTEET Hulevesien hallintatoimenpiteillä pienennetään raennettavilta alueilta purautuvia hulevesivirtaamia viemäri- ja ojaverostoon seä pienennetään alueen tulvarisiä. Hulevesien hallintatoimenpiteillä pienennetään hulevesien aiheuttamaa ravinne-, iintoaine- epäpuhtausuormitusta alapuolisissa vesistöissä. Valuma-alueelle suunnitelluilla esitetyillä hulevesien viivytystoimenpiteillä voidaan pienentää hulevesivirtaamaa erran vuodessa toistuvassa puoli tuntia estävässä ranasadetilanteessa osavaluma-alueen. alaosassa arvosta, m /s arvoon, m /s, osavaluma-alueen. alaosassa arvosta, m /s arvoon, m /s, osavaluma-alueen. alaosassa arvosta, m /s arvoon, m /s ja oo valuma-alueen alaosassa arvosta, m /s arvoon, m /s. Arvioidut hulevesivirtaamat valuma-alueen pääuoman eri ohdissa, un hulevesiä viivytetään suunnitelluilla viivytysalueilla, on esitetty alla olevassa uvassa (Kuva ).

24 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P Kuva. Arvioidut virtaamat valuma-alueen pääuoman eri ohdissa suunnitelluilla hulevesien viivytystoimenpiteillä. Hulevesien viivyttäminen valuma-alueilla. ja. ennen mahdollista putitettua osuutta asuinalueiden ohdalla valuma-alueen. yläosassa pienentää hulevesivirtaamia ja tarvittavia putiooja hulevesien purureittiä suunniteltaessa. Pohjavesialueilla hulevesien johtamisella ja hallintatoimenpiteillä ehäistään haitallisia vaiutusia pohjaveden laatuun. Hulevesien maaperään imeyttämisellä mahdollisissa paioissa pyritään vähentämään vaiutusia syntyvän pohjaveden määrään. Hulevesien viivyttäminen valuma-alueen alaosan uomaosuuden yläpuolella vähentää suurien virtaamien aiheuttamaa uomaeroosiota ja muutosia osiuomassa, joa on maisemallisesti arvoas. Selvitysalueen pohjoisosassa olevaan soistumaan ohdistuvia aluetta uivattavia vaiutusia voidaan pienentää ohdassa. esitetyillä toimenpiteillä.

25 FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon unta ( ) Kartanon aavarunoalueen hulevesiselvitys.. -P YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalueena olevalle Kartano I aavarunoalueelle on suunniteltu uusi asuinalue noin uudelle asuaalle. Asuinalue on taroitus toteuttaa puutarhaaupunimaisena asuinalueena. Alueelle suunnitellaan monipuolista asuinraentamista errostalo-, pienerrostalo- ja pientaloalueiden muodossa seä jonin verran yleisten palvelujen alueita. Pienempi osa, noin ha. selvitysalueesta jaautuu ahdelle valuma-alueelle, jota lasevat Pornaistentien ali Sipoonjoeen. Suunnitellut uudet raennettavat alueet sijoittuvat valuma-alueiden latvaosiin ja valuma-alueiden osat uusien raennettavien alueiden alapuolella ovat nyyisin raennettuja asuinalueita. Selvitysalueen hulevesillä on vaiutus alapuolisiin hulevesien purureitteihin ja ne lisäävät alapuolisten alueiden tulvarisiä. Uusien raennettavien alueiden alapuolisilla alueilla aiheutuvien haittojen estämisesi tulee hulevesien johtaminen ja hallinta suunnitella soveltaen iinteistöohtaisia menetelmiä, joilla vähennetään hulevesien muodostumista seä hidastetaan ja viivytetään virtaamia. Pääosa selvitysalueesta sijaitsee Ollbäceniin lasevan uoman valumaalueella, jona pinta-ala on noin ha. Valuma-alue on nyyisin pelto- ja metsävaltaista aluetta ja aavarungon muainen alueen raentaminen lisää vettä läpäisemättömien pintojen määrää ja hulevesien muodostumista alueella merittävästi. Hulevesien hallinta on tarpeen tulvahaittojen seä purureitteinä toimivien avouomien eroosion estämisesi. Toimenpiteitä suositellaan toteutettavan niin tonteilla uin yleisillä alueilla. Tässä selvitysessä esitetyillä toimenpiteillä suunnitellun maanäytön aiheuttamat todennäöisesti haitalliset hydrologiset vaiutuset voidaan ehäistä. Monipuolisen ja toimintavarman hulevesien hallintajärjestelmän toteuttamisesi on suositeltavaa hajauttaa hulevesien hallinnan rataisut siten, että toimenpiteitä tehdään jo iinteistöjen alueella edeten siitä yleisille alueille ja ohti puruvesistöjä. Tässä selvitysessä todettiin, että pelillä yleisille alueille sijoittuvilla esitetyillä viivytysrataisuilla voidaan tehoaasti pienentää purautuvia virtaamia ja niiden aiheuttamia tulva- ja eroosiorisejä. Tästä johtuen iinteistöohtaisille järjestelmille ei ole esitetty mitoitusvaatimusta, mitä voidaan tarentaa jatosuunnittelussa. Haittavaiutusten vähentämisen annalta on oleellista osoittaa alueen aavoissa esitettyjen viivytysjärjestelmien ja päävirtausreittien tilavarauset. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväsynyt: Perttu Hyöty toimialajohtaja, DI Laatinut: Elisa Puuronen projei-insinööri, DI

26 ,,, LTE,,,,,,, Tarasteltava alue,,,,,,,,,,,, Valuma-aluerajauset,,,,,, r,,,,,, V,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Valuma-alueen purupiste, r,,,,,, , V.... V,,, V Pyhäjärvenatu, Tampere Puh., Päiväys,, Muutos -P Tiedosto Q:\Tre\P\P_Kartanon_aavarunoalueen_hule V, S,,, ip, V V,, Päiväoti Nuorisotalo,,... V,,,,,, Päiväoti, j n oo,, VHT,,,, bo ib,,,, V å i o S,,,,,,,, Matonpesupaia Suunnitteluala, työnumero ja piirustusen numero,,,, Sipoo.. Pääsuunn. Suunn./Piirt. E. Puuronen Tarastaja P. Hyöty A,,,,,,,,,,, Asema, m,,,,,,,,, V,, : Mittaaavat,, Valuma-alueartta,,,,,, V,,,,,,, Piirustusen sisältö, Raennusohde Sipoon unta Kartano I aavarunoalue,,,,,,,,,,,,,,, O llb ä c e n,,,,,, Päiväoti,,,,,, å o o,, V,,, nj bb,, Si o po Si i t,,,,,,,,,,,,,,,,,, Päiväoti,,,,,,,,,, V,,,,,, V, ar r,,,,.,...,,..,,...,,,,,, Byberget,,,,,,,,,,,,,,.,., n.,., V,,.....,.,.,,... asbä ce h,.. r,,,, Gret,,,,....,,......, ,,..,..,.....,...,,..,..,,.., ,,....,.. V,. t..,.,,,..,..t.,,.,...,,.....,..,..., ,,..,....,......,,,.....,,, t, t...,.. t...,,...,,,,....,.,,...,..,,,,.,...,,,,..,,,..,.,.t..,.....,.,...,, t...,.,.,,..,,.,,,,,.,,,,,,..,, t t t,,,,...,.,., t.,, ,,....,, Kirjapaino,, t,,,,,,..,,..,,,,,,,...,,.. r p,..,.,,.,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,, r,,,,,,,,,,,,,,,,,, V,,,,,,,, Hyv. P. Hyöty Yhteyshenilö P. Hyöty S

27

28 ,,, Martinylä, LTE Mårtensby,, :,,,, :, Valuma-aluerajauset,, : : :,, : : : :,,,,, : Kaavarungon muainen maanäyttö:, : : Martinylä Mårtensby, Paippinen Paipis Valuma-alueen purupiste,, : :,,,,, :, :, :, :,, :,, : :,, :,,,, : :,,., V, : :,, :, : : Mårtensby, r Herrala, Hertsby Martinylä, :, Lähiviristysalueet,, : Puisto,, Yleisten raennusten alueet :, Asuinalueet : : Herrala, : Hertsby :,,,,, : Pääadut : :,, :,,, : :, : : : : r, :, : :, :, : : :,, :,, : :, :, : : :,, : Herrala,, Hertsby,, :,, :, :,,,, :, : : Päiväoti, V : V V, :,,,,,,.. Pääsuunn. Hyv.,,, : : : Pyhäjärvenatu, Tampere Puh., Päiväys V, -P Tiedosto Q:\Tre\P\P_Kartanon_aavarunoalueen_hule : :,,,, : :, S : : : Nuorisotalo, :, : V, : :, i VHT,, : Päiväoti : : : : :, :, : :, : : V, :, : n i :, : å :, :, o o p : : :, :, : :, jo bo V, : :, V :, : Martinylä Mårtensby, : :, :, :, Matonpesupaia : : :,, :, : : :,,, :,, :, :, : Asema, :, : ib, : :, :,, S :, :, Muutos,,, m :, : cen : : : : Suunnitteluala, työnumero ja piirustusen numero, : :, : :,,, :, : : :, : :, :, :,, : V Ollbä,,, Mittaaavat Sipoo :,, : :,,,, : : :, :,,,, :, : Hulevesien viivytysalueiden sijaintiartta :, Nicby : Piirustusen sisältö : Niilä Raennusohde Sipoon unta Kartano I aavarunoalue,,,,,,, : V :, : : :, : Nicby, :,,,,, :,,, Nicby, Päiväoti Niilä :, :, Martinylä,, Niilä Mårtensby : :, :,,,, V, Päiväoti :,, : :, : : ar : : : : V,,.,,,, : : Herrala Hertsby,, :,, : : : :, : : : : : :, :, :, : : : :, : : :,,,, : :,,, :,, :,,,, å : : : :, :,, : : :,,,, : :, :,,, Si o o : : :, Byberget,, : : : :, :,, nj bb, :, :,, o po Si i,,, : : :, Kirjapaino V,,, : :,,, en : : :,,, : :, :, :,, : : : : V : : :, : : :,,, :, :, :,, : : : Nicby : :,, : : :.,, Niilä : : :, : : :, t Hertsby Herrala,,,, : : :, : : :,,, : t :, :, :, : : Hertsby : r :,, :,,, : Herrala :, : etasb äc, : Gr r :,,, : : :, : :, Nicby, Niilä : : :,,, : : : :, : : :, : : :,,, : :, h : :,,,, :, :,, : :, : :, :,, :, Martinylä Mårtensby : : :, : :,,,,, : :,,,, :,, :, : : : :, : : :,, : : :, : : :,,, : : :, :,,, : :, : : : : : :, :,,,,, : :,, V : :,, : : : : : :,, : :, : : :, :, :, :, :,, : :, : : : :, : :, :,, : : : : :, :,,,, : : :,, : : :, :, :,,, :,,, :,,,, : :,,,,, :,, :, r p Nicby Mårtensby : Martinylä, Niilä, : :,, : :,,.,, : : Hertsby, Nicby, Mårtensby/Martinylä,, Niilä, Herrala :,,,,,,, : : :, : :, : : Niilä : :, : : Nicby :, :,,, : :, :,,,, r,,, : :,,, Nicby : : Mahdollinen viivytysalue, :, Niilä V, :, :,, Uloilureitti Suunn./Piirt. E. Puuronen Tarastaja P. Hyöty P. Hyöty Yhteyshenilö P. Hyöty A S

29 ,,, LTE,,,,,,, Selvitysalue,,, Valuma-aluerajauset Valuma-alueen purupiste Tulvaherät alueet,,,,,,,,,,,,,,, r,,,,,, V,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, r,,,,,, , V.... V,,, V Pyhäjärvenatu, Tampere Puh., Päiväys,, Muutos -P Tiedosto Q:\Tre\P\P_Kartanon_aavarunoalueen_hule V, S,,, ip, V V,, Päiväoti Nuorisotalo,,... V,,,,,, Päiväoti, j n oo,, VHT,,,, bo ib,,,, V å i o S,,,,,,,, Matonpesupaia Suunnitteluala, työnumero ja piirustusen numero,,,, Sipoo.. Pääsuunn. Suunn./Piirt. E. Puuronen Tarastaja P. Hyöty A,,,,,,,,,,, Asema, m,,,,,,,,, V,, : Mittaaavat,, Tulvaherät alueet,,,,,, V,,,,,,, Piirustusen sisältö, Raennusohde Sipoon unta Kartano I aavarunoalue,,,,,,,,,,,,,,, O llb ä c e n,,,,,, Päiväoti,,,,,, å o o,, V,,, nj bb,, Si o po Si i t,,,,,,,,,,,,,,,,,, Päiväoti,,,,,,,,,, V,,,,,, V, ar r,,,,.,...,,..,,...,,,,,, Byberget,,,,,,,,,,,,,,.,., n.,., V,,.....,.,.,,... asbä ce h,.. r,,,, Gret,,,,....,,......, ,,..,..,.....,...,,..,..,,.., ,,....,.. V,. t..,.,,,..,..t.,,.,...,,.....,..,..., ,,..,....,......,,,.....,,, t, t...,.. t...,,...,,,,....,.,,...,..,,,,.,...,,,,..,,,..,.,.t..,.....,.,...,, t...,.,.,,..,,.,,,,,.,,,,,,..,, t t t,,,,...,.,., t.,, ,,....,, Kirjapaino,, t,,,,,,..,,..,,,,,,,...,,.. r p,..,.,,.,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,, r,,,,,,,,,,,,,,,,,, V,,,,,,,, Hyv. P. Hyöty Yhteyshenilö P. Hyöty S

30 Uoman pituusleiaus valuma-alue.-.